rauvolanniittu - Salon kaupunki

auvolanniittuModernia ruokorakentamistauudella asuinalueella

Sisällys568111216RauvolanniittuSuunnittelualueAsemakaavaRuokokattoTyyppitaloSalossa on hyvä asua

Katot kasvavat merelläJärviruoko (Phragmites australis) on rantakasvi, joka kasvaajopa 4 metriä korkeaksi ja leviää uusille alueilletehokkaasti. Se kasvattaa tiheitä, hehtaarien laajuisiakasvustoja. Umpeenkasvaneilla ruovikkoalueilla mätäneväylivuotinen ruoko voi heikentää veden laatua javirtausta. Ruoko voi toisaalta tarjota suojaa lukuisilleeliölajeille ja toimia myös tehokkaana ravinteiden pidättäjänä.Materiaalia voidaan hyödyntää niin kateaineenakuin bioenergiakäytössä.Ruokokattojen rakentamisperinne on säilynyt vahvanasatoja vuosia ympäri maailmaa, ja ruokokatto onPohjois-Euroopassa monen vaativan rakentajan valintanykypäivänäkin. Ruokokatto soveltuu teknisiltä ominaisuuksiltaanerinomaisesti Suomen oloihin. Sen esteettisetominaisuudet, materiaalin kauneus ja muotojenrikkaus tuovat arvokkaan lisänsä suomalaiseen asuntoarkkitehtuuriiin.Halikonlahden ruovikon leikkuu aloitetaan kevättalvella2012. Säännöllisen leikkuun ansiosta ruovikonlaatu paranee, ja ruovikon keruuta rakennusyritysten /rakentajien käyttöön jatketaan vuosina 2013 – 2014. Tavoitteenaon, että ensimmäisten ruokokattojen rakentaminenalkaa vuonna 2014.4

suunnittelualue6

Lähellä ja luonnonrauhassaSuunnittelualue on pinta-alaltaan 15 hehtaariaja sijaitsee Rauvolanselän ja Merikulmantienvälissä, noin kahdeksan kilometrinpäässä Salon keskustasta.Alue on osa arvokasta historiallista kulttuurimaisemaa,jossa viljelysmaat jatkuvatavoimina näkyminä jyrkkinä kohoavienmetsäsaarekkeiden lomassa.Myös asumiskulttuuri alueella on vanhaa.Asutuksen jäänteitä on löydetty ainapronssikaudelta. Alueen koilliskulmaan rajoittuvanFulkilan kartanon asutushistoriaulottuu keskiajalle.Peltoaukean ja merenlahden välissä kasvavalehtometsä antaa arvokkaan lisänsä tulevalleasuinalueelle.Ruovikkoalue vesilintuineen Rauvolanselänrannalla kuuluu Viurilanlahden Natura-alueeseen.7

Asemakaavaasuntokatukylätalorivitalomaatilakeskushedelmäpuutarha(1)(2)(3)(4)(5)pelikenttälasten leikkialueviljelypalstatrantasaunalämpökeskus(6)(7)(8)(9)(10)8

Aueelle laadittavassa osayleiskaavassa edellytetään,että maisemallisesti arvokas peltoalue säilytetetäänavoimena ja alue pyritään hoitamaan niitty- tai peltoviljelyksenätai maisemaniittynä. Tonttijärjestelyiden,säilytettävän kasvullisuuden, rakennusten jateknisten laitteiden suunnittelussa sovitetaan rakenteetsiten, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähänhäiriötä kaukomaisemassa. Tonttialueilla säilytetäänmaisemallisesti arvokasta puustoa.Suunnitelmassa rakennukset on sijoitettu metsänreunaan,peltoalueen reunoille sekä metsäiselle länsirinteelle.Rannanpuoleinen lehtometsä on säilytettykoskemattomana.Alueen autoliikenne ohjataan vanhasta maatilalle johtavastatieliittymästä sekä Hämeenkyläntien risteyksestä.Kävelytiet seuraavat vanhoja metsä- ja niittypolkuja.Ranta-alueelle johtava kävelytie toimii huoltoreittinä.Asuinrakennukset on suunniteltu rinteen suuntaistenasuntokatujen varteen 12 – 15 rakennuksen ryhminä, joillaon yhteiset tilat mm. jätehuoltoa varten. Asuntokatujenväliin jäävät luonnontilaiset metsäalueet. Alueelle onsuunniteltu nelisenkymmentä noin 1 000 neliömetrin suuruistaasuintonttia.Maatilarakennusten vanhan pihapiirin tuntumaan, pihapiirinympärille on suunnitelmassa varattu tontit:• rivitalolle tuettua asumista varten.• kylätalolle, jonne voidaan sijoittaa asukkaitapalvelevia toimintoja kuten pesutupa, kerho- jaaskartelutiloja sekä tiloja lasten päiväkerhotoiminnalle.Kylätalossa voidaan myös kokeilla jaesitellä uusia ekologisia rakentamistekniikoita.• maatilakeskukselle, jossa voi toimia kotieläinpiha,ja jonne varataan palstaviljelyä palvelevia tilojakuten mehuasema, työkalujen varastointi -javuokraustiloja sekä viljelytuotteiden säilytystiloja.Peltoalueen reunalla kulkevan kävelyreitin varrelleon varattu tilaa pelikentälle, lasten leikkipaikalle sekäpalstaviljelmille.Hedelmäpuutarha vanhalla asuinkukkulalla kunnostetaanasukkaiden yhteispuutarhaksi ja juhlatilaksi.Mikäli mahdollista kukkulan rinteellä sijaitseva vanhamaakellari kunnostetaan ja sen rinnalle rakennetaan uusiamaakellareita asukkaiden käyttöön.Ranta-alueelle raivataan ruovikkoalueelle yhteisrantavenelaitureineen ja talvisäilytystiloineen. Rantaan varataantontti yhteiselle rantasaunalle uimarantoineen.Alue tulee tulevaisuudessa kuulumaan kaupunginkunnallistekniikanpiiriin, kaavan vahvistuessa. Alueellaon myös mahdollista tutkia erilaisia lämmöntuotannonmenetelmiä sekä pintavesien poisjohtamistapoja. Suunnittelussatutkitaan niin ikään mahdollisuutta toteuttaaalueella luontoystävällisiä ja paikallisia energiantuotantotapoja.9

10Myös Rakennustieto Oy on huomannut ruokokattorakentamisenmahdollisuudet Suomessa ja tulee lähiaikoina julkaisemaanRT-ohjekortin, jossa annetaan yksityiskohtaista tietoajärviruo’on keruusta, jalostuksesta, ominaisuuksista ja varastoinnistasekä ohjeita ruokokatteen alustan ja katteen rakentamiselle.

uokokattoRuokokatto on pitkäikäinen. Ruokokatto kestää hyvin erilaisiasääoloja, lunta, tuulta, vettä ja aurinkoa. Katon tyypillinenikä on 40 – 60 vuotta, pitkäikäisimmät katot ovat jopayli satavuotiaita. Materiaalin kestävyys selittyy sen suurellamineraali pitoisuudella.Ruokokatto on paloturvallinen. Valmis kattorakenne ei sytyeikä pala helposti. Ruokokaton mineraalit toimivat myöspalonestoaineena.Ruokokatto on kaunis. Ruokokatolle on ominaista erilaistenkattoikkunoiden ja lappeiden rikkaat muotoilumahdollisuudetsekä ikkunapielien ja räystäiden taidokkaatleikkaukset. Toisaalta katteen vaatima kattokaltevuus, vähintään45°, luo ruokokattoalueille ajallista ja alueellista yhtenäisyyttä.Ruokokatto on nykyaikaa. Ruokokaton rakennustekniikkaon edennyt käsityöstä nykyaikaiseen teknologiaan. Keruutapahtuu koneellisesti ja rakentamisessa auttavat kehittyneettyökalut ja työmenetelmät.Ruokokatto on edullinen. Ruokokaton valmistuskustannuksetovat samaa luokkaa tiilikatteen kanssa.Ruokokatto on luontoystävällinen. Materiaali ei vaadienergiaa ja ympäristöä kuluttavia valmistusmenetelmiä eikäpintakäsittelyä.Ruokokaton alla on hyvä asua. Ruokokattoinen rakennus onkesällä viileä ja talvella lämmin, koska katto toimii tehokkaastilisäeristeenä. Ruokokatto on myös hiljainen, katto imee sateenropinan ja sulautuu osaksi luontoa.11

tyyppitaloAlueen rakentajia varten on suunnitteilla kaksi ruokokattoisentyyppitalon mallia, toinen metsäiselle rinteelle sijoitettavalleja toinen tasamaalle, pellonreunaan sijoitettavallerakennukselle.Tyyppitalojen suunnittelussa otetaan erityisesti huomioonniiden sopivuus alueen kulttuuriympäristöön, samoinruokokattojen ominaisuudet sekä vaatimukset muille rakenteille.Ruokokaton kattokaltevuuden tulee olla vähintään 45°,mikä luo edellytykset kaksikerroksisille pohjaratkaisuille.Tyyppitalossa on pitäydytty yksinkertaiseen ja yhtenäiseenrakennuksen ulkoiseen muotoon. Muunneltavuuttalöytyy sisätilojen pohjaratkaisuista, jotka voidaan suunnitellaasukkaiden erityistarpeiden ja mieltymysten mukaan.Ympäristön elävyys ja rikkaus luodaan kattomuotojen ja kattoikkunoidenvaihtelulla, monipuolisilla materiaalivalinnoillaja värityksillä sekä yksilöllisillä detaljeilla.Tyyppitalon suunnittelussa etsitään myös paikallisia talonvalmistajiaja materiaalitoimittajia, joiden kanssa yhteistyössäselvitetään mahdollisuuksia luoda rakentamisellemyös ”avaimet käteen” -ratkaisuja.Tyyppitalojen luonnospiirustukset ja ruokokattojen rakennekuvatovat rakentajille ilmaisia.12

tyyppitalo pellonreunassa2.k 1.k2.k1.k2.k13

tyyppitalo metsänrinteellä1.k1.k2.k15

KoulutusSalo tarjoaa hyvät kouluttautumismahdollisuudet. JokaisessaSalon aluekeskuksessa toimii vähintään yksialakoulu. Halikossa on myös ruotsinkielinen alakoulu,Svenska skola ja Tupurin kaupunginosassa Montessori-luokatja Alhaisten kaupunginosassa alakoulun kieliluokat,joissa opetus-kielinä ovat englanti ja suomi.Yläkouluja Salossa on viisi.Salossa on neljä lukiota aikuislukio mukaan lukien.Koulusta riippuen opetusohjelmissa painottuvat esimerkiksikansainvälisyys ja viestintä tai luonnontieteellis-matemaattisetaineet. Ammattikorkeakoulu, toisenasteen oppilaitokset sekä aikuiskoulutuskeskus huolehtivatammatillisesta koulutuksesta. Salossa on mahdollisuusmyös yliopistotason koulutukseen.LiikuntaSalossa on hyvät mahdollisuudet harrastaa liikuntaa sekäliikuntapaikoilla että luonnossa. Salossa on yli 300kilometriä merellistä rantaviivaa ja kymmeniä järviä sekävirtaavia jokia. Salo onkin purjehtijan, melojan ja kalastajanparatiisi. Angelniemen, Förbyn, Mathildedalin,Teijon ja Särkisalon pienvenesatamissa on noin 800 venepaikkaa.Rauvolanniitun eteläpuolella on useita pieniävenesatamia ja venevalkamia.HarrastustoimintaSalossa on hyvin varustettuja urheilukenttiä ja liikuntasaleja,joissa voi harrastaa kaikkea mahdollista yleisurheilustaerilaisiin kamppailulajeihin ja tanssistajääkiekkoon. Salon Urheilupuisto on valtakunnallisestikinainutlaatuinen keskittymä, jossa voidaan harrastaakymmeniä eri lajeja ratsastuksesta jääkiekkoonsekä golfiin.Golfkausi on Salossa Suomen pisin ja ensimmäisetkierrokset viheriöllä pelataan jo heti lumien sulettuamaaliskuussa. Aivan Salon keskustassa ontäysi mittainen golfkenttä ja lyhyen matkan päässä Wiurilanja Teijon kentät. Kiikalan kenttä puolestaan houkutteleeilmailun harrastajia.KulttuuriSalon kulttuuri- ja tapahtumatarjonta on vilkasta. Suosittujatapahtumia ovat muun muassa Salon Lasten laulukaupunki-tapahtuma,Salon kesätorstaiset iltatorit,alueiden kesätapahtumat, Förbyn Meripäivät Särkisalossaja syksyiset Salon markkinat.Salon taidemusseo Veturitallissa on näyttelyitä ympärivuoden ja kulttuuritalo KIVAssa esiintyvät vierailevattähdet ja paikalliset taiteilijat. Saloran entiselle pääkonttori-ja tehdasalueelle avattiin vuoden 2011 alussakulttuuri-, viihde- ja vapaa-ajankeskus Astrum.17

EsiteToiminimi Maria NordinAntti NordinKirsti NordinTämä sivusto edustaa tekijöidensä näkemyksiäja mielipiteitä. Hallintoviranomainenei ole vastuussa hankkeenyhteistyökumppaneiden julkaisemistatiedoista.This website reflects the author’s viewsand the Managing Authority cannot beheld liable for the information publishedby the project partners.Esite on toteutettu Varsinais-SuomenELY-keskuksen ja Salon kaupungin yhteistyönäosana Turun ammattikorkeakoulunvetämää COFREEN –hanketta.

”Näillä poluillapyhättö tai ruokokattoinen talopääskyjä kaikkialla”Japanilainen runoLisätietoja:Salon kaupunkiKaupunkisuunnitteluKaavoitusarkkitehti Tarja PennanenHornintie 2-4, 24 800 HALIKKOtarja.pennanen@salo.fipuh. 02 - 778 5101