pdf 6,77 Mt

Salon Sokeritehtaan kehittämissuunnitelmien idealuonnokset / 13.10.2011Pöyry Finland OyHämeenkatu 23 A33200 Tampereyhteyshenkilö:jarmo.lukka@poyry.com+358 10 3325334Arkkitehtitoimisto Petri Laaksonen OyItäinen Rantakatu 60 a A1220810 Turku+358 400 123592petri.laaksonen@arkkitehtitoimisto.inet.fi

SOKERITEHTAAN ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMAAluerajaus ja suunnittelutyön tarkoitusSokeritehtaan alue sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Salon keskustasta. Alue rajoittuu Salonjokeen,Meriniitynkatuun / Kirjolankatuun, Merikulmantiehen sekä Viitannummen asuinalueeseen. Alueen pintaalaon 80 ha. Alue on edelleen osittain teollisuuskäytössä. Kehittämissuunnitelman tavoitteena on tutkiaalueen vaihtoehtoisia käyttömahdollisuuksia. Kaupunkirakenteellisena tavoitteena on kytkeä sokeritehtaanalueen välityksellä Viitannummen ja Viitanlaakson asuinalueet osaksi Salon kaupunkirakennetta.Sokeritehtaan kehittämissuunnitelma on osa laadittavana olevaa Salon keskustan osayleiskaavaa 2035.Alueen nykytilanneSucroksen sokeritehdas lopetti toimintansa Salossa vuonna 2006. Salon yleiskaava 2020:ssa ja voimassaolevassa asemakaavassa sokeritehtaan alue on teollisuusaluetta. Salon rakennetun kulttuuriympäristöninventoinneissa ja Salon yleiskaava 2020:ssa sokeritehtaan alue on huomioitu maakunnallisesti arvokkaanakulttuuriympäristöalueena. Arvokkaat rakennuskohteet ovat sokeritehdas sekä Kärkän rälssitilaympäristöineen. Kärkän tilakeskuksen eteläpuolella on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokaskallioinen metsäsaareke ketokasveineen. Tilan länsipuolella Kärkänmäessä on luonnon monimuotoisuudenkannalta pienehkö arvokas metsäalue. Kohteissa on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukainentoimenpiderajoitus. Suunnittelualueen eteläosa kuuluu pohjavedenottamon suoja-alueeseen. Osasuunnittelualueesta on vain muutaman metrin merenpinnan yläpuolella ja kuuluu siksi tulva-alueeseen.Salossa tehdään parhaillaan selvitystä tulevaisuuden energiaratkaisuista ja asiaan liittyvistä erivaihtoehdoista. Selvityksessä otetaan kantaa myös Vapon voimalaitokseen alueella. Vapolla on sopimuslämpöenergian toimittamisesta kaupungille vuoden 2019 loppuun. Alueen kehittäminen liittyy oleellisestitämän selvityksen lopputulokseen.Suunnittelun tilanneKehittämissuunnitelman aloituskokous pidettiin 14.1.2011. Tilaisuudessa kerrottiin osallisillekehittämissuunnitelman tarkoituksesta, esiteltiin lähtökohtia sekä kuultiin maanomistajien tavoitteita.Kevään aikana konsultti laati vaihtoehtoisia luonnoksia Salon keskustan osayleiskaava 2035:nohjausryhmän suunnittelukokouksissa esittämien toiveiden ja tavoitteiden mukaisesti. Vaihtoehtojaesiteltiin 3.5.2011 pidetyssä kokouksessa maanomistajille. Kesäkuussa 16.6.2011 pidettiin yleisötilaisuus,jossa suunnittelutyön tuloksena syntyneet vaihtoehtoluonnokset esiteltiin. Osalliset ovat saaneet lausuakirjallisesti mielipiteensä.Kehittämissuunnitelman vaihtoehtoluonnoksista 2 ja 3 on syksyn 2011 aikana laadittu kaupunkikuvaahavainnollistavat näkymäkuvat.KärkänrinneSokeritehtaanalueLuonnokset jakautuvat Kärkänrinteen alueen suunnitelmaan sekä sokeritehtaan ympäristönvaihtoehtoluonnoksiin (Sokeritehtaan alue, vaihtoehdot 1, 2 ja 3). Asukasmäärät sekä asuinrakentamisenkerrosalamäärät alueittain ja eri vaihtoehdoissa jakaantuvat seuraavasti:Kärkänrinne 23 700 kem2 470 asukastaSokeritehtaan alue, ve 1 116 000 kem2 2 300 asukastaSokeritehtaan alue, ve 2 80 600 kem2 1 600 asukastaSokeritehtaan alue, ve 3 37 400 kem2 750 asukastaSuunnittelualue ja aluejako näkyvät oheisella kartalla. 1:20 000

SALO, Sokeritehtaan alueKÄRKÄNRINNEKärkänrinteeksi kutsutaan tässä aluetta, joka jää Kärkän kartanon länsipuolelle Salonjoen jaMerikulmantien väliin. Kärkänrinteen osa-alueen suunnitelma on jokaisessa Sokeritehtaan ympäristönvaihtoehdossa (1, 2 ja 3) sama.Osa-alueella on kolmenlaisia asuinkortteleita; erillispientaloja, kytkettyjä pientaloja sekä rivitaloja.Kortteli voi olla myös sekoitus edellä mainittuja rakennustyyppejä. Kerrosluvut ovat I-II. Kortteleidenmuoto on sulkeutuva. Asuntopihat ja autopaikat sekä -katokset ovat kortteleiden sisällä pihakatujenvarressa. Jokaisella asunnolla on myös pienempi piha tai terassi rakennusrintaman rajaaman korttelinulkosivulla puistonäkymin. Näin varmistetaan, että jokaisella asunnolla on aurinkoinen ulko-oleskelupihailta-aikaan.Osa-alueelta on kaksi liittymää Merikulmantielle. Kadut ja pihakadut ovat päättyviä. Läpiajoliikennettäei ole.Kortteleiden väleihin jää hoidetut ja istutetut puistomaiset vyöhykkeet. Vain yleiset kulkureitit ovatkaupungin maata. Selänteen laella olevat vanhat männyt on säilytetty, samoin metsäinen rinneSalonjoen rannassa.1/5000Alueen läpi kulkee Viitalaaksosta Sokeritehtaan suuntaan kevyenliikenteen pääyhteys. Myös jokirannassaon kevyen liikenteen reitti. Osa Salonjoelle viettävästä rinteestä on jätetty rakentamatta ja avoimeksi.Näin syntyy näkymiä joelle ja Halikonlahdelle.

ILMAPERSPEKTIIVI KÄRKÄNRINTEESTÄ

SALO, Sokeritehtaan alueSOKERITEHTAAN YMPÄRISTÖ / VAIHTOEHTO 1 / VISIO 2030Sokeritehtaan ympäristöllä tarkoitetaan tässä osa-aluetta, joka jää Kärkän kartanon pohjois- ja itäpuolelleSalojoen ja Merikulmantien väliin. Sokeritehtaan ympäristöön on laadittu kolme vaihtoehtoistasuunnitelmaa (1, 2 ja 3).Vaihtoehto 1 on selvästi tehokkain. Uudisrakentaminen on kerrostalovaltaista. Kaukolämpövoimala onsiirtynyt muualle.Pohjoisosassa Sokeritehtaan päärakennus ympäröivine puistoineen on säilytetty. Kirjolankaduntuntumaan on suunniteltu uusi päivittäistavarakauppa sekä mahdollisesti toimistotilaa ylempiinkerroksiin.Jokirantaan nykyisten teollisuusrakennusten paikalle on suunniteltu kerrostalokortteli.Sokeritehtaan vanhat ydinosat on säilytetty. Tilojen uusi käyttötarkoitus voisi liittyä kulttuuriin,taiteeseen ja designiin.Kärkänmäen pohjoispäässä on uusia kerrostaloja. Paikka soveltuu hyvin erityisasumiseen, esimerkiksiopiskelija-asunnoille. Kärkänmäen kaakkoisreunaan on osoitettu pienkerrostalojen rivi rajaamaanKärkän kartanolta Tehdaskadulle johtavaa urbaania puistoväylää. Kärkänmäessä on 3-5-kerroksisiapistekerrostaloja.Itäosa on yhtenäinen kerrostalokortteleiden alue. Reunoilla on joitakin rivitalokortteleita. Kerrostalojenkerrosluvut ovat III-IV. Kortteleiden muoto on puolisulkeutuva. Autopaikat sekä -katokset ovatkortteleiden väleissä.1/5000Osa-alueelta on kolme liittymää Merikulmantielle. Itäosasta on suora ajoyhteys myös Kärkänrinteeseen.Kärkänmäen laki on säilytetty luonnontilaisena, samoin metsäinen rinne Salonjoen rannassa.Kärkän kartanon lähiympäristö sekä pieni kallioinen mäki sen eteläpuolella on säilytetty. Kärkänkartanon ympäristössä on viljelypalstoja alueen asukkaille sekä huoltotiloja ja välinevarasto vanhassatiilimakasiinissa.Koko alueen läpi kulkee Viitalaaksosta Kärkänrinteen kautta Sokeritehtaan sivuitse Tehdaskadullekevyenliikenteen pääyhteys. Väylä on Kärkän kartanon ja Sokeritehtaan välillä asukkaiden urbaaniaoleskelupuistoa peli- ja leikkikenttineen. Tehtaan ympäristössä väylän kaupunkitila muuttuuavoimemmaksi kivettyjen aukioiden sarjaksi. Jokirannassa on kevyen liikenteen reitti, joka yhdistyypääväylään tehdasaukiolla.Aivan osa-alueen itäreunassa on puro, joka kulkee tulva-altaiden kautta isoon altaaseen. Puron jaMerikulmantien varteen on istutettu puistometsiköitä.

PERSPEKTIIVI SOKERITEHTAAN YMPÄRISTÖN VAIHTOEHDOSTA 2

SALO, Sokeritehtaan alueSOKERITEHTAAN YMPÄRISTÖ / VAIHTOEHTO 3 / VISIO 2030Sokeritehtaan ympäristöllä tarkoitetaan tässä osa-aluetta, joka jää Kärkän kartanon pohjois- ja itäpuolelleSalonjoen ja Merikulmantien väliin. Sokeritehtaan ympäristöön on laadittu kolme vaihtoehtoistasuunnitelmaa (1, 2 ja 3).Vaihtoehdossa 3 uudisrakentaminen on rivitalovaltaista. Kaukolämpövoimala on edelleen toiminnassa.Pohjoisosassa Sokeritehtaan päärakennus ympäröivine puistoineen on säilytetty. Kirjolankaduntuntumaan on suunniteltu uusi päivittäistavarakauppa sekä mahdollisesti toimistotilaa ylempiinkerroksiin.Jokirannassa on edelleen teollisuusrakennuksia. Joitakin pienempiä laajennuksia on tehty.Sokeritehtaan kiinteistö palvelee kaukolämmön tuotantoa. Sokeritehtaan ympäristössä varastoidaanedelleen suuri osa laitoksen tarvitsemasta polttoaineesta. Aluetta ympäröi korkea maisemoitu aita.Kärkänmäen pohjoispää on rakentamaton. Kärkänmäen kaakkoisreunaan on osoitettu pienkerrostalojenrivi rajaamaan Kärkän kartanon puistoväylää. Kärkänmäessä on 2-3-kerroksisia terassillisia kaupunkivilloja.Kaakkoisosa on yhtenäinen rivitalokortteleiden alue. Rivitalojen kerrosluvut ovat I½-II. Kortteleidenmuoto on puolisulkeutuva. Autopaikat sekä -katokset ovat kortteleiden väleissä.Osa-alueelta on kolme liittymää Merikulmantielle. Itäosasta on suora ajoyhteys myös Kärkänrinteeseen.1/5000Kärkänmäen laki on säilytetty luonnontilaisena, samoin metsäinen rinne Salonjoen rannassa.Kärkän kartanon lähiympäristö sekä pieni kallioinen mäki sen eteläpuolella on säilytetty. Kärkänkartanon ympäristössä on viljelypalstoja alueen asukkaille sekä huoltotiloja ja välinevarasto vanhassatiilimakasiinissa.Suunnitelmassa on varauduttu kaempana tulevaisuudessa koko alueen läpi Viitalaaksosta Kärkänrinteenkautta Sokeritehtaan sivuitse Tehdaskadulle kulkevaan kevyenliikenteen pääyhteyteen. Väylä on Kärkänkartanon kohdalla asukkaiden urbaania oleskelupuistoa peli- ja leikkikenttineen.Aivan osa-alueen itäreunassa on puro, joka kulkee tulva-altaiden kautta isoon altaaseen. Puron jaMerikulmantien varteen on istutettu puistometsiköitä.

PERSPEKTIIVI SOKERITEHTAAN YMPÄRISTÖN VAIHTOEHDOSTA 3

ILMAPERSPEKTIIVIT SOKERITEHTAAN YMPÄRISTÖN VAIHTOEHDOSTA 3