Anisten päiväkodin varhaiskasvatus- ja ... - Salon kaupunki

1. ANISLAISUUSAnisten viihtyisä päiväkoti sijaitsee Urheilupuiston läheisyydessä. Pihamme onpuutarhamainen ja innostaa lapsia monenlaisiin leikkeihin. Pikkumetsä tarjoaamahdollisuuden tutkia luontoa monin eri tavoin. Elämyksellisetmajanrakennusleikit tuovat iloista vaihtelua päiväkotimme arkeen.Päiväkodissa on kuusi ryhmää, joista viisi toimii päätalossa Mustamäenkatu 7:ssä.Näistä yksi on integroitu erityisryhmä. Kuudes ryhmä/ Heinähatut, toimiiosoitteessa Koulukatu 14 A.1.1 Toiminta-ajatus ja arvotPäiväkotimme toiminta-ajatuksena on luoda turvallinen ja monipuolinentoimintaympäristö, jossa lapsen on hyvä olla. Ammattitaitoinen ja motivoitunuthenkilökunta huomioi lapsen yksilönä ryhmässä. Lapsen ja perheenkuunteleminen ja erilaisuuden hyväksyminen on meille tärkeää.Tärkeäksi arvoksi päiväkodin henkilökunta näkee lapsen ja perheen arvostamisen.Lisäksi päiväkotimme arvoja ovat Salon kaupungin strategian mukaisesti rohkeus,oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus.1.2 Oppimisympäristön kuvausPäiväkotimme tarjoaa turvallisen ja rauhallisen ympäristön lapsen kasvulle jakehitykselle. Oppimisympäristö rakentuu hyvästä ilmapiiristä sekä selkeistäyhdessä sovituista säännöistä ja on lasta kiinnostava ja haasteita tarjoava.Oppimisvälineet ja – materiaalit sijoitamme lasten saataville. Suunnittelemmetoimintaa lapsiryhmälle huomioiden lapsen yksilölliset tavoitteet.2

3. TOIMINTA, KASVATUS JA OPETUSKULTTUURIAikuinen tukee ja kannustaa lasta. Turvallisessa ilmapiirissä itseensä luottava lapsivoi käyttää energiaansa oppimiseen. Oppimisen ilo kumpuaa fyysisestiinnostavasta oppimisympäristöstä, mutta erityisesti aikuisen innostavastaasenteesta. Aikuinen luo puitteet leikeille, oppimiselle ja tutkimiselle yhdessälasten kanssa. Aikuinen on kiinnostunut siitä, mitä lapsi itse ajattelee ja mitenkehittää ajatteluaan.Työtapoina käytämme pienryhmätyöskentelyä. Vuodenajoista ja aiheesta riippuentoteutamme erilaisia projekteja. Toiminnassa tavoitteena on yhteistoiminnallisuusja vuorovaikutuksellisuus. Tärkeänä näemme toiminnan kokonaisvaltaisuuden jamonipuolisuuden, sillä lapsi oppii monin tavoin. Hyödynnämme arjen tilanteitapedagogisesta näkökulmasta.Kunnioitamme lasta yksilönä. Lapsen tuntemus perustuu perheeltä saatuuntietoon ja lapsen kuuntelemiseen sekä havainnointiin.Päiväkodissamme kasvattajat kehittävät ja ylläpitävät ammattitaitoaan.Vuorovaikutustaidot, sitoutuneisuus, työmoraali, rehellisyys, esimerkillisyys jahyvä organisointikyky ovat osa hyvää ammattitaitoa. Arjen toimivuus edellyttäätiimi- ja yhteistyötaitoja sekä joustavaa asennetta.Toimintamme pohjautuu Salon kaupungin sekä Anisten päiväkodin esiopetus- javarhaiskasvatussuunnitelmaan.Lapsi oppii:‣ tutkimalla‣ kokeilemalla‣ kokonaisvaltaisesti‣ eri aistien kautta‣ toiminnallisesti‣ vuorovaikutuksessa lasten jaaikuisten kanssa‣ yhteistoiminnallisesti‣ matkimalla‣ mallista oppimalla‣ leikkimällä‣ oivaltamalla, kyselemällä‣ toistamalla‣ yrityksen ja erehdyksen kauttaLapsi oppii yhteistoiminnallisuuden, kokemusten ja elämysten kautta. Tärkeää onitse oppimisprosessi, ei niinkään päämäärä. Erityisesti lapsi oppii leikin kautta.4

4. LEIKKI JA LAPSEN OSALLISUUS OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TOIMINNANSUUNNITTELUUN SEKÄ LEIKIN KEHITTELYYNLeikkiminen, liikkuminen, taiteileminen ja tutkiminen ovat lapselle ominaisiatapoja toimia. Siksi ne ovat toiminnan suunnittelun lähtökohtana. Lapsenajatukset ja kiinnostuksen kohteet tehdään lapselle näkyviksi esim. ajatuskartanmuodossa.Havainnoimme lapsia päivittäin seuraamalla heidän leikkejään, kasvua jakehitystään sekä kuuntelemalla heitä. Havainnot kirjaamme ylös ja hyödynnämmene lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa. Lisäksi käytämme havaintoja apunaoppimisympäristöjen ja toiminnan suunnittelussa.Arvostamme lasten leikkiä, mikä näkyy jokapäiväisessä toiminnassamme.Tarvittaessa aikuinen voi tuoda leikkiin uusia ideoita ja olla aidosti mukana lastenleikissä. Tavoitteenamme on, että lapsi voi osallistua leikki- ja oppimisympäristönsuunnitteluun ja toteutukseen.5

4.2 MATEMATIIKKAMatematiikka elää lasten arkipäivässä ja leikeissä. Lapsi saa mahdollisuudenkiinnostua matematiikasta ja kehittää matemaattista ajattelua.7

5.3 Etiikka, uskonto ja elämänkatsomusEettisen ja uskonnollisen kasvatuksen tavoitteena on korostaa yhteiskunnassayleisesti hyväksyttyjä arvoja ja normeja. Terve itsetunto ja toisesta välittäminenluovat hyvän pohjan kaikelle toiminnalle.LÄHIMMÄISYYSSUVAITSEVAISUUS- Hyvät tavat - Erilaisuuden hyväksyminen ja- Ystävänä oleminen kunnioittaminen- Anteeksi pyytäminen ja antaminen - Luonnon ja ympäristön kunnioittaminenUSKONNOLLISET JUHLAT JA TOIMITUKSETMUSIIKKI- Lasten kirkot (syys-, joulu pääsiäis- ja kevätkirkko) - Ystävyyteen liittyvät laulut- Muu yhteistyö seurakunnan kanssa - Lasten virret- Godly Play -kertomukset8

5.4 Luonto ja ympäristöLuonto antaa hyvät mahdollisuudet tutkimiseen ja toiminnalliseen oppimiseen.Tavoitteena on luonnon kunnioitus, kiinnostus luontoon, havaintojen tekeminen.Anisten päiväkodissa ympäristö ja luontotieto alkaa omalta upealta pihaltamme jalähimetsästä. Lähtökohtana ovat lapsen kiinnostuksen kohteet ja kysymykset.Ympäristökasvatus tukee lapsen maailmankuvan rakentumista sekä auttaa lastaymmärtämään ja kunnioittamaan elämää, ihmistä, elinympäristöä ja näiden välistävuorovaikutusta.LUONTOAIKA JA AVARUUS- Vuodenaikojen ja sään - Vuorokausi, yö/päivävaihteluiden seuranta- Viikonpäivät- Lämpötilojen muutokset - Kuukausi, vuosi- Elämän kiertokulku - Vuodenajat- Luonnonsuojelu- Eläimet, kasvit, sienet, marjat, puutSALOKARTTA- Lähiympäristön kohteet - Suomi- Kaupunki ja luonto - Salo- Liikennekasvatus - Kansainvälisyys- RetketEKOLOGISUUS- Kierrätys (Hyvän elämän ohjelma)- Jätemateriaalien uusiokäyttö- Säästäminen- Ympäristöstä huolehtiminen- Pihatyöt9

5.5 TerveysPäiväkodissa kiinnitämme huomiota terveellisiin ruokailutottumuksiin ja hygieniaansekä annamme lapselle mahdollisuuden lepoon ja rauhoittumiseen.Ohjaamme lasta liikkumaan turvallisesti lähiympäristössä. Vanhemmat ja päivähoitohuolehtivat yhdessä lapsen riittävästä ulkoilusta ja liikunnasta.HYGIENIARUOKAILU- Yleinen siisteyskasvatus - Terveellinen ruokavalio- Hyvät ruokailutavat ja keskustelukulttuuri- Myönteinen kokemus lapselle- Käsitteet (Ruokien nimeäminen)- Erilaisiin ruokiin tutustuminenULKOILULEPO- Päivittäin ulkoilua - Kiireettömyys- Liikuntaan innostava piha ja lähiympäristö - Rauhoittuminen ja rentoutuminen- Pukeutuminen sääolosuhteiden mukaan - Sadun kuunteleminen- Pukeutumisjärjestyksen oppiminen10

5.6 Fyysinen ja motorinen kehitysFyysinen ja motorinen kehitys pitää sisällään sekä hieno- että karkeamotoriikkaa.Hienomotorisia taitoja ovat esimerkiksi silmän ja käden yhteistyö sekä eri välineidenhallinta esim. saksien käyttö ja kynäote. Liikunta ja terveyskasvatus edistävät lapsenkaikinpuolista terveyttä ja hyvinvointia sekä motoristen taitojen kehittymistä.Kiinnitämme erityistä huomiota kehonhallintaan. Liikkuessaan lapsi saa elämyksiä,kokee iloa ja virkistystä sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä. Liikunta voi ollasuunniteltua ja ohjattua tai lapsen omaehtoista liikkumista. Liikunta on luonnollinenosa lapsen arkea.11

Liikunnan hyödyt:RyhtiKehon hahmotus/tasapainoKoordinaatiotaidotVoittaminen/HäviäminenKäsitteiden oppiminenLiikunnallisen elämäntavan omaksuminenYhteistyökyky ja me-henkiRentoutuminenSääntöjen noudattaminenItseilmaisun välineEnergian purkaminen hyväksyttävällä tavallaOman toiminnanohjauksen taidotTukee lapsen oppimista5.7 Taide ja kulttuuriTaiteessa lapsella on mahdollisuus kokea mielikuvitusmaailma, jossa kaikki onmahdollista ja leikisti totta. Taiteeseen sisältyy myös oppimista ja harjoittelua. Lapsinauttii taiteesta ja ilmaisusta sekä tehdessään yksin että osallistuessaan erilaisiintuotoksiin yhdessä muiden kanssa. Lapsen tuotoksen kunnioittaminen esim. kaunisesillepano antaa työlle kuuluvan arvostuksen.Taiteellisen kokemisen ja tekemisen kautta lapsi kehittyy yksilönä ja ryhmänjäsenenä. Taiteen ilmenemismuodot ovat eri kulttuureissa erilaisia ja lapsenkulttuuritaustan huomioon ottaminen on merkittävä osa ammattitaitoa. Taide on yksikulttuurin peruselementeistä. Se koostuu ihmisten luomista teoksista, jotka saavatvastaanottajissa aikaan esteettisen elämyksen.LASTEN KULTTUURI- Tutustuminen Salon taidetarjontaan jakulttuurikohteisiin- Konsertit- Taidenäyttelyt- Kirjastopalvelut- Teatterit- Juhlat- Lasten omat esitykset12

DRAAMAKIRJALLISUUS- Ilmaisuleikit - Kirjat ovat esillä lasten luettavissa- Nukketeatteri - Aikuinen lukee lapselle- Näytelmät - Sadut, riimit, lorut- Roolileikit - Sadutus- Kiinnostuksen herättäminen sadun ja tarinanmaailmaanMUSIIKKIKÄDENTAIDOT JA KUVATAIDE- Musiikkiliikunta - Erilaisiin työtapoihin tutustuminen- Tanssi - Erilaisiin materiaaleihin ja työvälineisiin- Laulaminen ja soittaminen tutustuminen- Laululeikit - Värioppi- Erilaisiin soittimiin tutustuminen - Lukusuunta- Oma keho soittimena - Luovuus- Musiikin käsitteet- Rytmi5.8 MediakasvatusMediakasvatus on mediaympäristön huomioimista, kuulemisen ja näkemisen kriittistätarkastelua sekä omien esitysten tuottamista. Aikuinen ohjaa lasta käyttämäänmediaa kriittisesti ja laaja – alaisesti. Mediakasvatuksessa tuetaan oppimista jakasvua median parissa ja kehitetään mediakulttuurissa elämisen perusvalmiuksia.13

6. VARHAISERITYISKASVATUSUuden perusopetuslain myötä Salossa on otettu käyttöön kolmiportaisen tuen malli(yleinen, tehostettu ja erityinen tuki). Malli löytyy avattuna Salon kaupunginvarhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmasta www.salo.fi/varhaiskasvatus.Anisten päiväkodin varhaiskasvatus ja esiopetus vastaa lapsen yksilöllisiin,kuntoutuksellisiin ja kehityksellisiin tarpeisiin. Tuen määrä ja muoto riippuu lapsentuen tarpeesta.Integroidussa erityisryhmässä käytetään oppimisen tukena tarvittaessa mm. kuvaavusteistakommunikaatiota, tukiviittomia, theraplay-leikkejä, Kili-, Knill- jaAskeleittain - ohjelmaa sekä satuhierontaa.7. MONIKULTTUURISUUSMonikulttuurisuus antaa meille mahdollisuuden oppia ymmärtämään ja hyväksymäänerilaisuutta. Lapsen kielitaito kehittyy vuorovaikutuksessa lasten ja aikuisten kanssa.Kielen kehityksen tukena käytämme pienryhmätoimintaa, kuvia ja elekieltä.Anisten päiväkodissa käy tarvittaessa S2 (suomi toisena kielenä) opettaja IrmeliJärvinen. Perheillä on mahdollisuus käyttää tulkkipalvelua esim.kasvatuskeskustelujen yhteydessä.Lapsen omaa kulttuuri-identiteettiä tuemme mm. kunnioittamalla perheen arvoja,tapoja ja uskontoa. Perheitä kannustamme ylläpitämään lapsen omaa äidinkielen(tunnekielen) taitoa.14

8. YHTEISTYÖMUODOTEsi- ja alkuopetuksen välinen yhteistyö (Nivelvaiheen yhteistyö)Katkeamaton ja luonteva oppimispolkuYhteistyökoulut Alhainen ja SirkkulaVanhempainillat ja tapahtumat, kouluun tutustuminenSiirtopalaverit ja keskustelut Terveiset kouluun - tai Kos-kaavakkeenpohjaltaMoniammatillinen- ja muu yhteistyöTiedonsiirto lasta koskevissa asioissa tapahtuu aina vanhempien luvallaVanhemmat osallistuvat lasta koskeviin palavereihinLapsella ja perheellä voi olla useita yhteistyötahoja kuten esim. terapeutitKonsultoiva erityislastentarhanopettaja (kelto) on mukana lapsen tuenarvioinnissa ja osallistuu tarvittaessa lapsen palavereihin. Kelto toimiiverkostopalavereiden yhteyshenkilönä.9. TOIMINNAN KEHITTÄMINEN, ARVIOINTI JA SEURANTAAnisten päiväkodille on laadittu toimintasuunnitelma, joka pohjaa Salon kaupunginstrategiaan. Tuloskortissa arvioidaan toimintaa asiakkaan, prosessien, henkilöstön jatalouden näkökulmasta. Päiväkodillamme on kaksi kertaa vuodessa kehittämispäivä,jossa koko henkilökunta yhdessä arvioi ja kehittää toimintaa toimintasuunnitelmammemukaisesti. Tärkein asiakirjamme on Varhaiskasvatus – ja esiopetussuunnitelma, jokaohjaa pedagogista toimintaamme. Jokaisessa lapsiryhmässä laaditaan tiimisopimus jaryhmävasu, joita arvioidaan kaksi kertaa vuodessa.Varhaiskasvatustyötä kehitetään ja arvioidaan säännöllisesti. Päiväkotimmelaatukäsikirja määrittää laadukkaan kasvatuksen, hoidon ja opetuksen päiväkodinarjessa. Tärkeä osa työn kehittämistä on henkilöstön itsearviointi sekä lasten javanhempien antama palaute. Yhdessä laaditut toimintaohjeet ovat työn pohjana.Laatua arvioivat lapset, vanhemmat ja henkilöstö. Välineinä käytetään esim. tiimi- jatyötyytyväisyysarviointeja, asiakastyytyväisyyskyselyä, pedagogista arviointia, lastenkyselyjä ja hoidon aloitus – kyselyä. Laadukkaalla kasvatustyöllä luomme päiväkodin,jossa lapsen on hyvä olla.Havainnointi on työväline, jonka avulla arvioidaan ja seurataan lapsen kasvua jakehitystä suhteessa lapsen omiin tavoitteisiin. Aikuisen aktiivinen roolihavainnoitsijana tukee lapsen yksilöllistä kasvua ja kehitystä. Anisten päiväkodissalasta havainnoidaan päivittäin arjen tilanteissa.Arvioinnin tukena käytetään lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa, lapsenesiopetuksen oppimissuunnitelmaa, kasvun kansiota, lapsen itsearviointia, kielellisiä jamatemaattisia kartoituksia sekä kirjallista ja kuvallista dokumentointia.15

10. SALOLAISUUS ANISTEN PÄIVÄKODIN NÄKÖKULMASTA”Salossa on sukulaisia. Salossa on hyvä olla kun täällä ei ole sotia.Ei Salossa ole mitään huonoa, hyvää vaan.”Salo tarjoaa monimuotoisen ympäristön liikunta- ja kulttuuripalveluineen. Anistenpäiväkodin sijainti mahdollistaa niiden käytön lasten päivähoidon arjessa. Vihreä,vireä maaseutukaupunki ja teknologia kohtaavat lasten arjessa.11. SOSIAALISTEN TAITOJEN OPPIMINEN JA KIUSAAMISENENNALTAEHKÄISYLapset tarvitsevat ohjausta ja opetusta sekä mahdollisuuksia harjoitella sosiaalisiataitoja omassa elinympäristössään. Ryhmässä toimiessaan lapsi saa mallioppimisenkokemuksia ja palautetta käyttäytymisestään.Itsetunto ohjaa ihmisen käyttäytymistä. Aikuisella on keskeinen merkitys lapsenitsetunnon rakentamisessa. Lapsen varhaiset kokemukset vuorovaikutuksesta luovatpohjan sosiaalisille taidoille. Palkitsevat kokemukset vuorovaikutuksesta auttavat lastamyös hänen minäkuvansa kehittymisessä.Lapset kehittyvät eri tahdissa. Sosiaalisten taitojen kehittymisellä on yhteys kielenoppimiseen. Tärkeää taitojen harjaannuttamisessa on ymmärtävä suhtautuminenlapseen.Sosiaalisia taitoja ja tunteiden hallintaa ei opita luontaisesti, vaan niitä on opetettavaja opeteltava. Aikuisen tehtävänä on turvallisen ilmapiirin ja me-hengen luominenlapsiryhmään. Aikuisen läsnäolo, ennakointi ja valppaus arjen tilanteissa on tärkeää.Lapsen sosiaalisten taitojen kehittyminen edellyttää haastavien tilanteidenselvittämistä, pohtimista ja asioiden loppuun saattamista yhdessä lasten kanssa.Avoin keskustelu vanhempien kanssa ja tiivis yhteistyö (kasvatuskumppanuus) tukeelapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia.Sosiaaliset taidot kehittyvät arjessa ja erityisesti leikkitilanteissa, joihin panostamme.Työtapoina sosiaalisten taitojen opettelussa käytämme mm. Askeleittain – ohjelmaa(tunnetaitojen nimeäminen ja opettelu) sekä vuorovaikutuksen leikkiryhmää.16

12. KASVATUSKUMPPANUUSKasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoistasitoutumista toimia yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi.Kumppanuus on prosessi, joka alkaa lasten ja vanhempien tutustumisestapäivähoitoon ja syventyy hoitosuhteen edetessä. Kasvatuskumppanuus perustuuavoimeen, rehelliseen ja kunnioittavaan vuoropuheluun, jossa keskeistä on yhteisenymmärryksen saavuttaminen lasta koskevissa asioissa.Kasvatuskumppanuutta toteutetaan mm. seuraavin tavoin:– päivähoitoon tutustuminen- kasvatuskeskustelut (vasu ja esiopetuksen oppimissuunnitelma)- päivittäiset keskustelut- vanhempainillat- päiväkodin tapahtumat- lasta koskevat yhteistyöpalaverit- OHR-tapaamiset- puhelinkeskustelut ja sähköinen viestintä13. KASVATUSTAVOITTEETKirjaamme lapsen kasvatustavoitteet varhaiskasvatussuunnitelmaan yhdessävanhempien kanssa. Tavoitteet asetamme arjessa tehtyjen havaintojen pohjalta jahuomioimme lapsen mielipiteen häntä koskevissa asioissa. Esioppilaista tehtäväesiopetuksen oppimissuunnitelma on jatkumo varhaiskasvatussuunnitelmaan.Päivitämme suunnitelmia säännöllisesti toimintakauden aikana.14. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTOEsiopetuksen oppilashuolto on lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnistahuolehtimista. Yksikkömme oma oppilashuoltoryhmä (OHR) kokoontuu kaksi kertaavuodessa ja sen toiminnan painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä ja varhaisessapuuttumisessa. Yksittäisen lapsen OHR- tapaamisia järjestämme aina kun siihen onselkeä tarve. Näihin tapaamisiin osallistuvat vanhemmat ja tarvittavat yhteistyötahot.Tapaamisista kirjaamme OHR – muistion.17