Salon maatalouden kehittämisohjelma - Salon kaupunki

4(23)2. Salon maatalouden erityispiirteet ja kilpailukyky suhteessatärkeimpiin kilpailija-alueisiin2.1 LähtötilanneMaatalouden merkitys Salon kaupungin alueella on huomattava. Salo oli myyntilukujenperusteella maan suurin viljantuottaja ja toiseksi suurin muiden kasvien tuottaja vuonna2009. Maatalouden kokonaismyyntitulot olivat Salossa maan kolmanneksi suurimmat. Sikatalouden,munantuotannon ja metsätaloustulojen perusteellaSalo sijoittui 10 suurimman kunnan joukkoon.Maatalous on alueella merkittävä työllistäjä suoraan javälillisesti.Maataloudella on Salossahuomattava taloudellinenja työllistävä merkitys.Maa- ja elintarviketalouden tulevaisuuteen vaikuttavatmerkittävästi ilmastonmuutos, maataloustuotteiden maailmankaupan vapautuminen sekätukirakenteessa tehtävät muutokset. Salo oli vuonna 2009 maan suurin maataloustukiensaaja. Vuonna 2010 maatalouden tukia maksettiin alueelle noin 41 miljoonaa euroa.Myyntitulot olivat lähes samansuuruiset. Päätökset tulotukien muutoksista vaikuttavatolennaisesti alueen maatilatalousyrittäjyyden haasteisiin.Maatalouden kehittämisohjelman laadinta on nähty Salossa tarpeelliseksi paitsi elinkeinontärkeyden myös maa- ja elinkeinotalouteen kohdistuvien muutospaineiden vuoksi.2.2 Salon maatalousSalon kaupungista tuli vuoden 2009 alussa yksi Etelä-Suomen 1 merkittävimmistä maatalousalueista,kun kymmenen alueen kuntaa liittyi yhteen. Salon kaupungin alueella toimivuonna 2010 noin 1200 maatilaa (tukea hakeneet tilat). Peltoa Salon kaupungin alueellaon yhteensä 56 000 hehtaaria, mikä on noin 30 prosenttia alueen pinta-alasta. Suomessaoli vuonna 2010 viljeltyä peltoa yhteensä 2,2 miljoonaa hehtaaria, josta 1,1 miljoonaahehtaaria oli Etelä-Suomessa. Salon peltoala vastaa noin 2,5 prosenttia koko maan ja 4,9prosenttia Etelä-Suomen peltoalasta.Maatilojen lukumäärä väheni erityisesti ensimmäisinä EU-jäsenyysvuosina. Viimeisen 15vuoden aikana tukea hakeneiden tilojen lukumäärä on Salossa vähentynyt lähes 40 prosenttiaeli keskimäärin 3,3 prosenttia vuodessa. Tilamäärä on Salossa vähentynyt nopeamminkuin Etelä-Suomessa tai koko maassa, jossa tiloista on vastaavana aikana lopettanutkeskimäärin 33 prosenttia (2,8 prosenttia /vuodessa).Tilamäärän vähentyessä on niiden keskikoko kasvanut.Kun alueen maatilojen keskikoko oli vuonna 1995 noin 29 Tilojen määrä vähenee jahehtaaria, oli se vuoteen 2010 mennessä kasvanut jo yli koko kasvaa.47 hehtaariin. Alueen tilojen keskikoko on siten selvästisuurempi kuin Etelä-Suomessa (39 ha/tila) tai koko maassa keskimäärin (36 ha/tila).Tilat ovat kasvattaneet peltoalaansa paitsi ostamalla myös vuokraamalla lisämaata. Viljelyssäolevasta pellosta oli Salossa vuokrattua lähes 30 prosenttia vuonna 2010. Vuokrapeltoaoli siten keskimäärin 14 hehtaaria tilaa kohti. Myös Etelä-Suomessa vuokrapeltoaoli lähes 14 hehtaaria ja koko maassa 13 hehtaaria tilaa kohti, eli jopa 35 prosenttia peltoalastaoli vuokrattua.Tilakoon kasvun myötä pienten tilojen lukumäärä on vähentynyt ja isompien tilojen määräja osuus tiloista kasvanut. Erityisesti suurten, yli 100 hehtaarin tilojen lukumäärä onkasvanut. Salon maatilat ovatkin painottuneet selvästi suurempiin tilakokoluokkiin kuinEtelä-Suomen tai koko maan tilat keskimäärin.1 Etelä-Suomi tarkoittaa tässä joko Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Hämeen, Pirkanmaan, Kaakkois-Suomenja Ahvenanmaan ELY-keskusten tai Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen,Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Itä-Uusimaan ja Ahvenanmaan maakuntien aluetta.| Salon kaupunki | Tehdaskatu 1, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.f i | salo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 |