Pieni tunnekarttakirja

P.Gudsson
PIENI TUNNEKARTTAKIRJA
P.Gudsson
ISBN 978-952-93-6295-0
Petri Pellinen
Jyväskylä
2015

SISÄLLYSLUETTELO
Kirjan älypuhelinversio avautuu tästä
Tunteiden tunnistamisen tärkeydestä 1
SDG*tunnekartan kehitysvaiheita 2
8 tunneskaalaa:
Hyvä ihmissuhde 3
Toimitaan oikein 6
Hyvän läsnäolo 9
Tavoittelu 12
Huono ihmissuhde 15
Toimitaan väärin 19
Hyvän poissaolo 23
Luovuttaminen 26
Kiitokset 30
Viitteet 31
Kuvalähteet 34

TUNTEIDEN TUNNISTAMISEN TÄRKEYDESTÄ
Tunteesi saavat sydämen sykkeen ja hengitystapasikin muuttumaan.
ilmeesi ja ryhtisi kuvaavat sisäistä mielenmaisemaasi.
Myös
Jotta saisit pitävämmän otteen tunnemaailmasta – sekä omasta että toisten –
tarvitset käsitteitä eli nimiä tunteillesi. Ympäristöhän hahmottuu visuaalisten
viestien lisäksi myös kielen avulla. On tutkittu, että kielteiset tunteet
vaimenevat, kun ne nimetään. Torjuttuina ne voivat aiheuttaa fyysisiä oireita.
Itsetuntemus, myötätunto sekä tunneäly perustuvat tunteiden nimeämiseen.
Tuota taitoa tarvitsevat lasten vanhemmat ja terapiassakin sitä tavoitellaan.
SDG*tunnekartta on tehty helpottamaan tunteiden nimeämistä. Se koostuu
kahdeksasta tunneskaalasta, jotka voit etsiä yllä olevasta pikkukartasta.
Pieni tunnekarttakirja auttaa sinua tutustumaan tunneskaalojen 58 tunteeseen.
Huomaat niiden linkittyvän toisiinsa monin eri tavoin. Kullekin tunteelle olen
valinnut sitä valaisevan kuvan. Kerron kirjassa myös omia havaintojani mielialan
vaikutuksesta sisään- ja uloshengitykseen. Hengitysrytmit voivat tosin olla hyvin
yksilökohtaisia. Tunteiden yhteyttä hengitykseen on tutkittu vain vähän.
Ilmaiseksi netistä ladattavalta SDG*tunnekartalta löydät yhteensä 122 tunnetta.
Piakkoin ilmestyy ”Toinen tunnekarttakirja” täydentämään tunteiden esittelyn.
~ 1 ~

SDG*TUNNEKARTAN KEHITYSVAIHEITA
”Viha koostuu halusta ja pelosta.” Tuon lause osui silmääni vuonna 1994. Aloin
miettiä tunteiden välisiä yhteyksiä. Niistä koostuikin looginen verkko. Tuttavani
mielestä se muistutti Kohosen karttaa, jota käytetään tekoälysovelluksissa.
Löysin netistä tuon itseorganisoituvan kartan kolme periaatetta. Niiden
mukaisesti keräsin parin tuhannen tunteen luettelon. Sijoittelin toisiaan
muistuttavat tunteet lähekkäin ja vastakkaiset tunteet kauas toisistaan.
Kuulin 3000 vuotta vanhan intialaisen Kathakali-tunnejärjestelmän sisältävän
yhdeksän perustunnetta1 Huomasin niiden täsmäävän oman karttaluonnokseni
kanssa. Siitä innostuneena aloin kehitellä laajempaa tunnekarttaa. Paperilapuille
kirjoittamani sanat hakivat pitkään oikeita paikkojaan. Kyselin ystäviltäni
ehdotuksiaan aukkoihin sopiviksi tunteiksi. Tunnesanat loksahtivat paikoilleen.
Radiosta korviini kantautui minuuden katoamisen käsite. Oivalsin, että
äärimmäiset tunteet yhdistämällä tunnemaailmasta tuli pallonmuotoinen.
Tajusin yllättäen, että SDG*tunnekartan tunneskaalojen ja hengitysrytmien
välillä näytti olevan yhteys. Myöhemmin selvisi, että se liittyi autonomisen
hermoston kaksiosaiseen rakenteeseen ja myönteisten tunteiden keskitettyyn
sijaintiin kartan oikeassa yläneljänneksessä. Jotkut tunnetutkimuksetkin
näyttivät tukevan tunnekartan lähitunnerakennetta.
Seija Tuovilan väitöskirjassaan tekemä tutkimuslöydös suomalaisten yleisimmin
käyttämistä tunnenimityksistä vastasi SDG*tunnekartan neljää kaikkein
keskeisintä tunnetta. Ne ovat ilo, suru, kiintymys ja viha.
Sain lopulta nimettyä tunneskaalat. Näitä tunnejatkumoita sosiaalityön
emeritusprofessori Pauli Niemelä piti kirjassaan ”Systemaattinen ihmiskäsitys”
tärkeänä havaintona.
Lisäsin kartalle tunneilmaisut ja mobiililaitteita varten vastatunteet päätunteiden
alle. Tuttavat auttoivat SDG*tunnekartan käännöstyössä. Nyt sitä voi tutkia
netissä englanniksi, ruotsiksi, saksaksi, espanjaksi ja kohta jo venäjäksikin.
”Pieni tunnekarttakirja” perustuu Facebook-sivuun ”Tunteiden vuoristorata” .
Sieltä löytyy viikoittain oivalluksia ja uutisia ihmeellisestä tunnemaailmasta.
Kunnia yksin Jumalalle
Jyväskylässä 10.10.2015
P.Gudsson
~ 2 ~

HYVÄ IHMISSUHDE
Jos kaipaat hyvää ihmissuhdetta, niin siihen tarvitaan selkeää viestintää ja
avoimuutta, joka voi sitten johtaa hyväksyntään ja kiintymykseen. Sen jälkeen
saatatte nauttia toistenne seurasta vaikkapa syömällä yhdessä. Se vahvistaa
yhteyttä. Joskus voitte kokea suhteessanne jopa hurmaavia hetkiä.
Hyvässä ihmissuhteessa uloshengitys korostuu. Silloin myös puhutaan paljon.
R a u h a >< minuuden katoaminen
RAUHA löytyy SDG*tunnekartan keskipisteestä. Syvimmiltään tämä on
olosuhteista riippumatonta rauhaa, jonka Jeesus voi meille antaa.
”Minun rauhani – sen minä annan teille.” (Joh. 14:27)
Vaikka SDG*tunnekartalla on kristillinen pohjavire, niin sitä voi mainiosti tutkia
myös ilman hengellistä näkökulmaa.
”sain anteeksi”, ”annan anteeksi”, ”löysin minuuteni”, ”saan olla rauhassa”
S e l k e y s >< hämmennys
SELKEYS voidaan ilmaista myös sanoilla yksinkertaisuus tai jäsentyneisyys.
”ymmärrän”, "oivalsin", "tajusin, "ymmärsin", ”hoksasin”, ”nyt valkeni”, ”hahmotan”
A v o i m u u s >< vääryys
AVOIMUUS on ihmissuhteiden kehittymisen elinehto.
”kerron”, "tuli puheripuli", "paljastan", "rehellisesti sanoen", ”näin meidän kesken”
~ 3 ~

H y v ä k s y n t ä >< kiukku
HYVÄKSYNTÄÄ me kaikki kaipaamme. Siihen kuuluu myös epätäydellisyyksien
salliminen. Hyväksyntää voi ilmaista katsomalla toista silmiin kun samalla
ajattelee hänestä myönteisiä asioita. Tuijotus on sitten asia erikseen.
”kelpaan”, ”sallin”, ”kelpuutan”, ”valitsen”, ”suvaitsen”, ”siedän”, ”on se ihan OK”,
”puollan”, ”joo”, ”niinpä”, ”aivan niin”, ”kannatan”, ”sain tunnustusta”, "otan mukaan"
K i i n t y m y s >< viha
KIINTYMYS ja rakkaus eivät mielestäni ole synonyymeja, koska kaikki tunteet
ovat vain väliaikaisia. Tunteet menevät ja tulevat – kuin pilvet. Sen sijaan
rakkaus on parhaimmillaan ikuinen valinta välittää toisesta.
”Rakkaus ei koskaan katoa” (1:Kor 13:8)
Ihmissuhteissa ihastuksen tunne saattaa parissa vuodessa jalostua
rakkaudelliseksi kiintymykseksi. Tiedepiireissä onkin todettu, että ihastus ja
kiintymys ovat eri tunteita.
”pidän”, ”tykkään”, ”rakastan”, ”harrastan”, ”suosin”
~ 4 ~

N a u t i n t o >< raivo
NAUTINTO koetaan usein aistien kautta. Jos joku nautinnon lähde alkaa hallita
elämää, on kyse riippuvuudesta.
”nautin”, ”tuntuu hyvältä”, ”tosi kaunis”, ”tämä maistuu hyvältä”, ”mitkä aromit”,
”hivelee korvia”, ”minua hyväillään”, ”nyt elämä maistuu”, ”nautin joka sekunnista”,
”elämä tuntuu elämältä”, ”nautin kun saan vain olla”, ”nautin seurastasi”, ”koen
mielihyvää, kun saan tehdä tätä”
Y h t e y s >< julmuus
YHTEYS on kaveruutta. Yhteys omiin tunteisiin auttaa saamaan paremman
yhteyden muihinkin. Yhteys Jumalaan puolestaan toimii rukouksen avulla. Näin
siis yhteydellä on ainakin kolme ulottuvuutta – toisiin, omaan itseen sekä
Jumalaan. Yhteyden tunneskaala pätee noihin kaikkiin eli selkeyttä, avoimuutta,
hyväksyntää ja kiintymystä tarvitaan!
”kuulutaan yhteen”, ”ollaan ystäviä”, ”ollaan kumppaneita”, ”tunnetaan
sielunsukulaisuutta/samansieluisuutta/sielunkumppanuutta”, ”ollaan kuin paita ja
peppu”, ”meillä on hyvä suhde”, ”ymmärretään toisiamme jo puolesta sanasta”, ”ollaan
kavereita”
H u r m a >< hysteria
HURMA voi kehittyä monistakin nautinnon lähteistä. Vauhdin ja tanssin hurma
lienevät monelle tuttuja.
Hyvän ihmissuhteen tunneskaalan päätepisteessä hurma saattaa johtaa myös
minuuden katoamiseen. Sitä kautta siis SDG*tunnekartan ääritunteet hurma,
tyhjyys, epätoivo, kauhu, hysteria, mania, euforia ja helppous yhtyvät.
”on ihanaa”, ”huumaava tunne”, ”olen ekstaasissa”
*
~ 5 ~

TOIMITAAN OIKEIN
Oikein toimimisen tunneskaala kulkee keskipisteestä kohti oikeaa yläkulmaa.
Kutsumus, vastuu, luottamus, uskallus, elinvoima, tarmo ja helppous ovat kaikki
myönteisiksi koettuja tunteita.
Voimakas uloshengitys yhdistää niitä kaikkia. Ponnistuksessa uloshenkäys auttaa!
K u t s u m u s >< katumus
KUTSUMUS liittyy läheisesti ihmisen omiin unelmiin. Jos maailmassa kaikki
ihmiset löytäisivät oman kutsumuksensa, niin eläisimme melkeinpä paratiisissa.
Onhan Luojalla hyvä suunnitelma ihan joka ikisen ihmisen varalle.
”minua kiinnostaa”, ”on taipumusta”, ”ala kiinnostaa”, ”on luontaisia lahjoja”
V a s t u u >< syyllisyys
VASTUUN vääränlainen jakaminen jäytää yhteiskuntaa. Toiset ottavat sitä liikaa.
Joillekin vyörytetään sitä yli voimavarojen, mutta monille sitä ei vain anneta.
Vastuuntunnon myötä maailmastamme tulisi kaikille paljon parempi paikka elää.
”olen vastuussa”, ”olen velvoitettu”, ”tunnen velvollisuudekseni”, ”otan tästä täyden
vastuun”, ”haasteellista”, ”välitän”, ”aktivoidun”, ”olen messissä”, ”otan tehtäväkseni”
~ 6 ~

L u o t t a m u s >< epäusko
LUOTTAMUS kertoo suhteestamme tulevaisuuteen. Kuitenkin tämän tunteen tai
sen puutteen juuret kurottavat menneisyyteen – siihen miten asiat ovat
aikaisemmin sujuneet. Jos toisen ihmisen luottamuksen kerran menettää, niin
sitä on hyvin vaikea hankkia takaisin.
Raamattu sisältää runsaasti profetioita. Jesajan kirjan luku 53 kertoi pääsiäisen
tapahtumat 700 vuotta ennen niiden toteutumista.
”Hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden” (Jesaja 53:5)
Niinpä on hyvä syy uskoa, että myös monet tulevaisuuttamme koskevat uhkat ja
lupaukset, joista Raamattu kertoo, tulevat toteutumaan.
”voin luottaa”, ”tunnen itseluottamusta”, ”suhtaudun luottavaisin mielin”, ”tulee
tapahtumaan”, ”uskon”, ”en pety”, ”olen vakaumukseltani”
U s k a l l u s >< pelko
USKALLUS on teoksi jalostunutta varmuutta.
Rohkeus on valinta. Se oli aluksi myös tunnekartan ulkolaidoille sulkuihin
sijoitettujen elämänvalintojen joukossa, mutta sitten aktiivisuus syrjäytti sen.
”kohtaan”, ”tohdin”, ”urheasti”, ”rohkenen”, ”en enää pelkää”, ”pelottomasti”, ”en
epäröi”, ”teen empimättä”, ”otin uskon askeleen”, ”uskaliaasti”, ”uhkarohkeasti”,
”huimapäisesti”, ”yltiöpäisesti”, ” hyppäsin tyhjän päälle”
E l i n v o i m a >< oireilu
ELINVOIMA on hyvin usein seurausta oikeista valinnoista. Kesäisin luonto
pursuaa vihreää elinvoimaa. Talvella se lepää.
”olen hyvässä kunnossa”, ”olen terve”, ”olen kondiksessa”
~ 7 ~

T a r m o >< kammo
TARMO on se tunne, kun huomaa jaksavansa tehdä itselleen tärkeitä asioita
väsymättä. Englanniksi käännettynä tarmo on energiaa.
On kuitenkin vaara sekoittaa tarmo maaniseen puuhaamiseen, joka löytyy
SDG*tunnekartan vasemmasta ylälaidasta. Ero on hiuksenhieno, mutta
kulloisenkin aktiviteetin kohteen järkevyys ja muiden ihmisten suhtautuminen
paljastavat usein mistä on kyse.
”pystyn”, ”on energinen olo”, ”olen kuin Duracell-pupu”, ”virtaa riittää”, ”jaksan”,
”puhtia piisaa” ”tsemppaan”, ”on draivi päällä”, ”pinnistelen”, ”ponnistelen”, ”uurastan”,
”olen vireessä”, ”on puhtia”
H e l p p o u s >< kauhu
HELPPOUS tunnetaan myös flow-tilana, jonka aikana asiat sujuvat melkein kuin
itsestään. Työelämässäkin voi kokea tämän tunteen silloin tällöin. Jos flow
katkeaa ulkoisen häiriötekijän vuoksi, sen uudelleen tavoittaminen on vaikeaa.
”kaikki sujuu kuin itsestään”, ”unohdin ajan kulun”, ”kävi uskomattoman helposti”,
”sujui kuin tanssi”, ”sujui kuin leikki”, ”meni ihan leikiten”
**
~ 8 ~

HYVÄN LÄSNÄOLO
Hyvän läsnäolon tunneskaala kulkee keskipisteestä kohti SDG*tunnekartan
yläreunaa sisältäen seuraavat tunteet : rentous, läheisyys, helpotus, ilo, yllätys,
riemu ja euforia.
Näihin tunteisiin liittyy havaintoni mukaan kevyt, huomattavasti sisäänhengitystä
pitempi uloshengitys. Hyvin nukutun yön tunnistaa aamulla tällaisesta
hengitystyylistä.
Aloin aikanaan kiinnittää huomiota hengitykseen, koska kansainvälisestikin
arvostettu fyysisen ilmaisun kouluttaja Avner Eisenberg korosti uloshengityksen
tärkeyttä yleisökontaktin luomisessa. Kun esiintyjä hengittää vapautuneesti ulos,
niin yleisökin vaistomaisesti rentoutuu. Tunteethan tarttuvat tosi helposti.
R e n t o u s >< hermoilu
RENTOUS on tavoiteltava mielentila eikä sitä voi teeskennellä
Yksi helpoimmista rentoutusharjoituksista lienee tämä : jännitä lihaksiasi parin
sekunnin ajaksi ja päästä ne sitten rennoiksi. Huomaat hengittäväsi rennosti
ulos. Hermostosi kiittää.
”otan rennosti”, "olen ihan rento", "relaan", "nollaan itseni" -ilmaisut saattavat käydä
tarpeettomiksi, jos rentoustila muuttuu uneksi.
L ä h e i s y y s >< ärtymys
LÄHEISYYS ei ole pelkkää fyysistä lähellä oloa. Jokin tapahtuma voi tuoda
mieleen omia muistikuvia tai koskettaa syvästi tunteen tasolla.
Nykysuomalaiselle läheisyys on melkoinen haaste. Se näkyy julkisissa paikoissa
ja kulkuvälineissä hakeutumisena mahdollisimman kauas muista.
Asumisväljyyden kasvaessa on läheisyyden kokeminen entistä harvinaisempaa
myös perheen sisällä.
”olen lähellä”, ”tuntuu aika intiimiltä”, ”on ihan liki”, ”koskettavaa”, ”tuntuu tutulta”,
”tuo muistuttaa”
~ 9 ~

H e l p o t u s >< huoli
HELPOTUS ilmaistaan usein huokaisulla eli syvällä uloshengityksellä. Kun
uloshengitys on sisäänhengitystä pidempi, niin autonomisen hermoston
lepohermosto aktivoituu. Näin käy muidenkin myönteisten tunteiden kohdalla,
joita löydät SDG*tunnekartan oikeasta yläneljänneksestä. Näitä mielentiloja
tietoisesti tavoittelemalla lepohermostosi aktivoituu ja vastustuskykysi paranee.
”asia selvisi”, ”tuntuu mukavalta”, ”lievitti”, ”voin hellittää”, ”huojensi mieltä”, ”kevensi
oloa”, ”rauhoitti”, ”lievensi kipua”, ”kivi tippui sydämeltä”, ”huolet haihtuivat”
I l o >< suru
ILO irti vaikka kynää poikittain hampaiden välissä pitämällä. Tuollainen temppu
saa kasvoille hymymäisen ilmeen ja mieliala kohenee. Jotkut vanhemmat ovat
saaneet takapenkillä istuvat lapset tuolla tavalla hyvälle päälle. Japanissa noin
on koulutettu jopa myyntihenkilöstöä.
”minulla on”, ”mukavaa”, ”kivaa”, ”hauskaa”, ”hymyilyttää”, ”huvittavaa”, ”ilomielin”,
”hyvillä mielin”, ”naurattaa”, ”iloitsen”, ”mukavaa”, "leikkisällä päällä”, ”hilpeä olo”,
”lapset ilakoivat”, ”ilahdutti”, ”tulin iloiseksi”, "tuli hyvä mieli", "nyt laulattaa", ”olen
hyvällä tuulella”
~ 10 ~

Y l l ä t y s >< järkytys
YLLÄTYS on tapahtuma, jota ei osannut ennalta aavistaa. Tavallisesti yllätys on
myönteinen, mutta myös oma kommellus voi tuoda hyvät naurut. Komiikka
perustuu usein yllätykseen. Yllättävässä tilanteessa usein pidätämme hengitystä,
jotta se voi purkautua riemukkaaseen nauruun.
”enpä arvannut”, ”mistä tuo tuli”, ”ei voi olla totta”, ”onko tämä minulle”
R i e m u >< orpous
RIEMU on todella lyhytkestoinen tunne. Tunnekartan ylälaidan rohkeus, luovuus,
yllätys sekä kotoisuus eli tuttuus saavat monesti suun loksahtamaan auki. Sieltä
voi sitten tulla erilaisia riemunkiljahduksia tai iloista naurua.
”naurattaa”, ”riemu repesi”, ”ei oo riemulla rajaa”, ”purskahdin nauramaan”
”riemastuin” -ilmaisu saattaa tarkoittaa raivostumista tai innostumista.
E u f o r i a >< epätoivo
EUFORIA liitetään usein pitkään ja sopivan rasittavaan juoksusuoritukseen.
Euforian ja hurman ero on melkoisen häilyvä. Ehkäpä euforian syynä on
enemminkin aivokemia ja hurmassa taas on kyse aistinautinnosta.
Euforinen tunne tulee joskus univajeenkin seurauksena. Euforia saattaa olla
merkki jopa häkämyrkytyksen uhasta. Tupakoinnissa tuotetaan tahallisesti itselle
lievä häkämyrkytys, joka saattaa selittää osaltaan tupakoinnin koukuttavuutta.
Nousuhumalassakin voi kokea euforiaa.
”taivaallinen olo”, ”olen nirvanassa”, ”olen taivaissa”, ”on tosi hyvä olo”
***
~ 11 ~

TAVOITTELU
Tavoittelun tunneskaalaan kuuluvat ikävä, odotus, halu, ihailu, himo, kiihko ja
mania. Parisuhteen muodostuksessa tunteet saattavat edetä himosta ikävään ja
siitä hyvän ihmissuhteen tunneskaalan mukaisesti kehittyen kohti yhteyttä.
Näiden tunteiden vallassa sisäänhengitys korostuu, mutta kestää suunnilleen
yhtä pitkään kuin rauhallinen uloshengitys - niin kuin imisimme itseemme jotain
oikein hyvää tuoksua.
I k ä v ä >< innostus
IKÄVÄ on tunnekartalla tupla- tai jopa triplatunne. Se on lyhenne
ikävystyneisyydestä, mutta voi tarkoittaa kaipaustakin. Ikävän tunteessa
kaivetaan alitajuisia lähtökuoppia jonkin asian tavoitteluun. "Se on ikävää"
puolestaan tarkoittaa harmistuneisuutta.
”kaipaan”, ”on tylsää", "ikävystyttää”, "tunnen koti-ikävää", "nostalginen fiilis", ”miksei
täällä tapahdu mitään”
O d o t u s >< pettymys
ODOTUS kysyy luonnetta. Nettisivun aukeneminenkin koettelee kärsivällisyyttä.
”odotan”, ”otan vastaan mitä tulee”, ”ootan”, ”vartoon”, ”venttaan”, ”venaan”
Siitä, että oivalsin tunneskaalojen erilaiset hengityskuviot, voin kiittää erästä
koiran ulkoiluttajaa. Katselin kotini kolmannen kerroksen ikkunasta naapurirapun
vanhaa rouvaa. Hän kävelytti päivittäin pientä valkoista koiraansa, jolla oli
päänsä päällä punainen rusetti. Eräänä aamuna näin tuon vanhuksen
henkäisevän hyvin voimakkaasti sisään ja huokaisevan sen jälkeen ulos.
Jotenkin tajusin - ehkä peilisolujen avulla - että tunnetilansa oli syvä kaipaus.
Aloin heti tutkia, voisiko SDG*tunnekartan tunneskaalojen ja erilaisten
hengitystyylien välillä piillä joku yhteys. Ja löytyihän se. Tuollainen
aavistuksenomainen tieto on kasvatustieteen professori Kai Hakkaraisen mukaan
ainut tie uudenlaisiin ajatusmalleihin.
~ 12 ~

H a l u >< tympeys
HALU tarkoittaa sitä, että tekee mieli saada jotakin. Halun ja tarpeen eroa
selitetään lapsille jo alakoulussa. Halu ei ole yhtä pakottavaa kuin tarve.
Mainoksilla meille luodaan keinotekoisesti haluja, joita tavara- ja
palvelumarkkinoilla sitten tyydytetään.
”haluan”, "haluaisin", "haluttaa", "mielin", "pyydän", "kaihoan", "ahnehdin", "hingun",
"mangun", "tunnen kutinaa", "syyhyttää tehdä", "palan halusta tehdä", "hotsittaa", "tuli
vaan sellainen mielijohde", ”peräänkuulutan”, ”on hakusessa”
I h a i l u >< inho
IHAILU sisältää myös itseihailun eli narsismin. Ihailu ja kiusaus ovat
tunnekartalla lähitunteita. Tuo voisi selittää myös narsistin kiusallisen
kiusaamistaipumuksen. Ihailun vastatunne puolestaan on inho, jonka tunteen
narsisti ajan mittaan ympäristössään herättää.
”ihailen”, ”olen ylpeä hänestä”, ”olen ylpeä omista tekemisistäni”, ”olen ihastunut”,
”pihkassa”, ”palvon”, ”jumaloin”, ”ihannoin”, ”ihastelen”, ”katson ylöspäin”, ”fanitan”,
”diggaan”, ”ihailen itseäni”, ”on täynnä itseään”
H i m o >< kyvyttömyys
HIMO on voimakasta halua saada jotain. Pitkittyessään se voi muuttua
riippuvuudeksi. Kunnianhimo ja pelihimo käynevät esimerkeistä.
Himo lisää syljen eritystä. Se SDG*tunnekarttaan liittyvä oletus, että myönteiset
tunteet aktivoivat lepohermostoa, mikä ilmenee pitempänä uloshengityksenä, ei
tässä aivan toteudu. Himon vallassahan hengitetään aktiivisesti sisään.
Uloshengitysjakso on kuitenkin lähes yhtä pitkä kuin sisäänhengityksessäkin.
Missäköhän kohtaa pidätät hengitystäni? Hengitysrytmeihin kun kuuluu joskus
myös lyhyitä taukoja.
”himoitsen”, ”haluan hurjasti”, ”vesi tulee kielelle”, ”vietit vie”, ”himottaa”, ”haalin
itselleni”, ”en voi pitää näppejäni erossa”
~ 13 ~

K i i h k o >< uupumus
KIIHKO tarkoittaa ehdottomuutta omissa tekemisissä. Se voi olla raivokastakin
aiheuttaen kauhua. Takana epätoivoa ja tyhjyyttä. Kiihkon vallassa kokee
yhteyden hurmaa, joka riemukkaan euforisen tarmonpuuskan jälkeen johtaa
uupumiseen. Ääritunteita kaikki. Myös alla olevat tunteet voivat liittyä kiihkoon.
”olen tosi innokas”, ”olen fanaattinen/fundamentalisti”, ”teen vimmaisesti”, ”tunnen
paloa/poltetta”, ”uhoan”, ”olen vankkumattomasti tätä mieltä”
M a n i a >< tyhjyys
MANIA ilmenee usein liiallisena puuhailuna, joka kestää viikkokausia. Oireina voi
olla myös ylikorostunutta itseluottamusta, unentarpeen vähenemistä, sosiaalista
estottomuutta ja riskialttiutta. Lievämuotoista maniaa kutsutaan hypomaniaksi.
Mania on aktiivisena ääripäänä kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä eli maanisdepressiivisuudessa
eli bipolaarihäiriössä eli bipossa.
”touhuan ihan liikaa”, ”menen ylikierroksilla”, ”suuruudenhulluus vaivaa”
****
~ 14 ~

HUONO IHMISSUHDE
Huono ihmissuhde voi pitää sisällään hämmennystä, vääryyttä, kiukkua, vihaa,
raivoa, julmuutta ja jopa hysteriaa.
Sisäänhengitykset ovat voimakkaita ja melko lyhyitä – kuitenkin selvästi
uloshengitysjaksoja pitempiä. Rintahengitys on tyypillistä.
Seuraava vuoden 2009 toukokuussa laatimani blogikirjoitus oli itselleni eräs
merkkipaalu. Se keräsi yli kymmenen lukijaa ja on yhä julkaisukelpoinen.
”Kun tunnen itseni vihaiseksi, tajuan että se vanha ohje hengittää syvään ja
laskea kymmeneen perustuu järkeviin syihin. Hengittämällä tasaisesti ja syvään
muistaen sekä ulos- että sisäänhengityksen murran vihaan liittyvän
sisäänhengityspainotteisen tavan hengittää. Kymmeneen laskeminen taas auttaa
aivon järkeilyyn kykeneviä osia ehtimään mukaan päätöksentekoprosessiin.”
Huonon ihmissuhteen skaala auttaa oivaltamaan mitä voi tapahtua, jos antaa
vihansa vyöryä valtoimenaan. Se näyttää myös toisen suunnan – kohti rauhaa ja
anteeksiantamista.
Täydellistä ihmissuhdetta ei olekaan. Siksi keskinäistä sovintoa eli
anteeksipyytämistä ja –antamista tarvitaan. Sitä ennen on kuitenkin hyvä käydä
mielessään läpi ne tunteet, joita koettu vääryys tai loukkaantuminen on
aiheuttanut.
Anteeksiantaminen harvoin merkitsee kokonaan unohtamista. Kuitenkin jos
tekee lujan tahdonpäätöksen antaa jollekin anteeksi, niin silloin ei enää halua
kaivella entisiä taisteluhautoja auki. Anteeksiantaminen maksaa aina sille, joka
antaa anteeksi. Sillä hinnalla hankkii itselleen rauhan.
H ä m m e n n y s >< selkeys
HÄMMENNYS on epätietoisuutta asian todellisesta luonteesta.
Hämmennys taitaa muuten olla puoleksi onomatopoeettinen ilmaisu eli sen
alkutavu saattaa olla peräisin suomalaiselle tyypillisestä "häh"-tokaisusta. Silloin
suu jää vähän auki.
”en ymmärrä”, "jouduin hämilleni", "tässä häiritsee se, että...", "tuli melkoinen
hämminki"
~ 15 ~

V ä ä r y y s >< avoimuus
VÄÄRYYS huomataan viimeistään silloin, kun asioiden sujuvuus alkaa kangerrella.
”tämä ei ole oikein”, ”on epäreilua”, ”menee sivuraiteille”, ”nurinkurista”, ”jotain on
pielessä”, ”menee päin mäntyä”, ”epäoikeudenmukaista”, ”epistä”, ”tuo on väärin”
K i u k k u >< hyväksyntä
KIUKKU nousee, kun huomaa jonkun vääryyden tapahtuneen. Se kertoo siis
toisille, että nyt kaikki ei mennyt ihan niin kuin minun mielestäni olisi pitänyt.
Jos kiukun pitää sisällään, niin silloin tuo viesti ei välity.
”suututtaa”, ”suutahdin”, ”kiukustuin”, ”tuohduin”, ”sydämistyin”, ”loukkaannuin”, ”olen
äkäinen”, ”on känkkäränkkäpäivä”, ”ottaa aivoon”, ”alkaa keittää”, ”höyry nousee
päästä”
V i h a >< kiintymys
VIHA syntyy usein jonkun vääryyden kokemisesta. Tosin muitakin syitä
vihanpitoon voi olla. Löydät niitä SDG*tunnekartalta vihan ympäriltä
parikymmentä.
Voit luoda itsellesi aidon vihan tunteen muuttamalla hengitysrytmiäsi
kolmijakoiseksi : vahva melko pitkä sisäänhengitys ykkösellä ja kakkosella ja
hyvin lyhyt uloshengitys kolmosella. Jo minuutin harjoittelun jälkeen voit tuntea
tuloksen - varsinkin jos puret hampaita yhteen ja otat vihaisen ilmeen sekä
puristat sormet nyrkkiin. Jos sinun pitää vaikka näyttämöllä olla hyvin vihainen,
niin näin saat viritettyä stressihermostosi.
Äiti yritti saada minut nauramaan, kun olin vihaisella päällä. Tuota tunneilmaisun
torjuntaa en suosittele, vaikka voimakkaampi tunne selättääkin heikomman.
”olen tosi vihainen”, ”olen vihan vimmoissa ”, ”tunnen vihamielisyyttä”, ”olen vihaisella
päällä”
~ 16 ~

R a i v o >< nautinto
RAIVO saattaa vallata mielen monestakin syystä. Siksipä taas kuvituksena
tunnekartan palanen. Sen tunteista lähes kaikki – lukuun ottamatta oikean
yläkulman tunteita, jotka on ulospääsyteitä raivosta – voivat hallitsemattomina
laukaista raivonpuuskia. Raivo voi myös muuttaa muotoaan tunnekartan
lähitunteiksi – mykkäkouluksi (erillisyys/julmuus), petollisuudeksi, kiusanhaluksi,
julmuudeksi, kiusanhaluksi.
Pikkulapsi raivoaa halutessaan kaupassa karkkia. Liikenneruuhkassa viive
raivostuttaa. Mustasukkaisuuskohtaukset voivat olla kovinkin dramaattisia. Oma
avuttomuus kiristää hermoja. Piilotettu syyllisyyden tunne näkyy joskus muihin
kohdistuvana raivona. Raivo on täydessä voimassaan kauhistuttava tunne, jolloin
viha- ja pelkoakselit yhtyvät ääripäissään minuuden katoamisen kautta.
Aikuinen oppii tarvittaessa pidättämään raivoaan, kunnes löytää sopivan
rauhaisan ajan ja paikan, jossa voi muita vahingoittamatta ilmaista sen vaikka
huutamalla. Voimakkaiden tunteiden vallassa ei tule tehdä isoja päätöksiä.
Jos sanotaan jonkun asian raivostuttavan, niin kyse saattaa kuitenkin olla
vahvasta ärtymisen tilasta, joka löytyy alhaalta keskelle kulkevalta suruakselilta.
”räjähdin”, ”päreet paloivat”, tuli itkupotkuraivari”, ”tekisi mieli tapella”, ”en kestä tätä”,
”kohta lautaset lentää”, ”se on ihan hurjana”, ”tuli raivonpuuska”, ”liikenneraivo iski”
~ 17 ~

J u l m u u s >< yhteys
JULMUUS on epäsuoraa tai toiminnallista vihaa. Se varoittaa siitä, että
pahempaa voi olla vielä tulossa. Julmuus voi olla hyvin hienosyistä ja taitavaa
kielellistä tai toiminnallista pahantahtoisuutta - tai sitten avointa väkivaltaa.
Jos vaimo nimittelee miestään jatkuvasti siaksi, silloin on kyse julmuudesta. Jos
olet eri mieltä, niin ajattelepa mielessäsi päinvastaista tilannetta.
Julmuuden ja kiusauksen välistä tarkkaa eroa on vaikea selittää. Joskus ilkeilyn
taustalta saattaa löytyä ystävällistäkin kiusoittelua, mutta silloin annetaan
tavallisesti joku vihje, joka paljastaa ettei olla tosissaan.
”olen tyly”, ”viiltää syvältä”, ”lyödään kuin vierasta sikaa”, ”tosi tylyä”, ”tuo satuttaa”,
H y s t e r i a >< hurma
HYSTERIA on hyvin kiihtynyt tunnetila, johon liittyy usein mieletöntä kirkumista
ja itkuisuutta.
Hysteriaa voi aiheuttaa ylenmääräinen julkkisten ihannointi. 50 vuotta sitten
Beatlesin stadionkonsertissa tämä tunne tuli joukkohysteriana monelle tutuksi.
Siinä lienee kyse eräänlaisesta hurmoksesta, jossa ollaan käyty tunnekarttapallon
pimeässä pisteessä, minuuden katoamisessa.
Syy siihen, että sijoitin hysterian huonon ihmissuhteen skaalan ääritunteeksi on
oma kokemus siskoni kirkumisesta ja vääntelehtimisestä, kun hän sai tietää
isämme pettäneen äitiä. Kyseessä oli siis nykykäsitykseni mukaan siskoni
äärimmäinen tunnereaktio koettuun vääryyteen. Vähän yli kymmenvuotiasta
poikaa sen seuraaminen sivusta tosiaan kauhistutti.
”itken hysteerisesti”, ”IIK”, ”kirkuu ja itkee”, ”mitä se noin kiemurtelee”, ”ei pysty
kontrolloimaan itseään”
*****
~ 18 ~

TOIMITAAN VÄÄRIN
Väärintoimimisen tunneskaalaan kuuluvat katumus, syyllisyys, epäusko, pelko,
oireilu, kammo ja kauhu. Sitä voi edetä myös toiseen suuntaan, jolloin pääsee
kokemaan sisäisen rauhan. Siitä mahdollisuudesta kerron esimerkin kammon
kohdalla.
Näille tunteille on yhteistä lyhyt ja voimakas sisäänhengitys ja vielä lyhyempi
uloshengitys. Pallea ei kovinkaan paljon liiku.
K a t u m u s >< kutsumus
KATUMUS on jonkin asian tekemättömäksi toivomista.
Katumukselle löytyy suomenkielessä hyvin vähän synonyymeja. Raamatullisessa
merkityksessä se on lähellä käsitteitä kääntymys ja mielenmuutos. Pentti
Saarikoski käytti Uuden Testamentin käännösehdotuksessaan ilmaisua
”kääntäkää kelkkanne”.
”kunpa en olisi…”, ”kaduttaa”, ”kadun”, ”menin itseeni”
S y y l l i s y y s >< vastuu
SYYLLISYYS ja synti eivät ole aivan samoja termejä. Synti on Jumalan tahdon
rikkomista ja se on normaalia syyllisyydentuntoa laajempi käsite.
Syyllisyydentunto vaivaa monia. Kuitenkin syyllisyys Jumalan edessä on jo
kannettu pari tuhatta vuotta sitten. Silloin Jeesus ristillä kuollen otti pois koko
maailman synnin – myös minun syntini ja sinun syntisi.
Tämä syyttömäksi julistaminen tulee voimaan henkilökohtaisen uskon kautta
Raamatun sanan kuulemisen jälkeen.
”Sinun syntisi annetaan anteeksi.” (Mark 2:9)
Synnittömiä ihmisistä ei maan päällä tule, vaikka siihen suuntaan pyrittäisiinkin.
”tein väärin”, ”olen syypää”, ”olen vikapää”, ”omatunto soimaa”, ”tein virheen”,
”erehdyin”, ”mokasin”, ”löin laimin”, ”tunnustan”, ”rikoin”, ”tulin synnintuntoon”,
”anteeksi, että…”
~ 19 ~

E p ä u s k o >< luottamus
EPÄUSKO on paljon muutakin kuin hengellisyyteen liittyvä tunne. Onkohan
joulupukki oikeasti olemassa?
”en usko”, ”vaikea uskoa”, ”tuota en niele”, ”epäilen vahvasti”, ”kyseenalaistan”,
”mistäs tiedät?”, ”kunhan sanot”, ”ihan mahdotonta”, ”joku tässä mättää”, ”täh?”
P e l k o >< uskallus
PELKO näkyy ja tuntuu melko lyhyenä ja kevyenä rintahengityksenä.
Sisäänhengitys on nykivää. Keho ikään kuin valmistautuu nopeaan pakoon.
Pikkupoikana minä pelkäsin joulupukkia.
Pelon ja sen sukulaistunteen arkuuden eron selittäisin seuraavasti. Arkuuden
tilassa ihminen haluaisi tehdä jotain, mutta pelon vallatessa kohde on ei-toivottu.
”pelkään”, "hirvittää", "kamalaa", "säikähdin", "sydän pompottaa", "olen ihan vauhkona"
O i r e i l u >< elinvoima
OIREILU saattaa johtua tunteistakin. Puhutaan psykosomaattisista sairauksista.
Sairastuminen tulee koettua omissa nahoissakin vuosittain. Kerran hien puskiessa
pintaan huomasin hengitysrytmini olevan 4 sekuntia sisään – tauko – 3 sekuntia
ulos. Se kertoi stressihermoston aktiivisuudesta. Huumorileffan katsottuani
flunssan oireet häipyivät jo seuraavaksi aamuksi. Myönteiset tunteet kun
vaikuttavat autonomiseen hermostoon rauhoittavasti. Silloin uloshengityskin
itsestään pidentyy. Tähän faktaan kai osakseen perustuu sairaalaklovnienkin työ.
”sairastuin”, ”olen kipeänä”, ”koskee”, ”taidan olla sairas”, ”on kuumetta”, ”vatsaa
kipristelee”, ”pitäisiköhän mennä lääkäriin”, ”flunssa iski”
~ 20 ~

K a m m o >< tarmo
KAMMO eli fobia on lamaannuttavan voimakas pelkotila.
Kristofobia eli kammo kristinuskoa kohtaan on yleistymässä. Se sopii hyvin
SDG*tunnekartan ”toimitaan väärin”- akselille, jonka äärimmäinen aste on
pahoihin henkivaltoihin sekaantuneiden ihmisten kokema kauhu. Oireilu eli
sairastuminen saattaa johtaa kuolemanpelkoon. Ateistinen epäusko voi sitten
vaihtua esirukousten ja Raamatun sanoman vaikutuksesta syvään syyllisyyden
kokemiseen eli synnintuntoon. Katumisen ja Jeesuksen ristinkuoleman
merkityksen henkilökohtaisen oivaltamisen jälkeen moni on kertonut saaneensa
syvän sisäisen rauhan. Se onkin tämän Kristus-keskeisen SDG*tunnekartan
keskipisteessä.
Tämän idean sain, kun muistin lukeneeni Engelin kartasta. Siinä kuvataan
kristinuskoon kasvamisen vaiheita sekä myös kehitysvaiheita, jotka kuuluvat
kristityn kasvuun. Teorian mukaan jokainen ihminen on jossain kohtaa tuolla
jatkumolla. SDG*tunnekartalla tämä jatkuu oikein tekemisen tunneskaalana.
”en millään uskalla”, ”en suin surminkaan tee sitä”, ”vältän viimeiseen asti”, ”en mistään
hinnasta tekisi”, ”minua ei saa tekemään sitä”
~ 21 ~

K a u h u >< helppous
KAUHU osoittaa yhden epäjatkuvuuskohdan SDG*tunnekartalla. Oikein
tekemisen ja väärin tekemisen tunneskaalat eivät luonnollisestikaan voi kohdata
toisiaan ääripäissään.
Jumalan aiheuttamia yliluonnollisia ilmiöitä nimitetään ihmeiksi. Pimeyden
henkivaltojen teot yrittävät jäljitellä niitä, mutta ilmenevät usein paranormaaleina
ilmiöinä. Ne tuottavat sisäistä levottomuutta ja kauhua. Sellaisen kauhun
vallassa voi huutaa Jeesusta avukseen.
”Huuda minua avuksi hädän päivänä. Minä pelastan sinut ja sinä kunnioitat minua." (Ps. 50:50)
Myös äärimmäisen väkivallan, katastrofin tai muun olemassaoloa uhkaavan
tapauksen näkeminen tai kokeminen tuottaa kauhua. Jostain syystä toisilla
meistä on mieltymys kokea kauhua turvallisesti elokuvien tai kauhutarinoiden
parissa.
”jouduin kauhun valtaan”, ”vapisin kauhusta”, ”kauhistuin”, "jähmetyin kauhusta",
"selkäpiitä karmii", "kylmät väreet kulkivat pitkin selkäpiitä", "olin pelosta suunniltani”
******
~ 22 ~

HYVÄN POISSAOLO
Tämä tunneskaala luetaan alalaidasta kohti keskipistettä : orpous, järkytys, suru,
huoli, ärtymys, hermostuneisuus, rauha. Ajan myötä tunteet siis muuttuvat
helpommin kestettäviksi, kunnes lopulta pystyy hyväksymään menetyksen.
Tunteita yhdistää erittäin lyhyt sisäänhengitys, joka voi muuttua nyyhkytykseksi.
E p ä t o i v o >< euforia
EPÄTOIVO käväisee varmaan joskus jokaisen mielessä, kun ulospääsyä ei tunnu
löytyvän jostain hankalasta elämäntilanteesta. Raamatussa kuitenkin luvataan
”Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.” (Jeremia 29:11)
”ei kannata yrittää”, ”ei tästä tule mitään”, ”toivoton tilanne”, ”tämä on mahdotonta”
O r p o u s >< riemu
ORPOUS eli hylätyksi tulemisen tunne voi iskeä parisuhteen päättyessä.
Lapsuudessa koetut hylkäämiset heijastelevat mielessä varmasti vielä
aikuisenakin. Ne altistavat häpeälle, joka on tunne siitä, ettei ole kelvannut.
”minut hylättiin”, ”syrjäytettiin”, ” jätettiin yksin”
~ 23 ~

J ä r k y t y s >< yllätys
JÄRKYTYS aiheutuu siitä, kun joutuu kuulemaan tai näkemään ikävällä tavalla
yllättävän tapahtuman.
Järkytys oli melkoinen, kun tapaninpäivänä 2004 mediaan alkoi vyöryä
katastrofiuutisia Kauko-Idän tsunamista. Pari sataa suomalaista menetti
henkensä aivan yllättäin. Koen että merenalaisen maanjäristyksen aiheuttama
tsunami oli osa Jumalan merkkisarjaa, jonka tarkoituksena on ilmoittaa, että
Jeesuksen paluu lähestyy.
”…nälänhätää ja maanjäristyksiä tulee monin paikoin.” ( Matteus 24:7)
”olen shokissa”, ”järkyttävää”, ”yhtä painajaista", ”katastrofi”, ”hirvittävä juttu”,
”dramaattista”, ”olen järkyttynyt”, ”shokeeraavaa”, ”isku vasten kasvoja”,
”tyrmistyttävää”
S u r u >< ilo
SURU on menetyksen toteamista. Suru pitää käydä läpi. Hautajaisissa mieskin
saa itkeä – ja kyllä muulloinkin kun siltä tuntuu. Monesti terapiaprosessissa
joutuu itkemään menneisyydessä itkemättä jääneet surut. Niinpä parasta olisi
itkeä silloin kun itkettää, sillä itku on stressihermoston luonnollinen tapa laukaista
jännitystä.
Surutyö saattaa kestää vuosia ja siihen liittyy hyvin monenlaisia tunnetiloja.
"menetin", "kadotin", "jouduin luopumaan"
H u o l i >< helpotus
HUOLI jota koemme on useimmiten ihan turhaa. Mietipä itse niitä kertoja, kun
olit todella huolissasi. Oliko huolehtimisestasi lopulta paljoakaan hyötyä?
”Älkää siis huolehtiko huomisesta päivästä, se pitää kyllä itsestään huolen.” (Matt. 6:34)
”huolestuttaa”, ”painaa/vaivaa mieltä”, ”murehdin”, huolestun”, ”huolettaa”, ”stressaan”
~ 24 ~

Ä r t y m y s >< läheisyys
ÄRTYMYS syntyy, kun jotain läheistä ilmiötä on vain siedettävä. Sitä ärtyy kun
huomaa jollakin olevan jotain sellaista, mitä itse on menettänyt. Ärtymystä
ilmaistaan Suomessa vähän turhankin helposti. Siinä oma paha mieli leviää
muihinkin.
Tunteiden säätelyä on syytä opetella. Tunteen tunnistamisen jälkeen sitä olotilaa
tulisi vähän aikaa sietää. Sitten voi päättää ilmaiseeko tunteensa heti ja
käsittelee sitä vasta myöhemmin, muuttaako sen voimakkuutta tilanteeseen
sopivaksi vai antaako tunteen vain mennä itsekseen ohi.
Tunteilla ja tuoksuilla saattaa olla sellainenkin yhteys, että molempiin tottuu ajan
mittaan
”haluan eroon”, ”minua ärsyttää”, ”tuo juttu vaivaa”, ”keljuttaa”, ”pahoitin mieleni”
H e r m o i l u >< rentous
HERMOILU eli jännitys kertoo siitä, että kokee epävarmuutta tulevasta. Jännitys
nousee jännärileffaa katsoessa, penkkiurheilussa ja esiintymistilanteissa.
Esiintymisjännitystä voi lievittää hyvällä valmistautumisella, kasvolihasten
rentoutuksella, rauhallisilla uloshengityksillä ja toteamalla jännitystilansa itselleen
sekä yleisölleen. Kielteisiä tunteita kun saa tutkitusti vaimennettua hyvin
yksinkertaisesti – nimeämällä tunnetilansa lyhyesti.
"hermostuttaa", "on perhosia vatsassa", "on levoton olo"
*******
~ 25 ~

LUOVUTTAMINEN
Luovuttamisen tunneskaalaan sisältyy innostus, pettymys, tympeys, inho,
kyvyttömyys uupumus ja tyhjyys.
Hengityksessä korostuu pitkä ja voimaton uloshengitysjakso. Ikään kuin
viimeisetkin ilmat puristettaisiin pihalle.
I n n o s t u s >< ikävä
INNOSTUS on hetkellistä mielenkiinnon kasvua.
Tilapäinen ja usein ulkoisista lähteistä kummunnut innostus on kuin kumpare,
josta saattaa ajan mittaan tulla ryminällä alas.
”innostuin”, "lämpenen tälle", ”tämä sytyttää", "mielenkiintoista", olen liekeissä”
P e t t y m y s >< odotus
PETTYMYS -sana englanniksi tarkoittaa ”oharia” eli pieleen mennyttä tapaamista
(DIS + APPOINTMENT).
Pettynyt ilme syntyy esimerkiksi siten, että vedät alahuulen eteen. Kun pidät
tuon ilmeen, niin huomaat, että vähän ajan päästä myös tunnet itsesi pettyneeksi
eli stressihermosto kytkeytyy päälle. Tällä tavalla kehonkieltään muuttamalla voit
siis myös vaikuttaa autonomisen hermostoon.
Myönteisin asennoin saat aktivoitua lepohermostoa. Tuollaisista tietoisista
tunnehuijauksista voit lukea lisää Päivi Niemen käytännönläheisestä kirjasta
”Hyvää mieltä ja tunnetaitoja”. Siinä esitellään hyvän itsetunnon
rakennusainesten lisäksi puolenkymmentä yleisesti vaikeina pidettyä tunnetta
sekä keinoja käydä niitä läpi.
Esimerkiksi rennosti nojailu saa mielenkin hetken päästä rentoutumaan, vaikka
tunnetila olisi aluksi ollut hyvinkin kielteinen.
”en onnistunut”, ”epäonnistuin”, ”ei tykännytkään”, ”tuli takkiin”
~ 26 ~

T y m p e y s >< halu
TYMPEYS on tunne, joka saattaa enteillä luovuttamista.
”en pidä”, ”tympii”, ”tökkii”, ”alkoi tökkimään”, ”maistuu puulta”, ”tosi valjua”, ”ihan
mitäänsanomatonta”, ”vastenmielistä”
I n h o >< ihailu
INHO on melko vastaansanomaton tunne. Sen huomaa toisen kehonkielestä ja
käytöksestä, vaikkei kyllä aina niin selvästi kuin tässä kuvassa.
Ihmiset oppivat iän myötä hillitsemään ilmeitään ja eleitään – ainakin täällä
Suomessa. Välimerenmaissa tunteet välittyvät myös kulttuurisidonnaisilla
käsimerkeillä.
Vaikka kuinka yrittäisi pitää naamaansa peruslukemilla, niin välitämme
toisillemme tunneviestejä sekunnin murto-osia kestävillä mikroilmeillä.
”en voi sietää”, ”vihaan” (kaksoismerkitys), ”oksettaa”, ”sylettää”, ”iljettää”, ”kuvottaa”,
”etoo”, ”ällöttää”, ”ihan ällö”
K y v y t t ö m y y s >< himo
KYVYTTÖMYYS on pitkäkestoinen tila, jolloin huomaa ettei itse pystykään
toimimaan muiden tavoin. Syyt siihen voivat olla psyykkisiä tai fyysisiä.
Tunnekartan vasemmassa alaneliössä oleva sukulaistunne avuttomuus on
kyvyttömyyttä hetkellisempi tunne.
”en pysty”, ”olen kykenemätön”, ”en pystykään enää”, ”miksi en opi tätä, vaikka kuinka
yritän”, ”olen vammautunut”, ”olen työkyvytön”, ” impotenssi vaivaa”
~ 27 ~

U u p u m u s >< kiihko
UUPUMUS eli burn-out tuli joskus 80-luvun lopulla kielenkäyttöön
juppisairautena. Nyt se on kätevästi hoidettu pois suomalaisia vaivaamasta, kun
se ei diagnoosina oikeuta palkalliseen sairauslomaan. Lääkärit joutuvatkin
käytännössä kirjoittamaan masennus-diagnooseja uupuneille.
Uupumuksen on usein huomattu johtuvan epämielekkääksi koetusta työstä.
Tunnekartalla sen lähellä onkin elämänvalintana TURHUUS. Tämä uupumus
löytyykin tuosta alta jatkumona : innostus, pettymys, tympeys, inho,
kyvyttömyys, uupumus, tyhjyys.
On syytä muistaa, että tavallinen fyysisestä tai psyykkisestä työstä aiheutunut
väsymys ei vielä ole uupumusta burnout -tasolla. Riittävällä yöunella normaali
väsymystila eli unen tarve korjautuu muutamassa yössä. Pahanlaatuinen
uupumus taas vaatii kuukausia tai vieläkin pitempään, jotta siitä selviäisi.
”en jaksa enää”, ”nyt on paukut vähissä”, ”tuli totaalinen stoppi”
~ 28 ~

T y h j y y y s >< mania
TYHJYYS on yllättävän yleistä ihmisten keskuudessa. Epävakaiseen
persoonallisuushäiriöönkin sekä rajatilapersoonallisuuteen kuuluu oireena
tyhjyyden tunne. Tyhjyyttä voi kokea myös rankan luovan prosessin jälkeen.
Sitä yritetään sitten täyttää mitä erilaisimmilla ajankäytön muodoilla.
Kuitenkin tuon Jumalan kokoisen aukon ihmissydämessä voi täyttää vain
henkilökohtainen usko Jeesukseen. SDG*tunnekartan alalaidan kolme
ääritunnetta - tyhjyys, epätoivo ja kauhu - johtavatkin monet etsimään ja
löytämään elävän yhteyden kolmiyhteiseen Jumalaan.
”ei ole mitään mieltä”, ”on ontto olo”, ”tämä on merkityksetöntä”, ”en tunne olevani
olemassa”, ”elän kulissielämää”, ”tarkoitukseton olo”, ”elämässä ei tapahdu mitään,
mistä tulisi iloa”, ”elämä on valhetta vain”, ”jotakin puuttuu”, ”mikään ei tunnu miltään”
M i n u u d e n k a t o a m i n e n >< rauha
MINUUDEN KATOAMINEN käsittää hyvin monenlaisia tiloja itsensä unohtamisesta,
hallusinaatioista ja kuolemanrajakokemuksista aina kuoleman kohtaamiseen.
”ei tämä ole minun elämääni”, ”nyt kuolen”, ”noutaja tulee”, ”kävin
taivaassa/helvetissä”, ”ihan epätodellista”
********
~ 29 ~

KIITOKSET
Tässä 21 vuoden aikana olen saanut monenlaista apua SDG*tunnekarttaaineiston
kokoamisessa. Haluan nyt ihan nimeltä mainiten kiittää heitä.
Kiitos Seppo kirjeessä lähettämääni alkutunnekarttaan tutustumisesta. Kiitos
Henri ideastasi selkeyttää tunneskaalojen rakennetta. Kiitos Arto siitä tiedosta,
että jo alkutunnekartta muistutti Teuvo Kohosen keksimää itseorganisoituvaa
karttaa. Kiitos Sampsa kannustuksestasi selkeyttää tunnekartan rakennetta.
Kiitos Maya sen kertomisesta, että intialaisessakin tunnejärjestelmässäkin on
yhdeksän perustunnetta. Kiitos Arto ensimmäisen SDG*tunnekartan
nettikoosteen luomisesta taiwas.net–sivustolle. Kiitos Timo, Risto, Mikael, Erkki
ja Esa teidän IT-avustanne. Kiitos Henri, Ismo-Pekka, Jari-Pekka, Arto, Arto,
Markku, Ansku, Maya, Avner, Markku ja Erkki siitä, että annoitte aikaanne
suositusten kirjoittamiseen. Kiitos Tuula, Riikka ja Paula tunneilmaisujen
tarkentamisesta. Kiitos Tuula valokuvamallina toimimisesta. Kiitos Kimmo,
rohkeudestasi julkaista tästä aiheesta artikkeli Tosimies-lehdessä. Kiitos Ariel,
Tero, Tommi, Jussi ja Ville rakentavasta kommentoinnistanne. Kiitos Nick, Pirjo,
Liisa, Reese, Jari-Pekka, Christina, Mikael, Tom, Tuomas, Erkki, América, Miguel,
Tuomas, Jenny ja Ivan SDG*tunnekartan käännöstyön edistämisestä. Kiitos Tero
ideoistasi kartan otsikoiden suhteen sekä oikoluvusta. Kiitos Tuuli laminointiideastasi
sekä luvasta pitää luento Jyväskylän Kristillisessä Kirjakaupassa. Kiitos,
Kai-Ari pienen tunnekartan käytöstä nelosluokkalaisten tunneopetuksessa.
Kiitos kaikille esirukoilijoilleni sekä kaikille teille, jotka olette nettisivuillani
käymällä kannustaneet minua jatkamaan tätä projektia. Kiitos artikkelien
kuvitusta tukeneille valokuvaajille Freeimages.com-palvelussa. Kiitos teille, jotka
olette jakaneet ja tulette jakamaan SDG*tunnekarttaa sosiaalisessa mediassa ja
muillakin tavoin. Kiitos myös sinulle siitä, että olet tutustunut Pieneen
tunnekarttakirjaan.
Kunnia yksin Jumalalle* siitä, että olen saanut olla mukana Hänen etukäteen
laatimassaan suunnitelmassaan. Enhän suinkaan omin avuin olisi pystynyt tätä
SDG*tunnekarttaa luomaan.
*Soli Deo Gloria
Kiitollisin mielin,
P.Gudsson
~ 30 ~

VIITTEET
TUNTEIDEN TUNNISTAMISEN TÄRKEYDESTÄ
1)PELTONEN, L. : ”Autonominen hermosto”
ow.ly/Ta3XR (laaja, hitaasti latautuva pdf-tiedosto)
2)NIEMI, P. “Hyvää mieltä ja tunnetaitoja” s.218, Päivä-osakeyhtiö 2014
3)NOLEN‐HOEKSEMA, S., FREDRICKSON, B., LOFUS, G. & WAGENAAR, W. :
“Atkinson & Hilgardʹs introduction to psychology” s.317, UK: Cengage 2015
4)LIEBERMAN, M : “Putting feelings into words”
http://newsroom.ucla.edu/stories/putting-feelings-into-words-155536
ow.ly/T9RvZ
5)YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ : ”Psykosomaattinen oireilu”
http://www.yths.fi/filebank/2110-Psykosomaattinen_oireilu.pdf
ow.ly/TcL9p
6)ALLEN, S : ”Breathing with awareness”
http://spasmodictorticollis.org/index.cfm?pid=138&pageTitle=Breathing-with-Awareness
ow.ly/TgvKM
SDG*TUNNEKARTAN KEHITYSVAIHEET
1)GUDSSON, P. : ”SDG*tunnekartan tarina”
http://tunnekartta.blogspot.fi/2013/10/tunnekartan-tarina.html#.VhZD9E3smUk
ow.ly/Tfgmm
2)KOHONEN, T : “Self-organization of very large data collections in brain-like models”
http://ltl.tkk.fi/Neurosymposium/Kohonen.html
ow.ly/T9Rln
3)GUDSSON, P. : ”Lähdeviitteitä ja selityksiä SDG*tunnekarttaan”
https://www.yumpu.com/en/embed/view/48tc0EaRFqhDmO3N
ow.ly/T9Zvn
4)HEIKKILÄ, A. : ”Siunattu kipu” s.180, Rasalas 2010
5)GUDSSON, P. : ”The first 11 studies”
https://emotionstudies.wordpress.com/2015/03/06/the-first-11-studies-2/
ow.ly/Tfgtv
6)TUOVILA, S. : ”Kun on tunteet – suomen kielen tunnesanojen semantiikkaa” , OULU 2005
http://herkules.oulu.fi/isbn9514278070/isbn9514278070.pdf
ow.ly/TfgBn
7)NIEMELÄ, P. : ”Systemaattinen ihmiskäsitys”, s.62, United Press Global 2014
HYVÄ IHMISSUHDE
1)BLOMSTER, S. : ”Levottomuudesta rauhaan” s. 7, Karas-Sana 2003
~ 31 ~

2)TOIVIAINEN, P. ”Rakkauden vaiheet : himo, ihastuminen, kiintyminen”
http://yle.fi/vintti/yle.fi/olotila.yle.fi/mina/parisuhde/rakkauden-vaiheet-himo-ihastuminen-kiintyminen.html
ow.ly/TfgD5
HYVÄN LÄSNÄOLO
1)GOLEMAN, D. :”Sosiaalinen äly” s. 21-28, Otava 2009
2)KOUTONEN, J. : ”Tunteet ovat aivojen tarttuva turvaverkko”
http://yle.fi/uutiset/tunteet_ovat_aivojen_tarttuva_turvaverkko/6185949
ow.ly/Tr0YI
3) LAANE, T, : ”Vahvuudet käyttöön – positiivisen psykologian työkaluja monitoimijaiseen
yhteistyöhön” 2013
ow.ly/TxotS
4)HEIKKILÄ, A. : ”Siunattu kipu” s.180, Rasalas 2010
5)NUMMENMAA, L. : ”Tunteiden psykologia” s.99, Tammi 2012
6)TIETEEN KUVALEHTI : ”Liikunta päihdyttää”
http://tieku.fi/ihminen/terveys/liikunta-paihdyttaa
ow.ly/TfgH4
7)ANWAR, Y. : ”Pulling an all-nighter can bring on euphoria and risky behavior”
http://news.berkeley.edu/2011/03/22/pulling-an-all-nighter/
ow.ly/TgqDv
8)BUGLIO, D. :”Smoking and the effects of cigarettes”
http://www.airpurificationtech.com/smoking-and-the-effects-of-cigarettes/
ow.ly/TgqIH
9)RUUKKI J. : ”Alkoholi humauttaa aivot pilviin”
http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/alkoholi_humauttaa_aivot_pilviin
ow.ly/TfgPY
TAVOITTELU
1)HAKKARAINEN,K.,LONKA, K., LIPPONEN L. 2005. ”Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja
kulttuuri oppimisen sytyttäjinä” s.324, Sanoma Pro 2005
2)TIEDE : ”Urheiluauton tai rahan himo vilkastuttaa syljeneritystä”.
http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/raha_tuo_kirjaimellisesti_veden_kielelle
ow.ly/TfgSx
3)”Kaksisuuntainen mielialahäiriö”-sivusto
http://www.bipoinfo.fi/
ow.ly/TgrU9
HUONO IHMISSUHDE
1)NIEMI, P. : “Hyvää mieltä ja tunnetaitoja” s.218, Päivä-osakeyhtiö 2014
2)GUDSSON, P. : ”Kun oikein vihastun…”
http://tunnekartta.vuodatus.net/lue/2009/05/kun-oikein-vihastun
ow.ly/TfgVL
~ 32 ~

3)”Suosituksia SDG*tunnekartalle”
http://www.keepandshare.com/doc/7623356/sdg-tunnekartta-suositukset-pdf-21k?da=y
ow.ly/Tfhcd
TOIMITAAN VÄÄRIN
1)SAVONLINNAN SEURAKUNTA :”Uusi alku 3. Jeesuksen julkinen toiminta alkaa”
ow.ly/TaMRc
2)NIEMI, P. : “Hyvää mieltä ja tunnetaitoja” s.218, Päivä-osakeyhtiö 2014
3)PAKKAL, E. : ” Selittämätön tunne uuvuttaa”
http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/selittamaton+oireilu+uuvuttaa/a803858
ow.ly/TgumJ
4)LASTER, K. : “New Learning for Leaders from the Neurosciences!”
http://www.impactpotential.com/blog/m.blog/36/new-learning-for-leaders-from-the-neurosciences
ow.ly/TfhHE
5)BRIGHT, B., McCLOSKEY, M. : “The Engel Scale Explained”
http://www.internetevangelismday.com/engel-scale.php
ow.ly/TgqNc
6)SUONTO, T. : ”Valkeuden herra”
http://www.onewaymission.fi/index.php/opetusta/luettavaa/370-valkeuden-herra
ow.ly/TqWEI
HYVÄN POISSAOLO
1)NIEMI, P. : “Hyvää mieltä ja tunnetaitoja” s.138, Päivä-osakeyhtiö 2014
2)NIEMI, P. : “Hyvää mieltä ja tunnetaitoja” s.72, Päivä-osakeyhtiö 2014
3)LIEBERMAN, M : “Putting feelings into words”
http://newsroom.ucla.edu/stories/putting-feelings-into-words-155536
ow.ly/T9RvZ
LUOVUTTAMINEN
1)NIEMI, P. : ”Hyvää mieltä ja tunnetaitoja” s.91, Päivä-osakeyhtiö 2014
2)PAUL EKMAN GROUP : ”Micro Expressions”
http://www.paulekman.com/micro-expressions/
ow.ly/TgqSw
3)YLE : ”Työssään uupunut ei saa sairauspäivärahaa”
http://yle.fi/uutiset/tyossaan_uupunut_ei_saa_sairauspaivarahaa/5641665
ow.ly/TqW7P
4)Koivisto, M ja Korkeila, J. :”Epävakaa persoonallisuushäiriö
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00994
ow.ly/TfhRH
~ 33 ~

KIITOKSET
1)GUDSSON; P. : ”Miehen tunnemaailma”
http://www.tosimies-lehti.fi/PDF/TM205.pdf
ow.ly/Tz6nq s.12
2) 2) LUNDELL, K-A : ”Rauhasta ja työrauhasta”
http://www.properuskoulu.net/2013/03/rauhasta-ja-tyotauhasta.html
ow.ly/Tz61n
*********
KUVALÄHTEET
Kuvat ovat pääasiassa kirjan tekijän ottamia seuraavin poikkeuksin.
Allaolevat henkilöt antoivat valokuvansa käyttööni freeimages.com–palvelussa.
Kiitos!
Ján Messeros, selkeys
Kerem Yucel, vastuu
Sebastian Maul, luottamus
John Evans, elinvoima
Brian Lary, helppous
Mark Pilkenton, mania
Alessandro Paiva, raivo
Samantha Leeke, kammo
Chris Whiteside, huoli
Andrzej Gdula, oireilu
Uskallusta, epätoivoa, tympeyttä, pettymystä sekä epäuskoa valaisevat kuvat on
löydetty erilaisista public domain- ja free pictures–arkistoista.
~ 34 ~

PIENI TUNNEKARTTAKIRJA
Pieni tunnekarttakirja esittelee lukijoilleen oivaltavilla kuvilla ja nasevilla lauseilla
SDG*tunnekartan perustunneskaalat. Kirjan avulla tutustut 58 tunteeseen.
Näiden tunteiden ja hengityksen välinen yhteys paljastuu aivan uudella tavalla.
Mukana on myös esimerkkejä tavoista ilmaista omat tunteensa tiiviisti ja elävästi.
P.Gudsson on useiden tunteita käsittelevien nettisivustojen lisäksi julkaissut
suositun kitaransoiton alkeisoppisivuston SDG*kitarasoinnut.
P.Gudsson
ISBN 978-952-93-6295-0
tunnetunteesi.wordpress.com Tässä näet joka kuukausi uuden TED-tunneluennon