Arjen jäljillä
Nuorisobarometri_2015_ISSUU
Nuorisobarometri_2015_ISSUU
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
yksin, painoksi on määritelty 1. Vapaaaikatutkimuksen<br />
haastatteluissa arvio tuloista<br />
annettiin kymmenportaisella asteikolla,<br />
ei suoraan euromääräisenä, mikä tarkoittaa,<br />
että tulo oli laskettava luokkavälin<br />
keskipisteestä. Subjektiivisten arvioiden<br />
käyttämisessä lapsuudenkodin toimeentulosta<br />
on muitakin, perustavampia ongelmia<br />
(lisää aiheesta ks. Moisio & Karvonen<br />
2007). Tulotiedon rinnalla kyselyssä selvitettiin,<br />
kuinka korkeana tai matalana vastaaja<br />
pitää kotitaloutensa tulotasoa. Tämän<br />
kokemuksellisen tiedon vahva yhteys edellä<br />
selitettyyn ekvivalenttiin tuloon puhuu sen<br />
puolesta, että ainakin koko aineiston tasolla<br />
tulotason arviointi kuitenkin oli kutakuinkin<br />
luotettavaa.<br />
51. Tätä voi pitää epävarmuustekijänä, joka<br />
tulee huomioida kuvion 22 tulosten tulkinnassa.<br />
Jos kaikki pääasialliselta toimeltaan<br />
opiskelevat poistetaan luvuista, vähenee<br />
työtä vapaa-ajallaan tekevien osuus 57<br />
%:sta 48 %:iin.<br />
52. Subjektiivisten arvioiden käyttämisessä<br />
toimeentulon kartoituksessa on omat ongelmansa,<br />
lisää aiheesta etenkin suhteessa<br />
lapsuudenkodin koettuun toimeentuloon<br />
ks. Moisio & Karvonen 2007.<br />
53. Käytetyn viisiportaisen asteikon ääripäissä<br />
on niin vähän vastauksia (”varakas” 4 %,<br />
”köyhä” 3 %), että taustamuuttujana käytetään<br />
kolmiportaista luokittelua.<br />
54. Nuorten vapaa-aikatutkimuksessa 2013 selvitettiin<br />
niin euromääräisiä tulotietoja kuin<br />
sitä, kuinka korkeana tai matalana vastaaja<br />
pitää kotitaloutensa tulotasoa. Kokemus<br />
tulotasosta oli vahvasti yhteydessä kotitalouden<br />
ekvivalenttiin tuloon, mikä puhuu<br />
sen puolesta, että ainakin koko aineiston<br />
tasolla tulotason arviointi oli kutakuinkin<br />
luotettavaa. (Myllyniemi & Berg 2013.)<br />
Toisaalta vaikeutta arvioida suhteellista<br />
taloudellista tilannetta kuvastaa vuoden<br />
2012 Nuorisobarometrissa tehty havainto<br />
siitä, että vaikka absoluuttinen toimeentulo<br />
yleensä kohentuu iän myötä ja lasten<br />
muutettua kotoa, ovat nuorten vanhempien<br />
arviot toimeentulostaan haastatteluhetkellä<br />
matalampia kuin nuorten arviossa lapsuudenkodin<br />
tilanteesta. (Myllyniemi 2012.)<br />
55. Kysymyksen pohjana on käytetty Terveyden<br />
ja hyvinvoinnin laitoksen vuodesta 2004 tekemää<br />
Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut<br />
(HYPA) -kyselyä. Kysymys on muuten<br />
identtinen, mutta tässä muutettu sinuttelumuotoon.<br />
Yksi tapa selvittää toimeentuloa<br />
perustuu kysymyssarjaan materiaalisista<br />
oloista, kuten auton omistamisesta, huoneiden<br />
määrästä, lomista ja tietokoneista.<br />
Esimerkiksi WHO:n koululaistutkimuksessa<br />
tämä Family Affluence Scale (FAS) on<br />
keskeisessä asemassa. (Currie ym. 2012.)<br />
Nuorisobarometrin kyselyssä keskityttiin<br />
tällä kertaa enemmän tulonmuodostuksen<br />
kuin omistamisen selvittämiseen.<br />
56. Pienituloisiksi lasketaan henkilöt, joiden<br />
kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo<br />
kulutusyksikköä kohti on alle 60<br />
prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.<br />
Pienituloisuusraja oli yhden hengen taloudella<br />
14 260 euroa vuodessa eli 1 190 euroa<br />
kuukaudessa vuonna 2013. Tuloilla tarkoitetaan<br />
verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka<br />
koostuvat työ- ja omaisuustuloista ja tulonsiirroista.<br />
Kulutusyksiköt puolestaan perustuvat<br />
niin kutsuttuun OECD:n modifioituun<br />
skaalaan. Kotitalouden yksi aikuinen<br />
on yksi kulutusyksikkö. Muut kotitalouden<br />
14 vuotta täyttäneet henkilöt ovat kukin<br />
0,5 kulutusyksikköä ja 0–13-vuotiaat lapset<br />
ovat kukin 0,3 kulutusyksikköä. Yhden<br />
aikuisen kotitalous on siis yksi kulutusyksikkö,<br />
kun taas kotitalous, johon kuuluu<br />
esimerkiksi puolisot ja yksi alle 14-vuotias<br />
lapsi, ovat yhteensä 1,8 kulutusyksikköä.<br />
(Suomen virallinen tilasto 2015.)<br />
57. Toisin kuin aiemmin, ei nyt toteutetussa<br />
kyselyssä vaihtoehtoja lueteltu vastaajalle,<br />
vaan spontaanit vastaukset tallennettiin 18<br />
esikoodattuun luokkaan. Ehkä tästä syystä<br />
myös ”muu, mikä?” -vaihtoehto sai jopa 61<br />
vastausta, joista osa olisi voitu yhtä hyvin<br />
Tilasto-osio<br />
101
Change language