Arjen jäljillä

kannustavaksi , pystyivät säilyttämään myös
vuorokausirytmin (.208**). Vuorokausirytmin
säilyttämisellä oli yhteyttä arjen toiminnoista
siivouksen sujumiseen (.074**). Kodin ilmapiirin
ollessa riitaisa koti koettiin myös sotkuiseksi
(.482**), meluisaksi (.544**) ja puhumattomaksi
(.670**).
Nuorista 90 prosenttia koki elämän olevan
hyvin hallinnassa. He kokivat pystyvänsä tekemään
elämäänsä liittyviä päätöksiä (.685**).
Elämänhallinnan kokemus korreloi myös ratkaisujen
keksimiseen mahdollisten vaikeuksien
ilmetessä (.354**). Nämä nuoret myös tiesivät,
kenen puoleen kääntyä, jos heillä on vaikeaa
(.284**). He eivät kokeneet, että asiat on ratkaistava
itse, vaan osasivat hakea apua tarvittaessa.
Ne nuoret, jotka kokivat arkielämän tuottavan
mielihyvää, ajattelivat myös, että menestyminen
on itsestä kiinni (.155**). Arkielämän
tuottamalla mielihyvällä ja elämänhallinnan kokemuksella
oli positiivinen yhteys (.014**). Kun
arkielämä koettiin mielihyvää tuottavaksi, myös
päivittäiset tekemiset tuntuivat merkityksellisiltä
(.151**).
Miten nuoren päivä- ja yörytmi ovat yhteydessä nuoren
kokemukseen arjestaan?
Nuorista 63 prosenttia koki vuorokausirytmin
olevan hallinnassa hyvin tai erittäin hyvin. Kohtalaisesti
vuorokausirytmi oli hallinnassa 26
prosentilla nuorista. Näin ollen enemmistöllä
(89 %) vastaajista vuorokausirytmi oli hallinnassa
ainakin kohtalaisesti. Vuorokausirytmin
hallinnalla oli yhteyttä siihen, että nuori koki
pärjäävänsä elämässä (.314**) ja että elämällä oli
päämäärä ja tarkoitus (.271**). He myös kokivat,
että vaikeuksien ilmetessä he osaavat keksiä
niihin yleensä ratkaisun (.216**). Toisaalta he
myös tiesivät, kenen puoleen kääntyä, jos heillä
on vaikeaa (.253**).
Millainen yhteys nuoren sosiaalisten suhteiden määrällä
ja laadulla on kokemukseen arjenhallinnasta?
Nuoret, jotka kokevat itsensä usein yksinäiseksi,
kokevat myös asioiden hoidon hankalammaksi.
Vuorokausirytmin säilyttäminen ei onnistu lainkaan
10 prosentilta itsensä yksinäiseksi kokevista.
Vain 2 prosenttia niistä, jotka eivät kokeneet
itseään lainkaan yksinäiseksi, arvioi vuorokausirytmin
säilyttämisen olevan hankalaa. Kymmenen
prosenttia itsensä yksinäiseksi kokevista
ei koe selviytyvänsä työvoimaviranomaisten
kanssa asioinnista lainkaan. Myös muissa arjen
toiminnoissa (ruuanlaitto, siivous, pyykinpesu,
pankki- ja veroasioiden hoitaminen) yksinäisten
nuorten kokemus arjen toimintojen hoitamisesta
on heikompi. Kaupassakäynti ei tuota hankaluutta
itsensä yksinäiseksi kokevillekaan.
Millainen yhteys säännöllisellä ja epäsäännöllisellä toiminnalla
on kokemukseen arjenhallinnasta?
Vastaajista koululaisia tai opiskelijoita oli 53
prosenttia. Heistä 89 prosenttia arvioi elämänsä
olevan hyvin tai erittäin hyvin hallinnassa. Palkkatyössä
vastaajista oli 31 prosenttia, ja heistä
92 prosenttia koki elämänsä olevan hyvin tai
erittäin hyvin hallinnassa. Vastaajista työttömiä
oli 9 prosenttia. Heidän kokemuksensa elämän
hallinnasta oli heikompi: 18 prosenttia työttömistä
vastaajista ilmoitti olevansa jokseenkin tai
täysin eri mieltä siitä, että elämä olisi hallinnassa.
Vaikuttaa siis siltä, että työttömyydellä on
Kuvio 1. "Kuinka tyytyväinen olet nykyiseen elämääsi kaiken kaikkiaan
kouluarvosana-asteikolla 4–10?"
10 9 8 7
6 5 4
Kaikki (n=1894)
15–19 vuotta (n=597)
20–24 vuotta (n=650)
25–29 vuotta (n=647)
12 42 32 11 3 0 0
19 39 28 11 3 0 1
10 43 34 11 3 0 0
8 45 33 11 2 1 0
Näkökulmia
201