Arjen jäljillä
Nuorisobarometri_2015_ISSUU
Nuorisobarometri_2015_ISSUU
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Antti Häkkinen & Mikko Salasuo<br />
Sukupolvet ja hyvä elämä<br />
Ihmisillä on aina ollut normeja, arvoja ja uskomuksia,<br />
jotka määrittävät sitä, mikä on hyvää ja<br />
tavoiteltavaa. Juha Sihvolaa (2006) mukaillen: se<br />
on korkeinta käytännön toimin saavutettavaa<br />
hyvää. Onnellisuuden on katsottu olevan ihmisiä<br />
yhdistävä hyvän elämän määre, mutta tavat<br />
sen saavuttamiseksi vaihtelevat ajan ja paikan,<br />
mahdollisuuksien sekä yksilön itsensä ja hänen<br />
elämäntilanteensa mukaan. Yhdelle onnellisuuden<br />
tae on vakavasta sairaudesta parantuminen,<br />
toiselle kunniakas voitto taistelutantereella. Kolmannelle<br />
onnellisuus on taloudellista vaurautta.<br />
Yksilötason ohessa perhe, yhteisöt, ideologiat,<br />
uskonnot ja kokonaiset kansat käyvät jatkuvaa<br />
neuvottelua ja kamppailua siitä, mikä on hyvää<br />
ja tavoiteltavaa. Näissä neuvotteluissa etsitään<br />
ja rakennetaan näkemystä, jonka jokainen voisi<br />
ainakin osin hyväksyä ja kokea omakseen. Joskus<br />
neuvottelun sijasta turvaudutaan pakkoon<br />
ja saneluun.<br />
Oppivelvollisuus ja ilmainen koulutus ovat<br />
hyviä esimerkkejä siitä, miten hyvän elämän aineksista<br />
neuvotellaan ja miten ne määrittyvät<br />
uudelleen. Kansakoululaitosta vastustettiin aikanaan<br />
ankarasti. Oppivelvollisuuden astuessa<br />
voimaan vuonna 1921 osa Suomen kansasta<br />
suhtautui siihen erittäin kielteisesti. Oppivelvollisuutta<br />
pidettiin maatalousyhteiskunnassa uutena<br />
ja turhana taloudellisena rasitteena, pakkona<br />
ja kasvatusvastuun riistämisenä perheeltä. (Mm.<br />
Tuomaala 2004.) Vuonna 2009 suurin osa suomalaisista<br />
oli sitä mieltä, että oppivelvollisuus<br />
ja ilmainen koulutus olivat erityisen tärkeitä<br />
yhteiskunnallisia saavutuksia (Torsti 2012, 99).<br />
Oppivelvollisuutta ja ilmaista koulutusta arvostetaan,<br />
koska niiden katsotaan tuottavan yksilöille<br />
ja yhteiskunnalle sellaista pääomaa, jota<br />
ilman hyvää elämää olisi vaikea elää. Professori<br />
Hannu Simola (2015, 390) liittää suomalaisten<br />
vahvan koulu-uskon kolmeen samanaikaiseen<br />
kehitysprosessiin: myöhäiseen teollistumiseen,<br />
hyvinvointivaltion rakentamiseen ja koulutuksen<br />
laajentamiseen. Sotien jälkeisinä vuosikymmeninä<br />
ihmiset yhdistivät koulutuksen nopeaan<br />
sosiaaliseen nousuun, tulkitsivat sen kasvun ja<br />
hyvinvoinnin moottoriksi – siirtymäksi raskaasta<br />
maa- ja metsätaloustyöstä kohti parempia aikoja.<br />
On myös ilmeistä, että eri sosiaaliluokkiin<br />
kuuluvat ihmiset käsittävät hyvän elämän eetoksen<br />
toisistaan poiketen. Tätä kysymystä emme<br />
kuitenkaan tarkemmin pohdi tässä artikkelissa.<br />
Tässä näkökulma-artikkelissa pohdimme<br />
hyvän elämän 1 eetoksen määrittymistä ja sen<br />
muokkautumista sukupolvien ketjussa. Prismana<br />
hyvään elämään ovat merkittävät yhteiskunnalliset<br />
murrosvaiheet viimeisten sadanviidenkymmenen<br />
vuoden aikana. Niiden aikana<br />
ja niiden seurauksena ovat muuttuneet asenteet<br />
ja tavat suhtautua ympäröivään maailmaan,<br />
omaan itseen ja antaa omalle toiminnalle merkityksiä.<br />
Mennyttä tulkiten ja sitä esimerkkien<br />
kautta raottaen päädymme tulkitsemaan parhaillaan<br />
käynnissä olevaa prosessia, jossa nuoret<br />
sukupolvet rakentavat hyvän elämän mallia<br />
aiemman, suurten ikäluokkien huteraksi koetun<br />
edistyskertomuksen tilalle. Artikkeli kytkeytyy<br />
tiukasti osaksi Nuorisobarometrin tematiikka.<br />
Käsitys hyvästä elämästä heijastuu ihmisten<br />
toimintaan ja käytäntöihin, arkiseen elämiseen,<br />
kokemiseen ja olemiseen. Näin hyvän elämän<br />
eetos määrittää myös arjenhallinnalle annettavia<br />
merkityksiä. Kuten Sami Myllyniemi tämän<br />
teoksen johdannossa kirjoittaa, johtavat kyselyn<br />
tulokset vakavasti pohtimaan ajatuksia hyvästä<br />
elämästä.<br />
Näkökulmia<br />
183
Change language