Diabetes ja lääkäri
diabetes_ja_laakari_4_2015_rinnakkais_netti
diabetes_ja_laakari_4_2015_rinnakkais_netti
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
muista muuttujista, kuten verensokerista, aterioista <strong>ja</strong><br />
liikunnasta, ovat purettavissa. Tiedon analysointi on<br />
mahdollista myös verkon kautta, mikä mahdollistaa<br />
etähoitokontaktin.<br />
Pumppuhoidon hyödyt <strong>ja</strong> vaikuttavuus<br />
Insuliinipumppuhoidon tärkeimpiä<br />
mahdollisia etu<strong>ja</strong> ovat pitkäaikaisen verensokeritason<br />
eli HbA 1c<br />
-tason lasku, verensokerin<br />
vaihtelun tasoittuminen, liian<br />
matalien verensokereiden eli hypoglykemioiden<br />
väheneminen <strong>ja</strong> elämänlaadun<br />
paraneminen. Muita huomioitavia tekijöitä<br />
ovat hoitoon liittyvät komplikaatiot<br />
<strong>ja</strong> pitkäaikaishyödyt. Vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa,<br />
koska mitattavien suureiden määrittely on hankalaa.<br />
HbA 1c<br />
on helppo mitata, mutta pumppuhoidon<br />
merkittävimmät hyödyt saavutetaan usein ilman, että<br />
HbA 1c<br />
muuttuu.<br />
Näyttää siltä, että HbA 1c<br />
hieman pienenee pumppuhoidossa.<br />
Pieneneminen sinänsä ei ole merkittävä,<br />
jos taso on alun perin jo melko hyvä. Mitä suurempi<br />
HbA 1c<br />
, sitä enemmän pudotusta saadaan aikaan. Tutkimusnäytön<br />
perusteella vaikuttaa siltä, että HbA 1c<br />
todennäköisesti pienenisi lähes yhtä lailla monipistoshoitoa<br />
tehostamalla.<br />
Terveydenhuollon menetelmiä arvioivassa HALOtyöryhmässä<br />
on selvitetty insuliinipumppuhoidon<br />
vaikuttavuutta. Tätä varten on käyty<br />
läpi viimeaikaisia satunnaistettu<strong>ja</strong> vertailututkimuksia.<br />
Monipistoshoidon <strong>ja</strong><br />
insuliinipumppuhoidon ero<strong>ja</strong> vertailtaessa<br />
on saatu merkittävä HbA 1c<br />
:n pieneneminen<br />
molemmissa ryhmissä. Vain<br />
kahdessa tutkimuksessa seitsemästä<br />
saatiin pieni, tilastollisesti merkittävä<br />
etu pumppuhoidon hyväksi. Näissä<br />
HbA 1c<br />
pieneni 0,2–0,6 prosenttiyksiyksikköä<br />
(2,2–6,6 mmol/mol) enemmän<br />
pumppuryhmässä (1). 0,1 prosenttiyksikköä vastaa<br />
1,1:tä millimoolia moolissa (mmol/mol). Amerikan<br />
endokrinologien (AACE) työryhmän selvityksessä<br />
vuodelta 2014 on päästy lukuun - 0,3 prosenttiyksikköä<br />
(- 3,3 mmol/mol) pumppuhoidon eduksi (2).<br />
Näyttäisi siltä, että vakavat hypoglykemiat<br />
vähenevät pumppuhoidossa. Osassa tutkimuksista ei<br />
havaittu ryhmien välillä eroa, osassa pumppuhoitoryhmässä<br />
oli vähemmän vakavia hypoglykemioita.<br />
Lievien hypoglykemioiden ilmaantuvuudessa ei ollut<br />
merkittävää eroa (1). Näyttää siltä, että hypoglykemiat<br />
Pumppuhoidon<br />
merkittävimmät<br />
hyödyt saavutetaan<br />
usein ilman, että<br />
HbA 1c<br />
muuttuu.<br />
Monet eivät halua<br />
pitää itsessään<br />
<strong>ja</strong>tkuvasti kiinni<br />
laitetta. He kuvailevat<br />
tunnetta hyvin<br />
epämiellyttäväksi,<br />
oudoksi tai<br />
nolostuttavaksi.<br />
vähenevät eniten niillä, joilla on eniten vakavia tapahtumia<br />
<strong>ja</strong> niillä, joiden diabetes on kestänyt pisimpään (3).<br />
Elämänlaatu saattaa olla hieman parempi pumpun<br />
käyttäjillä. Osalla potilaista se paranee pumppuhoitoon<br />
siirryttäessä, joskin tutkimuksissa on saatu ristiriitaisia<br />
tuloksia. Yksilötasolla elämänlaadun koheneminen voi<br />
olla hyvinkin merkittävää.<br />
Kustannusvaikuttavuudesta on saatavilla<br />
vain muutamia teoreettisia laskelmia.<br />
Voidaan a<strong>ja</strong>tella pumppuhoidon<br />
maksavan itsensä takaisin, jos diabetekseen<br />
liittyviä lisäsairauksia <strong>ja</strong> vakavia<br />
hypoglykemioita pystytään estämään.<br />
Lisätutkimuksia tarvittaisiin muun<br />
muassa selvittämään, miten verensokeripitoisuuden<br />
vaihtelun väheneminen pumppuhoidossa vaikuttaa<br />
lisäsairauksien kehittymiseen.<br />
Pumppuhoidon haitat <strong>ja</strong><br />
turvallisuus<br />
Ihonalaisia infektioita <strong>ja</strong> ihon arpeutumista esiintyy<br />
pumppuhoidossa enemmän kuin pistoshoidossa (4).<br />
Teipit saattavat ärsyttää ihoa. Ketoasidoosien eli happomyrkytysten<br />
esiintyvyydestä on saatu vaihtelevia<br />
tutkimustuloksia (1, 5). Insuliinivirran katkeaminen<br />
nostaa hyvin nopeasti verensokerin liian korkeaksi, <strong>ja</strong><br />
ketoasidoosi voi kehittyä jopa neljässä tunnissa.<br />
Pumppujen kehityttyä monimutkaisemmiksi niiden<br />
toimintahäiriöt – joko laitteesta tai<br />
potilaasta johtuvat – ovat lisääntyneet.<br />
Useimmiten pumpunkäyttäjä selviää<br />
ongelmasta soittamalla laitevalmista<strong>ja</strong>n<br />
tekniseen tukeen, diabeteshoita<strong>ja</strong>lle tai<br />
tutkimalla ohjekir<strong>ja</strong>a. Toisaalta hyvä hoidonoh<strong>ja</strong>us<br />
<strong>ja</strong> onnistunut potilasvalinta<br />
vähentävät oleellisesti näitä ongelmia (6).<br />
Monet eivät halua pitää itsessään<br />
<strong>ja</strong>tkuvasti kiinni laitetta. He kuvailevat<br />
tunnetta hyvin epämiellyttäväksi, oudoksi<br />
tai nolostuttavaksi. A<strong>ja</strong>tus pumpun kanssa nukkumisesta<br />
vieroksuttaa.<br />
Pumppuhoito on selvästi kalliimpaa kuin pistoshoito.<br />
HALO-katsaukseen selvitettiin insuliinihoidon<br />
kustannuksia kyselemällä arvioita kolmesta sairaanhoitopiiristä.<br />
Vuonna 2013 monipistoshoidon kustannukset<br />
vuositasolla olivat keskimäärin noin 1 750<br />
euroa. Pumppuhoito tavanomaisella pumpulla maksoi<br />
kaksinkertaisesti, noin 3 500 euroa vuodessa, <strong>ja</strong> sensoriavusteisella<br />
pumpulla noin 6 000 euroa vuodessa eli<br />
3,5-kertaisesti pistoshoitoon verrattuna.<br />
8 <strong>Diabetes</strong> <strong>ja</strong> <strong>lääkäri</strong> syyskuu 2015
Change language