Teema IT
2en70Uf
2en70Uf
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
10 ajassa<br />
ADVOKAATTI / 5-2016<br />
AUTTAVA PUHELINPALVELU<br />
IKÄÄNTYNEILLE<br />
Tahdon asia<br />
Ihmisoikeussopimukset tulivat 25 vuotta sitten<br />
tuomioistuimien työkalupakkiin.<br />
K<br />
un<br />
Martin Scheininin väitöskirja Ihmisoikeudet Suomen<br />
oikeudessa tarkastettiin vuonna 1991, tuomioistuimet olivat<br />
vasta alkaneet viitata ratkaisuissaan ihmisoikeussopimuksiin.<br />
– Tilanne muuttui radikaalisti. Nykyään asianajajan työkaluihin<br />
kuuluu vedota ihmisoikeuksiin, eikä tuomarinkaan sovi siitä pelästyä,<br />
toteaa Martin Scheinin. Hän toimii kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien<br />
professorina European University Institutessa Firenzessä.<br />
– Vaikka ihmisoikeudet on hyväksytty ja otetaan nykyään vakavasti,<br />
ne unohtuvat yhä helposti. Siksi on tärkeää, että Suomessa on esimerkiksi<br />
asianajajakunnassa aktiivisia toimijoita, jotka muistuttavat niistä.<br />
Tietoisuus ihmisoikeuksista on hyvä, mutta asenteissa on parantamisen<br />
varaa. Tahtoa puuttuu.<br />
Suomen valtiosääntöoikeudellisen seuran ja CORE-tutkimusprojektin<br />
Helsingin yliopistossa järjestämässä tilaisuudessa tarkasteltiin ihmisoikeuksien<br />
tilaa suomalaisessa oikeuselämässä muun muassa paneelikeskusteluin.<br />
Lakien soveltamisen osalta keskustelua herättivät erityisesti<br />
ulkomaalaisasiat.<br />
– Vaikka laki on selvä ja ihmisoikeudet hyväksytty osaksi sitä, turvapaikkapäätösprosessissa<br />
menee hutiloiden läpi virheellisiä päätöksiä.<br />
Asianajajien työ rutinoituu, eikä aina jakseta kaivaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen<br />
käytäntöä jutun tueksi.<br />
Scheininin mukaan tuomioistuinten ihmisoikeuksiin perustuvat ratkaisut<br />
eivät ole uhka demokratialle, mikäli valtio on sitoutunut kansainvälisiin<br />
ihmisoikeuksiin demokraattisessa menettelyssä ja suurella enemmistöllä,<br />
tuomioistuinten ihmisoikeusratkaisut perustellaan johdonmukaisesti ja<br />
tuomioistuinten ratkaisuista keskustellaan kriittisesti.<br />
TEKSTI KATARIINA KRABBE // KUV<strong>IT</strong>US ANNA-KAISA JORMANAINEN<br />
Asenteissa ihmisoikeuksia kohtaan on<br />
parantamisen varaa.<br />
KANSALLISEN rikoksentorjuntakilpailun voitti tänä<br />
vuonna Suvanto-linja, joka on valtakunnallinen auttava<br />
puhelinpalvelu kaltoinkohtelua, hyväksikäyttöä, väkivaltaa<br />
tai niiden uhkaa kokeneille ikääntyneille ja heidän<br />
läheisilleen.<br />
Kilpailun teemana oli ikääntyneisiin kohdistuvien rikosten<br />
ehkäisy. Voittajahanke edustaa Suomea Euroopan<br />
rikoksentorjuntakilpailussa (ECPA) joulukuussa Slovakiassa.<br />
Rikoksentorjuntaneuvoston järjestämässä kilpailussa<br />
haettiin hankkeita, joilla pyritään parantamaan ikääntyneiden<br />
turvallisuudentunnetta ja estämään tai vähentämään<br />
taloudellista hyväksikäyttöä sekä fyysistä tai<br />
seksuaalista väkivaltaa.<br />
Kilpailuun osallistui neljä hanketta. Raati yllättyi, ettei<br />
arkirikollisuuden tai rikollisuuden pelon torjuntaan<br />
keskittyviä hankkeita saatu mukaan enempää, varsinkin<br />
kun petosrikollisuus on lisääntynyt ja ikääntyneisiin kohdistuva<br />
taloudellinen kaltoinkohtelu puhuttaa mediassa.<br />
Voittajahankkeen toiminnassa yhdistyy vanhustyön,<br />
väkivaltatyön ja rikosten uhrien auttamisen erityisosaaminen<br />
puhelinpalvelutyöhön, jota toteutetaan sekä vapaaehtoistyönä<br />
että ammatillisena auttamistyönä.<br />
Suvanto-linjan 0800 06776 ensisijaisena tarkoituksena<br />
on tarjota puhelimen välityksellä tukea, neuvoa ja palveluohjausta<br />
iäkkäille henkilöille, jotka ovat joutuneet<br />
hyväksikäytön, kaltoinkohtelun, väkivallan tai muunlaisen<br />
rikollisen toiminnan kohteeksi tai elävät niiden<br />
uhan alla. Puhelinpalvelusta kerättyä tietoa hyödynnetään<br />
Suvanto ry:n muussa toiminnassa, kuten koulutuksessa<br />
ja hankkeissa. Tämä kokemus voi hyödyttää myös muita<br />
auttajatahoja.<br />
AIPA KIINNOSTAA MAAILMALLA<br />
KESÄLLÄ pidetyssä OECD-kokouksessa esiteltiin erilaisia<br />
oikeudenhoitoalan innovaatioita. Siellä esiteltiin myös<br />
AIPA, joka on tekeillä oleva syyttäjälaitoksen ja yleisten<br />
tuomioistuimien asian- ja dokumentinhallinnan tietojärjestelmäkokonaisuus.<br />
– AIPA herätti kiinnostusta ja OECD-sihteeristö kysyi<br />
siitä jopa lisätietoja. Useissa maissa tuomioistuinlaitoksen<br />
ja julkisen sektorin nähtiin olevan alue, joissa innovaatioita<br />
ei oteta käyttöön – toisin kuin yksityisellä sektorilla. Vastasin<br />
tässä yhteydessä OECD-sihteeristölle, ettei tilanne ole<br />
Suomessa niin huono ja kerroin AIPAsta, kertoo erikoistutkija<br />
Jarkko Vuorinen kilpailu- ja kuluttajavirastosta.<br />
– Monessa maassa ollaan vielä aika konservatiivisia<br />
uusien teknologioiden hyödyntämisessä. Onneksi meillä<br />
Suomessa on rohkeutta ja osaamista.<br />
Kyseessä todella on uraa uurtava järjestelmä, jolle ei<br />
löydy muualta suoria esikuvia.<br />
– Samansuuntaisia hankkeita on käynnissä ympäri maailman,<br />
mutta AIPAn tavoitteet on asetettu kansainvälisesti<br />
vertaillen korkealle. Euroopassa pisimmällä ollaan<br />
Alankomaissa. Tanskassa on kehitetty sähköisen aineiston<br />
käyttöä suullisessa käsittelyssä. Virossa on perinteisesti<br />
luotu kevyitä ja joustavia sähköisiä ratkaisuja, mutta<br />
olemme todenneet, että Viron malli ei vastaa meidän tavoitteitamme,<br />
kertoo Pasi Kumpula oikeusministeriön<br />
AIPA-toimistosta.<br />
Lue lisää AIPAsta ja sen vaikutuksista asianajajien työhön tästä<br />
lehdestä sivulta 24 alkaen.
Change language