28.11.2016 Views

Työn

TyonTuuli_022016_20161128

TyonTuuli_022016_20161128

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

aseman ja koetun muutoksen merkitystä. Lopuksi<br />

palataan henkilöstöjohtamisessa organisaatiotasolle<br />

ja muutoksen valmisteluun ja<br />

siinä tärkeiksi nouseviin arvoihin ja toimintaperiaatteisiin.<br />

Henkilöstön siirtyminen ja<br />

hyvä henkilöstöpolitiikka<br />

Sote- ja maakuntauudistuksissa henkilöstön<br />

siirtyminen on suunniteltu toteutettavan liikkeenluovutuksen<br />

periaattein. Tämä tarkoittaa,<br />

että henkilöstö siirtyy uuden työnantajan palvelukseen<br />

entisin ehdoin ja (palvelu-) toiminta<br />

jatkuu keskeytyksettä. Liikkeenluovutuksesta<br />

säädetään niin työsopimuslaissa, valtion virkamieslaissa<br />

kuin laissa kunnallisesta viranhaltijastakin.<br />

Säädökset sinänsä ovat yksiselitteiset<br />

ja kattavat myös laajan ja syvällisen muutoksen.<br />

Käytännössä uudistuksen valmisteluvaiheessa<br />

voi organisaation luonteen ja uuden työnantajan<br />

hahmottuminen viedä aikaa. Tähän<br />

vaikuttaa erityisesti valinnanvapautta ja yhtiöittämistä<br />

koskevien säännösten sisältö, eli<br />

missä määrin palvelutoimintaa tullaan yhtiöittämään<br />

ja tilaamaan ulkopuolisilta toimijoilta.<br />

Lisäksi on toistaiseksi epäselvää, voiko kuntaorganisaatio<br />

toimia uudessa mallissa palvelujen<br />

tuottajana yksityisten yritysten tapaan.<br />

Näin ollen uusi työnantaja voi olla esimerkiksi<br />

maakunta, maakunnan omistama yhtiömuotoinen<br />

sote-organisaatio tai maakuntia yhteisesti<br />

palveleva organisaatio (esim. talous- ja<br />

henkilöstöhallinto). Tällä on luonnollisesti<br />

vaikutuksensa henkilöstöpolitiikkaan ja -käytänteisiin.<br />

Kuntaliitosten yhteydessä on viiden vuoden<br />

muutosturva edellisten uudistusten aikana<br />

ollut turvattu (Kuntarakennelaki), mikä on<br />

taannut työpaikan säilymisen muutosprosessin<br />

ajan. Tämän tarkoituksenmukaisuudesta<br />

on käyty kiivastakin keskustelua. Tällä hetkellä<br />

muutosturvaa ei ole mukana hallituksen<br />

esitysluonnoksessa. Kuitenkin liikkeenluovutuksen<br />

säännösten soveltaminen (Hallituksen<br />

esitysluonnos 31.8.2016) merkitsisi sitä, ettei<br />

työnantajan vaihtumisen perusteella voida irtisanoa<br />

työntekijää tai viranhaltijaa. Sen sijaan<br />

työtehtävät, työn sijoittuminen ja palkan vaativuusperusteet<br />

voivat muuttua työnantajan<br />

vaihtuessa.<br />

Huolimatta siitä, ettei liikkeenluovutus ei ole<br />

peruste palvelussuhteen ehtojen muuttumiselle,<br />

tulee palveluverkoston uudistaminen<br />

käytännössä pidemmällä aikavälillä muuttamaan<br />

henkilöstöresurssien tarvetta. Alkuvaiheessa<br />

tämän odotetaan näkyvän etenkin<br />

määräaikaisten työntekijöiden kohdalla, jotka<br />

lähtökohtaisesti siirtyvät uuden työnantajan<br />

palvelukseen työsopimuksensa ajaksi, jos<br />

sopimus on voimassa muutosajankohdan eli<br />

vuodenvaihteen 2018–2019 yli. On kuitenkin<br />

todennäköistä, että muutosvaiheessa pidetään<br />

käytännöllisenä kirjoittaa määräaikaiset työsopimukset<br />

päättymään 31.12.2018. Pahimmassa<br />

tapauksessa – keskeneräisen muutoksen<br />

valmistelun vuoksi – työtehtävien jatkumisesta<br />

ei pystytä päättämään. Tämä ei luonnollisestikaan<br />

työntekijän näkökulmasta ole hyvää<br />

henkilöstöpolitiikkaa ja asettaa määräaikaiset<br />

työntekijät huomattavasti vakinaisia heikompaan<br />

asemaan. Lisäksi tilanne hankaloittaa<br />

muun muassa hyvän perehdyttämisen toteuttamista.<br />

Olennaista on, kyetäänkö henkilöstöresurssien<br />

tarve arvioimaan muutosvaiheen<br />

yli pidemmällä aikavälillä, kuinka pitkällä tulevan<br />

palvelurakenteen valmistelu on ja kuinka<br />

vahvasti henkilöstöpolitiikan periaatteista pystytään<br />

pitämään kiinni.<br />

Yhtenä suurimmista, mutta toistaiseksi varsin<br />

vähäistä huomiota saaneena haasteena uudessa<br />

maakunnassa – tarkemmin ajateltuna organisaatioiden<br />

verkostoissa – voidaan pitää<br />

organisaatiokulttuurien ja henkilöstöjohtamisen<br />

käytänteiden yhdistämistä. Esimerkiksi<br />

kuntaliitoksissa organisaatio- ja toimintakult-<br />

38 | <strong>Työn</strong> Tuuli 2/2016<br />

Henkilöstöjohtaminen sote- ja maakuntauudistuksissa

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!