Kolmannessa valtakunnassa kuvin
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Joinakin öinä istuin talomme pommisuojassa katsellen vanhusten, naisten ja<br />
lasten kasvoja. Kaikilla oli mukanaan juomaa ja evästä. Kaikkien kasvoilla näkyi<br />
pelko, kun<br />
ilmatorjunnan ja<br />
pommien äänet<br />
lähenivät. Vastaavasti<br />
käkyi helpotus, kun<br />
äänet etääntyivät.<br />
Tällä kertaa olimme<br />
selvinneet. Isuin myös<br />
muissa<br />
pommisiuojissa, kuten<br />
Suomen ja Ruotsin<br />
lähetystöjen välisessä<br />
pihassa olevassa bunkkerissa. Suurin bunkkeri, jossa istuin, oli eläintarhan Zoo<br />
viereen 1940-41 rakennettu 6 kerroksinen Flakturm (ilmatorjuntatorni). Katolla oli<br />
ilmatorjuntatykkejä ja kuudessa kerroksessa ohjauskeskus, sotasairaala ja todella<br />
turvallisia väestönsuojia. Liittoutuneilta kului paljon räjähdysaineita tornien<br />
räjäyttämiseen sodan päätyttyä.<br />
32<br />
Korttelin päässä kotoamme oli kouluni Bismarck Gymnasium, joka erään<br />
pommituksen jälkeen paloi osuman saatuaan. Riensin mukaan paloa<br />
sammuttamaan. Liekit kuitenkin olivat jo saaneet siksi paljon valtaa, että koulua ei<br />
enää voitu pelastaa. Miksi palokuntaa ei näkynyt? Koska öisen ilmapommituksen<br />
jäljiltä paloja ja pelastustoimia oli suoritettava niin monilla paikoilla. Öinen<br />
pommitus oli aiheuttanut eniten tuhoja lähistöllämme Dahlemin ja Zehlendorfin<br />
kaupunginosissa.
Change language