Kolmannessa valtakunnassa kuvin

Vieraskirjastamme näin, että eräät Hitlerin salamurhayrityksen vuoksi teloitetuista
upseereista olivat käyneet kotonamme vieraina.
38
Sodan tuhoista
Vuosien 1940–42 ilmapommitukset ja 1943- 45 suurpommitukset aikaansaivat
suurta tuhoa Berliinissä. Sota kuitenkin jatkui. Venäläiset etenivät kohti Berliiniä.
Tykistön kranaatit räjähtelivät rakennuksissa, jotka olivat säästyneet
ilmapommituksissa. Katutaistelut Berliinissä alkoivat 20.4.45. Hitler täytti silloin
56 vuotta. Viimeisissä kuvissa hän tervehtii valtakunnankanslerinviraston
puutarhassa taistelussa kunnostautuneita nuoria Hitlerjungeneita. 29.4.45 Hitler
ja Eva Braun menivät naimisiin. Seuraavana päivänä Hitler teki itsemurhan.
Samana päivänä venäläiset sotilaat nostivat parlamenttitalon huipulle punalipun.
Berliinin antautuminen allekirjoitettiin venäläisten saartamassa Karlshorstin
kaupunginosassa 2.5.1945.
Hitlerin kausi Berliinissä oli päättynyt. 170 000:sta Berliinissä ennen sotaa
asuneesta juutalaisesta oli hengissä 5 000. Berliiniläisiä oli sodassa kuollut 700
000, joista Berliinin raunioitten alle 50 000, mukana luokkatovereitanikin.
Kaupungin asukasluku supistui yli puolella 4,5 miljoonasta 2 miljoonaan.
Berliiniläiset asuivat sodan päätyttyä raunioissa ja kellareissa. Berliiniläisten
huumorintaju ja ”Schnauze” säilyivät jotenkuten kauhujen keskellä. Berliiniä
alettiin kutsua nimellä ”Stadt der Warenhäuser”. Selitys hämmästyneelle oli ”Hier
waren Häuser, da waren Häuser”.(Warenhäuser = tavarataloja, waren Häuser = oli
taloja)
Muistona Berliinin tuhosta on säilytetty Gedächtniskirchen raunio vilkkaiden
kauppakatujen Tauentzienstrasse ja Kurfürstendamm liittymässä.