Sosiaali- ja kuntatalous, marraskuu

More documents

Recommendations

Info

8 Sosiaali- ja kuntatalous Älykäs työvuorosuunnittelu tuo helpotusta hoitajapulaan – ja hoitajien elämään Yhä paheneva puute osaavista ammattilaisista on ajanut sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköitä umpikujaan. Hoitajapulan takia toimintoja on sopeutettu ja asiakaspaikkoja vähennetty. Yhtenä keinona tilanteen helpottamiseen on työvuorosuunnittelun tehostaminen. Suomalaisten hoitoalalla työskennelleiden ammattilaisten kehittämä ohjelmisto suunnittelee keskikokoisen osaston työvuorot minuuteissa. Uusinta tekniikkaa hyödyntävästä ohjelmistosta on hyötyä myös työntekijöille, sillä sen avulla pystytään aiempaa paremmin ottamaan huomioon jokaisen yksilölliset toiveet. Lisää aikaa käytännön hoitotyöhön Suomalainen Plain Complex Oy on tuonut markkinoille syväoppivaa tekoälyä hyödyntävän Vuorox-työvuorosuunnitteluohjelmiston. Se voi omalta osaltaan auttaa myös hoitajapulan ratkaisussa. Työvuorosuunnittelu on työläs ja aikaa vievä, jatkuvasti toistuva työtehtävä kolmivuorotyön hallinnassa. - Kolmen viikon työvuorojakson suunnittelu vie yhden henkilön työaikaa yhdestä päivästä jopa seitsemään työpäivään. Näiden työtuntien vapauttaminen hoitotyöhön on mahdollista Vuorox-työvuorosuunnittelijan avulla, kertoo Plain Complex Oy:n toimitusjohtaja Sasu Liuhanen. Hän huomauttaa, että työvuorosuunnittelu on terveydenhuollossa lähes aina koulutetun ja kokeneen henkilöstön vastuulla. Aika, joka suunnitteluun päivittäin käytetään, on pois muusta hoitotyöstä ja johtamisesta. - Työvuorojen suunnitteluprosessi voidaan ohjelmiston avulla kutistaa vain muutamaan minuuttiin. Silloin työntekijöiden aikaa jää kaikkein tärkeimpiin asioihin. Lisäksi tekoäly huomioi työntekijöiden toiveet perinteistä suunnittelua paremmin. Mallissa voittavat niin organisaatio kuin työntekijät, Liuhanen jatkaa. Plain Complex Oy:n perustajat Sasu Liuhanen (oikealla) ja Tuomo Peltola kuvattuna Helsingissä Yksilöllinen ja tasapuolinen työvuorosuunnittelija Aikaisemmat työvuorosuunnitteluohjelmistot ovat perustuneet matematiikkaan ja ohjelmointiin. Hoitohenkilökunnalla voi olla huonoja kokemuksia vanhemmista ohjelmistoista. - Vuorox toimii ihan uudella periaatteella. Sen käyttämä syväoppiva tekoäly pystyy ottamaan huomioon hoitajien yksilölliset toiveet niin pitkällä aikavälillä kuin yhden työvuorolistan suhteen, vakuuttaa Tuomo Peltola, joka on toinen Plain Complexin perustajista. Molemmilla yrityksen perustajista on kokemusta terveydenhuoltoalalta. Toimitusjohtaja Sasu Liuhanen on koulutukseltaan anestesialääkäri ja tietojenkäsittelytieteilijä. Peltola on suorittanut sekä sairaanhoitajan että MBA-tutkinnon. Järjestelmää on alusta asti kehitetty tiiviissä yhteistyössä tulevien käyttäjien kanssa. Vuorox-ohjelmistoa on testattu laajasti ja sen avulla on tähän mennessä suunniteltu jo tuhansia työvuoroja. Palaute käyttäjiltä on ollut positiivista. Ohjelmisto kykenee luomaan työvuorosuunnitelmia, joissa kolmivuorotyö on mahdollista yhdistää henkilökohtaisen elämän kanssa oleellisesti aiempaa paremmin. Niin työntekijät kuin kokeneet listasuunnittelijat ovat kiitelleet työvuorolistojen laatua ja olleet samalla aidosti hämmästyneitä siitä nopeudesta, johon edistyksellinen järjestelmä kykenee. Autonomista työvuorosuunnittelua automaattisesti Monissa sosiaali- ja terveydenhoitoalan yksiköissä työvuoroja suunnitellaan autonomisesti eli työntekijät valitsevat avoimista työvuoroista itselleen sopivimmat ja sovittelevat niitä yhteen toisten toiveiden kanssa. Työntekijöillä on tunne siitä, että he pääsevät vaikuttamaan työvuoroihinsa. Usein kuitenkin päädytään ratkaisuun, jossa kaikkien toiveita ei pystytä ottamaan huomioon tasapuolisesti ja joustoja joudutaan tekemään paljon. Autonominen työvuorosuunnittelu vaatii aikaa sekä työntekijältä että lopulliselta listojen hyväksyjältä. Vuorox yhdistää autonomisen suunnittelun hyvät puolet nykyaikaiseen tekniikkaan. - Vuoroxin avulla työntekijöiden työvuorotoiveet ja henkilökohtaiset mieltymykset pystytään toteuttamaan usein jopa 100-prosenttisesti. Meidän tavoitteenamme on antaa työntekijöille sellaisia työvuoroja, joita he ansaitsevat, Tuomo Peltola sanoo. Liikkuva kansalainen säästää rahaa – katso laskurilla, kuinka paljon UKK-instituutin julkaisemalla laskurilla on mahdollista selvittää, kuinka paljon liikkumattomuus ja paikallaanolo aiheuttavat kustannuksia koko Suomessa, hyvinvointialueella tai yksittäisessä kunnassa. Laskurilla voi lisäksi tarkastella hyvinvointialueelle muodostuvia sairausryhmittäisiä kustannuksia ja kustannusten muutoksia, kun suositusta vähemmän liikkuvien ja liikaa paikallaan olevien osuudet muuttuvat. Liikkumattomuudesta eli suositusta vähäisemmästä reippaan ja rasittavan liikkumisen määrästä sekä yli kahdeksan tunnin paikallaanolosta valveilla ollessa aiheutuvat kansansairauksien kustannukset ovat Suomessa yhteensä noin 3 miljardia euroa vuodessa. Kansansairauksista ja ennenaikaisista kuolemista aiheutuneet terveydenhuollon kustannukset ja työn tuottavuuden menetykset eivät kuitenkaan jakaudu maassamme tasaisesti, koska kunnat ja hyvinvointialueet eroavat toisistaan väestön sairastavuudessa. Kustannuslaskurissa on huomioitu liikkumattomuuden ja paikallaanolon osuus väestössä, liikkumattomuuden ja paikallaanolon riski kansansairauksien ja ennenaikaisen kuoleman osalta, sairausryhmittäiset kustannukset, kunnan väkiluku ja vuosien 2017–2019 sairausryhmittäinen sairastavuusindeksi. Kustannukset on päivitetty vuoden 2021 hintatasoon. Laskelmissa on eroteltu suorat terveydenhuollon kustannukset ja epäsuorat kustannukset, joita muodostuu työikäisen väestön työn tuottavuuden heikentymisestä sairauspoissaolojen, työkyvyttömyyseläkkeiden ja ennenaikaisten kuolemien seurauksena. Liikkumattomuudesta aiheutuu myös erilaisia tuottavuuskustannuksia, kuten tuloverojen menetyksiä ja työttömyystukien maksamista. Käytössä oleva tieto ei ole niiden osalta aluekohtaista, eikä kustannuslaskuri sisällä näitä kustannuksia. Laskuri auttaa arvioimaan liikkumisen edistämistoimien kustannussäästöjä – Kustannuslaskuri on konkreettinen terveys- ja liikuntapolitiikan työkalu, joka tukee terveyden edistämisen taloudellista arviointia, kertoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari. – Laskurin avulla on mahdollista tarkistaa esimerkiksi, kuinka Kuvalähde Canva paljon pienemmät kustannukset olisivat, jos puolet oman kotikunnan väestöstä liikkuisi suositusten mukaan. Tämä auttaa kuntapäättäjiä arvioimaan liikkumisen edistämistoimien taloudellisia hyötyjä suhteessa niistä aiheutuneisiin kustannuksiin, Vasankari jatkaa. Kustannuslaskuri erittelee lisäksi hyvinvointialueille liikkumattomuudesta ja paikallaanolosta muodostuvien kansansairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, sepelvaltimotaudin sekä lievän ja keskivaikean masennuksen kustannukset. – Kustannusten sairausryhmittäinen tarkastelu osoittaa erityisesti tyypin 2 diabeteksen merkityksen yhteiskunnallisten kustannusten aiheuttajana ja korostaa sairauksien ennaltaehkäisyn merkitystä, sillä se on hyvin edullista haittoihin verrattuna, muistuttaa UKK-instituutin tutkija Päivi Kolu. Tutustu laskuriin osoitteessa ukkinstituutti.fi/kustannuslaskuri
Sosiaali- ja kuntatalous 9 Digitaaliset palvelut pitkäaikaissairauksien hoidossa DIGIDIA (Digitaalista osaamista diabetesta sairastavien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien kansalaisten toimintakyvyn tueksi) on ESR-rahoitteinen hanke, jonka kohderyhmää ovat tyypin 2 diabeteksen riskiryhmään kuuluvat, esidiabetesta sairastavat ja tyypin 2 diabetekseen juuri sairastuneet heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt. Hankkeen toimijoita ovat TAMK, Suomen Diabetesliitto, Tampereen kaupunki sekä THL. DIGIDIA-hankkeen tavoitteena on kehittää ja lisätä kohderyhmäläisten digitaalista osaamista, jotta he pystyvät hyödyntämään sähköisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Samalla halutaan kehittää heidän tiedon- ja terveydenlukutaitoansa. Yhtenä hankkeen tavoitteista on kehittää yhteistoimintamalli erilaisten toimijoiden välille, jotka ovat kehittämässä ja ylläpitämässä kansalaisten digitaalista osaamista sekä terveydenlukutaitoa. Näihin toimijoihin kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarjoajia, kuntia sekä kansalaisjärjestöjä. Työpajoja ja digitaalinen verkko-oppimisympäristö – Hankkeen kohderyhmälle järjestetään työpajoja, joissa on ollut teemoina tähän mennessä digitaalinen osaaminen, digitaidot ja terveydenlukutaito – ensi keväänä on vielä yksi työpaja, jonka teeman suunnittelemme yhdessä meidän osallistujien kanssa, hankkeen projektipäällikkö Tuula-Maria Rintala kertoo. Hankkeen puitteissa on kehitetty myös digitaalinen verkko-oppimisympäristö, joka on jo avautunut hankkeeseen osallistujille. – Verkko-oppimisympäristöstä löytyy tietoa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon liittyvistä erilaisista teema-alueista. Digitaalisuus apuna terveyden ylläpidossa – Terveydenhuollossa on jo aika paljonkin digitaalista palvelutarjontaa ja palveluita, jotka voivat liittyä diabeteksen omaseurantaan. Mm. erilaisten pilvipalveluiden kautta siirretään tietoa omaseurannasta potilasta hoitavaan paikkaan, tässä tarvitaan digitaalista osaamista niin potilailta kuin ammattilaisilta. Rintala mainitsee, että digitaalista ohjausta on jo osittain tarjolla ja sitä kehitetään jatkuvasti eteenpäin. – Hyvinvointialueiden pääteemoihin kuuluvat digitaaliset palvelut sekä digitaalisuus. Pitkäaikaissairauksien hoitoon tulee varmasti yhä enemmän erilaisia digitaalisia palveluita ja polkuja. Diabetesta sairastavat ja riskiryhmään kuuluvat joutuvat hyödyntämään digitaalisten kanavien tarjoamaa tietoa hoitonsa tueksi tai terveyden ylläpitämiseksi. Tässä tulevat keskeiseen rooliin digitaitojen lisäksi terveyden-, tiedon- ja medianlukutaidot. Terveyden-, tiedon- ja medianlukutaidon osalta hankkeessa korostetaan oikeiden ja luotettavien tietolähteiden etsintätaitoja terveyden ylläpidossa. – Kaikki internetistä löytyvä tieto ei ole välttämättä luotettavaa ja näyttöön perustuvaa tietoa, joten ohjaamme hankkeen osallistujille kykyä hankkia, arvioida ja soveltaa tarjolla olevaa tietoa omaan tilanteeseensa. Rintala mainitsee, että myöskin Omakanta- ja Omaolo-palvelut vaativat käyttäjältään digitaalista osaamista. – On tärkeää tietää, miten kirjautua tietoturvallisesti ja miten säilyttää tietosuoja. DIGIDIA-hankkeen kohderyhmää ovat työikäiset ihmiset, joihin kuuluvat myös heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt. – Hankkeen tavoitteisiin kuuluu myös työkyvyn ylläpito, ettei henkilö joutuisi diabeteksen tai vaikkapa heikkojen digitaalisten taitojensa takia muita heikompaan työmarkkina-asemaan. Digitaalista opetusta diabetekseen ehkäisyyn ja varhaisvaiheen hoitoon – Meidän verkko-oppimisympäristössä on tietoa diabetekseen ehkäisyyn ja varhaisvaiheen hoitoon liittyen. Sieltä löytyy syömiseen, liikkumiseen ja nukkumiseen liittyvää tietoa ja myöskin elintapojen muutokseen motivointia. Oppimisympäristössä on tiedon lisäksi erilaisia pohdintatehtäviä, joiden kautta ihmiset voivat reflektoida omaa tilannettaan ja asettaa itsellensä tavoitteita. Rintalan mukaan DIGIDIA:n verkko-oppimisympäristön tehtävät ovat herätteitä, jotka herättävät miettimään, mitä oikeasti voisi itse tehdä. – Oppimisympäristöstä löytyy tietoa ja tehtäviä diabeteksen ehkäisyyn liittyen sekä esidiabetesta sairastaville tietoa diabeteksen hoidosta ja elintavoista. Diabetesosiossa on kerrottu myös lääkehoidosta sekä jalkojen ja suun hoidosta, jotka ovat myöskin tärkeitä asioita diabeteksen hoidossa. Huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes voi hankaloittaa työuraa – Helposti voisi miettiä, ettei diabetes rajoita henkilön työkykyä mitenkään. Kuitenkin se edellyttää, että diabetes on hyvässä hoitotasapainossa. Jos sairautta ei hoida hyvin ja on huono hoitotasapaino, henkilö voi olla esimerkiksi alttiimpi erilaisille infektioille, joka voi puolestaan aiheuttaa työstä poissaoloja. Jos henkilölle ennättää kehittyä diabeteksen lisäsairauksia, nekin voivat vaikuttaa työkykyä heikentävästi. Rintala kertoo, että todella monet diabetesta sairastavat ovat kuitenkin ihan aktiivisesti mukana työelämässä aina eläkepäiviinsä saakka, ilman mitään edellä mainitun kaltaisia ongelmia. – Hankkeen tavoitteisiin kuuluu diabeteksen ehkäisy, diabetesta jo sairastavien työkyvyn ylläpitäminen sekä ihmisten elämänlaadun ylläpito muillakin osa-alueilla. Hankkeen palautekyselyt ja niihin liittyvä analyysit täydessä vauhdissa Yhteistoimintamallin kehittämiseen liittyen DIGIDIA-hankkeessa alkaa kysely (Delphi-kierros), jonka puitteissa asiantuntijoilta kysytään, millaisia toimijoita yhteistoimintaan tarvittaisiin ja mitä kukin toimija voisi osaltaan siihen tuoda. Samalla pohditaan, miten toimintaa jalkautetaan niin, että kansalaisetkin tietäisivät siitä. – Meidän osallistujille tehtiin hankkeen alussa kysely, jossa kysyttiin heidän elämänlaadustaan sekä terveydenluku- ja digitaidoistaan. Nyt on lähdössä myös meidän verkko-oppimisympäristön käyttäjille palautekysely, jonka pohjalta palvelua päästään kehittämään eteenpäin, toteaa Rintala. Hankesuunnitelman mukaisesti DIGIDIA-hankkeen osallistujatavoite on Rintalan mukaan 60, joista on jo 53 rekrytoituna. – Osallistujarekrytointi jatkuu edelleen, joten olemme hyvin toiveikkaita, että saamme kohderyhmätavoitteen kasaan vielä tämän vuoden puolella. Hankkeen tulokset ja tuotokset jäävät elämään hankkeen jälkeenkin – Verkko-oppimisympäristö on Diabetesliiton hallinnoimaa ja hankkeen jälkeen se tulee aukeamaan kaikille kansalaisille. Tulemme tekemään hankkeen tiimoilta myös erilaisia julkaisuja, joiden kautta hyviä käytänteitä voitaisiin jakaa. Hankkeesta tehdään ainakin yhteenveto, josta käy ilmi kuinka digi- ja terveydenlukutaitojen kehittäminen olisi hyvä huomioida palveluja kehitettäessä. Uskoisin että yhteenvetoa tullaan käyttämään ainakin terveydenhuollon koulutuksessa sekä ammattilaisten täydennyskoulutuksessa ja ehkä myös digitaalisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämisessä. Rintala toivoo, että DIGIDIA:n yhteistoimintamalli olisi sellainen, jonka mukaan hyvinvointialueella lähdettäisiin toimimaan. – Olemme hankkeessa kontaktoineet toimijoita pelkästään Tampereen alueelta, mutta yritämme saada aikaan sellaisen mallin, joka olisi sovellettavissa muillekin hyvinvointialueille. DIGIDIA-hanke käynnistyi vuoden 2021 lokakuussa ja hankkeen virallinen lopetusaika on 2023 elokuun lopussa. Hankkeelle haetaan jatkoaikaa vuoden 2023 loppuun saakka. DIGIDIA-hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.
Page 1 and 2: Joulukuu 2022 | www.yritma.fi Sosia
Page 3 and 4: Sosiaali- ja kuntatalous 3 VALLIn I
Page 5 and 6: Sosiaali- ja kuntatalous 5 TYÖHYVE
Page 7: Sosiaali- ja kuntatalous 7 LAB-amma
Page 11 and 12: Uutta Tekniikkaa Sosiaali- ja Terve
Page 13 and 14: Sosiaali- ja kuntatalous 13 tarjoaa
Page 15 and 16: Kulttuurista osaamista sote-alan ty
Page 17 and 18: Sosiaali- ja kuntatalous 17 Sosiaal
Page 19 and 20: Innovatiivinen ja ekologinen keitti

Sosiaali- ja kuntatalous, marraskuu

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?