Sosiaali- ja kuntatalous, marraskuu

jennymarkkula

Osoitteelliset jakelut kunta- ja sosiaalialan päättäjille. Lisäksi olemme mukana sosiaali- ja kuntapuolen tärkeimmissä messutapahtumissa.

Sosiaali- ja kuntatalous 1

Sosiaali- ja kuntatalous 1

osoitekenttä

32s tai alle

50x70mm

Marraskuu 2020 | www.yritma.fi

ASUMISPALVELUT MYLLÄRI

ASUMISPALVELUT MYLLÄRI

Myllärin 7 paikkainen erityisyksikkö

Lohjalla on suunnattu haastavasti

oireileville 7

Myllärin

- 13 -vuotiaille

7 paikkainen

lapsille.

erityisyksikkö

Lohjalla on suunnattu haastavasti

Kysy vapaita paikkoja!

oireileville 7 - 13 -vuotiaille lapsille.

Sijaishuoltopalveluiden johtaja

Katja Halonen Kysy vapaita paikkoja!

044 565 3101

Sijaishuoltopalveluiden johtaja

Katja Halonen

044 565 3101

AVAAMME 1.1.2021 - MITÄ - MISSÄ - MILLOIN - KENELLE -

AVAAMME 1.1.2021 - MITÄ - MISSÄ - MILLOIN - KENELLE -

Kuntouttavaa

asumispalvelua ja

mielekästä arkea

Kuntouttavaa

asumispalvelua ja

mielekästä arkea

Attendo tarjoaa laadukkaita asumis- ja kuntoutuspalveluja

mielen terveys- ja päihdekuntoutujille. Olemme Suomen suurin

mielenterveys kuntoutujien asumispalveluiden tuottaja ja pal -

ve lumme kattavat koko Suomen.

Palvelumme Attendo tarjoaa järjestetään laadukkaita mielenterveys- asumis- ja ja päihdekuntoutujien

kuntoutuspalveluja

erityisten mielen terveys- tarpeiden ja päihdekuntoutujille. mukaisesti – käyttäjälähtöisesti. Olemme Suomen Kehitämme suurin

tietopohjaamme mielenterveys kuntoutujien ja vaikuttavuuden asumispalveluiden seurantaa mielen tuottaja terveys- ja

pal -

päihdetyöstä ve lumme kattavat toipumisorientaation koko Suomen. viitekehyksestä.

Me osaamme ja me välitämme.

Palvelumme järjestetään mielenterveys- ja päihdekuntoutujien

erityisten tarpeiden mukaisesti – käyttäjälähtöisesti. Kehitämme

Tutustu tietopohjaamme toimintaamme ja vaikuttavuuden ja ota meihin seurantaa yhteyttä: mielen terveys- ja

attendo.fi/mielenterveys-ja-paihdepalvelut

päihdetyöstä toipumisorientaation viitekehyksestä.

Me osaamme ja me välitämme.

Tutustu toimintaamme ja ota meihin yhteyttä:

attendo.fi/mielenterveys-ja-paihdepalvelut

”Koen oloni turvalliseksi

ja tärkeäksi.

Viihdyn täällä hyvin.

Saan vaikuttaa

omaan elämääni.”

”Koen oloni turvalliseksi

ja tärkeäksi.

Viihdyn täällä hyvin.

Saan vaikuttaa

omaan elämääni.”


2 Sosiaali- ja kuntatalous

Kostamokoti

Kostamokoti tarjoaa psykososiaalista päihdekuntoutusta

kognitiivisella työotteella. Yhteisö

mahdollistaa myös korvaushoidon osana

psykososiaalista kuntoutusta.

- Päihdekuntoutuspalvelumme on suunnattu

täysi-ikäisille huume- ja sekakäyttäjille, niin

miehille, naisille kuin pariskunnillekin. Kuntoutuskotimme

sijaitsee Käsämässä, noin

27 kilometrin päässä Joensuun keskustasta.

Luonnonkaunis ympäristö ja miljöö ovat rauhaa

hiveleviä. Työskentelymme on aina asiakaslähtöistä

ja yksilöllisyyden huomioivaa.

Meille asiakas on tärkein, kertoo liiketoimintapäällikkö

Juha Kröger.

- Kohdaten ja kuunnellen,

arjen siipiä vahvistaen

Yrittäjän matkassa

Kohti päihteetöntä

elämää vuodesta 1995

Kostamokodin juuret ovat

Tikkalassa, Kostamon huumehoitoyhteisössä.

Värtsilän

Patsolanmäelle siirryttäessä

nimeksi vaihtui

Kostamokoti ja toiminta

laajeni käsittämään myös

vauvaperheille suunnatun

päihdekuntoutuksen. Vuonna

2012 Kostamokoti osti

Liperin Käsämässä vuodesta

1995 asti toimineen

Koivulehdon hoitoyhteisön

ja muutti samalla Patsolanmäeltä

Käsämään. Tammikuussa

2017 Kostamokoti

liittyi osaksi Honkalampikonsernia.

Aikuisten päihdekuntoutus

ja perhekuntoutus

toimivat Liperin Käsämässä

samassa pihapiirissä.

Tehokas hoitomenetelmä

takaa

positiivisia tuloksia

Kostamokodilla työskentely

tapahtuu kognitiivisella

menetelmällä. Asiakkaan

kanssa yhdessä tutkitaan

hänen ajattelutapojensa, tunteidensa

ja käyttäytymisensä

välisiä yhteyksiä. Kognitiivinen

työote kehittää asiakkaan

kykyä havainnoida

omia ajatuksiaan, uskomuksiaan

ja tulkintojaan, sekä

niihin liittyviä vääristymiä.

- Asiakkaamme oppii huomaamaan

näiden vaikutuksen

hyvinvointiin, sekä hän

oppii uusia tapoja ajatella,

ja hyväksyä omia kielteisiä

tunteita ja reaktioita. Ajattelemme,

että ongelma ei

ole yksilö eikä yksilöllä,

vaan työskentelyn kohde

on yksilön vuorovaikutus

ympäristönsä kanssa.

Päihderiippuvuus on uusiutuva

neurobiologinen

tila, joka vaikuttaa tunneelämään

ja motivaatiojärjestelmään,

sekä aiheuttaa

psyykkisiä/psykologisia ja

neurologisia vaikeuksia.

Kostamokodilla ammattitaitoisen

hoidon linjaa ja turvaa

psykiatrian erikoislääkäri.

- Tälle sairaudelle voimme

tehdä paljon positiivisellä

asenteella. Sen hoitaminen

on myös taloudellisempaa.

Me Kostamokodissa tarjoamme

päihdekuntoutuksen

tueksi ammattitaitoisen

henkilökunnan, terveyttä ja

hyvinvointia lisäävän ympäristön,

puulämmitteisen

rantasaunan, mahdollisuuden

säännölliseen ohjattuun

kuntosaliharjoitteluun, sekä

musiikkitilan soittimineen

väyläksi itseilmaisuun ja

tunteiden käsittelyyn. Meillä

voi myös kokeilla tai ottaa

viikoittain kiinalaisen lääketieteen

mukaisia akupunktiohoitoja

ja kehohierontaa.

Pidämme säännöllisesti yhteyttä

asiakkaan kuntoutukseen

lähettävään tahoon ja

järjestämme kuntoutusjakson

aikana verkostotapaamisia

joko videopalaverina tai

kasvokkain, sanoo Kröger.

Yhdessä kohti

sujuvaa arkea

Arkielämän taitoja ja vastuuntuntoa

opitaan hoitamalla

Kostamokodin arjen

askareita yhteisöllisesti,

yhdessä henkilökunnan ja

muiden kuntoutujien kanssa.

Arjen askareiden kautta opetellaan

myös päivärytmiä ja

välillä rutiinin sietämistä.

- Laadimme jokaiselle

asiakkaallemme henkilökohtaisen

kuntoutussuunnitelman,

jossa huomioimme

kunkin yksilölliset kuntoutustarpeet.

Hyödynnämme

kuntoutussuunnitelmissa

ja tavoitteen asettamisessa

sekä arvioinnissa GASmenetelmää.

Ohjaajasuhde

on luottamussuhde, jonka

perustana on aito, avoin

ja rehellinen, asiakkaan

kuntoutumista palveleva

dialogi. Ohjaajan tuella hoidetaan

käytännön asioita ja

pidetään yhteyttä viranomaisiin.

Kuntoutusprosessin

edetessä asiakkaallamme on

mahdollista käydä harjoittelemassa

siviilielämää. Harjoitteluvapaat

toteutetaan

suunnitelmallisesti kuntoutusprosessin

osana, kertoo

Kröger.

Perhekuntoutus

siirtynyt Liperin

Käsämään

Kostamokoti tarjoaa myös

perhekuntoutusta, vanhemmuuden

ja arjen hallinnan

arviointijaksoja sekä perheen

yhdistämisjaksoja mm.

huostaanottojen purkuvaiheissa.

- Meillä päihdekuntoutus

ja vanhemmuuteen tukeminen

kulkevat rinnakkain

- pienen etu on kaikista suurin.

Perhearviointia tehdään

Bentovim-Millerin menetelmän

mukaisesti. Menetelmä

on kehitetty perheen toimintakyvyn,

voimavarojen,

vahvuuksien ja vaikeuksien

arviointiin. Kuntoutussuunnitelmia

tehdään säännöllisesti

ja Kostamokodin

toimintamallin mukaisesti

tehdään tiivistä yhteistyötä

verkoston ja ennen kaikkea

lastensuojelun kanssa. Kostamokotiin

on myös mahdollista

tulla intervallijaksoille,

jotka suunnitellaan yhdessä

perheen, tukiverkoston

sekä meidän henkilökunnan

kanssa, sanoo Kröger.

Tiivistä yhteistyötä

ja toisiaan tukevaa

toimintaa

Kostamokoti on osa arvostettua

Honkalampi-konsernia.

Se on laaja-alainen

ja useiden eri alojen ammattilaisista

koostuva konserni,

jonka toimintaan kuuluvat

monipuoliset asumiseen,

työllistämis- ja HR-toimintaan,

terapiaan ja kuntoutukseen,

henkilökohtaiseen

apuun, päihdeongelmiin ja

kommunikaatioon liittyvät

palvelut. Konsernissa työskentelee

yli 450 ammattilaista

ja toimipaikkoja on 21

paikkakunnalla.

”Suuren ja kokeneen konsernin

tuki ja resurssit ovat

tärkeitä myös meidän toimintamme

kehittämisessä”,

toteaa lopuksi Kröger.

Kostamokoti

Pitkälammentie 12, 83430 Käsämä

Puh. 013 312 790 • www.kostamokoti.fi


Sosiaali- ja kuntatalous 3

Uudenlainen perheiden jälleenyhdistämispalvelu

lapsen laitoskierteen pysäyttäjäksi

Nykyinen lastensuojelun palvelujärjestelmä

ei tuota Suomessa sitä, mitä siltä odotetaan

inhimillisen hyvinvoinnin näkökulmasta.

Perhekuntoutuskeskus Lauste on kehittänyt

ongelman ratkaisuksi aivan uudenlaisen

palvelun.

Tilastot kertovat karua kieltä

siitä, mikä on lastensuojelun

sijaishuollon kuntoutuksen

vaikuttavuus Suomessa. Eri palvelujen

asiakasmäärät ovat olleet jo

pitkään kasvussa ja jälleenyhdistämisiä

tapahtuu vähän. Vuonna 2016

vain noin yhdeksän prosenttia 12 –

17 -vuotiaiden lasten sijaishuollossa

olleista perheistä jälleenyhdistyi.

Pienemmillä 3 – 12 -vuotiailla

lapsilla tämä onnistui vain kolmella

prosentilla.

– Sijaishuoltopalveluissa oleville

lapsiperheille tilanne on inhimillisesti

raskas ja tuottaa yhteiskunnallisesti

merkittävät kustannukset,

Lausteen kehitysjohtaja Jussi

Ketonen kertoo.

Ketosen mukaan lastensuojelussa

tarvitaan uusia innovatiivisia

toimintatapoja vaikuttavampien

palvelujen tuottamiseksi. Käytännössä

tämä tarkoittaa paitsi

sisällöllisesti uusia palveluja, myös

uusia järjestämisen tapoja. Kyse on

toimintakulttuurista ja palvelusysteemin

ongelmista, joiden ratkaisemiseen

tarvitaan eri toimijoiden

yhteistyötä.

– Haluamme siksi esitellä aivan

uuden lastensuojelun palveluinnovaation.

Siinä on yhdistetty

elementtejä olemassa olevista palveluista

ja kehitetty kokonaan uusia

tekemisen tapoja, joilla oletamme

olevan huomattavasti parempi kuntoutuksen

vaikuttavuus kuin tällä

hetkellä käytössä olevilla yleisillä

ratkaisuilla, Ketonen jatkaa.

Lausteen uudenlaisessa palvelukokonaisuudessa

koko perhe saa

intensiivistä, ympärivuorokautista

kuntoutusta ja tukea. Lapsi ei joudu

etäälle perheestään, kuten usein

sijoituksessa käy.

Turussa ja Uudessakaupungissa

toimiva Perhekuntoutuskeskus

Lauste on yksityinen järjestöpalvelutuottaja,

joka ei tavoittele

taloudellista voittoa, vaan tuottaa ja

kehittää palveluita lastensuojeluun.

Kuvan henkilöt vasemmalta oikealle: Sari Lähde, Jussi Ketonen, Mari Manninen, Aino Levanto

Koko perhe samassa

pihapiirissä

Lausteelle on juuri valmistunut

uusi neljän talon rakennuskokonaisuus,

jossa on perheasuntoja

ja sen lisäksi kaksi sijaishuollon

yksikköä, joista toinen liittyy uuteen

jälleenyhdistämispalveluun.

Uuteen palveluyksikköön voidaan

ottaa kerralla kahdeksan perhettä,

joiden tavoitteena on perheen jälleenyhdistäminen.

– Uusi yksikkö vastaa tilanteisiin,

jossa lapsella on toistuvia

sijaishuollon muutoksia, ja vanhemmat

ja/tai lapsi vastustavat

sijoitusta. Perinteisesti näissä tilanteissa

lapselle haetaan tiukemmin

rajoitettua paikkaa, joka usein

sijaitsee entistä kauempana muusta

perheestä. Näin toimimalla usein

traumatisoidaan lasta ja perhettä

eikä päästä yhteistyöhön. Lapsen ja

perheen kuntoutumista ei tapahdu,

vaan usein suunta on tavoitellun

vastainen, ja sijoituksella on jopa ei

toivottuja vaikutuksia, lähijohtaja

Aino Levanto Kalliorinteen perheiden

jälleenyhdistämisyksiköstä

toteaa.

Lausteen uudessa palvelukokonaisuudessa

tilannetta lähestytään

eri tavoin. Lapsi sijoitetaan yksikköön

samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen

muun perheen kanssa.

Vanhemmat asuvat perheasunnossa

ja lapsi asuu sijaishuollon yksikössä.

Lapsi ja perhe tuodaan päivittäin

yhteen ja heidän kanssaan työskennellään

hyvin yksilöllisesti perheen

yhdistymiseksi.

– Eri palvelujen ja laaja-alaisen

osaamisen hyödyt voidaan yhdistää,

kun koko perheen kanssa

työskennellään samanaikaisesti ja

intensiivisesti. Meillä on todella

moniammatillinen työryhmä kummallakin

puolella, sekä Puistolassa

että Kalliorinteessä, laitosperhekuntoutusyksikkö

Puistolan

lähijohtaja Mari Manninen toteaa.

Kaikki toiminta rakennetaan

asiakaskeskeisesti. Perheet itse

määrittelevät hyvin käytännönläheiset

tavoitteet, joihin pyritään.

Kuntoutusmotivaatio rakentuu

yhteisistä ja tärkeiksi koetuista

tavoitteista.

– Keskeistä on se, että vanhemmilla

ja lapsella on edellytykset ja

motivaatio muuttaa niitä asioita,

joiden vuoksi alun perin on sijoitukseen

päädytty. Kun vanhemmat

sitoutuvat muutokseen, se luo

pohjan jälleenyhdistämisen rakentamiselle,

Levanto sanoo.

Kokemuskumppanit

mukana kuntoutuksessa

Lausteella on tämän vuoden

alussa käynnistynyt Asiakkaasta

kumppaniksi -hanke, johon sisältyy

kokemuskumppanikoulutus. Kokemuskumppanit

ovat osa perheiden

jälleenyhdistämispalvelun kokonaisuutta

ja he tulevat mukaan vanhempien

vertaistueksi sekä kehittämään

palvelua lastensuojeluasiakasvanhemmuuden

näkökulmasta.

Ensimmäiset kokemuskumppanit

valmistuvat loppuvuodesta.

– Kokemuskumppanit tuovat

omaa kokemuksellista näkemystään

perheiden ja lasten ongelmiin.

Vertaistuki voi olla vaikuttavampaa

kuin ammattilaisen tuki, koska

kokemuskumppani tuntee vastaavan

tilanteen omasta elämästään

käsin. Kokemuskumppani on ollut

samassa tilanteessa, käynyt läpi

samoja asioita oman asiakkuutensa

aikana ja tehnyt pitkään töitä

oman tilanteensa korjaamiseksi,

kokemusasiantuntija ja tulevien

kokemuskumppanien valmentaja

Sari Lähde kertoo.

Perheen jälleenyhdistäminen

on kaikkien etu

– Tällaista koko perheen tarpeet

huomioivaa palvelua ei ole aikaisemmin

ollut, joten kuntapuoleltakin

tarvitaan ennakkoluulotonta ja

rohkeata asennetta uudenlaisen toimintamallin

käyttöön ottamisessa.

On tärkeätä, että mietitään perheen

toimintakykyä mieluummin kuin

sitä viidettä sijaishuoltopaikkaa.

Suurin osa vanhemmista haluaa

kuitenkin, että lapsi olisi siellä

kotona. Siksi tämä mahdollisuus

on tärkeätä antaa, Manninen kertoo.

Vaikka perheen jälleenyhdistäminen

olisi alkumetreillä yhteiskunnalle

kalliimpaa kuin perinteinen

lapsen sijaishuolto, on jälleenyhdistäminen

pidemmällä tähtäyksellä

kaikkien kannalta kannattavaa sekä

inhimillisesti että taloudellisesti.

– Jälleenyhdistämisellä on kuitenkin

ennaltaehkäiseva vaikutus

sekä lapsen että hänen sisarustensa

sijoitusten syntymiseen – puhumattakaan

ylisukupolvisista vaikutuksista,

Manninen sanoo.

– Tavoitteena on tehdä jälleenyhdistäminen

niin, että lapsi voi palata

turvallisesti kotiin ja perhe pystyy

elämään yhdessä ja saa perheen

toimintakyvyn ylläpitämiseksi

tarvittavat tukitoimet. Perheen

jälleenyhdistymistä voidaan pitää

yhtenä merkittävänä sijaishuollon

vaikuttavuuden mittarina, Ketonen

toteaa.

Lausteelle on juuri valmistunut

uusi neljän talon rakennuskokonaisuus,

joka odottaa käyttäjiään.

Teksti: Jari Peltoranta

Perhekuntoutuskeskus Lauste

Perhekuntoutuskeskus Lauste on yksityinen,

voittoa tavoittelematon lastensuojelupalveluiden

asiantuntija. Siellä työskentelee noin 200 lastensuojelun,

erityisopetuksen ja perhekuntoutuksen

ammattilaista, jotka päivittävät jatkuvasti osaamistaan

ja hyödyntävät alan uusia innovaatioita.

Toiminnan ohjenuorana on lapsen hyvinvointi.

Lausteen erityisosaamiseen kuuluvat erilaiset

yksilölliset sijaishuollon palvelut sekä erityinen

huolenpito, koulupalvelut, perhekuntoutus ja

avopalvelut. Turussa ja Uudessakaupungissa sijaitsevissa

yksiköissä ja perhehoidon palveluissa on

noin 100 asiakaspaikkaa lapsille ja nuorille sekä

24 asiakaspaikkaa perheille.

www.lauste.fi


4 Sosiaali- ja kuntatalous

Arvojen mukaista

päihdetyötä

Kulunut vuosi on ollut poikkeuksellinen. Elämme nyt ajassa, jonka vaikutukset

tulemme hahmottamaan kunnolla vasta vuosien päästä. Korona on

tuonut keskuuteemme pelkoa ja epävarmuutta. Nuorten huumeidenkäyttö

vaikuttaa lisääntyvän, mikä aiheuttaa turvattomuutta.

Nuorten Sutelan lastensuojeluyksiköissä

tavoitteenamme on auttaa nuoria katkaisemaan

huumekierre ja löytämään tilalle

muita merkityksiä. Tehtävä ei ole helppo,

sillä nuoret tietävät tarkasti, miten heidän

elämäänsä voi puuttua ja miten ei. Samalla

kun nuori näyttää aikuiselta, on muistettava,

että hän on kuitenkin vielä lapsi. Lasta on

ennen kaikkea autettava ja suojeltava, vaikka

hän ei haluaisikaan vastaanottaa apua.

Moni varmasti miettii, mitkä ovat oikeat

keinot lapsen auttamiseksi. Meillä Nuorten

Sutelassa toimintaa ohjaavat yhdessä sovitut

arvot: läsnäolo, ennakointi ja ymmärrys. Niiden

pohjalta olemme luoneet toimintatavat,

jotka tuovat nuoren elämään pysyvyyttä,

ennustettavuutta ja turvallisuudentunnetta.

Läsnäolo tarkoittaa meille sitä, että luomme

välittävän ilmapiirin, joka mahdollistaa

nuoren yksilöllisten tarpeiden huomioimisen.

Haluamme, että nuori kokee tulevansa

nähdyksi ja kuulluksi, ja että hänestä ollaan

aidosti kiinnostuneita. Yhteiset projektit,

kuten patikointireissut tai halloween-juhlat,

rakentavat myös nuorten välistä yhteenkuuluvuutta.

Nuorille on tärkeää, että he kokevat

olonsa hyväksytyiksi.

Ennakoinnilla tähtäämme siihen, että

olemme askeleen edellä riskejä, joita nuorten

päihteidenkäyttö tuo väistämättä tullessaan.

Riskienhallinta onkin yksi merkittävä kokonaisuus,

johon panostamme päivittäin

Nuorten Sutelassa. Olemme suunnitelmallisia,

ammatillisia sekä herkkiä näkemään ja

kuulemaan asioita. Ennakoinnilla tavoittelemme

myös sitä, että ongelmiin pystytään

tarttumaan jo ennen kuin ne kärjistyvät. Nuoret

voivat olla vakavasti traumatisoituneita

meille tullessaan. Tehtävänämme onkin luoda

edellytykset paremmalle tulevaisuudelle.

Ymmärrys tarkoittaa puolestaan sitä, että

osaamme toimia kaikissa tilanteissa ammatillista

osaamista hyödyntäen. Merkittävä

osa päivittäisestä työstä koskeekin erilaisten

tilanteiden tunnistamista, jossa ammatillisen

kokemuksen arvo nousee esiin. Ymmärrys on

toisaalta myös sitä, että osaamme arvioida

nuoren lisäksi perheen kokonaistilanteen.

Jokaiselle vanhemmalle hänen lapsensa

hyvinvointi on kaikkein tärkein asia. Huoli

ja pelot ovat olleet pitkään perheessä tuttuja

tunteita ennen sijoittamista.

Arvot eivät kuitenkaan yksinään riitä, vaan

Keltaisen Kartanon Kuntoutus Oy Nuorten

Sutela, toimitusjohtaja Elina Paasio.

niiden eteenpäin viemiseen tarvitaan ammattitaitoisia

työntekijöitä. Onneksemme meillä

on innostunut ja motivoitunut henkilökunta.

Olemme myös tiedostaneet alan asettamat

vaatimukset, minkä vuoksi kaikki ohjaajamme

ovat korkeakoulutettuja.

Menestyksemme riippuu loppujen lopuksi

koko organisaation kyvystä sitoutua yhteiseen

tavoitteeseen. Siksi onkin tärkeää,

että onnistumme rekrytoinneissa. Yhtenä

keskeisenä voimavaranamme on ammattikorkeakoulujen

kanssa tehtävä yhteistyö,

jonka kautta tarjoamme harjoittelupaikkoja

tuleville osaajille. Panostamme myös henkilökunnan

kouluttamiseen, sillä osaamisen

kehittäminen vähentää riskejä ja lisää turvallisuutta.

Tämän lisäksi olemme aktiivisesti

yhteistyössä muiden alalla toimivien kanssa.

Haastavat ajat vaativat määrätietoisuutta ja

ratkaisukykyä. Me Nuorten Sutelassa haluamme

olla suunnannäyttäjiä tulevaisuuteen.

Tavoitteenamme on olla innovoiva yritys,

joka etsii koko ajan uusia ratkaisuja, joilla

nuorten huumeongelma saataisiin hallintaan.

Yhteystiedot:

Puh. 040 533 4941 (Elina Paasio)

elina.paasio@nuortensutela.fi

www.nuortensutela.fi

Ankanpesä Oy on ammatillinen neljä

paikkainen sydämellinen perhekoti. Perhekotimme

sijaitsee Mikkelissä Saimaan rannalla,

koulujen ja harrastusmahdollisuuksien läheisyydessä.

Monikulttuurinen perhekotimme

tarjoaa kodinomaisen ja turvallisen arjen

alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä

nuorille äideille, joiden äitiys tarvitsee tukea

ja kannustusta. Ankanpesässä on myös yksi

kriisipaikka.

Henkilökunnalla on pitkä kokemus lastensuojelutyöstä,

ammattitaitoomme kuuluu

lisäksi psykiatrinen osaaminen ja monikulttuurillinen

ymmärrys. Autamme lasta

rakentamaan eheän identiteetin, avoimella,

kannustavalla ja kunnioittavalla otteella sekä

tuemme lapsen läheis- ja vertaisverkostojen

rakentumista. Toimintamme keskiössä on

lapsen itseluottamuksen vahvistaminen.

Turvalliset puitteet rakentuvat terveellisestä

ja säännöllisestä arjesta, jossa huomioidaan

lapsen ja nuoren eritystarpeet yksilöllisesti.

Kysythän myös muita

lastensuojelun palveluitamme:

• Tukiviikonloput perhekodissamme perheiden

lapsille

• Tulkkipalveluita lastensuojelun asiakastilanteisiin

Etelä-Savon alueella (SV, DE, EN,

DE, ES, FR, PL, RU).

Yrittäjän matkassa

Ankanpesä on

sydämellinen

perhekoti Mikkelissä!

Ammatillinen perhekoti Ankanpesä, toimitusjohtaja

Päivi Vahvaselkä-Valkonen.

Yhteystiedot:

Tuulastie 5, 50190 Mikkeli

+358 40 535 1958 • www.ankanpesa.fi

>

>

Nuorten Sutela on toiminut

päihdetyön ammattilaisena

jo vuodesta 2003.

Toimitusjohtaja Elina Paasio

aloitti uutena omistajana

vuonna 2018.

>

Yrityksellä on kaksi päihdehuollon

erityisyksikköä, jotka

sijaitsevat Suomenniemellä

sekä Mäntyharjulla.

Luistelu motivoi nuoria ulkoilemaan. Autoprojekti innosti Mäntyharjun yksikön nuoria


Sosiaali- ja kuntatalous 5

Päihdeongelmat omaishoitoperheissä ovat

vaiettuja ja näkymättömissä

Ammattilaisilla on tärkeä rooli päihdeongelman kanssa elävien

omaishoitoperheiden tunnistamisessa ja tukemisessa.

Päihteiden käytöstä ja hoivavastuista kannattaa kysyä.

Omaishoitotilanteessa perheenjäsenen

tai muun läheisen sairauteen, vammaisuuteen

tai korkeaan ikään liittyvä

auttaminen ja hoiva on osa arkea. Suomessa arvioidaan

olevan 350 000 omaishoitotilannetta.

Noin 50 000 henkilöllä on sopimus omaishoidon

tuesta kunnan kanssa (Sotkanet-tietokanta

2019). Omaishoito koskettaa kaikenikäisiä

ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa.

Haitallinen päihteiden käyttö on ilmiö,

jolta myöskään omaishoitoperheet eivät ole

suojassa. Omaishoitoperheessä päihteitä

saattavat käyttää omaishoitaja, hoidettava

läheinen tai molemmat. Päihteet ovat voineet

kuulua elämään jo ennen omaishoidon alkua

tai päihteiden käyttö voi alkaa tai lisääntyä

omaishoidon aikana.

Päihteiden käyttö lisää

omaishoidon haasteita

Omaishoito on usein sitovaa ja vaativaa

läheisen auttamista, ja omaishoitajan omat

tarpeet jäävät helposti taka-alalle. Omaishoidon

synnyttämä muutostilanne, huoli

ja kuormittavuus voivat olla riskitekijöitä

päihteiden liikakäytölle. Päihteistä saatetaan

etsiä apua rentoutumiseen, ja niiden avulla

voidaan yrittää päästä hetkeksi irti arjesta.

Harmittomalta tuntuvasta päihteiden käytöstä

voi tulla salakavalasti haitallinen tapa.

Kaikki päihteiden käyttö omaishoitoperheessä

ei ole välttämättä pahasta. Omaishoitotilanteessa

päihteiden käyttöä on kuitenkin

hyvä tarkastella, sillä kohtuutta runsaampi

päihteiden käyttö lisää omaishoidon haasteita.

Omaishoitajan päihteiden käyttö lisää

riskiä hoidettavan läheisen tarpeiden laiminlyömiselle,

turvattomuudelle ja tapaturmille.

Hoidettavan läheisen päihteiden

käyttö aiheuttaa huolenpidon vaikeutumista

sekä lisää omaishoidon kuormittavuutta ja

omaishoitajan huolta läheisestään.

Päihdeongelmat omaishoitoperheissä ovat

usein vaiettuja ja näkymättömissä. Häpeä,

syyllisyys tai pelko omaishoidon menettämisestä

voi estää avun hakemista.

Materiaalia päihteistä

puhumisen tueksi

Päihteiden käyttö ei useinkaan näy päälle

päin. Päihteiden käytöstä on hyvä keskustella

kaikkien omaishoitoperheiden kanssa ja

silloinkin kun ongelmaa ei ole. Aktiivinen

puheeksi ottaminen ja luottamuksen rakentaminen

ovat keskeisessä roolissa.

Omaishoitajaliiton Kuppi nurin -hankkeessa

on tehty materiaalia päihteistä puhumisen

tueksi. Hankkeessa on tehty esimerkiksi

kaksi opasta:

• Omaishoitaja, pohdi alkoholin käyttöäsi!

• Omaishoitaja, huolestuttaako hoidettavan

läheisesi päihteiden käyttö?

Ammattilaiset voivat hyödyntää oppaita

omaishoitajien ohjaamisessa ja tukemisessa

päihdekysymyksissä. Hankkeessa

kehitetään myös toimintamallia päihteiden

käytön puheeksi ottamiseen omaishoitajien

kanssa, ja malli on tarkoitettu työvälineeksi

omaishoitajia kohtaaville ammattilaisille ja

yhdistystoimijoille.

Edellä mainitut materiaalit sekä lisätietoja

löytyy nettisivuilta: www.omaishoitajat.fi/

kuppi-nurin. Painettuja oppaita voi tilata

Omaishoitajaliitosta postitus- ja käsittelykulujen

hinnalla.

Päihteiden käytöstä omaishoitoperheissä

pitää puhua, jotta apu tavoittaa tarvitsijat.

Tutustu ja osallistu:

www.omaishoitajat.fi/kuppi-nurin

Kuppi nurin -hanke järjestää maksuttoman

ja kaikille avoimen Päihteet

omaishoitoperheissä -webinaarin

3.12.2020. Ohjelma ja ilmoittautumiset

(26.11. mennessä)

www.omaishoitajat.fi/tapahtumat

Hanke

päihteitä käyttävien äitien

palveluiden turvaamiseksi

Kankaanpään A-kodin taustalla toimivalle VAK ry:lle on myönnetty sosiaalija

terveysministeriön valtionavustus päihteitä käyttävien äitien palveluiden

turvaamiseen tähtäävään hankkeeseen. Valtionavustusta haettiin raskaana

olevien päihteitä käyttävien naisten hoitomalliin ja palveluketjujen kehittämiseen,

perheyhteisötyön prosessien kehittämiseen, ylisukupolvisuuden

vähentämiseen sekä hankkeen vaikuttavuuden seurantaan.

– Syksyn aikana olemme keskittyneet

perheyhteisön työprosessien kehittämiseen,

hanketyöntekijä Laura Räsänen kertoo.

Myös loppuvuosi tullaan käyttämään

Kankaanpään A-kodin perheyhteisön omien

työprosessien kehittämiseen. Ensi vuoden aikana

keskitytään varsinaiseen kohderyhmään

ja heidän hoitonsa kehittämiseen käytännössä.

Hankkeessa on mukana myös VAK ry:n

toinen yksikkö Mikkeli-yhteisö.

Tarjolla täysin päihteetön hoitomalli

Asetetut tavoitteet näkyvät hankkeessa

hyvin konkreettisina.

Tuula Sillanpää kertoo, että raskaana oleville

äideille aloitetaan monessa tapauksessa

korvaushoito. Kankaanpään A-koti tarjoaa

puolestaan päihteetöntä vaihtoehtoa.

– Neuvolat ja HAL-poliklinikat eivät aina

tiedä, että on olemassa myös päihteetön

vaihtoehto hoitaa raskaana olevia päihderiippuvaisia

äitejä. Hankkeen myötä pyrimme

lisäämään alan työntekijjöiden tietoisuutta

lääkkeettömistä vaihtoehdoista. Tätä myötä

uskomme, että raskaana olevien äitien määrä

kuntoutuksissa tulee kasvamaan.

Kankaanpään A-kodin työntekijät tulevat

huomioimaan jatkossa entistä paremmin

traumatisoitumisen vaikutusta vanhemmuuteen.

Tätä kautta voidaan vähentää myös

päihdeongelmien ylisukupolvisuutta.

– Henkilöstön koulutukseen panostetaan.

Kuntoutus on tehokkaampaa ja se vastaa

paremmin kentällä oleviin haasteisiin, kun

meidän oma kuntoutusosaaminen kirkastuu

ja terävöityy juuri tämän kohderyhmän

osalta. Tämä tuo asiakkaalle lisäarvoa kuntoutukseen,

Sillanpää toteaa.

Kankaanpään A-kodin asiakaskunta on

jo nyt hyvin tyytyväistä saamaansa kuntoutukseen.

– Pyrimme siihen, että asiakkaat tulisivat

entistäkin paremmin kuulluksi.

Räsänen lisää, että traumanäkökulman

lisäksi Kankaanpään A-kodissa pyritään

edelleen vahvistamaan myös lapsen näkökulman

huomioimista. Se pyritään pitämään

mukana kaikissa kuntoutuksiin liittyvissä

ratkaisuissa.

– Tiedämme että ihminen on kokonaisuus,

jolloin kaikki vaikuttaa kaikkeen. Meidän

tulee samanaikaisesti huomioida äidin haastava

elämäntilanne, hänen riippuvuutensa ja

muut sairautensa, hänen raskautensa sekä

vauvan hyvinvointi sekä varhaisen vuorovaikutuksen

näkökulma. Näitä asioita ei voida

käydä hoitamassa eri osoitteissa. Suomessa

toimiva hoitojärjestelmä on edelleen liian

hajallaan, jolloin käy helposti niin että asiakas

turhautuu ja hoitoihin jätetään kokonaan

menemättä, Sillanpää painottaa.

Kohti sensitiivisempää

toimintamallia

Hankkeen yhtenä tausta-ajatuksena on

tietynlaisen sensitiivisyyden lisääminen

raskaana olevien päihteitä käyttävien naisten

kuntoutuspalveluihin.

Sillanpää kertoo, että naisten pitää voida

tulla kuulluksi ja uskaltaa kertoa miten asiat

oikeasti on.

– Päihdemaailmassa nainen on aina alakynnessä

ja nämä naiset joutuvat oppimaan

ihan erityisiä keinoja selvitäkseen miehisessä

maailmassa. Haluamme tarjota hoitomallissamme

lämpimän ja avoimen paikan, missä

näistä asioista on turvallista puhua.

– Kuntoutus painottuu helposti päihdekuntoutukseen

ja aikuisten kanssa tehtävään

työhön. Tämä kokonaisvaltainen sensitiivisyyden

lisääminen tarkoittaa myös sitä, että

prosessiin lisätään entistä enemmän mm.

lapsen näkökulmaa sekä vanhemman ja lapsen

välisen vuorovaikutuksen näkökulmaa,

Räsänen lisää.

Perheen kuntoutumisesta hyötyvät kuntoutettavan

perheen lisäksi lapsenlapset sekä

koko läheisverkosto. Räsänen ja Sillanpää

pitävät tärkeänä, että hankkeen etenemistä

seurattaisiin herkällä korvalla erityisesti

terveydenhuollon, sosiaalitoimen sekä lastensuojelun

sektoreilla.

www.vakry.fi


6 Sosiaali- ja kuntatalous

Yrittäjän matkassa

A-klinikka Oy:n toimitusjohtaja Kaarlo Simojoki:

”Alkoholismi- miksi se ei olisi sairaus”

Alkoholismi on sairaus,

jota voidaan ja

tulee hoitaa, toteaa

A-klinikan lääketieteellinen

johtaja Kaarlo Simojoki.

Kuten missä tahansa muussakin

sairaudessa alkoholismin

hoidon tulisi olla yksilöllistä.

-Alkoholismi, alkoholiriippuvuus

vai pakonomainen

alkoholinkäyttö? Termit

herättävät usein ihmetystä,

vaikka lopulta kyse on samasta

asiasta: alkoholinkäyttö

ei pysy enää hallinnassa

eikä muutoksessa onnistu

omin voimin. Silloin tarvitaan

ammattilaisen apua ja

tarvittaessa myös vertaistukea.

Mistä alkoholismi johtuu

-Alkoholiongelmien syntyyn

vaikuttavat sekä geenit

että ympäristötekijät lapsuudesta

asti. Nykypäivänä

erityisen keskeisinä pidetään

ympäristötekijöitä, mikä on

minusta lohdullinen ajatus.

Se tarkoittaa, että pelkät

geenit eivät määritä sitä, että

joku sairastuu alkoholismiin.

Lisäksi ympäristötekijöihin

on mahdollista vaikuttaa

niin kunkin oman arjen tasolla

kuin yhteiskunnallisilla

päätöksillä.

-Useimmiten alkoholista

tulee ongelma pikkuhiljaa

ja siihen havahdutaan vasta

silloin, kun haitat ovat

jo vakavia. Tällä hetkellä

noin 560 000 suomalaista

käyttää alkoholia siten, että

juomisen riskirajat ylittyvät.

Aikuisväestöstä useampi

kuin joka kymmenes käyttää

siis alkoholia niin paljon,

että juomisesta aiheutuvien

fyysisten ja psyykkisten

haittojen ilmaantuminen on

todennäköistä.

-Riskikäyttö voi johtaa alkoholin

ongelmakäyttöön ja

alkoholismiin. Alkoholismia

sairastaa arvioiden mukaan

noin 216 000 suomalaista,

miehistä 8 prosenttia ja

naisista 2 prosenttia. Edellä

mainittujen lukujen lisäksi

ei voi unohtaa sitä, että noin

miljoona suomalaista kokee

haittaa läheisensä alkoholinkäytöstä.

Sama hoito ei

sovi kaikille

-Jos omasta tai läheisen

alkoholinkäytöstä herää

huoli, voi hyvinkin olla

aiheellista hakea asiasta

tietoa tai keskustella ammattilaisen

kanssa. Mitä

varhaisemmassa vaiheessa

apua hakee, sitä helpompaa

muutoksen tekeminen

on. Jos alkoholismin diagnostiset

kriteerit täyttyvät,

useimmiten tarvitaan tiivistä

ja pitkäkestoista hoitoa.

-Kuten missä tahansa

muussakin somaattisessa

sairaudessa alkoholismin

hoidon tulisi olla yksilöllistä.

Yksi hoitomuoto ei

voi sopia jokaiselle. Lisäksi

hoitomuotoa tulisi pystyä

vaihtamaan joustavasti,

jos sille ilmenee tarvetta –

vastaavasti kuin muissakin

sairauksissa. Harmillisesti

alkoholismiin liittyvä stigma

ja asenteet ohjaavat päätöksiä

ja palvelujen tarjoamista

edelleen surullisen paljon.

-Esimerkkinä alkoholismista

toipumiseen kuuluvat

pahenemisvaiheet eli retkahdukset.

Ne ovat alkoholiriippuvuuden

oireita. Sairauden

oireiden ei pitäisi olla peruste

lopettaa hoitoa, vaan

ne antavat mahdollisuuden

suunnitella ja suunnata hoitoa

uudelleen. Se toteutuukin

useiden sairauksien,

kuten verenpaine- tai sokeritaudin,

hoidossa: vaikeissa

tilanteissa tarvitaan useiden

ammattilaisten osaamista ja

lääkehoitoa, jotta sairaus ja

sen aiheuttamat haitat saadaan

hallintaan. Toisinaan

tulee takapakkia ja hoitoa

tiivistetään. Samalla tavoin

tulisi toimia alkoholismin

hoidossa.

Alkoholismia ei voi

vähätellä sairautena

-Alkoholismi vaikuttaa

niin neurologisesti kuin

psyykkisesti, eikä sitä voi

vähätellä sairautena. Sen

negatiiviset vaikutukset hyvinvointiin

ovat voimakkaampia

kuin useissa muissa

hyvinkin vaikeissa somaattisissa

sairauksissa- tämä on

todettu useissa yhteyksissä.

Pahimmillaan alkoholismi

voi johtaa kuolemaan.

-Toivon, että voisimme

unohtaa käsitykset, joiden

mukaan alkoholismi olisi

heikkoutta, mielenlujuuden

puutetta tai huonoja geenejä.

Alkoholismi on sairaus, jota

voidaan ja tulee hoitaa. Siihen

liittyvät haitat koskevat

myös läheisiä, joiden elämään

juominen väistämättä

vaikuttaa. Kun alkoholismia

hoidetaan, samalla apua

saavat myös läheiset.

Lähde/lisätietoja:

Kaarlo Simojoki

toimitusjohtaja,

lääketieteellinen johtaja

www.a-klinikka.fi

A-klinikkasäätiön omistama A-klinikka Oy on päihde- ja

mielenterveyspalvelujen erityisosaaja, jonka palveluissa

työskentelee 500 alan ammattilaista.

A-klinikalla on palveluja matalan kynnyksen terveysneuvonnasta

ympärivuorokautiseen sairaalahoitoon.

A-klinikka tuottaa palveluja kunnille ja kuntayhtymille,

työterveyshuoltoon, yrityksille ja yksityisasiakkaille.

Vihreä Keidas etsii, kohtaa ja rohkaisee

yhteyteen, toipumiseen ja elämänmuutokseen

Vihreä Keidas ry on arvostettu ja aktiivinen toimintakeskus

Helsingin Töölössä, jossa vaikeassa

tilanteessa oleva ihminen voi löytää toivon ja

avun. Yhdistys on tehnyt kristillistä päihdetyötä

vuodesta 1966. Yhdistyksen tärkeimpiä arvoja

ovat yhtäläinen ihmisarvo, rakastava kohtaaminen

ja toivon löytyminen.

- Ennalta ehkäisevää ja

korjaavaa työtä tehdään Vihreän

Keitaan kohtaamispaikan

toiminnan yhteydessä

sekä ryhmissä, että yksilöllisesti

henkilökohtaisten tarpeiden

perusteella, Vihreän

Keitaan toiminnanjohtaja

Katja Försti kertoo ja jatkaa:

-Kohtaamispaikan toiminta

on erittäin monipuolista.

Me kuuntelemme kävijöitä

ja keskustelemme

heidän kanssaan. Ohjaamme

ja kannustamme avun

tarpeessa olevia kävijöitä

hakeutumaan palvelujen

piiriin ja neuvomme ja autamme

heitä saavuttamaan

parempaa elämänhallintaa

yhteistyössä viranomaisten

ja muiden yhteistyökumppanien

kanssa. Annamme halukkaille

toipumista tukevaa

vertaistukea ja ammatillista

apua, sekä tarjoamme monipuolista

ryhmämuotoista

tukea. Lisäksi järjestämme

kuntouttavia leirejä kuudesti

vuodessa. Tarjoamme

kävijöillemme terveellistä

aamiaista ja kerran viikossa

tarjolla on lämmin ruoka.

Asiakas voi halutessaan

myös osallistua Keitaan

hengellisiin hetkiin, Försti

kuvaa Keitaan monipuolista

toimintaa.

Keitaan Helmi

-hankkeessa tehdään

etsivää päihde- ja

mielenterveystyötä

Katja Försti vastaa myös

keväällä-2020 alkaneen

Helmi-projektin hallinnosta.

-Keväällä alkaneessa kolmivuotisessa

STEA-rahoitteisessa

Helmi-hankkeessa

tehdään etsivää päihde- ja

mielenterveystyötä. Kadulla

on kohdattu paljon asunnottomia,

nälkäisiä ja palveluiden

ulkopuolella olevia

”Vihreään Keitaan Helmi -hanke jalkautuu Helsingin kaduille

ja kujille yhdessä Helsingin kaupungin ja kolmannen sektorin

muiden toimijoiden kanssa”, Vihreän Keitaan toiminnanjohtaja

Katja Försti keroo.

ihmisiä, joita on kuunneltu,

tuettu, tarjottu ruokaa ja

ohjattu tarjolla olevien palveluiden

piiriin.

- Helmi-hanke keskittyy

palveluiden ulkopuolella

olevien ja heikosti palveluihin

kiinnittyneiden syrjäytyneiden

päihde- ja/tai mielenterveysongelmista

kärsivien

asiakkaiden psyykkisen,

fyysisen ja sosiaalisen terveyden

ja elämänlaadun

sekä itsenäisen elämän vahvistamiseen

etsivän työn ja

palveluohjauksen avulla,

Försti selvittää. Hankkeessa

on yksi kokoaikainen

Vihreä Keidas on toivon lähde monelle

54 vuotta toiminut Vihreä Keidas ry auttaa vaikeassa

elämäntilanteessa eläviä ihmisiä. Yhdistyksen

toimitilat sijaitsevat Helsingin Töölössä.

Toimimme kadun rajapinnassa ja tavoitteemme

on löytää avuntarpeessa olevat ihmiset ja saattaa

heidät toipumiskulttuurin piiriin. Alusta saakka

yhdistyksen arvoperustana on ollut yhteiskristillisyys

ja päihdetyö nuorten parissa.

palkattu työntekijä. Lisäksi

työtiimissä on kokemusasiantuntija,

työkokeilija,

hankesihteeri ja yksi osaaikainen

hanketyöntekijä.

Helmi-hankkeen

etsivä työ tapahtuu

Helsingin alueella

- Vihreään Keitaan Helmi

-hanke jalkautuu Helsingin

kaduille ja kujille yhdessä

Helsingin kaupungin ja

kolmannen sektorin muiden

toimijoiden kanssa.

Lisäksi meillä on kriisipuhelinpäivystys.

Tarjoamme

kriisiapua kaduilla, Vihreän

Keitaan tiloissa tai vaikkapa

kirjastoissa ja kahviloissa.

Hankkeen tavoite on kuukaudessa

tavoittaa noin 60-

100 ihmistä ja tarjota heille

akuuttia apua tai pidempikestoista

räätälöityä tukea

tarpeen mukaan. Näihin

tavoitteisiin olemme tähän

mennessä päässeet ja jopa

ylikin. Kaduilla avuntarve

on kova, Katja Försti toteaa.

Yhteystiedot: Vihreä Keidas

Sibeliuksenkatu 6, 00260 Helsinki

www.vihreakeidas.fi

Facebook, Instagram Vihreä Keidas

p. 044 2913181 • katja.forsti@vihreakeidas.fi


Maivita Oy

- Parempaa elämää

Me suomalaiset pelaamme paljon rahapelejä. Osalle pelaajista rahapelit

ovat viihdettä, ajanvietettä tai jopa harrastus. Pelaamisesta haetaan elämään

jännitystä tai haaveillaan kenties rikastumisesta. Rahapelit voivat

olla myös pakopaikka arjen huolista. Siinä piilee kuitenkin huomattava riski

sille, että pelaaminen muuttuu riippuvuudeksi.

Sosiaali- ja kuntatalous 7

Maivita Oy:n riippuvuushoidon

ohjaaja

Harri Nyman

sanoo, että peliriippuvuuden

tunnistaminen on vaikeaa,

koska oireet eivät näy ulospäin

samaan tapaan kuin

vaikkapa päihderiippuvuudessa.

Vie vuosia ennen kuin

todellisuus alkaa näkymään.

-Peliriippuvuus voi syntyä

rahapeleihin tai konsoli-, tietokone-

ja mobiilipeleihin.

Varsinkin nyt korona-aikana

tietotekniikka ja -verkot

mahdollistavat nykyisin

pelaamisen ajasta ja paikasta

riippumatta. Peliriippuvuus

onkin huomattavasti yleistynyt,

mikä näkyy yksityisen

hoitokeskus Maivitan palvelujen

kysynnässä, Nyman

kertoo.

Tehokasta hoitoa

tarvitaan

Nyman korostaa, että rahapeliriippuvuus

on diagnosoitu

sairaudeksi.

- Peliriippuvuuden takia

hoitoon tulevista osalla on

vain peliriippuvuus, mutta

monilla on myös ongelmia

päihteiden kanssa. Henkilön

sairastuttua riippuvuuteen,

katoaa häneltä kyky kontrolloida

päihteidenkäyttöään

tai pelaamistaan.

- Peliriippuvuuksia on

diagnosoitu jo hyvin nuorilla,

mikä tulee jossakin

vaiheessa näkymään hoidon

tarpeena. Siinäkin mielessä

peliriippuvuudesta puhuminen

ja tiedon jakaminen

on tärkeää, Nyman sanoo ja

jatkaa: -Rahapeliriippuvuudesta

tulee monesti tunteen

hallintakeino. On tärkeää

oppia käsittelemään omia

ajatuksiaan. Maivitan hoito

perustuu rehellisyyteen,

omakohtaiseen vastuunottamiseen

sekä siihen, että

potilas irrottautuu itselleen

rakennetuista kulisseista,

pystyy muuttamaan ajatteluaan

ja oppii välittämään

itsestään ja myös toisista.

- Rahapeliongelma voi

aiheuttaa vakavia haittoja

pelaajien ja heidän läheistensä

elämänlaadulle ja hyvinvoinnille.

Yleisesti liiallinen

rahapelaaminen näkyy

haasteellisena taloudellisena

tilanteena, velkaantumisena,

ihmissuhdeongelmina

ja ihmisen toimintakyvyn

alentumisena. Lisäksi sillä

on yhteys mielenterveysongelmiin.

Nyman toteaa.

-Mielenkiintoinen havainto

on viime keväältä, kun eri

tiedotusvälineissä kerrottiin,

että kun kaikki fyysiset

pelikoneet olivat keväällä

suljettuina monta kuukautta

koronaviruksen leviämisen

estämiseksi, huomattiin,

että sellaiset henkilöt, joille

kauppojen tiloissa olevat

pelikoneet ovat olleet ongelma,

saattoivat jopa huokaista

helpotuksesta, kun

kauppareissulla ei ollut pelihoukutuksia

vaan kaupasta

pystyikin ostamaan ruokaa

sekä muuta tarpeellista kun

rahat ei menneet pelikoneisiin,

Nyman toteaa.

Peliriippuvuuden

hoidossa tavoitteena

pelaamaton elämä

Lammin Mainiemessä

toimiva Maivita Oy tarjoaa

arvostettu Minnesota-mallista

ratkaisukeskeistä hoitoa

päihde-, peli- ja läheisriippuvuuteen.

- Hoitomme perustuu

henkilökunnan omaan toipumiskokemukseen,

ammatilliseen

osaamiseen ja

vertaistukeen. Hoitohenkilöstöllä

oleva henkilökohtainen

ymmärrys toimii

potilaille vertaistuellisena

voimavarana, joka edistää

heidän toipumistaan.

Minnesota-mallissa hoitojakson

rakenne on yhtäläinen

hoidettavasta riippuvuudesta

huolimatta. Perusjakso

hoitokeskuksessa

täysylläpidolla kestää 28–42

vuorokautta, ja se sisältää

intensiivistä terapiaa. Sitä

seuraa 11 kuukautta kestävä

jatkohoito, jonka aikana hoitoryhmä

kokoontuu kerran

viikossa.

-Hoidossa pyritään aina

siihen, että ihminen näkee

peliriippuvuutensa todelliset

seuraukset. Ottaa vastuun

pelaamattomuudesta, ymmärtää

peliriippuvuuden toiminnallisena

riippuvuutena

ja alkaa uskomaan muutoksen

mahdollisuuteen. Hoitokeskuksella

annettavalla

perushoitojaksolla peliriippuvaiselle

annetaan työkalut,

joilla selvitä tulevista

haasteista ja tukea perusarkeen.

Hoitokokonaisuuteen

kuuluu aina vähintään kaksi

omaa toipumista ja omaa pelaamatonta

elämää tukevaa

viikonloppua, jonka aikana

peliriippuvuushoidossa olleet

kertovat kuulumisiaan,

omia kokemuksiaan sekä

tuntemuksiaan, Harri Nyman

kuvaa

Maivita Oy on aloittanut toimintansa vuonna 2018.

Maivita tarjoaa Minnesota-mallista ratkaisukeskeistä

hoitoa päihde-, peli- ja läheisriippuvuuteen.

Yksityinen hoitokeskus sijaitsee idyllisessä ja rauhallisessa

miljöössä Lammin Mainiemessä. Yrityksen henkilökunnalla

on vankka kokemus hoito- ja sosiaalialalta.

Laadukasta

päihdekuntoutusta

alkoholi-, huume- ja/tai

lääkeriippuvaisille

naisille

Tuhkimosta

oman elämän

haltijaksi

O T A A S K E L

kohti toipumista

M

pel

jo


ja soita

Voit seurata meitä myös:

facebookista:

www.facebook.com/

hoitokotituhkimo

instagramista:

www.instagram.com/

hoitokotituhkimo

Tarjoamme:

A A S K E L

O T • peruskuntoutusta

jatkokuntoutusta kohti toipumista

• intervallijaksoja

• kriisijaksoja

Hoitokoti Tuhkimo Oy

Asemantie 40

82600 TOHMAJÄRVI

Puh. 040 708 3939

toimisto@hoitokotituhkimo.fi

www.hoitokotituhkimo.fi

www.maivita.fi

www.maivita.fi

315 069

0400

jutellaan tilanteestasi

ja soita

Maivitan Minnesota-mallinen

peli- ja päihderiippuvuushoito

0400 315 sinulle, 069

joka haluat elää vapaana

jutellaan häpeästä, tilanteestasi

ahdistuksesta ja

syyllisyydestä.

www.maivita.fi

Maivitan Minnesota-mallinen

peli- ja päihderiippuvuushoito sinulle, joka haluat elää

vapaana häpeästä, ahdistuksesta ja syyllisyydestä.


8 Sosiaali- ja kuntatalous

Vertaistuella on tärkeä rooli päihdeäitien

kuntoutuksessa

Aurora-hanke on perustettu päihteitä käyttävien

äitien kuntouttamiseksi vertaistuen voimin.

Hanke käynnistyi virallisesti tammikuussa,

josta lähtien on alettu kasaamaan vertaistukiryhmiä,

päihdeäideille. Hankkeessa on mukana

myös kokemusasiantuntija, jolla on myös

tarvittavaa ammatillista osaamista ja joka on

jo aikaisemmin kouluttautunut kokemusasiantuntijatoimintaan.

Hanke sijoittuu Essoten toiminta-alueelle.

Yrittäjän matkassa

– Olemme jo vuosia vetäneet Eija Himasen

kanssa päihdeäideille suunnattuja

tukiryhmiä Mikkelin seudulla. Meillä on

ollut ryhmiä päihdeäideille sekä päihde- ja

mielenterveysproblematiikasta kärsivien

äitien ryhmiä. Rahoitusta olemme saaneet

Valkonauhaliiton kautta, Susanna Sillanpää

Tukipolku Ky:stä kertoo.

Valkonauhaliitolla on ollut Sillanpään

mukaan erilaisia rahoituslähteitä ja -malleja,

mutta nyt Aurora-hankkeelle lähdettiin

hakemaan STEA:n kautta pidempikestoista

rahoitusta, että toiminnasta saataisiin jatkuvampaa.

– Hankkeen ajatuksena on vastata päihdeäitien

tuen tarpeeseen pienryhmällä, koska

olemme nähneet sen merkityksen heidän

kuntoutumisessa. Tämä oli Valkonauhaliiton

agendaan sopiva työmalli, koska he tekevät

työtä samalla sektorilla perheiden kanssa.

Toiminnassa hyödynnetään

Daniel Sternin

lanseeraamaa äitiyden tilaa

– Äitiyden tila tarkoittaa äidin vahvaa

herkistymistä raskausaikana ja muutama

kuukausi synnytyksen jälkeen, joka tulisi

ehdottomasti huomioida päihdeäitien kuntoutumisessa.

Tästä syystä tuki olisi tärkeää aloittaa jo

raskausaikana, johon tässä ryhmässä olemme

pyrkineet, Sillanpää mainitsee.

Päihdeäidit voivat kuntoutua

hyviksi vanhemmiksi

Tammikuussa Aurora-hankkeen nimissä

käytiin keskustelua lasten psykiatrian osaston

työntekijöiden kanssa ja keskustelussa oli

mukana myös HALSO:n sosiaalityöntekijä.

– Pohdimme yhdessä heidän asiakkaidensa

ohjausta meidän ryhmään. Aiesopimukset

asiakasohjauksesta olivat jo olemassa. Tavoitteenamme

oli käynnistää ensimmäinen

ryhmä jo huhtikuussa,

mutta silloin alkoi koronaepidemia,

joka esti

ryhmän käynnistymisen.

Aloimme miettimään Eijan

kanssa, mitä voisimme

hankkeen tiimoilta

tehdä, että saisimme edistettyä

tätä tärkeää asiaa.

Sillanpää kertoo, että pohdinnan seurauksena

aloitettiin videotuotanto. Videot ovat

nähtävillä mm. Valkonauhaliiton kotisivuilla

ja Youtubessa Aurora-hankkeen alta. Tähän

mennessä olemme tuottaneet kolme videota

yhteistyössä Mainostoimisto Groteskin

kanssa.

– Ajatuksenamme oli saada lisättyä tietoisuutta

päihdeäitien kohtaamisesta. Videoiden

kautta halusimme kertoa, miksi päihdeäitien

kanssa kannattaa työskennellä, miksi se on

lapselle, äidille ja yhteiskunnallisestikin tärkeää

työtä. Päihdeäitiyteen voidaan vaikuttaa

ja he voivat kuntoutua hyviksi vanhemmiksi.

Koulutusta terveydenhoitajille

ja sosionomeille

Toinen tärkeä hankkeen edistämä asia on

Sillanpään mukaan koulutus, jota järjestetään

yhteistyössä Aurora-hankkeen kokemusasiantuntijan

kanssa. Koulutusta järjestetään

terveydenhoitajille ja sosionomeille Mikkelin

ammattikorkeakoululla.

AURORA-hankkeen hanketyöntekijä, terveydenhuollon

maisteri THM, perheneuvoja ja työnohjaaja Eija

Himanen.

Tukihenkilötoimintaa ja vertaistukea

Kun ryhmiä saadaan käynnistettyä, hanke

pyrkii varmistamaan jokaiselle ryhmään

osallistuvalle päihdeäidille oman tukihenkilön

puoleksi vuodeksi vertaisryhmätoiminnan

jälkeen.

– Ajatuksena on se, että ryhmän antama

tuki ei päättyisi kerralla, vaan äidit saisivat

tukihenkilön kokemusasiantuntijasta. Ryhmässä

äidit ovat toisilleen vertaistukena, joten

siellä on aina joku henkilö,

joka ymmärtää oman

kokemuksensa

kautta sen

mitä

toinen

on käynyt tai käy läpi sillä hetkellä,

Himanen mainitsee.

Ohjatulla vertaistuella on suuri

merkitys kuntoutumisessa

Vertaistukea toisilleen antavat ihmiset ymmärtävät

toistensa tilanteita paljon paremmin

kuin apua tarjoavat ammattilaiset, koska he

ovat käyneet läpi samoja asioita. On hyödyllistä

koko ryhmälle, että mukana on eri

vaiheessa kuntoutumista olevia päihdeäitejä.

– Vasta kuntoutumisprosessiaan aloitteleva

päihdeäiti pääsee näkemään, että

kuntoutumisesta on ollut hyötyä, vaikka

tukea tarvitaan edelleenkin. Tästä saa uskoa

kuntoutumisen mahdollisuuksiin. Pidempään

kuntoutujan ollut henkilö osaa kysyä

kuntoutusta vasta aloittavalta päihdeäidiltä

kysymyksiä, joita me emme ammattilaisia

ehkä osaisi kysyä. Vertaistukea antava henkilö

tietää mitä siinä kohtaa elämää käydään

läpi, esimerkiksi vauvan vieroitusoireet,

äidin kokemat tunteet ja niin edelleen. Nämä

asiat ja tunteet itse kokenut henkilö tavoittaa

toisen kuntoutujan ihan eri tasolla, Sillanpää

painottaa.

Ammattilaisen läsnäolo

välttämätöntä

– Jos vertaistukitoimintaa tehdään verkon

välityksellä, ryhmän jäsenten on tunnettava

toisensa todella hyvin. Siellä on aina vaara,

että siellä lähdetään tukemaan vääriä asioita.

Ammattilaisen ohjaama vertaistukiryhmä on

todella merkityksellinen, koska ammattilainen

pitää asian sellaisessa sisällössä, joka

on kannattelevaa ja eteenpäin vievää. Kuntoutujien

keskuudessa voi helposti tapahtua

vääränlaista tukemista. Itse peräänkuulutankin

ammattilaisjohtoista vertaistukiryhmää,

jolloin päästään parempiin tuloksiin,

Sillanpää toteaa.

Vertaistukiryhmien toiminnalle on olemassa

tietty runko ja agenda, mutta siitä

huolimatta ryhmän asiasisältö rakennetaan

aina ryhmän tarpeita kuunnellen. Tämä on

välttämätöntä, että kyetään selviämään yksilöllisistä

haasteista.

– Esimerkiksi aamulla ennen ryhmää

AURORA-hankkeen hanketyöntekijä, vauvaperhe- ja

perheohjaaja sekä sosionomi YAMK Susanna Sillanpää.

on saatettu kokea jokin haaste, joka vaatii

välitöntä käsittelyä, jolloin laitamme omat

suunnitelmat sivuun ja keskitymme tähän

esiin nousseeseen asiaan. Ryhmän jäsenten

esiin nostamat aihepiirit ovat tärkeimpiä

käsiteltäviä asioita, joten käsiteltävät sisällöt

elävät ryhmän jäsenten arjen mukana, Himanen

mainitsee.

Päihdeäidit kokevat

Aurora-hankkeen ryhmät erittäin

tärkeinä ja myönteisinä

Suurimpana haasteena ryhmään osallistumisessa

on sitoutuminen puolen vuoden

mittaiseen prosessiin.

– Kun äidit sitoutuvat ryhmän toimintaa,

pääsääntöisesti toivotaan aina, että ryhmä

voisi jatkaa pidempään. Kun tuen merkityksen

ymmärtää, päihdeäiti pääsee kokemaan

ryhmän myönteiset vaikutukset, kuten sen

miten mukavaa ryhmään on tulla ja olla

ihmisten kanssa, ilman että tarvitsee kokea

häpeää itselle tapahtuneista asioista. Koettu

häpeän tunne on ainakin merkittävästi aiempaa

pienempää, Sillanpää kertoo.

Hankkeen toivotaan jatkuvan osana

päihdeäitien hoitopolkua

– Tämä malli on tarkoitus saada osaksi

päihdeäitien hoitopolkua, että siitä tulisi

jatkumo. Ryhmä alkaisi aina tiettyyn aikaan

rakennettua hoitopolkua, kun päihdeäiti

saadaan tunnistettua.

Sillanpää mainitsee, että koronaepidemian

myötä haastavaksi muuttunut toimintakenttä

voisi kehittyä uuteen suuntaan esimerkiksi

jalkautuvan työn kautta, jolloin tuki vietäisiin

päihdeäitien luo, heidän kotiinsa.

– Tässä mallissa jäisi pois ryhmän tuki,

mutta voisimme hyödyntää sen sijaan kokemusasiantuntijoita.

Olemme pohtineet

erilaisia ratkaisumalleja toiminnan jatkamiseen

myös hankeen loputtua, mikäli pandemiatilanne

jatkuu.

Himanen lisää, että hanketta hallinnoiva

Suomen Valkonauhaliitto on hyvin joustavasti

kuunnellut kentän tarpeita.

– Tätä kautta on syntynyt uusi tapoja toimia

koronarajoitteista huolimatta.

www.suomenvalkonauhaliitto.fi


Sosiaali- ja kuntatalous 9

Odotusaika on mahdollisuus

irrottautua päihdeongelmasta

Pidä kiinni® -hoitojärjestelmä on ainutlaatuinen suomalainen innovaatio, jonka ensikodeissa

ja avopalveluyksiköissä on kuntoutunut tuhansia päihdeongelmaisia perheitä ja joka on

säästänyt miljardeja euroja yhteiskunnassa. Vauvan tulevan kehityksen, äidin hyvinvoinnin

ja heidän välilleen muodostuvan suhteen kannalta on erityisen tärkeää, että päihteitä käyttänyt

odottava äiti ohjataan kuntoutukseen mahdollisimman varhain. Tavoitteena on vanhemman

kuntoutuminen niin, että hän voi jatkaa elämää lapsensa kanssa.

Valtakunnallinen Pidä kiinni ®

-hoitojärjestelmä on tarjonnut

apua päihdeongelmaisille lasta

odottaville ja vauvaperheille jo

yli 20 vuotta. Hoitojärjestelmä

muodostuu odottavien äitien ja

vauvaperheiden päihdeongelmien

kuntoutukseen erikoistuneista Pidä

kiinni -ensikodeista, avopalveluyksiköistä

sekä liiton kehittämistyöstä.

Pidä kiinni -hoitomallissa

yhdistetään päihdekuntoutus sekä

vanhemmuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen

tukeminen tiiviiksi

kokonaisuudeksi.

Odottavien äitien

hoitaminen kannattaa

-Kokemuksemme osoittavat,

että päihdeongelmaisia odottavia

äitejä kannattaa hoitaa. Odotus- ja

vauva-aika on erityinen mahdollisuus

kuntoutua päihteiden käytöstä

ja muuttaa elämää. Se edellyttää

kuitenkin riittävän pitkää ja tiivistä

hoitoa juuri tälle kohderyhmälle kehitetyssä

erityistason hoitojärjestelmässä,

sanoo kehittämispäällikkö

Maarit Andersson Ensi- ja turvakotien

liitosta. Päihdeongelmaisten

odottavien äitien varhainen hoitoon

ohjaaminen ja kuntoutus on erityisen

tärkeää niin syntyvän lapsen

kuin vanhemman hyvinvoinnin

vuoksi. Päihdeongelma vaikeuttaa

vanhemmuuden syntymistä ja se

on yksi yleisemmistä huostaanoton

syistä. Niin ei kuitenkaan tarvitse

olla. Sekä vanhempia että suhdetta

syntyvään vauvaan voidaan auttaa

oikealla kuntoutuksella.

Pidä kiinni -hoitojärjestelmä on

kehitetty Raha-automaattiyhdistyksen

tuella ja nykyään Sosiaali- ja

terveysjärjestöjen avustuskeskus

tukee avopalvelukuntoutusta sekä

etsivää ja matalankynnyksen työtä.

Pidä kiinni -ensikotikuntoutusta tuetaan

tänä vuonna valtion varoista

siirtymävaiheena soteen. Soten

uusi valmistelu vasta käynnistyy.

Pidä kiinni- ensikodit tarvitsevat

valtion talousarvioon varauksen tuleviksi

vuosiksi. Pitkään kehitetyn

tuloksellisen ja valtakunnallisesti

ainutlaatuisen hoitojärjestelmän

työ vaatii pysyvän rahoituksen

valmistelun osaksi OT-keskuksia.

Intensiivisessä

kuntoutuksessa asioita

tarkastellaan vauvan ja

vanhemmuuden

näkökulmasta

-Kuntoutuminen lähtee liikkeelle

kunnioittavasta ja aidosta kohtaamisesta

niin hoitoon ohjattaessa

kuin kuntoutuspaikassa. Odottavien

äitien kohtelun ja arvostavan

kohtaamisen tärkeyttä lisää

Finnbrain-tutkimuksen uusimmat

tulokset: odottavan äidin voimakas

stressi on haitallista myös vauvalle.

-Päihdeongelmaisille äideille

raskaus voi merkitä myös toivoa

paremmasta, pontta muutokseen ja

antaa syyn huolehtia itsestään. Kun

hoidossa päästään hyvään alkuun,

mikään ei anna äidille enempää

voimia ja toivoa kuin ilo vauvasta

ja vauvan terve kehitys, Andersson

vakuuttaa.

-Pelkkä raskaus ei kuitenkaan

lopeta aina päihteiden käyttöä ja

saa äitiä raitistumaan. Vanhemmat

tarvitsevat paljon tukea siihen, että

oppivat asettamaan vauvan etusijalle.

Vauvan tarpeisiin vastaaminen

mahdollistaa vauvan terveen kehityksen

ja kiintymyssuhteen rakentumisen

ja tekee vähitellen myös

vanhemmuudesta palkitsevaa.

Hoidon tavoitteena on taata turvalliset

olosuhteet vauvalle sekä tukea

vanhempia päihteettömyydessä

ja vanhemmuuteen kasvamisessa.

Hyvällä hoidolla voidaan katkaista

sukupolvelta toiselle siirtyvä syrjäytyminen.

Pidä kiinni -kuntoutuksessa on

tavoitteena äidin ja molempien

vanhempien ns. mentalisaatiokyvyn

nostaminen. Sen on tutkimuksissa

todettu vaikuttavan hoidon

tuloksiin. Vanhemmuuden mentalisaatiokyvyllä

tarkoitetaan vanhemman

kykyä ja halua pohtia oman

vauvan kokemusta ja näkökulmaa.

Tärkeää on, että vanhempi kiinnostuu

vauvan viesteistä, havaitsee ja

ymmärtää vauvan viestit riittävän

oikein ja vastaa niihin. Päihde

on aiemmin vallannut mielen ja

kuntoutuksessa pyritään siihen,

että vauva on tärkein.

Apua matalalla kynnyksellä

Vanhempien päihteiden käytöstä

pitäisi aina keskustella neuvolassa,

ja vastaavasti päihdepalveluissa

pitäisi aina keskustella

myös vanhemmuuteen liittyvistä

asioista. Tähän tarpeeseen Pidä

kiinni -hoitojärjestelmään on kehitetty

etsivän ja matalan kynnyksen

työn muotoja, jotta yhä useampi

päihteiden kanssa haasteita kokeva

äiti ja perhe voisi saada tukea

ja apua mahdollisimman helposti.

Etsivän ja matalan kynnyksen

työ on osa avopalveluyksiköiden

toimintaa. Työ mahdollistaa erilaiset

yhteistyömuodot eri toimijoiden

kanssa ja perheen tapaamiset

matalalla kynnyksellä. Vanhempi

itse, vanhemman läheinen tai perhettä

kohdannut ammattilainen voi

ottaa yhteyttä etsivän ja matalan

kynnyksen työntekijään. Matalan

kynnyksen palveluissa vanhemmat

voivat pohtia omaa päihteidenkäyttöään

jo ennen kuin haasteet

päihteiden kanssa ovat kasvaneet

suuriksi. Perheiden tapaamisen lisäksi

etsivän ja matalan kynnyksen

työntekijät jalkautuvat eri paikkoihin

ja palveluihin, päivystävät

valtakunnallisessa Chat-palvelussa

ja toimivat sosiaalisessa mediassa.

Työntekijöiden ylläpitämä ”Perheiden

parhaaksi päihdeasioissa”

-Facebook-sivu kerää yhteen tietoa,

tukea ja keskustelua raskaus-, vauva-

ja pikkulapsiajan päihteidenkäytöstä.

Etsivän ja matalan kynnyksen

työ on joustavaa sekä asiakkaan

ja alueen tarpeista ja tilanteesta

lähtevää. Toimintaa ja palveluita

pyritään viemään sinne, missä

odottavat, vauva- ja lapsiperheet

sekä heitä kohtaavat ammattilaiset

jo ovat. Tavoitteena on, että

jokainen vauvaa odottava perhe

pohtisi omaa päihteidenkäyttöään

ennen vauvan tuloa, heillä ja heitä

kohtaavilla ammattilaisilla olisi

tietoa aiheesta sekä palveluista

ja että asiasta keskusteltaisiin

myös yhteiskunnallisella tasolla

avoimemmin ja rohkeammin.

Näin ollen tuen ja avun saaminen

mahdollistuisi aiempaa paremmin

sekä apua vastaanotettaisiin matalammalla

kynnyksellä.

Kuntoutuksesta hyviä

tuloksia ja säästöjä

- Pidä kiinni -ensikodeissa on

vuosittain noin 90 perhettä ja avopalveluyksiköissä

noin 150 perhettä.

Kuntoutus kestää ensikodeissa

noin puolesta vuodesta reiluun

vuoteen ja avopalveluyksiköissä

1-3 vuotta, Andersson kertoo.

-Päihdeongelmien hoitoon erikoistuneissa

ensikodeissa tehdyissä

tutkimuksissa ja selvityksissä on

havaittu, että äidin riittävän tiiviillä

ja pitkällä kuntoutuksella on

pystytty estämään huostaanottoja

merkittävässä määrin. Lastenpsykiatri

Pajulon tutkimuksen mukaan

Apua on tarjolla myös chatissä

www.vauvaperhe.fi

kuntoutuksessa olevien vauvojen

kehitys oli edennyt hyvin. Kenelläkään

tutkimusryhmän äideistä ei

ollut vakavia päihderetkahduksia

lapsen ensimmäisen ikävuoden

aikana eikä lasten huostaanottoja

tarvittu.

-Tutkimuksen merkittävämpiä

tuloksia oli se, ettei hoidon alussa

voida tehdä ennusteita siitä, ketkä

tulevat hyötymään hoidosta ja keiden

vuorovaikutus vauvan kanssa

kehittyy riittävän hyväksi. Mahdollisuus

hoitoon pitäisi olla kaikilla,

Pidä kiinni ® -ensikodit ja avopalvelut:

Pidä kiinni -ensikodit ja avopalveluyksiköt sijaitsevat

Helsingissä, Espoossa, Turussa, Kuopiossa, Kokkolassa ja

Rovaniemellä. Lisäksi Jyväskylässä, Lahdessa ja Kouvolassa

on Pidä kiinni -avopalveluyksiköt sekä Oulussa Pidä kiinni

-ensikoti.

Lisätietoja:

https://ensijaturvakotienliitto.fi/tietoa-liitosta/

nain-m-autamme/pida-kiinni-hoitojarjestelma/

Maarit Andersson painottaa.

-Vuoden 2020 alusta Pidä kiinni

-hoitojärjestelmässä on alkanut

uusi tieteellinen tutkimus, jossa ulkopuoliset

tutkijat selvittävät Pidä

kiinni -kuntoutuksen vaikutusta

vanhemmuuteen sekä ensikodeissa

että avopalveluissa.

Pidä kiinni -hoitojärjestelmä on

auttanut yhteensä yli 3 000 äitiä ja

vauvaa. Yhteiskunnan kokonaissäästö

on ollut noin 7 miljardia

euroa koko toiminnan aikana.

i


10 Sosiaali- ja kuntatalous

Yrittäjän matkassa

Ota puheeksi – ehkäise

rahapeliongelmat

Haitallinen rahapelaaminen ei näy

päälle päin, eikä sitä voi tunnistaa

ihmisen ulkoisesta olemuksesta.

”Rahapeliongelmaan voi liittyä niin suurta

häpeää ja syyllisyyden tunnetta, että sitä

pyritään piilottelemaan viimeiseen asti”,

asiantuntija Eija Pietilä EHYT ry:stä kertoo.

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n työn

tavoitteena on ehkäistä päihdehaittojen

lisäksi myös pelihaittoja. Rahapelihaittojen

ehkäisyn yksikössä asiantuntijana työskentelevä

Pietilä kouluttaa kollegojensa kanssa

sote-alan ammattilaisia, vapaaehtoisia ja

järjestötoimijoita riskipelaamisen tunnistamiseen

ja rahapelihaittojen ehkäisyyn.

”Lähes 400 000 suomalaista pelaa riskirajoilla.

Riskipelaajat ovat tärkeä tunnistaa,

ennen kuin heille syntyy vakavampia haittoja

rahapelaamisen suhteen. Koulutamme ammattilaisia

rahapelaamisen puheeksiottoon

ja riski- sekä ongelmapelaamisen tunnistamiseen,

Pietilä kertoo.

Koulutuksissa käydään läpi Kaksi kysymystä

rahapelaamisesta -malli, joka on

neutraali ja helppo työväline rahapelaamisen

puheeksiottoon asiakkaan kanssa.

Koulutukseen osallistuneet saavat myös

muita konkreettisia työvälineitä ja vinkkejä

mm. lyhytneuvontaan.

Koulutukset voidaan toteuttaa

myös verkkoympäristössä.

Jos kiinnostuit koulutuksesta,

ota yhteyttä sähköpostitse

teresa.tenkanen@ehyt.fi

ja tilaa työyhteisöllesi koulutus

vuodelle 2021!

www.ehyt.fi/pelaaminen

Mielenterveyden keskusliitto

Yksinäisyys on aiheena neuvonnassa päivittäin

Suomessa noin joka kymmenes ihminen

kärsii vaikeasta yksinäisyydestä. Mielenterveyden

keskusliiton neuvontapalvelun

kuntoutusneuvojien mukaan yksinäisyys on

runsaasti esillä yhteydenotoissa. Heidän mukaansa

tärkeintä yksinäiselle on kohtaaminen

ja läsnäolo.

Yksinäisyys on poikkeustilanteesta johtuen

ollut esillä runsaasti, kun ihmiset ovat

joutuneet eristäytymään koteihinsa. Ne, jotka

elävät yksin, ovat joutuneet olemaan entistä

enemmän yksin, kun kontaktit läheisiin

ja työkavereihin ovat vähentyneet. Monet

iäkkäämmät ihmiset ovat jääneet yksin, kun

lapset ja lapsenlapset eivät ole voineet heitä

tavata. Monille ihmisille yksinäisyys on

kuitenkin todellista muulloinkin kuin poikkeusaikana.

Suomessa noin joka kymmenes

ihminen kärsii vaikeasta yksinäisyydestä,

ja se koskettaa kaikenikäisiä ja kaikenlaisia

ihmisiä. Yksinäisyydestä haetaan myös verkosta

paljon tietoa, esimerkiksi Mielenterveyden

keskusliiton verkkosivuston luetuimpia

sisältöjä on jo pitkään ollut sivu, jossa

puhutaan yksinäisyydestä. Mielenterveyden

keskusliiton neuvontapuhelimeen ja Valoachattiin

tulee lähes päivittäin yhteydenottoja,

joissa puhutaan yksinäisyydestä.

Tärkeintä on kohtaaminen,

ei neuvominen

Neuvontapalveluissa asiakkaita kohtaavat

kuntoutusneuvojat sanovat, että kun yksinäisyyttä

kokeva ihminen ottaa yhteyttä,

tärkeintä on kohtaaminen, ei neuvonta.

- Ihminen tulee kohdata kiireettömästi

ja olla läsnä juuri hänelle siinä hetkessä.

Hyvin yksinäisille ihmisille ei voi mennä

ehdottamaan, mikä auttaa tai olisi tarkoi-

tuksenmukaista -sitähän emme voi koskaan

toista kuulematta edes tietää – vaan tärkeintä

on myötätuntoisuus ja kuunteleminen. Juuri

se on usein myös kaikkein vaikeinta, pidättäytyä

itse neuvomasta ja olla vain läsnä,

kuvailee neuvontatyön koordinaattori Milla

Ristolainen. Tietysti yksinäiselle ihmiselle

pyritään tarvittaessa antamaan myös konkreettisia

vaihtoehtoja, miten yksinäisyyttä

voisi lievittää. Kohtaamisissa edetään aina

asiakkaan yksilöllisen persoonan ja tilanteen

kautta.

Yksinäiselle on tärkeää

kokea, että tulee kuulluksi

Yksinäisyyteen ja yksinäisyyden kokemuksiin

liittyy usein kiinteästi tarpeettomuuden

kokemus.

-Yksinäiselle mikään oman elämän elementti

ei ehkä tarjoa mahdollisuutta kokea

ihmiselle elintärkeää oman tarpeellisuuden

tai merkityksellisyyden tunnetta, koska

vuorovaikutuksen mahdollisuudet toisten

ihmisten kanssa ovat minimissä tai niitä ei

ole ollenkaan, sanoo Milla Ristolainen.

On eri asia olla yksin ja olla yksinäinen.

Kaikki yksin elävät eivät suinkaan koe itseään

yksinäisiksi, ja toisaalta yksinäisyyttä

voi kokea vaikka ympärillä olisikin muita

ihmisiä. Omasta yksinäisyydestä puhuminen

toiselle ihmiselle usein helpottaa oloa,

ainakin hetkellisesti. Yksinäisen ihmisen

on tärkeää saada kokemus, että hän tulee

kuulluksi ja ettei hänen asiaansa väheksytä.

Neuvontapalveluiden yhteydenottoihin

vastaavat kuntoutusneuvojat sanovatkin, että

pienikin tunne siitä, että tarvitsee kuuntelijaa

ja juttuseuraa yksinäiseen oloonsa, on hyvä

syy ottaa yhteyttä.

Mielenterveysneuvontaa

puhelimitse: 0203 91920

Valtakunnallisen mielenterveysneuvonnan

numeroon voit soittaa, kun tarvitsee tukea

tai neuvontaa mihin tahansa mielenterveyteen

liittyvässä asiassa. Puhelimeen vastaa

kokenut Mielenterveyden keskusliiton

sosiaali- ja terveysalan ammattilainen, joka

tietää, millaisia haasteita mielenterveysongelmat

voivat tuoda elämään. Ei ole mitään

erityistä teemaa, jonka vuoksi asiakkaamme

ovat meihin yhteydessä. Usein ei ole mitään

selvää kysymystäkään. Eikä tarvitsekaan

olla. Pelkkä tunne riittää. Ollaan yhteydessä.

Älä jää yksin.

Tämän vuoden Mielenterveysviikon teemana oli Mistä

tietää? ja sen tavoitteena on rohkaista ihmisiä pohtimaan

omaa vointiaan ja hakemaan apua mielen haasteisiin

ajoissa. Pienikin tunne siitä, ettei voi hyvin, on syy

hakea ja saada apua.

- Masennusta tai uupumista voi olla vaikea itse

tunnistaa, sillä ne hiipivät elämään usein pikkuhiljaa

lähes huomaamatta. Ihminen alkaa pitää pahaa

oloansa normaalina tai ei usko, että oma olo olisi

riittävän huono avun saamiseksi. Mutta koskaan

ei ole liian aikaista hakea apua, sanoo Mielenterveyden

keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi

Sydänmaanlakka.

Joka viides suomalainen sairastaa jotakin mielenterveyden

häiriötä ja ainakin joka kymmenes

suomalainen kokee elämänsä varrella vähintään yhden

vakavan masennusjakson. Silti 33 prosenttia eli kolmannes

mielenterveysongelmia kokeneista kertoo hävenneensä

hoitoon hakeutumista.

-Jokaisella on oikeus hakea apua mielen haasteisiin ilman häpeää, ja tämän eteen teemme

työtä jatkuvasti, jotta mielenterveyden ongelmiin liittyvä stigma häviäisi. Kun yhä useampi

kertoo avoimesti hakeneensa apua, muidenkin kynnys siihen madaltuu. Myös se auttaa, jos

läheinen rohkaistuu sanomaan toiselle huomanneensa, ettei kaikki ehkä ole hyvin ja voisi

olla hyvä kääntyä ammattilaisen puoleen, sanoo Sydänmaanlakka.

Lähde/lisätietoja: Mielenterveyden keskusliitto

Toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, olavi.sydanmaanlakka@mtkl.fi, 050 363 9920

Viestintäpäällikkö Sirkku Immonen, sirkku.immonen@mtkl.fi, 040 124 4700

Kuvalähde: Mielenterveyden keskusliitto


LOV ME -hanke on Kakspy ry:n käyttäjälähtöisen

kokeilevan kehittämisen hanke,

jonka tavoitteena on positiivisen mielenterveyden

vahvistaminen kokeilukulttuurin

keinoin.

– Kyse on kokemustiedon hyödyntämisestä,

mikä tässä hankkeessa kiteytyy kokemusasiantuntijoihin.

He ovat päihde- ja

mielenterveysongelmista pitkälti selvinneitä

henkilöitä ja heidän läheisiään, tiivistää hankepäällikkö

Pasi Paksuniemi.

– Kansallinen mielenterveysstrategia on

jo pitkään linjannut, että kokemustieto tulisi

saada osaksi palvelurakenteita. Tässä hankkeessa

tuotettavat mallit ja yhteiskehittämisen

prosessi toteuttavat linjausta, täydentää

hanketyöntekijä Katriina Nuutinen.

LOV ME -hanke on Kakspy ry:n, Finfami

Uusimaa ry:n ja Kukunori ry:n kolmivuotinen

STEAn rahoittama yhteishanke, joka

kestää kesäkuun 2021 loppuun asti. Hanketta

koordinoi Kakspy ry. Toiminta-aluetta on

Helsinki, Vantaa ja Kymenlaakso.

Nuorisoasuntoliiton (NAL)

paikallisyhdistyksissä työskentelee

asumisohjaajia,

jotka tarjoavat asukkailleen asumisneuvontaa

ja -ohjausta. Asumisohjaajat

ovat nuorten tukena

heti asumisen alussa ja sen aikana,

kun neuvoa tarvitaan. He auttavat

asumisen ongelmien selvittelyssä

ja vuokranmaksun haasteissa, mutta

myös monessa muussa nuorta askarruttavassa

asiassa. Asumisohjaajien

työhön kuuluu olennaisena osana

myös nuorten mielenterveyden edistäminen.

NAL:n Asumisen mieli -hankkeessa

on vahvistettu ja tehty

näkyvämmäksi asumisohjaajien

tekemää nuorten mielenterveyttä

edistävää työtä. Hankkeen tavoitteena

on ollut vahvistaa asumisohjaajien

ja muiden ammattilaisten

mielenterveysosaamista sekä paikkakuntakohtaista

verkostoitumista

ja yhteistyötä järjestämällä koulutuksia,

tilaisuuksia ja työpajoja.

Asumisen mieli -hanketta rahoittaa

STEA vuosille 2018-2020. Käynnissä

on siis hankkeen viimeinen

vuosi ja loppuraportti hankkeen tuloksista

valmistuu kevään 2021 aikana.

Hankkeelle on haettu Stealta

vuoden jatkoa juurruttamistyöhön.

Hankkeen yksi pääpainopisteistä

on ollut koulutusten järjestäminen

ja asumisohjaajien osaamisen

vahvistaminen. Asumisneuvontatyöhön

tarvitaan myös uusia,

vaikuttavia työskentelytapoja nuorten

kanssa. Pelkkä keskusteluun

perustuva kohtaaminen tarvitsee

rinnalleen myös luovia tapoja

kohdata nuori. Taiteeseen perustuva

toiminta on noussut viime

vuosina julkaistujen tutkimusten

myötä varteenotettavaksi tavaksi

vahvistaa mielen hyvinvointia ja

elämäntaitoja. Taiteen vaikutuksia

ja vaikuttavuutta on tutkittu paljon,

ja taiteen merkitys mielenterveydelle

on kiistaton. Siksi hankkeessa

päätettiin rohkeasti kokeilla, miten

asumisohjaajat ottavat taidelähtöiset

menetelmät ja mentalisaatioajattelun

vastaan.

Koulutus tarjosi mahdollisuuden

kokeilla helppoja taiteen menetelmiä

olematta itse taiteilija samalla

hyödyntäen mentalisaatioajattelua

niissä rakenteissa, missä se on usein

vierasta.

Työotteena mentalisaatio tarjoaa

asumisohjaajalle välineen

tarkastella omaa ja toisen mieltä:

mitä vuorovaikutusprosessissa

tapahtuu? Mentalisoivat itsearviointikysymykset

tarjoavat uudenlaisen

näkökulman ohjaajuuteen.

Osaanko kohdata prosessissa esiin

nousevia tunteita? Olenko oikeasti

kiinnostunut siitä, mitä toisen

mielessä liikkuu, enkä tyrkytä

vain omia näkemyksiäni? Miten

määrittelen itselleni ohjaajana

onnistuneen prosessin? Olenko

valmis asettumaan ei-tietämisen

tilaan? Siedänkö epävarmuutta?

Osaanko ottaa puheeksi myös vaikeat

tunteet? Tunnistanko, mitkä

ovat vaikeita tunteita minulle? Uskallanko

kohdata ja käsitellä niitä

prosessin aikana? Hyväksynkö

oman keskeneräisyyteni ohjaajana

ja ihmisenä?

Mentalisaatioon perustuva reflektiivinen

työote tuo ohjaajalle

työvälineitä vaikeiden emootioiden

ja tilanteiden kohtaamiseen. Mentalisaatio

toimii psyykettä suojaavana

tekijänä. Ohjaajan reflektiivinen

työote, joka sisältää taideperustaisia

ja mentalisaatiota vahvistavia

lähestymistapoja tarjoaa nuorelle

mahdollisuuden kokonaisvaltaisesti

tarkastella omaa elämäänsä ja

auttaa suuntaamaan huomion yhtä

aikaa psyykkiseen hyvinvointiin

kuin toimijuuteen yhteiskunnassa.

Koulutus toteutettiin COVID-

19-pandemian takia etänä verkossa.

Etäkoulutuksessa osallistujat

pääsivät uusille poluille piirtämisen,

kirjoittamisen, havaintojen ja

erilaisten kokeilujen kautta. Siten

avautui mielikuvia, fantasioita,

tunteita ja tarinoita - sekä raskaita

että keveitä.

Millaisia asioita

koulutuksesta jäi käteen?

”Taidelähtöisten menetelmien

hyödyntäminen”

”Läsnäolemisen taidon harjoittelu,

kuuntelu ja tunteiden sekä tilanteiden

sanoittamisen yrittäminen.”

”Taidon pysähtyä ja sietää hiljaisuutta.

Uteliaisuus eri tunnetiloja

kohtaan. Tunnelmasta kumpuavat

kysymykset. Pakottomuus ratkaista

asioita.”

”Tarkkaavaisemman reflektiivisen

työotteen sekä muutamia hyviä

harjotteita.”

Sosiaali- ja kuntatalous 11

Yhteiskehittämisellä innovatiivisia ja

käyttäjälähtöisiä palveluja

Yhteiseen tavoitteeseen

yhteisellä tiedolla

Hanke alkaa olla loppusuoralla. Pasi

Paksuniemi kertoo, että hankkeen keskeisiä

aikaansaannoksia ovat 14 ideoista syntynyttä

kokeilua.

– Hankkeessa on palkkiollisesti työskennellyt

yli 90 kokemusasiantuntijaa ja

yhteiskehittämisen kokeiluprosesseissa

mukana on ollut n. 25 ammattilaista. Kokemusasiantuntijoille

olemme pystyneet luomaan

työnkuvia, jotka jatkossa hyödyntävät

kokemusasiantuntijuuden kenttää.

Katriina Nuutinen muistuttaa, että käyttäjälähtöisen

kokeilevan kehittämisen prosessimallin

luominen on ollut yksi hankkeen

tavoitteista.

– Olemme noudattaneet kokeilevan kehittämisen

periaatetta, eli tekemällä on opittu.

Periaatteeseen kuuluu, että ei ole oikeita eikä

vääriä ratkaisuja, vaan kaikki uusi tieto on

arvokasta. Ihmiset saatetaan tilanteisiin, joissa

he pystyvät jakamaan asioita keskenään

ja löytämään yhteisen päämäärän. Yhteisen

kehittämisen kohteeksi päätyneet aiheet ovat

tällöin aitoja.

Yhteiskehitetyt mallit ovat toimivia

– Yhdessä kehitetyt toimintamallit juurtuvat

organisaatioon parhaiten. Ihmiset saavat

parempia palveluita ja kokemustieto tulee

osaksi palveluvalikkoa. Olemme tähän saakka

työskennelleet mielenterveysongelmia

kohdanneiden ihmisten kanssa ja psykiatrian

organisaatioissa, mutta nyt olemme

aloittamassa yhtä prosessia päihdeongelmia

kohdanneiden parissa, Nuutinen kertoo.

– Tietylle tasolle kehitettyä mallia olemme

käyttäneet jo jonkin aikaa. Ehkä lopulta

mallin suhteen puhutaan kokeilevan yhteiskehittämisen

prosessista, Pasi Paksuniemi

huomauttaa.

– Yksi tärkeä osa hanketta on levittää

toipumisorientaation teemoja, mistä hankkeen

nimikin tulee: Liittyminen, Optimismi,

Voimaantuminen, Myönteinen minäkuva,

Elämän merkityksellisyys. Ideointityöpajoissa

olemme lähteneet liikkeelle juuri

toipumisorientaation näkökulmasta, ja kehittämisprosessissa

edenneet sen periaatteiden

mukaisesti, Katriina Nuutinen sanoo.

Aito välittäjä -kokeilu oli menestys

Kaksi vuotta sitten pidetystä ideointityöpajasta

lähti liikkeelle Aito välittäjä -kokeilu.

Yhteistyökumppanina oli Malmin psykiatrian

poliklinikka ja sen toimintaterapeutit.

– Poliklinikan psykoosilinjan asiakkaat

saivat tuekseen kokemusasiantuntijan, jolla

on oma kokemus psykoosista toipumisesta.

Kokemusasiantuntijasta muodostui Aito

välittäjä, joka paitsi välittää aidosti, myös

välittää palveluja ja paikkoja, joissa käydä

ja joista kuntoutuja saa jälleen kipinän elämäänsä.

Aito välittäjä on 15 tapaamiskerran

kokonaisuus, joka nivoutuu osaksi kuntoutussuunnitelmaa,

Katriina Nuutinen kuvailee.

– Toimintamallia on yhteiskehitetty ja

kokeiltu, Helsingin kaupunki totesi, että

se toimii ja että se voidaan ottaa käyttöön

laajemminkin. Viime keväänä meillä oli

kokemusasiantuntijoiden rekrytointi, mutta

koronan vuoksi he pääsivät aloittamaan

toiminnan vasta nyt syksyllä. Kahdeksan

kokemusasiantuntija sai osa-aikatyötä, joten

kaupungin jokaisella psykiatrian poliklinikalla

työskentelee nyt kaksi Aitoa välittäjää.

Malli on leviämässä muihinkin kaupungin

psykiatrian toimipisteisiin.

Kokemusasiantuntijuuden

läpilyönti

– Nyt kun olemme pystyneet tuomaan

kokemusasiantuntijuutta ja -tietoa soterakenteisiin

saakka, on seuraava askel

kokemusasiantuntijoiden ammattikunnan

luominen. Sellaista ei vielä ole, eikä heille

ole tehtäviä kuin satunnaisesti. Haluamme

korostaa, että kokemusasiantuntijuus voi olla

ihmiselle mielekäs työ, jos työtehtäviä olisi

tarjolla enemmän, Pasi Paksuniemi toteaa.

– Esimerkiksi Aito välittäjä -malli vastaa

asiakkaiden tarpeisiin kustannustehokkaalla

tavalla. Hyvinvointi lisääntyy sekä kokemusasiantuntijoilla

että heidän asiakkaillaan.

Lisäksi kokemusasiantuntijoita hyödyntävät

organisaatioiden ammattilaiset saavat omaan

työhönsä uusia näkökulmia ja työ tuntuu

entistä mielekkäämmältä yhteiskehittämisprosessin

myötä, Katriina Nuutinen summaa

win-win-win-tilanteen.

– Hankkeen puitteissa meillä on ollut mahdollisuus

maksaa kokemusasiantuntijoille

palkkioita, millä on iso vaikutus ihmisen hyvinvointiin

ja kokemukseen siitä, että pystyy

toimimaan osana yhteiskuntaa. Vaikka kokoaikainen

sitoutuminen työelämään ei olisi

mahdollista, voidaan räätälöimällä löytää

sopivia työtehtäviä. Kokemusasiantuntijat

voivat olla itse luomassa omia työpaikkojaan.

• lovmesuomi.wordpress.com

• kakspy.com/kansalais-ja-jarjestotoiminta/lov-me-hanke/

• facebook.com/lovmehanke/

” Haastavista asiakastilanteista on tullut

mielenkiintoisempia” - taide ja mentalisaatioajattelu

NAL:in asumisneuvontatyössä

Minä ohjaajana -koulutus tarjosi

uudenlaisen näkökulman asumisohjaajille

omaan ammatilliseen

kasvuun. Keskeistä oli reflektiivinen

työote, joka edellyttää

ohjaajalta halua asettua ei-tietävään

positioon suhteessa nuoreen. Tämä

yhdistettynä taiteen muuntautumiskykyisyyteen

tarjoaa uudenlaisen

tavan kohdata nuoria aikuisia,

ja mahdollistaa asettumisen vaikeidenkin

kysymysten äärelle.

Taideperustainen, mentalisaatiota

vahvistava reflektiivinen työote

voidaan nähdä myös työntekijän

omaa psyykkistä hyvinvointia

suojaavana tekijänä. Asumisohjaaja

saa välineitä käsitellä muun

muassa nuorten toivottomuutta ja

muita vaikeiksi koettuja tunteita.

Mentalisaatioajattelu ja taidetyöskentely

voidaan siis nähdä

myös työhyvinvointia tukevana ja

ammatti-identiteettiä vahvistavana

työtapana.

Niina Kaksonen,

Nuorisoasuntoliitto Asumisen

mieli -hanke

Ursula Hallas ja Sanni Sihvola,

Minä ohjaajana -koulutuksen

kouluttajat


12 Sosiaali- ja kuntatalous

Yrittäjän matkassa

Perhelinja mahdollistaa järjestöjen avun

seutukuntien lapsiperheille

Perheiden mahdollisuudet saada

lastensuojelujärjestöjen

matalan kynnyksen tukea ja

apua vaihtelevat suuresti asuinpaikan

mukaan. Varsinais-Suomessa

järjestöjen palveluiden keskittyminen

Turun seudulle, pitkät välimatkat,

perheenjäsenten aikataulujen

yhteensovittaminen ja tietämättömyys

järjestöjen palveluista tekevät

avun hakemisen ja saamisen

haastavaksi. Varsinais-Suomen

lastensuojelujärjestöt ry:ssä tämä

on tiedostettu ja järjestöissä on

virinnyt yhteinen visio siitä, että

järjestöjen matalan kynnyksen

toimintoja pitäisi saada jalkautettua

sellaisille alueille, joissa niitä ei

ennestään ole ollut saatavilla.

Liikkuvasta pop up

-neuvonnasta kohti

pysyvämpiä palveluita

Visiota jalkautuvista järjestöpalveluista

lähdettiin toteuttamaan,

kun järjestöt hakivat Sosiaali- ja

terveysalan avustuskeskuksen

(STEA) rahoitusta Järjestöt on the

Road- hankkeelle (2018-2020).

Hanke käynnistettiin vuonna 2018

Perhelinja nimisen palveluohjausbussin

hankinnalla. Palveluohjausbussi

kiersi ensimmäiset 1,5

vuotta pitkin Uuttakaupunkia,

Laitilaa, Kemiönsaarta sekä Turkua

pysähdellen esimerkiksi toreilla,

parkkipaikoilla, päiväkotien ja

neuvoloiden edustalla tarjoten

lapsiperheille pop up -tyyppistä

neuvontaa, ohjausta ja keskusteluapua.

Järjestöjen ammattikoulutetut

työntekijät jalkautuivat auton

mukana alueille ja olivat valmiit

auttamaan lapsiperheitä esimerkiksi

pikkulapsi- ja murkkuperheiden

huolissa, tukemaan murrosikäisiä

heidän haasteissaan, avaamaan

lähisuhdeväkivaltaan liittyviä parisuhteen

solmuja tai tukemaan mielenterveys-

tai päihdekuntoutujan

rinnalla eläjää.

Niin mukavaa ja värikästä kuin

reissuelämä olikin, jouduttiin toteamaan,

että tämä ei ollut se tapa,

jolla lapsiperheitä tavoitettiin tai

apua saatiin perille. Pikkuhiljaa

pop up -tyyppisestä ja autosta annettavasta

neuvonnasta luovuttiin

ja resurssit suunnattiin enemmän

paikallaan pysyvien palveluiden

kehittämiseen. Näin syntyi esimerkiksi

Perhelinjan yksilö- ja perhetyön

vastaanotot, jotka toimivat

nykyään asiakkaille tutummalla

ajanvaraus- ja yhteydenottotavalla

kaikissa neljässä pilottikunnassa.

Vastaanotot asemoitiin kuntien

osoittamiin tiloihin, niille rakennettiin

sähköinen ajanvarausjärjestelmä

ja vastaanotolle voi hakeutua

joko itsenäisesti tai ammattilaisen

ohjaamana. Palvelu on maksutonta,

luottamuksellista ja järjestöjen

ammattilaisten antamaa.

Perhelinjaan on oltu yhteydessä

pilottikunnista vuosina 2019-2020

asiakkaille suunnatun neuvonnan,

ohjauksen ja keskusteluavun sekä

ammattilaisille suunnatun tuen

puitteissa noin 300 kertaa. Eniten

yhteydenottoja on tullut väkivalta-

sekä mielenterveys- ja päihdetyöhön.

Myös vanhemmuutta ja

jaksamista tukeville palveluille on

ollut kasvava tarve.

Kokeilemalla uusia

toimintamalleja

Vastaanottotyön lisäksi alueille

lähdettiin kehittämään myös räätälöityjä

ryhmämuotoisia toimintoja,

joilla vastattiin kuntien esiin nostamiin

haasteisiin. Näistä kokeiluista

on jäänyt edelleen hyödynnettäväksi

yhteistyömalleja ja kumppanuuksia,

kuten kohtaamispaikkatoiminta

maahanmuuttajaperheille, Somen

turvaköysi -työpaja ala-asteikäisille,

tai ryhmäytymistä edistävät

tapaamiset seikkailukasvatuksen

keinoin. Kaiken kaikkiaan kokonaisuuksia

toteutettiin vuosina 2019-

2020 parikymmentä erilaista ja

niihin osallistujat olivat esimerkiksi

koulu- tai opiskelijaryhmiä, nuoria,

perheen vanhempia, maahanmuuttajataustaisia

perheitä tai neuvolan

perhevalmennukseen osallistuvia.

Tällä hetkellä kohtaamisia on kertynyt

kohderyhmien kanssa pitkälti

yli 2 000.

Alueilla toteutettiin myös erilaisia

tieto- ja omaisteniltoja, joissa

jaettiin tietoa Perhelinjan edustamista

teemoista, järjestöjen erityisosaamisesta

ja vertaistoiminnoista.

Samalla haluttiin madaltaa avun

hakemisen kynnystä ja hälventää

teemoihin liittyviä ennakkoluuloja.

Tietoiltoja pidettiin esimerkiksi

osana vanhempainiltoja tai

yksittäisinä tilaisuuksina alueilla

sekä verkkovälitteisesti. Osanotto

tilaisuuksiin oli vaisua etenkin

pienissä kunnissa, joissa tilaisuudet

järjestettiin paikan päällä, mutta

keväällä 2020

tulleen koronaaallon

myötä tilaisuuksien

siirto

verkkoon, osoitti

toista. Tiedontarve

oli suuri ja aiheet kiinnostivat.

Nimettömästi kotoa mahdollistunut

osallistuminen osoittautui helpoksi

osallistumistavaksi eikä perheiden

tarvinnut miettiä esimerkiksi lastenhoitoa,

kulkemista tai naapurin

kohtaamista. Tähän mennessä

järjestettyihin, reiluun kymmeneen,

tilaisuuteen on osallistunut noin

240 kuulijaa ja osallistujien määrä

on kasvava.

Yhteiskehittämistä

kuntien ja lastensuojelujärjestöjen

kanssa

Järjestöpalveluita jalkauttamalla

Perhelinjan palvelut ovat täydentäneet

kuntien omaa palvelutarjontaa.

Samalla on avautunut uusia

asiakaspolkuja ja avunmuotoja

kuntien ammattilaisten työn tueksi.

Kuntien ammattilaisten rooli onkin

ollut suuri Perhelinjan kehittämistyössä.

Paitsi, että he osallistuivat

Perhelinjan palvelumuotoiluun,

ovat he olleet tärkeässä asemassa

siinä, että lapsiperheiden tarpeet

ja järjestöjen osaaminen ovat kohdanneet.

Alueilla on syntynyt ammattilaisten

keskinäistä yhteistyötä,

joka vaihtelee asiakasohjauksesta

ja nimettömistä asiakaskonsultaatioista

aina kunta-järjestöyhteistyönä

toteutettuihin asiakastapaamisiin.

Ammattilaisten resurssien ja tietotaidon

yhdistäminen on mahdollistanut

osalle perheitä oikeanlaisen ja

oikea-aikaisen tuen sekä jättänyt

perheille avoimen oven hakeutua

järjestöavun piiriin tarvittaessa

uudelleen.

Perhelinjan kehittämistyö on tuonut

myös lastensuojelujärjestöille

uudenlaista yhteistä tekemistä. Järjestöt

ovat löytäneet uusia, yhteisiä

toimintatapoja ja ryhtyneet tuottamaan

yhteisiä sisältöjä ja viestintää

Perhelinjan alla. Alueille suuntautuneilla

työmatkoilla, syntyi monta

hyvää ideaa ja toisen järjestön tekemä

työ konkretisoitui aivan uudella

tavalla tehostaen muun muassa

järjestöjen keskinäistä asiakasohjausta.

Vaikka palveluohjausbussi

ei toiminut matalan kynnyksen

palvelupaikkana lapsiperheille, oli

autolla silti merkittävä rooli kehittämistyössä;

erityisesti järjestöjen

yhteisen liikkumisen välineenä ja

järjestötoimijoiden keskinäisen

vertaisuuden ja tutustumisen mahdollistajana

se oli kiistaton.

Järjestöpalvelut osaksi

kuntien sote-rakenteita

Perhelinjasta on muotoutunut

pikkuhiljaa lastensuojelujärjestöjen

yhteinen toimintamalli ja

alusta, joka kokoaa lastensuojelujärjestöjen

sirpaleiset palvelut

yhden oven taakse ja mahdollistaa

järjestöpalveluiden jalkauttamisen

kohde alueilla annettavaksi lähipalveluksi.

Keväällä tehdyssä lapsiperheille

suunnatussa kuntalaiskyselyssä

(n=158) 81 % vastanneista

olivat valmiita vastaanottamaan

järjestöjen tuottamaa tukea. Tämä

antaa vahvistusta sille, että olemme

oikealla tiellä.

Perhelinjan toimintamalli ei

suinkaan ole vielä valmis vaan se

vaatii esimerkiksi yhteydenottotapojen

ja toiminnan kehittämistä

digipalvelujen avulla, sisältöjen

edelleen kehittämistä, toiminnan

laajempaa testausta sekä toiminnan

juurtumista järjestöjen ja kuntien

arkeen. Perhelinjan kehittämistyön

tärkein tehtävä on varmistaa järjestöjen

valmiudet ja mahdollisuudet

integroida järjestöpalvelut keskitetysti

osaksi tulevia maakunnallisia

sote-rakenteita, esimerkiksi

perhekeskuksia, kun aika on oikea.

Visiostamme ja unelmastamme on

tullut totta, kun jokaisella varsinaissuomalaisella

lapsella, nuorella

tai lapsiperheellä on tasavertainen

mahdollisuus päästä lastensuojelujärjestöjen

erityisosaamisen piiriin

ja saada sellaista apua, joka auttaa

ja kannattelee eteenpäin – jotta

alueen jokainen lapsi voisi hyvin.

Varsinais-Suomen

Lastensuojelujärjestöt ry

VSLJ on sosiaali- ja terveysalalla

lasten, nuorten ja lapsiperheiden

parissa työtä tekevien järjestöjen

alueellinen yhteistyö- ja asiantuntijajärjestö,

joka kokoaa yhteen

40 jäsenjärjestöä, joissa toimii yli

570 palkattua työntekijää ja 19 000

vapaaehtoista. Järjestön toiminnan

tarkoituksena on seurata ja edistää

lasten, nuorten ja lapsiperheiden

hyvinvointia Varsinais-Suomessa

sekä edistää lastensuojelujärjestöjen

keskinäistä yhteistoimintaa

ja yhteistyötä muiden sektoreiden

kanssa.

Kehittämistyössä mukana ovat olleet järjestöt)

Sateenkaari Koto ry, MLL Varsinais-Suomen piiri ry, Turun 4Hyhdistys,

Pelastakaa Lapset ry, Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset-

FinFami ry, Elämäntaidon ja vanhemmuuden tuki ry, Yhden

vanhemman perheiden liitto ry, Turun Ensi- ja turvakoti ry, Lounais-

Suomen Syli ry, Turun Tyttöjen Talo, Auta Lasta ry, KOTA-Lasten ja

nuorten hyvinvointi ry sekä Folkhälsan Förbund rf.

Kirjoittaja:

Sanna Jokinen, hankekoordinaattori

Järjestöt on the Road- hanke (2018-2020)

Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

JULKAISIJA:

Joensuun Kustannus Oy

YRITYSMAAILMA

Telitie 1D, 80100 Joensuu

info@yritma.fi | www.yritma.fi

SIVUNVALMISTUS:

Joensuun Kustannus Oy, Yritysmaailma

Tiina Holmström, ilmoitus.tiina@yritma.fi

PÄÄTOIMITTAJA/

TOIMITUSJOHTAJA:

Markku Oikarinen,

puh. 050 374 6280

markku.oikarinen@yritma.fi

PAINO:

Lehtisepät Oy,

Pieksämäki

TOIMITTAJAT:

Eini Kettunen puh. 050 374 6294 eini.kettunen@yritma.fi

Toni Valha puh. 050 531 4745 toni.valha@yritma.fi

Pasi Liimatta puh. 050 408 8457 pasi.liimatta@yritma.fi

Virpi Kylmälä puh. 045 200 5441 virpi.kylmala@yritma.fi

ILMOITUKSET:

Liisa Kinnunen puh. 050 585 0477 liisa.kinnunen@yritma.fi

Sirpa Törrönen puh. 050 465 9273 sirpa.torronen@yritma.fi

OSOITELÄHDE:

Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma,

© Koskee Yritysmaailma-lehden valmistamaa aineistoa. markkinointirekisteri, puh. 050 374 6284

2020

25

vuotta

Yritysmaailma

Yritysten apuna

Jätä juttuvinkki

nettisivuillamme:

www.yritma.fi


Sosiaali- ja kuntatalous 13

Lohjalle avataan uusi lastensuojeluyksikkö

psyykkisesti oireileville lapsille

Lastensuojelun avohuollon palveluista

ja perhehoidosta tuttu Avosylin

yhtymä on laajentamassa toimintaansa

laitoshoitoon. Kesällä perustettu

Avosylin Asumispalvelut Oy

avaa tammikuussa 2021 alakouluikäisten,

7–13-vuotiaiden psyykkisesti

oireilevien lasten erityisyksikön

Lohjalle. Avosylin yhtymään kuuluu

tällä hetkellä kolme yritystä; Perhehoitokumppanit

Suomessa Oy (PKS),

Neljä Astetta Oy ja uusimpana Avosylin

Asumispalvelut Oy.

Vuodesta 2008 perhehoidon

palveluita tarjonnut

Avosylin yhtymä uskoo

perhehoidon ja vahvasti

tuetun perhehoidon mahdollisuuksiin.

– Hyvinkin moni lapsi

voidaan hoitaa perhehoidossa,

vahvalla moniammatilisella

tuella. Avosylin

yhtymän sijaishuoltopalveluiden

johtaja Katja Halonen

toteaa.

Kokemuksesta tiedetään,

etteivät kaikki lapset kuitenkaan

ole perhehoitokuntoisia.

– Mikäli lapsi tarvitsee

rajoittamistoimenpiteitä tai

vahvempaa resurssia ja aikuisjohtoisuutta,

käytännössä

useampia aikuisia ympärilleen,

se ei ole perheessä

mahdollista. Tästä syystä

olemme täydentäneet Avosylin

yhtymän palveluita

ideologiamme mukaisilla

laitoshoidon palveluilla.

Myllärissä on

vahvat resurssit

Uusi seitsemänpaikkainen

Myllärin yksikkö on vah-

vasti resurssoitu. Henkilökuntaan

kuuluu kymmenen

hoito- ja kasvatusalan osaajaa.

Kyseessä on moniammatillinen

ja kokenut tiimi,

johon kuuluu sairaanhoitajia,

lähihoitajia, sosionomeja

sekä yhteisöpedagogeja.

Heidän lisäkseen tiimiin

kuuluvat yksikön johtaja

sekä kodinhoidosta vastaava

Vasemmalla Sijaishuoltopalveluiden

johtaja Katja Halonen

ja oikealla Myllärin

johtaja Paula

Stenman.

henkilö. - Jokaisella tiimin

jäsenellä on oma paikkansa

kokonaisuudessa.

Yksikössä on vahva lapsikohtainen

henkilömitoitus.

Halonen uskoo, että henkilökunnan

vahva läsnäolo,

positiivinen kasvatusote ja

strukturoitu arki kuntouttavat

ja tuottavat lapsen

arkeen turvallisuutta sekä

onnistumisen kokemuksia.

Yksikössä hyödynnetään

Avosylin yhtymän laajaalaista

osaamista. Hoidon

viitekehys muodostuu

PersonBrain-mallista

sekä Tiimivanhemmuusmallista,

joka on vahvasti

linkitetty kiintymyssuhdeteoriaan

ja systeemiseen

teoriaan. Person Brain –malli

on neuropsykologi Paul

Bakerin kehittämä vaikuttava

ja voimavaralähtöinen

malli, joka tunnistaa aivojen

ainutkertaisen valmiuden

muuttua. Muutos tapahtuu

vuorovaikutuksessa turvallisen

aikuisen kanssa. - Malli

pohjaa kolmiaivoteoriaan

ja korjaavien kokemusten

merkitykseen. Tätä ajattelua

tullaan hyödyntämään Myllärin

yksikön kasvatus- ja

kuntoutustyössä. Halonen

summaa.

Lasten vanhemmat osallistetaan

vahvasti lasten

kuntoutukseen. - Visiomme

ja tavoitteemme mukaan

Mylläri olisi lasten koti noin

2 – 3 vuoden ajan. Halonen

tähdentää, että tilanteen vaatiessa

lapsella on toki mahdollisuus

asua Myllärissä

niin pitkään kuin on tarpeen

- vaikka aikuiseksi saakka.

Myllärin työskentely tähtää

aina perheen jälleenyhdistämiseen.

Mikäli kotiutuminen

ei ole mahdollinen,

voidaan jatkosijoitusta perhehoitoon

arvioida yhdessä

lapsen sosiaalityöntekijän,

lapsen ja hänen vanhempiensa

kanssa. Kuntouttavan

laitoshoidon tavoitteena on

saada aikaan positiivisia ja

kestäviä muutoksia lasten ja

perheiden elämään.

Luonto- ja

hyvinvointiteema

vahvassa roolissa

Yhtymällämme on paljon

kokemusta luonto- ja hyvinvointiteemasta.

Luonnossa

oleskelun tiedetään tutkitusti

vaikuttavan hyvinvointiin,

mielialaan sekä stressitason

laskuun, joten lähiluonnossa

liikkuminen ja sen mahdollisuuksien

hyödyntäminen

tulevat olemaan olennainen

osa Myllärin toimintaa.

Uuden Myllärin yksikön

läheisyydessä on useita ulkoilualueita,

mm. Lohjanjärven

ympäristö. –Tulemme

hyödyntämään toiminnassamme

tavallisia luonto- ja

eläinavusteisia menetelmiä,

Halonen mainitsee.

Myös Myllärin sisätiloihin

on haluttu päästää

mahdollisimman paljon

luonnonvaloa ja tuotu luontoelementtejä

sekä kestävän

kehityksen ideologiaa

sisustukseen materiaali- ja

värivalinnoin.

Kestävää kehitystä

huomioivaa

toimintaa

Avosylin yhtymä on sitoutunut

kestävään kehitykseen

ja hiilijalanjäljen minimoinnin

eteen tehdään merkittäviä

panostuksia.

– Olemme mm. vaihtaneet

autojamme hybridiautoihin,

käytämme ekosähköä, kierrätämme

ja pyrimme tarjoamaan

lapsille lähiruokaa

mahdollisuuksien mukaan.

www.avosylin.fi

Oma kodinhoitajamme tulee

keskittymään kestävän

kehityksen mukaiseen toimintaan.

Tiivistä yhteistyötä

lasten vanhempien

kanssa

– Tulemme ottamaan vanhemmat

vahvasti mukaan

kuntoutus- ja hoitoprosessiin

hyödyntäen Neljän

Asteen vanhemmuustyön

MES®-ohjelmaa joko vanhempien

ryhmä- tai yksilötyöskentelynä.

Myllärin

yksikössä on oma perhetyöntekijä,

joka tulee tekemään

vanhempien kanssa

tiivistä yhteistyötä. Mukaan

voidaan ottaa tarpeen

mukaan myös psykologi,

tiimivanhemmussterapeutti

sekä perheterapeutti. –Tiivis

yhteistyö vanhempien

kanssa ei tarkoita pelkästään

kuulumisten vaihtoa, vaan

vanhemille tarjotaan mahdollisuus

tutkia käytännön

tasolla omaa suhtautumista,

omia tarpeita ja toiveita

sekä vanhemmuutta. Halonen

kertoo, että talossa on

erillinen kaksio, jossa sijoitettujen

lasten vanhemmat

voivat tarvittaessa majoittua

lyhytaikaisesti.

– Tapaamisiin voidaan sitoa

vanhemmuustyöskentelyä

sekä mallintaa ja miettiä

yhdessä, mitkä keinot toimisivat

arjessa, kun haasteita

kohdataan. Olemme muutoksen

tukena.


14 Sosiaali- ja kuntatalous

Pohjanmaalla luodaan rakenteita

kokemusasiantuntijuudelle

Ääni kokemusasiantuntijuudelle on kolmivuotinen (2020–

2022) STEA:n rahoittama hanke, jota hallinnoi Pohjanmaan

sosiaalipsykiatrinen yhdistys PSPY ry. Tavoitteena

on luoda Vaasan alueelle järjestelmä kokemusasiantuntijoiden

koordinointiin, perus- ja jatkokoulutuksiin sekä sosiaali-

ja terveysalan ammattilaisten kouluttamiseen.

Yrittäjän matkassa

– Havaitsimme omassa toiminnassamme,

ettei koulutettuja kokemusasiantuntijoita

ollut käytettävissä,

eikä liioin tietoa siitä, mistä

heitä voisi löytää, joten koordinaation

tarve oli ilmeinen, taustoittaa

PSPY:n toiminnanjohtaja Johanna

Yliviitala.

Kokemusasiantuntijoiden (kat)

koordinointi sisältää rekisterin

keräämisen ja ylläpitämisen, markkinoinnin

ja mainostamisen, työtehtävien

välittämisen sekä kokemusasiantuntijoille

järjestettävät

tapaamiset. Hanke toimii kokemusasiantuntijoiden

kouluttajana, mentorina

ja edunvalvojana, toisaalta

myös kokemusasiantuntijuuden

asiantuntijana. Hankkeen aikana

järjestetään kaksi peruskoulutusta,

yksi jatkokoulutus sekä jaetun

asiantuntijuuden koulutukset henkilökunnalle.

Hanke tekee laajaa yhteistyötä

Vaasan kaupungin, Mustasaaren

ja Laihian kuntien, Rannikko-

Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon

kuntayhtymän,

SOnet BOTNIAn, VAMK:in, Yrkeshögskolan

Novian, Koulutetut

kokemusasiantuntijat KoKoA ry:n

sekä Psykosociala förbundet rf:n

kanssa.

Kokemusasiantuntija tuo

asiakaslähtöisyyttä

– Viime vuosina on puhuttu

paljon jaetusta asiantuntijuudesta,

mikä tarkoittaa sitä, että kokemustieto

ja faktatieto ovat yhtä arvokkaita,

ja niitä yhdistämällä syntyy

hyvä lopputulos, hankekoordinaattori

Hanna Jakobsson huomauttaa.

– Asiakkaan palvelusta saama

hyöty on monipuolisempi, kun

mukana on henkilö, jolla on oma

kokemus aiheesta. Kokemusasiantuntija

helpottaa asiakkaan osallistumista

ja tuo kuulluksi tulemisen

tunteen. Kokemusasiantuntija tuo

tilanteeseen toivoa omalla toipumishistoriallaan,

Johanna Yliviitala

korostaa.

– Kokemusasiantuntija osaa

kysyä oikeita kysymyksiä sekä

asiakkaalta että koulutetuilta ammattilaiselta,

lisää hanketyöntekijä

Veera Riihimäki.

Peruskoulutus käynnissä

Hanna Jakobsson toteaa, että kattoiminnan

nivouttaminen muuttuviin

palvelukokonaisuuksiin on

hankkeen ydin.

– Toistaiseksi hankkeessa on

kerätty rekisteri jo toimivista, kokeneista

kokemusasiantuntijoista

ja työtehtävien välitys on päässyt

tältä pohjalta liikkeelle. Heille on

järjestetty jatkokoulutusta ja tapaamisia

työnohjauksen ja vertaistuen

hengessä. Uusien kokemusasiantuntijoiden

peruskoulutus on lähtenyt

käyntiin, koulutettavia on tällä

hetkellä 17. Koulutuksen laajuus

on 150 tuntia ja kesto 8 kuukautta.

– Laadukkaan peruskoulutuksen

ohella tarjolla on oltava myös

työnohjauksellista tukea sekä lisäkoulutusta,

jotta kokemusasiantuntijoiden

työskentely voisi olla

turvallista ja eettisesti kestävällä

pohjalla, painottaa Hanna Jakobsson.

Nadja Mäkinen ja Atte Björklund

ovat mukana kokemusasiantuntijakoulutuksessa.

Kuva: Jarmo Glader.

Omasta kokemuksesta

muodostuu työkalu

Kokemusasiantuntijaksi kouluttautuva

Nadja Mäkinen kertoo,

että törmäsi kat-toimintaan päihdekuntoutuksesta

päästyään, joten

omalla toipumispolulla kat-työ ei

ehtinyt tulla tutuksi.

– Se vaikutti kiinnostavalta, ja

nyt olen mukana kat-koulutuksessa.

Olemme saaneet nähdä ja

kuulla kat- kokemuksia kentältä,

mitä kautta on tullut käsitys siitä,

kuinka lähteä käyttämään omaa

elämäntarinaa sairastumisesta ja

toipumisesta työkaluna. Oman

tarinan mustavalkoisuus on alkanut

vähentyä. Koulutuksessa on

turvallinen ja luottavainen olo mikä

on tärkeää.

– Olen jo reilun kahden kuukauden

aikana saanut paljon ymmärrystä

kokemusasiantuntijuudesta.

Luotan siihen, että tukea on tarjolla

myös valmistumisen jälkeen. Odotan,

että keikkoja tulee hankkeen

kautta. Tämähän ei ole hyväntekeväisyyttä,

vaan työtehtävistä saa

palkkaa, mikä on olennainen osa

kat-työtä, Mäkinen toteaa.

– Haluan lähteä haastamaan itseäni.

Kokemusasiantuntijuudelle

on paljon mahdollisuuksia, mitään

kattoa tai ylärajaa ei ole. Palveluiden

kehittäminen kiinnostaa, mutta

olisi myös hienoa päästä puhumaan

sairauden luonteesta ja toipumisesta,

sekä samalla hälventää stigmaa

sairauden ympäriltä.

Tietoa kokemus

asiantuntijuudesta

myös ammattilaisille

Hanna Jakobsson kertoo, että

hanke on saanut erilaisia keikkatilauksia

ja määrä on kasvussa.

– Kaiken kaikkiaan työtehtäviä

ja kyselyitä on tilastoitu yli 70 ja

ne ovat luonteeltaan monipuolisia:

Hankekoordinaattori

Hanna Jakobsson ja

hanketyöntekijä Veera Riihimäki.

Kuva: Jarmo Glader.

työryhmäjäsenyyksiä, puheenvuoroja

ja luentoja, tukihenkilönä

toimimista sekä kehittämistehtäviä.

Tilaajina ovat olleet hankkeen

lisäksi mm. eri tahot Vaasan kaupungin

sosiaali- ja terveystoimesta,

kolmannelta sektorilta sekä yksityiseltä

puolelta.

– Paitsi kokemusasiantuntijoita,

hanke kouluttaa myös sote-salan

ammattilaisia ja opiskelijoita. Jos

jossakin organisaatiossa kokemusasiantuntijuuden

hyödyntämismahdollisuudet

ovat vielä epäselvät,

tulemme mielellämme avuksi ja

tarjoamme tietoa, Veera Riihimäki

muistuttaa.

– Tavoitteena on, että hankkeen

jälkeen toiminta olisi vakinaistettu

ja siirtynyt rakenteisiin. Mietimme

tällä hetkellä erilaisia vaihtoehtoja

toiminnan organisoimiseksi, mainitsee

Hanna Jakobsson.

pspy.fi/kokemusasiantuntijatoiminta/

facebook.com/aanikokemusasiantuntijuudelle/

Täydennyksiä vuoden 2021 talousarvioon:

Lisävaroja työhyvinvointiin, työttömyysturvaan, lasten

ja nuorten palveluihin sekä rokotetutkimukseen

Hallitus on antanut vuoden 2021 täydentävän

talousarvion. Hallitus ehdottaa sosiaali- ja

terveysministeriön (STM) hallinnonalalle 135

miljoonaa euroa lisämäärärahoja. Kokonaisuudessaan

STM:n hallinnonalan määrärahat

vuonna 2021 olisivat näin ollen 17,74 miljardia

euroa. STM:n hallinnonalan määrärahoja kohdennetaan

muun muassa työelämän ja työhyvinvoinnin

parantamiseen, työttömyysturvaan,

lasten ja nuorten palveluihin, rokotetutkimukseen

sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

tiedonhallintaan.

Lisävaroja työelämän ja

työhyvinvoinnin kehittämiseen

Hallitus ehdottaa työelämän ja työhyvinvoinnin

kehittämisohjelmalle 6 miljoonan

euron lisäystä. Ohjelma tähtää toimintatapojen

uudistamiseen ja teknologian tehokkaaseen

hyödyntämiseen työpaikoilla sekä työelämäinnovaatioiden

luomiseen. Tavoitteena on, että

vuoteen 2030 mennessä Suomi on johtava työelämäinnovaatioiden

kehittäjä ja että Suomessa

on maailman paras työhyvinvointi.

Työkykyohjelman valtionavustushankkeiden

toimeenpanoon sekä työttömien sähköisen

itsearviointipalvelun kehittämiseen hallitus

ehdottaa 1,4 miljoonan euron lisäystä. Toimiva

kuntoutus sosiaali- ja terveydenhuollossa

-hankkeelle hallitus ehdottaa 4 miljoonaa

euroa.

Työttömyysturvan väliaikaisia

poikkeuksia jatketaan

Hallitus ehdottaa, että työttömyysturvalainsäädännön

väliaikaisia poikkeuksia jatketaan

joiltain osin vielä maaliskuun 2021 loppuun

saakka. Yrittäjien työttömyysturvaoikeuteen

ja työttömyysturvan suojaosan korottamiseen

liittyvien jatkojen vuoksi työttömyysturvamomenteille

hallitus ehdottaa yhteensä 56,4

miljoonan euron lisäystä.

Lasten ja nuorten palveluista

entistä parempia

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan

hallitus ehdottaa 16 miljoonan euron

lisäystä. Ohjelmassa kehitetään muun muassa

perhekeskuksia ja varhaista tukea arjessa, lasten

ja nuorten matalan kynnyksen päihde- ja

mielenterveyspalveluita sekä lastensuojelua.

Covid-19-testien korvaus

sairaanhoitovakuutuksesta

Hallitus ehdottaa, että covid-19-tartunnan

toteamiseksi tehtävien testien korvaustason

väliaikaiseen korotukseen sairausvakuutuksesta

kohdennetaan 45 miljoonaa euroa.

Korvaus voitaisiin maksaa tutkimuksen tehneelle

palveluntuottajalle myös tilanteessa,

jossa tutkimuksen omavastuuosuuden olisi

maksanut vakuutetun sijasta hänen työnantajansa.

Samalla myös korvaustaksaa ehdotetaan

korotettavaksi.

Rokotetutkimukselle oma keskus

Hallitus ehdottaa rokotetutkimuskeskuksen

yhtiöittämiseen 8 miljoonan euron määrärahaa.

Uusi yhtiö olisi valtioenemmistöinen yhtiö,

jolla olisi erityistehtävä. Terveyden ja hyvinvoinnin

laitoksen toimintamenoihin hallitus

ehdottaa 0,65 miljoonan euron lisäystä. Tällä

kompensoitaisiin rokotetutkimuskeskuksen

perustamisesta aiheutuvaa tulonmenetystä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon

tiedonhallinta

Hallitus ehdottaa sosiaali- ja terveydenhuollon

valtakunnallisen tiedonhallinnan menoihin

yhteensä 23,8 miljoonaa euron lisäystä. Lisäyksestä

3,8 miljoonaa euroa kohdennetaan

asiakastietojen sähköiseen käsittelyyn ja siitä

annetun lain muutoksiin ensi vuonna.

Sosiaali- ja terveysalan kasvustrategian

toteutukseen hallitus ehdottaa 1,5 miljoonan

euron euron lisäystä.


Sosiaali- ja kuntatalous 15

Keski-Pohjanmaalla osallisuutta lisätään

taulutietokoneita lainaamalla

Keski-Pohjanmaan Sosiaalipsykiatrisella yhdistyksellä

(KPSPY ry) on käynnissä Osallisuuden Digitaaliset Väylät

-hanke, jonka tavoitteena on lisätä mielenterveysasiakkaiden

osallisuutta sekä mahdollisuuksia psykososiaaliseen

tukeen digitaalisesti. Käytännössä ODV-hanke lainaa

taulu- eli tablettitietokoneita sekä opastaa niiden

käytössä. Lainaaminen on asiakkaalle maksutonta.

– Kun koronakriisi keväällä

iski ja kokoontumisrajoitukset

tulivat voimaan,

mietimme, miten asiakkaamme

pääsevät osallisiksi

yhteiskunnan toiminnasta,

kun asioita täytyi ryhtyä

hoitamaan etäyhteyksien

välityksellä. Huomasimme,

että monilla ei ollut tarvittavia

laitteita eikä yhteyksiä,

tai puuttui taito ja uskallus

niiden käyttöön, muistelee

KPSPY ry:n toiminnanjohtaja

Harri-Heikki Niemi.

– Siinä vaiheessa avautui

STEA:n ylimääräinen

avustushaku, johon osallistuimme.

Rahoituspäätös oli

myönteinen, mihin olemme

todella tyytyväisiä. Satsaus

osuu oikeaan asiaan sekä

istuu hyvin aktiiviseen ja

asiakaslähtöiseen kehittämistyöhömme.

Maaseudulla

eniten tarvetta

Hankkeen toiminta-aluetta

on Keski-Pohjanmaa.

ODV-hanke on maakunnassa

todella tarpeellinen, koska

välimatkat ovat pitkiä ja

julkisen liikenteen yhteydet

vähäiset.

– Hanke käynnistyi heinäkuun

loppupuolella. Ryhdyimme

heti tiedottamaan

hankkeesta yhteistyökumppaneille

ja asiakkaille. Todella

nopealla aikataululla

Toiminnanjohtaja Harri-Heikki Niemi, ODV-hankkeen projektityöntekijä

Pia Hakala ja sosiaalisen kuntoutuksen johtaja

Sanna Manninen.

käytännön työ lähti käyntiin

kesälomien jälkeen ja asiakkaita

alkoi tulla, toteaa sosiaalisen

kuntoutuksen johtaja

Sanna Manninen.

– Tällä hetkellä asiakkaita

on noin 60. Heistä 30 on

aktiivisia, joiden kanssa

tapaamme säännöllisesti.

Hankkeen asiakkaissa korostuu

muualla kuin keskuskaupunki

Kokkolassa

asuvien osuus, kertoo hankkeen

projektityöntekijä Pia

Hakala.

Käyttäjätuki on

järjestetty

Pia Hakalan mukaan käyttöopastuksen

toteutustapa

riippuu asiakkaan digitaidoista

ja tabletin käyttötarpeesta.

– Yleensä opastusta annetaan

lähiopetuksena. Ensimmäisessä

tapaamisessa

kartoitetaan lähtötilanne.

On asiakkaita, jotka ovat

lainanneet tabletin heti. Toisaalta

on asiakkaita, joiden

kanssa olemme 3–5 kertaa

kädestä pitäen opetelleet,

miten tabletti toimii ja miten

sovelluksia asennetaan ja

käytetään. Kun asiakkaalle

tulee rohkeutta lainata

tabletti omaan käyttöönsä,

solmitaan lainasopimus.

Ongelmatilanteiden varalta

olen etätukena käytettävissä

puhelimitse tai verkossa, ja

jos etätuki ei riitä, voin mennä

käymään paikan päällä.

– Laina-ajat ovat kahdesta

viikosta useisiin kuukausiin.

Laina-ajat ovat tarkoituksellisesti

eripituisia erilaisiin

tarpeisiin, Sanna Manninen

mainitsee.

– Pääasiassa laitteita

käytetään asiointiin, kuten

sote-palveluiden ja virastojen

ajanvaraukseen,

verkkopankkiasiointiin ja

etuuksien hakemiseen verkossa.

Varsinkin maakunnan

alueella, missä palveluita

ei ole paikan päällä, arkipäivän

asioinnin merkitys

korostuu. Laitteita käytetään

myös viihdetarkoituksiin,

eli musiikin kuunteluun ja

videoiden katseluun.

”Kaikki löytyy

internetistä”

– Tästä on tullut minulle

kaveri, laite on aina repussa

mukana. Käyttö helpottaa

valtavasti arkielämää, toteaa

tablettia vuokraava nimim.

Irmeli.

– Sähköpostin käyttö on

ollut jokapäiväistä. Olen

pitänyt yhteyttä ulkomailla

asuvaan sisareeni, ja SPR:n

ystävätoiminnan vapaaehtoisena

pidän yhteyttä yksinäiseen

74-vuotiaaseen

KPSPY ry – kohti osallisuutta

ja itsenäistä elämää

• Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on auttaa

alueen mielenterveysasiakkaita vaikuttamistoiminnan,

kehittämistoiminnan, sosiaalisen kuntoutuksen

ja asumispalvelujen avulla saavuttamaan kullekin

optimaalinen itsenäisen toimijuuden ja osallisuuden

taso. Toiminta kattaa myös muita sosiaalisesta

kuntoutuksesta ja asumispalveluista hyötyviä asiakasryhmiä.

• Perustettu vuonna 1985

• Toiminta-alueena Keski-Pohjanmaan alue ja myös

muut lähikunnat

• Palveluiden piirissä yli 450 palvelujen käyttäjää

• Henkilöstö noin 50 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista

• Toimintayksiköitä 12

henkilöön, joka asuu toisella

paikkakunnalla.

– Toimin ryhmänohjaajana

yksinäisille vanhuksille

ohjaajaparini kanssa. Ryhmäkertojen

suunnittelut ja

muu viestintä on hoidettu

sähköpostilla. Kun suunnittelimme

ryhmälle retkeä,

kiersin ympäri Kokkolaa ja

kuvasin mahdollisia retkikohteita.

Tabletin näyttö on

isompi kuin puhelimessa, joten

ryhmäläisille oli helppo

esitellä kohde-ehdokkaita.

Youtubesta olen etsinyt musiikkia

ja monenlaista ohjelmaa

ryhmätoimintaamme,

Irmeli kertoo.

– Olen ollut kovin huolestunut

koulukiusaamisesta

ja sen leviämisestä netissä,

joten osallistun tabletin välityksellä

SPR:n Nuorten

tueksi -nettikoulutukseen.

Sieltä saan tietoa ja taitoja

auttaa nuoria, jos minut

yhdistetään jollekin nuorelle

tueksi.

– Lähes 100-vuotias äitini

on katsonut tabletilta Isä

Matteota ja Agatha Christie

-elokuvia. Olemme pelanneet

muistisairaiden muistipelejä.

Itse katson suurimman

osan TV-ohjelmista

tabletilta silloin kun itselleni

sopii. Lapsenlapseni kanssa

olemme pelanneet ja piirtäneet

tabletilla.

– Lisäksi olen hyödyntänyt

Googlea esim. hintaja

tuotevertailuun. Löysin

kaupan, jossa oli haluamani

termospullo hyvään hintaan.

Kaikki löytyy internetistä

ja tabletin koko

on sopiva näihin

puuhiin, Irmeli

vahvistaa.

kpspy.fi

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisylle nollavisio

– ennalta ehkäisy hillitsee kustannuksia

Suomen tavoite on, ettei kenenkään tarvitse

kuolla tai loukkaantua vakavasti tapaturman

seurauksena kotona tai vapaa-ajalla.

Tämä nollavisio sisältyy uuteen kansalliseen

koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn

tavoiteohjelmaan. Painopiste on vähentää

tapaturmia ennalta, jolloin voidaan säästää

merkittävästi tapaturmista kansantaloudelle

koituvia kustannuksia.

Ohjelmassa on yhteensä 89 toimenpidettä

eri ikäryhmien tapaturmien ja onnettomuuksien

ehkäisemiseksi vuosina 2021-2030.

Tavoitteet ja toimenpiteet on laadittu ikäryhmittäin

ja tapaturmatyypeittäin siten, että

vammojen ehkäisy elämänkulun eri vaiheissa

otetaan huomioon.

Yhteinen tavoite on saavuttaa hyvä turvallisuustaso

kaikissa ympäristöissä ja vähentää

vakavia ja kuolemaan johtavia koti- ja

vapaa-ajan tapaturmia 25 %:lla vuoteen

2030 mennessä. Turvallisuustyötä tarvitaan

kaatumisten ja putoamisten, tie- ja vesiliikenneonnettomuuksien,

hukkumistapausten,

myrkytysten sekä tulipalo-onnettomuuksien

vähentämiseksi ja omaishoidon turvallisuuden

parantamiseksi.

Turvallisesti kaiken ikää -ohjelma korostaa

mielenterveyden ja yhdenvertaisuuden

sekä monialaisen yhteistyön merkitystä ja

haavoittuvien ryhmien turvallisuuden edistämistä.

Asetetuissa toimenpiteissä on otettu

huomioon myös ympäristön, tuotteiden ja

palvelujen turvallisuuden parantaminen ja

liikuntavammojen sekä päihteiden ja lääkkeiden

käyttöön liittyvien tapaturmien ja

onnettomuuksien ehkäisy.

Tapaturmien ehkäisy säästää

merkittävästi rahaa

Vuonna 2017 koti- ja vapaa-ajan tapaturmien

kokonaiskustannukset olivat 780–1157

miljoonaa euroa. Tapaturmat aiheuttivat

337–508 miljoonan euron kustannukset terveydenhuoltoon

ja 124–196 miljoonaa euroa

sosiaaliturvakuluissa.

Poliisin ja pelastustoimen toimintaan tapaturmista

ja onnettomuuksista aiheutui 73–89

miljoonan euron kustannukset. Tämän lisäksi

52 miljoonaa euroa menetettiin tulipalojen

aineellisina vahinkoina.

Tapaturmaisista kuolemista ja sairastumisista

seurasi vuonna 2017 yhteensä noin

15 000 menetettyä työvuotta. Koti- ja vapaaajan

tapaturmista aiheutuneiksi arvioitiin

7 000─11 000 työvuotta, joiden välillisinä

kustannuksina yhteensä 194─312 miljoonaa

euroa.

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien aiheuttamien

kustannusten osuutta kaikkien tapaturmien

kustannuksista arvioitiin (ohjelman laatimisen

yhteydessä) erillisessä selvityksessä.

Osuus määriteltiin hoitoilmoitusrekisteristä

(Hilmo) ICD-10-tautiluokituksen koodien

perusteella.

Suurin osa tapaturmista tapahtuu

kotona ja vapaa-ajalla

Suomessa tapaturmat ovat neljänneksi

yleisin kuolinsyy ja merkittävä kansanterveysongelma.

Suomalaisten tapaturmakuolleisuus

on Euroopan korkeimpia: vuosittain

tapaturmaisesti kuolee noin 2600 suomalaista.

Lisäksi vammojen ja myrkytysten

hoidosta aiheutuu toiseksi eniten hoitojaksoja

erikoissairaanhoidossa ja kolmanneksi eniten

terveyskeskusten vuodeosastoilla.

Toimintaohjelma on laadittu laajassa asiantuntijavalmistelussa

sosiaali- ja terveysministeriön

asettaman koti- ja vapaa-ajan

tapaturmien ehkäisyn koordinaatioryhmän

alaisuudessa. Ohjelma tukee Sanna Marinin

hallitusohjelman tavoitteita.


16 Sosiaali- ja kuntatalous

Liiketoimintaosaamista, työkykyä ja

hyvinvointia maaseudun yrittäjille

Maaseutuyrittäjien työkyvyn ja hyvinvoinnin

edistäminen -hankkeen

toteuttajat Diakonia-ammattikorkeakoulu

(Diak) ja Kajaanin ammattikorkeakoulu

(KAMK) antavat maaseudun yrittäjille eväitä

menestyvään liiketoimintaan ja yrittäjän hyvinvointiin

valmennuksissa, verkkokursseilla

ja työpajoissa.

Hankkeen toiminta-aika on 1.4.2019–

31.3.2021 ja toiminta-aluetta on Pohjois-

Pohjanmaa ja Kainuu. Hanketta rahoittaa

Euroopan Sosiaalirahasto.

Hankkeen toiminta painottuu maaseutuyrittäjän

fyysisen, henkisen, sosiaalisen ja psyykkisen

hyvinvoinnin tukemiseen ja ennaltaehkäisevään

toimintaan, esim. työuupumuksen

ehkäisemiseen mahdollisimman varhaisessa

vaiheessa. Hanke tarjoaa uusia näkökulmia

yritystoiminnan johtamiseen, työn kehittämiseen

ja työyhteisönä työskentelyyn.

Viisi työpakettia

Hanke toteutetaan viiden eri teeman avulla.

Teemat on paketoitu työpaketeiksi, joista (1)

johtamisosaaminen ja (2) liiketoimintaosaaminen

ovat KAMK:n toteutusvastuulla, (3)

vertaistoiminta ja yhteisöllisyys ja (4) toimiva

vuorovaikutus työyhteisössä Diakin. Työpaketti

5, työhyvinvointi, on yhteistoteutus.

– Työpaketeissa 1 ja 2 emme ole juurikaan

järjestäneet kontaktiopetusta, vaan myös

ennen koronaa koulutukset järjestettiin Teamsissa

tai muilla etäratkaisuilla. Teemoitetut

koulutukset ovat olleet lyhyitä, parin–kolmen

tunnin pituisia. Lisäksi hanke on toteuttanut

joillekin yrityksille räätälöityjä koulutuksia,

suunnittelija Anu Piirainen (KAMK)

kuvailee.

– Keväällä reagoimme nopeasti ja rakensimme

koulutuksen nimeltään ”koronan

kurimuksesta kuiville – liiketoiminnan uusi

Onko kaupungeissa ja maaseudulla asuvilla

yhtäläiset mahdollisuudet onnistua

elämässään? Maaseudulla asuvien elämässä

onnistumisen edellytykset ovat monelta

osin kapeutuneet Suomessa, mutta toisaalta

hyvinvointia tuovat esimerkiksi hiljaisuus,

puhtaus ja rauha. Erityisesti maaseutuyrittäjät

tarvitsevat tukea, jotta maaseutu pysyy

elinvoimaisena.

Tarja Tuovinen-Kakko pohtii blogitekstissään,

kuinka maaseudulla asuvia voidaan

tukea yritystoiminnan kehittämisellä ja ennaltaehkäisemällä

työuupumusta.

Tuovinen on Diakin sosiaalialan lehtori

sekä ”Työkykyä ja hyvinvointia maaseudun

yrittäjille” -hankkeen asiantuntija ja ”Mitä

sinulle kuuluu? Siikajoki, välittämisen ja

vuorovaikutuksen yhteisö” -hankkeen koordinaattori.

Tuovinen-Kakko toteaa, että maaseutuyrittäjillä

on tärkeä asema niin itsensä

kuin muiden maaseudulla asuvien ihmisten

työllistämisessä. -Tällaisia yrittäjiä ovat esimerkiksi

maanviljelijät, pienyrittäjät, itsensä

työllistäjät ja käsityöläiset.

Maaseudulla asuvia voidaan tukea yritystoiminnan

kehittämisellä ja ennaltaehkäisemällä

työuupumista-Maaseutuyrittäjät

tarvitsevat uutta tietoa yritystoiminnan

johtamisesta, kehittämistoiminnasta, työyhteisönä

työskentelystä ja oman hyvinvoinnin

ylläpitämisestä. Ennaltaehkäisevä toiminta ja

työuupumuksen ennaltaehkäisy varhaisessa

vaiheessa ovat tärkeitä.

Maaseudulla asuvat ihmiset ovat Tarja

Tuovinen-Kakkon kokemuksen mukaan onneksi

omatoimisia, neuvokkaita ja tottuneet

siihen, että palvelut ovat kaukana.

alku” vastaamaan äkillisen tilannemuutoksen

aiheuttamiin kysymyksiin.

– Työpaketteja 3 ja 4 pystyimme toteuttamaan

yrittäjäryhmille Oulun alueella ennen

koronarajoituksia. Myös loppukeväälle oli sovittuna

monenlaisia ryhmätapaamisia, mutta

ne täytyi siirtää verkkoon. Työpaketeista 3–5

teimme sitten webinaareja, jotka olivat hyvin

suosittuja, mainitsee projektipäällikkö Katja

Nuottila (Diak).

Yhteistyöllä kohderyhmä haltuun

Katja Nuottila kertoo, että hanketta ryhdyttiin

alun perin markkinoimaan hakemalla

maaseudun yrityksiä eri rekistereistä ja kohdentamalla

markkinointia heille.

– Mainostimme hanketta ja pidimme starttipäiviä.

Näkyvyyttä tuli, mutta yrityksiä emme

tavoittaneet toivottua määrää. Hankkeen kohderyhmä

on toimialoiltaan heterogeeninen ja

hankalasti tavoitettavissa, toiminta-aluekin

on laaja.

– Hankkeen markkinoimaan työyhteisövalmennukseen

ilmoittautuneiden yritysten

kanssa on yrityskohtaisissa ryhmätapaamisissa

toteutettu työpakettien 3–5 teemoja.

Kohderyhmien tavoittamiseksi yhteistyö

MTK Pohjois-Suomen sekä ProAgria Oulun

ja ProAgria Itä-Suomen hankkeiden kanssa

on ollut tärkeää. Heidän kauttaan olemme

onnistuneet tavoittamaan myös tämän hankkeen

kohderyhmää

Anu Piirainen vahvistaa, että yhteistyö em.

kumppaneiden ja Kainuun ammattioppilaitoksen

kanssa on ollut hedelmällistä.

– Heiltä olemme saaneet tietoa siitä,

millaisia tarpeita kohderyhmien yrityksissä

on. Sieltä on löytynyt teemoja, jotka ovat

lähteneet rakentumaan koulutuksiksi. Kumppanilla

on saattanut olla jo valmis yritysjoukko,

jonka tarpeisiin olemme tuottaneet

-Etäisyydestä huolimatta kauppaan, terveyskeskukseen

tai rautakauppaan matkataan

tekemättä siitä suurta numeroa ja usein ilman

julkista liikennettä.

Maaseudulla asuu ihmisiä, joista monet

ovat vahvasti sitoutuneet ympäristöönsä,

ja he haluavat jatkaa maaseudulla asumista

vaikeuksista huolimatta. Tästä on hyötyä

meille kaikille. Maaseutu pysyy viihtyisänä,

elinvoimaisena ja toimii rentoutumispaikkana

kasvukeskuksissa asuville ihmisille.

Apua ajoissa- muutoksenhallintaa

maatalousyrittäjille Etelä-Savossa

Työikäisten maatalousyrittäjien hyvinvointia

ja voimavaroja vahvistetaan Etelä-

Savossa vuoden 2022 loppuun kestävässä

hankkeessa. Diakonia ammattikorkeakoulu

työhyvinvoinnin asiantuntijana ja ProAgria

Etelä-Savo maatalouden kehittämis- ja neuvontaorganisaationa

yhdistävät hankkeessa

erityisosaamisensa maatalousyrittäjän tukemiseksi

muutoksen keskellä.

Maatalousyrittäminen on monenlaisessa

murroksessa. Perheviljelmistä siirrytään

koulutussisältöä. Markkinointi on aihe, josta

yritykset haluavat yleensä tietää lisää, mutta

myös työyhteisöjen toiminnasta ja johtamisesta

kaivataan tietoa.

Aikaa ja tilaa keskustelulle

Katja Nuottilan mukaan yrityksissä on

arvostettu sitä, että hankkeen koulutukset

ovat antaneet mahdollisuuden henkilöstölle

olla muutama tunti yhdessä ja keskustella

asioista ääneen.

– Monissa tapauksissa yrittäjällä ja yrityksen

henkilöstöllä on vähän yhteistä aikaa,

eikä yhteisöllisyyden rakentamiselle ole ollut

riittävästi mahdollisuutta. Työhyvinvoinnin

tukemisen tulisi olla pitkäkestoista, mihin

olemme osallistujia rohkaisseet.

– Toimintamme on luonteeltaan ennaltaehkäisevää,

ei korjaavaa, joten kovin syvälle

työyhteisöjen olemassa oleviin ongelmiin

emme voi mennä, mutta ulkopuolisena tahona

voimme antaa tukea siihen, että vaikeammistakin

asioista voi keskustella.

Arvokas hanke myös toteuttajille

– Hanke on ollut meille toteuttajille mahtava

näköalapaikka. Maaseutuyrittäjät eivät

ole aikaisemmin olleet Diakin hankkeiden

kohderyhmää, mainitsee Katja Nuottila.

– Sekin on arvokasta, että alueen korkeakoulujen

osaamista on tehty näkyväksi

maaseudun yrityksille. Liiketoiminnan ja

johtamisen kehittäminen on heille voimavara,

toteaa puolestaan Anu Piirainen.

– Tällä hetkellä suunnittelemme hankkeen

toiminnan ja tulosten mallinnusta, jotta

tulokset olisivat aikanaan jaettavissa ja toiminta

voisi jatkua eri muodoissa ja organisaatioissa.

Tammi-helmikuussa pystymme vielä

olemaan aktiivisesti yritysten parissa, jos

koronatilanne sen sallii.

kiihtyvällä vauhdilla kohti isompia yksiköitä.

Maanviljelijän on nykyisin oltava myös

yrittäjä, yrityksen johtaja ja usein myös

työnantaja. Tämä edellyttää uudenlaisia taitoja

ja osaamista. Muutos voi konkretisoitua

myös esimerkiksi sukupolvenvaihdoksessa,

tuotannon muutoksissa tai kannattavuuden

haasteissa. Myös työkyvyn muutokset, työn

ja perhe-elämän yhteensovittaminen tai

uudelleenkouluttautuminen ja alan vaihto

voivat askarruttaa.

- Pienen tai suuremman muutoksen keskellä

on ihan okei miettiä, riittävätkö rahkeet,

osaaminen, ja henkiset voimavarat tähän

kaikkeen, projektipäällikkö Merja Nykänen

Diakonia-ammattikorkeakoulusta sanoo.

Yhdessä uutta kohti

-tilakäyntejä ja toimintaa

Maatalousyrittäjän työura muutoksessa

-hankkeessa tunnistetaan maatalousyrittäjän

arjen haastavia tilanteita ja niissä tarvittavia

voimavaroja yhdessä yrittäjien kanssa. Jokaisen

kokemus muutoksesta on yksilöllinen, ja

siksi myös hankkeen toimintatavat nousevat

Yrittäjän matkassa

Elämän edellytyksistä pidettävä huolta myös maaseudulla

Kuvalähde: Diak. Kuvitus: Miika Immonen

Koulutustilaisuuksiin ja -tapahtumiin on

osallistunut monen ikäisiä ihmisiä erilaisista

yritystaustoista. Kuva Kuhmon starttitapahtumasta

15.11.2019.

>

>

maaseutuyrittajat.diak.fi/maaseutuyrittajien-tyokyvyn-ja-hyvinvoinninedistaminen

facebook.com/maaseudunhyvinvoivayrittaja

yrittäjien toiveista.

-Ei ole mitään muottia, johon pitäisi mahtua,

vaan suunnittelemme ja toteutamme hyvinvointia

ja voimavaroja vahvistavat toimet

yhdessä yrittäjien kanssa, Nykänen lupaa.

Käytännössä tarjolla on mm. muutosvalmennusta,

yksilöohjausta, pienryhmätoimintaa,

teemapäiviä ja benchmarkkausta. Hankkeen

järjestämät toiminnat ovat osallistujille

maksuttomia.

-Meidät on otettu yrittäjien keskuudessa

mukavasti vastaan ja yhteydenottoja tulee

tasaiseen tahtiin. On hienoa havaita, että

yrittäjät haluavat pohtia erilaisia muutostilanteita

yhdessä, hakea uusia näkökulmia

ja lähteä kohti muutosta ratkaisukeskeisesti,

Nykänen sanoo.

Toimivista menetelmistä koostetaan

matalan kynnyksen hyvinvointia ja työssä

jaksamista tukeva toimintamalli yrittäjien

käyttöön yhdessä sidosryhmien kanssa.

-Hankkeen tavoitteena on myös rohkaista

ja vahvistaa yrittäjiä hakemaan riittävän

varhain tukea haasteelliseen tilanteeseen,

jolloin voidaan paremmin välttää asioiden

kriisiytyminen, Nykänen sanoo.

Maatalousyrittäjän työura muutoksessa

-hanketta hallinnoi Diakonia-ammattikorkeakoulu

ja osatoteuttajana on ProAgria

Etelä-Savo. Hanketta rahoittavat Euroopan

sosiaalirahasto, Etelä-Savon ELY-keskus,

alueen kunnat, LähiTapiola Savo-Karjala ja

hankkeen toteuttajat.

Lähde/Lisätiedot:

projektipäällikkö Merja Nykänen Diak,

050 465 9698 • merja.nykanen@diak.fi

https://maaseutu.diak.fi


Sosiaali- ja kuntatalous 17

MAA-hankkeessa

kehitettävässä toimintamallissa

pyritään lisäämään

maalla asuvien ikäihmisten

hyviä elinvuosia kotona

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä alkoi maaliskuussa 2020 MAA- hanke,

joka keskittyy ikäihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemiseen. Kehittämishankkeen

avulla tavoitetaan kotona asuvia ikääntyviä, jotka tarvitsevat

ohjausta ja apua omaan hyvinvointiinsa ja terveyteensä liittyvissä asioissa.

MAA-hankkeessa muodostetaan

yhteistyöverkostoja,

joiden kautta ikääntyviä

tavoitetaan ja joiden

kautta he voivat saada tukea

ja ohjausta. Hankkeessa

kehittämistyötä tekevät projektikoordinaattori

ja kaksi

hyvinvointivalmentajaa.

Hyvinvointivalmentajiin voi

olla yhteydessä, jos esimerkiksi

kokee yksinäisyyden

tunnetta tai elämäntilanne

muutoin tuntuu jotenkin

hankalalta. Hyvinvointivalmentajat

tekevät kotikäyntejä

ja ohjaavat ikääntyviä

yksilöllisesti ja yhdessä

etsitään tietoa ja sopivaa

tukea, jota voivat vaikkapa

verkostot tarjota. Näistä

asiakaskohtaamisista saadaan

arvokasta tietoa myös

”seniorineuvola” toimintamallin

kehittämiseen.

- MAA-hanke kestää vuoden

2021 loppuun. Hanke

liittyy EKSOTEn Hyvinvoinnin

ja terveyden edistämisen

yksikön (HYTE)

ennalta ehkäiseviin palveluihin,

MAA-hankkeen

projektikoordinaattori Anna

Behm kertoo ja jatkaa. -Tänä

päivänä korostetaan ennakoivaa

ikääntyvien ihmisten

kotona asumisen tukemista.

Vanhustyössä tarvitaan jo

nyt sekä tulevaisuudessa yhä

enemmän käytännönläheisiä

toiminnan menetelmiä.

On pyrittävä kehittämään

yhdessä toimintamuotoja,

joilla tuetaan niitä kotona

asuvia ihmisiä, jotka tarvitsevat

tukea ja apua omaan

hyvinvointiinsa ja terveyteensä

liittyvissä asioissa,

Behm taustoittaa hanketta.

- Maa-hankkeen toimintamallia

pilotoidaan Etelä-

Karjalan kolmella alueella,

Parikkalassa, Rautjärvellä ja

Ruokolahdella. Hyvinvointivalmentajamme

ohjaavat

ja etsivät ratkaisuja yhdessä

ikääntyvien henkilöiden

kanssa heidän toimintakykynsä

ja hyvinvointinsa ylläpitämiseen

ja lisäämiseen.

Hankkeessa muodostuvat

verkostot voivat toimia ns.

”äänitorvina” ikääntyneiden

suuntaan vieden tietoa

Hyvinvointivalmentaja on tavannut 89-vuotiasta

Pirkkoa tämän kotona kolme kertaa. Tapaamisilla on

keskusteltu terveydentilasta, ravinnosta ja turvapuhelinasioista.

Pirkon mielestä hyvinvointivalmentajan yhteydenotto

piristää ja tuntuu hyvältä. ”Hyvinvointivalmentajan

kotikäyntejä kannattaa tehdä, koska joskus

iäkkään ihmisen omat voimat voivat olla vähissä, eikä

enää jaksakaan auttaa itse itseänsä. Yhteydenotot erityisesti

korona-aikana olisivat tärkeitä”, Pirkko toteaa.

erilaisista tukimuodoista ja

joiden kautta tietoa saadaan

laajemminkin levitettyä,

Behm kertoo.

-Verkostotyössä on tehty

yhteistyötä Helmi- hankkeen

kanssa, joka on hankkeita

yhdistävä tekijä. Ajantasaisen

tiedon jakaminen

oman kunnan palvelutarjonnasta

ikäihmisille on haasteellista.

Hyvin toimivien

verkostojen avulla saadaan

tietoa levitettyä, lisäksi olisi

hyvä, että ajantasainen ja

päivitetty tieto erilaisista

tuki- ja palvelumuodoista

olisi helposti saatavilla

myös maakunnallisesta netissä

olevasta palvelutarjottimesta.

Tämä palvelisi

verkoston toimijoita, kuntalaisia

ja sote-ammattilasia,

Anna Behm määrittelee.

MAA-hankkeessa

korostuu paikallisuus

Anna Behm kertoo, että

korona-aika hankaloitti

Maa-hankkeen alkua ja varsinainen

toiminta käynnistyi

syksyllä

- Hyvinvointivalmentajat

aloittivat työnsä kesäkuun

alussa. Syksyllä meillä oli

kaikilla kolmella alueella

ensimmäiset alueelliset

verkostotapaamiset, joissa

kehittämistyöhön saatiin

mukaan järjestöjä, eri kuntien

toimijoita, yhdistyksiä,

vapaaehtoistoimijoita, seurakuntia

sekä myös apteekki.

Yhteistyökumppanimme

ovat toimijoita, jotka kohtaavat

ikäihmisiä omissa

verkostoissaan ja tapahtumissaan.

Behm korostaa, että hankkeessa

korostuu paikallisuus.

-Hyvinvointivalmentajillamme

on hyvä paikallisuustuntemus

ja he ovat saanet

luotua verkostolle hyvää

pohjaa. Yhteistyötä syvennetään

edelleen, seuraavaksi

kokeillaan virtuaalista verkostokokousta.

Hankkeessa

kehitettävää toimintamallia

on tarkoitus laajentaa Etelä-

Karjalan alueella muihinkin

kuntiin, mikäli toiminta

koetaan vaikuttavaksi pilottialueella.

Yhteystiedot:

Hyvinvointivalmentajat:

Helena Halme ja Mirja Sikiö

(etunimi.sukunimi@

eksote.fi)

Projektikoordinaattori

Anna Behm

HELMI Hyvää elämää

ikääntyneenä-hankkeessa

vahvistetaan osallisuutta ja

arjen voimavaroja

Helmi Hyvää elämää ikääntyneenä -hankkeen (1.5.2019-

30.4.2021) tavoitteena on tukea maaseudulla ikäihmisten

kotona asumista tutussa elinympäristössä sekä vahvistaa

heidän sosiaalisia kontakteja,osallisuuden ja turvallisuuden

tunnetta sekä vähentää yksinäisyyttä. Hanketta

hallinnoi Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Socom Oy. Hankkeelle on tarkoitus hakea jatkoa huhtikuun 2021 jälkeen.

Yhteistyötä monien

verkostojen kanssa

-Hankkeessa pyritään tavoittaa maaseudulla

asuvia yksinäisyyttä ja turvattomuutta

kokevia ihmisiä ja ohjata heitä kiinnostavien

toimintojen ja harrastusten pariin. Lisäksi

tiivistetään yhteistyötä ikäihmisten, heidän

läheistensä, yksityisen, julkisen ja kolmannen

sektorin toimijoiden, seurakunnan, ja

kaikkien ikäihmisten parissa toimivien välillä,

Hyvää elämää ikääntyneenä -hankkeen

projektipäällikkö, YTM Heini Maijanen

kertoo ja jatkaa: -Hankkeen pääasiallisena

kohderyhmänä on Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson

maaseudulla asuvat yksinäisyyttä

ja osattomuutta kokevat ikäihmiset.

Hankkeessa on erilaisia etsivän vanhustyön

toimintamalleja eri toimintaympäristöissä.

Toiminta-alue on laaja ja ensiarvoisen tärkeää

on paikallinen verkostoyhteistyö. Olemme

koonneet verkostoja kuudella pilotointialueella.

Etelä-Karjalan puolella toimimme

Lemillä, Savitaipaleella ja Rautjärvellä ja

Kymenlaaksossa Jaalassa ja Elimäellä sekä

Haminassa. On tunnettava toimijat ja heidän

työnsä sisältö, jotta syntyy käsitys, mistä

erilaista tukea on saatavilla ja voidaan toimia

yhteisenä rintamana mahdollisuuksien markkinoijana

ja tiedonvälittäjinä ikäihmisille.

Ikäihmisten toiveiden ja

tarpeiden pohjalta toteutetaan

uutta yhteisöllistä toimintaa

Hankkeessa kootaan ikäihmisten parissa

toimivia tahoja yhteen. Eri toimijat kukin

tahollaan pyrkivät viestimään toiminnastaan

ja tavoittamaan ikäihmisiä, mutta kohderyhmän

tavoittamisessa voitaisiin myös yhdistää

voimia. Pienelläkin paikkakunnalla voi olla

paljon toimijoita ja toimintaa, mutta yhteinen

työ voi olla vähäistä tai sattumanvaraista,

Maijanen selvittää.

Maijanen kertoo, että esimerkiksi Haminan

verkoston kanssa on löydetty hyviä yhteisiä

kehittämiskohteita. -Olemme Haminan

alueella lähteneet rakentamaan yhteistyötä

Haminan seurakunnalla jo käytössä olleen

Hoksauta minut -kortin ympärille, jonka on

kehittänyt Kirkkopalvelujen koordinoima

IkäArvokas-hanke. Verkostontyön myötä

korttiin on saatu mukaan useampi toimija.

Kortti lähetetään alueella tietylle ikäryhmälle

yksinäisten ikäihmisten löytämiseksi. Ikäihminen

voi valita itselleen sopivimman tahon,

keneltä toivoo yhteydenottoa ja maksutta

palauttaa kortin.

- Hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa

on noussut selkeästi esiin, että ikäihmiset

eivät saa riittävästi tietoa heille tarkoitetuista

palveluista ja harrastustoiminnasta.

Tieto on enemmissä määrin siirtynyt nettiin

mikä synnyttää etsivän työn tarvetta. Ongelmaksi

haja-asutusalueella koetaan myös

se, että valtaosa ikäihmisille järjestettävästä

toiminnasta on taajamissa, jonne kaikilla ei

ole mahdollisuus päästä ilman omaa autoa.

Asukkaat toivovatkin erilaista sosiaalista

yhdessäoloa ja hyvinvointia ja terveyttä

edistävää toimintaa myös lähelle omaa arkiympäristöä.

-Olemmekin käynnistäneet matalan

kynnyksen kyläkerhoja Etelä-Karjalassa,

joiden tarkoituksena on vahvistaa erityisesti

ikäihmisten sosiaalisia kontakteja maaseutualueella

ja mahdollisuutta tavata toisiaan.

Kyläkerhoissa on myös hyvinvointia ja

terveyttä edistäviä hetkiä ja tietoa. Lisäksi

kyläkerhojen tarkoitus on vahvistaa paikallista

yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvaisuutta

ja sitä kautta vähentää yksinäisyyden

kokemuksia. Kyläkerhoissa on ollut 10-15

osallistujaa, Maijanen kertoo ja jatkaa: -Kyläkerhoilla

ikäihmisten omien voimavarojen

ja potentiaalin hyödyntäminen ovat osoittautuneet

erittäin tärkeäksi. Osallistujilla on

paljon osaamista, kyläkerhoissa pidetään

muun muassa tietovisoja, lausutaan runoja

tai kerrotaan paikallisesta historiasta.

Uutena toimintamallina

luurikaveritoiminta

-Erityisesti nyt poikkeusaikana olemme

uutena toimintamallina kehittäneet ikäihmisten

kohtaamista ja ryhmätoimintaa

puhelimitse. Kehittämistyötä tehdään tiiviissä

yhteistyössä Eksoten kanssa. Vapaaehtoinen

soittaa yksilöpuheluita tai luotsaa

puhelimitse kokoontuvaa iäkkäiden ryhmää,

jossa 3-5 henkilöä rupattelee osallistujille

itselleen tärkeistä aiheista. Vapaaehtoinen

toimii tavallisen ystävän tiedoin ja taidoin.

Vapaaehtoiselle on tarjolla tukea, vertaistapaamisia,

koulutusta ja virkistystä, Heini

Maijanen kuvaa.

Yhteystiedot:

Heini Maijanen

projektipäällikkö, YTM

puh. 050 595 4246

Jenna Paajanen

projektikoordinaattori

puh. 050 323 4852

(etunimi.sukunimi@socom.fi)

MAA- ja Helmi- hanketta rahoittaa Euroopan Maaseudun

kehittämisen Maatalousrahasto ja rahoituksen on myöntänyt

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY).


18 Sosiaali- ja kuntatalous

Sateenkaariseniorit ja mielenterveys

– mitä meidän tulisi ottaa huomioon

palveluissamme?

Sateenkaariseniorit, eli sukupuoli- ja

seksuaalivähemmistöihin kuuluvat

ikääntyvät ihmiset ovat erityisen

haavoittuvassa asemassa olevia

muun muassa mielenterveyden

osalta. Mitä meidän tulisi ottaa

huomioon sateenkaarisenioreiden

mielen hyvinvoinnista puhuttaessa?

Historian vaikutus. Sateenkaariseniorit

ovat kokeneet ajat, jolloin

omana itsenään oleminen oli

rikos ja sairaus. Tämä vaikuttaa edelleen tietyiltä osin heidän palvelukäyttäytymiseensä

- osa pelkää syrjityksi tulemista esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden

piirissä. Vähemmistöön kuuluminen luo ja ylläpitää niin sanottua

vähemmistöstressiä, eli kokemusta siitä, että on ”vääränlainen ja ettei kelpaa

muille tai yhteiskunnalle omana itsenään”. Tämä systemaattinen ulkopuolisuuden

kokemus ja krooninen stressitila altistaa pahimmillaan päihteiden käytölle ja

mielenterveyshaasteille.

Osoita luottamusta. Luottamuksen synnyttäminen on keskeinen asia kaikissa

ihmiskohtaamisissa, sekä arjessa että palveluissa. Osoita kanssaihmisillesi, että

suhtaudut ihmiselämän moninaisuuteen avoimella tavalla. Ole aloitteellinen ja

keskustele ihmisten kanssa esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä –

jaa ajatuksia yhdenvertaisuudesta, sillä mitä enemmän ja avoimemmin asioista

puhutaan, sitä paremmat oltavat meillä kaikilla on.

Hanki ja ylläpidä tietoa. Esimerkiksi seta.fi -sivuston kautta löydät paljon ajankohtaista

tietoa ja materiaalia sateenkaariaiheista. Seta tarjoaa myös monipuolisia

sekä räätälöitävissä olevia koulutuksia, joista saa uusia ajatuksia ja työkaluja

sateenkaarisenioreiden yhdenvertaiseen kohtaamiseen.

Yhteistutkimushankkeen projektipäällikkö,

VTT Outi Hietala

kertoo, että hankkeen tavoitteena

on sekä vahvistaa osallisuutta Klubitaloissa

että tukea toipumista ja

siirtymistä talon ulkopuolellekin,

esimerkiksi opiskelemaan tai työhön.

Kuntoutujia eli Klubitalojen

jäseniä on kutsuttu hankkeeseen

kanssatutkijoiksi, suunnittelemaan

ja toteuttamaan tutkimusta. Tämän

lisäksi muut jäsenet, henkilökunnan

sekä johdon edustajat pääsevät

mukaan tutkimuksen toteuttamiseen,

osallistumaan kysymysten

muotoiluun ja haastatteluihin sekä

tulosten työstämiseen toimintatutkimusvaiheessa

keskittyviin

työpajoihin. Tutkimuksen edetessä

siihen voivat tulla mukaan myös

paikallisten sidosryhmien, esimerkiksi

mielenterveysyhdistysten ja

-palveluiden edustajat.

Yhteistutkimus

perustuu dialogiin

OSSI-tutkimusryhmässä työskentelee

tällä hetkellä projektipäällikön

ja tutkimusavustajan

lisäksi kolme kanssatutkijaa. He

toteuttavat Klubitaloissa tutkimusta

yhdessä projektipäällikön

Lisätietoa

seta.fi

seniorit.seta.fi

Seniorityön asiantuntija: 050 354 0656

kanssa. - Suoritimme kesän aikana

Klubitaloissa kyselyn, jonka tuloksissa

korostui muun muassa talon

myönteinen merkitys toipumisessa,

varsinkin Korona-aikana. Kyselyyn

vastasi 339 jäsentä. Jatkossa OSSIhankkeen

kanssatutkijat keräävät

ja litteroivat tutkimuksen kannalta

kiinnostavia havaintoja ja haastatteluaineistoa,

osallistuvat analysointiin

sekä raakatulosten pohjalta

ideoitujen työpajojen ja kokeilujen

toteuttamiseen, Hietala kertoo ja

jatkaa: - Saamme tähän tukea A-

Klinikkasäätiön korvaushoidon kehittämishankkeen

tutkijalta, Teemu

Kaskelalta. Tässä OK-hankkeessa

asiakkaat toimivat toisten asiakkaiden

haastattelijoina. Olemme

pohtineet esimerkiksi sitä, miten

saavutetaan riittävä luottamus.

-OSSI-hankkeen yhteistutkimus

on iso kokonaisuus, jonka

kaikki toimintatavat perustuvat

dialogisuuteen. Jo kyselyn muotoiluun

saatiin mukaan paitsi kuntoutujien

myös ammattilaisten

kokemustietoa ja asiantuntijuutta.

Parhaimmillaan kaikki saavat rikastuttaa

tutkimuksesta käytävää

keskustelua. Tämä lähestymistapa

myötäilee Klubitalomallin perusajatusta

kuntoutujien ja sote-alan

ammattilaisten tasaveroisuudesta,

yhteistyöstä ja kuntoutumista

edistävästä vastavuoroisuudesta,

Hietala kuvaa.

Yhteistutkimus osana

laajempaa muutosta

Hietalan mukaan nykyisin pyritään

laajemminkin tarjoamaan

asiakkaille uudenlaisia tapoja

osallistua ja vaikuttaa sosiaali- ja

terveydenhuollon kentässä.

-Asiakkaat osallistuvat yhteiskehittämiseen

kokemusasiantuntijoina,

asiakasraadin jäseninä tai

vaikkapa vertaistoimijoina. Tämä

on mielenkiintoinen ilmiö, joka

täydentää perinteistä, edustukselliseen

demokratiaan perustuvaa

tapaa ottaa kansalaiset mukaan

päätöksentekoon.

OSSI-yhteistutkimushankkeen

ideana on olla osa tätä muutosta,

jossa henkilöstö kehittää ja toteuttaa

palveluita yhdessä niiden

käyttäjien kanssa. Tämä on tärkeää

varsinkin silloin, kun asiakkaat

tai kansalaiset suhtautuvat viranomaisiin

tai sote-ammattilaisiin

varautuneemmin.

-Esimerkiksi mielenterveys- ja

päihdekentällä haasteena on, miten

saada esiin marginalisoitujen

ihmisten näkökulmia ja palveluiden

tuloksellisuudenkin kannalta merkittävää

tietoa. Näin pystyttäisiin

paremmin auttamaan vaikkapa

paljon palveluita käyttäviä, usein

turhauttavaksi koettuja asiakasryhmiä,

vähentämään hoitotilanteissa

syntyviä konflikteja tai tunnistamaan

paremmin asiakkaan muutosvalmius,

Hietala selvittää.

Hietala korostaa, että yhteistutkimus

ei ole vain keino saada

aineistoa tutkijoita tai palveluiden

kehittämistä varten. Sen tulee aina

palvella myös siihen osallistuvia.

– mielenterveyskuntoutujan toimiminen

haastattelijana voi olla kuntouttavaa

paitsi hänelle itselleen,

Yrittäjän matkassa

Yhteistutkimus vahvistaa kaikkien osallisuutta

Suomen Klubitalot ry:n Yhteisöllisestä osallisuudesta yksilöllisiin

siirtymiin OSSI -tutkimushanke toteutetaan mielenterveyskuntoutujien

sekä henkilöstön osallistumiseen perustuvana

yhteis- ja toimintatutkimuksena. Maaliskuussa

käynnistynyt kolmivuotinen tutkimus on Suomen Klubitalot

ry:n ensimmäinen ja se toteutetaan Veikkauksen tuella.

Nopean avun Apurit

tuovat turvaa maaseudulle

Keski-Suomessa

Nopean avun Apurit eli NaApurit-hanke

edistää Keski-Suomen maaseudun asukkaiden

ja toimijoiden hyvinvointia ja

turvallisuutta sekä vähentää alueellista eriarvoisuutta

kehittämällä kylien omaehtoista

turvallisuustoimintaa ja vapaaehtoista lähiapua

sydänpysähdys- ja tulipalotilanteissa.

Hankkeen päätoteuttajana on Keski-Suomen

Sydänpiiri ry ja osatoteuttajana Jyväskylän

ammattikorkeakoulu. Hanketta rahoittaa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Keski-Suomen ELY-keskuksen kautta.

– Opetamme Keski-Suomen maaseutualueiden

kylissä ja taajamissa kansalaistaitoja,

eli elvyttämistä ja sydäniskurin käyttöä.

Samalla aktivoidaan sydäniskurihankintoja,

kertoo projektipäällikkö Irma Ahokas-

Kukkonen.

– Hankkeen päätavoite on saada viranomaisten

yhteistyökumppaneiksi ja ensiauttajiksi

koulutettuja henkilöitä alueille, jonne

on pitkät, kymmenien minuuttien vasteajat

ambulansseille ja paloautoille. Hätäkeskukselta

tulee auttajaryhmälle kutsu, he lähtevät

kohteeseen ja aloittavat sydänelvytyksen tai

alkusammutuksen. Hanke on merkittävä

ponnistus, eikä tämäntyyppistä mallia olla

muualla Suomessa vielä käyttöön ottamassa.

Neljäntenä kuntana mukaan hankkeen

toimintaan tuli marraskuussa Kinnula. Ennestään

hanke on valmentanut auttajaryhmiä

Pihtiputaalla, Viitasaarella ja Keuruulla.

Myöhemmin mukaan on mahdollisesti tulossa

Saarijärven kyliä.

– Kyliä on mukana tällä hetkellä 15,

tavoitteena on saada 20. Uskomme, että

Klubitalot ovat mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan

muodostamia, yhdenvertaisuuteen perustuvia yhteisöjä.

Ne täydentävät psykososiaalisia palveluja ja edistävät

kuntoutujajäsenten toipumista. Klubitaloissa keskitytään jokaisen

mielenterveyskuntoutujan vahvuuksiin, ei diagnooseihin. Suomessa

on tällä hetkellä 23 Klubitaloa. Ne tarjoavat jäsenilleen tavoitteellista

toimintaa arkeen, vertaistukea ja yksilöllistä ohjausta. Monen jäsenen

kohdalla tavoitteena on työelämään tai opintoihin palaaminen, mikä

ilman tämän tyyppistä arkeen kytkeytyvää ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa

yhteisöllistä tukea voi olla psyykkisesti sairastuneelle haastavaa.

tavoite täyttyy. Eri kylistä ilmoittautuneita

auttajaryhmäläisiä on jo yli 70, Ahokas-

Kukkonen toteaa.

EU-hankkeena NaApurit sisältää myös

investointiosuuden, jota hallinnoi JAMK.

Auttajaryhmän perustavat kylät saavat

sydäniskurin ja kaksi alkusammutinta

sijoitettavaksi keskeiselle paikalle kylää,

useimmiten kylätalolle.

– Kylissä ihmiset kokevat, että hanke lisää

heidän asumisturvallisuuttaan. Se lisää myös

yhteisöllisyyttä, kun yhdessä valmistaudutaan

naapuria auttamaan – tai jopa autetaan.

Asia ei liity ainoastaan ikäihmisiin, sillä

yllättävä sydänkohtaus voi sattua nuorellekin

henkilölle.

– Toimintamalli ei häviä hankkeen päätyttyä

puolen vuoden päästä, vaan pelastustoimi

ja ensihoito ottavat auttajaryhmät osaksi

toimintaansa, Ahokas-Kukkonen korostaa.

sydanliitto.fi/keskisuomi

facebook.com/NaApurithanke

myös haastateltaville, jotka ovat

aiemmin voineet kokea tutkimuksen

korostavan erilaisuuttaan.

Vapaaehtoisuus ja

tasaveroisuus

lähtökohtana Klubitalon

kaikessa toiminnassa

-Klubitaloissa päivittäiseen, taloa

ylläpitävään toimintaan osallistuminen

perustuu vapaaehtoisuuteen,

jolloin valtaerot sekä vastakkaisuus

jäsenten ja työntekijöiden

välillä voidaan välttää. Tasaveroisuutta

edistetään myös sillä, että

mitään päätöksiä ei tehdä eikä

taloa edusteta sen ulkopuolella

ilman, että mukana on aina myös

jäsenten edustajia. OSSI-hanke

sekä myötäilee että pyrkii osaltaan

edistämään näiden Klubitalomallin

periaatteiden toteutumista. Yhteistutkimus

vahvistaa kaikkien siihen

osallistuvien osallisuutta ja itselle

tärkeiden tavoitteiden saavuttamista,

kiteyttää Hietala lopuksi.

Lue lisää Klubitaloista ja OSSI-yhteistutkimuksesta https://suomenklubitalot.fi/blogi/


Tuettu keikka on yksi askel

osatyökykyisten työllistymiseen

– Hankkeessa mahdollistetaan

lyhytkestoisen työkeikan tekeminen

avoimille työmarkkinoille TES:n

mukaisella palkalla. Työnantajalle

tämä on helppo ja joustava tapa

lyhytaikaisen työn teettämiseen

ilman työsopimuksen solmimista,

luonnehtii Puuttuva pala – Tuetun

keikkatyön malli -hankkeen projektipäällikkö

Ulla Vehkaperä.

Puuttuva pala -hankkeessa rakennetaan

työllisyyspolkuja nykyisten

tuettujen työllistämismuotojen ja

avoimien työmarkkinoiden välille.

Tuetun keikkatyön mallin on tarkoitus

jäädä pysyväksi osaksi työnantajien

toimintaa. Hankkeen toteuttavat

vuosina 2019–2021 Metropolia

ja Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT

ry. Hanketta rahoittavat Euroopan

sosiaalirahasto ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen

avustuskeskus.

Osallistumisen ja

onnistumisen kokemuksia

Tuettu keikkatyö tarjoaa työnhakijoille

mahdollisuuden kokeilla

työelämävalmiuksia ja saada työkokemusta

avoimilta työmarkkinoilta.

Keikkatyön tarjoajille malli on

hallinnollisesti kevyt tapa työllistää

kohderyhmää ja kantaa yhteiskuntavastuuta.

– Eettiseltä kannalta on tärkeää

huomata, että tämä ei ole pitkäaikaisen

työllistämisen keino, vaan

suunnattu ihmisille, jotka miettivät,

että olisiko minusta vielä töihin.

Keikkatyömallin avulla löydetään

rohkeutta, motivaatiota ja positiivisia

kokemuksia – ”minähän

pärjäsin”, Ulla Vehkaperä kertoo.

– Osatyökykyisten työllistymisen

kentältä on tähän saakka puuttunut

tällainen fair play -malli, jolla pääsisi

hieman kokeilemaan työmarkkinoilla

toimimista. Ajatuksemme

on, että jokainen osaa jotakin, ja

kenenkään ei tarvitse osata kaikkea.

Vuonna 2020 nuorten hätä ja huoli kuuluu kriisipalveluissa.

Sekasin-chattiin on jo lokakuun loppuun

mennessä tullut yhteydenottoja enemmän

kuin viime vuonna (yhteensä 140 000 yhteydenottoa,

mikä on 48% enemmän kuin viime vuonna).

Nuoret aikuiset ovat ottaneet yhteyttä myös

Kriisipuhelimeen 34 % enemmän kuin viime vuonna.

Yleisin yhteydenottoaihe kriisissä on yleinen

ahdistuneisuus. Merkittävää on, että itsetuhoisia

yhteydenottoja on tullut aiempaa enemmän.

Tekijäänsä odottavaa

työtä löytyy kaikkialta

Keikkatöihin pyrkivät osallistuvat

ensin Kohti Keikkatyötä-valmennusryhmään,

jossa käydään läpi

henkilöiden vahvuuksia, osaamista

ja työhistoriaa sekä mietitään mitkä

asiat työmarkkinoilla jännittävät

ja miksi.

Työtehtävien ominaispiirteiden

arviointimenetelmää (AWC-FI)

hyödyntäen hankkeessa on tehty

reflektiivisen arvioinnin kuvakortteja,

joiden avulla osallistujat

tarkastelevat, millaisia taitoja missäkin

työtehtävässä tarvitaan, ja

millä tavoin työtehtävät henkilöltä

itseltään onnistuisivat.

– Meillä on ollut erilaisia työnantajia

kotitalouksista yrityksiin.

Omalta Metropolia Ammattikorkeakoulun

kampukselta on löytynyt

paljon työtä, joka on odottanut

tekijäänsä. Usein työn tarjonnassa

tarvitaankin hieman etsivää työtä,

jotta löydettäisiin työpaikalta tehtäviä,

jotka pitäisi tehdä, mutta joita

kukaan ei tällä hetkellä tee, Ulla

Vehkaperä kuvailee.

– Käytännön asiat hoituvat Work

Pilots -sovelluksella, joka soveltuu

erityisen hyvin lyhytaikaisiin keikkoihin.

Työn tarjoaja laittaa sinne

työtehtävän, hyväksyy työntekijät,

kuittaa työn tehdyksi ja antaa

palautteen. Myös työntekijä antaa

palautetta työnantajalle. Samalla

sovelluksella maksetaan työpalkkio

sekä hoidetaan verot ja vakuutukset.

Sovellukseen kertyy myös työntekijän

CV.

Tukea myös työn tarjoajalle

Tuetun keikkatyön malliin sisältyy

työnantajille tietoa siitä,

miten sosiaalista työllistämistä

kannattaisi tehdä. Mallin ympärille

on mahdollista rakentaa järjestöjen

ja työnantajien vuorovaikutusta,

johon sisältyy myös työvalmentajilla

ja työkykykoordinaattoreilla

olevan tietämyksen välittämistä

työnantajille.

– Työnantajapuolella voi olla

ennakkoasenteita osatyökykyisten,

kuten mielenterveyskuntoutujien,

työllistämiseen. Jäädään ehkä ajattelemaan

henkilön sairautta sen

sijaan, että mietittäisiin henkilön

osaamista tai voimavaroja. Positiivisten

kokemusten myötä ennakkoasenteet

hälvenevät ja työyhteisö

voi saada hyviä eväitä asioiden

suhteuttamiseen. Työntekijän ohella

myös työn tarjoaja ja työpaikan

yhteisö voivat tarvita tukea, mikä

hankkeessa on otettu huomioon.

Tuetun keikkatyön

mallille on käyttöä

tulevaisuudessakin

Hanketta on jäljellä vajaa vuosi,

ja toiminnan tulosten jatkuvuuden

Projektipäällikkö

Ulla

Vehkaperä

(Metropolia)

ja projektivastaava

Katja

Multanen

(ESKOT ry)

turvaaminen alkaa olla ajankohtaista.

Puuttuva pala -hankkeessa

kehitetty tuetun keikkatyön malli

pääsi syyskuussa yhtenä viidestä

suomalaisesta hakijasta jatkoon

pohjoismaisessa Impact Startup

-yrityskiihdyttämöohjelmassa. Se

on tarkoitettu yrityksille, yhdistyksille

ja säätiöille, jotka ratkovat

yhteiskunnallisia haasteita.

– Kiihdyttämöohjelmaan osallistuu

hankkeen toisen toteuttajan

ESKOT ry:n tiimi. He suunnittelevat

työnvälityspalveluyrityksen

perustamista, ja yrityksen toiminnan

lähtökohtana olisi nimenomaan

tuetun keikkatyön malli, Ulla Vehkaperä

toteaa.

– Toinen mahdollisuus mallin

hyödyntämiseen jatkossa avautuu

pääkaupunkiseudulla käynnistyneissä

STM:n hankkeissa, joissa

testataan erilaisia alihankintamalleja

osatyökykyisten työllistämiseksi.

Hankkeen tavoitteena on rakentaa

tuetun keikkatyön mallia sadan

henkilön ja kymmenen työpaikan

kanssa. Ulla Vehkaperän mukaan

tilanne näyttää hyvältä.

– Olemme hakeneet sopivaa

tasapainoa mallin kehittämistyön

Sosiaali- ja kuntatalous 19

ja työkeikkojen välittämisen välillä.

Korona on korostanut monien

mielenterveyskuntoutujien yksinäisyyttä

ja osattomuutta tässä yhteiskunnassa,

mutta harvoin näkee

onnellisempia ja tyytyväisempiä ihmisiä

kuin keikkatyöhön päässeet.

puuttuvapala.metropolia.fi

eskot.org/puuttuva-pala

Jokaisella lapsella on oikeus hyvään mielenterveyteen:

”Vuoden 2020 jälkeen lasten ja nuorten

mielenterveystyössä on paljon tehtävää.”

Nuoret kokevat monet asiat nyt ahdistaviksi: tänä vuonna

sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen ja solmiminen on vaikeutunut,

perheiden taloudellinen epävarmuus on saattanut

heikentää turvallisuuden tunnetta ja lisätä epätasa-arvoa

nuorten keskuudessa. Jo ennestään ilmastokriisin takia horjunut

luottamus tulevaan on myös entisestään heikentynyt.

Mielenterveyttä vahvistavalle ja varhaiselle tuelle on

nyt entistä enemmän tilausta neuvoloissa, päiväkodeissa,

kouluissa, urheiluharrastuksissa ja nuorisotyössä. Mielenterveystaitoja

on mahdollista oppia ja opettaa. Koulutusten

ja materiaalien kysyntä onkin nyt poikkeusaikana kasvanut.

Pieniä ihmeitä -joulukeräys lasten

ja nuorten mielenterveystyölle

–Turvataksemme lasten ja nuorten mielenterveystyön jatkuvuuden

ja vastataksemme kasvaneeseen kysyntään MIELI

ry:n joulukeräyksen tuotto käytetään tänä vuonna lasten ja

nuorten hyväksi. Lapsena ja nuorena opitut mielenterveystaidot

suojaavat mieltä läpi elämän sekä auttavat kohtaamaan

vastoinkäymisiä ja kriisejä. Teemme töitä, että kaikilla lapsilla

ja nuorilla olisi turvallisia aikuisia ympärillään tukemassa

heidän kasvuaan ja tarvittaessa antamassa apua vaikeissakin

elämäntilanteissa, MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-

Matturi sanoo.

Koronapandemia on vaikuttanut lasten ja nuorten mieleen

ja hyvinvointiin. Lasten ja nuorten elämä on nyt ollut

riippuvaisempaa oman perheen tilanteesta kuin aiemmin,

esimerkiksi perheen ulkopuolisten sosiaalisten suhteiden

solmiminen on vaikeutunut ja nuorten itsenäistyminen on

hankaloitunut, koska töihin on nyt ollut vaikeampi päästä.

–Koronakriisi on koskettanut

kaikkia lapsia ja

nuoria sekä vaikuttanut

heidän turvallisuuden tunteeseensa

ja tulevaisuuden

toiveikkuuteensa. Tämän

vuoksi lasten ja nuorten

mielenterveyttä edistävä

työ tulee ottaa osaksi pandemian

jälkihoitoa, sanoo

johtava asiantuntija Meri

Larivaara MIELI ry:stä.

Tue tänä jouluna

lasten ja nuorten

hyväksi tehtävää

työtä.

Tee lahjoitus:

www.lastenmieli.fi


20 Sosiaali- ja kuntatalous

Yrittäjän matkassa

Hyvinvointia kehittävä liikkuva oppimisympäristö

ReissuEllu -hanke, pidemmältä

nimeltään Hyvinvointia kehittävä

liikkuva oppimisympäristö

-hanke, on käynnistynyt kesäkuussa

2019 ja jatkuu marraskuun

2021 loppuun saakka.

Hankkeen kautta pyritään vastamaan

haja-asutusalueilla asuvien ikääntyneiden ihmisten toimintakyvyn

ylläpidon haasteisiin Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen

kuntayhtymän (Essoten) alueella. Hanke kietoutuu maakuntaa

kiertävään terveys- ja hyvinvointiauto ReissuElluun ja sen yhteydessä

kehitettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen pilotointiin.

EU-rahoitteinen ReissuEllu -hanke jakautuu

investointiosioon sekä yhteiskehittämishankkeeseen.

Investointiosio rahoitetaan

Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja

sen hallinnointi ja toteutus on Etelä-Savon

Koulutus Oy:n (Esedu) vastuulla. Investointiosio

käsittää terveys- ja hyvinvointiauto

ReissuEllun sekä kaikki siihen liittyvät kiinteät

ja liikuteltavat varusteet.

Investointihankkeen rinnalla toimii yhteiskehittämishanke,

joka on Euroopan sosiaalirahaston

(ESR) rahoittamaa toimintaa. Tässäkin

hankkeen hallinnoijana toimii Esedu

osatoteuttajina ovat Etelä-Savon sosiaali- ja

terveyspalveluiden kuntayhtymä, Essote ja

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Yhteiskehittämishankkeen

sisältö liittyy ReissuEllun

sisällöllisten palveluiden kehittämiseen,

suunnitteluun, testaukseen sekä pilotointiin.

EAKR:n rahoittava viranomainen on

Etelä-Savon maakuntaliitto ja ESR:n puolella

Etelä-Savon ELY-keskus.

Hankkeen jälkeen ReissuEllu -toimintamallin

on tarkoitus jäädä osaksi normaalia

palvelutoimintaa. Tätä silmällä pitäen

hankkeen aikana testataan ReissuEllun palvelutarjontaa

yhdessä eri toimijoiden kanssa

ja arvioidaan millaisia palveluratkaisuja

liikkuvassa oppimis- ja toimintaympäristössä

voidaan jatkossa toteuttaa.

Terveyttä ja hyvinvointia

tukevaa palvelutarjontaa

haja-asutusalueille

ReissuEllu kiertää lähtökohtaisesti hajaasutusalueilla.

– Monet maakuntamme ihmiset, myös

ikääntyneet, asuvat haja-asutusalueilla.

ReissuEllun palvelurakenne pyritään rakentamaan

sosiaali- ja terveyshuollon peruspalveluiden

ympärille. Tarjonta painottuu terveyttä

ja hyvinvointia tukeviin palveluihin,

jotta ihmisten toimintakyky pysyisi riittävän

hyvällä tasolla ja mahdollistaisi tätä kautta

kotona asumisen mahdollisimman pitkään.

Hankkeen ajan ReissuEllu tarjoaa palveluitaan

Essoten toiminta-alueella, toteaa

ReissuEllu -hankkeen projektipäällikkö

Teija Räihä.

ReissuEllu oppimisympäristönä tarjoaa

uudenlaisen yhteistyön kehittämisen työelämän

kanssa.

-Pyrimme Essoten kanssa rakentamaan

uusia toimintamuotoja sosiaali- ja terveyspuolelle,

mutta kehittämisyhtiön kautta

tehdään yhteistyötä yrityskentän kanssa

laajemminkin.

Räihä kertoo, että esim. sosiaali- ja terveyspuolella

on yrityksiä, jotka toteuttavat

erilaisia teknologisia ratkaisuja etäpalveluihin

tai ruokailemiseen liittyen.

– Kehittämisyhtiön kautta olemme hakeneet

hankkeelle myös yrityskumppaneita,

jotka tuovat omaakin palvelutarjontaansa

ihmisille tiedoksi. Hankkeessa on mukana

erittäin laaja toimijakenttä, unohtamatta

kolmannen sektorin järjestötoimijoita, jotka

ovat merkittävässä roolissa tuen ja palveluiden

tarjonnassa.

ReissuEllu-hanke tulee tarjoamaan kunnille

ja muillekin toimijoille lisäpalvelumuodon,

jolla voidaan koeajaa erilaisten

palveluiden liikkuvia ratkaisuja. Hankkeella

ei pyritä olemassaolevien palveluiden korvaamiseen

tai lakkauttaumiseen, vaan niiden

tukemiseen.

Noin 40 pysähdyspaikkaa

ympäri Etelä-Savoa

ReissuEllu aloitti toimintansa virallisesti

5.10.2020 ja ensimmäisessä vaiheessa palvelulla

on ollut 39 pysähdyspaikkaa. ReissuEllu

suuntaa päivittäiset 2–3 pysähdystään alueittain.

Pysähdysten määrä riippuu siirtymien

pituudesta. Pysähdykset pyritään tekemään

kylätaloissa tai -kouluilla, jotka tarjoaisivat

myös lämpimiä sisätiloja pysähdyksen

tueksi.

– ReissuEllun sisälläkin voidaan toteuttaa

maksimissaan muutamien henkilöiden vastaanottoja,

mutta isommille ryhmille, kuten

ryhmäluennoille, olisi hyvä olla käytettävissä

joku lämmin sisätila, Räihä mainitsee.

ReissuEllun henkilökuntaan kuuluu pääsääntöisesti

kuljettaja, Essoten ammattilainen

(mm. elintapaohjaaja, muistihoitaja tai

sairaanhoitaja) sekä lähihoitajaopiskelija.

ReissuEllun palvelurakenne muovautuu

Esedun sosiaali- ja terveysalan opettaja Satu Sundell (vas)

ja ReissuEllu-hankkeen projektipäällikkö Teija Räihä.

mukana olevan ammattilaisen mukaan.

– ReissuEllu kuuluu yhtenä osana lähihoitajaopiskelijan

työelämässä oppimiseen ja

osaamisen kehittämiseen. Opiskelijat tulevat

mukaan yleensä yhdeksi viikoksi kerrallaan.

ReissuEllu toimii yhtenä oppimis- ja työympäristönä

työelämän oppimisjaksolla.

Terveyspalveluita

toimintakyvyn ylläpitoon

ReissuEllu tarjoaa asiakkailleen erityyppisiä

terveyspalveluita. ReissuEllussa tehdään

mm. erilaisia toimintakyvyn mittauksia,

diabeteksen riskiarviointia sekä asiakkaiden

terveyttä ja hyvinvointia tukevia vastaanottoja.

Asiakkaille tarjotaan mm. vinkkejä ravitsemukseen,

liikuntaan sekä unen ja oman

terveyden edistämiseen liittyen.

– Nyt mukana ollut muistihoitaja on

pitänyt infotilaisuuksia muistiin liittyen ja

kertonut miten muistihoitajan vastaanotolle

pääsee. Tarvittaessa muistihoitaja on tehnyt

myös muistitestauksia pysähdyspaikoilla.

Räihä mainitsee, että kun autossa on mukana

muitakin ammattilaisia, joilla on so siaalija

terveysalan koulutus, voidaan asiakkaita

palvella useamman henkilön voimin.

– Opiskelijat ovat pitäneet ReissuEllun

asiakkaille etänä mm. erilaisia jumppa- ja

keskustelutuokiota ravitsemuksesta ja arjen

voimavaroista. Mukana on myös muita etätoiminnallisuuksia,

joita tämän hankkeen

aikana testataan.

Hankkeen aikana on tarkoitus pilotoida ja

testata monia erilaisia palveluita, jotka voisivat

vastata kyläläisten tarpeisiin. Reissu-

Ellun tarjonta tulee vakiintumaan hankkeen

päättyessä.

– Olemme pilotoimassa myös etälääkärivastaanottoja,

johon liittyen meillä on jo

laitteistovalmiutta ja kokemustakin, Räihä

toteaa.

Räihän mukaan ReissuEllu -hankkeen

Kuva: Esedu

vahvuuksiin kuuluu sen vahvistava rooli jo

olemassa oleville palveluille. Tätä kautta

voidaan haja-asutusalueiden ikääntyville

asukkaille tarjota toimintakykyä ylläpitäviä

palveluita.

– Toki myös kestävän kehityksen näkökulmasta

tämä on varsin toimiva malli. Me

menemme kylille yhden auton kanssa, jolloin

voidaan välttyä kymmenien yksityisautojen

turhalta liikenteeltä kaupungin suuntaan.

Maksuttomia webinaareja

kaikille asiasta kiinnostuneille

Hankkeeseen liittyy myös osaamisen

kehittämistä, jonka puitteissa järjestetään

erilaisia koulutuskokonaisuuksia erilaisten

webinaarien muodoissa. Webinaareissa

pääsevät ääneen mm. yrityskumppanit, jotka

voivat esitellä sitä kautta palvelurakenteitaan

ja tarjota tulevaisuuden digitaalisia ratkaisuita

osaamisen kehittämiseen. Webinaarit ovat

avoimia kaikille, joten niihin voi osallistua

kuka tahansa asiasta kiinnostunut.

– Pyrimme edistämään osaamista ja tietoisuutta

laajemminkin sekä herättelemään

ajatuksia siitä, mitä mahdollisuuksia omatoimisen

terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi

on olemassa.

www.esedu.fi/hanke/reissuellu

www.essote.fi

Kuvat: Tamlas Oy

Terveys- ja hyvinvointiauto ReissuEllun varustelusta vastasi Tamlans Oy.


ja toimintavarmuutta

Sosiaali- ja kuntatalous 21

etähoitoon

Lapissa haetaan laatua ja toimintavarmuutta

etähoitoon koulutuksella

– Hoitotyön työvoimapula on tätä päivää ja mitä suurimmassa määrin

myös tulevaisuutta. Koulutuksella laatua ja toimintavarmuutta etähoitoon

-hankkeella pyritään pidentämään hoitajien työuria mahdollistamalla

eläkeiän kynnyksellä olevien tai osatyökykyisten hoitajien tekemä

etätyö, tiivistää hankkeen idean projektipäällikkö, lehtori Outi Mikkola

Lapin ammattikorkeakoulusta.

Kokeneita hoitajia

tekemään etähoitotyötä

Yksi vastaus hoitajapulaan on

osatyökykyisten hoitajien erilaisten

hoitotyömahdollisuuksien kehittäminen

ja sen myötä työurien jatkamisen

mahdollistaminen etähoitotyön

keinoin. Tämä onnistuu, kun

etähoitotyötä tekeville hoitajille

on tarjolla etähoitotyön osaamista

vahvistavaa koulutusta. Tähän

tarpeeseen vastaa Koulutuksella

laatua ja toimintavarmuutta etähoitoon

-hanke, joka tuottaa koulutusmallin

etähoitotyön laadun

(hoitotyön osaamisen näkökulma)

ja toimintavarmuuden (digiosaamisen

näkökulma) varmistamiseksi.

– Yhtenä hankkeen tavoitteena

on tuoda esiin etähoitotyön merkitystä

ja mahdollisuuksia. Koronaepidemian

vuoksi etähoitotyö

ei enää ole ihmisille yhtä vierasta

kuin aikaisemmin, vaan se on tätä

päivää. Siltä osin korona, niin

ikävää kuin se onkin, on hoitanut

hankkeen markkinointia, Outi

Mikkola toteaa.

Koulutuksella laatua ja toimintavarmuutta

etähoitoon -hankeen

toteutusaika on 1.3.2020-

31.10.2022 ja sitä rahoittaa

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Euroopan sosiaalirahastosta.

Ensimmäiseksi

kartoitusvaihe

Outi Mikkolan mukaan hankkeessa

on toistaiseksi kartoitettu

muualla Suomessa ja maailmalla

toimivia etähoivaratkaisuja

ja hyvinvointiteknologiaa sekä

tutustuttu erilaisiin digitaalisiin

oppimisympäristöihin. Kartoitusta

ovat tehneet pääasiassa hankkeen

toteuttajiin kuuluvat Lapin ammattikorkeakoulu

ja Lapin koulutuskeskus

REDU.

– Hankkeen ICT-asiantuntijat

ovat tutustuneet eräiden sairaanhoitopiirien

ja yksityisten tahojen

käyttämiin etävastaanotto-ohjelmistoihin

ja teknisiin ratkaisuihin.

Etähoitotyö ei ole fyysisesti raskasta,

mutta se on vaativaa työtä,

joka täytyy tehdä laadukkaasti.

Etähoitoa voi olla monenlaista:

se voi tapahtua reaaliaikaisesti

videoyhteyden kautta, tai se voi

perustua etäluettavista välineistä,

kuten verenpainemittarista, saatuun

tietoon.

– Hankkeen osatoteuttajista

Rovaniemen kaupungin kotihoito

toteuttaa etähoitoa kotihoitotyössä

siten, että asiakkaaseen ollaan yhteydessä

videon välityksellä. Toinen

osatoteuttaja Lapin keskussairaala

on parhaillaan määrittelemässä

omia tarpeitaan tämän hankkeen

osalta.

Osallistujien rekrytointi

lähiaikoina

Keskussairaalan ja Rovaniemen

kaupungin hanketyöntekijät astuvat

vahvemmin kuvaan mukaan siinä

vaiheessa, kun pilotointivaiheen

koulutukset alkavat. Ensimmäinen

koulutus toteutetaan syksyllä 2021.

Koulutukseen osallistuvien hoitajien

rekrytointi aloitetaan tämän

vuoden puolella tai viimeistään ensi

vuoden alussa.

– Organisaatiot hakevat koulutettavia

henkilöitä. Pilottivaiheeseen

osallistuvat koulutettavat hoitajat

ovat pääsääntöisesti osatyökykyisiä,

osatyökykyisyyden uhan alla

olevia tai ikääntyneitä hoitajia.

– Aluksi osallistujille tehdään

kysely, jossa tiedustellaan heidän

käsityksiään etähoidosta ja koulutustarpeista

etähoitoon liittyen.

Kyselyn tulosten perusteella räätälöimme

koulutuksen sisältöä.

Syksyn -21 koulutuksesta saatujen

kokemusten perusteella koulutuksen

sisältöä ja toteutusta voidaan

tarvittaessa hioa seuraavan kevään

koulutukseen, Outi Mikkola sanoo.

Hankkeen toimenpiteitä

Hank

toimintavarmuutta. Malli avataan lutuksen tietotekninen toteutus on

julkaisun muotoon ja se on jatkossa vielä avoinna.

Hankkeessa tuotetaan koulutusmalli,

käytettävissä hoitotyön kouluttajaorganisaatioissakaisulta

luotettavuutta ja helppo-

jolla parannetaan – Edellytämme valittavalta lähihoitajien

rat-

terveydenhoitajien toteuttaman Lopputuloksena etähoitotyön tulee olemaan käyttöisyyttä. laatua Tietenkin (hoitotyönosaa

tietoturva

vapaasti valittava viiden opintopisteen

opintojakso lähi-, näkökulma).

terveyden- erittäin tärkeässä roolissa. Aikai-

ja ammattietiikka tulevat olemaan

toimintavarmuutta (digiosaamisen

ja sairaanhoitajaopiskelijoille sekä sempien kokemusten ja hankkeessa

ICT-alan opiskelijoille.

tehtyjen kartoitusten perusteella on

Kohderyhmänä ovat osatyökykyiset Hankkeen koulutuksissa tai mukana osatyökyvyn selvää, että vuorovaikutukseen uhan alla ja olevat

Viiden op:n opintokokonaisuus

oppilaitoksille juurtuu osaksi

olevien hoitajien kautta etähoitotyö ohjaamiseen täytyy kiinnittää huomiota

etähoitotilanteessa, mainitsee

etähoitotyöstä kiinnostuneet lähihoitajat,

erilaisten hoitotyö-sairaanhoitajayksiköiden ja terveyde

sujuvaa päivittäistä Mikkola.

Koulutuksen opetusmenetelmät

Koulutuksella

suunnitellaan käytännönläheisiksi,

opiskelijoita osallistaviksi ja hoitopalvelujen saatavuuden myös on tullut ihmisille tutummaksi,

laatua ja toimintavarmuutta

toimintaa. Etähoito mahdollistaa

etähoitoon

– Vaikka korona-aikana

-hankeen

etähoito

tote

31.10.2022 monipuolisesti ja sitä digitaalisia rahoittaa menetelmiä

hyödyntäviksi. Hankkeessa aiempaa laajemman terveyspal-

kuitenkin edelleen merkityksel-

väljästi Pohjois-Pohjanmaan asutuilla seuduilla sekä koetaan ELY-keskus face-to-face-hoitotyö 307 ehkä 702 e

sosiaalirahastosta.

tuotetaan etähoito-koulutuskokonaisuutta

velujen tarjonnan suomalaisessa lisemmäksi. Hankkeessa ajatte-

koskeva koulutusmalli, yhteiskunnassa.

lemme asian niin, että etähoitoa

johon kootaan hyviksi käytännöiksi

on helpompi tehdä, kun hoitajalla

Projektipäällikkö osoittautuneet toimintatavat, Outi jotka

Mikkola, Tietoturva huomioidaan outi.mikkola@lapinamk.fi

on vankka kokemus kasvokkain

edistävät etähoidon laatua ja Outi Mikkola kertoo, että kou-

tehdystä hoitotyöstä. Tästä syys-

tä kohderyhmänä ovatkin juuri

kokeneet hoitajat, joilla on vahva

ammattitaito.

www.rakennerahastot.fi


Yrittäjän matkassa

22 Sosiaali- ja kuntatalous Yritysmaailma 1

Ergonomian huomioiminen on

tärkeää etätyössä, monipaikkaisessa

työssä ja toimistoissa

ErgoFinland Oy on kehittänyt tuotteita lisääntyvää etätyötä silmällä pitäen yli viiden vuoden ajan.

Valikoimista löytyy monenlaisia työergonomiaa parantavia ratkaisuja erilaiset tarpeet ja olosuhteet

huomioiden. Tämä vuosi on ollut hyvin poikkeuksellinen, kun valtaosa väestöstä siirtyi maaliskuussa

etätöihin. Kesän jälkeen odotettiin paluuta työpaikoille, mutta suurella osalla työntekijöistä etätyöt

jatkuvat. Puutteita kotikonttoreiden ergonomiassa on vieläkin isolla osalla työntekijöistä. Tämä voi

johtaa tuki- ja liikuntaelinvaivojen lisääntymiseen. Etätyö ja monipaikkainen työ on tullut jäädäkseen,

ja tämä asettaa tilojen käytölle uusia mahdollisuuksia ja haasteita.

LUCAS LÖNNQVIST kannustaa satsaamaan

etäergonomiaan ja käyttää itsekin etäpäivänä

GetUpDesk light seisomatyötasoa ja Gymbaaktivointilautaa.

Kotimaisilla tuotteilla tuetaan

myös useita suomalaisia yrityksiä.

GYMBA AKTIVOINTILAUTA. Uusimman tutkimuksen

mukaan aktiivinen Gymban käyttö

on verrattavissa kävelyyn, lihasaktiivisuuden

suhteen. Patentoitu ja maailmalla palkittu elastisuus

tuo seisomiseen monipuolisen liikkeen

ja sen mukana useita terveysvaikutuksia. Kotimaisen

Gymban avulla vähennät istumista, teet

seisomisesta aktiviisempaa ja mukavampaa.

SEAT GUARD MIKROTAUOTTAJA.

Uusi kotimainen terveysinnovaatio Seat Guard

istumisen mikrotauottaja pitää huolen siitä

ettet jumitu istumaan liian pitkäksi aikaa.

Esiohjelmoitu värisemään 2 minuutin ajan 30

min. välein. Laite lisää aktiiviuutta ja säätöpöydän

käyttöastetta.

Etätyö ja monipaikkainen työ

Kotona töitä tehdään usein keittiön

pöydän ääressä eikä työtuolikaan ole

optimaalisin. Työpiste saattaa löytyä

myös olohuoneen sohvalla istuessa ja

läppäri sijoitettuna olohuoneen pöydälle.

Työasentojen vaihtelu saattaa unohtua, ja

se voi olla kotioloissa hankalaa. Tämän

vuoksi olisi tärkeää saada lisättyä aktiivisuutta

etätöissä, toteaa ErgoFinland Oy:n

avainasiakaspäällikkö, toimintaterapeutti

Hanna Ojutkangas.

– Olisi hyvä rakentaa itselle sellainen

työpiste, jossa pystyy työskentelemään

sekä seisten että istuen, jatkaa yrityksen

toimitusjohtaja Lucas Lönnqvist.

Riittävät tauot ja jaloittelu työn lomassa

on tärkeää hyvinvoinnin kannalta. Yritykset

ovat tarjonneet henkilökunnalleen

välttämättömät työvälineet kotitoimistolle,

kuten läppärin ja hiiren. Väliaikaisratkaisuna

tämä toimii, mutta pidemmän

päälle työpiste on oltava työntekijälle

ergonomisesti suunniteltu. Työtehtävästä

riippuen esimerkiksi useampi näyttö on

työtehtävän luonteen vuoksi tarpeellista.

Tällöin työpöydän on oltava riittävän

suuri. Kotioloissa tilat eivät välttämättä ole

riittävät ellei ole erillistä työhuonetta tai

vierashuonetta, jonne työpöydän sijoittaa.

Monissa yrityksissä pohditaan ratkaisuja

siihen, miten jatkossa toimia toimitilojensa

suhteen. Etätyö tulee jatkumaan

normaalina käytäntönä, ja työtä voidaan

tehdä paikasta riippumatta - välillä toimistolla,

kotona, mökillä, yhteistiloissa,

co-working tiloissa jne. – Monipaikkainen

työ tuo varmasti vaihtelua, mutta tämä

lisää sitä, että työntekijän ergonomiasta

on huolehdittava paikassa kuin paikassa,

muistuttaa Lönnqvist.

Ergonomiset työvälineet

ja terveysdesign

ErgoFinlandin tuotteet mahdollistavat

hyvän työskentelyasennon, lisäävät liikettä

ja parantavat työ- ja toimintakykyä.

Tuotteiden kehitystyössä ja suunnittelussa

on mukana terveysalan ammattilaisia,

kuten työfysioterapeutteja. Olemme

tehneet vuoden alusta yhteistyötä Ivana

Helsingin kanssa, ja markkinoille on

tulossa tuotteitamme Paola Suhosen suunnittelemalla

kuosilla, Ojutkangas kertoo.

Terveysdesign on tärkeä osa ErgoFinlandin

strategiaa.

Ergonomialla on merkitystä, jotta voidaan

ylläpitää työ- ja toimintakykyä sekä

ennaltaehkäistä toimintakyvyn alenemaa.

ErgoFinlandin tuotteet on kehitetty ja valikoitu

mm. mahdollistamaan hyväryhtinen

työskentely pienissäkin tiloissa.

Runsaan

istumisen terveysriskit

• Ylipaino ja lihavuus

• Metabolinen oireyhtymä

• Tyypin 2 diabetes

• Sydämen ja verisuonten sairaudet

• Rasvamaksa

• Rinta- ja paksusuolisyöpä

• Tuki- ja liikuntaelimistön

ongelmat

• Ennenaikainen kuolema

OPTAPAD on huippuergonominen

keskihiiri ja täysin kliininen. Keskellä

oleva touchpad on helppokäyttöinen

lasilevy, joten hiirtä voidaan ohjata kuten

älypuhelimen näyttöä. Irrotettavat

rannetuet ovat desinfioitavissa.

Lisää liikettä työpäivään

Kotiin ei aina ole mahdollista rakentaa

erillistä työpistettä. ErgoFinlandin

tar joama ratkaisu ovat pienet ja kevyet

apuvälineet, kuten seisomatyön mahdollistavat

GetUpDesk-työtasot. Tavallisen

pöydän päälle asetettavat tasot

saa säädettyä sopivalle korkeudelle niin

seisomatyötä tehtäessä kuin esimerkiksi

aktiivituolia käytettäessä. Kotimainen

GetUpDesk light on ollut huippusuosittu

seisomatyötaso kotitoimistoihin. Sen saa

helposti kolmeen osaan ja kompaktisti

säilytettyä esim. sängyn alle. Näin työt pysyvät

paremmin poissa mielestä, kun työtason

saa tarvittaessa piiloon. GetUpDesk

lightiin löytyy myös useita lisävarusteita

yksilöllisen tarpeen mukaan.

Tärkeää myös on huomioida se millaisella

alustalla seistään. - Esimerkiksi

parkettilattia on melko kova. Meillä on

erilaisia ratkaisuja: on pehmeitä mattoja

ja aktivointilauta Gymba, Lönnqvist kertoo.

Gymba-aktivointilaudalla seisominen

pitää käyttäjänsä liikkeessä ja auttaa paremman

seisomaryhdin saavuttamisessa.

Tuotteita voi hyödyntää myös muissa arjen

toiminnoissa.

– Gymbaa voidaan verrata kävelyyn,

lihasaktiivisuuden suhteen. Monet tutkimukset

osoittavat, että työpäivään pitäisi

saada sisällytettyä liikettä, Ojutkangas

toteaa. Seisontamatot puolestaan keventävät

selkään ja jalkoihin kohdistuvaa

kuormitusta, ja seisominen on nivelystävällisempää.

Työn rytmittämisen avuksi sopii Seat

Guard -mikrotauottaja. Se on tekninen

älylaite, joka on esiohjelmoitu muistuttamaan

värinällä käyttäjäänsä taukojen

pitämisestä 30 minuutin välein. Tuote

on suomalainen innovaatio ja

valmistettu Suomessa. Kotimaisuus

on ErgoFinlandille

tärkeä arvo.

–Aina, kun kehitämme

uutta tuotetta, mietimme

aina ensin, onko se mahdollista

valmistaa Suomessa,

Lönnqvist sanoo.

Seat Guard on hiljattain

lanseerattu myös Skandinavian

markkinoille.

Koronapandemian myötä

lisääntyneen etätyön ansiosta

ErgoFinlandin vienti

on hyvässä kasvussa.

– Maailmalla ei ehkä

ollut näin valmista konseptia

etätyövälineiden suhteen, Lönnqvist

toteaa.

Suomessa ErgoFinlandin tuotteita saa

ostaa jälleenmyyjiltä kautta maan sekä

useista verkkokaupoista. Tuotteiden

valintaan saa käyttöopastusta ottamalla

yhteyttä ErgoFinlandiin. Testaaminen

onnistuu yrityksen tiloissa Helsingissä, ja

monia tuotteita on mahdollista saada myös

koekäyttöön.

ErgoFinland Oy

on pitkät perinteet

omaava kotimainen perheyhtiö

työhyvinvoinnin saralla.

Teemme jatkuvaa tuotekehitystä,

ja pyrkimyksenä

on aina löytää suomalaisia

valmistajia ergonomiatuotteillemme.

Linnanherrankuja 16, 00950 Helsinki

Puh: (09) 759 7330 Fax: (09) 759 3933

info@ErgoFinland.fi • www.ErgoFinland.fi


Vapaaehtoistyö ikäihmisten parissa

voi olla avain maahanmuuttajanaisten

osallistamiseen ja kotouttamiseen

Tampereen ammattikorkeakoulun hallinnoima Kotoa kotiin ja yhteiskuntaan -hanke edistää maahanmuuttajanaisten

ja vanhuspalveluita tarjoavien organisaatioiden yhteistyötä sekä pyrkii rohkaisemaan

naisia siirtymään kotoa yhteiskunnalliseen toimintaan. Hankkeessa kehitetään maahanmuuttajanaisten

kanssa valmennusmalli, joka valmentaa maahanmuuttajanaiset osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan

tutustuttamalla heidät suomalaiseen kulttuuriin, viestintäkulttuuriin, suomalaiseen sosiaali- ja

terveydenhuollon palvelujärjestelmään sekä suomalaiseen työelämään.

Sosiaali- ja kuntatalous 23

Hanketta rahoittaa EU:n turvapaikka-,

maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto

AMIF. Hankkeen toiminta-aika on 1.3.2019–

31.8.2021. Hankkeen yhteistyökumppaneita

ovat Setlementti Tampere ry:n Naistari, Suomen

pakolaisapu ry, Kotipirtti ry, Tampereen

ev.lut. srk:n Mummon kammari, Tampereen

kaupunki (Tammelan lähitori) sekä Apukolmio

Oy.

Omakohtainen kokemus havahdutti

– Työskentelin vapaaehtoisena vastaanottokeskuksessa

vuonna 2015, kun Suomeen

tuli paljon pakolaisia. Vastaanottokeskuksessa

naiset, ja miehetkin, kyselivät, että

mitä he voisivat tehdä, kun aika käy niin

pitkäksi. Samoihin aikoihin muistisairas

isäni, joka sittemmin on jo edesmennyt,

valitteli usein yksinäisyyttään. Keksin viedä

kolme maahanmuuttajanaista isäni luokse

käymään. Tilanne sujui erittäin hyvin, ja he

kävivät isäni luona myöhemminkin kylässä.

Rajallinen kielitaitokaan ei haitannut, vaan

tapaamiset piristivät sekä isääni että näitä

naisia, muistelee projektipäällikkö ja gerontologisen

hoitotyön yliopettaja Sirpa Salin

Tampereen ammattikorkeakoulusta.

– Maahanmuuttajien ja ikäihmisten kohtaaminen

ei toki ole minun ideani. Tuolloin

viitisen vuotta sitten mediassa oli useita

esimerkkejä tämänkaltaisesta toiminnasta

Suomessa. Tiesin, että esimerkiksi Itävallassa

on saatu hyviä kokemuksia maahanmuuttajanaisten

vapaaehtoistyöstä ikääntyneiden

luona. Ajatus tämän hankkeen suunnittelemisesta

sai kuitenkin lopullisen sysäyksen

siitä, kun näin miten hyvin vierailu toimi

isäni kohdalla.

Osallistumisen esteitä

halutaan madaltaa

Haavoittuvassa asemassa olevien maahanmuuttajanaisten

kotoutuminen suomalaiseen

yhteiskuntaan voi olla vaikeaa, koska kotihoidon

tuki mahdollistaa heidän jäämisensä

kotiin hoitamaan lapsiaan. Maahanmuuttajanaisten

ja heidän lastensa kotoutumista

edistäisi se, että maahanmuuttajanaisille

tarjottaisiin mahdollisuus matalan kynnyksen

osallistumiseen. Yksi tällainen matalan

kynnyksen toimintatapa on heidän osallistumisensa

ikäihmisten arkeen.

– Hankkeessa on toistaiseksi tehty pohjatyötä,

jotta pääsisimme pilotointivaiheeseen.

Olemme tutustuneet laajasti kirjallisuuteen

ja haastatelleet maahanmuuttajia heidän

harrastuksistaan. Olemme haastatelleet myös

asiantuntijoita. Tarkoituksena on ollut selvittää,

millaisia esteitä maahanmuuttajanaisilla

on lähteä kodin ulkopuoliseen toimintaan.

Ehdimme pitää kaksi työpajaa ennen koronarajoituksia

ja kolmannen pystyimme

järjestämään syyskuussa, Sirpa Salin kertoo.

– Kaikissa kolmessa työpajassa on ollut

mukana 12 maahanmuuttajanaista ja kahdessa

ensimmäisessä työpajassa oli lisäksi kaksi

jo pidempään Suomessa asunutta naista.

Työpajoissa jakauduttiin miettimään aiheeseen

vaikuttavia tekijöitä ryhmissä, jotka

koostuivat sekä maahanmuuttajanaisista että

yhteistyökumppaneiden edustajista. Työpajoissa

esiin tulleita asioita on hyödynnetty

valmennusmallin kehittämisessä. Mallin

luonnos on nyt valmis.

Valmennusmalli kokoaa

huomioitavat asiat

Sirpa Salinin mukaan mallissa käydään

läpi asiat, jotka on otettava huomioon, kun

maahanmuuttajanainen menee vanhan ihmisen

luokse vapaaehtoistyöhön.

– Yhteisiin pelisääntöihin kuuluu mm.

ajoissa saapuminen. Mallissa valaistaan erilaisen

kulttuuritaustan ymmärtämistä, kerrotaan

vanhenemisen ihmisessä aiheuttamista

muutoksista ja niiden huomioimisesta sekä

avataan vapaaehtoistyön ajatusta. Tarkoitus

on, että kohtaaminen tuntuu turvalliselta sekä

maahanmuuttajanaiselle että ikäihmiselle.

– Nyt olemme ryhtymässä pilotoimaan

mallia käytännössä. Maahanmuuttajanaiset

menevät harjoittelemaan paikkoihin, joissa

he tapaavat ikäihmisiä ja tekevät heidän

kanssaan yhdessä kaikenlaisia askareita.

Koronavirus on viivästyttänyt pilotoinnin

alkua, mutta yhteistyökumppaneidemme

mukaan kohtaamisia voidaan nyt käynnistää

rajoitukset huomioiden.

Suhtautuminen on positiivista

Hankkeessa on haastateltu 19:ää ikääntynyttä

ihmistä ja kysytty heidän mielipidettään

siitä, että heidän kotiinsa tulisi maahanmuuttajanainen

käymään kylässä ja auttamaan arkiaskareissa.

Sirpa Salin kertoo, että kyselyn

tulokset olivat positiivisia.

– Ikäihmiset kokivat, että he pystyisivät

vastavuoroisesti auttamaan esimerkiksi

suomen kielen opinnoissa, tai he voisivat

toimia varamummona tai -vaarina. Toisaalta

vastauksissa todettiin, että luottamuksen

rakentaminen vie aikaa.

– Maahanmuuttajanaiset ovat pitäneet

hanketta hyvänä, mutta hankkeessa alun

perin ajateltu puolen vuoden sitoutuminen

toimintaan voi olla haasteellista perheellisille.

Olemmekin saaneet rahoittajalta luvan

lyhentää sitoutumisen kestoa, mukaan voisi

lähteä lyhyemmissä jaksoissa.

– Naisten ammatillinen kokemus vanhusten

parissa työskentelystä vaihtelee suuresti:

joillakin on runsaasti kokemusta, toisilla ei

lainkaan. Kaikki ovat kuitenkin tottuneet

olemaan ja elämään vanhojen ihmisten

kanssa omassa maassaan ja kulttuurissaan,

Salin mainitsee.

Kurkistus hoivatyön maailmaan

– Hankkeen tarkoituksena ei ole kohderyhmän

työllistäminen vaan kotouttaminen,

mutta paikallisten oppilaitosten, eli Tampereen

Aikuiskoulutuskeskuksen ja Tampereen

seudun ammattiopisto Tredun kanssa

olemme ajatelleet, että pilottiin osallistujille

voisi antaa hankkeessa toimimisesta opintopisteitä,

jotka olisivat hyväksiluettavissa

sosiaali- ja terveysalan opinnoissa. Hanke on

hyvä kurkistusikkuna hoiva-alan maailmaan,

jos joku osallistuja haluaisi lähteä alaa opiskelemaan,

huomauttaa Sirpa Salin.

– Hankkeessa on tarkoitus valmistaa

myös dokumenttielokuva, jossa kuvataan

ikäihmisten ja maahanmuuttajanaisten

kohtaamisia. Kuvausten aloittaminen on

koronan vuoksi lykkääntynyt. Ajatuksena

on, että dokumentti olisi yksi tapa levittää

hankkeen toimintamallia ja tuloksia. Käytännössä

mallin hyödyntämisen on hankkeen

päätyttyä suunniteltu jatkuvan Setlementti

Tampere ry:n Naistari-kohtaamispaikassa,

jossa maahanmuuttajanaiset tapaavat.

Jatkohanke kehitteillä

Sirpa Salin kertoo, että jatkohankkeen

ideointi on käynnissä.

– Laajentaisimme aiheen käsittelyä esimerkiksi

ottamalla maahanmuuttajamiehet

mukaan. He usein ihmettelevät, mikseivät

he eivät pääse osallistumaan. Yhdessä kantaväestön

kanssa tehty vapaa-ajan toiminta

olisi kotoutumisen ja hyvinvoinnin kannalta

tärkeää.

– Hankkeessa työskentely on avartanut

omaakin ajattelua. Yksi hankkeen myötä

tullut huomio on, että suomalaiset suhtautuvat

kuitenkin aika myönteisesti maahanmuuttajiin.

On hienoa havaita se toivo, joka

maahanmuuttajista välittyy, vaikka he ovat

kokeneet kovia.

projects.tuni.fi/kotoa-kotiin-ja-yhteiskuntaan/


24 Sosiaali- ja kuntatalous

Yrittäjän matkassa

Ergonomiaa ja hyvinvointia etätyöhön I www.ergofinland.fi

GetUpDesk Light - Seisomatyötaso

• Loistava ratkaisu kotitoimistoon

• Mahdollistaa seisomatyön lähes kaikkialla

• Kotimainen tuote

• 8 eri korkeutta

Tilaa ilmainen kokeilu

www.getupdesk.fi

GYMBA - Aktivointilauta

• Ryhti paranee

• Poltat kaloreita

• Koko keho aktivoituu

• Liikut monipuolisemmin

• kotimainen tuote

• Gymban aktiivinen käyttö on verrattavissa

kävelyyn, lihasaktiivisuuden suhteen.

Tilaa ilmainen kokeilu

www.gymbakokeilu.fi

TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ

| ASIAKASTIEDOT

Ajantasainen tieto

aina saatavilla

| MOBIILISOVELLUS

Liikkuvan hoivatyön

tehostamiseen

DomaCare® on Invian Oy:n tuote.

DomaCare mahdollistaa monipuolisen

ja turvallisen asiakastietojen

käsittelyn ajasta ja paikasta riippumatta

hoiva-alan erityistarpeita

silmällä pitäen.

Lue lisää DomaCaresta

www.domacare.fi/asiakastiedot

Mobiilisovellus helpottaa työtä niin

kotihoidossa kuin asumispalveluidenkin

parissa ja nopeuttaa mm.

päivittäisten asiakaskirjausten

tekemistä sekä tiedon saantia.

Lue lisää DomaCaresta

www.domacare.fi/mobiili

| RAI-ARVIOT

Hyödynnä RAI-tietoa

aivan uusilla tavoilla

DomaCaren avulla teet RAI-toimintakykyarviot

suoraan toiminnanohjausjärjestelmällä,

mikä antaa aivan

uusia käyttömahdollisuuksia kerätyn

tiedon hyödyntämiseen.

Lue lisää DomaCaresta

www.domacare.fi/rai

| LASKUTUS

Suunniteltu hoiva-alan

erityistarpeisiin

Laskutus tapahtuu lähes huomaamatta

muun päivittäisen toiminnan

ohessa automaattisesti oli se sitten

kuntien koonti-, palveluseteli- tai

käytettyyn aikaan perustuvaa.

Lue lisää DomaCaresta

www.domacare.fi/laskutus

Tutustu myös DomaCaren muihin ominaisuuksiin osoitteessa domacare.fi ja

pyydä esittely asiakaspalvelustamme sähköpostilla tuki@domacare.fi tai

puhelimitse 020 7424 090.

Vanhustyö | Kotihoito | Vammaistyö | Lastensuojelu

Päihde- ja mielenterveyskuntoutus | Perhetyö | Kotisiivous

domacare.fi

More magazines by this user
Similar magazines