Sosiaali- ja kuntatalous, marraskuu
Osoitteelliset jakelut kunta- ja sosiaalialan päättäjille. Lisäksi olemme mukana sosiaali- ja kuntapuolen tärkeimmissä messutapahtumissa.
Osoitteelliset jakelut kunta- ja sosiaalialan päättäjille. Lisäksi olemme mukana sosiaali- ja kuntapuolen tärkeimmissä messutapahtumissa.
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Joulukuu 2022 | www.yritma.fi<br />
<strong>Sosiaali</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kuntatalous</strong> 1<br />
SISÄLLÄ:<br />
• Hyvä arki ikääntyville<br />
• Vanhuspalveluihin<br />
tarvitaan hoivaavustajia<br />
• Alykäs työvuorosuunnittelu<br />
tuo<br />
helpotusta hoitajien<br />
elämään<br />
• Apua työuupumisriskin<br />
tunnistamiseen<br />
• Ennaltaehkäisy on<br />
parasta mielenterveydelle<br />
www.maivita.fi<br />
Minnesotamallista hoitoa<br />
riippuvuuksiin Hämeenlinnassa<br />
• päihderiippuvuus • peliriippuvuus<br />
• läheisriippuvuus<br />
Soita niin<br />
kerromme lisää<br />
0400 315 069<br />
Yksilölliset <strong>ja</strong> tasapuoliset<br />
työvuorosuunnitelmat<br />
minuuteissa<br />
Varaa oma 45 minuutin esittelyaika:<br />
calendly.com/vuorox<br />
Tuomo Peltola<br />
tuomo.peltola@plaincomplex.com<br />
040 - 732 33 30<br />
plaincomplex.fi
2<br />
<strong>Sosiaali</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kuntatalous</strong><br />
Hanki osaamista vaikuttavan ryhmätoiminnan oh<strong>ja</strong>amiseen!<br />
Koulutamme uusia<br />
Omahoitovalmennusryhmänoh<strong>ja</strong>ajia<br />
keväällä 2023<br />
Pitkäjänteiseen tutkimus- <strong>ja</strong> kehittämistyöhön perustuva<br />
Omahoitovalmennus-ryhmä tarjoaa tukea iäkkäille pariskunnille,<br />
joiden elämää muistisairaus koskettaa.<br />
Koulutuksesta osallistu<strong>ja</strong>t<br />
saavat käyttöönsä vaikuttavan<br />
ryhmänoh<strong>ja</strong>usmenetelmän.<br />
Koulutuksessa käsitellään<br />
iäkkäiden muistisairaiden<br />
<strong>ja</strong> heidän puolisoidensa<br />
”Olen kasvanut ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>na<br />
sekä oppinut<br />
pohtimaan <strong>ja</strong> luottamaan<br />
toimintaani.”<br />
voimaantumista <strong>ja</strong> hyvinvointia edistäviä sisältöjä, paneudutaan<br />
ryhmädynamiikkaan sekä tarkastellaan oh<strong>ja</strong>ustyöskentelyä.<br />
Koulutus sisältää viisi koulutuspäivää <strong>ja</strong> Omahoitovalmennusryhmän<br />
oh<strong>ja</strong>amisen tiimityöskentelynä. Koulutuksen kustannukset:<br />
100 euroa vanhustyön ammattilaisille, vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>lle<br />
maksuton. Hinta sisältää koulutuksen <strong>ja</strong> materiaalit.<br />
Omahoitovalmennus-koulutuksen eteneminen<br />
Ryhmän<br />
kokoaminen<br />
<strong>ja</strong><br />
haastattelu<br />
Omahoitovalmennusryhmän<br />
oh<strong>ja</strong>aminen,<br />
8 ryhmäkertaa<br />
Mentorointi <strong>ja</strong><br />
oppimispäiväkir<strong>ja</strong><br />
Omahoitovalmennus-koulutusten a<strong>ja</strong>nkohdat:<br />
Helsinki, lähikoulutus. Koulutuspäivät: 31.1., 7.2., 7.3., 18.4. <strong>ja</strong><br />
16.5.2023. Lisätieto<strong>ja</strong> koulutuksesta & koulutukseen hakeutuminen:<br />
Laura Rautiainen, alueoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> Etelä-Suomi, Länsi- <strong>ja</strong> Lounais-Suomi,<br />
Sisä-Suomi. P. 050 317 2562, laura.rautiainen@vtkl.fi<br />
Verkkokoulutus (Teams). Koulutuspäivät: 15.2., 16.2., 16.3., 20.4. <strong>ja</strong><br />
25.5.2023. Lisätieto<strong>ja</strong> koulutuksesta & koulutukseen hakeutuminen:<br />
Mer<strong>ja</strong> Kahilainen, alueoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> Itä-Suomi, Pohjois-Suomi <strong>ja</strong> Lappi.<br />
P. 050 568 1107, mer<strong>ja</strong>.kahilainen@vtkl.fi<br />
Tervetuloa mukaan!<br />
1. koulutuspäivä: Omahoitovalmennus-toiminnan lähtökohdat<br />
2. koulutuspäivä: Että muistan rakastaa – parisuhteeseen voimaa<br />
3. koulutuspäivä: Ryhmä voimaantumisen tukena<br />
4. koulutuspäivä: Oh<strong>ja</strong>ustaitojen syventäminen<br />
5. koulutuspäivä: Omahoitovalmennus-oh<strong>ja</strong>ajien kasvutarinoita<br />
Lisätieto<strong>ja</strong> Omahoitovalmennus-toiminnasta:<br />
www.vtkl.fi/omahoitovalmennus<br />
Hanki osaaminen iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä lievittävän ryhmän oh<strong>ja</strong>amiseen!<br />
Kevään 2023<br />
Luontolähtöiset Ystäväpiiriryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>koulutukset<br />
Ystäväpiiri-koulutuksen jälkeen sinulla on a<strong>ja</strong>nkohtaista<br />
tietoa sekä välineitä tavoitteellisen, asiakaslähtöisen <strong>ja</strong><br />
yksinäisyyttä vähentävän iäkkäiden ihmisten ryhmätoiminnan<br />
suunnitteluun, toteutukseen <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>amiseen.<br />
Koulutus sisältää viisi koulutuspäivää <strong>ja</strong> tuetun Ystäväpiiriryhmänoh<strong>ja</strong>uksen<br />
parityöskentelynä. Koulutus maksaa<br />
ammattilaisille 100 € <strong>ja</strong> on vapaaehtoisille maksuton.<br />
eYstäväpiiri-koulutuspäivät järjestetään verkossa,<br />
Teams-alustalla.<br />
Sähköinen hakulomake löytyy oman alueesi koulutuksen<br />
yhteydestä: www.vtkl.fi/tapahtumat/.<br />
Paikat täytetään hakujärjestyksessä <strong>ja</strong> koulutukseen hakeneet<br />
oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>parit haastatellaan ennen koulutuksen alkua.<br />
Hae koulutukseen 10.1.2023 mennessä!<br />
Luontolähtöinen eYstäväpiiri-koulutus,<br />
Salo / Varsinais-Suomi<br />
Etäkoulutuspäivät Teams-alustalla ovat<br />
26.1., 2.2., 2.3., 13.4. <strong>ja</strong> 4.5.2023.<br />
Alueoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> Raita Lehtonen,<br />
p. 050 373 1057, raita.lehtonen@vtkl.fi<br />
Luontolähtöinen Ystäväpiiri-koulutus,<br />
Itä-Suomi<br />
Lähikoulutuspäivät Kuopiossa ovat<br />
2.2., 7.2., 14.3., 18.4. <strong>ja</strong> 23.5.2023.<br />
Alueoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> Minna Partanen,<br />
p. 050 360 1209, minna.partanen@vtkl.fi<br />
Luontolähtöinen eYstäväpiiri-koulutus,<br />
Pohjois-Suomi <strong>ja</strong> Lappi<br />
Etäkoulutuspäivät Teams-alustalla ovat<br />
26.1., 2.2., 2.3., 30.3. <strong>ja</strong> 11.5.2023.<br />
Alueoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> Marjo Pääkkö,<br />
p. 050 324 0690, marjo.paakko@vtkl.fi<br />
Tervetuloa mukaan!<br />
Lisätietoa Ystäväpiiri-toiminnasta:<br />
www.vtkl.fi/ystavapiiri
<strong>Sosiaali</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kuntatalous</strong> 3<br />
VALLIn Ikäteknologiakeskus edistää ikääntyvien <strong>ja</strong> vanhojen ihmisten<br />
osallisuutta digitalisoituvassa <strong>ja</strong> teknologisoituvassa yhteiskunnassa<br />
Ikäteknologiakeskuksen työn ytimessä on ikääntyvien<br />
<strong>ja</strong> vanhojen ihmisten osallisuus <strong>ja</strong> äänen kuuluminen.<br />
Digiraadissa yhdistyy<br />
omat kokemukset<br />
<strong>ja</strong> käyttäjälähtöinen<br />
kehittäminen<br />
Koordinoimme valtakunnallista<br />
yli 65-vuotiaiden Digiraatia.<br />
Digiraadissa ei edellytetä<br />
digitaito<strong>ja</strong> tai kokemusta teknologian<br />
käytöstä. Digiraadissa<br />
ikääntyneet ovat esimerkiksi<br />
olleet kehittämässä digitaalista<br />
henkilöllisyyttä, sähköistä veroasiointia,<br />
VR- eli virtuaalitodellisuuden<br />
ympäristöjä sekä puheoh<strong>ja</strong>us-robottia.<br />
Vaikka raati toimii<br />
eri kanavissa <strong>ja</strong> eri menetelmin,<br />
tärkeimpänä ovat fyysiset tapaamiset.<br />
Palveluiden kehityksessä<br />
mahdollisuus kokeiluun, testaukseen<br />
<strong>ja</strong> yhteiseen työskentelyyn<br />
on tärkeää.<br />
Digiosallisuuden<br />
kokemusta mittaamassa<br />
Ikääntyneiden tarpeet, kokemukset<br />
<strong>ja</strong> ääni kuuluvat myös<br />
kokemustietoon perustuvassa<br />
tiedontuotannossamme. Tuorein<br />
selvitystieto liittyy ikääntyneiden<br />
digiosallisuuden kokemuksiin.<br />
Kehitimme keväällä 2022<br />
ikääntyneiden digiosallisuuden<br />
mittariston, jotta <strong>ja</strong>tkossa saisimme<br />
systemaattisesti vertailukelpoista<br />
tietoa ikääntyneiden digiosallisuuden<br />
tilanteesta. Mittaristomme<br />
poh<strong>ja</strong>utuu valtioneuvoston<br />
kanslian tutkimushankkeen<br />
ehdotukseen kansalliseksi<br />
digiosallisuuden mittaristoehdotukseksi<br />
(2022). Mittariston perusteella<br />
toteutettiin pilottikysely,<br />
jonka tuloksiin voi käydä tutustumassa<br />
verkkosivuillamme.<br />
Osallisuutta edistetään<br />
yhteistyöllä <strong>ja</strong> yksilön<br />
tarpeista lähtien<br />
Jotta ikääntyneet uskaltautuvat<br />
<strong>ja</strong> innostuvat digin tai teknologian<br />
pariin, tarvitaan myönteisiä kokemuksia<br />
<strong>ja</strong> tietoisuuden lisäämistä.<br />
Ensin tulee kartoittaa, mikä ikääntynyttä<br />
itseään motivoi, mitä sellaista<br />
hän kaipaisi arkeensa, johon<br />
digi- tai teknologiaratkaisut<br />
toisivat virkistystä, helpotusta tai<br />
turvaa. Ikääntynyt voi löytää mahdollisuuksia,<br />
joista ei ole aiemmin<br />
ollut edes tietoinen. Yksi helppo<br />
<strong>ja</strong> kevyt tapa tutustua esimerkiksi<br />
kotona asumista tukevaan teknologiaan<br />
on Konstikoppa ® - kiertävä<br />
teknologianäyttely.<br />
Ikääntyneiden osallisuuden<br />
edistämisessä monisektorisella<br />
<strong>ja</strong> -ammatillisella yhteistyöllä on<br />
valtava merkitys. Yhteisellä verkosto-<br />
<strong>ja</strong> vaikuttamistyöllä puolustamme,<br />
täydennämme <strong>ja</strong> kehitämme<br />
toimintaa, jonka avulla<br />
erilaiset kohderyhmät, erityisesti<br />
haavoittuvassa asemassa olevat,<br />
voivat tuntea olevansa yhdenvertaisia<br />
<strong>ja</strong> toimintakykyisiä digitalisoituvassa<br />
yhteiskunnassamme.<br />
Osallisuuteen kuuluu vapaaehtoisuus<br />
<strong>ja</strong> merkityksellisyys.<br />
Kaikilla on oikeus olla osallinen<br />
digissä, oppia <strong>ja</strong> saada siihen tukea.<br />
Digiosallisuuteen liittyy<br />
myös oikeus olla ottamatta osaa<br />
digiin. Me VALLI ry:ssä pidämme<br />
myös niiden ikääntyvien <strong>ja</strong> vanhojen<br />
ihmisten puolta, jotka syystä<br />
tai toisesta eivät pysty tai halua<br />
olla digissä mukana.<br />
Tule mukaan verkostoihimme,<br />
ehdota yhteistyötä, välitä kanssamme<br />
tietoa. Pääset alkuun tutustumalla<br />
verkkosivuihimme<br />
www.ikateknologiakeskus.fi.<br />
VANHUS- JA LÄHIMMÄISPALVE-<br />
LUN LIITTO VALLI RY tekee työtä<br />
paremman vanhuuden puolesta<br />
yhdessä 62 jäsenyhteisönsä kanssa.<br />
Ikäteknologiakeskuksen lisäksi<br />
VALLIssa on Etsivän vanhustyön<br />
verkostokeskus sekä sukupolviälykästä<br />
työelämää edistävä Vanhustyön<br />
Trainee nuorille -toiminta.<br />
Tutustu työhömme www.valli.fi<br />
Leikkaukset Kela-korvauksiin<br />
vaikeuttavat uusien<br />
hyvinvointialueiden aloitusta<br />
Hyvinvointiala HALI ry vaatii,<br />
että Kela-korvausten leikkauksia<br />
on vähintään siirrettävä.<br />
Hallitus on vienyt eduskuntaan esityksen Kelakorvausten<br />
leikkaamisesta, <strong>ja</strong> sosiaali- <strong>ja</strong> terveysvaliokunta<br />
käsittelee asiaa parhaillaan.<br />
Leikkaukset olisivat erittäin haitallisia, <strong>ja</strong> tämän<br />
ovat nostaneet esiin useat asiantunti<strong>ja</strong>t lausunnoissaan.<br />
Kritiikkiä on annettu runsaasti myös sille, että<br />
leikkaukset tulisivat voimaan vuoden 2023 alusta.<br />
− Kela-korvausten leikkausten ajoittaminen uusien<br />
hyvinvointialueiden aloituksen yhteyteen vaikeuttaa<br />
entisestään terveyspalvelujen järjestämistä<br />
<strong>ja</strong> uhkaa pidentää hoitojono<strong>ja</strong> ensi vuonna, sanoo<br />
Hyvinvointiala HALI ry:n terveyspalvelujohta<strong>ja</strong><br />
Hanna-Mai<strong>ja</strong> Kause.<br />
Häntä huolettaa erityisesti, onko leikkausten<br />
kokonaisvaikutuksia pohdittu riittävästi. Esimerkiksi<br />
fysioterapian korvaukset ollaan poistamassa<br />
kokonaan. Kun jokin korvauslaji poistuu, sen mukana<br />
katoaa myös matkakorvaus kyseiseen tutkimukseen.<br />
Matkakorvaukset ovat erityisen tärkeitä<br />
pienituloisille, <strong>ja</strong> käyttäjissä on paljon vammaisia<br />
<strong>ja</strong> toimintaesteisiä sekä ha<strong>ja</strong>-asutusalueilla asuvia.<br />
Jonkin pieneltä näyttävän leikkauksen kokonaisvaikutus<br />
voi itse asiassa olla yksittäisille, paljon<br />
palvelu<strong>ja</strong> käyttäville henkilöille merkittävä.<br />
− HALIn arvion mukaan kustannukset, jotka<br />
aiheutuvat, kun ihmiset siirtyvät Kela-korvausleikkausten<br />
takia yksityiseltä puolelta<br />
julkiseen terveydenhuoltoon, ylittävät Kela-korvausten<br />
leikkaamisesta koituvat säästöt.<br />
Hanna-Mai<strong>ja</strong> Kause.<br />
Kuva: Kimmo Metsäranta<br />
Leikkaukset aiheuttaisivat varovaisellakin arviolla<br />
vähintään yli 10 miljoonan vuosittaiset lisäkustannukset<br />
julkiselle taloudelle, Kause huomauttaa.<br />
− Laskelmassamme on mukana vain lääkärivastaanottojen<br />
siirtymä, ei esimerkiksi tutkimuskorvausten<br />
<strong>ja</strong> matkakorvausten poiston vaikutusta tai<br />
julkiseen terveydenhuoltoon tarvittavien lisäinvestointien<br />
kustannuksia. Esimerkiksi gynekologian<br />
erikoisalalla asiakkaat eivät edes voi siirtyä julkiselle<br />
puolelle ilman, että palvelu<strong>ja</strong> parannetaan<br />
merkittävästi, mikä vaatisi huomattavia lisäinvestointe<strong>ja</strong>,<br />
hän <strong>ja</strong>tkaa.<br />
Hyvinvointiala HALI edellyttää hallitusta <strong>ja</strong><br />
eduskuntaa pohtimaan vähintäänkin Kela-korvausleikkausten<br />
voimaantulon selvää siirtoa, jotta<br />
uusilla päätöksillä ei vaikeuteta enempää uusien<br />
hyvinvointialueiden työn käynnistymistä.<br />
THL on julkaissut verkkokoulun<br />
rahapelaamisen haittojen<br />
ehkäisemiseksi – koulutus on<br />
suunnattu sote-ammattilaisille<br />
<strong>ja</strong> alan opiskelijoille<br />
Terveyden <strong>ja</strong> hyvinvoinnin<br />
laitos (THL) on julkaissut<br />
uuden verkkokoulun rahapelaamisen<br />
aiheuttamien haittojen<br />
ehkäisemiseksi. Verkkokoulu<br />
on maksuton, <strong>ja</strong> se on suunnattu<br />
erityisesti rahapelihaitto<strong>ja</strong><br />
kohtaaville ammattilaisille sekä<br />
alan oppilaitoksille <strong>ja</strong> opiskelijoille.<br />
Verkkokoulu havainnollistaa,<br />
miten rahapelaamisen voi<br />
ottaa puheeksi asiakkaan kanssa,<br />
miten rahapeliongelman voi<br />
tunnistaa sekä miten auttaa <strong>ja</strong><br />
tukea ongelmallisesti rahapelaavaa<br />
henkilöä lyhytneuvonnan<br />
keinoin.<br />
Rahapeliongelma voi olla monen<br />
sote-palveluissa kohdattavan<br />
ongelman taustalla, mutta jäädä<br />
piiloon, jos asiasta ei puhuta.<br />
Vain harva pelaa<strong>ja</strong> hakee omatoimisesti<br />
apua rahapeliongelmaan,<br />
minkä vuoksi asian ottaminen<br />
puheeksi on ensiarvoisen<br />
tärkeää. Kun ongelma tunnistetaan<br />
ajoissa, pelaa<strong>ja</strong> voi välttyä<br />
vakavammilta taloudellisilta, terveydellisiltä<br />
<strong>ja</strong> sosiaalisilta haitoilta.<br />
<strong>Sosiaali</strong>- <strong>ja</strong> terveysalan ammattilaiset<br />
ovat avainasemassa<br />
sekä ongelman ehkäisyssä että<br />
niiden tunnistamisessa <strong>ja</strong> hoidossa.<br />
– Toivomme, että rahapelaamisen<br />
puheeksiotto rutinoituisi<br />
siinä missä alkoholinkäytön <strong>ja</strong><br />
tupakoinninkin. On hyvin tyypillistä,<br />
että rahapeliongelmaa<br />
piilotellaan pitkään eikä asiakas<br />
välttämättä tuo itse asiaa esille<br />
vastaanotolla. Ammattilaisen tekemällä<br />
puheeksiotolla madalletaan<br />
<strong>ja</strong> lyhennetään kynnystä tulla<br />
avun piiriin, kuvailee erikoissuunnitteli<strong>ja</strong><br />
Heidi Ruohio.<br />
Verkkokoulussa motivoidaan<br />
opiskeli<strong>ja</strong>a rahapelaamisen puheeksiottoon,<br />
esitellään rahapeliongelman<br />
tunnistamisen välineitä<br />
<strong>ja</strong> kerrotaan, kuinka lyhytneuvontaa<br />
voidaan antaa.<br />
Itsenäisen opiskelun lisäksi<br />
verkkokoulu sopii hyvin myös<br />
oppilaitosten käyttöön. Opetta<strong>ja</strong>t<br />
voivat hyödyntää verkkokoulun<br />
harjoituksia puheeksiotosta. Kun<br />
opiskeli<strong>ja</strong> on suorittanut verkkokoulun<br />
<strong>ja</strong> tentin, hän saa verkkokoulusta<br />
todistuksen.<br />
Verkkokoulu on tehty THL:n,<br />
Peliklinikan <strong>ja</strong> EHYT ry:n yhteistyönä.
4<br />
<strong>Sosiaali</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kuntatalous</strong><br />
Miten haluan ikääntyessäni<br />
elää <strong>ja</strong> asua?<br />
Kuvituskuva: Videolle Productions<br />
Tutkimusten mukaan valtaosa 55-vuotiaista ei ole varautunut riittävästi<br />
asumisen muutoksiin. On kuitenkin hyvä pohtia ajoissa, mitä<br />
itse omalta asumiseltaan ikääntyneenä toivoo. Ikääntyessä <strong>ja</strong> elämäntilanteiden<br />
muuttuessa myös asumistarpeet muuttuvat. Tulevaisuuden<br />
suunnitelmia voi <strong>ja</strong> kannattaa tehdä. Asumisen ennakointiin<br />
käytetty aika on varmasti sen arvoista!<br />
Suomen väestö ikääntyy vauhdilla <strong>ja</strong><br />
tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän<br />
ikäystävällisiä asuinympäristöjä<br />
<strong>ja</strong> asunto<strong>ja</strong>. Asumiseen liittyvät kysymykset<br />
kytkeytyvät osaksi monen tahon<br />
toimintaa <strong>ja</strong> yhteistyötä. Asumiseen liittyvissä<br />
asioissa etsitään usein ratkaisu<strong>ja</strong> kunnan<br />
nettisivuilta.<br />
Yhtenä tärkeimmistä toimijoista ovat kuitenkin<br />
ikääntyvät ihmiset itse. Voimme omilla<br />
valinnoillamme varautua ikääntymiseen <strong>ja</strong><br />
varmistaa tällä tavoin itsellemme turvallisen<br />
<strong>ja</strong> mielekkään tulevaisuuden. Seesteisessä<br />
<strong>ja</strong> vakiintuneessa elämänvaiheessa on hyvä<br />
hetki ennakoida <strong>ja</strong> kysyä jo itseltään: Millainen<br />
on minun hyvä elämäni vanhetessani?<br />
Asumiseen liittyvät mieltymykset, elämäntilanteet,<br />
tarpeet <strong>ja</strong> toiveet ovat aina<br />
yksilöllisiä. Monet haluavat asua edelleen<br />
omassa tutussa kodissaan. Toiset haluavat<br />
varautua ajoissa <strong>ja</strong> etsivät uuteen tilanteeseen<br />
sopivampaa kotia. Voi olla, että uusi<br />
si<strong>ja</strong>inti, asumismuoto sekä runsaampi palvelutarjonta<br />
toimisivat paremmin uudessa<br />
arjessa <strong>ja</strong> edistävät hyvinvointia ikääntyessä.<br />
Kannattaa aloittaa kartoitus pohtimalla:<br />
- Onko kotini esteetön <strong>ja</strong> turvallinen? Tarvitaanko<br />
muutostöitä?<br />
- Onko kotini sopivan kokoinen?<br />
- Tarjoaako asuinympäristöni arkeen sujuvuutta<br />
<strong>ja</strong> riittävästi lähipalveluita?<br />
Miina Sillanpään Säätiö järjesti yhteishankkeessa<br />
Tuusulan kunnan kanssa ikääntyville<br />
työpajo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kyselyitä selvittääkseen<br />
heidän asumistarpeitaan sekä tuottaakseen<br />
sopivaa asumisen ennakointiin herättelevää<br />
materiaalia. Säätiön kehittämispäällikkö<br />
Virpi Annaniemi totesikin: ”Ikääntyneet<br />
arvostavat asuinympäristössään erityisesti<br />
palveluiden näppärää saavutettavuutta <strong>ja</strong> turvallisuutta,<br />
mikä muodostuu mm. esteettömyyden<br />
<strong>ja</strong> toimivan valaistuksen avulla.”<br />
”Asumisen ratkaisu<strong>ja</strong> kannattaa tehdä hyvissä<br />
ajoin. Ihannetapauksessa jopa jo ennen<br />
eläkeikää. Lähipiirissäni moni on luopunut<br />
lasten poismuuton jälkeen perheasunnoista<br />
<strong>ja</strong> etsinyt kodikseen tiloiltaan <strong>ja</strong> lähiympäristöltään<br />
sopivamman ratkaisun – itseni mukaan<br />
lukien”, toteaa asumisen ennakoinnin<br />
hankkeessa mukana ollut Virpi Annaniemi.<br />
Tuusulassa pidetyt työpa<strong>ja</strong>t osoittivat, että<br />
seniorit ovat erittäin valveutuneita <strong>ja</strong> tietoisia<br />
erilaisista ikäystävällistä asumista tukevista<br />
ratkaisuista. Tämän takia yhteiskehittäminen<br />
ikäystävällisten asuntojen <strong>ja</strong> asuinympäristöjen<br />
suunnittelussa on erityisen tärkeää.<br />
• Tutustu Miina Sillanpään Säätiön nettisivuilla Asumisen ennakoinnin tietopankkiin,<br />
josta löydät mm. aiheeseen herättelevän 2 min videon ”Ennakoi<br />
ajoissa – asuminen ikääntyneenä”, infokuvat ikääntyneiden asumisen unelmista,<br />
sekä vinkkilistan, mistä saa apua asumisen kartoituksessa <strong>ja</strong> suunnittelussa.<br />
Asuminen ennakointimateriaali on tuotettu osana Ympäristöministeriön järjestöhankerahoitusta.<br />
Hyvä arki ikääntyvälle – Rohkeaa kehittämistyötä, jotta<br />
me kaikki voisimme ikääntyä paremmin.<br />
www.miinasillanpaa.fi/asuminen<br />
Sopeutumista tukevat kurssit<br />
KOULUTAMME SOSIAALI- JA<br />
TERVEYSALAN AMMATTILAISIA<br />
Suomen suurimpana ammatillisena aikuiskoulutta<strong>ja</strong>na<br />
Taitotalo vastaa muuttuvan maailman koulutustarpeisiin.<br />
Alla esimerkkejä alkavista koulutuksistamme.<br />
UUDET KOULUTUKSET<br />
• Henkinen ensiapu. Miten toimia kun kriisi koskettaa työyhteisöä?<br />
• Hätäensiavun verkkokurssi, alkuvuosi 2023. Suorita kurssi oman<br />
aikataulusi mukaan.<br />
AMMATTI- JA ERIKOISAMMATTITUTKINNOT<br />
• Mielenterveys- <strong>ja</strong> päihdetyön at, haku 1/2023 mennessä<br />
• Vanhustyön eat, saattohoita<strong>ja</strong>, <strong>ja</strong>tkuva haku<br />
• Vanhustyön eat, muistihoita<strong>ja</strong>, verkkototeutus & <strong>ja</strong>tkuva haku<br />
TÄYDENNÄ OSAAMISTASI LISÄKOULUTUKSILLA<br />
• Kinestetiikan peruskurssi<br />
• Seksuaalisuuden koulutus eri asiakas- <strong>ja</strong> potilasryhmien kanssa<br />
• Laa<strong>ja</strong>t asiakkaan tarpeisiin räätälöidyt ensiapukurssit<br />
Ota yhteyttä <strong>ja</strong> kysy koulutustarjonnastamme<br />
Kimmo Auvinen, koulutusasiantunti<strong>ja</strong><br />
kimmo.auvinen@taitotalo.fi, 050 436 2675<br />
Lue lisää www.taitotalo.fi/sote<br />
Taitotalo – innostuksesta osaamiseen<br />
Valimotie 8, Helsinki<br />
010 80 80 90, asiakaspalvelu@taitotalo.fi<br />
Erosta eheäksi® -kurssit yli 50-vuotiaille avio- tai avoeron kokeneille.<br />
Tavoitteena uusien näkökulmien saaminen muuttuneeseen<br />
elämäntilanteeseen.<br />
• 21.-25.3.23 Salo, Lehmirannan lomakeskus<br />
• 30.10.-3.11.23 Verkkokurssi<br />
Yhtäkkiä yksin® -kurssit on tarkoitettu yli 50-vuotiaille leskeksi jääneille.<br />
Kurssilla käsitellään surua <strong>ja</strong> yksin jäämisen aiheuttamia tunteita.<br />
• 7.-11.2.23 Salo, Lehmirannan lomakeskus<br />
• 24.-28.4.23 Puolison omaishoita<strong>ja</strong>na toimineille, Tampereen kylpylä<br />
• 8.-12.5.23 Verkkokurssi<br />
• 22.-26.8.2023 Salo, Lehmirannan lomakeskus<br />
• 2.-6.10.2023 Kemi, Scandic Kemi<br />
Kursseilla on mahdollisuus vastavuoroiseen kokemusten vaihtoon samassa<br />
elämäntilanteessa olevien kanssa ammattilaisen oh<strong>ja</strong>uksessa.<br />
Kusseille voivat hakea kaikki, joiden erosta tai leskeytymisestä on kulunut<br />
vähintään puoli- tai enintään kolme vuotta. Kurssihaku päättyy<br />
n. 10 viikkoa ennen kurssia. Kurssit ovat maksuttomia,<br />
matkat maksetaan itse.<br />
Lisätieto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> sähköinen haku<br />
www.elakeliitto.fi/sopeutuminen<br />
tai hakulomakkeiden tilaus p. 040 7257 561,<br />
anu.korhonen@elakeliitto.fi
<strong>Sosiaali</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kuntatalous</strong> 5<br />
TYÖHYVE-hanke kirkasti vanhuspalveluiden<br />
henkilöstön työhyveet<br />
Lapin ammattikorkeakoulun toteuttama<br />
TYÖHYVE – Työhyvinvoinnin<br />
edistäminen hoivakodeissa<br />
-hanke on pyrkinyt edistämään<br />
vanhuspalveluyksiköissä toimivan<br />
henkilöstön <strong>ja</strong> työyhteisöjen työhyvinvointia<br />
<strong>ja</strong> työn tuottavuutta kehittämällä<br />
työn organisoinnin toimintamalle<strong>ja</strong><br />
sekä tarkoituksenmukaisia<br />
arjen hoitotyön toimintatapo<strong>ja</strong>,<br />
menetelmiä <strong>ja</strong> työvälineitä. Lisäksi<br />
tavoitteena on ollut vähentää<br />
työn fyysistä <strong>ja</strong> psyykkistä kuormittavuutta.<br />
Hankkeen toiminta on perustunut<br />
yksikkökohtaisiin kehittämisprosesseihin.<br />
Mukana on ollut yli<br />
220 työntekijää 13:sta vanhuspalveluita<br />
tuottavasta yksiköstä viidestä<br />
kunnasta Meri-Lapin alueelta. ESRrahoitteinen<br />
hanke alkoi 1.3.2020 <strong>ja</strong><br />
päättyy 31.12.2022.<br />
Osallistaminen ykkösasiana<br />
Projektipäällikkö, lehtori Sari<br />
Arolaakso <strong>ja</strong> lehtori Anne Rautio<br />
korostavat, että hankkeen keskiössä<br />
on ollut yhteistoiminnallinen<br />
<strong>ja</strong> osallistava kehittäminen.<br />
– Yksiköiden työntekijät ovat<br />
itse saaneet määritellä, mitä asioita<br />
lähdetään kehittämään. Osallistaminen<br />
on saanut paljon kiitosta<br />
<strong>ja</strong> mahdollistanut hankkeen hyvän<br />
tuloksellisuuden.<br />
Ennen kehittämisprosessien<br />
käynnistämistä jokaisessa yksikössä<br />
toteutettiin alkukartoitus <strong>ja</strong> ristiin<br />
havainnointi. Kunkin yksikön<br />
henkilöstöstä nimettiin 2–3 ”agenttia”<br />
yhteistyöhenkilöiksi. He myös<br />
vierailivat toisessa yksikössä tekemässä<br />
matriisipoh<strong>ja</strong>isen ristiin havainnoinnin.<br />
Kehittämisen eväitä<br />
Hankkeen moniammatilliset asiantunti<strong>ja</strong>t<br />
ovat vetäneet yksiköissä<br />
työpajo<strong>ja</strong> kolme per yksikkö (tavoitteen<br />
asettaminen, seuranta, arviointi).<br />
Kukin yksikkökohtaisesti<br />
räätälöity prosessi on kestänyt noin<br />
vuoden.<br />
– Ensimmäisessä työpa<strong>ja</strong>ssa esittelimme<br />
kyselyn <strong>ja</strong> ristiin havainnoinnin<br />
tulokset, joista yksiköiden<br />
henkilöstöt saivat itse valikoida asiat,<br />
joita lähdettiin hankkeen avulla<br />
kehittämään, Sari Arolaakso kertoo.<br />
– Olemme toimineet fasilitaattorina<br />
mahdollistaen yksiköille oman<br />
toimintansa kehittämisen. Olemme<br />
ensin auttaneet löytämään kehittämiskohteet,<br />
<strong>ja</strong> sen jälkeen oh<strong>ja</strong>nneet,<br />
tukeneet <strong>ja</strong> kannustaneet kehittämistyössä,<br />
Anne Rautio kuvailee.<br />
Hankkeessa on työskennellyt<br />
neljä asiantunti<strong>ja</strong>a, <strong>ja</strong> viimeisenä<br />
toimintavuonna vielä yksi asiantunti<strong>ja</strong><br />
teknologiakokeiluissa. Lisäksi<br />
hankkeessa on toiminut erikoisasiantunti<strong>ja</strong>,<br />
jonka vastuulla ovat olleet<br />
tutkimuksiin, kuten alkukartoitukseen<br />
<strong>ja</strong> arviointeihin, liittyvät tehtävät.<br />
Hän on myös toiminut asiantunti<strong>ja</strong>na<br />
ympäristön merkityksessä<br />
hyvinvointiin.<br />
Kokemuksia teknologiasta<br />
Sari Arolaakson mukaan hankkeessa<br />
järjestettiin jokaiseen yksikköön<br />
mahdollisuus kokeilla erilaisia<br />
teknologisia ratkaisu<strong>ja</strong>.<br />
– Yksiköt saivat kokeilla Kuori<br />
Oy:n hoiva-alan virike- <strong>ja</strong> kuntoutustarkoituksiin<br />
kehittämää jättikokoista<br />
Yetitabletia kuukauden a<strong>ja</strong>n.<br />
Toisena tuotteena käytössä oli Kardemummo<br />
Oy:n digitaalinen virikepalvelu<br />
Hilda. Kokemukset tuotteista<br />
aktivoivina <strong>ja</strong> hyvinvointia lisäävinä<br />
tekijöinä olivat positiivisia.<br />
– Meillä oli myös usean hankkeen<br />
yhteistyönä toteutettu teknologian<br />
työpa<strong>ja</strong>päivä, joka toteutettiin<br />
etänä.<br />
Ympäristön merkitys<br />
hyvinvoinnille<br />
Jokaisessa yksikössä kehittämiskohteet<br />
ovat olleet omanlaisensa.<br />
Monet niistä ovat liittyneet työyhteisön<br />
<strong>ja</strong> -ympäristön toiminnan<br />
henkiseen <strong>ja</strong> fyysiseen sujuvuuteen.<br />
– Useimmin esiin nostettu yksittäinen<br />
aihe oli työvuorosuunnittelu,<br />
joka oli hankkeen alussa silloisen<br />
lakimuutoksen <strong>ja</strong> koronatilanteen<br />
vuoksi a<strong>ja</strong>nkohtainen asia.<br />
Hankkeen ansiosta vuorosuunnittelun<br />
koetaan yksiköissä parantuneen.<br />
Suunnittelu on selkiytynyt <strong>ja</strong> työntekijät<br />
ovat päässeet osallistumaan<br />
siihen, Sari Arolaakso <strong>ja</strong> Anne Rautio<br />
kertovat.<br />
– Yleisiä kehittämiskohteita olivat<br />
myös tilat <strong>ja</strong> ympäristö. Yksiköissä<br />
tehtiin kekseliäitä ratkaisu<strong>ja</strong><br />
tuomalla mm. luontoon <strong>ja</strong> entisa<strong>ja</strong>n<br />
elämään liittyviä elementtejä sisustukseen.<br />
Yhdessä yksikössä järjestettiin<br />
piha-alueelle lähiseudun tiloilta<br />
eläimiä vierailulle, kano<strong>ja</strong> jopa<br />
koko kesäksi.<br />
Loppujulkaisu kokoaa<br />
parhaat käytänteet<br />
TYÖHYVE-hankkeen päätösseminaari<br />
järjestettiin lokakuussa. Seminaarissa<br />
esiteltiin hankkeen toimintaa<br />
<strong>ja</strong> tuloksia.<br />
– Osallistu<strong>ja</strong>t olivat kertomansa<br />
mukaan vaikuttuneita hankkeen tuloksista.<br />
Hankkeen myötä on tullut<br />
näkyväksi, se että hoiva-alan yksiköissä<br />
on aitoa intoa <strong>ja</strong> osaamista<br />
kehittämistyöhön, toteaa Sari Arolaakso.<br />
– Hankkeen toiminta-aika on ollut<br />
kriittistä aikaa vanhuspalveluissa<br />
monista syistä. Matkan varrella<br />
on vahvistunut käsitys siitä, että<br />
yksiköissä on todella paljon hankkeen<br />
nimen mukaisesti työhyveitä,<br />
joiden avulla päivittäistä työtä tehdään<br />
<strong>ja</strong> toimintaa kehitetään myös<br />
sen jälkeen, kun tämä hanke on<br />
päättynyt. Loppujen lopuksi juuri<br />
nämä ihmisten työhyveet ovat yksiköiden<br />
todellinen voimavara.<br />
TYÖHYVE-hanke tekee vielä<br />
päätösarvioinnin <strong>ja</strong> julkaisee loppujulkaisun,<br />
jonka kautta hankkeessa<br />
tuotetut hyvät käytänteet tulevat<br />
tarjolle sovellettaviksi työelämässä<br />
<strong>ja</strong> alan opetuksessa. Loppujulkaisu<br />
tulee vapaasti ladattavaksi hankkeen<br />
verkkosivuille.<br />
Hankkeen verkkosivut<br />
Lapin AMK:n Vanhustyön<br />
uudelleen muotoilu -blogi<br />
Vuoden toimintaterapeutti Piia Niilola:<br />
“Ihmislähtöiset digipalvelut ovat<br />
myös turvallisuuskysymys”<br />
Piia Niilola. Kuva: Mikko Käkelä<br />
Toimintaterapeuttiliitto on myöntänyt Vuoden toimintaterapeutti<br />
2022-kunniamaininnan helsinkiläiselle<br />
Piia Niilolalle. Niilola työskentelee digituen<br />
erityisasiantunti<strong>ja</strong>na Digi- <strong>ja</strong> väestötietovirastossa<br />
(DVV) <strong>ja</strong> näyttää esimerkillään, että toimintaterapeutin<br />
osaamista tarvitaan monilla yhteiskunnan<br />
osa-alueilla.<br />
Työssään DVV:llä Niilola kehittää<br />
digitukea <strong>ja</strong> on arkisten toimintojen<br />
ymmärtämisen <strong>ja</strong> sujuvoittamisen<br />
keskiössä. Viimeiset puoli vuotta<br />
hän on kehittänyt Kelan kanssa nuorten<br />
digitaalista asiointia.<br />
Digituen kehittämistyössä ymmärrys ihmisten<br />
<strong>ja</strong> arjen moninaisuudesta on välttämätöntä.<br />
Toimintaterapeutille on luontevaa<br />
pohtia palvelujen toimivuutta esimerkiksi<br />
sellaisten ihmisten näkökulmasta, joilla on<br />
erilaisia toimintakyvyn rajoitteita.<br />
– Järjestelmä rakentaa hirveän helposti<br />
keskivertoihmisen, jonka hyvä arki määritellään<br />
tilastojen kautta. Digitukea kehitettäessä<br />
pitää nähdä <strong>ja</strong> kokea asiat pintaa<br />
syvemmältä <strong>ja</strong> monenlaisten käyttäjien näkökulmasta.<br />
Muuten palvelut eivät toimi,<br />
Niilola toteaa.<br />
Kaikille saavutettavat digipalvelut toteuttavat<br />
yhdenvertaisuutta. Lisäksi ne tukevat<br />
digiturvallisuutta.<br />
– Arkinen digiturvallisuus lähtee ihmisestä<br />
itsestään, <strong>ja</strong> me itse olemme oman arkemme<br />
suurin turva <strong>ja</strong> uhka. Kun palvelumme<br />
toimivat ihmiskeskeisesti <strong>ja</strong> ovat selkeitä,<br />
osaamme toimia niissä turvallisemmin.<br />
Niilola korostaa, että digiturvallisuudesta<br />
huolehtiminen ei ole pelottelua,<br />
vaan oman hyvinvoinnin vaalimista. Siihen<br />
meistä jokainen tarvitsee lisää tietoa<br />
<strong>ja</strong> oppia.<br />
– Jokaisen pitää löytää itselleen mieluinen<br />
<strong>ja</strong> sopiva tapa olla läsnä digissä. Helpoiten<br />
digitaitojen oppiminen käy, kun löytää<br />
oman motivaationsa. Oppimiselle pitää<br />
kuitenkin antaa aikaa <strong>ja</strong> sallia itselleen ihmetteleminen.<br />
Digitaalisuus on Niilolan mielestä ennen<br />
kaikkea mahdollista<strong>ja</strong>, ei itseisarvo.<br />
Digiratkaisujen tehtävä on sujuvoittaa arkea.<br />
Kun arki alkaa hankaloitua, jossain on<br />
menty metsään.<br />
– Niissäkin tapauksissa kyse on oppimisprosesseista.<br />
Meidän täytyy olla valmiita<br />
oppimaan <strong>ja</strong> ottaa kaikki mukaan kehitykseen,<br />
kukin kykyjensä <strong>ja</strong> tarpeidensa mukaisesti.<br />
Ennakkoluuloton suunnannäyttäjä<br />
Niilola aloitti tehtävässään erityisasiantunti<strong>ja</strong>na<br />
DVV:llä vuoden 2022 alussa. Sitä ennen<br />
hän on työskennellyt muun muassa perusterveydenhuollon<br />
kuntoutusyksikössä <strong>ja</strong> asunnottomien<br />
digiosallisuuden parissa.<br />
Niilola on tehnyt työuraansa kehittämisen<br />
parissa <strong>ja</strong> kulkenut osallisuuden edistämistyön<br />
etulin<strong>ja</strong>ssa useita vuosia. Hän rakentaa rohkeasti<br />
yhteiskuntaa, joka on jokaista varten.<br />
– Työskentely virkamiehenä valtion virastossa<br />
samalla liputtaen arjen ilosanomaa<br />
toimintaterapian asiantunti<strong>ja</strong>na vie koko ammattikuntaamme<br />
<strong>ja</strong> osaamistamme seuraavalle<br />
tasolle, kunniamaininnan perusteluissa<br />
todetaan.
6<br />
<strong>Sosiaali</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kuntatalous</strong><br />
Muuntojoustavuus jättää päätöksen teon avaimet tulevaisuuden<br />
päättäjille itselleen ikääntyvien asumisen järjestämisessä<br />
Tulevaisuuden asumisen konseptit<br />
olivat 15.-16.11.2022 Kotihoito<br />
<strong>ja</strong> palveluasuminen -tapahtuman<br />
keskusteluteemana. Ikääntyneiden<br />
asumisen vaihtoehdot,<br />
muuntojoustavuus tilojen suunnittelussa<br />
<strong>ja</strong> moninaisten tarpeiden<br />
huomioiminen ovat tulevaisuuden<br />
asuntosuunnittelun painopisteet.<br />
Dosentti Outi Jolanki ikääntymisen <strong>ja</strong><br />
hoivan tutkimuksen huippuyksiköstä<br />
Tampereen yliopistosta painottaa, että<br />
moninaisuus on jäänyt huomiotta iäkkäiden<br />
asumisen tarkastelussa. Puhutaan vain joko<br />
hoivapalvelujen tai kotien ongelmista. Se kattaa<br />
vain hyvin vähän ikääntyneiden tarpeista.<br />
Lisäksi julkisuudessa piirretään aika ikävä<br />
kuva ikääntyneiden asumisesta ongelmineen.<br />
Todellisuus on paljon valoisampi. Tulevilla<br />
hyvinvointialueilla on jo olemassa erilaisia<br />
asumisen malle<strong>ja</strong>.<br />
– Muuntojoustavuus tarpeiden muuttuessa<br />
<strong>ja</strong> modulaarisuus ovat vasta tulossa iäkkäiden<br />
asumiseen, sanoo Jolanki.<br />
Esimerkiksi vanhassa omakotitalossa, jossa<br />
on esteitä, pihalle voisi olla mahdollista<br />
tuoda esteetön pikkukoti, jolloin ei tarvitsisi<br />
muuttaa omasta pihapiiristä. Toinen esimerkki<br />
muuntojoustavuudesta on eläkeläisyhteisö,<br />
joka mahdollistuisi helposti siirreltävillä,<br />
suhteellisen edullisilla pikkukodeilla.<br />
– Asumisen kysymyksiä on lähestytty harvoin<br />
elämän <strong>ja</strong> arjen näkökulmasta. Usein tutkimus<br />
keskittyy hoivan tarpeen <strong>ja</strong> terveyden<br />
heikkenemisen näkökulmaan. Hoiva-asumisen<br />
vaihtoehdot koskevat vain pientä osuutta<br />
senioreista, mutta hoiva-asumiseenkin tarvitaan<br />
erilaisia vaihtoehto<strong>ja</strong>. Meidän pitäisi<br />
useammin kysyä millaista elämäntyyliä<br />
ikääntyneet haluavat elää <strong>ja</strong> kehittää vaihto<strong>ja</strong>,<br />
Jolanki sanoo.<br />
Monissa kunnissa onkin ryhdytty tarjoamaan<br />
senioreille omia asumisen konsepte<strong>ja</strong>,<br />
joissa on otettu mallia ulkomailta. Vaihtoehtoina<br />
ovat asumisyhteisöt, eläkeläiskylät,<br />
monisukupolviset yhteisökorttelit <strong>ja</strong> perhehoiva,<br />
joka perustuu siihen, että yksityinen<br />
ihminen ottaa omaan kotiinsa asumaan ikääntyneitä<br />
ihmisiä.<br />
Helsingin kaupunki on ottanut mallia Hollannista<br />
<strong>ja</strong> etsi kolmea alle 25-vuotiasta asumaan<br />
Laa<strong>ja</strong>saloon Rudolfin palvelutaloon.<br />
Tarjolla oli yksiöitä edullisella 250 euron<br />
kuukausivuokralla. Ainoa ehto oli, että nuoret<br />
viettävät viikossa kolmesta viiteen tuntia<br />
aikaa ikääntyneiden ihmisten kanssa. (*<br />
Toinen esimerkki on Rovaniemellä Saarenkoti,<br />
jossa nuoret asuvat aivan ilmaiseksi<br />
sitä vastaan, että he viettävät aikaa vanhempien<br />
asukkaiden kanssa. (**<br />
Asuminen nähdään nykyään kokonaisuutena.<br />
Siihen kuuluu muutakin kuin itse rakennus.<br />
Hyvinvointialueilla voisi katsoa Jolangin<br />
mukaan enemmän yli sektorirajojen.<br />
Kokonaisuus kattaa asumisen, harrastukset,<br />
palvelut, liikkumisen <strong>ja</strong> rakentamisen.<br />
– Iäkkäät ihmiset ottavat nyt itse aloitteita<br />
käsiinsä eivätkä odota. Siihen pitää antaa<br />
mahdollisuus. On äärimmäisen tärkeää, että<br />
luodaan sellaisia ympäristöjä, joissa ihmisten<br />
on hyvä elää. Kun ympäristö on hyvä ikääntyneille<br />
ihmisille, se on hyvä meille kaikille,<br />
Jolanki toteaa.<br />
Inkoon kunta etsii ratkaisu<strong>ja</strong><br />
tulevaisuuden tarpeisiin ikäihmisille<br />
Inkoo kuuluu niihin kuntiin, joissa väestö<br />
ikääntyy nopeimmin. <strong>Sosiaali</strong>- <strong>ja</strong> terveystoimialan<br />
johta<strong>ja</strong> Pilvi Österman toteaa, että<br />
tulevaisuudessa muunneltavuus tulevaisuuden<br />
tarpeisiin korostuu, koska iäkkäiden toimintakyky<br />
vaihtelee <strong>ja</strong> tilojen tarve muuttuu<br />
a<strong>ja</strong>n myötä.<br />
Lisäksi Inkoossa pohditaan mahdollisuuksia<br />
toteuttaa iäkkäiden tilaratkaisut niin, että<br />
lähiympäristö voisi olla vahvasti mukana.<br />
Asioimisen helppous ratkaistaisiin näillä keinoin.<br />
Inkoossa seniorit ovat itsekin käynnistäneet<br />
uusia hankkeita asuinalueiden senioriystävällisemmäksi<br />
tekemiseen.<br />
– Hiilineutraalius on Inkoossa vahvasti<br />
kuntastrategiassa. Muuntojoustavuus on<br />
myös ekologinen kysymys. Emme halua,<br />
että rakennuksemme ovat liian iso<strong>ja</strong> tai liian<br />
pieniä, sanoo Österman.<br />
Mukautuvuudella ostetaan aikaa,<br />
kun ei tiedetä mihin maailma on<br />
menossa<br />
Ikä Muuntojoustavat tilat takaavat yhtäällä<br />
tämän päivän ihmisten moninaisten tarpeiden<br />
huomioon ottamisen <strong>ja</strong> toisaalla varautumisen<br />
tulevaisuuteen. Omista<strong>ja</strong>riski tyhjille<br />
jääneistä tiloista minimoituu.<br />
– Jos nyt rakennamme tälle määrälle ikäihmisiä<br />
rakennuksia, tulevaisuudessa niitä ei<br />
ehkä tarvitakaan. Olemme nähneet tyhjilleen<br />
jääneiden toimistotilojen riskin toteutuneen<br />
koronan myötä. Tulevaisuutemme on tuntematon.<br />
Siksi tilojen soveltaminen uuteen<br />
pitää tehdä helpoksi, huomauttaa suunnittelun<br />
päällikkö Aleksi Hillman Adapteosta.<br />
– Mukautuvuus säilyttää päätöksenteon<br />
joustavuuden. Tulevaisuuden päättäjillä on<br />
vapaat kädet tehdä päätöksiä tilojen käytöstä.<br />
Moduuleista tehdyt rakennukset voi siirtää<br />
<strong>ja</strong> käyttää muussa käyttötarkoituksessa. Se<br />
on ennen kaikkea vastuullista.<br />
Hillman mainitsee esimerkkinä onnistuneesta<br />
mukautuvasta rakennuksesta Finlandia-talon<br />
väistötilat ”Pikku-Finlandian”, joka<br />
tehtiin moduuleista. Finlandia-talon peruskor<strong>ja</strong>uksen<br />
valmistuttua rakennusta voidaan<br />
hyödyntää uudelleen <strong>ja</strong> sen voi siirtää.<br />
Helsingin kaupunki jätti näin päätöksen teon<br />
avaimet itselleen. Näin toimien moni kunta<br />
voisi pienentää tulevaisuudessa realisoituneita<br />
riskejä kiinteistökannassaan.<br />
LISÄÄ TIETOA ADAPTEOSTA:<br />
FAKTALAATIKKO:<br />
ADAPTEO on Pohjois-Euroopan johtava muunneltavien tilojen toimitta<strong>ja</strong>. Kehitämme,<br />
rakennamme, vuokraamme <strong>ja</strong> myymme muunneltavia rakennuksia, joita voidaan<br />
käyttää uudelleen <strong>ja</strong> suurentaa tai pienentää asiakkaidemme muuttuvien tarpeiden<br />
mukaan. Tarjoamalla tilo<strong>ja</strong> välttämättömiin toimintoihin, kuten kouluille, päiväkodeille,<br />
palveluasumiseen, toimistoiksi <strong>ja</strong> majoitustiloiksi, luomme arvoa yhteiskunnalle.<br />
ADAPTEON MODULAARISET ratkaisut vuokrataan yhä uudelleen <strong>ja</strong> uudelleen,<br />
mikä minimoi materiaalin käytön <strong>ja</strong> edistää kiertotaloutta. Kunnianhimoisella kestävän<br />
kehityksen ohjelmalla yhtiö näyttää alallaan tietä kohti vastuullisempaa tulevaisuutta.<br />
Yhtiö innovoi kestävää kehitystä varten, kehittää ilmastoälykkäitä rakennuksia<br />
<strong>ja</strong> kantaa vastuuta arvoketjusta. Näin yhtiö rakentaa mukautuvaa <strong>ja</strong> kestävää<br />
kehitystä tukevaa yhteiskuntaa.<br />
ADAPTEON RAKENNUSKANTA on 1,3 miljoonaa neliömetriä <strong>ja</strong> toiminta-alueita<br />
ovat Ruotsi, Suomi, Nor<strong>ja</strong>, Tanska, Saksa, Belgia, Alankomaat <strong>ja</strong> Liettua. Valtaosa<br />
Adapteon liikevaihdosta tulee julkisen sektorin vuokrasopimuksista.<br />
Lisätieto<strong>ja</strong> https://adapteo.fi<br />
Suomessa on yli 1,2 miljoonaa yli 60-vuotiasta. Heistä 50 000 on hoivapalvelujen<br />
piirissä. Omissa asunnoissaan asuu yli miljoona ihmistä. Muuntojoustavat rakennukset<br />
lisääntyvät.<br />
MITÄ MUKAUTUVUUS TARKOITTAA?<br />
Mukautuvuudella tarkoitetaan rakennuksen tai rakenteen kykyä joustaa sen käyttöiän<br />
aikana tapahtuviin tilojen käyttötarkoituksen muutoksiin. Rakennuksen käyttäjä voi<br />
ennakoida mukautuvuuden ansiosta tulevaisuuden muutostarpeet <strong>ja</strong> pitää mahdollisuuden<br />
siirtää tai muuntaa toimintaa tai irtisanoa kiinteistö kokonaan tarpeettomana.<br />
LISÄTIETOJA:<br />
Dosentti, tutkimuspäällikkö, ikääntymisen <strong>ja</strong> hoivan tutkimuksen huippuyksikkö<br />
Outi Jolanki, Tampereen yliopisto, puh. 040 190 1660, outi.jolanki@tuni.fi<br />
Suunnittelun päällikkö Aleksi Hillman, puh. 0400 676220, aleksi.hillman@adapteo.com<br />
<strong>Sosiaali</strong>- <strong>ja</strong> terveystoimialan johta<strong>ja</strong>, Pilvi Österman, Inkoon kunta, puh. 050 440<br />
6714, pilvi.osterman@inga.fi
<strong>Sosiaali</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kuntatalous</strong> 7<br />
LAB-ammattikorkeakoulu<br />
TUULI-hankkeella<br />
vauhtia palvelujen uudistamiseen<br />
LAB-ammattikorkeakoulun hallinnoiman<br />
Teknologian avulla uutta liiketoimintaa kotihoitoon<br />
-hanke tukee Etelä-Kar<strong>ja</strong>lan yksityisten,<br />
kotiin palveluita tarjoavien yritysten<br />
mahdollisuuksia palvelujen uudistamiseen sekä<br />
liiketoiminnan kasvattamiseen matkalla<br />
kohti hyvinvointialueita. Palvelujen määrän<br />
<strong>ja</strong> laadun kasvattamisen perustana on vahvasti<br />
teknologian <strong>ja</strong> digitaalisuuden tarjoamien<br />
mahdollisuuksien hyödyntäminen. Hanke<br />
rahoitetaan osana Euroopan unionin covid-<br />
19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.<br />
Teknologiset ratkaisut yleistyvät sosiaali<strong>ja</strong><br />
terveysalalla nopeasti, myös kotihoidossa.<br />
Yksityisillä palveluntuottajilla ei ole aina<br />
mahdollisuutta seurata hyvinvointiteknologian<br />
kasvua <strong>ja</strong> ottaa sitä ketterästi käyttöön.<br />
Hankkeen aikana kotihoitoyrityksille muun<br />
muassa viedään kokeiluun teknologiaa liiketoiminnan<br />
turvaamiseksi <strong>ja</strong> kasvattamiseksi.<br />
- Etelä-Kar<strong>ja</strong>lan alueella teknologisten<br />
ratkaisujen käyttöönotto on ollut enemmän<br />
julkisen puolen hallussa, yksityisillä se on<br />
ollut hitaampaa. LAB-ammattikorkeakoulun<br />
TUULI-hanke pyrkii auttamaan alueen yksityisiä<br />
sote-salan yrityksiä tässä tilanteessa.<br />
Tavoitteena on muun muassa lisätä tietoisuutta<br />
teknologian vaikutuksista liiketoimintaan<br />
sekä selvittää, voidaanko teknologian avulla<br />
vapauttaa enemmän aikaa asiakkaalle tai<br />
henkilöstölle.<br />
- Hankkeessa pilotoidaan erilaisia teknologisia<br />
ratkaisu<strong>ja</strong> kotiin palvelu<strong>ja</strong> tuottavien<br />
pk-yritysten liiketoiminnassa. Tällä hetkellä<br />
pilotoitavana on muun muassa lääkerobotiikkaa<br />
sekä toimintakykyä ylläpitäviä <strong>ja</strong> tukevia<br />
teknologioita. Nykyiset testauspilotit ovat valikoituneet<br />
Etelä-Kar<strong>ja</strong>lan alueen pk-yritysten<br />
tarpeiden <strong>ja</strong> toiveiden perusteella, kertoo LAB<br />
Ammattikorkeakoulun TUULI – hankkeen<br />
projektipäällikkö Katariina Velling.<br />
Yrittäjänä kohti hyvinvointialuetta<br />
Hyvinvointialueilla on oltava riittävää<br />
osaamista <strong>ja</strong> valmiutta vastata terveys- <strong>ja</strong> sosiaalipalveluiden<br />
saatavuudesta erilaisissa tilanteissa.<br />
Suomessa yksityiset palveluntuotta<strong>ja</strong>t<br />
ovat tuottaneet runsaat 25 % kaikista<br />
sote-palveluista. Hyvinvointialueiden tehtävänä<br />
on valvoa palveluntuotta<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> sen mahdollisia<br />
alihankkijoita.<br />
- <strong>Sosiaali</strong>- <strong>ja</strong> terveysalalla teknologian<br />
käyttöönotto tulee nähdä työtä helpottavana<br />
<strong>ja</strong> keventävänä mahdollisuutena. Esimerkiksi<br />
lääkerobotit, joita käytetään yhä suuremmassa<br />
määrin, vähentävät lääkehoidossa mahdollisesti<br />
tapahtuvia, inhimillisistä erehdyksistä<br />
johtuvia virheitä merkittävästi sekä vapauttavat<br />
hoitajien aikaa kasvokkaiseen kohtaamiseen,<br />
joka on hoitotyön perusta.<br />
- Teknologia voi myös tukea erityisesti<br />
ikääntyneiden kotona asumista sekä hyvinvointia<br />
monella tavalla <strong>ja</strong> toisaalta mahdollistaa<br />
yrityksille monipuolisemman palveluvalikoiman<br />
sekä a<strong>ja</strong>n käytön asiakkaiden aitoon,<br />
fyysiseen kohtaamiseen, sanoo Velling.<br />
Kehitystyössä on omat haasteensa<br />
Etenkin sosiaali- <strong>ja</strong> terveysalalla on perinteisesti<br />
a<strong>ja</strong>teltu työn olevan ihmiseltä ihmiselle<br />
tehtävää, eikä siellä ole nähty tarvetta teknologian<br />
käyttöönotolle. Hyvinvointiteknologiaa<br />
on kuitenkin yhä suuremmassa määrin<br />
käytössä, <strong>ja</strong> se tulee entisestään lisääntymään<br />
tulevaisuudessa. Ymmärrettävää on, että jokainen<br />
uusi toimintatapa vaatii aluksi opettelua<br />
<strong>ja</strong> teknologisten ratkaisujen kohdalla<br />
opettelu voidaan kokea erityisen vaikeaksi.<br />
- Kiinnostusta <strong>ja</strong> halua teknologian käyttöönottoon<br />
kuitenkin löytyy, mutta samalla<br />
on tulkittavissa epävarmuutta <strong>ja</strong> -tietoisuutta.<br />
Tietoa ei varmastikaan ole riittävästi sekä pienillä<br />
sote-toimijoilla käyttöönoton haasteena<br />
ovat muun muassa korkeat hankintakustannukset.<br />
Kysymyksenä on, millä resursseilla<br />
he voivat lähteä mukaan kehitystyöhön. Sekin<br />
on ymmärrettävää, että teknologia yritykset<br />
eivät välttämättä puhu samaa kieltä sote -alan<br />
kanssa, täsmentää Velling <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkaa:<br />
- Meidän tehtävänämme on lisätä tietoisuutta<br />
sekä mahdollisuuksia kokeilla erilaista<br />
hoivateknologiaa ilman suuria kustannuksia.<br />
Tasalaatuiset <strong>ja</strong> tasavertaiset palvelut tulee<br />
taata kaikille asiakkaille organisaatiosta riippumatta,<br />
jolloin hyvinvointiteknologiaa tulisi<br />
olla laa<strong>ja</strong>sti käytössä <strong>ja</strong> käytettävissä kaikilla<br />
palveluntuottajilla. LAB-ammattikorkeakoulu<br />
pyrkii osaltaan vaikuttamaan hankeyhteistyöllä<br />
teknologiaosaamiseen <strong>ja</strong> käyttöönoton<br />
helpottamiseen sekä ennakkoluulojen muokkaamiseen.<br />
Lisätietoa hankkeesta:<br />
https://lab.fi/fi/projekti/teknologian-avulla-uutta-liiketoimintaa-kotihoitoon<br />
Tutkimus- <strong>ja</strong> kehittämistyön kentällä toimivalla<br />
LAB-ammattikorkeakoululla on käynnissä<br />
useita hankkeita, joilla voidaan vaikuttaa<br />
positiivisesti niin julkisen kuin yksityisenkin<br />
sote-sektorin teknologia- <strong>ja</strong> digivalmiuksiin,<br />
esimerkiksi TUULI-hanke (toteutusaika<br />
1.1.2022 – 31.8.2023).<br />
Vanhuspalveluiden tuotta<strong>ja</strong>t haluaisivat kaksinkertaistaa hoiva-avustajien määrän<br />
Vanhuspalvelujen tuotta<strong>ja</strong>t olisivat valmiita<br />
lähes kaksinkertaistamaan hoiva-avustajien<br />
määrän ympärivuorokautisissa palveluissa.<br />
Palveluntuotta<strong>ja</strong>t palkkaisivat noin 2 600<br />
hoiva-avusta<strong>ja</strong>a lisää vuoden aikana <strong>ja</strong> noin<br />
4 300 hoiva-avusta<strong>ja</strong>a kolmen vuoden aikana<br />
yhteensä, jos heitä olisi saatavilla. Suurin<br />
tarve on Varsinais-Suomen hyvinvointialueella<br />
<strong>ja</strong> Helsingissä. Toukokuussa 2022 hoiva-avustajia<br />
oli ympärivuorokautisissa palveluissa<br />
lähes 2 900.<br />
Vanhuspalveluissa voitaisiin käyttää eri<br />
ammattiryhmiä nykyistä enemmän<br />
Palveluntuottajilta kysyttiin myös esteistä palkata muita<br />
vanhuspalvelulain mahdollistamia ammattiryhmiä vanhuspalveluihin.<br />
Hoiva-avustajien lisäksi myös esimerkiksi geronomit,<br />
sosionomit <strong>ja</strong> fysio- <strong>ja</strong> toimintaterapeutit voidaan laskea<br />
mukaan ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitukseen<br />
heidän osallistuessaan välittömään asiakastyöhön.<br />
Suurimmat esteet muiden ammattiryhmien palkkaamiselle<br />
ovat olleet heikko saatavuus tai halu palkata mieluummin<br />
sosiaali- <strong>ja</strong> terveydenhuollon ammattihenkilöitä, kuten<br />
lähi- <strong>ja</strong> sairaanhoitajia. Sote-ammattihenkilöiden ensisi<strong>ja</strong>isuutta<br />
perusteltiin sillä, että asiakkaiden hoito on vaativaa <strong>ja</strong><br />
henkilöstön työn<strong>ja</strong>ko haasteellista suunnitella, koska muut<br />
ammattiryhmät eivät saa tehdä kaikkia työtehtäviä, esimerkiksi<br />
osallistua lääkehoitoon. Myös kilpailutusten kriteerit<br />
<strong>ja</strong> ohjeistukset ovat jonkin verran rajoittaneet muiden ammattiryhmien<br />
käyttöä.<br />
– Vastauksista nousee esiin myös, että työyhteisöt <strong>ja</strong> hoitokulttuuri<br />
vaativat hieman kehittämistä, jotta niihin saadaan<br />
lisättyä erilaisia ammattiryhmiä. Vastaa<strong>ja</strong>t arvostivat<br />
sitä, että eri ammattiryhmien kautta työyhteisöön saadaan<br />
monipuolista osaamista, mutta tarvitaan myös työn<strong>ja</strong>kojen<br />
pohtimista, jotta esimerkiksi lääkehoidon asiat saadaan<br />
turvallisesti hoidettua <strong>ja</strong> jokaiselle löytyy omaa osaamista<br />
vastaavat tehtävät, kertoo THL:n johtava asiantunti<strong>ja</strong> Sari<br />
Kauppinen.<br />
Henkilöstön saatavuuden parantamiseksi palveluntuotta<strong>ja</strong>t<br />
olivat panostaneet eniten oppisopimuskoulutukseen,<br />
joustaviin työaikoihin <strong>ja</strong> työhyvinvointiin. Lisäksi hoivaavustajien<br />
kouluttaminen yhdessä koulutuksen järjestäjien<br />
kanssa oli yksi merkittävimmistä keinoista saada lisää<br />
henkilökuntaa.<br />
– Kyselyn vastauskattavuus oli erittäin hyvä, mikä omalta<br />
osaltaan kertoo palveluntuottajien halukkuudesta löytää<br />
keino<strong>ja</strong> työvoimapulaan. Palveluntuottajien antamia arvioita<br />
voidaan hyödyntää muun muassa hoiva-avustajien koulutusta<br />
sekä muita henkilöstön saatavuutta parantavia toimia<br />
suunniteltaessa, Sari Kauppinen toteaa.<br />
THL kysyi kuntien, kuntayhtymien <strong>ja</strong> yhteistoimintaalueiden<br />
sekä yksityisten palveluntuottajien tulevasta hoiva-avusta<strong>ja</strong>tarpeesta<br />
iäkkäiden ympärivuorokautisessa hoidossa<br />
syyskuussa 2022.<br />
Kongressin teemana on Ikääntymisen uusi aika, joka viittaa väestön vanhenemiseen <strong>ja</strong><br />
vanhuuden toimintakyvyn muutoksiin. Samassa yhteydessä järjestetään myös vuosittaiset<br />
Geriatripäivät, mikä laajentaa entisestään tapahtuman monitieteistä <strong>ja</strong> moniammatillista luonnetta.<br />
Hyvinvointialueet <strong>ja</strong> niiden rooli ikääntyneiden palveluiden kehittämisessä on yksi<br />
Gerontologia 2023 -kongressin a<strong>ja</strong>nkohtaisista aiheista. Tieteellisissä esityksissä käsitellään<br />
mm. vanhojen ihmisten hoivaa asiakkaiden <strong>ja</strong> henkilökunnan näkökulmasta, <strong>ja</strong> tuodaan esille<br />
uusinta tutkimustietoa eri tieteenalojen näkökulmasta muistisairauksien ennaltaehkäisystä <strong>ja</strong><br />
erilaisista keinoista toimintakyvyn <strong>ja</strong> mielen hyvinvoinnin tukemiseen. Myös hoitotyön<br />
johtaminen <strong>ja</strong> organisoituminen ovat esillä ohjelmassa.<br />
Moniammatillisessa kongressissa on tarjolla kattava paketti uusinta tietoa vanhenemisesta<br />
kaikille ikääntymisen alalla työskenteleville asiantuntijoille <strong>ja</strong> aiheesta kiinnostuneille.<br />
Lue lisää <strong>ja</strong> ilmoittaudu mukaan 27.1.2023 mennessä: https://events.tuni.fi/gerontologia2023/
8<br />
<strong>Sosiaali</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kuntatalous</strong><br />
Älykäs työvuorosuunnittelu tuo helpotusta<br />
hoita<strong>ja</strong>pulaan – <strong>ja</strong> hoitajien elämään<br />
Yhä paheneva puute osaavista ammattilaisista on a<strong>ja</strong>nut<br />
sosiaali- <strong>ja</strong> terveydenhuollon yksiköitä umpiku<strong>ja</strong>an.<br />
Hoita<strong>ja</strong>pulan takia toiminto<strong>ja</strong> on sopeutettu <strong>ja</strong> asiakaspaikko<strong>ja</strong><br />
vähennetty. Yhtenä keinona tilanteen helpottamiseen<br />
on työvuorosuunnittelun tehostaminen. Suomalaisten<br />
hoitoalalla työskennelleiden ammattilaisten kehittämä ohjelmisto<br />
suunnittelee keskikokoisen osaston työvuorot minuuteissa.<br />
Uusinta tekniikkaa hyödyntävästä ohjelmistosta on<br />
hyötyä myös työntekijöille, sillä sen avulla pystytään aiempaa<br />
paremmin ottamaan huomioon jokaisen yksilölliset toiveet.<br />
Lisää aikaa käytännön hoitotyöhön<br />
Suomalainen Plain Complex Oy on tuonut markkinoille<br />
syväoppivaa tekoälyä hyödyntävän Vuorox-työvuorosuunnitteluohjelmiston.<br />
Se voi omalta osaltaan auttaa myös hoita<strong>ja</strong>pulan<br />
ratkaisussa.<br />
Työvuorosuunnittelu on työläs <strong>ja</strong> aikaa vievä, <strong>ja</strong>tkuvasti<br />
toistuva työtehtävä kolmivuorotyön hallinnassa.<br />
- Kolmen viikon työvuoro<strong>ja</strong>kson suunnittelu vie yhden<br />
henkilön työaikaa yhdestä päivästä jopa seitsemään työpäivään.<br />
Näiden työtuntien vapauttaminen hoitotyöhön on mahdollista<br />
Vuorox-työvuorosuunnitteli<strong>ja</strong>n avulla, kertoo Plain<br />
Complex Oy:n toimitusjohta<strong>ja</strong> Sasu Liuhanen.<br />
Hän huomauttaa, että työvuorosuunnittelu on terveydenhuollossa<br />
lähes aina koulutetun <strong>ja</strong> kokeneen henkilöstön vastuulla.<br />
Aika, joka suunnitteluun päivittäin käytetään, on pois<br />
muusta hoitotyöstä <strong>ja</strong> johtamisesta.<br />
- Työvuorojen suunnitteluprosessi voidaan ohjelmiston<br />
avulla kutistaa vain muutamaan minuuttiin. Silloin työntekijöiden<br />
aikaa jää kaikkein tärkeimpiin asioihin. Lisäksi<br />
tekoäly huomioi työntekijöiden toiveet perinteistä suunnittelua<br />
paremmin. Mallissa voittavat niin organisaatio kuin<br />
työntekijät, Liuhanen <strong>ja</strong>tkaa.<br />
Plain Complex Oy:n perusta<strong>ja</strong>t Sasu Liuhanen (oikealla)<br />
<strong>ja</strong> Tuomo Peltola kuvattuna Helsingissä<br />
Yksilöllinen <strong>ja</strong> tasapuolinen työvuorosuunnitteli<strong>ja</strong><br />
Aikaisemmat työvuorosuunnitteluohjelmistot ovat perustuneet<br />
matematiikkaan <strong>ja</strong> ohjelmointiin. Hoitohenkilökunnalla<br />
voi olla huono<strong>ja</strong> kokemuksia vanhemmista ohjelmistoista.<br />
- Vuorox toimii ihan uudella periaatteella. Sen käyttämä<br />
syväoppiva tekoäly pystyy ottamaan huomioon hoitajien yksilölliset<br />
toiveet niin pitkällä aikavälillä kuin yhden työvuorolistan<br />
suhteen, vakuuttaa Tuomo Peltola, joka on toinen<br />
Plain Complexin perustajista.<br />
Molemmilla yrityksen perustajista on kokemusta terveydenhuoltoalalta.<br />
Toimitusjohta<strong>ja</strong> Sasu Liuhanen on koulutukseltaan<br />
anestesialääkäri <strong>ja</strong> tietojenkäsittelytieteilijä. Peltola<br />
on suorittanut sekä sairaanhoita<strong>ja</strong>n että MBA-tutkinnon.<br />
Järjestelmää on alusta asti kehitetty tiiviissä yhteistyössä tulevien<br />
käyttäjien kanssa.<br />
Vuorox-ohjelmistoa on testattu laa<strong>ja</strong>sti <strong>ja</strong> sen avulla on<br />
tähän mennessä suunniteltu jo tuhansia työvuoro<strong>ja</strong>. Palaute<br />
käyttäjiltä on ollut positiivista. Ohjelmisto kykenee luomaan<br />
työvuorosuunnitelmia, joissa kolmivuorotyö on mahdollista<br />
yhdistää henkilökohtaisen elämän kanssa oleellisesti aiempaa<br />
paremmin. Niin työntekijät kuin kokeneet listasuunnitteli<strong>ja</strong>t<br />
ovat kiitelleet työvuorolistojen laatua <strong>ja</strong> olleet samalla aidosti<br />
hämmästyneitä siitä nopeudesta, johon edistyksellinen<br />
järjestelmä kykenee.<br />
Autonomista työvuorosuunnittelua<br />
automaattisesti<br />
Monissa sosiaali- <strong>ja</strong> terveydenhoitoalan yksiköissä työvuoro<strong>ja</strong><br />
suunnitellaan autonomisesti eli työntekijät valitsevat<br />
avoimista työvuoroista itselleen sopivimmat <strong>ja</strong> sovittelevat<br />
niitä yhteen toisten toiveiden kanssa. Työntekijöillä on tunne<br />
siitä, että he pääsevät vaikuttamaan työvuoroihinsa. Usein<br />
kuitenkin päädytään ratkaisuun, jossa kaikkien toiveita ei<br />
pystytä ottamaan huomioon tasapuolisesti <strong>ja</strong> jousto<strong>ja</strong> joudutaan<br />
tekemään paljon. Autonominen työvuorosuunnittelu<br />
vaatii aikaa sekä työntekijältä että lopulliselta listojen hyväksyjältä.<br />
Vuorox yhdistää autonomisen suunnittelun hyvät<br />
puolet nykyaikaiseen tekniikkaan.<br />
- Vuoroxin avulla työntekijöiden työvuorotoiveet <strong>ja</strong> henkilökohtaiset<br />
mieltymykset pystytään toteuttamaan usein jopa<br />
100-prosenttisesti. Meidän tavoitteenamme on antaa työntekijöille<br />
sellaisia työvuoro<strong>ja</strong>, joita he ansaitsevat, Tuomo<br />
Peltola sanoo.<br />
Liikkuva kansalainen säästää rahaa<br />
– katso laskurilla, kuinka paljon<br />
UKK-instituutin julkaisemalla laskurilla on mahdollista<br />
selvittää, kuinka paljon liikkumattomuus<br />
<strong>ja</strong> paikallaanolo aiheuttavat kustannuksia koko<br />
Suomessa, hyvinvointialueella tai yksittäisessä<br />
kunnassa. Laskurilla voi lisäksi tarkastella hyvinvointialueelle<br />
muodostuvia sairausryhmittäisiä<br />
kustannuksia <strong>ja</strong> kustannusten muutoksia, kun<br />
suositusta vähemmän liikkuvien <strong>ja</strong> liikaa paikallaan<br />
olevien osuudet muuttuvat.<br />
Liikkumattomuudesta eli suositusta<br />
vähäisemmästä reippaan<br />
<strong>ja</strong> rasittavan liikkumisen<br />
määrästä sekä yli kahdeksan<br />
tunnin paikallaanolosta<br />
valveilla ollessa aiheutuvat kansansairauksien<br />
kustannukset ovat<br />
Suomessa yhteensä noin 3 mil<strong>ja</strong>rdia<br />
euroa vuodessa. Kansansairauksista<br />
<strong>ja</strong> ennenaikaisista kuolemista<br />
aiheutuneet terveydenhuollon<br />
kustannukset <strong>ja</strong> työn tuottavuuden<br />
menetykset eivät kuitenkaan<br />
<strong>ja</strong>kaudu maassamme tasaisesti,<br />
koska kunnat <strong>ja</strong> hyvinvointialueet<br />
eroavat toisistaan väestön<br />
sairastavuudessa.<br />
Kustannuslaskurissa on huomioitu<br />
liikkumattomuuden <strong>ja</strong><br />
paikallaanolon osuus väestössä,<br />
liikkumattomuuden <strong>ja</strong> paikallaanolon<br />
riski kansansairauksien <strong>ja</strong><br />
ennenaikaisen kuoleman osalta,<br />
sairausryhmittäiset kustannukset,<br />
kunnan väkiluku <strong>ja</strong> vuosien<br />
2017–2019 sairausryhmittäinen<br />
sairastavuusindeksi. Kustannukset<br />
on päivitetty vuoden 2021 hintatasoon.<br />
Laskelmissa on eroteltu<br />
suorat terveydenhuollon kustannukset<br />
<strong>ja</strong> epäsuorat kustannukset,<br />
joita muodostuu työikäisen väestön<br />
työn tuottavuuden heikentymisestä<br />
sairauspoissaolojen, työkyvyttömyyseläkkeiden<br />
<strong>ja</strong> ennenaikaisten<br />
kuolemien seurauksena.<br />
Liikkumattomuudesta aiheutuu<br />
myös erilaisia tuottavuuskustannuksia,<br />
kuten tuloverojen menetyksiä<br />
<strong>ja</strong> työttömyystukien maksamista.<br />
Käytössä oleva tieto ei<br />
ole niiden osalta aluekohtaista, eikä<br />
kustannuslaskuri sisällä näitä<br />
kustannuksia.<br />
Laskuri auttaa<br />
arvioimaan liikkumisen<br />
edistämistoimien<br />
kustannussäästöjä<br />
– Kustannuslaskuri on konkreettinen<br />
terveys- <strong>ja</strong> liikuntapolitiikan<br />
työkalu, joka tukee terveyden<br />
edistämisen taloudellista arviointia,<br />
kertoo UKK-instituutin<br />
johta<strong>ja</strong> Tommi Vasankari.<br />
– Laskurin avulla on mahdollista<br />
tarkistaa esimerkiksi, kuinka<br />
Kuvalähde Canva<br />
paljon pienemmät kustannukset<br />
olisivat, jos puolet oman kotikunnan<br />
väestöstä liikkuisi suositusten<br />
mukaan. Tämä auttaa kuntapäättäjiä<br />
arvioimaan liikkumisen edistämistoimien<br />
taloudellisia hyötyjä<br />
suhteessa niistä aiheutuneisiin<br />
kustannuksiin, Vasankari <strong>ja</strong>tkaa.<br />
Kustannuslaskuri erittelee lisäksi<br />
hyvinvointialueille liikkumattomuudesta<br />
<strong>ja</strong> paikallaanolosta<br />
muodostuvien kansansairauksien,<br />
kuten tyypin 2 diabeteksen,<br />
sepelvaltimotaudin sekä lievän <strong>ja</strong><br />
keskivaikean masennuksen kustannukset.<br />
– Kustannusten sairausryhmittäinen<br />
tarkastelu osoittaa erityisesti<br />
tyypin 2 diabeteksen merkityksen<br />
yhteiskunnallisten kustannusten<br />
aiheutta<strong>ja</strong>na <strong>ja</strong> korostaa<br />
sairauksien ennaltaehkäisyn merkitystä,<br />
sillä se on hyvin edullista<br />
haittoihin verrattuna, muistuttaa<br />
UKK-instituutin tutki<strong>ja</strong> Päivi<br />
Kolu.<br />
Tutustu laskuriin osoitteessa<br />
ukkinstituutti.fi/kustannuslaskuri
<strong>Sosiaali</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kuntatalous</strong> 9<br />
Digitaaliset palvelut pitkäaikaissairauksien hoidossa<br />
DIGIDIA (Digitaalista osaamista diabetesta sairastavien<br />
<strong>ja</strong> heikossa työmarkkina-asemassa olevien kansalaisten<br />
toimintakyvyn tueksi) on ESR-rahoitteinen<br />
hanke, jonka kohderyhmää ovat tyypin 2 diabeteksen<br />
riskiryhmään kuuluvat, esidiabetesta sairastavat <strong>ja</strong><br />
tyypin 2 diabetekseen juuri sairastuneet heikossa työmarkkina-asemassa<br />
olevat henkilöt. Hankkeen toimijoita<br />
ovat TAMK, Suomen Diabetesliitto, Tampereen<br />
kaupunki sekä THL.<br />
DIGIDIA-hankkeen tavoitteena<br />
on kehittää <strong>ja</strong> lisätä kohderyhmäläisten<br />
digitaalista osaamista, jotta<br />
he pystyvät hyödyntämään sähköisiä<br />
sosiaali- <strong>ja</strong> terveydenhuollon<br />
palveluita. Samalla halutaan kehittää<br />
heidän tiedon- <strong>ja</strong> terveydenlukutaitoansa.<br />
Yhtenä hankkeen tavoitteista<br />
on kehittää yhteistoimintamalli<br />
erilaisten toimijoiden<br />
välille, jotka ovat kehittämässä <strong>ja</strong><br />
ylläpitämässä kansalaisten digitaalista<br />
osaamista sekä terveydenlukutaitoa.<br />
Näihin toimijoihin kuuluu<br />
sosiaali- <strong>ja</strong> terveydenhuollon<br />
palveluiden tarjoajia, kuntia sekä<br />
kansalaisjärjestöjä.<br />
Työpajo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> digitaalinen<br />
verkko-oppimisympäristö<br />
– Hankkeen kohderyhmälle järjestetään<br />
työpajo<strong>ja</strong>, joissa on ollut<br />
teemoina tähän mennessä digitaalinen<br />
osaaminen, digitaidot <strong>ja</strong> terveydenlukutaito<br />
– ensi keväänä on vielä<br />
yksi työpa<strong>ja</strong>, jonka teeman suunnittelemme<br />
yhdessä meidän osallistujien<br />
kanssa, hankkeen projektipäällikkö<br />
Tuula-Maria Rintala<br />
kertoo.<br />
Hankkeen puitteissa on kehitetty<br />
myös digitaalinen verkko-oppimisympäristö,<br />
joka on jo avautunut<br />
hankkeeseen osallistujille.<br />
– Verkko-oppimisympäristöstä<br />
löytyy tietoa tyypin 2 diabeteksen<br />
ehkäisyyn <strong>ja</strong> hoitoon liittyvistä erilaisista<br />
teema-alueista.<br />
Digitaalisuus apuna<br />
terveyden ylläpidossa<br />
– Terveydenhuollossa on jo aika<br />
paljonkin digitaalista palvelutarjontaa<br />
<strong>ja</strong> palveluita, jotka voivat<br />
liittyä diabeteksen omaseurantaan.<br />
Mm. erilaisten pilvipalveluiden<br />
kautta siirretään tietoa omaseurannasta<br />
potilasta hoitavaan<br />
paikkaan, tässä tarvitaan digitaalista<br />
osaamista niin potilailta kuin<br />
ammattilaisilta.<br />
Rintala mainitsee, että digitaalista<br />
oh<strong>ja</strong>usta on jo osittain tarjolla<br />
<strong>ja</strong> sitä kehitetään <strong>ja</strong>tkuvasti eteenpäin.<br />
– Hyvinvointialueiden pääteemoihin<br />
kuuluvat digitaaliset palvelut<br />
sekä digitaalisuus.<br />
Pitkäaikaissairauksien hoitoon<br />
tulee varmasti yhä enemmän erilaisia<br />
digitaalisia palveluita <strong>ja</strong> polku<strong>ja</strong>.<br />
Diabetesta sairastavat <strong>ja</strong> riskiryhmään<br />
kuuluvat joutuvat hyödyntämään<br />
digitaalisten kanavien<br />
tarjoamaa tietoa hoitonsa tueksi tai<br />
terveyden ylläpitämiseksi. Tässä<br />
tulevat keskeiseen rooliin digitaitojen<br />
lisäksi terveyden-, tiedon- <strong>ja</strong><br />
medianlukutaidot.<br />
Terveyden-, tiedon- <strong>ja</strong> medianlukutaidon<br />
osalta hankkeessa korostetaan<br />
oikeiden <strong>ja</strong> luotettavien<br />
tietolähteiden etsintätaito<strong>ja</strong> terveyden<br />
ylläpidossa.<br />
– Kaikki internetistä löytyvä tieto<br />
ei ole välttämättä luotettavaa <strong>ja</strong><br />
näyttöön perustuvaa tietoa, joten<br />
oh<strong>ja</strong>amme hankkeen osallistujille<br />
kykyä hankkia, arvioida <strong>ja</strong> soveltaa<br />
tarjolla olevaa tietoa omaan tilanteeseensa.<br />
Rintala mainitsee, että myöskin<br />
Omakanta- <strong>ja</strong> Omaolo-palvelut<br />
vaativat käyttäjältään digitaalista<br />
osaamista.<br />
– On tärkeää tietää, miten kir<strong>ja</strong>utua<br />
tietoturvallisesti <strong>ja</strong> miten säilyttää<br />
tietosuo<strong>ja</strong>.<br />
DIGIDIA-hankkeen kohderyhmää<br />
ovat työikäiset ihmiset, joihin<br />
kuuluvat myös heikossa työmarkkina-asemassa<br />
olevat henkilöt.<br />
– Hankkeen tavoitteisiin kuuluu<br />
myös työkyvyn ylläpito, ettei henkilö<br />
joutuisi diabeteksen tai vaikkapa<br />
heikkojen digitaalisten taitojensa<br />
takia muita heikompaan työmarkkina-asemaan.<br />
Digitaalista opetusta<br />
diabetekseen ehkäisyyn <strong>ja</strong><br />
varhaisvaiheen hoitoon<br />
– Meidän verkko-oppimisympäristössä<br />
on tietoa diabetekseen<br />
ehkäisyyn <strong>ja</strong> varhaisvaiheen hoitoon<br />
liittyen. Sieltä löytyy syömiseen,<br />
liikkumiseen <strong>ja</strong> nukkumiseen<br />
liittyvää tietoa <strong>ja</strong> myöskin elintapojen<br />
muutokseen motivointia. Oppimisympäristössä<br />
on tiedon lisäksi<br />
erilaisia pohdintatehtäviä, joiden<br />
kautta ihmiset voivat reflektoida<br />
omaa tilannettaan <strong>ja</strong> asettaa<br />
itsellensä tavoitteita.<br />
Rintalan mukaan DIGIDIA:n<br />
verkko-oppimisympäristön tehtävät<br />
ovat herätteitä, jotka herättävät<br />
miettimään, mitä oikeasti voisi<br />
itse tehdä.<br />
– Oppimisympäristöstä löytyy<br />
tietoa <strong>ja</strong> tehtäviä diabeteksen ehkäisyyn<br />
liittyen sekä esidiabetesta<br />
sairastaville tietoa diabeteksen hoidosta<br />
<strong>ja</strong> elintavoista. Diabetesosiossa<br />
on kerrottu myös lääkehoidosta<br />
sekä <strong>ja</strong>lkojen <strong>ja</strong> suun hoidosta,<br />
jotka ovat myöskin tärkeitä asioita<br />
diabeteksen hoidossa.<br />
Huonossa<br />
hoitotasapainossa oleva<br />
diabetes voi hankaloittaa<br />
työuraa<br />
– Helposti voisi miettiä, ettei<br />
diabetes rajoita henkilön työkykyä<br />
mitenkään. Kuitenkin se edellyttää,<br />
että diabetes on hyvässä hoitotasapainossa.<br />
Jos sairautta ei hoida<br />
hyvin <strong>ja</strong> on huono hoitotasapaino,<br />
henkilö voi olla esimerkiksi alttiimpi<br />
erilaisille infektioille, joka<br />
voi puolestaan aiheuttaa työstä<br />
poissaolo<strong>ja</strong>. Jos henkilölle ennättää<br />
kehittyä diabeteksen lisäsairauksia,<br />
nekin voivat vaikuttaa työkykyä<br />
heikentävästi.<br />
Rintala kertoo, että todella monet<br />
diabetesta sairastavat ovat kuitenkin<br />
ihan aktiivisesti mukana<br />
työelämässä aina eläkepäiviinsä<br />
saakka, ilman mitään edellä mainitun<br />
kaltaisia ongelmia.<br />
– Hankkeen tavoitteisiin kuuluu<br />
diabeteksen ehkäisy, diabetesta jo<br />
sairastavien työkyvyn ylläpitäminen<br />
sekä ihmisten elämänlaadun<br />
ylläpito muillakin osa-alueilla.<br />
Hankkeen palautekyselyt<br />
<strong>ja</strong> niihin liittyvä analyysit<br />
täydessä vauhdissa<br />
Yhteistoimintamallin kehittämiseen<br />
liittyen DIGIDIA-hankkeessa<br />
alkaa kysely (Delphi-kierros),<br />
jonka puitteissa asiantuntijoilta<br />
kysytään, millaisia toimijoita<br />
yhteistoimintaan tarvittaisiin <strong>ja</strong><br />
mitä kukin toimi<strong>ja</strong> voisi osaltaan<br />
siihen tuoda. Samalla pohditaan,<br />
miten toimintaa <strong>ja</strong>lkautetaan niin,<br />
että kansalaisetkin tietäisivät siitä.<br />
– Meidän osallistujille tehtiin<br />
hankkeen alussa kysely, jossa kysyttiin<br />
heidän elämänlaadustaan<br />
sekä terveydenluku- <strong>ja</strong> digitaidoistaan.<br />
Nyt on lähdössä myös meidän<br />
verkko-oppimisympäristön käyttäjille<br />
palautekysely, jonka poh<strong>ja</strong>lta<br />
palvelua päästään kehittämään<br />
eteenpäin, toteaa Rintala.<br />
Hankesuunnitelman mukaisesti<br />
DIGIDIA-hankkeen osallistu<strong>ja</strong>tavoite<br />
on Rintalan mukaan 60, joista<br />
on jo 53 rekrytoituna.<br />
– Osallistu<strong>ja</strong>rekrytointi <strong>ja</strong>tkuu<br />
edelleen, joten olemme hyvin toiveikkaita,<br />
että saamme kohderyhmätavoitteen<br />
kasaan vielä tämän<br />
vuoden puolella.<br />
Hankkeen tulokset <strong>ja</strong><br />
tuotokset jäävät elämään<br />
hankkeen jälkeenkin<br />
– Verkko-oppimisympäristö<br />
on Diabetesliiton hallinnoimaa <strong>ja</strong><br />
hankkeen jälkeen se tulee aukeamaan<br />
kaikille kansalaisille. Tulemme<br />
tekemään hankkeen tiimoilta<br />
myös erilaisia julkaisu<strong>ja</strong>, joiden<br />
kautta hyviä käytänteitä voitaisiin<br />
<strong>ja</strong>kaa. Hankkeesta tehdään ainakin<br />
yhteenveto, josta käy ilmi kuinka<br />
digi- <strong>ja</strong> terveydenlukutaitojen kehittäminen<br />
olisi hyvä huomioida<br />
palvelu<strong>ja</strong> kehitettäessä. Uskoisin<br />
että yhteenvetoa tullaan käyttämään<br />
ainakin terveydenhuollon<br />
koulutuksessa sekä ammattilaisten<br />
täydennyskoulutuksessa <strong>ja</strong> ehkä<br />
myös digitaalisten sosiaali- <strong>ja</strong><br />
terveydenhuollon palvelujen kehittämisessä.<br />
Rintala toivoo, että DIGIDIA:n<br />
yhteistoimintamalli olisi sellainen,<br />
jonka mukaan hyvinvointialueella<br />
lähdettäisiin toimimaan.<br />
– Olemme hankkeessa kontaktoineet<br />
toimijoita pelkästään Tampereen<br />
alueelta, mutta yritämme<br />
saada aikaan sellaisen mallin, joka<br />
olisi sovellettavissa muillekin<br />
hyvinvointialueille.<br />
DIGIDIA-hanke käynnistyi<br />
vuoden 2021 lokakuussa <strong>ja</strong> hankkeen<br />
virallinen lopetusaika on 2023<br />
elokuun lopussa. Hankkeelle haetaan<br />
<strong>ja</strong>tkoaikaa vuoden 2023 loppuun<br />
saakka.<br />
DIGIDIA-hanke rahoitetaan<br />
REACT-EU-välineen määrärahoista<br />
osana Euroopan unionin<br />
COVID-19-pandemian johdosta<br />
toteuttamia toimia.
10<br />
<strong>Sosiaali</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kuntatalous</strong><br />
Työergonomiasta työhyvinvointia<br />
– esimerkkinä TATTI-hanke<br />
Tuki- <strong>ja</strong> liikuntaelimistön sairaudet ovat mielenterveyden<br />
ongelmien ohella yleisimpiä työhön liittyviä<br />
terveysongelmia. Ne ovat syy sairauspoissaoloihin,<br />
<strong>ja</strong> aiheuttavat ennenaikaista työkyvyttömyyttä. Tuki-<br />
<strong>ja</strong> liikuntaelinvaivojen ehkäisyssä tulee huomioida<br />
työjärjestelyt, ergonomian parantaminen, tapaturmien<br />
torjunta sekä psyykkinen työhyvinvointi.<br />
SEINÄJOEN ammattikorkeakoulussa on<br />
käynnissä ESR-rahoitteinen TATTI – Teknologian<br />
Avulla Työ Tuottavaksi -hanke, jonka<br />
päätavoitteena on ergonomian parantaminen<br />
Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan alueen pk-yrityksissä,<br />
joissa on fyysisesti kuormittavia työtehtäviä.<br />
Hankkeen toimintaan on osallistunut<br />
neljä metalli- <strong>ja</strong> neljä rakennusalan yritystä.<br />
Käynnissä on kehitysprosessin aloittaminen<br />
neljässä hoiva-alan yrityksessä.<br />
HANKKEESEEN OSALLISTUVAT yritykset<br />
listaavat ensin itse kuormittavia työvaiheita<br />
<strong>ja</strong> niihin liittyviä tekijöitä. Kuormittavuus<br />
voi johtua esim. painavista taakoista, vaikeista<br />
työasennoista, staattisuudesta tai työn<br />
pitkäkestoisuudesta. TATTI-hankkeen työntekijät<br />
mittaavat näiden työtehtävien aiheuttamaa<br />
kuormitusta Perception Neuron Studio<br />
-liikkeenkaappauslaitteistolla. Mittaus<br />
tapahtuu kiinnittämällä 17 sensoria tiettyihin<br />
kohtiin vartaloon <strong>ja</strong> raajoihin. Sensorien<br />
avulla saadaan muodostettua virtuaalihahmo,<br />
jonka avulla tallennetaan työtehtävä <strong>ja</strong> sen<br />
eri vaiheet. Tästä datasta analysoidaan rasittavuutta<br />
<strong>ja</strong> kuormitusta keholle ergonomiaanalyysityökalujen<br />
(OWAS <strong>ja</strong> RULA)<br />
avulla. Analyysit<br />
pystytään suorittamaan automaattisesti virtuaalihahmon<br />
liikedatasta, mikä mahdollistaa<br />
tulosten havainnollisen esittämisen.<br />
LIIKKEENKAAPPAUSLAITTEISTON käyttäminen<br />
työergonomian havainnollistamisessa<br />
suoraan yrityksissä on uutta <strong>ja</strong> innovatiivista.<br />
Virtuaalihahmon tehdessä yrityksen<br />
työtehtäviä nähdään liikennevaloanalytiikkaa<br />
mukaillen, kuinka paljon eri kehonosat<br />
kuormittuvat missäkin työtehtävän vaiheessa.<br />
Analysoinnin avulla voidaan päätellä, onko<br />
työtä tarpeellista muuttaa sekä esittää ehdotuksia<br />
siitä, miten työtehtävän kuormitusta<br />
olisi mahdollista vähentää.<br />
TATTI-HANKE VIERAILEE yrityksessä useaan<br />
otteeseen. Mittauskäyntien lisäksi jokaisessa<br />
yrityksessä järjestetään tulostyöpa<strong>ja</strong>,<br />
jossa tärkeintä on, että mittauksiin osallistuneet<br />
työntekijät näkevät itse omat työsuorituksensa<br />
videokuvattuna <strong>ja</strong> animaatiolla<br />
havainnollistettuna. Oman työasennon näkeminen<br />
auttaa huomaamaan kuormittavat<br />
työasennot, kurkotukset <strong>ja</strong> muut epäedulliset<br />
työsuoritukset. Kun kuormittavuuden taso<br />
osoitetaan eri väreillä, on helppo huomata<br />
mitkä työsuorituksen vaiheet ovat erityisen<br />
kuormittavia. Kun animaatiohahmo näytöllä<br />
menee niin sanotusti ”punaiselle”, voidaan<br />
pohtia miksi kyseinen työvaihe kuormittaa<br />
työntekijää. Luonnollisesti vaaditaan moniammatillista<br />
pohdintaa <strong>ja</strong> keskustelua yrityksessä<br />
siitä, missä määrin työn tekemisen tapo<strong>ja</strong><br />
on mahdollista muuttaa tai kehittää.<br />
YRITYSKOHTAISTEN TYÖPAJOJEN lisäksi<br />
pidetään toimialakohtainen tulostyöpa<strong>ja</strong>,<br />
jossa saman alan yritykset kokoontuvat<br />
keskustelemaan mittauksista <strong>ja</strong> havainnoista<br />
yhdessä. Työpa<strong>ja</strong>an kutsutaan yrityksen<br />
johdon <strong>ja</strong> työntekijöiden lisäksi myös työterveyshuollon<br />
edustajia. Hankkeen lopussa<br />
kehittämistulokset kootaan vielä oppaiksi<br />
tai videoiksi, joilla levitetään tietoa kolmen<br />
toimialan työtehtävien kuormitustekijöistä<br />
Tatti-hankkeen mittaustilanne<br />
Pellon<br />
Group Oy:n tiloissa<br />
Kuva: Aleksi Frimodig<br />
<strong>ja</strong> työkuormituksen<br />
vähentämiskeinoista.<br />
Pitkällä aikavälillä<br />
hankkeen toimenpiteet<br />
voivat johtaa<br />
tuottavuuden parantumiseen<br />
<strong>ja</strong> työurien<br />
pidentymiseen alueen<br />
yrityksissä. Tämä<br />
edellyttää sitä,<br />
että yritykset lähtevät<br />
aktiivisesti toteuttamaan<br />
TATTI-hankkeen<br />
mittausten analysoinneista löydettyjä<br />
muutosehdotuksia työkuormituksen vähentämiseksi.<br />
PALAUTE YRITYKSISTÄ hankkeelle on ollut<br />
positiivista <strong>ja</strong> joitain työtehtävien muutostoimia<br />
on osassa yrityksistä jo toteutettu.<br />
Hankkeen kotisivut: TATTI – Teknologian<br />
avulla työ tuottavaksi - SeAMK Projektit<br />
Kirjoitta<strong>ja</strong>t:<br />
Kirsi Paavola, LitM, projektipäällikkö, SeAMK<br />
Mer<strong>ja</strong> Hoffrén-Mikkola, LitT, yliopetta<strong>ja</strong>, SeAMK<br />
Uusi työuupumuksen liikennevalomalli auttaa<br />
työuupumusriskin tunnistamisessa<br />
Työterveyslaitos julkaisee uuden, vapaasti saatavilla olevan menetelmän<br />
työuupumusriskin arvioimiseksi. Ra<strong>ja</strong>-arvoihin perustuva liikennevalomalli<br />
tulee tarpeeseen, sillä tutkimuksen perusteella noin<br />
joka neljäs työssäkäyvä suomalainen kokee työuupumusoireilua.<br />
Työterveyslaitoksen Kimmoisat työntekijät<br />
muuttuvassa työelämässä -tutkimushankkeessa<br />
on testattu <strong>ja</strong> validoitu uusi Belgiassa<br />
kehitetty työuupumuksen arviointimenetelmä.<br />
Menetelmä ottaa huomioon nykykäsityksen<br />
mukaiset neljä työuupumuksen oiretta:<br />
kroonisen väsymyksen, henkisen etääntymisen<br />
työstä, kognitiivisen toiminnan häiriöt <strong>ja</strong><br />
tunteiden hallinnan häiriintymisen.<br />
– Työuupumus on ollut sitkeä ongelma<br />
suomalaisessa työelämässä, <strong>ja</strong> usein työuupuneet<br />
<strong>ja</strong> heidän esihenkilönsä <strong>ja</strong> työtoverinsa<br />
kertovat, etteivät he ole ajoissa tunnistaneet<br />
oireita. Nyt käytettävissä on luotettava<br />
<strong>ja</strong> maksuton menetelmä työterveyshuoltojen<br />
käyttöön <strong>ja</strong> myös suoraan työpaikoille kuormittuneiden<br />
työyhteisöjen tunnistamiseksi,<br />
tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta<br />
kertoo.<br />
Ra<strong>ja</strong>-arvot osoittavat kohonneen<br />
riskin<br />
Hanke tuotti ra<strong>ja</strong>-arvot kohonneesta riskistä<br />
työuupua <strong>ja</strong> todennäköisestä työuupumuksesta<br />
eli niin sanotun työuupumuksen<br />
liikennevalomallin. Ra<strong>ja</strong>-arvot perustuvat<br />
väestöstä satunnaisesti poimittujen suomalaisten<br />
työikäisten <strong>ja</strong> Mehiläinen Oy:n työuupumuksesta<br />
kärsivien asiakkaiden antamien<br />
vastausten tilastolliseen vertailuun. Näin<br />
työuupumukselle on pystytty määrittelemään<br />
ra<strong>ja</strong>-arvot aiempaa luotettavammin.<br />
Uusien ra<strong>ja</strong>-arvojen mukaan Suomessa<br />
kesäkuussa 2021 kohonnut riski työuupua<br />
koski 16,5 prosenttia suomalaisesta työväestöstä<br />
<strong>ja</strong> todennäköisestä työuupumuksesta<br />
kärsi 7,4 prosenttia. Kolme kuukautta ennen<br />
pandemian alkua loppuvuonna 2019 vastaavat<br />
luvut olivat kohonneelle riskille 14,9 prosenttia<br />
<strong>ja</strong> 6,7 prosenttia todennäköiselle työuupumukselle,<br />
joten työuupumus lisääntyi<br />
lievästi ensimmäisenä koronavuonna.<br />
Suomi, Belgia <strong>ja</strong> Hollanti ovat ainoat<br />
maat, jossa työuupumukselle on määritelty<br />
vastaavalla tavalla ra<strong>ja</strong>-arvot. Lisäksi<br />
osoittautui, että ra<strong>ja</strong>-arvot kolmessa maassa<br />
ovat yllättävän yhtenäiset, joten nyt esiteltävät<br />
ra<strong>ja</strong>-arvot ovat yhteiset näissä kolmessa<br />
maassa.<br />
–Arviointimenetelmä <strong>ja</strong> liikennevalomalli<br />
auttavat työterveyshuoltoa sekä yksittäisen<br />
työntekijän tilanteen että työyhteisön hyvinvoinnin<br />
arvioinnissa. Kyselyyn vastaaminen<br />
toimii jo itsessään hyvänä interventiona, joka<br />
edistää vaikuttavien <strong>ja</strong> muutosta aikaansaavien<br />
keinojen pohtimista, toteaa Mehiläisen<br />
johtava työterveyspsykologi Suvi Suortamo.<br />
Työuupumuksen arvioinnin käsikir<strong>ja</strong><br />
vapaaseen käyttöön<br />
Uuden työuupumuksen arviointimenetelmän<br />
(Burnout AssessmentTool ali BAT) <strong>ja</strong><br />
liikennevalomallin julkaisemisen yhteydessä<br />
Työterveyslaitos julkaisee menetelmän luotettavuutta<br />
tarkastelevan <strong>ja</strong> käyttöön opastavankäsikir<strong>ja</strong>n.<br />
Se on vapaasti <strong>ja</strong> maksutta<br />
saatavilla.<br />
Ydinoireiden mukaan määriteltynä työuupumus<br />
on kyvyttömyyttä <strong>ja</strong> siitä johtuvaa<br />
haluttomuutta panostaa työhön. Käsikir<strong>ja</strong>ssa<br />
esitellään niin sanottu työuupumuksen liikennevalomalli,<br />
eli ra<strong>ja</strong>-arvot todennäköiselle<br />
työuupumukselle (punainen alue), kohonneelle<br />
työuupumisen riskille (keltainen<br />
alue) <strong>ja</strong> ei työuupumusoireita -arvoille (vihreä<br />
alue).<br />
– Eri tavoin tarkasteltuna uusi menetelmä<br />
osoittautui luotettavaksi. Se oli oletetun<br />
mukaisesti selvässä yhteydessä työn kuormitustekijöihin,<br />
kuten liialliseen työn määrään<br />
<strong>ja</strong> toisaalta työn erilaiset voimavarat, kuten<br />
hyvä johtaminen <strong>ja</strong> toimivat työtoverisuhteet<br />
olivat siihen käänteisessä yhteydessä.<br />
Menetelmä myös erotteli työuupumuksenmasennusoireilusta<br />
eli kyse on kahdesta eri<br />
ilmiöstä tai asiasta, erikoistutki<strong>ja</strong> Janne Kaltiainen<br />
kertoo.<br />
Samassa yhteydessä ilmeni, että työuupumuksen<br />
yhteydet yksityiselämän kuormituksiin<br />
olivat pääsääntöisesti selvästi työn kuormitusta<br />
heikommat. Myös iän, sukupuolen<br />
<strong>ja</strong> koulutustason yhteydet työuupumukseen<br />
olivathyvin matalat.<br />
– Julkisessa keskustelussa usein puhutaan<br />
esimerkiksi nuorten <strong>ja</strong> naisten erityisen korkeasta<br />
työuupumusoireilusta. Vaikka nuoret,<br />
naiset <strong>ja</strong> vähemmän koulutetut kokivat keskimäärin<br />
vähän yleisemmin työuupumusoireita,<br />
olivat erot muihin hyvin pienet. Työuupumus<br />
voi koskea ketä tahansa kuormittavissa<br />
<strong>ja</strong> puuttuvien työn voimavarojen olosuhteissa,<br />
Jari Hakanen huomauttaa.
Uutta Tekniikkaa <strong>Sosiaali</strong>- <strong>ja</strong> Terveysalalle<br />
<strong>Sosiaali</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kuntatalous</strong> 11<br />
UUTE SoTe (Uutta Tekniikkaa <strong>Sosiaali</strong>- <strong>ja</strong> Terveysalalle) -investointi- <strong>ja</strong> kehittämishanke tuo eKampus-opiskeluympäristöön uutta tekniikkaa.<br />
Hankkeen kautta pyritään vastaamaan myös koronan tuomiin haasteisiin sosiaali- <strong>ja</strong> terveysalan yrityksissä, jotka pääsevät halutessaan testaamaan<br />
uusia teknologioita.<br />
eKampukseen tuotavien uusien teknologisten<br />
laajennusten kautta hanke pyrki<br />
luomaan opiskelijoille aidosti joustavan<br />
opiskeluympäristön, joka mahdollistaa<br />
a<strong>ja</strong>sta <strong>ja</strong> paikasta riippumattoman opiskelun.<br />
Hankkeen tärkeimpänä kärkenä<br />
on näiden uusien tekniikoiden testaaminen<br />
SEDU:lla sekä sote-alan organisaatioissa.<br />
Hankkeen kautta pyritään myös helpottamaan<br />
sote-alan pienemmiltä yrityksiltä<br />
vaadittavaa digiloikkaa, jonka isommat<br />
toimi<strong>ja</strong>t ovat jo tehtyä. Hankkeen tavoitteisiin<br />
kuuluu myös uusien sote-alan työpaikkojen<br />
syntyminen.<br />
Teknologisia hankinto<strong>ja</strong> neljässä<br />
eri teemakorissa<br />
– UUTE SoTe -hankkeessa tehdään<br />
hankinto<strong>ja</strong> neljässä eri teemakorissa. Yksi<br />
näistä on liikuteltava interaktiivinen aistihuonekokonaisuus,<br />
jota voidaan viedä<br />
testikäyttöön mm. hoiva-alan yksiköihin.<br />
Toisessa korissa meillä on viisi mobiilivaunua,<br />
joiden kautta voidaan luoda osallistavia<br />
hetkiä hoivayksikköympäristössä,<br />
sillä vaunujen tekniikka on sairaalaympäristöön<br />
soveltuvaa. Kolmantena meillä on<br />
XR-käyttöönottoprojekti, jonka puitteissa<br />
testaamme X Realwear Navigator 500 -virtuaalitodellisuuslase<strong>ja</strong><br />
sosiaali- <strong>ja</strong> terveysalalla.<br />
Kyseessä on etätukijärjestelmäalusta,<br />
jolla voidaan luoda erilaisia tehtäviä, tikettejä<br />
<strong>ja</strong> toimia niin, että työntekijä lähtee<br />
lasien kanssa kentälle, kun tietokoneen toisessa<br />
päässä voi olla asiantuntijoita auttamassa.<br />
Lasit voivat toimia myös tietopankkina<br />
erilaisissa tehtävissä. Testattavana on<br />
lisäksi Microsoft HoloLens 2 -älylasit, eli<br />
hologrammilasit, joiden kautta pystytään<br />
antamaan step by step -ohjeita Microsoftin<br />
Dynamics Guides -ohjelmiston avustamana.<br />
Tätä voidaan hyödyntää esim. tehtäviin<br />
perehdyttämisissä. Hankkeen neljännestä<br />
korista löytyy hoivarobotiikkaa. Kahta valitsemaamme<br />
robottia testataan sosiaali- <strong>ja</strong><br />
terveystyössä niin, että toinen robotti on<br />
tarkoitettu toistotyöhön <strong>ja</strong> toinen elämyksellisyyteen,<br />
hankkeen projektikoordinaattori<br />
Hanna Lindberg esittelee.<br />
Uusien tekniikoiden pilotointia<br />
koko sote-kentän laajuudella<br />
– Hankkeessa kokeillaan paljon erilaisia<br />
asioita, jotka ovat sidoksissa meidän<br />
eKampukseen. Varustamme eKampusta<br />
näillä uusilla teknologioilla <strong>ja</strong> mahdollistamme<br />
uusien toimintamallien käyttöönottoa<br />
tekniikan avulla. Samalla teknologiaa<br />
viedään yritysmaailmaan, missä eri<br />
organisaatiot pääsevät testaamaan näitä<br />
laitteisto<strong>ja</strong>, Lindberg toteaa.<br />
Käytännössä SEDU:n opiskeli<strong>ja</strong>t oppivat<br />
käyttämään uutta tekniikkaa, mutta<br />
myöskin yrityselämän edusta<strong>ja</strong>t sekä heidän<br />
työntekijänsä. Sote-alan opetta<strong>ja</strong>tkin<br />
pääsevät mukaan näiden tekniikoiden <strong>ja</strong><br />
eKampuksen kehittämiseen.<br />
– Monipuolinen hanke tuottaa merkittävää<br />
hyötyä eri tahoille. Kyseessä on<br />
EAKR-hanke, joten yritysnäkökulmakin<br />
on aika voimakkaasti läsnä.<br />
Lindberg kertoo, että hankkeen puitteissa<br />
on oltu aktiivisesti yhteydessä Etelä-<br />
Poh<strong>ja</strong>nmaalla toimiviin sote-alan yrityksiin<br />
<strong>ja</strong> pyydetty yrityksiä mukaan kokeilemaan<br />
uutta tekniikkaa.<br />
– Myös meihin päin voi olla yhteydessä<br />
<strong>ja</strong> ilmaista kiinnostuksensa teknologioiden<br />
testaamiseen täällä Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan<br />
alueella. Tarjoamme tukea uusien<br />
tekniikoiden käyttöönottoon, mutta myös<br />
siihen pohdintaan, miten niitä voitaisiin<br />
hyödyntää tehokkaasti omassa organisaatiossa.<br />
Laitteistoa on mahdollista päästä kokeilemaan<br />
hyvin monipuolisesti. Keräämme<br />
pilottikokeiluista käyttäjäkokemuksia,<br />
joiden poh<strong>ja</strong>lta luodaan päätelmiä, kuinka<br />
pilottikokeilu onnistui <strong>ja</strong> kuinka se koettiin.<br />
Tulokset voivat osoittaa myös sen, että<br />
näistä tekniikoista ei ollutkaan hyötyä,<br />
Lindberg mainitsee loppuun.<br />
Lisätieto<strong>ja</strong>:<br />
p. 040 680 7554<br />
hanna.lindberg@sedu.fi<br />
www.sedu.fi<br />
Kone opetettiin seulomaan röntgenkuvasta varhaista nivelrikkoa ennustava<br />
piirre – voi säästää tarpeettomilta tutkimuksilta <strong>ja</strong> hoidoilta<br />
Jyväskylän yliopiston <strong>ja</strong> Keski-Suomen<br />
Sairaanhoitopiirin tutki<strong>ja</strong>t<br />
kehittivät yhteistyössä tekoälypoh<strong>ja</strong>isen<br />
neuroverkon tunnistamaan<br />
uusi varhaisen polvinivelrikon<br />
piirre röntgenkuvista. Tekoäly<br />
onnistui tekemään lääkärin kanssa<br />
yhteneväisen diagnoosin 87% tapauksissa.<br />
Tulos on tärkeä, koska<br />
röntgenkuva on varhaisen nivelrikon<br />
ensisi<strong>ja</strong>inen diagnostiikkamenetelmä<br />
polven nivelrikossa.<br />
Varhaisen vaiheen diagnoosi voi<br />
säästää potilaan tarpeettomilta tutkimuksilta,<br />
hoidoilta <strong>ja</strong> jopa tekonivelleikkaukselta.<br />
Nivelrikko on maailman yleisin<br />
nivelvaiva, joka aiheuttaa Suomessa<br />
vuosittain jopa 600 000 lääkärikäyntiä.<br />
Sen on arvioitu aiheuttavan<br />
vuosittain jopa mil<strong>ja</strong>rdin euron<br />
arvoiset menetykset kansantaloudelle.<br />
Jyväskylän yliopiston Digitaalisen<br />
terveysälyn laboratoriossa, osana<br />
AI Hub Keski-Suomi -hanketta<br />
kehitetty tekoälymenetelmä hyödyntää<br />
maailmalla laa<strong>ja</strong>sti käytettyä<br />
neuroverkkopoh<strong>ja</strong>ista teknologiaa.<br />
Uusi menetelmä opetettiin<br />
tunnistamaan röntgenkuvista nivelrikon<br />
varhainen piirre, joka ei vielä<br />
kuulu diagnostiikassa käytettyihin<br />
kriteereihin, mutta ortopedit pitävät<br />
sitä varhaisvaiheen nivelrikon<br />
merkkinä.<br />
– Projektimme pyrkimyksenä oli<br />
opettaa tekoäly tunnistamaan röntgenkuvasta<br />
nivelrikkoa ennustava<br />
piirre, jonka kokeneet lääkärit ovat<br />
aiemminkin pystyneet silmämääräisesti<br />
erottamaan kuvasta, kertoo<br />
menetelmän kehittämisestä vastannut<br />
tutki<strong>ja</strong> Anri Patron.<br />
Käytännössä tekoäly pyrkii tunnistamaan<br />
kuvasta ovatko ihmisen<br />
polvinivelessä sääriluun yläpinnalla<br />
olevat väliharjut terävöityneet vai<br />
eivät. Jos väliharjut ovat terävöityneet<br />
niin se voi olla merkki nivelrikosta.<br />
Menetelmän luotettavuutta arvioitiin<br />
yhdessä KSSHP:n erikoislääkäreiden<br />
kanssa.<br />
– Tekoälymallin kehityksessä<br />
käytettiin noin 700 röntgenkuvaa,<br />
malli validoitiin noin 200 kuvalla.<br />
Tekoäly onnistui tekemään lääkärin<br />
kanssa yhteneväisen arvion terävöitymisestä<br />
87% tapauksissa, mikä<br />
on lupaava tulos, Patron kuvailee.<br />
Tekoälyn avulla voidaan<br />
tukea nivelrikon<br />
varhaista diagnosointia<br />
perusterveydenhuollossa<br />
Jyväskylän yliopiston digitaalisen<br />
terveysälyn laboratorion johta<strong>ja</strong><br />
dosentti Sami Äyrämö kertoo<br />
nivelrikon varhaiseen diagnoosin<br />
tähtäävän tekoälymenetelmäkehittämisen<br />
olevan kansainvälisestikin<br />
aktiivista.<br />
– Polven nivelrikon havaitsemiseen<br />
on aiemmin kehitetty useampia<br />
tekoälymalle<strong>ja</strong>, jotka pystyvät<br />
Tutki<strong>ja</strong> Anri Patron (oik.), dosentti Sami Äyrämö <strong>ja</strong> professori Juha Paloneva Keski-Suomen uuden<br />
keskussairaala Novan aulassa. Kuva: Jyväskylän yliopisto / Teemu Rahikka.<br />
tunnistamaan pitkälle edenneet tapaukset,<br />
jotka ammattilaisten on<br />
muutoinkin helppo tunnistaa.<br />
Nykymenetelmienherkkyys ei<br />
vielä riitä alkuvaiheessa olevan sairauden<br />
tunnistamiseen. Nyt kehitetyllä<br />
menetelmällä pyritään edistämiseen<br />
etenkin varhaista tunnistamista<br />
röntgenkuvista, mille on<br />
suuri tarve.<br />
Tavoitteena on, että tulevaisuudessa<br />
tekoäly pystyisi osoittamaan<br />
polven nivelrikon ensimmäisiä<br />
merkkejä röntgenkuvasta,<br />
jolloin ensidiagnoosin voisi tehdä<br />
myös entistä useammin terveyskeskuslääkäri.<br />
Projekti tehtiin yhteistyössä<br />
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin<br />
kanssa, jonka johta<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kirurgian<br />
professori Juha Paloneva sanoo,<br />
että varhaisessa vaiheessa havaittua<br />
nivelrikkoa voidaan hoitaa tehokkaasti.<br />
– Jos diagnoosi pystytään tekemään<br />
varhaisessa vaiheessa, vältytään<br />
epävarmuudelta siitä mistä<br />
on kyse sekä kalliilta tarpeettomilta<br />
tutkimuksilta, kuten magneettikuvaukselta.<br />
Lisäksi kansalaista voidaan<br />
motivoida toimenpiteisiin, jotka<br />
voivat hidastaa tai jopa pysäyttää<br />
oireisen nivelrikon etenemisen.<br />
Parhaassa tapauksessa potilas säästyy<br />
tekonivelleikkaukselta, Paloneva<br />
kertoo.
12<br />
<strong>Sosiaali</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kuntatalous</strong><br />
-hanke oli onnistuneesti a<strong>ja</strong>n hermolla<br />
Etänä Enemmän – sote-työ uudistuu -hanke<br />
on vastannut sosiaali- <strong>ja</strong> terveysalan<br />
työn muutokseen kehittämällä etäjohtamista,<br />
etätyönoh<strong>ja</strong>usta, etävertaistukea sekä<br />
muutosjohtamista.<br />
Vuoden 2019 alussa alkanut hanke päättyy<br />
31.12.2022.<br />
Etänä Enemmän -hanketta koordinoi Tampereen<br />
AMK, <strong>ja</strong> osatoteuttajina olivat Itä-<br />
Suomen yliopisto, Lapin yliopisto <strong>ja</strong> Satakunnan<br />
AMK. KT Kuntatyönanta<strong>ja</strong>t oli osatoteutta<strong>ja</strong>na<br />
ns. korona-lisätyöpaketin a<strong>ja</strong>n.<br />
Hanketta rahoittivat sosiaali- <strong>ja</strong> terveysministeriö<br />
<strong>ja</strong> ESR. Valtakunnallisen hankkeen<br />
pilottimaakuntina <strong>ja</strong> -kohteina olivat Pirkanmaa,<br />
Satakunta, Ylä-Savo <strong>ja</strong> Lappi sekä Helsingin<br />
etähoito.<br />
Yksi hankkeen konkreettisista tuotoksista on etä- <strong>ja</strong> hybridijohtamisen mallinnus.<br />
Loppujulkaisu on monipuolinen<br />
tietopaketti<br />
Hankkeen loppujulkaisu julkistetaan päätösseminaarissa<br />
15.12.2022 Tampereella.<br />
Julkaisu tulee ladattavaksi myös hankkeen<br />
kotisivuille (etanaenemman.fi).<br />
Projektipäällikkö Tar<strong>ja</strong> Heinonen <strong>ja</strong> yliopetta<strong>ja</strong><br />
Hannele Laaksonen TAMK:sta<br />
kertovat, että kyseessä on a<strong>ja</strong>nkohtainen <strong>ja</strong><br />
käytännönläheinen artikkelijulkaisu, jossa<br />
kirjoittajina ovat toimineet asiantunti<strong>ja</strong>t<br />
hankkeen toteutta<strong>ja</strong>organisaatioista <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>usryhmästä.<br />
– Loppujulkaisuun on koottu asiantunti<strong>ja</strong>artikkeleita<br />
hankkeen keskeisistä tuloksista<br />
<strong>ja</strong> ilmiöistä sekä kehitetyistä toimintamalleista.<br />
Julkaisussa vastataan mm. seuraaviin<br />
kysymyksiin: Mitkä ovat onnistuneen etäjohtamisen<br />
elementit? Miten etätyönoh<strong>ja</strong>usta<br />
tulisi toteuttaa? Miten luottamus rakentuu<br />
sote-alan etätyössä <strong>ja</strong> etäjohtamisessa? Miten<br />
johdan muutosta? Miten yksilölliset motivaatiotekijät<br />
tukevat etäjohtamista?<br />
– Julkaisussa kuvataan keino<strong>ja</strong> osallisuuden<br />
edistämiseksi sekä sote-henkilöstön työhyvinvoinnin<br />
tukemiseksi pandemian aikana.<br />
Lisäksi tarkastellaan, voisiko digitalisoitunut<br />
sote-työ olla yksi keino työurien pidentämiseksi.<br />
– Olemme saaneet kulkea neljä vuotta uudistuvan<br />
sote-alan matkassa. Kokemus on ollut<br />
ainutkertainen, jopa historiallinen.<br />
Hybridijohtamisen mallinnus avaa<br />
tapo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> sisältöjä<br />
Yksi konkreettisista tuotoksista on etä- <strong>ja</strong><br />
hybridijohtamisen mallinnus. Hybridijohtaminen<br />
tarkoittaa lähi- <strong>ja</strong> etäjohtamisen kombinaatiota,<br />
jossa tavoitteena on saada sekä<br />
lähi- että etäjohtamisen parhaat puolet esille.<br />
Laadullinen tutkimusaineisto kerättiin keväällä<br />
2022 (n=32) alan ammattilaisilta, joista<br />
runsaalla 1/3:lla oli kokemusta esihenkilötehtävistä<br />
<strong>ja</strong> 2/3 toimi työntekijöinä. Aineisto<br />
analysoitiin sisällön erittelyllä sekä teemoittelulla<br />
<strong>ja</strong> induktiivisella sisällönanalyysillä.<br />
Tulosten mukaan esihenkilön haasteelliset<br />
tehtävät <strong>ja</strong>kautuvat lähi- <strong>ja</strong> etäjohtamisen<br />
välillä siten, että 40 % tehtävistä on mahdollista<br />
hoitaa lähikohtaamisissa <strong>ja</strong> yhteensä 60<br />
% videovälitteisesti (26 %) <strong>ja</strong> muussa kontaktissa<br />
tms. (34 %).<br />
Esihenkilön tehtävissä korostuivat kaksi<br />
pääluokkaa: eettinen johtaminen <strong>ja</strong> toiminnan<br />
kehittäminen. Eettiseen johtamiseen liittyvistä<br />
tehtävistä käsitellään lähikohtaamisissa<br />
noin 90 %.<br />
Hannele Laaksonen muistuttaa, että johtaminen<br />
ei koskaan tapahdu tyhjiössä, vaan<br />
esihenkilö on aina vuorovaikutuksessa työntekijöiden<br />
kanssa, <strong>ja</strong> tilanteisiin voi liittyä<br />
myös sidosryhmiä <strong>ja</strong> muita taho<strong>ja</strong>.<br />
– Tässä mallinnuksessa merkillepantavaa<br />
on, että mukana oli työntekijöitä määrittämässä,<br />
missä kontekstissa heidän mielestään<br />
esihenkilön tulisi tehtäviään hoitaa.<br />
Hanke on ollut menestystarina<br />
Hanke on ollut aidosti valtakunnallinen,<br />
sillä sen tarjoamiin webinaareihin, valmennuksiin<br />
<strong>ja</strong> kehittämistoimiin on osallistunut<br />
n. 450 sote-alan ammattilaista yli sadasta eri<br />
sote-alan organisaatioista eri puolelta Suomea.<br />
Vaikuttavuudesta <strong>ja</strong> levittämisestä kertoo<br />
se, että hankkeesta on valmistunut yli 150<br />
erityyppistä julkaisua tieteellisistä artikkeleista<br />
käytännönläheisiin blogiteksteihin <strong>ja</strong><br />
asiantunti<strong>ja</strong>videoihin asti. Hankkeessa tuotettuihin<br />
julkaisuihin <strong>ja</strong> materiaaleihin voi<br />
tutustua hankkeen kotisivuilla. Niitä voi vapaasti<br />
hyödyntää organisaatioissa johtamisen<br />
<strong>ja</strong> toiminnan kehittämiseksi.<br />
Hanke on huomioitu myös Euroopan komissiossa.<br />
Vuonna 2021 hanke valittiin menestystarinaksi<br />
ESR-hankkeiden joukossa.<br />
Perusteluina olivat hankkeen a<strong>ja</strong>nkohtaisuus<br />
pandemian <strong>ja</strong> digitaalisuuden kehittämisen<br />
näkökulmasta.<br />
Hankkeen sivuilla on asiantunti<strong>ja</strong>videoita<br />
keskeisistä teemoista koottuna omalle alasivulleen<br />
(etanaenemman.fi/videot).<br />
– Lyhyet videot antavat apua työelämän<br />
kehittämiseen. Kannattaa tutustua, rohkaisevat<br />
Tar<strong>ja</strong> Heinonen <strong>ja</strong> Hannele Laaksonen.<br />
– Hankkeen teemat <strong>ja</strong>tkuvat TAMK:n<br />
avoimeen koulutustarjontaan keväällä 2023<br />
tulevassa etä- <strong>ja</strong> hybridijohtamisen valmennus<br />
1:ssä. Syksyllä on vuorossa valmennus<br />
2. Kyseessä on kolmen op:n kurssi esihenkilöille<br />
tai esihenkilötyöhön aikoville.<br />
www.etanaenemman.fi<br />
Tarvitsetko tiimiisi vuorovaikutuksen<br />
asiantunti<strong>ja</strong>a?<br />
Kasvata osaamista mielenterveys-<strong>ja</strong> päihdetyön erikoistumiskoulutuksissa.<br />
Koulutuksissa syvennyt asiakkaiden <strong>ja</strong> heidän verkostojen<br />
kohtaamisen teemoihin. Saat välineitä yksilö-<strong>ja</strong> ryhmätyömenetelmien<br />
soveltamiseen. Saat avaimia kokonaisvaltaiseen, eettisesti kestävään<br />
työskentelyyn mielenterveys-<strong>ja</strong> päihdeasiakkaiden kanssa ehkäisevään,<br />
hoitavaan <strong>ja</strong> kuntouttavaan työhön.<br />
Mielenterveys- <strong>ja</strong> päihdetyön ammattitutkinto (150 osp)<br />
Mielenterveys- <strong>ja</strong> päihdetyön erikoisammattitutkinto (180 osp)<br />
Lue lisää <strong>ja</strong> hae!<br />
www.tredu.fi<br />
Tai soita: at -tutkinto Jani Henttinen<br />
puh. 0417300257<br />
<strong>ja</strong> eat -tutkinto Mervi Schnorr<br />
puh. 0400305337<br />
Hankkeen päätösseminaari <strong>ja</strong> loppujulkaisun<br />
julkistaminen<br />
15.12. klo 11.30–16.00<br />
Scandic Koskipuistossa Tampereella.<br />
Tilaisuus on osallistujille maksuton<br />
(sis. lounas <strong>ja</strong> kahvitarjoilu).<br />
Ohjelma <strong>ja</strong><br />
ilmoittautuminen<br />
tästä<br />
tai sivulta www.etanaenemman.fi/a<strong>ja</strong>nkohtaista.
<strong>Sosiaali</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kuntatalous</strong> 13<br />
tarjoaa hyvinvointi- <strong>ja</strong><br />
terveysteknologian testauspalveluita<br />
”Testbed” tarkoittaa tuotteiden <strong>ja</strong> palveluiden<br />
kehittämistä, kokeilu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> testaamista<br />
aidossa tai aidon kaltaisessa käyttöympäristössä.<br />
Satakunta Testbed on Satakunnan alueella<br />
toimiva konsortio <strong>ja</strong> EAKR-hanke, joka edistää<br />
teknologisten innovaatioiden syntymistä<br />
tarjoamalla yrityksille <strong>ja</strong> sote-alan toimijoille<br />
teknologian kehittämiseen liittyviä testaus- <strong>ja</strong><br />
tutkimuspalveluita.<br />
Konsortio muodostaa asiantuntevan testausalustan<br />
hyvinvointi-, terveys- <strong>ja</strong> sosiaalialojen<br />
sovelluksille <strong>ja</strong> teknologioille.<br />
– Satakunta Testbed tekee usean organisaation<br />
moniammatillista yhteistyötä, kuvailee<br />
projektipäällikkö Mervi Vähätalo Satakunnan<br />
ammattikorkeakoulusta.<br />
– Hanketta toteuttavat SAMK:n ohella<br />
Prizztech Oy <strong>ja</strong> WinNova. Verkostossamme<br />
on mukana teknologia-alan yrityksiä, sosiaali<strong>ja</strong><br />
terveyssektorin julkisia <strong>ja</strong> yksityisiä palveluntuottajia<br />
sekä kolmannen sektorin taho<strong>ja</strong>.<br />
Valtakunnallisesti teemme yhteistyötä muiden<br />
testbed-toimijoiden kanssa <strong>ja</strong> kansainvälistymisessä<br />
mm. Business Finlandin kanssa, Vähätalo<br />
kertoo.<br />
Satakunta Testbed -hanke rahoitetaan<br />
REACT-EU-välineen määrärahoista osana<br />
Euroopan unionin COVID-19-pandemian<br />
johdosta toteuttamia toimia. Hankkeen toiminta-aika<br />
on 1.9.2021 - 31.8.2023.<br />
Päällekkäisyydet pois<br />
Hyvinvointi- <strong>ja</strong> terveysteknologian kehittämis-<br />
<strong>ja</strong> testaamistoiminnalla on pitkät perinteet<br />
Satakunnassa, toimintaa on ollut jo vuodesta<br />
2009. Alussa oli Living Lab -konsepti,<br />
joka sai tunnustusta Euroopan komission järjestämässä<br />
kilpailussa. Nykyinen elinkeino- <strong>ja</strong><br />
kehitysyhtiö Prizztech Oy oli kehityksen airueena,<br />
mutta myös SAMK <strong>ja</strong> ammatilliset koulutusorganisaatiot<br />
(mm. WinNova) ovat hyödyntäneet<br />
testausalusto<strong>ja</strong> lähes yhtä pitkään.<br />
Ennen pitkää eri tahojen toimintojen turha<br />
päällekkäisyys kävi kuitenkin ilmeiseksi.<br />
– Totesimme, että testbed-asiakkaiden eli<br />
yritysten kannalta ei ole hedelmällistä, jos<br />
teemme jokainen samo<strong>ja</strong> asioita, taustoittaa<br />
Mervi Vähätalo.<br />
– Myös testausalustoina toimivien sote-organisaatioiden<br />
<strong>ja</strong> muiden kumppaneiden näkökulmasta<br />
oli kummallista, kun monet toimi<strong>ja</strong>t<br />
tekivät samaa. Siksi päätimme kerätä<br />
Satakunnan testbed-toiminnan yhden sateenvarjon<br />
alle. Tällä tavoin olemme Satakunnassa<br />
asiakkaidemme suuntaan yhtenäinen <strong>ja</strong> profiloidumme<br />
selkeästi myös valtakunnallisesti<br />
<strong>ja</strong> kansainvälisesti.<br />
Asiakas- <strong>ja</strong> tarvelähtöistä testausta<br />
Satakunta Testbed toimii asiakas- <strong>ja</strong> tarvelähtöisesti.<br />
Toiminnalla haetaan ratkaisu<strong>ja</strong> ammattilaisten<br />
<strong>ja</strong> yritysten yksilöllisiin tarpeisiin.<br />
Teknologiayrityksille Satakunta Testbed<br />
mahdollistaa tuotteiden testaamisen kliinisessä<br />
tai kliinisen kaltaisessa ympäristössä systemaattisesti<br />
<strong>ja</strong> yhtenäisesti toistuvilla menetelmillä.<br />
Vakioitu <strong>ja</strong> tasalaatuinen palvelu takaa<br />
sen, että yritykset voivat käyttää saatua tietoa<br />
luotettavana referenssinä.<br />
Tuotteita testaavia sote-organisaatioita Satakunta<br />
Testbed puolestaan auttaa tunnistamaan,<br />
löytämään <strong>ja</strong> hyödyntämään heidän<br />
tarpeisiinsa vastaavaa teknologiaa.<br />
Mervi Vähätalon mukaan testauksessa<br />
onkin olennaista, että kaikilla osapuolilla on<br />
siihen intressi – lähtipä testaus sitten yrityksestä,<br />
jolla on kehitettävä tuote, tai soteyksiköistä,<br />
jolla on haaste, johon teknologiasta<br />
haetaan apua.<br />
– Etsimme sellaisen testaavan yksikön, joka<br />
on aidosti kiinnostunut testattavasta ratkaisusta.<br />
Hyötyä sote-yksiköille <strong>ja</strong><br />
teknologiayrityksille<br />
Satakunta Testbedillä on käytettävissään<br />
monipuoliset testausympäristöt sekä laa<strong>ja</strong><br />
käyttäjä- <strong>ja</strong> yhteistyöverkosto. Hankkeen<br />
koordinaatioryhmään kuuluvat em. toteuttajien<br />
lisäksi oppilaitoksista Sataedu sekä sotesektorilta<br />
Satasairaala, Porin perusturva sekä<br />
Rauman sosiaali- <strong>ja</strong> terveystoimiala. Viimeksi<br />
mainitut yhdistyvät hyvinvointialueeksi vuoden<br />
2023 alussa. Hyvinvointialueella testbedpalvelut<br />
sijoittuvat TKIO-toimintoihin (tutkimus,<br />
kehittäminen, innovaatio, osaaminen).<br />
– Toivottavasti myös pienempien kuntien<br />
hyvinvointialan toimi<strong>ja</strong>t tarttuvat mahdollisuuteen<br />
hyödyntää apuamme teknologiatestauksiin.<br />
Esimerkiksi telelääketieteen <strong>ja</strong> turvallisuuden<br />
sovelluksia ikäihmisille voitaisiin<br />
testata alueilla, joilla asukkaita on harvassa<br />
<strong>ja</strong> välimatkat pitkiä. Mervi Vähätalo sanoo.<br />
– Yrityksille Satakunta Testbed on arvokas<br />
apu tuotteiden kehittämiseen. Pystymme<br />
usein löytämään tuotteille aivan uusia käyttäjäryhmiä.<br />
Testbed-toiminta lisää ymmärrystä paitsi<br />
teknologian mahdollisuuksista myös siitä,<br />
miten tuotteita arvioidaan systemaattisesti<br />
<strong>ja</strong> tasapuolisesti. Mervi Vähätalo nimeääkin<br />
hankkeen yhdeksi tulokseksi sen, että testaa<strong>ja</strong>t<br />
oppivat tuottamaan vertailukelpoista tietoa <strong>ja</strong><br />
arvioimaan tuotteita kriittisesti.<br />
– Kun testataan esimerkiksi käyttäjälähtöisyyttä,<br />
niin mitä ominaisuuksia käyttäjälähtöisyyteen<br />
tulisi itse asiassa sisältyä?<br />
Teknologiatietämystä kentälle<br />
WinNova järjestää toisen asteen ammatillista<br />
koulutusta sekä täydennyskoulutusta<br />
Raumalla, Porissa, Laitilassa <strong>ja</strong> Ulvilassa.<br />
WinNovan projektipäällikön Tuula Raukolan<br />
mukaan tietoa hyvinvointi- <strong>ja</strong> terveysteknologian<br />
ratkaisuista <strong>ja</strong> Satakunta Testbedin<br />
palveluista kulkeutuu opiskelijoiden kautta soteorganisaatioihin.<br />
Samalla tulevat näkyviksi<br />
työelämän teknologiset tarpeet.<br />
– Satakunta Testbedissä on oltu tyytyväisiä<br />
opiskelijoidemme innokkuuteen <strong>ja</strong> luovuuteen<br />
teknologian hyödyntämisessä. Saamassamme<br />
palautteessa oli hyvä huomio: ”Oppilaitosten<br />
kanssa tehtävä yhteistyö luo poh<strong>ja</strong>n tulevaisuuden<br />
muutoksille.”<br />
Satakunta Testbed -hanke on edistänyt<br />
WinNovan kansainvälistä yhteistyötä terveys-<br />
<strong>ja</strong> hyvinvointialalla.<br />
– Hanketiimi vieraili Alankomaissa eräässä<br />
ammatillisessa oppilaitoksessa, hyvinvointiteknologiayrityksessä<br />
<strong>ja</strong> hoiva-alan yksikössä.<br />
Suunnittelemme alankomaalaisten kanssa<br />
yhteistä hanketta hyvinvointiteknologian kansainväliseen<br />
opetukseen <strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>vaihtoon<br />
liittyen, Tuula Raukola kertoo.<br />
WinNovan lähihoita<strong>ja</strong>opiskeli<strong>ja</strong>t esittelivät Rauman<br />
Prismassa hyvinvointiteknologian ratkaisu<strong>ja</strong>.<br />
Kuva: WinNova<br />
Ruohonjuuritason ratkaisu<strong>ja</strong><br />
WinNovan lehtori Ei<strong>ja</strong> Kallio kertoo, että<br />
oppilaitoksen terveys- <strong>ja</strong> hyvinvointialan koulutuksessa<br />
on tehty yritysyhteistyötä jo kauan.<br />
– <strong>Sosiaali</strong>- <strong>ja</strong> terveysalan perustutkinnon<br />
valinnaisessa hyvinvointiteknologia-tutkinnon<br />
osassa opiskeli<strong>ja</strong>t perehtyvät yritysten<br />
tuotteisiin, joita he hyödyntävät hoitotyön prosessin<br />
mukaisissa case-tapauksissa: määritellään<br />
asiakkaan tarve, tavoite <strong>ja</strong> mietitään menetelmät,<br />
joilla tavoitteeseen päästään. Työelämässä<br />
prosessi toistuu aidoille asiakkaille.<br />
”Hyvinvointiteknologia” tai ”terveysteknologia”<br />
voi käsitteenä vaikuttaa siltä, että siihen<br />
liittyy aina monimutkaista huipputekniikkaa,<br />
mutta Ei<strong>ja</strong> Kallio muistuttaa, että käytännössä<br />
tuote voi olla esimerkiksi yksinkertainen<br />
lääkemuistutta<strong>ja</strong>, ovihälytin tai kuulokoje.<br />
– Hyvinvointi- <strong>ja</strong> terveysteknologiaa on<br />
mikä tahansa teknologinen ratkaisu, joka<br />
auttaa asiakasta arkielämässä <strong>ja</strong> parantaa toimintakykyä.<br />
Tätä näkökulmaa opiskeli<strong>ja</strong>mme<br />
vievät työpaikoille.<br />
WinNovan lähihoitajien koulutuksessa<br />
hyvinvointiteknologian valinnainen tutkinnon<br />
osa huipentuu opiskelijoiden projektiin.<br />
– Yleensä olemme järjestäneet oppilaitoksella<br />
tapahtuman, jonne asiakkaat ovat tulleet<br />
tutustumaan opiskelijoiden esittelemiin alan<br />
tuotteisiin, mutta tänä syksynä järjestimme<br />
kolmepäiväisen tapahtuman Rauman Prismassa.<br />
Saimme tapahtumasta hyvää palautetta,<br />
<strong>ja</strong> esillä olleet ratkaisut herättivät paljon<br />
kiinnostusta, Ei<strong>ja</strong> Kallio mainitsee.<br />
Palveluhakemisto tulossa<br />
Satakunnan elinkeino- <strong>ja</strong> kehitysyhtiö<br />
Prizztech Oy:n projektipäällikkö Niina Holappa<br />
korostaa, että Satakunta Testbed haluaa<br />
rohkaista sote-sektoria tarvelähtöisiin testauksiin<br />
<strong>ja</strong> toiminnan kehittämiseen teknologian<br />
avulla.<br />
– Toiminto<strong>ja</strong>, joissa digitalisaatiota <strong>ja</strong> teknologiaa<br />
voitaisiin hyödyntää, on varmasti<br />
paljon. Otamme mielellämme vastaan tietoa<br />
<strong>ja</strong> vihjeitä, millaisia käytännön kehittämistarpeita<br />
yksiköissä on, jotta osaamme kohtauttaa<br />
tarpeet <strong>ja</strong> tuotteet.<br />
Satakunta Testbed -hanke suunnittelee parhaillaan<br />
hyvinvointi- <strong>ja</strong> terveysteknologian<br />
avointa kansallista palveluhakemistoa, joka<br />
kertoo, mitä kaikkea teknologioiden saralla<br />
on olemassa <strong>ja</strong> mitä teknologisilla ratkaisuilla<br />
voidaan tehdä.<br />
– Verkkosivuna toteutettavan hakemiston<br />
tarkoituksena on tarjota teknologiatietoa sekä<br />
sote-organisaatioille että kulutta<strong>ja</strong>-asiakkaille<br />
eli teknologiapalveluiden mahdollisuuksista<br />
hyötyville henkilöille <strong>ja</strong> heidän omaisilleen.<br />
Palveluhakemisto julkaistaan ensi vuonna,<br />
Niina Holappa kertoo.<br />
Pysyvää toimintaa<br />
Satakunta Testbed on tarkoitettu pysyväksi<br />
toiminnaksi, joka <strong>ja</strong>tkuu hankkeen päätyttyä.<br />
Mervi Vähätalon mukaan tavoitteena on<br />
konsortion laajentaminen vielä hankkeen toiminta-aikana.<br />
– <strong>Sosiaali</strong>palveluita <strong>ja</strong> kotihoitoa on tarkoitus<br />
saada nykyistä vahvemmin mukaan.<br />
– Uusien kumppaneiden <strong>ja</strong> toimialojen mukaantulo<br />
vaatii asioiden mallintamista esimerkiksi<br />
lupa-asioiden suhteen. Koetamme hankkeen<br />
aikana saada valmiiksi kokonaisuuden,<br />
joka sisältää toimi<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> heidän kanssaan tarvittavat<br />
toimintamallit.<br />
– Myös kansainvälistä yhteistyötä viemme<br />
pidemmälle. Testaamisessa on jo yhteistyö<br />
alkanut. Olemme verkostoituneet Alankomaiden<br />
suuntaan <strong>ja</strong> kartoitamme pohjoismaisia<br />
testbed-verkosto<strong>ja</strong>. Business Finlandilta<br />
on tulossa ulkomaisille yrityksille suunnattu<br />
sähköinen esite, jossa on mukana valtaosa<br />
suomalaisista testbed-verkostoista, myös Satakunta<br />
Testbed.<br />
satakuntatestbed.fi
14<br />
<strong>Sosiaali</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kuntatalous</strong><br />
Vikkelästi töihin -hanke auttaa maahanmuuttajia<br />
työllistymään nopeammin sote-alalle<br />
Tampereen ammattikorkeakoulun hallinnoima<br />
VIKKELÄSTI TÖIHIN –<br />
malli maahanmuuttajien työllistymisen<br />
nopeuttamiseksi -hanke luo mallin<br />
maahanmuuttajien työllistymisen nopeuttamiseksi<br />
sosiaali- <strong>ja</strong> terveysalalle.<br />
Hankkeessa on luotu Sujuvasti soteen<br />
-valmennus, jossa maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaiset<br />
henkilöt opiskelevat hoitotyötä <strong>ja</strong> pääsevät<br />
harjoittelemaan sote-alan organisaatioihin.<br />
He saavat myös suomen kielen opetusta<br />
<strong>ja</strong> opinto-oh<strong>ja</strong>usta.<br />
– Ensimmäinen valmennusryhmä aloitti<br />
elokuun lopussa, <strong>ja</strong> haku toiseen ryhmään on<br />
parhaillaan käynnissä, kertoo projektipäällikkö<br />
<strong>ja</strong> TAMKin gerontologisen hoitotyön<br />
yliopetta<strong>ja</strong> Sirpa Salin.<br />
Vikkelästi töihin -hanketta koordinoi<br />
Tampereen ammattikorkeakoulu, <strong>ja</strong> muut<br />
toteutta<strong>ja</strong>t ovat Spring House Oy <strong>ja</strong> SAS-<br />
KY koulutuskuntayhtymä. Hanketta rahoittaa<br />
Euroopan <strong>Sosiaali</strong>rahasto, <strong>ja</strong> sen toiminta-aika<br />
on 1.11.2021 – 31.12.2023.<br />
Osaamisen tunnistaminen <strong>ja</strong><br />
tunnustaminen<br />
Vikkelästi töihin -hanke on osa koronapandemian<br />
<strong>ja</strong> sen aiheuttaman talouskriisin<br />
edellyttämiä elvytystoimia Pirkanmaalla<br />
edistäen maahanmuuttajien osallisuutta <strong>ja</strong><br />
osallistumista työelämään. Hanke vahvistaa<br />
työvoiman saatavuutta sosiaali- <strong>ja</strong> terveydenhuollossa,<br />
sillä pandemia on entisestään<br />
pahentanut alan työvoimapulaa <strong>ja</strong> koetellut<br />
työntekijöiden <strong>ja</strong>ksamista. Lisäksi hanke tukee<br />
maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen<br />
yhteiskuntaan tunnistamalla <strong>ja</strong> tunnustamalla<br />
maahanmuuttajien lähtömaassa<br />
hankkima koulutus <strong>ja</strong> osaaminen sekä heidän<br />
yksilölliset tarpeensa.<br />
– Tekevistä käsipareista on pulaa sotekentällä,<br />
varsinkin vanhuspalveluissa. Varhainen<br />
a<strong>ja</strong>tus hankkeen tavoitteeksi oli löytää<br />
sote-alalta <strong>ja</strong> vanhustenhoidosta sellaisia tehtäviä,<br />
joita maahan muuttaneet henkilöt voisivat<br />
tehdä vähäisemmälläkin suomen kielen<br />
taidolla, mutta se ei käytännössä voinut toteutua,<br />
sillä sote-ala on Suomessa vahvasti<br />
säädelty. Sen si<strong>ja</strong>an ryhdyimme ideoimaan,<br />
miten saisimme sote-alasta kiinnostuneita<br />
maahanmuuttajia vikkelästi koulutukseen <strong>ja</strong><br />
töihin, Sirpa Salin valottaa hankkeen taustaa.<br />
– Esimerkiksi ensimmäisen ryhmän valmennettavat<br />
ovat pitkään asuneet Suomessa.<br />
Heillä on lähes kaikilla hyvä koulutus, mutta<br />
he eivät silti ole saaneet työpaikkaa. Osallistujissa<br />
on lääkäreitä, proviisoreita, tutkijoita<br />
<strong>ja</strong> niin edelleen. He ovat kotoisin eri maanosista<br />
<strong>ja</strong> kymmenestä eri maasta.<br />
– Tampereen AMK tekee hyvää yhteistyötä<br />
Tampereen kaupungin kanssa, <strong>ja</strong> sitä kautta<br />
saimme tietoomme, että maahanmuuttajien<br />
parissa on kiinnostusta sosiaali- <strong>ja</strong> terveysalan<br />
töihin. Lähihoita<strong>ja</strong>koulutuksessa heitä<br />
on, mutta sairaanhoita<strong>ja</strong>koulutukseen AMKtasolle<br />
on vaikea päästä, jos kielitaito ei ole<br />
riittävä. Hankkeen tavoitteena onkin edistää<br />
maahanmuuttajien hakukelpoisuutta ammattikorkeakouluun,<br />
Salin toteaa.<br />
Selkosuomeksi heti alusta lähtien<br />
Valmennusohjelman ensimmäiseen ryhmään<br />
oli lähes 50 haki<strong>ja</strong>a, joista 36 täytti valintakriteerit<br />
(vähintään suomen kielen taitotaso<br />
A2, aikaisempi vähintään toisen asteen<br />
tutkinto, työtön työnhaki<strong>ja</strong>). Valintakokeiden<br />
perusteella valmennukseen hyväksyttiin 20<br />
osallistu<strong>ja</strong>a, joista 13 otti valmennuspaikan<br />
vastaan.<br />
– He, jotka eivät aloittaneet, olivat saaneet<br />
joko muun opiskelu- tai työpaikan, tai<br />
heillä oli ammatinharjoittamisoikeuden käsittely<br />
Valvirassa vielä kesken. Aloittaneista<br />
vain yksi on keskeyttänyt.<br />
Sirpa Salinin mukaan potilasturvallisuuden<br />
takia on ymmärrettävää <strong>ja</strong> tarpeellista,<br />
että sote-alalla täytyy osata suomen kieltä.<br />
– Suomessa on paljon maahanmuuttajille<br />
tarkoitettu<strong>ja</strong> sote-alan koulutuksia, jotka alkavat<br />
englanniksi, <strong>ja</strong> jossakin vaiheessa opetuskieli<br />
vaihdetaan suomeksi. Meillä valmennusryhmissä<br />
oh<strong>ja</strong>us <strong>ja</strong> opetus tapahtuu alusta<br />
lähtien selkosuomeksi, jotta osallistujien<br />
ammattisanasto karttuisi.<br />
– Mukana on koko a<strong>ja</strong>n suomenkielinen<br />
opetta<strong>ja</strong>. Emme tee hankkeessa uusia rakenteita<br />
tai valmista sisällöllisesti uusia oppimateriaale<strong>ja</strong>,<br />
vaan hyödynnämme olemassa olevaa.<br />
Materiaalit on valmennuskursse<strong>ja</strong> varten<br />
kuitenkin selkosuomennettu.<br />
Kurssin opinnot osaksi AMKtutkintoa<br />
Kaikille valmennusryhmissä mukana oleville<br />
tehdään henkilökohtainen opetussuunnitelma,<br />
jossa huomioidaan aiempi osaaminen.<br />
Kurssin opinnot kuuluvat Tampereen<br />
AMK:n sairaanhoita<strong>ja</strong>koulutuksen opetussuunnitelmaan.<br />
Opintoihin sisältyy lähiopetusta,<br />
itsenäistä opiskelua <strong>ja</strong> työharjoittelua.<br />
Sirpa Salinin mukaan kurssilaisten aiempien<br />
opintojen perusteella voidaan hyväksilukea<br />
valmennuksen osia, mutta vaikka jonkin<br />
opinto<strong>ja</strong>kson ammatillinen sisältö olisi kurssilaisille<br />
ennestään tuttua, he mielellään suorittavat<br />
sen oppiakseen sanastoa suomeksi.<br />
– Valmennus sisältää opinto<strong>ja</strong> yhteensä<br />
30 opintopisteen edestä. Kurssin suorittaneet<br />
saavat todistuksen.<br />
– Valmennuskurssin opinnot hyväksiluetaan<br />
AMK-tutkintoon, jos kurssin suorittaneesta<br />
myöhemmin tulee sosiaali- <strong>ja</strong> terveysalan<br />
tutkinto-opiskeli<strong>ja</strong>.<br />
Oh<strong>ja</strong>usta opintoihin <strong>ja</strong> työuralle<br />
Hankkeessa on huomioitu myös henkilökohtainen<br />
uraoh<strong>ja</strong>us <strong>ja</strong> opintojen <strong>ja</strong>tkamisen<br />
suunnittelu. Yksi hankkeen tavoitteista<br />
on luoda olemassa olevia koulutusrakenteita<br />
<strong>ja</strong> -tarjontaa hyödyntävä opinto-oh<strong>ja</strong>usmalli<br />
<strong>ja</strong> opintopolku.<br />
Valmennuksen jälkeen opiskeli<strong>ja</strong>t voivat<br />
hakea yhteishaussa AMK:n hoitotyön tutkinto-opintoihin<br />
tai he voivat <strong>ja</strong>tkaa opiskelua<br />
avoimessa ammattikorkeakoulussa suorittamalla<br />
polkuopintokokonaisuus.<br />
– Kun avoimen AMK:n polkuopinto<strong>ja</strong> on<br />
suorittanut 50 opintopistettä, voi hakea erillishaun<br />
kautta tutkinto-opiskeli<strong>ja</strong>ksi.<br />
Mentorointia<br />
maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisten<br />
integroimiseen osaksi työyhteisöä<br />
Koulutuksen <strong>ja</strong> uraoh<strong>ja</strong>uksen mallien lisäksi<br />
Vikkelästi töihin -hanke tuottaa myös<br />
mentorointimallin <strong>ja</strong> laatii mentorointioppaan<br />
maahanmuuttajien, sosiaali- <strong>ja</strong> terveydenhuollon<br />
esimiesten <strong>ja</strong> rekrytoinnista vastaavien<br />
<strong>ja</strong> työyhteisön muiden jäsenten sekä<br />
Tampereen kaupungin työllisyys- <strong>ja</strong> kasvupalveluiden<br />
käyttöön tukemaan maahanmuuttajien<br />
työharjoittelun <strong>ja</strong> työntekemisen<br />
käynnistymistä, oh<strong>ja</strong>usta sekä rekrytointia.<br />
– Hankkeen alkupuolella toteutimme esihenkilöille<br />
<strong>ja</strong> rekrytoinneista vastaaville kartoituskyselyn<br />
kansainvälisten työntekijöiden<br />
rekrytoimisen <strong>ja</strong> monikulttuurisen työympäristön<br />
haasteista <strong>ja</strong> huomioitavista asioista.<br />
Kyselyn tuloksia hyödynnämme mentorointimallin<br />
kehittämisessä, Sirpa Salin sanoo.<br />
– Mentorointiopas paneutuu siihen, miten<br />
työyhteisö voi kehittää valmiuksiaan ottaa<br />
vastaan maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisia työntekijöitä<br />
<strong>ja</strong> integroida heidät osaksi työyhteisöä.<br />
Hyvää tekemisen meininkiä<br />
Vikkelästi töihin -hankkeessa toteutta<strong>ja</strong>t<br />
tekevät asioita paljon yhdessä, mutta osittain<br />
vastuita on <strong>ja</strong>ettu organisaatioiden erikoisosaamisen<br />
mukaisesti.<br />
– Meillä on hyvä tekemisen meininki.<br />
Spring House Oy:n vahvuudet ovat työllistymisen<br />
edistämisessä sekä yhteydenpidossa<br />
TE-palveluihin. Heillä on pitkä kokemus<br />
maahanmuuttajien kotoutumispalveluista.<br />
Spring House innovoi hankkeessa uusia tapo<strong>ja</strong><br />
lähestyä aikuisten maahanmuuttajien<br />
kokonaisvaltaista kotoutumista, Sirpa Salin<br />
kuvailee.<br />
– SASKY koulutuskuntayhtymä puolestaan<br />
on toisen asteen koulutuksen asiantunti<strong>ja</strong>.<br />
Heillä on hyviä hankkeita työelämän <strong>ja</strong><br />
koulutuksen ra<strong>ja</strong>pinnan sujuvoittamisesta.<br />
SASKYn hyvinvointialalla on vankka pedagoginen<br />
osaaminen, tiiviit työelämäyhteydet<br />
sekä vuosien kokemus alan kehittämistyöstä.<br />
– Tampereen AMK tuo korkeakoulun näkökulmaa.<br />
Tutkintojen yhteiseurooppalaisessa<br />
viitekehyksessä valmennuskurssin opinnot<br />
sijoittuvat vaatimustasolle EQF 6 eli kandidaattitasolle.<br />
Näkyviä tuloksia<br />
Sirpa Salin kertoo, että hankkeessa on ollut<br />
hienoa nähdä, kuinka korkeasti koulutetut<br />
ihmiset ovat saaneet itsetuntoaan takaisin.<br />
– Aikaisemmin he ovat lähettäneet paljon<br />
työpaikkahakemuksia <strong>ja</strong> yrittäneet työllistyä,<br />
mutta aina on ovi mennyt kiinni. Se on heikentänyt<br />
heidän itsetuntoaan. Nyt he sanovat,<br />
että tuntevat olevansa yhtä arvokkaita<br />
kuin muutkin. Heille on hyvin tärkeää, että<br />
heiltä vaaditaan samaa kuin suomenkielisiltä<br />
tutkinto-opiskelijoita. Ryhmän jäsenet ovat<br />
hirveän hyvin löytäneet toisensa <strong>ja</strong> tsemppaavat<br />
toisiaan.<br />
– Toinen havainto on, kuinka hämmästyttävän<br />
nopeasti kurssilaisten kielitaito kehittyy.<br />
Vastaavasti olemme omalta puoleltamme<br />
huomanneet sen, kuinka vaikeaa on<br />
puhua suomea siten, että toinen ymmärtää.<br />
Ensimmäisen ryhmän palautteen perusteella<br />
opetuksen etenemistahtia on verkkaistettu,<br />
<strong>ja</strong> olemme keskittyneet puhumaan suomea<br />
tarpeeksi hitaasti <strong>ja</strong> selkeästi.<br />
Sote-alalla käytetään monimutkaista kieltä<br />
<strong>ja</strong> vaativaa ammattisanastoa. Materiaalin<br />
kääntäminen koukeroisesta sote-suomesta<br />
selkosuomeksi on vaatinut paljon työtä <strong>ja</strong><br />
aikaa.<br />
– Tavoitteena on, että sosiaali- <strong>ja</strong> terveyspalvelu<strong>ja</strong><br />
käyttävä asiakas ymmärtää, mitä<br />
hoita<strong>ja</strong> sanoo. Asiakkaita vartenhan me loppujen<br />
lopuksi työtä teemme, Salin muistuttaa.<br />
Yhteisseminaari luvassa ensi<br />
vuonna<br />
Vikkelästi töihin -hankkeessa tuotetut materiaalit<br />
ovat hankkeen päätyttyäkin oppilaitosten<br />
käytettävissä maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisten<br />
henkilöiden koulutuksissa.<br />
– Ensi vuonna on tarkoitus järjestää Tampereen<br />
seudun sote-alan hankkeiden yhteinen<br />
seminaari, jossa hankkeet esittäytyvät,<br />
Sirpa Salin mainitsee.<br />
www.tuni.fi/fi/tutkimus/vikkelasti-toihin
Kulttuurista osaamista sote-alan työhön <strong>ja</strong> koulutukseen<br />
<strong>Sosiaali</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kuntatalous</strong> 15<br />
Maassamme vallitseva <strong>ja</strong> tulevaisuudessa<br />
paheneva työvoimapula asettaa terveydenhuollolle<br />
haasteita, joihin voidaan osaltaan<br />
vastata rekrytoimalla hoitotyön henkilöstöä<br />
kotimaan ulkopuolelta. Tiedämme kuitenkin<br />
entuudestaan <strong>ja</strong> tutkimukseen perustuen, että<br />
muista kulttuureista tulleet sairaanhoita<strong>ja</strong>t kokevat<br />
työelämään siirtymisessä haasteita, kuten<br />
epäoikeudenmukaista kohtelua sekä kieleen<br />
<strong>ja</strong> kommunikaatioon liittyviä haasteita.<br />
KulttuuriOsaa<strong>ja</strong>-hanke tukee maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaista<br />
sairaanhoita<strong>ja</strong>a, sairaanhoita<strong>ja</strong>opiskeli<strong>ja</strong>a<br />
<strong>ja</strong> koko työyhteisöä. Hanke<br />
pyrkii tiivistämään ulkomailta tulevien sairaanhoitajien<br />
valmentavan koulutuksen, sairaanhoita<strong>ja</strong>opiskelijoiden<br />
koulutuksen <strong>ja</strong> työelämän<br />
välistä yhteistyötä.<br />
Hankkeessa Oulun yliopisto sekä Oulun <strong>ja</strong><br />
Lapin ammattikorkeakoulut toteuttavat kolme<br />
digitaalisia alusto<strong>ja</strong> vahvasti hyödyntävää<br />
työpakettia. ESR:n rahoittaman hankkeen toiminta-aika<br />
on 1.3.2021 – 30.6.2023.<br />
Digitaalinen verkosto <strong>ja</strong> toimivat<br />
arvioinnin työkalut<br />
Oulun yliopiston vastuulla on integroitumista<br />
tukevan toimintamallin <strong>ja</strong> digitaalisen<br />
verkoston kehittäminen. Oulun yliopisto<br />
myös hallinnoi hanketta.<br />
Digitaalisen verkoston luominen koulutusorganisaatioiden,<br />
maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisten<br />
sairaanhoitajien <strong>ja</strong> sh-opiskelijoiden, opettajien<br />
sekä esihenkilöiden <strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>oh<strong>ja</strong>ajien<br />
välille muodostaa tämän työpaketin ytimen.<br />
Lisäksi varmistetaan, että käytettävissä<br />
on tarvittavat arviointityökalut kohderyhmien<br />
osaamisen kehittymisen arvioimiseksi.<br />
MOOC-koulutuksella kulttuurisen<br />
osaamisen valmiuksia<br />
Oman työpakettinsa muodostaa koulutus,<br />
jolla kehitetään opiskeli<strong>ja</strong>oh<strong>ja</strong>ajien <strong>ja</strong><br />
sairaanhoitajien lähiesihenkilöiden kulttuurista<br />
osaamista. Koulutuksen suunnittelusta,<br />
toteutuksesta <strong>ja</strong> pilotoinnista vastaa Oulun<br />
AMK.<br />
KulttuuriOsaa<strong>ja</strong>ksi! Monikulttuurinen<br />
johtaminen sosiaali- <strong>ja</strong> terveysalalla -niminen<br />
MOOC-koulutus (Massive Open Online<br />
Course) tarjoaa esihenkilöille tukea oman<br />
kulttuurisen osaamisen vahvistamiseen, työyhteisön<br />
positiivisen ilmapiirin luomiseen sekä<br />
maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisten sairaanhoitajien<br />
integroimiseen osaksi työyhteisöä.<br />
Koulutus myös edistää eri kulttuureista<br />
tulevien sairaanhoita<strong>ja</strong>opiskelijoiden oppimista<br />
<strong>ja</strong> ammatillista kehittymistä. Koulutus<br />
muodostaa itsenäisesti suoritettavan opinto<strong>ja</strong>kson<br />
(0,5 op).<br />
Kielen <strong>ja</strong> tilanteiden opettelua<br />
virtuaalisesti<br />
Lapin AMK vastaa työpaketista, jossa<br />
rakennetaan virtuaalinen simulaatio maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisten<br />
sairaanhoitajien <strong>ja</strong><br />
sh-opiskelijoiden harjoitteluympäristöksi.<br />
VR-simulaatio kehittää valmiuksia toimia<br />
potilasturvallisesti suomen kielellä.<br />
KulttuuriOsaa<strong>ja</strong>-hankkeen Lapin AMK:n<br />
projektikoordinaattori <strong>ja</strong> asiantunti<strong>ja</strong> Marita<br />
Turulin kertoo, että opiskelijoita tutkitusti<br />
jännittää harjoittelussa nimenomaan suomen<br />
kielen käyttäminen.<br />
– VR-sovellus rohkaisee heitä käyttämään<br />
suomea <strong>ja</strong> kehittää heidän osaamistaan erilaisissa<br />
suomen kielen <strong>ja</strong> murteiden ilmauksissa<br />
sekä hoitotyön sanastossa.<br />
Lapin AMK:ssa VR-simulaation toteuttaa<br />
ohjelmistotekniikan laboratorio FrostBit. Kemin<br />
toimipisteen englanninkielisen sairaanhoita<strong>ja</strong>koulutuksen<br />
(nursing) opiskeli<strong>ja</strong>t ovat<br />
testanneet VR-simulaatiota sen kehittämistyön<br />
aikana.<br />
– VR-simulaatio valmistuu tämän vuoden<br />
aikana, jonka jälkeen alkaa pilotointivaihe.<br />
Sovitamme simulaation opetussuunnitelmaamme<br />
<strong>ja</strong> päivittäiseen opetukseen. Simulaatio<br />
otetaan käyttöön myös OAMK:ssa.<br />
Toisto<strong>ja</strong> kaikessa rauhassa<br />
VR-teknologiaan perustuva opetussimulaatio<br />
on ainutlaatuinen Suomessa <strong>ja</strong> kansainvälisestikin.<br />
Toteutuksessa on pyritty immersiiviseen<br />
eli mukaansatempaavaan kokemukseen.<br />
Opiskeli<strong>ja</strong> näkee VR-laseilla autenttisen<br />
näköisen potilashuoneen <strong>ja</strong> potilaan<br />
sekä kuulee hänen äänensä.<br />
Simulaatiossa eteneminen perustuu suulliseen<br />
vuorovaikutukseen. Harjoiteltavia tilanteita<br />
on kaksi. Ensimmäinen on potilaan<br />
kotiuttaminen osastolta.<br />
– Toinen case on vaativampi. Siinä potilas<br />
saa lääkeaineesta anafylaktisen reaktion, <strong>ja</strong><br />
tässä tilanteessa opiskeli<strong>ja</strong>n täytyy kommunikoida<br />
potilaan <strong>ja</strong> muun hoitohenkilöstön<br />
kanssa, Marita Turulin kuvailee.<br />
Vastaavia tilanteita opiskeli<strong>ja</strong>t käyvät läpi<br />
lähiopetuksessa <strong>ja</strong> harjoittelutyöpajoissa,<br />
mutta ryhmissä ei ole mahdollista pysähtyä<br />
hiomaan suomen kieltä <strong>ja</strong> lauserakenteita kovin<br />
pitkäksi aikaa.<br />
– Opiskeli<strong>ja</strong> saa tehdä kaikessa rauhassa<br />
lukuisia toisto<strong>ja</strong>, eikä tarvitse pelätä, että<br />
mokaa tai joutuu naurunalaiseksi, Turulin<br />
korostaa simulaation etu<strong>ja</strong>.<br />
– Opiskeli<strong>ja</strong>t ovat olleet VR-sovelluksesta<br />
kovin innoissaan. Oppijoita <strong>ja</strong> tapo<strong>ja</strong> oppia on<br />
monenlaisia. Jos oppimisesta saadaan hauskaa,<br />
se ehkä inspiroi enemmän.<br />
– Kaikkea ei kuitenkaan voida hoitotyössä<br />
opettaa virtuaalisesti tai etänä. Kasvokkain<br />
tapahtuva kontakti on tärkeä <strong>ja</strong> sellaisena pysyy,<br />
Marita Turulin muistuttaa.<br />
VR-simulaatiota koekäyttämässä<br />
hankkeen johta<strong>ja</strong> Kristina Mikkonen<br />
(TtT, professori, Oulun Yliopisto).<br />
www.oulu.fi/fi/projektit/kulttuurinenosaaminen-sote-alan-tyoyhteisoissa<br />
kulttuuriosaa<strong>ja</strong>.blogspot.com<br />
facebook.com/KulttuuriOsaa<strong>ja</strong><br />
twitter.com/kulttuuriosaa<strong>ja</strong><br />
Vuoden Venny, THL:n tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen:<br />
Neuvolan terveystarkastukset eivät ole<br />
palautuneet koronaa edeltävälle tasolle<br />
Koronapandemia vähensi erityisesti leikki-ikäisten<br />
terveystarkastuksia neuvoloissa.<br />
Alan johtava asiantunti<strong>ja</strong>, tutkimuspäällikkö,<br />
TtT, dosentti Tuovi Hakulinen<br />
THL:lta sanoo, että supistetuista<br />
terveystarkastuksista uhkaa tulla uusi normaali<br />
vuodenvaihteessa aloittavilla hyvinvointialueilla.<br />
Sairaanhoitajien koulutussäätiö<br />
on myöntänyt tämänvuotisen Venny<br />
Snellman –tunnustuspalkinnon Hakuliselle<br />
hänen rohkeasta, uutta luovasta <strong>ja</strong> tuloksellisesta<br />
toiminnastaan hoitotyön kehittämiseksi.<br />
Samalla Sairaanhoitajien koulutussäätiö<br />
myönsi kolme ansiomitalia: Suomen hoitotieteen<br />
äidiksi kutsutulle emeritaprofessori<br />
Sirkka Sinkkoselle, Pohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaan<br />
Sote-hankkeen hankejohta<strong>ja</strong> Pirjo Lukkarilalle<br />
<strong>ja</strong> Pirkanmaan hyvinvointialueen<br />
sairaalapalvelujen palvelulin<strong>ja</strong>johta<strong>ja</strong> Juha<br />
Kinnuselle.<br />
Sairaanhoitajien koulutussäätiö on myöntänyt<br />
vuoden 2022 Venny Snellman –tunnustuspalkinnon<br />
TtT, dosentti Tuovi Hakuliselle<br />
Terveyden <strong>ja</strong> hyvinvoinnin laitokselta. Hakulinen<br />
on kansainvälisesti tunnustettu, johtava<br />
neuvolapalveluiden asiantunti<strong>ja</strong>.<br />
Hakulinen on vastannut muun muassa<br />
kansallisista äitiys- <strong>ja</strong> lastenneuvolan sekä<br />
koulu- <strong>ja</strong> opiskeluterveydenhuollon seurantatutkimuksista.<br />
Ensimmäisessä kyselytutkimuksessa<br />
vuonna 2004 tuli esille neuvolapalvelujen<br />
rapautuminen 90-luvun laman<br />
aikana. Vaikka ongelmat saatiin seuraavina<br />
vuosina kor<strong>ja</strong>ttua lainsäädännön kautta, Hakulinen<br />
varoittaa, että koronapandemian aikainen<br />
supistettu neuvolatoiminta on vaarassa<br />
jäädä pysyväksi toimintamalliksi uusilla<br />
hyvinvointialueilla. Se olisi Hakulisen mukaan<br />
tuhoisa kehityskulku.<br />
- Lakisääteisiä terveystarkastuksia on<br />
vähennetty varsinkin leikki-ikäisillä. Tutkimusnäytön<br />
perusteella tiedetään, että nimenomaan<br />
terveystarkastuksissa löydetään lapsia<br />
<strong>ja</strong> perheitä, jotka tarvitsevat laa<strong>ja</strong>-alaista<br />
tukea, Hakulinen sanoo.<br />
Neuvolassa löydetyt perheiden vakavat<br />
ongelmat liittyvät esimerkiksi mielenterveyteen,<br />
päihteiden käyttöön, parisuhdeongelmiin<br />
<strong>ja</strong> jopa väkivaltaan. Alun perin koronasta<br />
johtunutta neuvolatoiminnan supistamista<br />
on perusteltu myös resurssipulalla: sekä<br />
terveydenhoitajista että lääkäreistä on pulaa.<br />
- Henkilöstömitoitukset eivät ole neuvoloissa<br />
kunnossa. On sekä henkilöstöva<strong>ja</strong>usta<br />
että liikaa asiakkaita työntekijöitä kohden,<br />
mikä aiheuttaa uupumusta <strong>ja</strong> hakeutumista<br />
muihin töihin, Hakulinen kertoo.<br />
Hakulinen tuntee huolta siitä, että nykytilanne<br />
saattaisi asettautua ”uudeksi normaaliksi”<br />
vuoden vaihteessa aloittavilla hyvinvointialueilla.<br />
- Neuvoloiden ennaltaehkäisevä toiminta<br />
nimenomaan on se keino, jolla kustannusten<br />
kasvua pystytään hyvinvointialueilla hillitsemään.<br />
Investointi neuvolaan on investointi<br />
tulevaisuuteen, hän sanoo.<br />
Tuovi Hakulinen<br />
(kuvaa<strong>ja</strong>: Maria Grönroos/Studio Liikkuva)<br />
Ansiomitalit Kuopioon, Tampereelle<br />
<strong>ja</strong> Ouluun<br />
Sairaanhoitajien koulutussäätiö palkitsee<br />
LABORE OMNI LAUDE DIGNO -<br />
KAIKELLA KIITOKSELLA TEHDYSTÄ<br />
TYÖSTÄ -ansiomitalilla kolme säätiön perustehtävää<br />
tukenutta <strong>ja</strong> edistänyttä henkilöä.<br />
Suomen hoitotieteen äidiksi kutsuttu emeritaprofessori,<br />
PhD, Sirkka Sinkkonen aloitti<br />
terveydenhuollon kandidaattikoulutuksen<br />
vuonna 1979 Kuopion yliopistossa. Siitä kehittyivät<br />
hoitotieteen, terveyshallintotieteen<br />
<strong>ja</strong> terveystaloustieteen koulutukset Suomessa.<br />
Sinkkonen työskenteli Kuopion yliopiston<br />
terveyden- <strong>ja</strong> sairaanhoidon professorina<br />
vuosina 1979–1999 eläkkeelle siirtymiseensä<br />
saakka. Sirkka Sinkkosen tieteellinen toiminta<br />
on ollut poikkeuksellisen laa<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kohdistunut<br />
useisiin yhteiskunnallisesti keskeisiin<br />
teemoihin, muun muassa terveydenhuollon<br />
hallintoon, palvelujärjestelmään, johtamiseen<br />
<strong>ja</strong> koulutukseen terveydenhuollossa.<br />
Hän myös toimitti ensimmäisen suomenkielisen<br />
hoitotieteen oppikir<strong>ja</strong>n.<br />
Terveydenhuollon tohtori, esh Juha Kinnunen<br />
on omalla toiminnallaan tukenut <strong>ja</strong><br />
luonut edellytyksiä hoitotyön ammatillisen<br />
osaamisen vahvistamiseen <strong>ja</strong> erityisesti johtamiskoulutukseen.<br />
Hänellä on mittava työura<br />
sekä eri yliopistojen tehtävissä että terveydenhuollon<br />
johtamistehtävissä.<br />
Vuoden 2023 alusta Juha Kinnunen aloittaa<br />
Pirkanmaan hyvinvointialueen sairaalapalvelujen<br />
johta<strong>ja</strong>na. Kinnunen on toiminut<br />
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johta<strong>ja</strong>na<br />
2013–2022 <strong>ja</strong> sitä ennen terveyshallintotieteen<br />
professorina Itä-Suomen yliopistossa.<br />
Filosofian tohtori, TtM Pirjo Lukkarilalla<br />
on pitkä, monipuolinen <strong>ja</strong> ansioitunut työura<br />
hoitotyön koulutuksen, tutkimuksen <strong>ja</strong> ammatillisen<br />
toiminnan kehittämisessä. Lukkarila<br />
on toiminut OYS:ssa osastonhoita<strong>ja</strong>na,<br />
rekrytointipäällikkönä <strong>ja</strong> projektikoordinaattorina,<br />
sekä tuntiopetta<strong>ja</strong>na Oulun ammattikorkeakoulussa<br />
<strong>ja</strong> tutki<strong>ja</strong>na Oulun yliopistossa.<br />
Lukkarila toimi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin<br />
hallintoylihoita<strong>ja</strong>na vuodesta<br />
2010 elokuuhun 2022, <strong>ja</strong> on nyt Pohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaan<br />
sote-hankkeen hankejohta<strong>ja</strong>. Hän on<br />
toiminut useissa luottamustehtävissä.
16<br />
<strong>Sosiaali</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kuntatalous</strong><br />
Maivita Oy<br />
Kohti parempaa elämää<br />
Päihdehoitokeskus Maivita on Aluehallintoviraston valvoma <strong>ja</strong> Kelan hyväksymä, ympärivuorokautista<br />
päihdehoitoa tarjoava yksityinen päihde- <strong>ja</strong> rahapeliriippuvuuden sekä läheisriippuvuuden<br />
hoitoon erikoistunut toimi<strong>ja</strong>.<br />
Potilashuone, olemme kodinomainen pieni yksikkö.<br />
Lammin Mainiemessä toimivalla<br />
Maivita Oy:llä on pitkät perinteet hoitotyöstä.<br />
Sen lähtökohtana on tarjota Minnesota-mallista<br />
hoitoa päihde-, peli- <strong>ja</strong><br />
läheisriippuvuuteen. Yritys on aloittanut<br />
toimintansa vuoden 2018 alussa.<br />
- Toimintaamme oh<strong>ja</strong>a vahva näkemys<br />
siitä, että jokaisella on mahdollisuus<br />
toipua. Hoitomme perustuu henkilökunnan<br />
omaan toipumiskokemukseen,<br />
ammatilliseen osaamiseen <strong>ja</strong> vertaistukeen.<br />
Lisäksi henkilökunnalla on<br />
vuosien työkokemus riippuvuuksien<br />
hoidosta, Maivita Oy:n toiminnanjohta<strong>ja</strong><br />
<strong>ja</strong> läheisoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> Orvokki Seppelin<br />
kertoo <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkaa:<br />
- Hoito<strong>ja</strong>ksojen rakenne on yhtäläinen<br />
hoidettavasta riippuvuudesta huolimatta.<br />
Intensiivistä terapiaa sisältävä<br />
perus<strong>ja</strong>kso hoitokeskuksessa kestää 4–6<br />
viikkoon. Sitä seuraa 11 kuukautta kestävä<br />
<strong>ja</strong>tkohoito, jonka aikana hoitoryhmä<br />
kokoontuu kerran viikossa. Hoito<br />
on pääosin ryhmäterapiaa, jossa riippuvainen<br />
kohtaa todellisuuden <strong>ja</strong> saa<br />
ymmärryksen riippuvuudestaan sairautena.<br />
Ryhmäterapian lisäksi hoitoon<br />
kuuluu tarpeen mukaan yksilöterapiaa,<br />
jossa käydään läpi ihmisen henkilökohtaisia<br />
kipukohtia.<br />
- Minnesota-mallissa päihderiippuvainen<br />
oivaltaa, miten hänen tulee sairautensa<br />
kanssa elää. Maivitassa annetaan<br />
potilaalle sairauden edellyttämää<br />
hoitoa, joka mahdollistaa riippuvuudesta<br />
toipumisen. Kyseessä on sairaus,<br />
josta on mahdollisuus toipua asianmukaisella<br />
hoitomenetelmällä <strong>ja</strong> saavuttaa<br />
hyvä elämän laatu kaikilla elämän osaalueilla,<br />
korostaa Orvokki Seppelin.<br />
Apua tarvitaan entistä<br />
enemmän<br />
Päihteiden käyttö Suomessa sekä<br />
samalla päihteiden käytöstä aiheutuvat<br />
haitat ovat lisääntyneet merkittävästi<br />
<strong>ja</strong> auttajilta kaikilla ammattialoilla<br />
vaaditaan entistä enemmän tietoa <strong>ja</strong><br />
ammatillista osaamista. Kun päihteiden<br />
käyttö muuttuu riippuvuudeksi, päihde<br />
syrjäyttää henkilön elämästä aiemmin<br />
tärkeäksi koetut asiat. <strong>Sosiaali</strong>suus katoaa<br />
<strong>ja</strong> tilalle tulee yksinäisyys. Tilanteen<br />
vakavuutta kuvastaa se, että meillä<br />
on noin 400 000 päihderiippuvaista,<br />
joista yli 70 % on työelämässä.<br />
- Ikä tai sosiaalinen asema ei vaikuta<br />
siihen, sairastuuko ihminen päihderiippuvuuteen.<br />
Merkittävä syy päihderiippuvuuteen<br />
sairastumisessa on ihmisen<br />
perimä. <strong>Sosiaali</strong>set <strong>ja</strong> ympäristöön<br />
liittyvät tekijät vaikuttavat päihteiden<br />
käytön aloittamiseen.<br />
- Päihderiippuvuus on vakava sairaus,<br />
johon sairastunut menettää kyvyn<br />
kontrolloida päihteiden käyttöään.<br />
Käyttö on pakonomaista sen negatiivisista<br />
vaikutuksista huolimatta. Ihminen<br />
tekee asioita, jotka poikkeavat<br />
hänen normaalista arvomaailmastaan.<br />
Tämän takia päihderiippuvainen kokee<br />
masentuneisuuden, häpeän <strong>ja</strong> syyllisyyden<br />
tunteita, sanoo Orvokki Seppelin.<br />
Elämä ilman alkoholia <strong>ja</strong><br />
päihteitä on mahdollista <strong>ja</strong><br />
laadukasta<br />
- Me hoidamme aina sairautta, olipa<br />
kyseessä peli- tai päihderiippuvuus, lin<strong>ja</strong>a<br />
Orvokki Seppelin <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkaa:<br />
- Hoitomme perustuu Minnesotamalliin,<br />
jonka tarkoituksena on antaa<br />
ymmärrys sairaudesta <strong>ja</strong> sen kielteisistä<br />
seurauksista. Muun muassa alkoholismi<br />
on krooninen <strong>ja</strong> etenevä sairaus,<br />
johon sairastunut ihminen joutuvat luopumaan<br />
monesta.<br />
- Meidän työmme tarkoituksena on<br />
olla potilaiden rinnalla vaikeinakin hetkinä<br />
sekä antaa heille työkalu<strong>ja</strong> raittiuteen.<br />
Yksi tärkeä asia hoidon onnistumista<br />
a<strong>ja</strong>tellen on ihmisen oman motivaation<br />
kasvattaminen <strong>ja</strong> vastuunotto<br />
omasta toipumisesta. Ymmärryksen <strong>ja</strong><br />
hyväksynnän myötä syntyy aito halu<br />
elää päihteetöntä elämää.<br />
-Meillä myös läheiset otetaan mukaan<br />
hoitoon. On muistettava, että yhden<br />
perheenjäsenen päihderiippuvuudella<br />
on musertavia vaikutuksia kaikkien<br />
perheenjäsenten elämään. Kun<br />
päihderiippuvuutta hoidetaan kokonaisuutena,<br />
kiinnitetään erityistä huomiota<br />
perheen toipumiseen, perustelee<br />
Orvokki Seppelin.<br />
Yhteistyötä kuntien <strong>ja</strong><br />
kaupunkien kanssa<br />
Maivita järjestää säännöllisesti infotilaisuuksia<br />
<strong>ja</strong> luento<strong>ja</strong> riippuvuuksista<br />
<strong>ja</strong> niiden hoidosta. Tärkeitä informoinnin<br />
kohteita <strong>ja</strong> kumppaneita ovat muun<br />
muassa kunnat.<br />
– Olemme pyrkineet resurssiemme<br />
mukaan tekemään avointa <strong>ja</strong> moniammatillista<br />
yhteistyötä kuntien <strong>ja</strong> kaupunkien<br />
kanssa. Olemme ilahduttavasti<br />
siinä onnistuneetkin; palautteiden kautta<br />
olemme saaneet vahvistusta, että yhteistyö<br />
kanssamme on ollut helppoa <strong>ja</strong><br />
tiedonkulku toimivaa. Esimerkiksi ennen<br />
hoito<strong>ja</strong>ksoa käymme yhdessä hoidon<br />
maksavan kunnan edusta<strong>ja</strong>n kanssa<br />
alkutilannetta läpi, <strong>ja</strong> hoitoprosessista<br />
teemme hoidon maksa<strong>ja</strong>lle aina<br />
kattavan yhteenvedon. Olemme Kelan<br />
kuntoutusrahaan oikeuttava päihdehoitopaikka,<br />
lin<strong>ja</strong>a Orvokki Seppelin.<br />
Tietoa meistä <strong>ja</strong> palveluistamme:<br />
www.maivita.fi<br />
facebook.com/Päihdehoitokeskus<br />
Maivita<br />
instagram.com/Maivita_paihdehoitokeskus<br />
Potilaan kirjoitus seinälakanaan kuinka hän koki hoidon.<br />
Vertaistuki on tärkeä osa hoitoa.<br />
Maivitassa myös läheiset saavat apua, päihde- <strong>ja</strong> peliriippuvuus<br />
Maivita järjestää<br />
vierailupäiviä sosiaali- <strong>ja</strong><br />
terveysalan ammattilaisille<br />
Tiistai 24.01.2023,<br />
klo.10 alkaen<br />
Tiistai 31.01.2023,<br />
klo. 10 alkaen<br />
Lämpimästi<br />
tervetuloa!<br />
JULKAISIJA:<br />
Joensuun Kustannus Oy<br />
YRITYSMAAILMA<br />
Telitie 1D, 80100 Joensuu<br />
info@yritma.fi | www.yritma.fi<br />
SIVUNVALMISTUS:<br />
Joensuun Kustannus Oy, Yritysmaailma<br />
Annika Käyhkö, ilmoitus.annika@yritma.fi<br />
PÄÄTOIMITTAJA/<br />
TOIMITUSJOHTAJA:<br />
Markku Oikarinen,<br />
puh. 050 374 6280<br />
markku.oikarinen@yritma.fi<br />
PAINO:<br />
Suomalainen<br />
Lehtipaino Oy, Ka<strong>ja</strong>ani<br />
Jätä juttuvinkki nettisivuillamme:<br />
www.yritma.fi<br />
TOIMITTAJAT:<br />
Eini Kettunen puh. 050 374 6294 eini.kettunen@yritma.fi<br />
Toni Valha puh. 050 531 4745 toni.valha@yritma.fi<br />
Pasi Liimatta puh. 050 408 8457 pasi.liimatta@yritma.fi<br />
Virpi Kylmälä puh. 045 200 5441 virpi.kylmala@yritma.fi<br />
ILMOITUKSET:<br />
Liisa Kinnunen puh. 050 585 0477 liisa.kinnunen@yritma.fi<br />
2022<br />
© Koskee Yritysmaailma-lehden valmistamaa aineistoa.<br />
OSOITELÄHDE:<br />
Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma, markkinointirekisteri, puh. 050 374 6284
<strong>Sosiaali</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kuntatalous</strong> 17<br />
<strong>Sosiaali</strong>sen kuntoutuksen tulevaisuus<br />
VALSKU-hanke on toiminut<br />
Tampereen sekä Jyväskylän alueilla<br />
a<strong>ja</strong>lla 1.1.2020-31.12.2022.<br />
Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää<br />
sosiaalisen kuntoutuksen<br />
valmennusmalle<strong>ja</strong>, vertaisoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>valmennusta<br />
sekä matalan kynnyksen<br />
työtoimintaa, joilla kaikkein<br />
heikoimmassa yhteiskunnallisessa<br />
asemassa olevat ihmiset<br />
saavat työvälineitä niin elämänhallinnan<br />
kuin työ- <strong>ja</strong> opiskeluvalmiuksien<br />
vahvistamiseen.<br />
Hanketta on rahoittanut Euroopan<br />
<strong>Sosiaali</strong>rahasto (ESR),<br />
<strong>ja</strong> sen toteuttajina ovat toimineet<br />
Diakonissalaitoksen Hoiva Oy <strong>ja</strong><br />
Nauha ry Tampereen alueella sekä<br />
Sovatek-säätiö sr Jyväskylässä.<br />
Hankkeen toiminnassa on pyritty<br />
vastaamaan kohderyhmän,<br />
usein ohueksi jäävään osallisuuden<br />
kokemukseen. Toimintaa on<br />
kehitetty yhdessä siihen osallistuneiden<br />
henkilöiden kanssa.<br />
Aito yhdessä työskentelyä<br />
Hankkeeseen osallistuneet ihmiset<br />
ovat kuvanneet kokemustaan<br />
voimaannuttavaksi. Tärkeimpänä<br />
he ovat pitäneet aitoa yhdessä<br />
työskentelyä, jossa hankkeessa<br />
mukana olleet ovat saaneet ottaa<br />
vastuuta hankkeen toiminnan<br />
toteuttamisesta voimavarojensa<br />
mukaan. He ovat kertoneet kokeneensa<br />
olevansa aidosti osa (työ)<br />
yhteisöä, osa ensimmäistä kertaa<br />
elämässään.<br />
Kuntouttava työtoiminta on ollut<br />
monelle luonnollinen <strong>ja</strong>tkumo<br />
hankkeeseen osallistumisen jälkeen.<br />
Hankkeen toimintaa ei valtaosin<br />
ole hyväksytty osaksi virallisia<br />
työllistymistä edistäviä palveluita,<br />
<strong>ja</strong> muutoinkin suurelle osalle<br />
hankkeeseen osallistuneista virallista<br />
sitoutumista vaativat toimenpiteet<br />
eivät ole vielä olleet a<strong>ja</strong>nkohtaisia.<br />
Noin neljäsosa hankkeeseen<br />
kolmen vuoden aikana osallistuneista<br />
280 henkilöstä on oh<strong>ja</strong>ttu<br />
mielenterveys- <strong>ja</strong> päihdepalveluiden<br />
piiriin. Hankkeeseen osallistuminen<br />
on heidän kohdallaan realisoinut<br />
omaa toimintakykyä. Nämä<br />
oh<strong>ja</strong>ukset on katsottava onnistumisiksi,<br />
koska mielenterveys- <strong>ja</strong><br />
päihdeongelmat olisivat joka tapauksessa<br />
olleet esteenä sitoutumiselle<br />
muihin toimintoihin. Talouden<br />
näkökulmasta hoitoon pääsy<br />
vähentää esimerkiksi erikoissairaanhoidon<br />
palveluiden tarvetta.<br />
Vastuuta <strong>ja</strong> yhdessä<br />
suunnittelua<br />
Osallistuneet henkilöt ovat toivoneet<br />
tulevaisuuden sote-palveluilta<br />
lisää valmiuksia aitoon kohtaamiseen<br />
<strong>ja</strong> toiminnan yhdessä<br />
suunnitteluun. Monissa palveluissa<br />
asiakasosallisuus <strong>ja</strong> asiakkaan<br />
vaikuttamisen mahdollisuudet on<br />
kuvattu, näiden jäädessä silti sanojen<br />
tasolle.<br />
Monesti yhdessä tekemisen<br />
kulttuuri kuitenkin puuttuu, <strong>ja</strong><br />
osallistumisen mahdollisuudet<br />
rajoittuvat nimellisiin vaikuttamisen<br />
keinoihin – kokemustoimi<strong>ja</strong>t<br />
ovat mukana ”maskotteina”. Tässä<br />
hankkeessa olemme huomanneet,<br />
että osallistujien ottaessa vastuuta<br />
toiminnan toteutumisesta, myös<br />
ammattilaisten työn kuormittavuus<br />
pienenee <strong>ja</strong> kokemus työn<br />
merkityksellisyydestä vahvistuu.<br />
Uudenlaisia toimintamalle<strong>ja</strong><br />
Toiminnan yhdessä toteuttaminen<br />
ei ole aina ongelmatonta tai<br />
helppoa. Se vaatii asennemuutoksen<br />
lisäksi ammattilaisilta sekä organisaatioilta<br />
uudenlaisia, yhteisen<br />
työskentelyn mahdollistavia<br />
toimintamalle<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> rakenteita. Se<br />
vaatii meiltä kaikilta avointa dialogia<br />
<strong>ja</strong> valmiutta astua yhdessä<br />
ei-tietämisen tilaan, jossa voimme<br />
rakentaa toimintaa puhtaalta<br />
pöydältä. On opittava <strong>ja</strong>kamaan<br />
tietoa niin, että se on paitsi ammattilaisten,<br />
myös kohderyhmien<br />
tavoitettavissa.<br />
Olemme siirtymässä vuoden<br />
vaihteessa uusille hyvinvointialueille.<br />
Vaikka muutos on aina kuormittavaa<br />
niin kuntien, organisaatioiden,<br />
työntekijöiden kuin asiakkaidenkin<br />
näkökulmasta, muutokseen<br />
sisältyy myös mahdollisuus<br />
pysähtyä arvioimaan uudelleen vakiintuneita<br />
työn tekemisen tapo<strong>ja</strong>.<br />
<strong>Sosiaali</strong>- <strong>ja</strong> terveysalan henkilöstökriisi<br />
on saanut pohtimaan<br />
kaikkialla uudenlaisia mahdollisuuksia<br />
henkilöstön riittävyyden<br />
turvaamiseksi. Tässä vertaisten<br />
osaamisen <strong>ja</strong> työpanoksen nostaminen<br />
sille kuuluvaan arvoon, tasa-arvoiseksi<br />
ammattilaisten tehtävien<br />
rinnalle, voisi tulevaisuudessa<br />
olla yksi osa ratkaisua. Samalla<br />
se loisi yksilöille mahdollisuuksia<br />
esimerkiksi alalle kouluttautumiseen.<br />
Liisa Lenkkeri<br />
Projektipäällikkö,<br />
VALSKU-hanke 2020–2022<br />
Diakonissalaitoksen Hoiva Oy<br />
Hankkeen osallistu<strong>ja</strong>t<br />
-ammattilaiset sekä vertaiset<br />
Somelääkäri Atte <strong>ja</strong> A-klinikkasäätiö<br />
yhteistyöhön<br />
A-klinikkasäätiö <strong>ja</strong> somelääkäri Atte Virolainen<br />
aloittivat lokakuussa yhteistyön,<br />
jonka tavoitteena on auttaa nuoria päihteiden<br />
käyttöön liittyvissä kysymyksissä ensisi<strong>ja</strong>isesti<br />
sosiaalisessa mediassa<br />
-Päihteet, sekakäyttö <strong>ja</strong> nuorten pahoinvointi<br />
ovat valitettavasti aikamme ilmiöitä<br />
<strong>ja</strong> tavoitteemme on varmistaa, että nuoret<br />
saavat faktatietoa, näkemyksiä <strong>ja</strong> apua nimenomaan<br />
näissä kysymyksissä. Halusin<br />
yhteistyöhön A-klinikkasäätiön kanssa, koska<br />
järjestöllä on ansiokkaat perinteet kotimaisessa<br />
päihdetyössä <strong>ja</strong> tutkimuksessa sekä<br />
rohkea asenne kokeilla uutta, Atte Virolainen<br />
sanoo.<br />
Somelääkäri Atte Virolaisen videoilla on<br />
kuukausittain Tiktokissa noin 2.7 miljoonaa<br />
näyttökertaa <strong>ja</strong> Instagramissa noin 900<br />
000 näyttökertaa. Tavoitteena on laajentaa<br />
somepalvelut myös Youtuben sekä Facebookin<br />
puolelle. A-klinikkasäätiön Nuortenlinkki<br />
tavoittaa sivustonsa kautta keskimäärin<br />
50 000 kävijää kuukaudessa.<br />
Yhteistyö A-klinikkasäätiön kanssa sisältää<br />
päihteiden haittavaikutuksia käsittelevien<br />
videoiden tuottamista sosiaaliseen mediaan<br />
yhdessä A-klinikkasäätiön tiimin kanssa.<br />
Lisäksi yhteistyö sisältää Lääkäri Aten<br />
livelähetyksiä, kysymyksiin vastaamista sekä<br />
luento<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> muita julkisia esiintymisiä.<br />
-Seuraa<strong>ja</strong>ni etenkin Tiktokissa ovat pääsääntöisesti<br />
noin 13–26 ikäisiä nuoria. Instagramin<br />
kautta tavoitan lisäksi terveydenhuollon<br />
ammattilaisia <strong>ja</strong> opiskelijoita. Nuorten<br />
tilanne <strong>ja</strong> pahoinvointi näkyy suorissa<br />
kysymyksissä, joita saan päivittäin. Jos nuori<br />
tuntee olevansa umpiku<strong>ja</strong>ssa, hän saattaa<br />
miettiä myös huumeiden käyttöä olon helpottamiseksi.<br />
Terveydenhuollon ammattilaiset<br />
saattavat kysyä apua päihdeongelman<br />
hoitoonoh<strong>ja</strong>uksessa tai jopa omassa päihteidenkäytössään,<br />
Virolainen kertoo.<br />
Lääkäri Atte madaltaa kynnystä kysyä.<br />
Hänen vastausvideoidensa kautta faktatieto<br />
saavuttaa kerralla laa<strong>ja</strong>n yleisön.<br />
Euroopan huumausaineiden <strong>ja</strong> niiden<br />
väärinkäytön seurantakeskus EMCDDA:n<br />
vuoden 2022 huumeraportista käy ilmi, että<br />
Suomi on kärkimaana nuorten alle 25-vuotiaiden<br />
huumekuolematilastoissa. Vuonna<br />
2020 Suomessa huumeisiin kuoli 76 alle<br />
25-vuotiasta nuorta.<br />
-Lääkäri Atte auttaa <strong>ja</strong> palvelee asiantuntevasti<br />
<strong>ja</strong> uskottavasti. Hänellä on persoonansa<br />
<strong>ja</strong> viestintätyylinsä kautta mahdollisuus<br />
vähentää stigmaa päihteitä käyttävien<br />
ihmisten ympäriltä. Tutkimustemme sekä<br />
kohtaavan työn kokemustemme perusteella<br />
nimenomaan häpeä on iso este avun hakemiselle.<br />
Lääkäri Atte madaltaa kynnystä<br />
kysyä <strong>ja</strong> hänen vastausvideoidensa kautta<br />
faktatieto saavuttaa kerralla laa<strong>ja</strong>n yleisön,<br />
sanoo A-klinikkasäätiön hankepäällikkö<br />
Hanna Paikkala.<br />
Atte Virolainen on ensimmäiseltä ammatiltaan<br />
palomies-sairaankuljetta<strong>ja</strong>. Hän<br />
erityispätevöityy parhaillaan päihdelääketieteeseen<br />
<strong>ja</strong> toimii valtiolla osa-aikaisessa<br />
virkasuhteessa vankilalääkärinä<br />
Lisätieto<strong>ja</strong>:<br />
Atte Virolainen<br />
Somelääkäri, A-klinikkasäätiö<br />
Instagram <strong>ja</strong> Tiktok: @laakari.atte<br />
atte.virolainen@fimnet.fi<br />
Voit seurata meitä myös:<br />
facebookista:<br />
www.facebook.com/<br />
hoitokotituhkimo<br />
instagramista:<br />
www.instagram.com/<br />
hoitokotituhkimo<br />
Laadukasta<br />
päihdekuntoutusta<br />
alkoholi-, huume- <strong>ja</strong>/tai<br />
lääkeriippuvaisille<br />
naisille<br />
Tuhkimosta<br />
oman elämän<br />
halti<strong>ja</strong>ksi<br />
Tarjoamme:<br />
• peruskuntoutusta<br />
• <strong>ja</strong>tkokuntoutusta<br />
• intervalli<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong><br />
• kriisi<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong><br />
Hoitokoti Tuhkimo Oy<br />
Asemantie 40<br />
82600 TOHMAJÄRVI<br />
Puh. 040 708 3939<br />
toimisto@hoitokotituhkimo.fi<br />
www.hoitokotituhkimo.fi
18<br />
<strong>Sosiaali</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kuntatalous</strong><br />
Kuopion Mielenterveyspäivillä kuullaan tärkeimmät<br />
<strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>nkohtaisimmat mielenterveyspuheenvuorot<br />
Perinteiset, kolmipäiväiset Mielenterveyspäivät<br />
järjestetään 17-<br />
19.1.2023 Kuopion kaupunginkir<strong>ja</strong>ston<br />
tiloissa. Ohjelmassa on<br />
tuttuun tapaan ammattilaiseminaare<strong>ja</strong>,<br />
kaikille avoimia yleisöluento<strong>ja</strong><br />
sekä monipuolinen kumppaninäyttely.<br />
”<br />
Mielenterveyspalvelujen tulisi olla yhtä<br />
persoonallisia kuin me ihmiset ylipäätään<br />
olemme. Jokainen palvelukäyttäjä on<br />
persoona siinä mielessä, että hänellä on<br />
menneisyys, nykyhetki <strong>ja</strong> tulevaisuus<br />
yksi eduskuntavaaliehdokas keskustelemaan<br />
a<strong>ja</strong>nkohtaisista asioista.<br />
-Kuopion mielenterveyspäivien aikana<br />
saa varmasti erilaisiin aiheisiin kattavan <strong>ja</strong><br />
laa<strong>ja</strong>n tietopaketin eri näkökulmista, Risto<br />
Asikainen toteaa.<br />
Lisätieto<strong>ja</strong>:<br />
Risto Asikainen<br />
puh.nro 044 201 5720<br />
-Kyseessä on perinteiset mielenterveyspäivät,<br />
jossa keskitytään yhteiskunnallisiin<br />
näkökulmiin, kertoo tapahtuman järjestelyistä<br />
koko sen historian a<strong>ja</strong>n koordinoinut Risto<br />
Asikainen.<br />
Kuopion Mielenterveyspäiviä on järjestetty<br />
vuodesta 1996 lähtien. Tapahtuma sai alkunsa,<br />
kun Risto Asikainen oli Suomen Mielenterveysseuran,<br />
nykyisin Mieli ry, valtuuston<br />
varapuheenjohta<strong>ja</strong>na. Silloin alettiin nostaa<br />
esille mielenterveyden yhteiskunnallista<br />
näkökulmaa.<br />
Asikainen kertoo, että noin 30 puhu<strong>ja</strong>n<br />
joukossa ovat maamme parhaat ammattiasiantunti<strong>ja</strong>t.<br />
Puhu<strong>ja</strong>t julkistetaan joulukuun<br />
puolen välin paikkeilla.<br />
- Mielenterveyspäivät rakentuvat niin, että<br />
meillä on kolme teemaa päivässä. Teemapäivien<br />
asiantunti<strong>ja</strong>t puhuvat samasta asiasta,<br />
mutta eri näkökulmista.<br />
Asikainen kertoo, että mielenterveyspäivien<br />
aikana kokonaisuuteen kuuluu teemoihin<br />
liittyvä kir<strong>ja</strong>näyttely.<br />
-Lisäksi päivien aikana kir<strong>ja</strong>ston aulassa<br />
on esillä ikäihmisistä kertova kansainvälinen<br />
valokuvanäyttely. Mielenterveyspäivien lopuksi<br />
torstaina19.1 klo 17 pidetään vaalipaneeli,<br />
johon on kutsuttu kaikista puolueista<br />
Maksuttomilla yleisöluennoilla käsitellään muun muassa seuraavia teemo<strong>ja</strong>:<br />
- Tämä aika <strong>ja</strong> mielenterveys<br />
- Sote tuli - mitä se kansalaisille <strong>ja</strong> ihmisille tarkoittaa?<br />
- Kenen ääni kuuluu mediassa <strong>ja</strong> päätöksenteossa-harvojen vai kaikkien?<br />
- Ikuisesti nuori-ratkaiseeko teknologia ikääntymisen ongelmat <strong>ja</strong><br />
kestävyysvajeet<br />
- Vain viihdekäytössä -mikä päihteissä <strong>ja</strong> huumeissa kiehtoo <strong>ja</strong> koukuttaa?<br />
- Some <strong>ja</strong> mielenterveys<br />
- Kun kuolema kohtaa-suru jää. Miten surusta selviää <strong>ja</strong> onko se hoitoa<br />
vaativa sairaus<br />
- Mikä merkitys on hyvällä johtajuudella mielenterveydelle?<br />
Mielenterveyttä rakennetaan vahvoilla peruspalveluilla<br />
Mielenterveys on muutakin kuin sairauden<br />
poissaoloa. Suomen Psykologiliiton tavoitteet<br />
eduskuntavaaleihin 2023 muistuttavat<br />
ennaltaehkäisyn <strong>ja</strong> toimivien matalan kynnyksen<br />
perustason mielenterveyspalvelujen<br />
merkityksestä.<br />
Kaikille tasavertainen pääsy<br />
mielenterveyspalveluihin<br />
hyvinvointialueilla<br />
Eduskunnan <strong>ja</strong> hyvinvointialueiden on yhdessä<br />
turvattava laadukkaiden, moniammatillisten<br />
mielenterveyspalveluiden saatavuus<br />
lähellä ihmisten arkea. Mielenterveyden ongelmien<br />
juurisyyt ovat kompleksisia, joten<br />
palveluissa on oltava asiantuntemusta huomioida<br />
ihmisen kokonaistilanne. Psykologe<strong>ja</strong><br />
tarvitaan osaksi sote-keskusten moniammatillisia<br />
tiimejä <strong>ja</strong> psykologin luo tulee päästä<br />
ilman lähetettä.<br />
Psykologiliitto kannattaa mielenterveyshäiriöiden<br />
hoidossa porrasteista hoitomallia,<br />
jossa asiakas oh<strong>ja</strong>taan kattavan hoidon tarpeen<br />
arvion poh<strong>ja</strong>lta saamaan oikea-aikaisesti<br />
juuri hänen tarpeisiinsa vastaava palvelua<br />
ilman tarpeettomia pullonkaulo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> viivettä.<br />
Mikäli tilanne sitä vaatii, hoitoa on <strong>ja</strong>tkettava<br />
saumattomasti erikoissairaanhoidossa tai Kelan<br />
korvaamassa kuntoutuspsykoterapiassa.<br />
Hyvinvointialueet pystyvät toteuttamaan<br />
toimivat mielenterveyspalvelut vain, jos niillä<br />
on riittävä rahoitus. Hyvinvointialueille siirtyvät<br />
myös perusopetuksen sekä toisen asteen<br />
oppilas- <strong>ja</strong> opiskeluhuolto. Siirtymän<br />
sujuvuutta sekä rahoituksen riittävyyttä <strong>ja</strong><br />
kohdistumista mielenterveyspalveluihin tulee<br />
valvoa.<br />
Ennaltaehkäisy on parasta<br />
mielenterveydelle<br />
Mielenterveydessä kaikkein vaikuttavimpaan<br />
tulokseen päästään ennaltaehkäisemällä<br />
ongelmia. Erityisesti työ lasten parissa tukee<br />
kasvua <strong>ja</strong> kehitystä pitkälle tulevaisuuteen.<br />
Tällä hetkellä lapsen mahdollisuus saada<br />
psykologin tukea tyypillisessä arkiympäristössään,<br />
varhaiskasvatuksessa, kuitenkin vaihtelee<br />
asuinpaikan mukaan. Varhaiskasvatuslakiin<br />
on kir<strong>ja</strong>ttava, että varhaiskasvatuksen<br />
perushenkilöstöön kuuluu psykologi, jonka<br />
ensisi<strong>ja</strong>inen tehtävä on varhaiskasvatuksen<br />
muiden ammattilaisten konsultointi <strong>ja</strong> tukeminen<br />
sekä suunnittelu- <strong>ja</strong> kehitystehtävät.<br />
Jokaisessa kunnassa tulisi olla ainakin yksi<br />
varhaiskasvatuksen psykologi.<br />
Mielenterveysongelmat ovat nousseet niin<br />
opintojen etenemisen esteeksi kuin työurien<br />
suurimmaksi uhaksi Suomessa. Opiskelijoiden<br />
<strong>ja</strong> työikäisten mielenterveyden ylläpitämisen<br />
<strong>ja</strong> mielenterveysongelmien oikea-aikaisen<br />
<strong>ja</strong> tehokkaan ennaltaehkäisyn varmistamiseksi<br />
tarvitaan lakimuutoksia. Korkeakoulujen<br />
opintopsykologit tulee määritellä lakisääteisiksi,<br />
jotta palvelu<strong>ja</strong> on tasavertaisesti <strong>ja</strong> riittävästi<br />
kaikkien korkeakouluopiskelijoiden<br />
saatavilla. Työterveyspsykologi on määriteltävä<br />
työterveydenhuollon ammattihenkilöksi,<br />
jolloin työntekijä pääsee käyttämään psykologin<br />
palvelu<strong>ja</strong> matalalla kynnyksellä ilman<br />
lähetettä.<br />
Suomalaisten ikääntyessä on varmistettava,<br />
että elämän muutoskohdissa iäkkäillä on<br />
saatavilla psyykkistä tukea matalalla kynnyksellä.<br />
Hyvinvointialueilla tulee olla käytössään<br />
vanhuuden psykologiaan liittyvää osaamista<br />
palveluiden suunnittelu- <strong>ja</strong> kehittämistyöhön<br />
sekä muiden ammattiryhmien konsultaatioon.<br />
Koulutusta kehittämällä osaavaa<br />
työvoimaa<br />
Psykologien osaamiselle on valtava tarve.<br />
Koulutuspaikko<strong>ja</strong> onkin lisätty jo tuntuvasti,<br />
mutta psykologien valmistumista viivästyttää<br />
pula harjoittelupaikoista. Valtion tulisi kattaa<br />
psykologien maisteriopintoihin kuuluvan<br />
harjoittelun rahoitus, jotta kulut eivät estäisi<br />
harjoittelijoiden vastaanottamista erityisesti<br />
julkisella sektorilla. Näin uusien psykologien<br />
valmistuminen ei viivästyisi harjoittelupaikan<br />
puutteen takia.<br />
Psykologian erityisasiantuntijoiden saatavuuden<br />
kannalta on tarpeen muuttaa psykologien<br />
nykyisin maksulliset erikoispsykologikoulutukset<br />
opiskeli<strong>ja</strong>lle maksuttomiksi,<br />
samaan tapaan kuin sosiaalityön erikoistumiskoulutus<br />
<strong>ja</strong> lääkärien erikoistuminen. Erikoispsykologikoulutuksen<br />
voi käydä esimerkiksi<br />
neuropsykologian, kliinisen mielenterveyspsykologian<br />
tai työ- <strong>ja</strong> organisaatiopsykologian<br />
alalta.<br />
Psykologiliitto parantaisi psykoterapeuttisten<br />
hoitojen saatavuutta muuttamalla psykoterapeuttikoulutus<br />
kaksiportaiseksi. Perustason<br />
koulutus antaisi valmiudet lyhytinterventioihin,<br />
joille on suuri tarve perustason mielenterveyspalveluissa.<br />
Ylempi taso vastaisi nykyistä<br />
psykoterapeuttikoulutusta, <strong>ja</strong> lisäksi olisi<br />
edelleen koulutta<strong>ja</strong>psykoterapeutin koulutus.<br />
Psykoterapian perustason pätevyys myönnettäisiin<br />
<strong>ja</strong>tkossa automaattisesti perustutkinnon<br />
suorittaneille psykologeille, joiden tutkintoon<br />
opinnot sisältyvät. Muut soveltuvat<br />
ammattiryhmät voisivat suorittaa perustason<br />
opinnot joko osana koulutustaan tai lisä- tai<br />
täydennyskoulutuksena. Lisäksi siirtymävaiheessa<br />
on tunnustettava aikaisemmin hankittu<br />
osaaminen.<br />
Teksti- <strong>ja</strong> kuvalähde Psykologiliitto
Innovatiivinen <strong>ja</strong> ekologinen keittiö<br />
kuin suoraan avaruudesta<br />
Contyn Klaukkalan tehtaalla valmistetaan edistyksellisiä keittiöitä,<br />
jotka hämmästyttävät nokkeluudellaan <strong>ja</strong> ekologisuudellaan.<br />
Ruokaa voidaan valmistaa jopa tuhansille nälkäisille, vaikka<br />
keittiökokonaisuudet rakennetaan huomattavan kompaktiin kokoon.<br />
Väistökeittiöiksi suunnitelluista ammattitason keittiömoduuleista<br />
huokuu avaruusa<strong>ja</strong>n tunnelma.<br />
<strong>Sosiaali</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kuntatalous</strong> 19<br />
Keittiöiden rakentamisen asiantunti<strong>ja</strong><br />
Sami Lassila on työskennellyt rakentamisen<br />
parissa 15 vuotta <strong>ja</strong> siirtynyt<br />
tämän jälkeen toteuttamaan suurtalouskeittiö-<br />
<strong>ja</strong> ravintolalaiteasennuksia:<br />
”Ammattilaisen näkökulmasta modulaariset<br />
keittiökokonaisuudet ovat ainutlaatuisia,<br />
enkä ole urallani törmännyt vastaaviin. Kilpailijoita<br />
ei ole toistaiseksi tullut vastaan, eli<br />
tämän kokoluokan toteutuksia ei Suomessa<br />
muilta toimijoilta saa. Ylitsepääsemättömiä<br />
keittiötarpeiden toteutukseen liittyviä rajoitteita<br />
ei ole vielä ilmaantunut. Valmiit kokonaisuudet<br />
voidaan kuljettaa jopa ulkomaille<br />
asti autolla tai laivalla.”<br />
Lassila on osana Contyn suunnittelutiimiä<br />
<strong>ja</strong> huolehtii, että modulaarisissa kontteihin rakennettavissa<br />
keittiötarpeissa jokainen yksityiskohta<br />
toimii, kuten esimerkiksi muunneltavuus,<br />
materiaalit <strong>ja</strong> huoltomahdollisuudet.<br />
Kiertotalouden näkökulmasta<br />
ideaalinen <strong>ja</strong> ekologinen<br />
kokonaisuus.<br />
”Uudelleenkäytettävissä keittiömoduuleissa<br />
kaikki on tarkkaan harkittua, <strong>ja</strong> materiaaleissa<br />
on huomioitu ekologisuuden kannalta<br />
muun muassa kestävyys. Niiden eräs<br />
ainutlaatuinen ominaisuus on se, että kaikki<br />
toteutetaan avaimet käteen -periaatteella.<br />
Kun vesi <strong>ja</strong> sähkö saadaan kytkettyä <strong>ja</strong> ilmanvaihtosäädöt<br />
viimeisteltyä, kokonaisuus on<br />
valmiina käyttöön”, Lassila toteaa.<br />
Lassila kertoo, että ”taskukokoisissa keittiökokonaisuuksissa”<br />
kaikki on pyritty optimoimaan<br />
lattiasta kattoon:<br />
”Pinnat pystytään kätevästi pitämään puhtaana<br />
lattioiden suihkuttamista myöten <strong>ja</strong> lattiassa<br />
on kivirouheinen, liukkautta estävä<br />
pinnoitemateriaali. Ekologinen Ilmalämpöpumppu<br />
auttaa lämmönsäätelyssä. Konttien<br />
varastointivaiheessa sen rooli korostuu myös<br />
niin, että kontti pysyy käyttöjen välisenä aikana<br />
kuivana <strong>ja</strong> laitteet säilyvät entisellään.<br />
Tilapäiseen keittiötarpeeseen nähden kokonaisuudet<br />
ovat pitkäikäisiä, sillä seuraaville<br />
käyttäjille kaikki on täysin muokattavissa <strong>ja</strong><br />
uudelleenkäytettävissä toivotunlaiseksi kokonaisuudeksi.”<br />
Liikkuva ravintola, jonka rakentamisessa<br />
sovelletaan myös poikkeuksellisia ilmanvaihtoratkaisu<strong>ja</strong>.<br />
Ilmanvaihdon asiantunti<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> toteutta<strong>ja</strong><br />
Mikko Laakso KJ-Ilmastointi Oy:stä kertoo,<br />
että Contyn keittiökokonaisuus erottuu<br />
ilmanvaihdon näkökulmasta poikkeuksellisella<br />
ruuanvalmistuskapasiteetillaan:<br />
”Konttien tilat ovat pienet <strong>ja</strong> sitä kautta<br />
ilmanvaihdon suunnittelu haasteellisempaa,<br />
sillä isommat ilmamäärät vaativat isompaa<br />
tilaa. Parhaimmillaan yhteen konttiin saa<br />
mahdutettua jopa neljä suurkeittiöuunia. Ilmanvaihtokanavien<br />
paksuudessa <strong>ja</strong> paloeristyksissä<br />
on oltava huolellinen, <strong>ja</strong> ilmanvaihtomäärät<br />
pitää laskea tarkkaan. Niukka asennustila<br />
vaatii poikkeuksellisen hyvää ammattitaitoa.”<br />
Conty haastaa yrityksiä <strong>ja</strong> kuntayhteisöjä<br />
huomioimaan, että väistökeittiötarpeille<br />
on olemassa myös siirreltävä ekologinen<br />
ratkaisu. Contyn ratkaisun avulla turvattiin<br />
äskettäin esimerkiksi 1800 henkilön ruokailut<br />
Ilmajoen Jaakko Ilkan -koulussa. Kunta<br />
teki päätöksen olla rakennuttamatta erillistä<br />
väistökeittiötä, jonka rakennustarvikkeiden<br />
elinkaari olisi jäänyt lyhyeksi, eikä liikenteen<br />
päästöjä lisääviä pitkiä ruokakuljetuksia tarvinnut<br />
järjestää.<br />
www.conty.fi<br />
Suomessa asuvien aivot tarvitsevat lisää yhteisöllisyyttä,<br />
unta <strong>ja</strong> aivoergonomisia ympäristöjä<br />
Monitieteellinen asiantunti<strong>ja</strong>ryhmä<br />
on määritellyt keskeisimmät tavoitteet<br />
kaikkien Suomessa asuvien aivoterveyden<br />
edistämiselle. Jos aivojen<br />
toiminta huomioitaisiin paremmin,<br />
yhteiskunnassa lisääntyneet<br />
loppuun palaminen <strong>ja</strong> keskittymättömyys<br />
vähenisivät <strong>ja</strong> toisaalta yleinen<br />
terveys <strong>ja</strong> hyvinvointi lisääntyisivät.<br />
On yllättävääkin, kuinka paljon<br />
positiivisen sosiaalisen kanssakäymisen<br />
<strong>ja</strong> yhteenkuuluvuuden kautta<br />
voitaisiin edistää jokaisen suomalaisen<br />
aivoterveyttä.<br />
Aivoterveysohjelma on ainutlaatuinen maailmassa,<br />
sillä siinä painotetaan ensi kertaa suo<strong>ja</strong>avia<br />
tekijöitä eli aivoille hyvää tekeviä asioita. Aivoliiton<br />
koordinoimana ohjelman tavoitteita työsti<br />
yhteensä noin 50 eri tieteenalo<strong>ja</strong> edustavaa asiantunti<strong>ja</strong>a.<br />
– Aivoterveys tarkoittaa paljon muutakin kuin aivosairauksien<br />
poissaoloa, sillä aivot vaikuttavat kokonaisvaltaiseen<br />
hyvinvointiin. Ehkä on yllättävääkin, kuinka paljon<br />
positiivisen sosiaalisen kanssakäymisen <strong>ja</strong> yhteenkuuluvuuden<br />
kautta voidaan edistää jokaisen aivoterveyttä,<br />
kertoo ohjelman valmistelussa mukana oleva neurologian<br />
erikoislääkäri Kaisa Hartikainen.<br />
Aivoterveysohjelmassa nostetaan esille asioita, jotka<br />
ovat jääneet nyky-yhteiskunnassa vähemmälle huomiolle,<br />
mutta joilla on merkittävä yhteys aivojen hyvinvoinnille<br />
<strong>ja</strong> sitä kautta esimerkiksi mielenterveyteen.<br />
– Meidän tulee huomioida aivojen tiedonkäsittelytoimintojen<br />
luonne <strong>ja</strong> ra<strong>ja</strong>t. Kun huolehditaan etteivät aivot<br />
kuormitu turhaan eikä yli voimavarojen, pystytään vähentämään<br />
uupumista. Työuupumus on tällä hetkellä ihan<br />
globaali pandemia, joka lisääntyy koko a<strong>ja</strong>n. Jos kuormitamme<br />
aivo<strong>ja</strong> liikaa, toiminnanoh<strong>ja</strong>uksen kapasiteetti ei<br />
olekaan käytössä esimerkiksi työtehtäviin eikä myöskään<br />
aivoterveellisiin valintoihin.<br />
– Jos päivällä työ ei ole aivoergonomista <strong>ja</strong> toiminnanoh<strong>ja</strong>us<br />
on todella kuormittunut, niin illalla emme kenties<br />
kykene muuta kuin katsomaan telkkaria <strong>ja</strong> syömään niitä<br />
sipsejä. Jotta me siinä tilanteessa valitsemmekin, että lähden<br />
nyt kävelylle <strong>ja</strong> teenkin jonkun terveellisen iltapalan,<br />
niin se vaatii toiminnanoh<strong>ja</strong>ustoiminto<strong>ja</strong>.<br />
Aivoergonomia tarkoittaa, että vältetään aivojen turhaa<br />
kuormitusta. Työpaikalla se voi tarkoittaa esimerkiksi<br />
sitä, että vältetään turhaa tai huonosti esitettyä tietoa.<br />
Myös lapset <strong>ja</strong> ikääntyvät tarvitsevat aivojen toiminnot<br />
huomioon ottavia ympäristöjä. Toimintaympäristöjen <strong>ja</strong><br />
-tapojen tulee tukea keskittymistä <strong>ja</strong> mahdollistaa riittävä<br />
palautuminen sekä huomioida myös aivojen kehitysvaihe<br />
<strong>ja</strong> ikääntyminen.<br />
– Haluamme muistuttaa poliittisten <strong>ja</strong> muiden päätöksentekijöiden<br />
roolista esimerkiksi siinä, että toimintaympäristömme,<br />
siis muutkin kuin työyhteisöt, ovat aivoergonomisia.<br />
Yksityisellä sektorillakin siinä on oma merkittävä<br />
roolinsa. Emme siis niinkään vain suoraan yksilöön kohdistuvista<br />
terveyskäyttäytymisvaatimuksista, huomauttaa<br />
Aivoliiton toiminnanjohta<strong>ja</strong> Mika Pyykkö.<br />
Teksti- <strong>ja</strong> kuvalähde Aivoliitto
20<br />
<strong>Sosiaali</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kuntatalous</strong><br />
TEKEE<br />
ASIAKASTIEDON<br />
HALLINNASTA<br />
HAUSKAA!<br />
Sofia on sosiaalialan<br />
ammattilaisten kanssa<br />
yhteistyössä kehitetty<br />
asiakastietojärjestelmä<br />
palveluntuottajien <strong>ja</strong><br />
hyvinvointialueiden<br />
erilaisiin tarpeisiin.<br />
Uusimmat Kanta-palvelut heti Kansalliset asiakir<strong>ja</strong>rakenteet<br />
käytettävissä<br />
valmiina (sosmeta)<br />
Markkinoiden monipuolisimmat Palautekanava <strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>nvaraus<br />
laskutusominaisuudet<br />
asiakkaille<br />
Työn <strong>ja</strong> työvuorojen<br />
Vaikuttavuuden osoittaminen<br />
suunnittelu <strong>ja</strong> seuranta<br />
tilaa<strong>ja</strong>tahoille <strong>ja</strong> sidosryhmille<br />
Lisätiedot: asiakastietojärjestelmä.fi tai p. 010 508 2610<br />
ADAPTEO CARE<br />
MUKAUTUVA<br />
HOIVAYMPÄRISTÖ<br />
www.adapteo.fi
Change language