Espanjan Sanomat n.194
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
194 AJASSA 7<br />
Andalusian maakuntavaaleissa<br />
jättiyllätys: PSOE oppositioon<br />
Andalusiassa pidettiin joulukuun ensimmäisenä sunnuntaina<br />
maakuntaparlamenttivaalit, joiden lopputulos on historiallinen.<br />
<strong>Espanjan</strong> väkimäärältään suurimmassa maakunnassa (8,5 miljoonaa<br />
asukasta) on pitänyt yhtäjaksoisesti viimeiset 40 vuotta valtaa<br />
sosialistipuolue PSOE, mutta nyt äänestystulos sysää sen oppositioon,<br />
vaikka puolue keräsi edelleen eniten ääniä. Porvaripuolueet<br />
näet saivat sen verran paljon edustajapaikkoja, että ne riittävät parlamenttienemmistöön.<br />
Maakuntahallituksen muodostaminen on<br />
nyt siten ei-sosialististen puolueiden käsissä.<br />
PSOE:n vallanmenetyksen ohella toinen vaalipäivän suuri yllätys<br />
oli oikeistolaisen VOX-puolueen menestys. Ensimmäistä kertaa<br />
Andalusian maakuntavaaleihin osallistuneet Perussuomalaisetpuolueen<br />
hengenheimolaiset saivat parlamenttiin kaksitoista paikkaa.<br />
Nimenomaan VOX:n menestys oli ratkaisevaa PSOE:n valta-aseman<br />
menetyksessä, sillä keskustaoikeistolaisen Partido<br />
Popularin (PP) ja keskustalaisen Ciudadanos-puolueen (C´s) paikkaluku<br />
ei olisi riittänyt parlamenttienemmistön saavuttamiseen,<br />
jolloin valta ei olisi vaihtunut Andalusiassa vieläkään.<br />
Sosialistipuolue PSOE oli jälleen suosituin ryhmittymä Andalusian maakuntaparlamenttivaaleissa, mutta kannatus putosi<br />
niin paljon, että puolueen lähes 40-vuotinen valta-asema horjuu ja ilmeisesti myös kaatuu ja edessä on oppositiotaival.<br />
PSOE sai 33, PP 26, Ciudadanos 21, kommunistit (Adelante Andalucía) 17 ja VOX 12 paikkaa.<br />
Jälleen kävi niin, etteivät mielipidetiedustelujen tekijät osanneet<br />
– tai, ainakin jotkut, halunneet – ennustaa läheskään<br />
oikein vaalitulosta. Ennakkoon näytti siltä, että PSOE uusii<br />
valtakirjansa ja johtaa Andalusian maakuntahallintoa vanhaan<br />
tapaansa myös seuraavat neljä vuotta.<br />
Toisin kuitenkin kävi, ja tuloksen selvittyä vaalipäivän iltana<br />
ilmeisen järkyttynyt maakuntajohtaja Susana Díaz sai<br />
todeta menettäneensä otteensa vallankahvasta.<br />
PSOE säilytti suurimman puolueen aseman, mutta edellisvaaleista<br />
rutkasti heikentynyt tulos ei enää riittänyt hegemonia-aseman<br />
ylläpitämiseen ja nyt se joutuu kuluttamaan<br />
mitä todennäköisimmin oppositon penkkirivistöä maakuntaparlamentissa<br />
ainakin seuraavat neljä vuotta.<br />
Joulukuun aikana kaikki vaaleissa edustajapaikkoja saaneet<br />
puolueet käyvät keskenään neuvotteluja, mutta niiden<br />
lopputulos näyttää selvältä; porvaripuolueet sopinevat ilman<br />
suurempaa dramatiikkaa maakuntahallituksen muodostamisesta.<br />
Ennakkoasetelma on, että PP ja C´s jakavat hallituspaikat<br />
keskenään ja maakuntajohtajaksi nousee PP:n Juan<br />
Manuel Moreno Bonilla.<br />
Vaalipäivän iltana C´s kylläkin vaati maakuntahallituksen<br />
puheenjohtajan paikkaa itselleen, mutta kyse oli lähinnä<br />
taktisesta lausunnosta ja mahdollisimman vahvan neuvotteluaseman<br />
saavuttamisesta kuin ehdottomasta vaatimuksesta.<br />
Niinpä Ciudadanos-puolueen paikallisjohtaja Juan Marín<br />
joutunee tyytymään varapuheenjohtajan paikkaan. Lohtua<br />
tuonee se, että puolueet jakavat hallituspaikat tasan, jos ja<br />
kun sopimukseen aikanaan päästään.<br />
Joka tapauksessa C´s jäi vielä näissä vaaleissa selkeästi<br />
PP:n taakse, vaikka pystyikin nostamaan 12 edustajapaikkaa<br />
saaneen VOX:n lisäksi ainoana puolueena paikkamääräänsä,<br />
joka nousi yhdeksästä 21:een. PP sai nyt 26 paikkaa, kun<br />
edellisissä, vuoden 2015 vaaleissa, tulos oli vielä 33 paikkaa.<br />
Takapakkia PP:lle tuli siten seitsemän paikkaa, mikä on<br />
paljon, mutta pudotus on vähemmän kuin PSOE:n historiallinen<br />
mahalasku: sosialistit saivat edellisissä vaaleissa 47<br />
paikkaa ja nyt enää 33 edustajaa. Se on PSOE:n historiallisesti<br />
vahvimmalla alueella puolueen kannalta hirveä tulos.<br />
Vaalitulos oli pettymys myös äärivasemmistolaiselle Podemos-puolueelle,<br />
joka menetti kolme paikkaa, mistä syystä<br />
sillä ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa maakuntahallituksen<br />
koostumukseen. Kommunistit odottivat, että kritiikki<br />
PSOE:ta kohtaan sataa heidän laariinsa, mutta toisin kävi.<br />
PSOE:n tulevaisuuden kannalta on lisäksi hankalaa, että<br />
PP:n ja C´s:n neuvottelut ovat suhteellisen ongelmattomat,<br />
koska VOX ei vaadi paikkoja maakuntahallituksessa.<br />
VOX toki pyrkii saamaan ohjelmallisia myönnytyksiä,<br />
jotka liittyvät <strong>Espanjan</strong> keskushallinnon vahvistamiseen ja<br />
autonomisten maakuntien vallan vähentämiseen erityisesti<br />
koulutuksen ja terveydenhuollon aloilla, mutta koska käytännössä<br />
porvariryhmien yhteinen paikkaluku ei riitä määräenemmistölakien<br />
säätämiseen, vaatimuksilla ei ole vahvaa<br />
käytännön pohjaa, ainakaan alkaneella vaalikaudella.<br />
Lisäksi on selvää, että VOX on valmis antamaan paljon<br />
mieluummin tukensa porvaripuolueille hallituksen muodostamiseen,<br />
kun vaihtoehtona on hallitusneuvottelujen ajaminen<br />
umpikujaan, mikä voisi tarkoittaa PSOE:n valtakauden<br />
jatkoa tai uusia vaaleja, jonka lopputulos olisi epävarma.<br />
VOX on sanonut johtajiensa suulla, että vasemmiston<br />
syrjäyttäminen vallasta on ollut tässä vaiheessa ensisijaista.<br />
Oikeistopuolue lisäksi ottaa saavutuksesta mielellään ansion<br />
itselleen, ja samalla se voi jatkaa aloittamaansa vapaata liitoa<br />
tulevaisuuteen ilman hallitusvastuun rajoitteita.<br />
Kaikki porvaripuolueet, PP, C´s ja VOX, ovat vannoneet<br />
kannattajilleen, etteivät ne aio antaa PSOE:n valtakaudelle<br />
jatkoaikaa – lupauksen pettäminen olisi todennäköisesti laukaus<br />
omaan nilkkaan ja takuu tappioon seuraavissa vaaleissa.<br />
Siksi nimenomaan C´s pitää ’äärioikeiston tukija’ -leimaa<br />
pienenä pahana poliittisessa kumppanivalintatilanteessa,<br />
jossa kyse on enemmän kuin pelkkä Andalusian maakunta<br />
ja sen poliittinen tilanne.<br />
Vaikka nyt pidettiin ainoastaan Andalusian maakuntavaalit,<br />
vaalituloksella on todennäköisesti suuri merkitys koko<br />
maan politiikkaan jo lähitulevaisuudessa. Vuoden 2019<br />
aikana Espanjassa pidetään ainakin paikallis- ja europarlamenttivaalit<br />
ja melko varmasti myös yleis- eli parlamenttivaalit,<br />
joiden ajankohta riippuu nykyisen vähemmistöhallituksen<br />
kestokyvystä, joka ei näytä kovinkaan vahvalta.<br />
Espanjassa on PSOE:n vähemmistöhallitus, joka harsottiin<br />
kesällä 2018 kokoon erinäisten pienpuolueiden tuella.<br />
Pääministeri Pedro Sánchez on muun muassa katalonialistien<br />
separatistipuolueiden tuen varassa ja hallitus ei saa<br />
ilman Katalonian itsenäisyyttä vaativien puolueiden tukea<br />
hyväksyttyä esimerkiksi vuoden 2019 budjettia.<br />
PSOE laski sen varaan, että se aloittaa voittoisan vaalisikermän<br />
Andalusiasta, joka on ollut vuosikymmenet sosialistipuolueen<br />
parhain kannatusalue. Pääministeri Sánchezin<br />
suunnitelmana oli jatkaa puolueensa voittokulkua keväällä<br />
sekä paikallis-, europarlamentti- että yleisvaaleissa. Nyt<br />
Andalusian vaalitulos oli tyrmäys koko hankkeelle ja siten<br />
vaikeutti pääministeripuolueen tulevaisuudensuunnitelmia<br />
merkittävällä tavalla.<br />
ARTO RYYNÄNEN
Change language