Espanjan Sanomat n..191

More documents

Recommendations

Info

4 HÄN 191 ”Vastaus löytyy aina historiasta” Liisa Väisänen – taidehistorian evankelista Kuvataide ja uskonto ovat vieneet Liisa Väisäsen eri puolille maailmaa: Helsingistä Pariisiin, Palma de Mallorcalta Venetsiaan, Kairosta Beniniin, New Orleansista Havannaan. Asuttuaan miehensä Marcon kanssa parikymmentä vuotta Italiassa hän ajautui sattumalta neljä vuotta sitten luentokeikallaan Málagaan. Molemmille se oli paikka, jota he olivat etsineet. Viime syksynä Liisa Väisänen aloitti Fuengirolan Sofia-opistossa suuren suosion saavuttaneet luennot. Liisan kirjoittama kulttuurimatkailijan opas Enemmän Espanjaa (Kirjapaja 2018) ilmestyi vuoden alussa. Maaliskuussa loppui Liisan Tampereelta Kajaaniin, Seinäjoelle, Kuopioon ja Ouluun ulottunut pitkä luentokiertue, ja kiirastorstaina Väisänen lensi takaisin Málagaan pitämään Fuengirolan Sofia-opistolla kevään viimeisen luentonsa täydelle salille. Aiheena oli Semana Santa taidehistorian, teologian ja kulttuurihistorian näkökulmasta. Symbolitutkija ilmestyy myös suomalaisiin tv-ruutuihin ensi syksynä. YLE:n TV1 esittää tuolloin Liisa Väisäsen suunnitteleman sarjan Merkkien salat kahdeksassa puolen tunnin jaksossa. TEKSTI: JUHANI SIMILÄ Kysymys: Missä vaiheessa sinulle syntyi ajatus, että olisit kiertävä taide- ja kulttuurihistorian luennoitsija? Liisa Väisänen: ”Se on tullut taideuskoon kääntymisen myötä. Minulle kulttuurihistoria on jotain elämää suurempaa. Kristinuskon alkuvaiheessa on evankelioitu. Minä symboloin ja käännytän taiteeseen.” ”Minusta kuva on kieli, joka ihmisten pitäisi osata. Luennoiminen on syntynyt tarpeesta; mitkä ovat ne tilanteet, joissa pystyt käännyttämään ihmisiä kulttuurihistorian merkitykseen?” ”Itse jäin kuviin kiinni heti alussa Helsingin yliopiston taiteentutkimuksen koulutusohjelmassa 1980-luvulla. Elin 80-luvun puolivälissä kiertolaiselämää. Olin vuoden Venetsiassa oppaana, suoritin opintoja Pariisissa ja kävin välillä Helsingissä taidefilosofian ja kuvataiteen jatkotutkimusseminaareissa.” ”Palma de Mallorcan opaskouluun minun ei oikeastaan pitänyt koskaan mennä. Kuitenkin sinne päästyäni ajattelin, että täytyyhän se käydä kokeilemassa.” ”Opaskoulun käytyäni minut lähetettiin Venetsiaan, vaikka yleensä aloittelevat oppaat määrättiin possujuhlille Kanarialle. Opiskelijatoverini maksoivat hirveät rahat siitä, että pääsivät katsomaan jotain taulua. Minä sain palkan siitä, että olin Venetsian akatemiassa kerran viikossa.” ”Pariisiin lähdin Roland Barthesin ja ranskalaisten filosofien perään etsimään toisenlaista, luovempaa ajattelutapaa. Lähtiessäni en osannut kieltä sanaakaan.” ”Ystäväni Mikko käänsi hakemukseni. Vastauksena tuli kuori, jossa oli Sorbonnen yliopiston leima. Kysyin: ’Mikko, mitä tässä lukee?’ Hän vastasi: ’Sinut Liisa Väisänen etsii historiasta itseään ja myös ymmärrystä muihin ihmisiin. on hyväksytty!’ Olin suorittanut Helsingissä latinan kielikokeen. Sorbonnen kanslisti osasi sen verran latinaa, että saatoin ilmoittautua yliopistoon sisään. Eikä Suomessakaan kielitaidosta kyselty. Sanottiin vaan, että: ”Joo joo, tuo sitten todistukset, että olet opiskellut ja suorittanut tentit. Sehän on hyvä yliopisto.” ”Olihan se alkuaikoina hirveää. En voinut kuitenkaan mennä takaisin ja sanoa, että siitä ei tullut mitään. Sitten vain luin yökaudet ranskaa.” ”Kun tein graduani aiheesta Katolinen eksistentialismi Pikku Prinssissä, asuin jo osan ajasta Pariisissa. Toin Sorbonnesta opintoni Suomeen, jossa ne hyväksyttiin.” ”Gradun jälkeen huomasin, että kristinusko on minulle hieman liian läheinen. Väitöskirjassani tutkin sitä, miten islamilaiset jakavat taiteen lajit. Ensimmäisen luentoni Sofia-opistossa viime marraskuussa pidin juuri tästä aiheesta eli islamilaisesta kuvataiteesta, musiikista ja kirjallisuudesta.” Kun luin kirjaasi Enemmän Espanjaa, tuli vertauskohtana mieleen Andalusian Canal Sur -tv-kanavan La respuesta está en la historia -ohjelmassa esitetyt kysymykset ja vastaukset. Espanja on suurvaltio – suurempi kuin Suomessa usein kuvitellemme – monien kielten ja kulttuurien kooste. Tätä kaikkea avaat kirjassasi usein historiallisten henkilöiden, kuten Alfonso Viisaan tai Hullun Johannan kohtaloiden kautta. ”Historia muodostuu ihmisistä. Itselleni on ollut tärkeintä kysyä: miksi minä teen jotain? Miksi me ihmiset toimimme kuten toimimme?” ”Minä Väisäsen Liisana olen pitkän historian tulos. Samoin on, jos halutaan miettiä, mitä on nykyespanjalainen tai -italialainen. Minä etsin itseäni ja omaa maailmaani historiasta, ja taas Espanjassa ymmärrystä siihen, miksi espanjalaiset ovat sellaisia kuin ovat.” ”Espanjalaiset ovat ainoita eurooppalaisia, joilla on normaali suhde kuolemaan. He myöntävät sen läsnäolon. Se näkyy heidän tavassaan elää ja juhlia – usein kuin viimeistä päivää.” ”Espanjalaiset ovat suorempia – aina epäkohteliaisuuteen saakka – kuin italialaiset, jotka ovat liehittelevämpiä. Arvostan tätä suoruutta. Vastaus löytyy aina historiasta. Jatkumo on se, mitä halusin esittää.” Espanjassahan on aivan normaalia, että nykytapahtumia puidaan päivälehdissäkin tuhatvuotisesta perspektiivistä – Suomessa taas ei. ”Suomalaisen kulttuurin lyhyys – meidän historiastamme johtuen – on mielestäni tehnyt sen, että meillä ei arvosteta riittävästi historian opettamista. Sitä on koko ajan vähennetty.” ”Suomen koulutusohjelmassa on nyt sellainen tilanne, että historian opettaminen ja opiskelu on vapaaehtoista. Se on järkyttävää. Tämä on minulle paitsi ammatti myös kutsumus.” ”Eurooppalaisuutta pitää tuoda esille suomenkielisen kirjallisuuden kautta, jotta me ymmärtäisimme keitä me olemme; minkä kulttuurin lapsia me olemme ja minkälaisessa yhteisössä me toimimme.” ”Goethe sanoi aikanaan, että Eurooppa on syntynyt pyhiinvaellusreittien varrelle ja että kristinusko on meidän äidinkielemme.” ”Se ei ole uskontunnustus vaan kulttuurista realismia. Taisteleva ateismi, joka yrittää kieltää kaiken tämän, yrittää kieltää meidän kulttuurihistoriamme.” ”Pyhiinvaeltajat itse sanovat, että pyhiinvaellus on kävelyä eteenpäin, ylöspäin ja sisäänpäin. Minulle kulttuurintutkijana se on lisäksi kävelyä taaksepäin. Eli minä kävelen eurooppalaisena oman historiani juurilla.” ”Ranska, Italia ja Espanja ovat minun Eurooppani. Kirjassani on luku eri reiteistä Santiago de Compostelaan. Olen kävellyt sinne monesta paikasta monta kertaa: etelästä ja pohjoisesta, Sevillasta, Portugalista sekä Ranskasta, joka on seuraavan ensi vuonna ilmestyvän kirjani aihe.” ”Olen ehdottanut Sofiaopistolle, että Madridin taideretken uusinnan lisäksi tekisimme kaupunkikierroksen myös Valenciaan, Bilbaoon ja Santiago de Compostelaan. Toukokuussa teen jo Minna Lindgrenin kanssa Valenciaan Kuvataide kohtaa musiikin -teemamatkan, johon tulee osallistujia Suomesta.” ”Heinäkuussa nauhoitan YLE:lle syksyllä esitettävän tv-sarjan oheen symbolien saloja selvittävän 8-osaisen radiosarjan. Evankelioimista täytyy jatkaa.”
191 AJASSA 5 ESPANJAN SANOMAT – LUKIJAMATKA Costa del Sol – Sevilla – Sanlúcar de Barrameda LÄHDE KOLUMBUKSEN JÄLJILLE! TULE MUKAAN AINUTLAATUISELLE JOKIRISTEILYLLE GUADALQUIVIR-JOELLE 9.–10.5. Matkareitti: Lähdemme 9.5. aamulla tilausbussilla Aurinkorannikolta Sevillaan, josta lähdemme laivalla pitkin Guadalquivir-jokea kohti Sanlúcar de Barramedan rannikkokaupunkia, jossa vietämme iltaa ja yövymme. Seuraavana päivänä käymme paikallisessa bodegassa ja palaamme tilausbussilla Costa del Solille. Hinta 195 euroa sisältää bussi- ja laivamatkat, kevyen lounaan laivalla, hotellimajoituksen 2h-huoneessa, hotelliaamiaisen ja bodegakäynnin. Ilmoittautumiset: 25.4.–26.4. ja 2.5.–3.5. klo 11–14 Ravintola Nuriasol, Fuengirola ja Radio Finlandia, Arroyo de la Miel Lisätietoja: Janne Saarinen, puh. +34 693 762 074 • e-mail: jannesaarinen74@gmail.com proteesit, valkaisut, kirurgiat, implantit, oikomishoidot... Sinun hammaslääkäriklinikkasi Fuengirolassa! Palvelemme suomen kielellä! Dr. BORJA ALCOHOLADO JAIME Ajanvaraus: puh. 952 66 45 45 info@clinicadentalborjaalcoholado.com Avda. Padre Jesús Cautivo, 35 (El Corte Inglésin vieressä, Seurakuntakotia vastapäätä)
Page 1 and 2: • REVISTA FINLANDESA EN ESPAÑA
Page 3: REVISTA FINLANDESA EN ESPAÑA • s
Page 7 and 8: 191 AJASSA 7 Norwegian-lentoyhtiös
Page 9 and 10: Konsulaatti vaihtaa toimipaikkaa. M
Page 11 and 12: & 191 11 Aurinkorannikon ravintolak
Page 13 and 14: k k k k k k k k k k k k k k k k k k
Page 15 and 16: 191 ASUMINEN 15 MYYDÄÄN KAUPUNGIN

Espanjan Sanomat n..191

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?