Kotiseutulainen 8/2021

KESKIVIIKKONA 12.5.2021 NRO 8 / 2021
11
Liesjärven helmi
retkeilijöiden suosiossa
Liesjärven kansallispuistossa retkeilijä voi samoilla vanhaa metsänvartijan vartiointireittiä seurailevaa polkuverkostoa
pitkin ja tutustua hämäläisen luonnon erityispiirteisiin kauniissa järvi- ja metsämaisemassa.Puiston monimuotoinen
luonto ja vaihteleva maasto merkattuine reitteineen tarjoavathyvät mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen
ja luonnontarkkailuun. Viime vuonna Liesjärven kansallispuistossa kävi ennätysmäärä retkeilijöitä. Vilkasta
retkeilysesonkia odotetaan myös tälle vuodelle.
Retkietiketti
Kunnioita luontoa
Suosi merkittyjä reittejä
Leiriydy vain sallituille paikoille
Tee tulet vain sallituille paikoille
Älä roskaa
Puiston järjestyssääntöjä sekä
luontoa ja kanssaretkeilijöitä
kunnioittavaa retkietikettiä noudattamalla
turvaamme alueen
luontoarvojen säilymisen.
65
vuotta sitten, vuonna 1956,
Tammelaan perustettiin
Liesjärven kansallispuisto
suojelemaan sokkeloista järvimaisemaa,
vanhoja ikikuusikoita, kauniita rantoja
sekä arvokkaita suo- ja metsäalueita. Jo
puiston perustamisvaiheessa Korteniemen
metsänvartijatila liitettiin osaksi puistoa,
koska alkuperäisen luonnon lisäksi haluttiin
suojella myös ihmisen luomia katoavia
luontotyyppejä ja kulttuurimaisemaa.
Liesjärven kansallispuisto oli perustamisvaiheessaan
150 hehtaarin kokoisena
Suomen pienin kansallispuisto. Vuosien
varrella puisto on laajentunut valtion
maille, ja tällä hetkellä rikasta luontoa ja
mainioita retkeilymaastoja on suojeltu
noin 2200 hehtaaria.
Korteniemen metsänvartijatilan arvokkaan
kulttuuriympäristön lisäksi Liesjärvellä
on paljon vanhoja metsiä, kuten
jo toistasataa vuotta suojeltu Ahonnokan
aarniometsä. Vaikkei kansallispuistolle
nimensä antanut Liesjärvi kuulukaan puistoon,
sen rehevät rantametsät ja kauniit
saaret lisäävät luontoarvoja huomattavasti.
Kansallispuiston tunnetuin luonnonnähtävyys
on matala, hiekkarantainen Kyynäränharju,
joka erottaa kaksi järveä toisistaan
- Kyynärän ja Liesjärven.
MONIPUOLISIA PALVELUJA
Retkeilijä pääsee Liesjärvellä nauttimaan
puiston palveluista. Korteniemen perinnetilalla
voi tutustua 1910-luvun metsänvartijatilan
elämänmenoon. Tilan pihapiiriin
voi tutustua vapaasti, oppaat ovat paikalla
aukioloaikoina (toukokuussa ti-pe klo
9-15). Kansallispuiston noin 30 kilometriä
pitkä polkuverkosto monipuolistui viime
syksynä valmistuneella esteettömällä, noin
4 kilometriä pitkällä, Peukaloisen polulla.
Puiston tulentekopaikat, Peukaloisen
laavu sekä Kaksvetisen kota ovat kaikkien
vapaasti käytettävissä. Varattavissa on
kaksi tunnelmallista vuokratupaa, Peukaloinen
ja Hyypiö, sekä Korteniemen
ryhmäopastukset ja satavuotias savusauna.
Uusi esteetön Tittilammin keittokatos tulee
varattavaksi toukokuun aikana.
Liesjärven kansallispuiston palveluja
on tarkoitus kehittää myös jatkossa. Sitä
varten puistossa toteutetaan vuoden 2021
aikana kävijätutkimus. Kävijätutkimuksella
kerätään laajasti tietoa muun muassa
kävijöiden retkikohteista, viipymästä,
vierailumotiiveista sekä tyytyväisyydestä
vierailuun. Tutkimuksen avulla Metsähallitus
saa arvokasta tietoa siitä millaisia
palveluja retkeilijät toivovat kansallispuistolta
ja mitä mieltä he ovat nykyisistä palveluista.
Vastaavanlainen kävijätutkimus
toteutetaan tänä vuonna myös Torronsuon
kansallispuistossa. Tutkimukset valmistuvat
loppuvuoden aikana.
VASTUULLISTA JA TURVALLISTA
RETKEILYÄ
Liesjärven kansallispuistoon tehtiin viime
vuonna 74 200 käyntiä. Retkeilyn ja luonnossa
liikkumisen suosion myötä on myös
neuvonnan merkitys korostunut. Metsähallituksen
ja ympäristöministeriön viime
vuonna lanseeraama retkietiketti tiivistää
perusasiat luonnossa liikkumisesta ja vastuullisesta
retkeilystä näppäräksi, jokaiselle
luonnossa liikkujalle tarkoitetuksi paketiksi.
Lisätietoa Liesjärven kansallispuistosta
sekä retkietiketistä:
www.luontoon.fi/liesjarvi
www.luontoon.fi/korteniemi
www.luontoon.fi/retkietiketti
Koronaviruksen takia on luonnossa
liikkuessakin syytä pitää
turvavälit ja noudattaa erityistä
käsihygieniaa mm. tuvilla, tulentekopaikoilla
ja huussikäyntien
jälkeen.
Mhy Loimijoki ja Mhy Punkalaidun yhdistyvät
Mhy Loimijoen ja Mhy Punkalaitumen
valtuustot ovat tehneet
päätöksen yhdistysten yhdistymisestä
2022 alkaen. Metsänhoitoyhdistys
Loimijoki ry ja yhdistys toimii Loimaa,
Humppilan, Jokioisten, Oripään, Punkalaitumen
ja Ypäjän kuntien alueella.
Päätökset tehtiin kummankin yhdistyksen
kevätkokouksessa yksimielisesti,
ilman äänestyksiä. Yhdistymissuunnitelma
esiteltiin valtuustoille viime vuoden
syyskokouksissa. Valtuustot ovat tällä välin
jonkin verran uudistuneet vuoden 2020
syyspuolella pidettyjen valtuustovaalien
seurauksena. Yhdistymisellä halutaan
taata, myös tulevaisuudessa, laadukkaat,
luotettavat ja tasapuoliset palvelut kaikille
uuden yhdistyksen jäsenille.
Jatkuvasti lisääntyvien hallinnollisten
kulujen kohoaminen kannustaa osaltaan
toimintojen yhdistämiseen. Erityisesti tietojärjestelmäkustannukset
ovat nousseet
roimasti viime vuosina ja nousu tuntuu
vain kiihtyvän. Yhdistyksiltä odotetaan
jatkuvasti monipuolisempaa osaamista
ja hiukan isommassa kokoonpanossa on
erikoistuminen ainakin jossain määrin
helpompaa.
TOIMINTASUUNNITELMA
LAADINNASSA
Fuusioituneiden yhdistysten valtuustot
muodostavat yhdistelmävaltuuston
molempien yhdistysten valtuutetuista.
Yhdistetty valtuusto käyttää uuden muotoisen
yhdistyksen ylintä päätäntävaltaa
seuraaviin vaaleihin, jotka järjestetään
loppuvuonna 2024. Yhteinen valtuusto
kokoontuu, näillä näkymin etäyhteydellä,
päättämään vuoden 2022 toimintasuunnitelmasta
ja talousarviosta kuluvan vuoden
loppupuolella.