TUKIPALVELUJEN TUOTTAMINEN MAASEUDULLA - Mikkelin ...

8 TOIMIVAT TUKIPALVELUT – TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ
Savonlinnan kaupungin sosiaalijohtaja Saara Pesonen.
Kukapa ei kotonaan haluaisi asua, sen tutun kotikuusen juurella käen kukun-
taa kuunnellen, myös vanhuuden päivinään.
Sankaritarinoita kerrotaan niistä maaseudun 90-vuotiaista, jotka talven liuk-
kailla vetävät polttopuut tupaan vesikelkalla ja laittavat keväällä perunan
maahan, verkkokalastuksesta nyt puhumattakaan. Ja ruokkivat juhannuksena
lomailemaan tulevan laajan jälkikasvun tietenkin omatekoisella leivällä. Näitä
mummoja ja pappoja meidän tulee ikävä. Kotipalvelun ei tarvitse käydä kuin
suurimmissa käänteissä, kaihileikkauksen jälkeen, tukemassa heitä takaisin
arkielämään. On hienoa, että meillä arvostetaan näitä tämän päivän salomök-
kien asukkaita ja heidän annetaan elää omalla tavallaan.
Se sukupolvi on käynyt läpi sodat ja jälleenrakennukset, tottunut selviämään
ja turvautumaan ensisijaisesti sukulaisten ja naapureiden, omiensa, apuun.
Osa heistä on muuttanut taajamaan helpomman elämän toivossa, vanhusten-
taloihin tai omaan osakkeeseen. Tämä kulttuuri on poistumassa, koska nyt
asunnot maaseudulla ovat varustukseltaan jotain muuta kuin 60-luvulla.
Asumisen puutteellisuuden takia ei ole tarvetta muuttaa rivitalokaksioon.
Muutto tapahtuu, kun kunto huononee niin paljon, että omassa ympäristössä
ei arki enää suju, ja silloin muutetaan esimerkiksi palveluasuntoon.
Toisenlaisiakin sukupolvia on ikäihmisiksi tulossa, mitä tulee sukupolvien
yhteisiin elämänkokemuksiin. Silti, mihinkään ei ole hävinnyt suomalaisten
kaipuu maalle tai ylipäätään itselliseen asumiseen ja elämiseen.
Kesäasutuksen muuttuessa pikku hiljaa ympärivuotiseksi voi vain kuvitella,
miltä haja-asutusalueet näyttävät kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Maati-
lat ovat pikku hiljaa harventuneet entisestään ja muuttuneet suuriksi, tehok-
kaiksi tuotantoyksiköiksi, joita pyöritetään lähes kauppatieteellisellä tutkin-
nolla, tietenkin maa- ja metsätieteelliseen osaamiseen nojautuen. Kaupunkien
36