Kotiseutulainen 11/2022
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
KESKIVIIKKONA 8.6.<strong>2022</strong> NRO <strong>11</strong> / <strong>2022</strong><br />
19<br />
Tuntemattoman kirvoittamaa:<br />
Tuntemattoman sotilaan teemat ovat<br />
ajankohtaisempia kuin koskaan – Teatteri<br />
Tuntematon onnistuu tuomaan uutta<br />
näkökulmaa tuttuun tarinaan<br />
Tuntematon sotilas. Ensi-ilta Jokioisten<br />
Höyläämöllä 28.5.<strong>2022</strong>. Dramatisoinut ja<br />
ohjannut Sari Ojala Väinö Linnan romaanin<br />
pohjalta.<br />
Jokioisilla vaikuttava Teatteri Tuntematon<br />
kuvailee verkkosivuillaan Tuntematon<br />
sotilas -produktiotaan kunnianhimoiseksi,<br />
ja arvioon on ensi-illan jälkeen<br />
helppo yhtyä. Myös tunnelma idyllisessä<br />
vanhassa höyläämössä on ensi-iltapäivänä<br />
käsin kosketeltava: kaikesta huomaa, että<br />
koronakurimuksen viivästyttämää ensiesitystä<br />
on odotettu kuin kuuta nousevaa<br />
niin työryhmän kuin varmasti yleisönkin<br />
keskuudessa.<br />
Teatteri<br />
Väinö Linnan rakastettu romaani on<br />
vuosien varrella taipunut moneksi, ja sen<br />
pohjalta on syntynyt muun muassa näytelmiä,<br />
radiokuunnelmia, ooppera ja kolme<br />
kokopitkää elokuvaa. Meille suomalaisille<br />
Tuntematon sotilas ei ole pelkästään<br />
romaani, vaan kulttuurimonumentti, joka<br />
yhä edelleen ihastuttaa ja ehkä vihastuttaakin,<br />
mutta yhtä kaikki liikuttaa.<br />
Samaan aikaan Linnan tuotannon ylinkin<br />
ystävä on saattanut aika ajoin tulla pohtineeksi,<br />
onko Tuntemattomasta sanottu jo<br />
kaikki tarpeellinen, vai voidaanko läpeensä<br />
tuttuun tarinaan edelleen löytää uusia, raikkaita<br />
näkökulmia kadottamatta kuitenkaan<br />
yhteyttä tarinaan, jonka kenties kollektiivisesti<br />
koemme Linnan halunneen näiden<br />
miesten avulla meille kertoa?<br />
Joidenkin mielestä Tuntematon sotilas<br />
onkin instituutio, jota ei pidä mennä<br />
turhan päiten sorkkimaan, kun taas toiset<br />
ovat osoittaneet halukkuutta pudistella<br />
pölyjä kansakunnan kaapin päälle nostetun<br />
klassikkoromaanin päältä. Kukin meistä<br />
määrittelee suhteensa Tuntemattomaan<br />
omalla tavallaan ja omista lähtökohdistaan<br />
käsin, mutta siitä voinemme olla yhtä<br />
mieltä, että tässä ajassa teoksen teemat<br />
ovat kenties ajankohtaisempia kuin koskaan.<br />
Teatteri Tuntematon pysyttelee odotetusti<br />
varsin perinteisellä linjalla tulkitessaan<br />
Linnan tekstiä, eikä varsinkaan<br />
henkilöhahmoihin tuoda juurikaan mitään<br />
sellaista, mihin Linnan romaaniin ja sen<br />
lukuisiin eri sovituksiin tutustunut katsoja<br />
ei olisi jo aiemmin jossakin törmännyt.<br />
Teatteri Tuntemattoman versioinnin<br />
uutuusarvo syntyykin ensisijaisesti siitä,<br />
kuinka työryhmä on Sari Ojalan johdolla<br />
onnistunut tuomaan niin Karjalan evakot<br />
kuin kotirintaman naisetkin osaksi Tuntemattoman<br />
tarinaa tavalla, joka ei näyttäydy<br />
itsetarkoituksellisena, vaan aidon empaattisena<br />
ja kunnioittavana.<br />
Linnan romaanin harvalukuistennaisten,<br />
Petroskoin Veran ja lotta Kotilaisen,<br />
puuttuminenkaan ei pistä liikoja silmään,<br />
kun lavalla nähdään yksin ruista kannaksella<br />
leikkaava Lyyti Rokka ja Täällä<br />
Pohjantähden alla -trilogiasta tuttu Alma<br />
Koskela. Aika siskokultia.<br />
Kiitosta ansaitsevat asialleen omistautuneet<br />
näyttelijät, jotka tavoittavat paitsi<br />
Linnan osuvan huumorin myös tuttujen<br />
hahmojen elkeet ja murteet paikoitellen<br />
jopa mestarillisesti. Juha Heikkilän<br />
roolisuoritus turkulaisittain säksättävänä<br />
Hietasena osuu prikulleen nappiin, ja Ville<br />
Karvosen vaikuttava tulkinta synkkämielisestä<br />
alikersantti Lehdosta nostattaa<br />
katsojan niskavillat pystyyn viimeistään<br />
kohtauksessa, jossa kuolettavasti haavoittunut<br />
Lehto riistää itseltään hengen siteeraten<br />
viimeisinä hetkinään Aleksis Kiven<br />
Sydämeni laulua.<br />
Mainittakoon myös Lammion roolissa<br />
äkseerannut Sami Myllyoja, jonka roolisuoritusta<br />
on mahdotonta seurata ilman,<br />
että tulisi ajatelleeksi sitä alkuperäistä ja<br />
monille ehkä ainoaa oikeaa Lammiota eli<br />
Jussi Jurkkaa.<br />
Rooleissaan loistavan näyttelijäkaartinrinnalla<br />
tunnelman luonnista on vastuussa<br />
myös Tuomo Sorrin johtama liveorkesteri.<br />
Sotavuosina tunnetuiksi tulleet laulut<br />
rytmittävät esitystä kuljettaen tarinaa<br />
luontevasti kohtauksesta toiseen, ja monet<br />
näytelmän aikana kuultavista musiikkinumeroista<br />
onkin ujutettu varsin kekseliäästi<br />
osaksi tarinaa. Yleisökin innostuu<br />
laulamaan Eldankajärven jäätä varastetussa<br />
keittoastiassa keitetystä kiljusta juopuneen<br />
puolijoukkueen mukana.<br />
Tunteikkaimmatkin lauluosuudet<br />
koskettavat, eivätkä ollenkaan vähiten<br />
huippulahjakkaiden laulajien ansiosta.<br />
Osa lauluista jää kuitenkin tarinankerronnan<br />
kannalta hieman irrallisiksi, vaikka<br />
ajavatkin onnistuneesti asiansa ikään kuin<br />
siltoina vinhasti vaihtuvien kohtausten<br />
välillä. Siltoja kaivataankin erityisesti<br />
esityksen toisella puoliskolla, näytelmän<br />
edetessä Linnan romaanin tapaan jokseenkin<br />
montaasimaisesti kohti loppuaan.<br />
Esityksen sinänsä melko yllätyksettömälle<br />
jälkimmäiselle puoliskolle mahtuu kuitenkin<br />
myös yksi koko näytelmän vaikuttavimmista<br />
kohtauksista.<br />
Vaikka Teatteri Tuntemattoman Tuntematon<br />
sotilas ei ehkä olekaan syntynyt<br />
tietoisesta pyrkimyksestä tuoda Linnan<br />
romaanista esille uusia puolia, vaan teatterilaisten<br />
halusta juhlistaa Väinö Linnan<br />
satavuotisjuhlaa ja kunnioittaa sotiemme<br />
veteraaneja, lottia ja kotinsa jättämään<br />
joutuneita Karjalan evakkoja, onnistuu se<br />
siinä silti. Kaikin puolin ammattimaisesti<br />
toteutettu esitys ei jätä kylmäksi.<br />
Teksti: Elena Rintamäki<br />
Kuvat: Kalle Lahtinen<br />
Kansa taisteli,<br />
naiset kertoivat,<br />
itkivät, itkettivät<br />
ja lauloivat<br />
Sain lahjaksi vanhemmiltani oman<br />
Tuntematon sotilas -romaanin<br />
1956. Tultuani Teatteri Tuntemattoman<br />
näytöksestä kävin selaamaan<br />
tuota läpiluettua kirjaa, joka oli ilmestynyt<br />
1954. Sen ryppyisiksi luetuilta<br />
sivuilta löytyi merkintä: Kirjallisuusesitelmä<br />
24.3. 1962, 5C.<br />
Saman vuoden syksyllä menin vapaaehtoisena<br />
armeijaan 17-vuotiaana.<br />
Vaikkakin sotamies Honkajoki iltarukouksessaan<br />
lukee, ettei tykkimiehistä ole<br />
niin väliä, muistan meidän tykkimiesten<br />
veistelleen, että kauluslaattojemme pelkkä<br />
väri jo vastaa jalkaväen korpraalia.<br />
Sittemmin olen nähnyt elokuvaversioita,<br />
lukuisia näytelmiä ja tasaisin<br />
välein olen lukenut Väinö Linnan romaania.<br />
Voinen kutsua aihetta tutuksi,<br />
jopa läheiseksi. Siihen ei kyllästy.<br />
Teatteri Tuntemattoman kertoja-/<br />
laulajalotat Sari Ojala, Tiina Sillanpää ja<br />
Maikku Syrjälä saivat miehen kyyneliin<br />
ja ensi-ilta yleisön lämpimästi myötäelämään,<br />
jopa hersyvästi nauramaan<br />
viidentoista velikullan seikkailuille<br />
Karjalan laulumailla. Siellä oli kysymys<br />
elämästä, kuolemasta ja isänmaan<br />
tulevaisuudesta. Rauha saavutettiin<br />
27.4. 1945, joka sittemmin julistettiin<br />
Kansalliseksi Veteraanipäiväksi.<br />
Sari Ojalan dramatisoima ja ohjaama<br />
Tuntematon saa aivan huikean<br />
lisäveren Tuomo Sorrin kipparoimasta<br />
ja sovittamasta musiikista. Mukana<br />
triossa musisoivat Teemu Mastovaara<br />
ja Kasper Sundqvist hyytävän vivahteikkaasti.<br />
Ja koko velikulta komppania ansaitsevat<br />
joka mies ylennyksen tai ainakin<br />
pidennetyn iltaloman.<br />
LAKKI – PÄÄSTÄ!<br />
”Honkajoki teki lähtöä, mutta otti vielä<br />
lakin päästään ja risti kätensä sanoen:<br />
Koska on jo myöhä, lienee paikallaan lukea<br />
rukous tällekin majalle. Varjele meitä<br />
vihollisen juonilta ja ennen kaikkea hänen<br />
tarkka-ampujiltaan sekä suorasuuntaustykeiltään.<br />
Muona-annos saisi myöskin<br />
olla jonkin verran suurempi, mikäli sinulla<br />
vielä on käyttämättömiä varastoja lastesi<br />
tarpeisiin. Suojele kaikkia… mutta tykkimiehistä<br />
ei ole niin suurta lukua Ja lopuksi<br />
yleensä ja erikseen: varjele noita Suomen<br />
herroja, etteivät ne toista kertaa löisi päätänsä<br />
Karjalan mäntyyn. Aamen.”<br />
Pertti Munck
Change language