Hontsaten_liiketta_ja_luovaa_toimintaa_opiskelupaiviin_tyokirja
Tämän työkirjan tarkoituksena on innostaa opiskelijoita ja opettajia lisäämään liikettä ja luovaa toimintaa opiskelupäiviin. Haluamme vinkata teille hauskoja ja konkreettisia välineitä oppitunneille, välitunneille, kokouksiin ja koulun tapahtumiin. Työkirjaa voi hyödyntää uuden ryhmän ryhmäytymisessä tai keskittymisharjoituksena tutummalle porukalle. Työkirja sisältää erilaisia harjoitteita ja materiaaleja, jotka voit ottaa suoraan käyttöön. Harjoitteet ja pelit ovat kehitetty niin, että ne sopivat hyvin toisen asteen oppilaitosten opiskelijoille.
Tämän työkirjan tarkoituksena on innostaa opiskelijoita ja opettajia lisäämään liikettä ja luovaa toimintaa opiskelupäiviin. Haluamme vinkata teille hauskoja ja konkreettisia välineitä oppitunneille, välitunneille, kokouksiin ja koulun tapahtumiin. Työkirjaa voi hyödyntää uuden ryhmän ryhmäytymisessä tai keskittymisharjoituksena tutummalle porukalle. Työkirja sisältää erilaisia harjoitteita ja materiaaleja, jotka voit ottaa suoraan käyttöön. Harjoitteet ja pelit ovat kehitetty niin, että ne sopivat hyvin toisen asteen oppilaitosten opiskelijoille.
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Höntsäten liikettä <strong>ja</strong><br />
<strong>luovaa</strong> <strong>toimintaa</strong><br />
opiskelupäiviin<br />
Työkir<strong>ja</strong> ammattioppilaitoksiin <strong>ja</strong> lukioihin<br />
Riitta Pyky, Ulla-Mai<strong>ja</strong> Luoma, Terhi Dahlman & Johanna Niemi
Julkaisi<strong>ja</strong>: Oulun Diakonissalaitoksen säätiö sr.<br />
Kirjoitta<strong>ja</strong>t: Riitta Pyky, Ulla-Mai<strong>ja</strong> Luoma, Terhi Dahlman <strong>ja</strong> Johanna Niemi<br />
Lisäksi kiitämme Höntsäten hyvinvointia <strong>ja</strong> uraoh<strong>ja</strong>usta –toimintamallin kehittämiseen <strong>ja</strong> työkir<strong>ja</strong>n kirjoittamiseen<br />
osallistuneita: Leea Naamanka Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy sekä Katri Virtanen, Sirpa Pehkonen <strong>ja</strong> Matti<br />
Länden Koulutuskuntayhtymä OSAO Virpiniemen liikuntaopisto sekä Höntsä-pelin kehittäjiä Judit Kemppilää<br />
Nuorisoseurat ry:stä <strong>ja</strong> Pekka Roilasta Urheilukeskus Kisakeskuksesta.<br />
Visuaalinen ilme: Mira Simsiö<br />
ISBN 978-951-95984-5-1<br />
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -<br />
lisenssillä.
Tervehdys opiskeli<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> opetta<strong>ja</strong>t!<br />
Tämän työkir<strong>ja</strong>n tarkoituksena on innostaa opiskelijoita <strong>ja</strong> opettajia lisäämään liikettä <strong>ja</strong> <strong>luovaa</strong> <strong>toimintaa</strong><br />
opiskelupäiviin. Haluamme vinkata teille hausko<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> konkreettisia välineitä oppitunneille, välitunneille, kokouksiin <strong>ja</strong><br />
koulun tapahtumiin. Työkir<strong>ja</strong>a voi hyödyntää uuden ryhmän ryhmäytymisessä tai keskittymisharjoituksena<br />
tutummalle porukalle. Työkir<strong>ja</strong> sisältää erilaisia harjoitteita <strong>ja</strong> materiaale<strong>ja</strong>, jotka voit ottaa suoraan käyttöön.<br />
Harjoitteet <strong>ja</strong> pelit ovat kehitetty niin, että ne sopivat hyvin toisen asteen oppilaitosten opiskelijoille.<br />
Työkir<strong>ja</strong> on kehitetty Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Höntsä – Silta eteenpäin! -hankkeessa vuosina 2018–<br />
2021. Hankkeen tarkoituksena oli kehittää valtakunnallinen, monialainen Höntsä-toimintamalli, joka perustuu iloa<br />
tuottavaan, osaamisesta riippumattomaan, kaikille avoimeen matalan kynnyksen <strong>toimintaa</strong>n nuorten arjessa.<br />
Toiminnan tarkoituksena Oulussa, Pieksämäellä <strong>ja</strong> pääkaupunkiseudulla oli tukea nuorten osallisuutta <strong>ja</strong><br />
hyvinvointia. Oulussa kehitettiin varhaisen mukaantulon malli toisen asteen ammatillisiin oppilaitoksiin. Mallin<br />
tavoitteena on edistää opiskelijoiden hyvinvointia, terveellisiä elintapo<strong>ja</strong>, voimaantumista, opiskelumotivaatiota <strong>ja</strong><br />
opintoihin kiinnittymistä liikunnallisia <strong>ja</strong> luovia menetelmiä hyödyntäen.<br />
Valtakunnallista hankekokonaisuutta koordinoi Metropolia Ammattikorkeakoulu, Oulun osahanketta ODL<br />
Liikuntaklinikka <strong>ja</strong> Pieksämäen osahanketta Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hankkeen toteuttajia olivat myös<br />
Suomen Nuorisoseurat ry, Urheiluopisto Kisakeskus, Suomen NMKY <strong>ja</strong> Koulutuskuntayhtymä OSAO / Virpiniemen<br />
liikuntaopisto. Euroopan sosiaalirahaston lisäksi hanketta rahoittivat Oulun kaupunki <strong>ja</strong> toteutta<strong>ja</strong>organisaatiot.<br />
LUOVAT MENETELMÄT<br />
Luovuudella, taiteella <strong>ja</strong> kulttuurilla on tutkitusti paljon myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin. Kulttuuri kuuluu osaksi<br />
ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia, <strong>ja</strong> kulttuurin sekä luovan tekemisen myönteisiä vaikutuksia voitaisiin<br />
hyödyntää oppilaitoksissa nykyistä enemmän. Höntsässä luovat menetelmät kietoutuvat osaksi oppilaitoksissa<br />
tapahtuvaa oh<strong>ja</strong>usta <strong>ja</strong> opetusta. Menetelmien taustalla vaikuttaa a<strong>ja</strong>tus kulttuurin hyvinvointia tukevista<br />
vaikutuksista, <strong>ja</strong> menetelmien avulla myönteiset vaikutukset on pyritty val<strong>ja</strong>stamaan oppilaitoksille sopivaan<br />
konseptiin.<br />
Taiteen <strong>ja</strong> kulttuurin hyvinvointivaikutuksia on esitelty runsaasti Maailman terveysjärjestö WHO:n (2019) raportissa,<br />
jossa todetaan hyvinvointivaikutuksia ilmenevän erityisesti yksilön fyysisessä <strong>ja</strong> psyykkisessä hyvinvoinnissa sekä<br />
terveydessä. Taiteelliseen <strong>toimintaa</strong>n osallistuminen on yhteydessä koettuun elämänlaatuun <strong>ja</strong> onnellisuuteen.<br />
Yksilön kannalta taiteella <strong>ja</strong> kulttuurilla on yhteys myös mielenterveyteen <strong>ja</strong> mielenterveyshäiriöistä toipumiseen.<br />
Yhteisön kannalta tarkasteltuna taiteen <strong>ja</strong> kulttuurin hyvinvointivaikutukset ylettyvät muun muassa pidentyneeseen<br />
elinikään. (WHO 2019; Laitinen 2017a & 2017 b; Hyyppä 2013.)<br />
Oppilaitosten kasvatukselliset tavoitteet ovat yhteneviä taiteen <strong>ja</strong> kulttuurin hyvinvointivaikutusten kanssa. Taiteen<br />
<strong>ja</strong> kulttuurin sosiaalista hyvinvointia edistävät tekijät vaikuttavat positiivisesti erityisesti osallistumiseen <strong>ja</strong><br />
osallisuuteen, sosiaalisten taitojen <strong>ja</strong> vuorovaikutustaitojen kehittymiseen, sosiaaliseen pääomaan, syrjäytymisen<br />
ehkäisyyn, kulttuuriseen <strong>ja</strong> sosiaaliseen moninaisuuteen, kriittiseen a<strong>ja</strong>tteluun sekä aktiiviseksi kansalaiseksi<br />
kasvamiseen (Laitinen 2017 b). Nuorelle itselleen <strong>luovaa</strong>n <strong>ja</strong> taiteelliseen <strong>toimintaa</strong>n osallistuminen oppilaitoksessa<br />
voi toimia keinona tutustua uusiin ystäviin sekä päästä osaksi sosiaalisia verkosto<strong>ja</strong>.<br />
Oh<strong>ja</strong>uksen näkökulmasta tarkasteltuna luovan <strong>ja</strong> taiteellisen toiminnan yhdistäminen oh<strong>ja</strong>ustilanteeseen voi tuoda<br />
siihen uusia ulottuvuuksia sekä lisätä nuoren tilanteessa kokemaa osallisuutta <strong>ja</strong> merkityksellisyyttä. Luovan<br />
toiminnan kautta nuoren voi olla helpompi jäsentää <strong>ja</strong> reflektoida elämässään <strong>ja</strong> opinnoissaan kohtaamiaan<br />
haasteita sekä löytää itsestään sellaisia vahvuuksia <strong>ja</strong> voimavaro<strong>ja</strong>, joiden olemassaolosta ei vielä tiennyt (Laine &<br />
Lammi 2018). Tutkimuksen mukaan osallisuutta lisäävät taiteelliset <strong>ja</strong> toiminnalliset menetelmät sopivat erityisen<br />
hyvin opinto-oh<strong>ja</strong>ukseen <strong>ja</strong> urasuunnitteluun itsetuntemusta <strong>ja</strong> pystyvyyden kokemuksia edistävien vaikutusten<br />
ansiosta (Laine & Lammi 2018).<br />
Opetukseen luovat <strong>ja</strong> taiteelliset menetelmät tuovat lisää kaivattua toiminnallisuutta. Toiminnallisten menetelmien<br />
avulla voidaan myös tukea erilaisten oppijoiden tapo<strong>ja</strong> käsittää <strong>ja</strong> sisäistää opeteltavaa asiaa. Taiteellisen<br />
toiminnan on tutkittu auttavan asiasi sisältöjen hahmottamisessa <strong>ja</strong> konkretisoimisessa. Lisäksi taiteellinen toiminta<br />
voi innostaa <strong>ja</strong> lisätä opiskeluun sitoutumista (Honkala 2018). Toiminnallisten menetelmien avulla voidaan tukea<br />
opiskelijoiden <strong>ja</strong>ksamista, sillä luovat tauot tukevat myös palautumista. Luova <strong>ja</strong> taiteellinen toiminta on itsessään<br />
arvokasta, eikä ole tarkoituksenmukaista tehdä taiteesta vain teoria-aineiden oppimista tehostavaa <strong>toimintaa</strong> –<br />
vaikka se siihen hyvä lisä onkin.
TOIMINNALLISUUDEN HYÖDYT<br />
Höntsässä luotu toimintamalli oh<strong>ja</strong>uksen <strong>ja</strong> opetuksen toiminnallistamiseksi pitää sisällään liikunnalliset <strong>ja</strong> muut<br />
luovat menetelmät. Toiminnallisissa menetelmissä korostuvat yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen <strong>ja</strong> yhdessä saaduista<br />
kokemuksista oppiminen (Nivala & Ryynänen 2019). Toiminnallisten menetelmien hyödyntämisen on huomattu<br />
tukevan myös opettajien hyvinvointia <strong>ja</strong> työssä <strong>ja</strong>ksamista (Heikkilä 2016). Ne myös monipuolistavat ryhmän<br />
vuorovaikutusta <strong>ja</strong> edistävät opiskelijoiden osallisuuden kokemuksia.<br />
Toiminnallisten menetelmien avulla voidaan lisätä opiskelijoiden päivittäistä fyysistä aktiivisuutta <strong>ja</strong> siten edistää<br />
nuorten terveyttä <strong>ja</strong> hyvinvointia. Erityisesti vähän liikkuville nuorille jo lyhytkin liikunnallinen hetki on eduksi. Lisäksi<br />
toiminnallisuus oppitunneilla lisää opiskelijoiden <strong>ja</strong>ksamista <strong>ja</strong> mielen vireyttä sekä parantaa keskittymistä.<br />
Istumisen tauottamisella <strong>ja</strong> fyysisellä aktiivisuudella on myös yhteys parempiin oppimistuloksiin. (Kantomaa ym.<br />
2018.)<br />
Oh<strong>ja</strong>ustilanteisiin toiminnallisuus tuo uudenlaisia näkökulmia <strong>ja</strong> keino<strong>ja</strong> tarkastella yhdessä nuoren tilannetta.<br />
Toiminnallisuus <strong>ja</strong> yhteinen tekeminen tuottaa yhteisiä oivalluksia <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>ettu<strong>ja</strong> kokemuksia. Lisäksi yhteisen tekemisen<br />
avulla luottamuksellisen suhteen rakentuminen voi helpottua (Nivala & Ryynänen 2019). Nuorille on tärkeää, että<br />
suhde oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>an <strong>ja</strong> opetta<strong>ja</strong>an on luottamuksellinen, jotta he voivat kertoa henkilökohtaisista asioistaan<br />
(Kauppinen 2014). Oh<strong>ja</strong>uksen <strong>ja</strong> neuvonnan toiminnallistamisen puolesta voidaan mainita myös se, että monelle<br />
nuorelle on helpompaa keskustella asioistaan <strong>ja</strong> huolistaan toiminnan ohessa kuin kasvotusten (Toiviainen 2019).<br />
• Informoi ajoissa kohderyhmää <strong>ja</strong> opettajia
Harjoitteet opettajille <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>ajille<br />
Katso myös verkkokoulutusvideot harjoitteista osoitteesta: https://www.hontsaopas.fi/oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>-koulutukset/<br />
NIMET HALTUUN<br />
Tavoite: Ryhmäytyminen <strong>ja</strong> toisiin tutustuminen<br />
Sopiva ryhmäkoko: 6–30 henkilöä<br />
Kesto: Noin 5–15 min<br />
Tarvittavat tilat <strong>ja</strong> välineet: Paperia, kyniä <strong>ja</strong> kaksi erillistä tilaa esim. luokkatila/liikuntasali <strong>ja</strong> käytävä<br />
Ohjeistus: Jakaudutaan kahteen tai useampaan noin kuuden hengen joukkueeseen. Jokainen kirjoittaa oman<br />
nimensä paperille. Oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> kirjoittaa valenimiä, jos osallistujia on vähän. Laput viedään käytävään tai toiseen<br />
tilaan. Haetaan vuorotellen lappu, ryhmässä katsotaan lapussa lukeva nimi. Oikean nimen osuessa kohdalle<br />
saadaan piste. Väärän nimen kohdalla haki<strong>ja</strong> esittää pantomiimina jotain eläintä niin kauan, että muut arvaavat.<br />
Seuraavana vuorossa oleva palauttaa väärän lapun takaisin <strong>ja</strong> hakee uuden lapun. Peli päättyy, kun kaikkien nimet<br />
on löydetty.<br />
Muuta huomioitavaa: Pantomiimissa voi esittää myös eri ammatte<strong>ja</strong>, arkiaskareita/tekemistä.<br />
MINÄ OLEN PUU<br />
Tavoite: Ryhmäytyminen <strong>ja</strong> toisiin tutustuminen<br />
Sopiva ryhmäkoko: 3–20 henkilöä<br />
Kesto: Noin 5–10 min<br />
Tarvittavat tilat <strong>ja</strong> välineet: Luokkatila, liikuntasali, aula tai käytävä – tila, josta saa pöydät <strong>ja</strong> tuolit syrjään<br />
Ohjeistus: Aluksi yksi menee ryhmän keskelle <strong>ja</strong> sanoo: “Minä olen puu.” Sivussa olevat tulevat yksitellen “kuvaan”<br />
mukaan <strong>ja</strong> sanovat, mitä esittävät, esim. “minä olen orava, joka istuu puussa” tai “minä olen käpy, jota orava syö”.<br />
Kun vähintään kaksi on tullut kuvaan mukaan, “puuna” oleva päättää, kuka jää, esimerkiksi “orava jää”. Muut<br />
lähtevät kuvasta pois <strong>ja</strong> alkavat luoda “oravan” ympärille uutta kuvaa. Aina kuvan aloittanut saa päättää, kuka jää<br />
seuraavaksi keskelle. Painotetaan, että ei ole olemassa oikeaa tai väärää vastausta, vaan voi esittää juuri sitä, mikä<br />
tulee keskellä olevasta asiasta mieleen. (Susanna Hyväri, Mar<strong>ja</strong> Lindholm & Niko Nummela. 2019).<br />
ELÄMÄNTVISTERI<br />
Tavoite: Hyvinvointi taitojen oppiminen, elämän eri osa-alueiden pohtiminen, omiin voimavaroihin tutustuminen<br />
toiminnallisesti, tulevaisuus suuntautuneisuuden edistäminen, liikkumisen lisääminen <strong>ja</strong> yhdessä toimiminen<br />
Sopiva ryhmäkoko: 4–6 henkilöä<br />
Kesto: Noin 10–15 min, <strong>ja</strong>tkotyöskentely 5–30 min<br />
Tarvittavat tilat <strong>ja</strong> välineet: Elämäntwister-pelialusta tai Twister-pelin pelialusta, Twister-pelin hyrrä tai hyrrän<br />
poh<strong>ja</strong>lta itse tehdyt pelikortit, <strong>ja</strong>tkotyöskentelyä varten Elämänapilat-moniste Hyvän mielen tehtäväpakki<br />
ammattilaisille -kir<strong>ja</strong>sta sekä Ravitsemus- <strong>ja</strong> liikuntakukkulat -harjoitteeseen tarvittavat välineet.<br />
Ohjeistus: Peliä voi pelata Twister-pelin säännöillä, hyrrän antamien ohjeiden mukaan, asettamalla käsi tai <strong>ja</strong>lka<br />
värilliselle ruudulle. Pelilauta on oiva keino puheeksi ottamisen. Ruutujen sanojen avulla voidaan herätellä<br />
keskustelua elämän eri osa alueista: keho, tunteet, mieli <strong>ja</strong> sisin. Peliä voi pelata myös oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n esittämiin<br />
kysymyksiin vastaten esim. heittämällä hernepussi, menemällä seisomaan tai asettamalla käsi ruutuun, mikä vastaa<br />
kysymyksiin: ”Mikä on elämässäsi jo hyvin?” ”Mitä haluaisit elämääsi lisää?” Oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>na voit kannustaa pelaajia<br />
keksimään kysymyksiä, joiden mukaan he siirtyvät sopivaan ruutuun pelialustalla. Pelin ideaa voi soveltaa erilaisiin<br />
teemoihin.<br />
Tulostettavan pelialustan saat täältä: https://www.hontsaopas.fi/coach-materiaali-tulostettava/
RAVITSEMUS- JA LIIKUNTAKUKKULAT<br />
Tavoite: Hyvinvoinnin <strong>ja</strong> terveellisten elintapojen (ateriarytmi, kasvisten syönti, liikkuminen) edistäminen.<br />
Sopiva ryhmäkoko: 1–10 henkilöä<br />
Kesto: Noin 15 min<br />
Tarvittavat tilat <strong>ja</strong> välineet: tyhjiä A3-papereita <strong>ja</strong> väriliitu<strong>ja</strong><br />
Ohjeistus: Osallistu<strong>ja</strong>t merkitsevät paperin vasempaan alalaitaan “aamu” <strong>ja</strong> oikeaan alalaitaan “ilta”. Seuraavaksi<br />
he piirtävät yhtenäisellä viivalla kuvan siitä, kuinka usein he syövät <strong>ja</strong> kuinka paljon kerralla päivän aikana.<br />
”Kukkulan” korkeus kuvaa syödyn ruuan määrää ko. aterialla. Oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> kehottaa osallistujia valitsemaan<br />
lempikasviksen <strong>ja</strong> piirtämään se siihen ”kukkulaan”, jossa yleensä syö mitä vaan kasvista. Tämän jälkeen otetaan<br />
tyhjä paperi, johon piirretään ateriarytmin <strong>ja</strong> kasvisten syönnin osalta ihannetila tai tila, johon osallistu<strong>ja</strong> haluaisi<br />
pyrkiä.<br />
Soveltaminen liikkumiseen: Samalla tavalla nuori voi piirtää aika<strong>ja</strong>nalle, milloin liikkuu nykyään <strong>ja</strong> mihin aikaan<br />
päivästä voisi lisätä liikkumista. Liikkumisen osalta kannattaa huomioida, että kaikki liike on hyvästä: käveleminen<br />
tai pyöräily paikasta toiseen, pihapelit <strong>ja</strong> höntsäily, portaiden nouseminen, pihatyöt <strong>ja</strong> vapaa-a<strong>ja</strong>n liikuntaharrastus.<br />
Ohjeistuksessa kannattaa huomioida kansalliset suositukset: Ravitsemussuosituksen mukaan päivittäin on hyvä<br />
syödä säännöllisin väliajoin terveellinen ateria, esimerkiksi aamupala, lounas <strong>ja</strong> päivällinen, sekä tarvittaessa 1–2<br />
välipalaa. Juureksia, vihanneksia, marjo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> hedelmiä sekä sieniä tulisi nauttia vähintään 500 g päivässä eli noin 5–<br />
6 annosta. (Ruokavirasto: Ravitsemus- <strong>ja</strong> ruokasuositukset)<br />
Liikkumisen suosituksen (2008) mukaan 7–18-vuotiaiden lasten <strong>ja</strong> nuorten tulisi liikkua monipuolisesti vähintään 1–2<br />
tuntia päivässä <strong>ja</strong> välttää pitkiä istumisen <strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong>. Ruutuaikaa viihdemedian ääressä tulisi rajoittaa.<br />
(Opetusministeriö. 2008. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7–18 vuotiaille).<br />
ARVOSPURTTI<br />
Tavoite: Itsetuntemuksen vahvistuminen, oman elämän eri osa-alueisiin tutustuminen toiminnallisesti, fyysisen<br />
aktiivisuuden lisääminen koulupäivään<br />
Sopiva ryhmäkoko: 5–20 henkilöä<br />
Kesto: Noin 10–15 min<br />
Tarvittavat tilat <strong>ja</strong> välineet: Luokka tai liikuntasali, esim. tötsiä merkiksi <strong>ja</strong>nasta, kysymykset elämän osa-alueista<br />
Ohjeistus: Osallistu<strong>ja</strong>t asettuvat tilan keskelle. Oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> selittää tilan keskustan kuvastavan nykytilannetta. Oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong><br />
kysyy kysymyksiä, jotka liittyvät elämän eri osa-alueisiin <strong>ja</strong> siihen, miten tyytyväiseksi tai tasapainoiseksi osallistu<strong>ja</strong>t<br />
kokevat itsensä näillä osa-alueilla. Esim. uni – ”Nukutko riittävästi?” Oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> pyytää osallistujia liikkumaan siihen<br />
kohtaan tilaa, joka kuvastaa näiden kokemusta. Mitä kauemmaksi osallistu<strong>ja</strong> liikkuu nykytilanteesta, sitä<br />
tyytyväisemmäksi hän kokee itsensä tällä osa-alueella.<br />
Liikkumistapo<strong>ja</strong> voi vaihdella. Toinen tapa, jolla osallistu<strong>ja</strong>t voivat kuvata omaa tyytyväisyyttään tähän<br />
elämänalueeseen, on esim. se, että he voivat heittää hernepussin tai jonkin muun esineen haluamaansa kohtaan <strong>ja</strong><br />
toisen hernepussin tavoitetilan kohtaan. Nykytilan <strong>ja</strong> tavoitetilan väliä voi ”mitata” kehollisesti niin, että pitää yltää<br />
koskettamaan sekä nyky- että tavoitetilaa. Näin muutoksen koko konkretisoituu.<br />
ROOLEISSA PELAAMINEN<br />
Tavoite: Ryhmäytyminen, fyysisen aktiivisuuden lisääminen koulupäivään, työelämätaitoihin tutustuminen<br />
toiminnallisesti<br />
Sopiva ryhmäkoko: Kaksi joukkuetta<br />
Kesto: Pohjustus erilaisista ammateissa tarvittavista rooleista <strong>ja</strong> vahvuuksista (esim. Pesänryöstö-pelin pelaaminen<br />
ensin). Peliaika noin 10–15 min, loppukeskustelu 5 min<br />
Tarvittavat tilat <strong>ja</strong> välineet: Liikuntasali tai muu avoin tila, valittuun peliin sovelletut tai oikeat välineet (pallot,<br />
mailat, maalit)
Ohjeistus: Oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n kanssa käsitellään tulevassa ammatissa esiintyviä erilaisia roole<strong>ja</strong>, joita ovat esim. päällikkö,<br />
alainen, harjoitteli<strong>ja</strong>, esimies jne., tai vaihtoehtoisesti sitä, millaisista vahvuuksista tulevassa ammatissa on hyötyä.<br />
Näitä voivat olla esim. itseoh<strong>ja</strong>utuvuus, yhteistyökykyisyys <strong>ja</strong> empaattisuus. Valitaan joukkueille roolit/vahvuudet,<br />
joilla joukkue pelaa. Pelin jälkeen keskustellaan siitä, miten erilaiset vahvuudet tulevat esille työyhteisössä <strong>ja</strong> miten<br />
toisten <strong>ja</strong> omia vahvuuksia voi tehdä näkyväksi.<br />
PESÄNRYÖSTÖ<br />
Tavoite: Fyysisen aktiivisuuden lisääminen koulupäivään, ryhmäytyminen, omiin vahvuuksiin tutustuminen,<br />
liikkumisen lisääminen<br />
Sopiva ryhmäkoko: 10–20 henkilöä<br />
Kesto: Noin 10–20 min keskusteluineen<br />
Tarvittavat tilat <strong>ja</strong> välineet: Liikuntasali tai luokka, vahvuus sano<strong>ja</strong>, pesät<br />
Ohjeistus: Osallistu<strong>ja</strong>t asettuvat tilan keskiosaan. Tarvittaessa jokaiselle voidaan antaa oma paikkamerkki, joka<br />
toimii hänen kotipesänään. Osallistu<strong>ja</strong>t lähtevät yhtä aikaa liikkeelle (oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> voi vaihdella liikkumistapo<strong>ja</strong><br />
ryöstöretkien edetessä) kohti tilassa olevia pesiä, joissa on vahvuussano<strong>ja</strong>. Haetaan yksi sana kerrallaan omaan<br />
kotipesään. Jatketaan niin kauan, että osallistujilla on 3–6 sanaa, tai oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> määrittää a<strong>ja</strong>n. Osallistu<strong>ja</strong>t voivat<br />
verrata ryöstämiään sano<strong>ja</strong> keskenään <strong>ja</strong> tehdä mahdollisesti vaihtokauppaa niillä. Käydään yhdessä keskustelua<br />
eri vahvuuksista <strong>ja</strong> siitä, missä niitä tarvitaan. Keskustelua voidaan käydä myös eri ammateissa hyötyä olevista<br />
vahvuuksista <strong>ja</strong> vasta sen jälkeen omista, henkilökohtaisista vahvuuksista. Keskustelun voi käydä myös pareittain tai<br />
pienissä ryhmissä. Harjoitteen <strong>ja</strong>tkotyöskentelyä voi soveltaa monella eri tavalla.<br />
Vahvuussanat:<br />
• harkitseva, oikeudenmukainen, ymmärtäväinen, lempeä, reilu, sosiaalinen, liikunnallinen, hyvä arviointikyky<br />
• oma-aloitteinen, rohkea, sovitteleva, sosiaalinen, iloinen, myötätuntoinen, musikaalinen, varovainen<br />
• rehellinen, luova, nopea oppimaan, sinnikäs, ahkera, taiteellinen, hillitty<br />
• rauhallinen, luotettava, järjestelmällinen, määrätietoinen, muut huomioiva,<br />
• hyvä kuunteli<strong>ja</strong>, rakastava, syvällinen<br />
• kekseliäs, energinen, avarakatseinen, ennakkoluuloton, rento, huumorintajuinen, urhea, tiimityöskentelijä<br />
• ystävällinen, positiivinen, taitava puhu<strong>ja</strong>, ymmärtäväinen, vastuullinen, aito, utelias, hauska.<br />
AMMATTICOCKTAIL<br />
Tavoite: Ryhmäytyminen, työelämätaitoihin tutustuminen toiminnallisesti<br />
Sopiva ryhmäkoko: 10–20 henkilöä<br />
Kesto: Noin 15 min<br />
Tarvittavat tilat <strong>ja</strong> välineet: mikä tahansa tila, otsaan kiinnitettäviä ammattinimikkeitä. Esimerkkinä laminoidut<br />
paperit <strong>ja</strong> sinitarra<br />
Ohjeistus: Osallistu<strong>ja</strong>t asettavat otsalleen ammattinimikkeet niin, etteivät itse tiedä, mitä siinä lukee. Osallistu<strong>ja</strong>t<br />
keskustelevat toistensa kanssa niin, että keskustelukumppani esittää kysymyksiä <strong>ja</strong> toteamuksia toisen ammatista <strong>ja</strong><br />
toinen osapuoli yrittää arvata oman ammattinsa. Yksi kysymys per henkilö <strong>ja</strong> sitten siirrytään keskustelemaan<br />
seuraavan kanssa. Esim. otsassa lukee lähihoita<strong>ja</strong>: “Sinulla taitaakin olla vuorotyö?” Peli päättyy, kun kaikki ovat<br />
arvanneet ammattinsa.<br />
Ammatticocktail II: Sama peli, mutta ammattinimikkeiden tilalla on ammattiroolit, esim. esihenkilö, alainen,<br />
harjoitteli<strong>ja</strong> jne. Esimerkkilista ammattinimikkeistä:<br />
• ajoneuvoasenta<strong>ja</strong>, artesaani, autokorinkor<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>, automaalari, automaatioasenta<strong>ja</strong>, autonkuljetta<strong>ja</strong><br />
• elintarvikkeiden valmista<strong>ja</strong>, eläintenhoita<strong>ja</strong>, ilmanvaihtoasenta<strong>ja</strong>, it-tukihenkilö, koneasenta<strong>ja</strong><br />
• kaivostyöntekijä, kampaa<strong>ja</strong> kiinteistönhoita<strong>ja</strong>, kokki, koneautomaatioasenta<strong>ja</strong>, koneista<strong>ja</strong>,<br />
• kosmetiikkaneuvo<strong>ja</strong>, kosmetologi, leipuri, kondiittori, levyseppähitsaa<strong>ja</strong>, lihatuotteiden, valmista<strong>ja</strong><br />
• lin<strong>ja</strong>-autonkuljetta<strong>ja</strong>, lähihoita<strong>ja</strong>, lääketeknikko, maalari, maarakenta<strong>ja</strong>, maaseutuyrittäjä<br />
• matkailupalvelujen tuotta<strong>ja</strong>, mediapalvelujen toteutta<strong>ja</strong>, merkonomi, putkiasenta<strong>ja</strong>, puuseppä.
AMMATTI VAI EI – VAHVUUS VAI EI<br />
Tavoite: Ryhmäytyminen, fyysisen aktiivisuuden lisääminen<br />
Sopiva ryhmäkoko: 10–30 henkilöä<br />
Kesto: Noin 10 min<br />
Tarvittavat tilat <strong>ja</strong> välineet: Liikkumiseen soveltuva tila, lista ammateista <strong>ja</strong> ammatte<strong>ja</strong> muistuttavista sanoista<br />
sekä vahvuuksista <strong>ja</strong> vahvuuksia muistuttavista sanoista, sekä lista ammattisanastosta<br />
Ohjeistus: Ryhmä riviin tilan keskelle. Oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> mainitsee jonkin ammatin, jolloin sovitusti liikutaan joko<br />
hyväksyttävään tai kieltävään suuntaan. Tässä voidaan käyttää ”virallisia” ammattinimikkeitä, kuten lääkäri,<br />
lähihoita<strong>ja</strong>, opetta<strong>ja</strong>. Tai vaihtoehtoisesti ”epävirallisia” ammattinimikkeitä, kuten maalivahti, rantaleijona,<br />
mittarimato.<br />
Liikuntatapo<strong>ja</strong> vaihdellen: kävelyt sivuttain, takaperin, tipuaskelin, juoksu, hypyt jne.<br />
Muuta huomioitavaa: Voidaan soveltaa oppitunnilla myös ammattisanaston läpikäymiseen. Esimerkiksi<br />
lähihoitajien ammattisanastoon kuuluvia virallisia sano<strong>ja</strong>, kuten dosetti, tasapaino, rollaattori, <strong>ja</strong> vastaavasti<br />
epävirallisia, kuten pakoputki, pistosaha jne.<br />
Lista ammattinimikkeistä <strong>ja</strong> ammatte<strong>ja</strong> muistuttavista sanoista:<br />
• sinipiika, rantaleijona, nostokurki, tirehtööri, konduktööri, sorminomi, farmaseutti<br />
• selittäjä, kosmetologi, paleontologi, hutki<strong>ja</strong>, agronomi, ergonomi, lottoneuvo<strong>ja</strong><br />
• naprapaatti, mehiläistenhoita<strong>ja</strong>, liikennehoita<strong>ja</strong>, vatupassi, eristäjä.<br />
ELÄMÄN KOPPIPALLO<br />
Tavoite: Toimiminen ryhmässä, osallisuuden lisääminen, liikkeen lisääminen, tietystä teemasta/merkityksellisistä<br />
asioista (esim. a<strong>ja</strong>nhallinta, hyvinvoinnin osatekijät) keskusteleminen<br />
Sopiva ryhmäkoko: 8–20 henkilöä<br />
Kesto: Noin 10–15 min peliaika + keskustelu<br />
Tarvittavat tilat <strong>ja</strong> välineet: Erivärisiä ämpäreitä/roskiksia/pusse<strong>ja</strong>/pahvilaatikoita <strong>ja</strong> paljon pallo<strong>ja</strong>, esim.<br />
sählypallo<strong>ja</strong>/sanomalehtipallo<strong>ja</strong>/pehmopallo<strong>ja</strong>. Tavoitteet voi kirjoittaa paperille <strong>ja</strong> teipata ämpärin kylkeen tai<br />
kirjoittaa maalarinteippiin.<br />
Ohjeistus: Jokainen ämpäri vastaa teeman mukaan yhtä (ura-)tavoitetta, elämänhallinta- tai hyvinvointitietoa.<br />
Pelataan joukkueena, yritetään heittää palloa kohti itselle merkityksellistä tavoitetta tai asiaa, vastapuoli yrittää<br />
estää pallojen saamisen ämpäriin. Ämpäreitä joukkueella on esim. 2–5, yksi henkilö yhden ämpärin maalivahtina,<br />
saa liikkua ämpärin kanssa pallojen heittämisen kannalta sopivaan paikkaan. Pelia<strong>ja</strong>n päätyttyä katsotaan ämpärit<br />
<strong>ja</strong> keskustellaan ämpäreiden teemasta (miksi juuri siihen heitettiin pallo<strong>ja</strong>/mitä merkitsee ko. opiskeli<strong>ja</strong>lle?<br />
→Ämpäreiden/maalien teemat mietitään <strong>ja</strong> valitaan yhdessä nuorten kanssa.<br />
RAKENNUSMESTARI<br />
Tavoite: Yhteistyö, ryhmäytyminen, viestintä, virittäytyminen, ammatillisuus<br />
Sopiva ryhmäkoko: 10–20 henkilöä<br />
Kesto: Noin 30 min<br />
Tarvittavat tilat <strong>ja</strong> välineet: Rakennustavaroita, kuten kertakäyttömuke<strong>ja</strong>, lego<strong>ja</strong>, pyykkipoikia yms., riittävästi<br />
sekä malliin että ryhmille rakentamista varten<br />
Ohjeistus: Jakaudutaan vähintään neljän hengen ryhmiin (4–6), joista valitaan asiakas, rakennusmestari <strong>ja</strong><br />
rakenta<strong>ja</strong>t. Rakennettava kohde näkösuo<strong>ja</strong>taan <strong>ja</strong> sitä saa katsoa vain asiakas. Myös rakenta<strong>ja</strong> pysyy näkösuo<strong>ja</strong>n<br />
takana, ettei asiakas näe rakennusta ennen aiko<strong>ja</strong>an. Asiakas käy katsomassa tilattua kohdetta <strong>ja</strong> kertoo ra<strong>ja</strong>tulla<br />
alueella rakennusmestarille ohjeet, jotka tämä vie eteenpäin rakentajille. Tämäkin viestinvaihto ra<strong>ja</strong>tulla alueella,<br />
etteivät rakenta<strong>ja</strong>t kuule.
Rakenta<strong>ja</strong>t käyvät vuorotellen hakemassa ohjeita rakennusmestarilta. Asiakas syöttää tietoa eteenpäin<br />
rakennusmestarille niin kauan, kun aikaa on tai kunnes rakennus on valmis. Lopuksi rakennusmestari <strong>ja</strong> rakenta<strong>ja</strong>t<br />
katsovat alkuperäisen mallin <strong>ja</strong> sitten asiakas <strong>ja</strong> rakennusmestari tuotoksen. Rakentamisen jälkeen keskustellaan<br />
viestinnästä <strong>ja</strong> ohjeiden antamisesta työyhteisössä.<br />
Oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> rakentaa mallin -> asiakas katsoo mallia -> asiakas kertoo rakennusmestarille -> rakennusmestari ohjeistaa<br />
rakentajia -> rakenta<strong>ja</strong>t rakentavat kuulemiensa ohjeiden perusteella -> katsotaan lopputulos yhdessä -><br />
reflektointi<br />
harjoitteet opiskelijoille<br />
PEUKKU<br />
Tavoite: Vuorovaikutustaidot, ryhmäytyminen<br />
Sopiva ryhmäkoko: 5–50 henkilöä<br />
Kesto: Noin 5 min<br />
Tarvittavat tilat <strong>ja</strong> välineet: Ei tarvitse välineitä, tilassa hyvä mahtua olemaan piirissä<br />
Ohjeistus: Asetutaan piiriin, jokainen nostaa ensin oikean peukalon ylös <strong>ja</strong> kääntää käden vieressä olevaan päin.<br />
Vasemman käden kämmen asetetaan vieressä seisovan peukalon yläpuolelle. Oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> laskee 1–2–3, <strong>ja</strong> sitten pitää<br />
yrittää napata kaverin peukalosta kiinni <strong>ja</strong> samalla vetäistä oma peukalo alta pois. Toistetaan sama toisella<br />
kädellä.<br />
SPÄDÄM<br />
Tavoite: Vuorovaikutustaidot, ryhmäytyminen<br />
Sopiva ryhmäkoko: 5–20 henkilöä<br />
Kesto: Noin 10–15 min<br />
Tarvittavat tilat <strong>ja</strong> välineet: Ei tarvitse välineitä, tilassa hyvä mahtua olemaan piirissä<br />
Ohjeistus: Viesti kulkee piirissä seuraavilla käskyillä:<br />
GO! = Viesti lähtee <strong>ja</strong> siirtyy GO!:lla vieressä olevalle. Selkeä käännös vieressä seisovan puoleen.<br />
STOP! = Kädet eteen <strong>ja</strong> voi torjua viestin, jolloin viestin anta<strong>ja</strong>n pitää laittaa se eteenpäin toisaalle.<br />
BOING! = Yhdellä kädellä “ammutaan” viesti kenelle tahansa piirissä.<br />
SPÄDÄM! = Kahdella kädellä lähetetään matkaan SPÄDÄM!-viesti kenelle tahansa piirissä. Viestin saa<strong>ja</strong><br />
pyörähtää ympäri ennen kuin lähettää viestiä eteenpäin. Voi lähettää GO!:lla, BOINGilla <strong>ja</strong> SPÄDÄMillä.<br />
1–2–3<br />
Tavoite: Virittäytyminen, tauotus, keskittyminen, ryhmäytyminen<br />
Sopiva ryhmäkoko: 10–18 henkilöä, aloitetaan pareittain > <strong>ja</strong>tketaan 3–4 hengen ryhmissä<br />
Kesto: Noin 10 min<br />
Tarvittavat tilat <strong>ja</strong> välineet: Vapaata tilaa toimia<br />
Ohjeistus: Aluksi pareittain asetutaan noin metrin päähän parista <strong>ja</strong> lasketaan reippaaseen tahtiin kolmeen,<br />
aloitta<strong>ja</strong> sanoo yksi – pari kaksi – aloitta<strong>ja</strong> kolme jne. Yritetään pitää reipasta vauhtia... Seuraavassa vaiheessa<br />
korvataan kaksi jollain liikkeellä, esim. taputuksella. Aloitta<strong>ja</strong> sanoo yksi – pari sanomisen si<strong>ja</strong>an taputtaa – aloitta<strong>ja</strong><br />
sanoo kolme jne. Siirrytään isompiin ryhmiin, jossa kiertävä lukumäärä on aina yhtä suurempi kuin ryhmän määrä.<br />
Aloitetaan aina sanomalla yksi – sitten voi lisätä liikkeitä korvaamaan halutun numeron.
LIIKE LIIKKEELLE<br />
Tavoite: Yhteistyö, ryhmäytyminen, keskittyminen, virittäytyminen<br />
Sopiva ryhmäkoko: 8–10 henkilöä ryhmässä<br />
Kesto: Noin 5–10 min riippuen, montako tehtävää laitetaan liikkeelle<br />
Tarvittavat tilat <strong>ja</strong> välineet: Vapaata tilaa, jotta jono onnistuu<br />
Ohjeistus: Ryhmä asettuu jonoon noin puolen metrin välein, taakse ei vilkuilla. Oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> koputtaa jonon viimeistä<br />
(viimeisiä, jos useampi ryhmä) <strong>ja</strong> näyttää sopivan liikesar<strong>ja</strong>n vain kerran. Jonon viimeiset koputtavat toiseksi<br />
viimeistä <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>avat liikkeen hänelle jne. Jonon viimeinen näyttää koko ryhmälle, mikä oli lopputulos. Seuraavassa<br />
liikkeessä vaihdetaan jonossa etenemissuunta päinvastaiseksi.<br />
PEILI<br />
Tavoite: Virittäytyminen, tauotus, keskittyminen, ryhmäytyminen<br />
Sopiva ryhmäkoko: 10–20 henkilöä, toiminta pareittain<br />
Kesto: Noin 10 min<br />
Tarvittavat tilat <strong>ja</strong> välineet: Vapaata tilaa toimia<br />
Ohjeistus: Asetutaan pareittain noin metrin päähän parista. Sovitaan aloitta<strong>ja</strong>, esim. vanhempi, nuorempi,<br />
aakkosissa aiempi, lyhyempi jne. Aloitta<strong>ja</strong> kuvittelee olevansa peilin edessä, <strong>ja</strong> pari toimii peilinä. Aluksi aloitta<strong>ja</strong><br />
tekee vain kasvonilmeitä <strong>ja</strong> peili koettaa matkia. Sitten tulee osien vaihto. Seuraavassa vaiheessa otetaan mukaan<br />
käsien liikkeet, viimeisessä vaiheessa kokovartalopeili. Muuta huomioitavaa: Harjoitteeseen voi sopia kuvitteellisen<br />
tilanteen, esim. juhliin lähdön tms. Liikkeen avulla voidaan kuvailla myös parin vahvuuksia.<br />
MIINAKENTTÄ<br />
Tavoite: Ryhmäytyminen, yhteistyö, virittäytyminen<br />
Sopiva ryhmäkoko: 10–20 henkilöä<br />
Kesto: Noin 20 min<br />
Tarvittavat tilat <strong>ja</strong> välineet: Avointa tilaa turvallisuussyistä, poimittavia esineitä, esim. hernepusse<strong>ja</strong> 30–40<br />
Ohjeistus: Osallistu<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong>etaan 3–5 hengen ryhmiin, <strong>ja</strong> ryhmät sopivat suoritusjärjestyksen <strong>ja</strong> asettuvat jonoon.<br />
Jonon ensimmäinen lähtee silmät kiinni poimimaan esineen kerrallaan, jonon kakkonen oh<strong>ja</strong>a sanallisesti esineen<br />
luo, poimimaan sen <strong>ja</strong> palaamaan jonon luo. Seuraavaksi kakkonen liikkeelle, kolmonen oh<strong>ja</strong>a jne. Poimitaan kaikki<br />
esineet <strong>ja</strong> lopuksi tarvittaessa lasketaan pisteet.<br />
Turvallisuussyistä poimi<strong>ja</strong> pitää käsiä edessä mahdollisen törmäyksen estämiseksi. Hommaan voi lisätä haastetta<br />
pyöräyttämällä liikkeelle lähtevää pari kertaa ympäri <strong>ja</strong> sitten lähettää hänet liikkeelle. Haettavat esineet voivat<br />
olla myös vahvuussano<strong>ja</strong>, <strong>ja</strong> pelin jälkeen voidaan keskustella vahvuuksista <strong>ja</strong> niiden merkityksestä esimerkiksi<br />
opiskelussa tai työelämässä.
Tulostettava höntsä-peli<br />
Tavoite: Pelin tavoite on liikkua, herätellä luovuutta <strong>ja</strong> pitää hauskaa yhdessä! Se sopii hyvin esimerkiksi tukemaan<br />
ryhmäytymistä. Pelissä kerätään omalle joukkueelle pisteitä erilaisia tehtäviä (luovuus, liikunta <strong>ja</strong> jokeri) suorittaen.<br />
Pisteet määrittävät sen, kuinka paljon pelilaudalla pääsee eteenpäin. Pelin voittaa ensimmäisenä maaliin päässyt<br />
joukkue. Voitto ei kuitenkaan ole pääasia, vaan mukava yhdessäolo. Pelin sääntöjä voidaan yhdessä sovitusti<br />
soveltaa.<br />
Ps. Sivuvaikutuksena voi pelaajilla ilmentyä hymyjä, naurua <strong>ja</strong> virkistymistä!<br />
Alkuvalmistelut: Yksi ryhmästä toimii pelinjohta<strong>ja</strong>na. Pelinjohta<strong>ja</strong>lla on iso rooli pelin tehtävien tuunaa<strong>ja</strong>na <strong>ja</strong><br />
tehtäväsuoritusten vastaanotta<strong>ja</strong>na. Monessa pelikortissa pelinjohta<strong>ja</strong> saa päättää suoritettavan tehtävän<br />
tarkemman aiheen. Pelinjohta<strong>ja</strong>n kannattaa etukäteen tutustua kortteihin <strong>ja</strong> varata tehtävissä tarvittavat välineet<br />
esille:<br />
• kyniä <strong>ja</strong> paperia<br />
• sekuntikello<br />
• pompoteltava pallo<br />
• pelimerkit joukkueille.<br />
Korttien tehtävät on <strong>ja</strong>ettu kolmeen erilaiseen kategoriaan: liikunta-, luovuus- <strong>ja</strong> jokeritehtäviin. Korttipakassa on<br />
myös tyhjiä kortte<strong>ja</strong>, joihin voidaan keksiä uusia tehtäviä korttipakkaa täydentämään.<br />
Pelaaminen: Pelaa<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong>etaan kahteen joukkueeseen. Ihannekoko on 3–6 osallistu<strong>ja</strong>a ryhmää kohti. Pelin<br />
aloitta<strong>ja</strong>joukkue arvotaan esim. kivi–paperi–sakset-leikin avulla. Pelilauta on väritetty korttien värien mukaan.<br />
Päästessään pinkkiin ruutuun joukkue nostaa sattumanvaraisesti luovuuskortin <strong>ja</strong> sinisessä ruudussa liikuntakortin.<br />
Keltaisessa ruudussa nostetaan jokerikortti. Violetissa ruudussa joukkue saa itse valita, minkä värisen kortin se<br />
nostaa.<br />
Jokaiseen korttiin on merkitty tehtävän arvo, joka voi olla 1, 3 tai 6 pistettä. Jokainen piste vastaa yhtä montaa<br />
askelta pelilaudalla. Hieman helpommista tehtävistä saa vähemmän pisteitä <strong>ja</strong> vaativammista enemmän. Kortteihin<br />
on myös merkitty suoritusaika, jonka sisällä tehtävä tulee suorittaa. Joukkueet suorittavat kaikki tehtävät<br />
pelinjohta<strong>ja</strong>lle, joka on vastuussa tehtäväsuoritusten hyväksymisestä.<br />
Mikäli joukkue suorittaa tehtävän onnistuneesti, se pääsee peliruudulla eteenpäin yhtä monta askelta kuin<br />
suoritetun tehtävän pistemäärä on. Jos tehtävän suorittaminen ei jostain syystä onnistu, joukkue ei pääse<br />
pelilaudalla eteenpäin. Pelinjohta<strong>ja</strong>n hyväksyttyä tai hylättyä tehtävän vuoro siirtyy seuraavalle joukkueelle.<br />
Tuplanuoli-ruutuun päästessään joukkue saa uuden vuoron <strong>ja</strong> saa suorittaa heti uuden tehtävän. Mikäli uuden<br />
vuoron uusilla pisteillä joukkue pääsee seuraavaan tuplanuoliruutuun, he eivät saa uutta vuoroa heti edellisen<br />
tuplanuoli-ruudun jälkeen.
Pelikorttien merkit<br />
Pistemäärä: Kertoo kuinka monta pistettä joukkue saa suoritettuaan tehtävän onnistuneesti. Suurin osa tehtävistä<br />
on yhden, kolmen tai kuuden pisteen arvoisia. Joissain tehtävissä voidaan pisteitä antaa esimerkiksi niin, että<br />
joukkue saa yhden pisteen jokaisesta oikeasta vastauksesta.<br />
Suunnitteluaika: Kertoo kuinka kauan joukkueella on aikaa käytettävänään tehtävän suunnitteluun. Kaikkiin<br />
tehtäviin ei ole merkitty suunnitteluaikaa.<br />
Suoritusaika: Kertoo kuinka kauan joukkueella on aikaa suorittaa tehtävä tai kuinka kauan tehtävää tulee<br />
suorittaa yhtä<strong>ja</strong>ksoisesti.<br />
Linkki oppaaseen, mistä voi itselleen tulostaa pelilaudan, pelikortit <strong>ja</strong> ohjeet: https://www.hontsaopas.fi/hontsapeli/<br />
ONNEA JA ILOA MATKAAN!
Lähteet<br />
Heikkilä, A. 2016. Liikuntakasvatus ammatillisen opetta<strong>ja</strong>n työssä - tapaustutkimus Oulun ammatillisen opetta<strong>ja</strong>korkeakoulun<br />
opiskelijoista. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/49116/1/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201603181888.pdf<br />
Honkala, N. 2018. Näkökulmia taiteen <strong>ja</strong> kulttuurin vaikutuksista oppimiseen. Saatavissa:<br />
https://www.sitra.fi/artikkelit/nakokulmiataiteen-<strong>ja</strong>-kulttuurin-vaikutuksista-oppimiseen/<br />
Kantomaa, M., Syväo<strong>ja</strong>, H., Sneck, S., Jaakkola, T., Pyhältö, K. & Tammelin, T. 2018. Koulupäivän aikainen liikunta <strong>ja</strong> oppiminen.<br />
Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/189075_koulupaivan_aikainen_liikunta_<strong>ja</strong>_oppiminen-2.pdf<br />
Kauppinen, I. 2014. Onnistunut oh<strong>ja</strong>us. Nuorten kokemuksia oh<strong>ja</strong>uksesta työpa<strong>ja</strong>lla. Saatavissa:<br />
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/45307/1/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201502121299.pdf<br />
Laine, E. & Lammi, M. 2018. Teoriaa <strong>ja</strong> menetelmiä: taide <strong>ja</strong> osallisuus itsetuntemuksen kehityksen tukena yläkoulun<br />
oppilaanoh<strong>ja</strong>uksessa ammatinvalinnan <strong>ja</strong> urasuunnittelun näkökulmista. Saatavissa:<br />
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/57522/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201804091974.pdf?sequence=1&isAllowed=y<br />
Laitinen. L. 2017a. Näkökulmia taiteen <strong>ja</strong> kulttuurin terveysvaikutuksiin. Sitran <strong>ja</strong> Taikusydämen tietokortti. Saatavissa:<br />
https://media.sitra.fi/2017/11/21100218/Taiteen-<strong>ja</strong>-kulttuurin-vaikutukset-terveyteen-tietokortti.pdf<br />
Laitinen, L .2017b. Näkökulmia taiteen <strong>ja</strong> kulttuurin sosiaalisen hyvinvoinnin vaikutuksista. Saatavissa:<br />
https://www.sitra.fi/artikkelit/nakokulmia-taiteen-<strong>ja</strong>-kulttuurin-sosiaalisen-hyvinvoinnin-vaikutuksiin/<br />
Nivala, E. & Ryynänen, S. 2019. Sosiaalipedagogiikka Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Gaudeamus Oy. Helsinki<br />
Opetusministeriö, Nuori Suomi ry. 2008. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7–18 vuotiaille. s. 96. Saatavissa:<br />
https://kihuenergia.kihu.fi/urapolku/media/ITF%20Taekwondo_284_fyysisen_aktiivisuuden_suositus_kouluikaiselle.pdf<br />
Ruokavirasto: Ravitsemus- <strong>ja</strong> ruokasuositukset. Saatavissa: https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistavaruokavalio/ravitsemus--<strong>ja</strong>-ruokasuositukset/<br />
Susanna Hyväri, Mar<strong>ja</strong> Lindholm & Niko Nummela. 2019. Nuorten osallisuuden vahvistaminen teatteri- <strong>ja</strong> liikunta-alan<br />
yhteis<strong>toimintaa</strong> kehittämällä s. 122. Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/160784<br />
Toiviainen, S. 2019. Suhteisia elämänpolku<strong>ja</strong> - yksilöiden elämänhallintaa? Koulutuksen <strong>ja</strong> työn marginaalissa olevien nuorten<br />
toimijuus <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>us. Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura, julkaisu<strong>ja</strong> 217.<br />
WHO 2019. HEALTH EVIDENCE NETWORK SYNTHESIS REPORT 67 What is the evidence on the role of the arts in<br />
improving health and well-being? A scoping review. Saatavissa:<br />
https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/329834/9789289054553-eng.pdf<br />
WHO:n raportin suomenkielinen tiivistelmä saatavissa: Taikusydän -sivusto. Taiteen, kulttuurin <strong>ja</strong> hyvinvoinnin valtakunnallinen<br />
yhteyspiste https://taikusydan.turkuamk.fi/info/taikusydan/
Höntsä - Silta<br />
eteenpäin! -hanke<br />
2018–2021<br />
www.hontsaopas.fi
Change language