Kotiseutulainen 6/2023

KESKIVIIKKONA 29.3.2023 NRO 6 / 2023
17
Suomen tulee olla
kärkimaana puolustamassa
kilpailukykyä
ja ostovoimaa
Suomessa on tehty viime vuosina
useita päätöksiä, joissa maan etu
ei ole ollut ensisijainen eikä edunvalvonnastaan
ole huolehdittu. Ilmastoasioiden
varjolla päätökset ovat johtaneet
siihen, että kansalaisten ostovoima ja
kilpailukyky ovat kadotettu. Jakeluvelvoitteet
ja polttonesteiden verotus kiristävät
ajoneuvoilla pakosti ja paljon liikkuvia
ihmisiä sekä kuljetusalan yrittäjiä. Maaseutuyrittäjistä,
alkutuottajista sekä metsänomistajista
on tehty syntisiä paholaisia,
joiden pitäisi astella EU:n marssijärjestyksessä
ensimmäisenä ennallistamassa ja
suojelemassa omistamaansa metsää, kun
toisaalla sitä hakataan kaupungistumisen
kiihdyttämisen, infran tai tuulimyllyjen
alta hehtaareittain. Teiden kunto on heikko
eikä huoltovarmuudesta ja omavaraisuuden
ylläpitämisestä voida enää uskotta-
vasti puhua. Maatalouteen liittyvä yrittäjyys
keskittyy ja pienet tilat lopettavat kannattamattomana,
kun byrokratiaa lisätään ja
kustannukset karkaavat. Kauppojen keskittyminen
on haaste ruuan hinnalle, jossa
pienyrittäjät jäävät ihmettelemään omaa
mahdotonta toimeentulon osuuttaan.
Taustalla on himokas ja liian kunnianhimoinen
ilmastopolitiikka. On aika kääntää
katseet kotimaahan sekä sen tiukkaan
edunvalvontaa. Emme tarvitse EU:n ohjausta
ja sen pakotteita metsäpolitiikkaan
tai mahdottomiin energiaremontteihin.
Maassa tehdään jo nyt paljon ympäristöä
huomioivia tekoja ja ilmastopolitiikkaa.
Mira Nieminen
rikoskomsiario, HTM
eduskuntavaaliehdokas, ps
Lahti
Päivystyspalveluita ei
saa keskittää liikaa
Palveluiden järjestämisessä pitää
lähtökohtana olla se, että riittävät
palvelut ovat saatavilla väestön perustarpeiden
takaamiseksi. Ei ole mielekästä
vain poliittisten näkemyksen vuoksi
keskittää kaikkia palveluita.
Pitää huomioida kaikki tekijät, jotka
vaikuttavat palveluiden tarpeeseen, mm.
etäisyydet ja väestörakenne -ei pelkästään
tarve/ käyttö.Ajatellaan, että suuri yksikkö
toimii paremmin. Näin ei useinkaan ole,
mikäli yksikkö muuttuu liian suureksi.
Terveydenhuollossa tämä johtaa siihen,
että joustavuus esimerkiksi kysyntäpiikissä
häviää tai palveluiden ihmisläheisyys
unohtuu.
Osaoptimointi on yksi yhteiskuntamme
kipukohdista. Aina pitäisi arvioida yhteiskunnallinen
kokonaisvaikutus. Vaikka tavoite
olisi kuinka hyvä ja kannatettava, niin
aina pitää pohtia seurannaisvaikutukset
muuhun palvelutuotantoon. Usein näitä
supistuksia perustellaan rahan säästämisellä.
Ei huomioida, että säästäminen
esimerkiksi alueellisen sairaalan toiminnoista
johtaa lisääntyneisiin taksikyyteihin
ja ensihoitopalveluiden tarpeeseen ja se
syö jopa rahalliset säästöt, mutta huonontaa
palveluiden saatavuutta - pysyvästi.
SOTE-palveluiden parikymmentä vuotta
kestänyt keskittäminen ja vähentäminen
riittää. Olen päivystyksen ylilääkärinä
nähnyt nykyjärjestelmän ongelmat.
Vuodeosastopaikat eivät riitä ja sairaalat
ruuhkautuvat. Myös Forssan seutukunnalla
pitää jatkossakin olla oma toimiva
päivystys ja lähisairaalan palvelut.
Harri Pikkarainen, akuuttilääketieteen
ylilääkäri
Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas,
Hämeen vaalipiiri
Lukijan ääni
Järjen ääntä
tarvitaan isänmaan ja
suomalaisten eduksi!
Euroopan parlamentin tuoreen asuinrakennusten
energiatehokkuutta
koskevan päätöksen myötä noin 1,5
miljoona asuntoa Suomessa uhkaa joutua
pakkoremonttiin. Tämä koskisi myös asuntoja,
joita ei edes käytetä. Ihmettelen, että
suomalaiset mepit niin laajasti äänestivät
järjettömän esityksen puolesta. Energiatehokkuusdirektiivistä
on tulossa jättilasku
kotitalouksille. Seuraavan hallituksen
täytyy pystyä torjumaan ja korjaamaan
tämä päätös!
Marinin hallituksen EU-vaikuttaminen
on ollut onnetonta. Tärkeissä asioissa
ei ole ollut yhtenäistä kantaa tai se on
lopulta annettu auttamattoman myöhässä.
Elpymisvälineen hyväksymisestä koitui
Suomelle vähintään 4,6 miljardin euron
nettotappio. Lisäksi se avasi tietä uusille
tulonsiirtomekanismeille.
Suomalaiset mepit äänestivät laajasti
myös ennallistamisasetuksen puolesta.
Pohjoismaiden metsät sosialisoitaisiin eurooppalaisiksi
hiilinieluiksi. Veronmaksaji-
en rahoja on valunut eteläeurooppalaisten
energiaremontteihin ja ilmastotoimien
sosiaalirahaston kautta suorana sosiaaliturvana
sähkö- ja energialaskuihin.
Ideologisia hankkeita on ajettu perusasioiden
kustannuksella. Utopioiden tavoittelun
sijaan tänä aikana tulisi keskittyä
kriisissä olevien perusasioiden korjaamiseen.
Resursseja on ohjattava vanhustenhoitoon,
terveyspalveluihin, lasten ja nuorten
koulutukseen sekä ruuan tuotantoon.
Hoitoon on päästävä, kun siihen on tarve,
ja Suomi on pidettävä omissa käsissä.
Päivi Räsänen
kansanedustaja, lääkäri
Älä valita,
jos et äänestä
Äänestämättä jättäminen on silkkaa laiskuutta ja ajattelemattomuutta.
Moni vetoaa siihen, että ei kumminkaan mikään
muutu. No itsekseenkö ne asiat sitten muuttuisivat?
Silkkaa laiskuutta on sekin, jos ei viitsi sen vertaa ottaa
asioista selvää, että löytäisi äänestettävien joukosta oman
ehdokkaansa. Tietoa on saatavissa ja ehdokkaat ovat niin paljon
toreilla ja turuilla, että heiltä voi käydä ihan kasvokkain tiedustelemassa
kantaa eri asioihin. Jokainen ihminen tietää mikä tai
mitkä asiat ovat itselle tärkeitä ja sen mukaan voi etsiä ihmistä,
jolla on samanlaiset tärkeät asiat ja arvot.
Pitkä ennakkoäänestysaika ja monet ennakkoäänestyspaikat
antavat kyllä ajallisestikin ihmiselle mahdollisuuden äänestää –
niin kiire ei kenelläkään ole.
Olen vahvasti sitä mieltä, että jos ei äänestä, ei sitten tarvitse
myöskään valittaa millä mallilla asiat ovat seuraavan neljän
vuoden aikana. Jos ei käytä vaikuttamismahdollisuuttaan, niin
sitten ei tarvitse myöskään arvostella tai ruikuttaa.
Minusta äänestämättä jättäminen ei ole kannanotto, vaikka
siihen vedotaankin. Minusta se on vain osoitus ihmisen välinpitämättömyydestä
ja ajattelemattomuudesta. Kun kukaan
Suomessa asuva ei voi kuitenkaan vedota siihen, että ei ne asiat
minuun vaikuta. Kyllä ne vaan vaikuttaa, on sitten kysymys opiskelijasta,
työntekijästä tai eläkeläisestä.
Aarne Sallinen, äänestäjä