Kotiseutulainen 13/2023
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
NRO <strong>13</strong> / <strong>2023</strong> – 6.9.<strong>2023</strong><br />
11<br />
Jokioisten asema noin vuonna 1905. (kuvaaja tuntematon)<br />
Jokioisten rautatie 125 vuotta<br />
Jokioisten rautatien tavarajuna Humppilasta Forssaan Loimijoen<br />
ylittävällä sillallla Jokioisissa toukokuussa 1973. (Kuva Vesa Venho)<br />
Museorautatien ensimmäinen höyryveturi, Hyvikää-Karkkila<br />
-rautatien n:o 5 tekee vaihtotöitä Minkiön illassa<br />
ennen aamulla koittavaa kesän <strong>2023</strong> viimeistä ajopäivää.<br />
(kuva: Jussi Tepponen)<br />
Jokioisten ja Humppilan kuntien<br />
alueella on liikennöity kapearaiteisilla<br />
junilla jo 125 vuoden ajan!<br />
Marraskuussa tulee kuluneesi 125 vuotta junaliikenteeen aloittamisesta Jokioisten rautatiellä, sillä tämä 23 kilometrin pituinen rautatieyhteys Humppilasta<br />
Jokioisten kautta Forssaan avattiin väliaikaiselle liikenteelle joulukuun 9. päivänä vuonna 1898. Vakituiselle henkilö- ja tavaraliikenteelle rautatie avattiin<br />
lokakuun 25. päivänä seuraavana vuonna.<br />
RATA JA LIIKENNEPAIKAT<br />
Jokioisten rautatie oli järjestyksessä toinen<br />
maamme yleiselle liikenteelle avattu<br />
kapearaiteinen rautatie heti vuonna 1897<br />
liikenteelle avatun Mäntän rautatien jälkeen.<br />
Radan päälinjan pituus oli 22,4 kilometriä<br />
ja raideleveys 750 mm. Rautatie<br />
päättettiin rakentaan valtion rataverkkoa<br />
kapeammalle raideleveydelle,<br />
sillä kapea raideleveys<br />
oli hinnaltaan edullisempi<br />
rakentaa.<br />
Jokioisten rautatien<br />
aloittaessa toimintansa<br />
sillä oli ainoastaan viisi<br />
liikennepaikkaa: Humppila,<br />
Minkiö, Jokioisten kartanon<br />
seisake sekä Jokioinen<br />
ja Forssa. Jokioisten rautatiellä alkoi<br />
moottorivaunuliikenne 1930-luvun alussa,<br />
jolloin perustettiin kymmenkunta uutta<br />
seisaketta merkittävimpiin tasoristeyksiin.<br />
Forssassa rautatie oli kiinteässä yhteydessä<br />
Finlaysonin Forssan tehtaiden<br />
rataverkkoon, joka oli sähköistetty 500<br />
voltin tasavirralla.<br />
LIIKENNE 1898 - 1974<br />
Kotiseutu<br />
Tavaraliikenne muodosti Jokioisten<br />
rautatien kuljetusten selkärangan sen<br />
alusta loppuun saakka. Alunperin rautatie<br />
perustettiinkin palvelemaan juuri<br />
Jokioisten ja Forssan kehittyvän teollisuuden<br />
tarpeita. Forssan päätuote kangas<br />
ja Jokioisten metallituotteet piti saada<br />
maailmalle. Lisäksi tehtaiden tarvitsemat<br />
raaka-aineet kuljetettiin junalla. Tavarat<br />
kulkivat Koiviston eli nykyisen Humppilan<br />
rautatieaseman kautta. Humppilassa<br />
tavarat siirtokuormattiin VR:n vaunuista<br />
kapearaiteisiin vaunuihin ja päinvastoin.<br />
Jokioisten rautatiellä oli käytössään<br />
1930-luvulta alkaen myös lavettivaunuja,<br />
joiden päällä voitiin kuljettaa leveäraiteinen<br />
VR:n vaunu Humppilasta Forssaan ja<br />
takaisin. Lavettivaunut olivatkin aktiivisessa<br />
liikenteessä aina vuoteen 1974 asti.<br />
Esimerkiksi Forssan ja Tampereen Finlaysonin<br />
tehtaiden välillä liikennöivät erilliset<br />
kangasvaunut, jotka VR oli varannut<br />
kangastavaran kuljetuksiin. Vilkkaimpana<br />
vuonna, sotavuonna 1940, kuljetettiin<br />
yhteensä 90 000 tonnia tavaraa. Vilkkain<br />
Forssan ja Tampereen Finlaysonin<br />
tehtaiden välillä liikennöivät erilliset<br />
kangasvaunut, jotka VR oli varannut<br />
kangastavaran kuljetuksiin.<br />
vuosi matkustajaliikenteessä oli vuosi<br />
1945, jolloin rautatiellä matkusti yhteensä<br />
402 254 ihmistä.<br />
KILPAILU AUTOLIIKENTEEN<br />
KANSSA<br />
Jokioisten rautatie joutui 1940-luvulle<br />
tultaessa yhä kovempaan kilpailuun<br />
jatkuvasti kasvavan autoliikenteen<br />
kanssa. Sota hidasti tätä kehitystä, mutta<br />
vuonna 1951 Jokioisten rautatie aloitti<br />
matkustajaliikenteessä linja-autojen<br />
käytön ja 1954 lopetettiin viimeinenkin<br />
Jokioisten rautatien matkustajia kuljettaneista<br />
junavuoroista. Tavaraliikenne<br />
jatkui vielä 20 vuotta, mutta 1960-luvun<br />
lopulla nähtiin yhä selvemmin liikkuvan<br />
kaluston ikä ja radan heikkenevä kunto.<br />
Rata ja vaunukalusto olivat kaikki yli 70<br />
vuotta vanhoja, joten radan kilpailukyvyn<br />
säilyttäminen autoliikenteen rinnalla olisi<br />
vaatinut mittavia investointeja, joihin<br />
radan omistajilla ei ollut halukkuutta.<br />
Rautatien tavaraliikenteen kilpailukyvyn<br />
muita vastaavia ratoja pidempään<br />
säilytti em. lavettivaunuliikenne, jonka<br />
avulla vältyttiin hitaalta ja kalliilta siirtokuormaukselta<br />
Humppilassa.<br />
AJATUS MUSEORAUTATIESTÄ<br />
VIRIÄÄ<br />
Jokioisten rautatie alkoi 1960-luvun<br />
lopussa kiinnostaa myös aktiivisia rautatieharrastajia.<br />
Hyvinkään-Karkkilan<br />
rautatien loppuessa 1967 lahjoitti sen<br />
omistaja Kymin Oy harrastajille rautatien<br />
höyryveturin nro 5, joka<br />
kuljetettiin Jokioisten<br />
rautatien veturitalliin<br />
Forssaan. Veturilla ja<br />
vuonna 1969 ostetuilla<br />
parilla vaunulla alettiin<br />
liikennöidä vuonna 1971<br />
harrastajavoimin viikonloppuina<br />
museojunia vielä<br />
kaupallisessa liikenteessä<br />
olleen Jokioisten rautatien radalla Forssan<br />
ja Humppilan välillä. Suomen ensimmäinen<br />
museojuna ajettiin Forssasta Humppilaan<br />
21.8.1971.<br />
Kokemukset museorautatietoiminnasta<br />
olivat myönteisiä ja toimintaa jatkettiin<br />
vuoteen 1973 saakka, jolloin rautatien<br />
omistanut yhtiö sanoi irti Museorautatie<br />
Forssa-Humppila ry:n (nykyinen Museorautatieyhdistys<br />
ry) kanssa solmitun<br />
liikennöintisopimuksen. Toimenpide<br />
ennakoi Jokioisten rautatien lakkautusta,<br />
joka tapahtuikin vuonna 1974.<br />
Jokioisten rautatien viimeinen kaupallinen<br />
tavarajuna ajettiin 29.3. 1974<br />
höyryveturi nro 4:n vetämänä Humppilasta<br />
Forssaan.<br />
RAUTATIEN PELASTAMINEN<br />
ROMUTUKSELTA<br />
Rautatiestä purettiin heti keväällä 1974<br />
yhdeksän kilometrin osuus Forssa-Jokioinen<br />
ja vuonna 1975 osuus Minkiö-Humppila.<br />
Jäljelle jääneestä kuuden kilometrin<br />
osuudesta käytiin ostoneuvotteluja<br />
rautatien omistajan ja Museorautatie<br />
Forssa-Humppila ry:n kanssa. Useiden<br />
välivaiheiden jälkeen perustettiin harrastajien<br />
toimesta osakeyhtiö, eli Jokioisten<br />
Museorautatie Oy, joka keräsi osakeannilla<br />
tarvittavan rahasumman kokoon ja osti<br />
helmikuussa 1978 Minkiö - Jokioinen-rataosuuden<br />
siihen kuuluvine maa-alueineen<br />
ja rakennuksineen. Jokioisten<br />
Museorautatie oli syntynyt.<br />
MUSEOJUNALIIKENNE JA<br />
HUMPPILAN RATA<br />
Jokioisten Museorautatien höyryvetureilla<br />
vedetty museojunaliikenne Minkiön ja Jokioisten<br />
välillä käynnistyi kesällä 1978 ja<br />
jatkui tuolla välillä vuoteen 1994 saakka,<br />
jolloin liikenteelle voitiin avata vanhalle<br />
ratapenkereelle uudelleen rakennettu 8<br />
kilometrin pituinen Minkiö - Humppila-rataosuus.<br />
Jokioisten Museorautatien<br />
pituus kasvoi tällöin nykyiseen 14<br />
kilometriin. Uudisrakennus oli mahdollinen<br />
Humppilan ja Jokioisten kuntien,<br />
Liikenne- ja viestintäministeriön ja VR:n<br />
myötävaikutuksella sekä merkittävällä<br />
materiaali- ja rahallisella tuella.<br />
MUSEORAUTATIEYHDISTYS<br />
Jokioisten Museorautatien toimintaa<br />
ylläpitää Museorautatieyhdistys, johon<br />
kuuluu noin 870 jäsentä eri puolilta Suomea<br />
ja maailmaan. Yhdistyksen toiminta<br />
perustuu palkattomaan talkootyöhön.<br />
Museorautatien ylläpitäminen on suuri<br />
kokonaisuus, johon kuuluu niin liikennöintiä,<br />
asiakaspalvelua, maisemanhoitoa<br />
kuin kaluston ja rakennusten kunnostustakin.<br />
Kaikki toiminnasta kiinnostuneet<br />
ovat tervetulleita mukaan toimintaan ja<br />
tekemistä löytyy varmasti kaikille.<br />
Teksti: Jussi Tepponen ja Marko Laine.
Change language