Kaarinan kaupungin Paras paikka -asukaslehti, tammikuu 2022

More documents

Info

8 KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2022 TEEMA Koulutiellä - jalat alle TEKSTI: SINI SILVÀN KUVAT: VESA-MATTI VÄÄRÄ REHTORI Milka Jääskeläisen oma 15 kilometrin ”koulumatka” töihin taittuu sähköpyörällä. – Sähköpyörällä ei ole tuulen suunnalla niin väliä, hän nauraa. Pyöräilevä rehtori on hyvä esimerkki koulussa. – Opetan toista luokkaa alkuopetuksessa. Kun lapset tulevat itse liikkuen kouluun, siitä on oikeastaan pelkkää hyötyä heidän keskittymisensä ja jaksamisen kannalta. Kun mietitään liikuntasuosituksia lapsille, koulumatkat ovat siitä jo isoin osa. Tämä koskee silti kaikkia ikäluokkia, lukiolaisia myöten. – Tietysti me aikuisetkin huomaamme, että jos ei tule yhtään liikkumista päivän aikana, kyllä se aika väsyttävä on. Tahko Pihkalaa lainaten ”kuljetetaan vain lapsia kouluun, mutta kuljetetaan ne viiden kilometrin päähän koulusta”, Kaj Kanervavuori sanoo. Huoltajien toiveet ja rehtoreiden toiveet Huoltajat ovat olleet aktiivisia ja toivovat koululaisten päivään liikuntahetkiä. Tämä on aktivoinut Kaarinan kaikkien koulujen rehtoreita ottamaan asioita puheeksi toisin päin. Rehtorit kannustavat juuri vanhempia järjestämään liikuntaa koulumatkaan. Keskustelua on käyty myös vanhempainyhdistysten kanssa siitä, että koulumatkaliikkuminen on tärkeä osa koulupäivän liikuntaa. Keli tuntuu olevan ratkaiseva tekijä. Heti jos vähänkin sataa tai on kylmä, autoletkaa ilmestyy koulujen tuntumaan aamulla ja iltapäivällä. Lapsen liikkumisen edistäminen on kuitenkin aikuisen vastuulla. Kanervavuori muistuttaa esimerkin voimasta. Mikäli huoltajat eivät juuri itse liiku, se heijastuu koululaisiin. Jos esimerkiksi Valkeavuoren koulun 830 oppilaasta kymmenen tai viisikin prosenttia tulee autolla, se on jo valtava autoralli koulun tuntumassa aamuin illoin. Valkeavuoressa on myös koulurakennushanke, on rakennettu myös liikuntahallia. Autoja riittää. – Talvipäivänä yli 80 lasta autolla on älytön määrä autoja siihen aamusessioon, Kanervavuori sanoo. Aikuisilla oma rooli saada reitit turvallisiksi Huoltajille tehdyssä kyselyssä nousi esiin vanhempien huoli juuri liikenneturvallisuudesta, ajonopeuksista koulumatkojen varrella, ja puutteel- Kaj Kanervavuori ja Milka Jääskeläinen kannustavat nyt aikuisia jättämään lasten koulumatkalta auton kotiin.
KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2022 9 Rungon koulun rehtori Milka Jääskeläinen ja Valkeavuoren koulun rehtori Kaj Kanervavuori kannustavat aikuisia tarjoamaan lapsilleen koulumatkakyytiä – omin jaloin. Päivän liikuntamäärän lisääminen alkaa parhaiten koulumatkasta. lisista väylistä. Ne ovat Jääskeläisen mukaan juuri niitä – aikuisten ja päättäjien asioita, joita voidaan järjestää paremmin koululaisten hyväksi. Myös Kaarinan liikenneturvaryhmässä käydään jatkuvaa keskustelua, miten liikkuminen olisi turvallisempaa. Jääskeläinen on mukana liikenneturvaryhmässä sivistyspuolen edustajana ja pohtii, että liikkumisympäristö vaikuttaa kaikkien arkeen. Aktiivisten aikuisten kannattaa antaa palautetta ja on hyvä myös kysyä, miten lapset katsovat asiaa. Mitkä heidän mielestään ovat vaarallisia paikkoja. Parannuksia on myös tehty. Esimerkiksi Rungon koulun tuntumassa 110-tiellä nopeusrajoituksia onkin saatu hiljennettyä 60 kilometriin tunnissa. Mopot on siirretty pois kevyen liikenteen väylältä. Lasten koulumatkaa saatiin jo näillä keinoilla paljon turvallisemmaksi. Koulussa puolestaan kannustetaan liikennesääntöjä opiskelemalla. – Ratkaisevaa on, mitä arvotetaan, millainen liikenneympäristö rakennetaan. Onko lasten liikkuminen tärkeää, Jääskeläinen pohtii. Koulutulokkainen kanssa koulumatkaa kannattaa käydä läpi enemmän kuin kerran. Vasta näin kulkuväylät tulevat tutuiksi. Samalla katsotaan turvalliset reitit ja tienylitykset. Kaikille ykkösluokkalaisille järjestetään Kaarinassa keväällä mahdollisuus osallistua ammattilaisten eli autokoulun opettajien vetämään pyöräkouluun. Lapset saavat oman pyöräajokortin. Tämä on yksi tapa kannustaa tulemaan pyörällä kouluun ja tehdä pyöräilystä turvallista. – Vanhemmat arvioivat, mitkä lapsen taidot ovat liikenteessä. Jo ekalla luokallakin saa tulla pyörällä kouluun, jos taidot riittävät. Liikenteessä ei opi liikkumaan, ellei liiku, Jääskeläinen sanoo. Ennen oli ennen, mutta nyt voidaan petrata Koululaisille tehdyt MOVE-testit kertovat hyvin, että lapset eivät enää liiku samalla tavalla kuin aiemmin. Kunto on laskenut merkittävästi vuosien varrella. Nyt pitääkin toimia monen tahon yhteistyöllä mukana kuntapäättäjät, huoltajat ja koulujen yhteiset toiminnat, että lapset ja nuoret saisivat lisää liikuntaa. – Liikkuminen on myös kivaa. Todistuksen numerotkin voisivat olla parempia, jos jaksaisi liikkua. Tällä on merkitystä koulumenestykseenkin jatko-opiskeluja myöten. Kun katsoo pakkaspäivinä lapsia, jotka ovat päässeet koululle, punaposkisina iloisena ja reippaana. Näkyy, että sää ei haittaa, on myös sellaista pystyvyyttä, lapsi huomaa, että hän pärjää, Jääskeläinen kuvaa. Kouluun pääsee myös ihan tavallisella fillarilla ja liki kaikilla tuntuukin olevan pyörä. Koulun pihalla Rungon koululla on myös runkolukittavat telineet, joissa pyörä paremmin pysyy turvassa. Huoltajakyselyn tulokset kertovat, että 58 prosenttia lapsista tulee kouluun talvella kävellen, 26 pyörällä, yhdeksän prosenttia autokyydillä ja kuusi prosenttia bussilla. Keväin ja syksyin luvut muuttuvat, silloin 73 prosenttia kulkee pyöräillen, 18 kävellen ja autokyydillä viisi prosenttia, bussin kyytiin hyppää alle kolme prosenttia koululaisista. Yksi idea on saada vanhemmat kulkemaan mukana. Voidaan muodostaa ”pyöräileviä ja käveleviä koulubusseja”, jossa aikuinen on mukana saattaa useamman lapsen kerralla kouluun. Soutaen kouluun, onnistuisiko jälleen? Vanhemman polven kaarinalaiset kertovat, miten 50 vuotta sitten ovat hiihtäneet kouluun, seutu on ollut maaseutupitäjää. Harvaluodosta on kouluun tultu jopa soutamalla. Lihasvoimat on aika ottaa uudelleen käyttöön. Kun lapset kulkevat itse harrastuksiin ja kouluun, se tarjoaa myös mahdollisuuden lapselle ja nuorelle oppia itsenäisyyttä. Kun opastetaan ja tuetaan, lapsi voi ottaa paremmin itse vastuuta. On win-win tilanne, että lapsi kulkee itsenäisesti matkat harrastuksin ja kouluun. Ei tarvitse olla jatkuvasti kiinni kuljetuksissa. Se on aikuisellekin omaa aikaa. Yksi tärkeä tekijä, eikä vähäisin, ovat ympäristöasiat. Kun lapsi kulkee jalkaisin, vältetään turhia lyhyitä automatkoja. Kanervavuori muistuttaa, että eihän lapsen koulumatkaliikunta tai liikkuminen ole kallista. Käveleminen ei maksa mitään, juokseminen ei maksa mitään. Pomppiminen vesilätäköissä ei varsinkaan. TEEMA Rungon koululla toivotaan, että koulun läheiselle ajoradalle saataisiin korotus ja pyöräsuojatie, jolla kevyenliikenteen väylältä koulun pihalle kurvaavat olisivat etuajo-oikeutettuja.
Page 1 and 2: 1/2022 Paras paikka. Kaarinan kaupu
Page 3 and 4: KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/20
Page 7: KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/20

Kaarinan kaupungin Paras paikka -asukaslehti, tammikuu 2022

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?