Esko Lukkarinen_Lainsäädäntö ja kirjaston arki.pdf
Esko Lukkarinen_Lainsäädäntö ja kirjaston arki.pdf
Esko Lukkarinen_Lainsäädäntö ja kirjaston arki.pdf
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Lainsäädäntö</strong> <strong>ja</strong><br />
kir<strong>ja</strong>ston <strong>arki</strong><br />
Rovaniemi, Oulu, Ka<strong>ja</strong>ani<br />
23. 23.-25.11.2010 25.11.2010<br />
<strong>Esko</strong> <strong>Lukkarinen</strong><br />
Lounais Lounais-Suomen Suomen aluehallintovirasto<br />
<strong>Lainsäädäntö</strong>ä<br />
Perustuslaki<br />
Kir<strong>ja</strong>stolaki<br />
Hallintolaki<br />
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta<br />
Henkilötietolaki<br />
Vahingonkorvauslaki<br />
Järjestyslaki<br />
Pakkokeinolaki<br />
Rikoslaki<br />
Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista<br />
Laki saatavan perinnästä<br />
Laki velan vanhentumisesta<br />
Ulosottolaki<br />
1
1.Oikeus sivistykseen<br />
Perustuslain 16 § 2 mom:Julkisen vallan on<br />
turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin<br />
säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus<br />
kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä<br />
Kir<strong>ja</strong>stolain 2 §:n 1 mom: Kir<strong>ja</strong>stojen kir<strong>ja</strong>sto- <strong>ja</strong><br />
tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön<br />
yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen,<br />
kir<strong>ja</strong>llisuuden <strong>ja</strong> taiteen harrastukseen, <strong>ja</strong>tkuvaan<br />
tietojen, taitojen <strong>ja</strong> kansalaisvalmiuksien<br />
kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä<br />
elinikäiseen oppimiseen.<br />
2. Muita kir<strong>ja</strong>ston toiminnassa huomioon<br />
otettavia perusoikeuksia<br />
Yhdenvertaisuus<br />
Henkilökohtainen koskemattomuus<br />
Yksityiselämän suo<strong>ja</strong><br />
Sananvapaus <strong>ja</strong> julkisuus<br />
Oikeusturva<br />
2
Sananvapaus, objektiivisuus, tasapuolisuus<br />
Näyttelyn poistaminen kir<strong>ja</strong>stosta ulkopuolisen kritiikin vuoksi<br />
Eläinten oikeuksia puolustavalle järjestölle oli myönnetty lupa turkistarhausta<br />
arvostelevan näyttelyn esillä pitämiseen kir<strong>ja</strong>ston tiloissa. Viikkoa ennen sovitun<br />
määräa<strong>ja</strong>n päättymistä kir<strong>ja</strong>stonjohta<strong>ja</strong> päätti keskeyttää näyttelyn perustellen<br />
päätöstään sillä, että hän oli näyttelyn oltua esillä noin viikon saanut kriittistä palautetta<br />
kir<strong>ja</strong>ston asiakkaalta <strong>ja</strong> turkiseläinkasvattajien etujärjestöltä näyttelyn pitämisestä<br />
kir<strong>ja</strong>ston tiloissa. Apulaisoikeuskanslerille antamassaan selvityksessä kir<strong>ja</strong>stonjohta<strong>ja</strong><br />
ilmoitti päätyneensä näyttelyn keskeyttämiseen "kir<strong>ja</strong>ston työrauhan palauttamiseksi <strong>ja</strong><br />
säilyttämiseksi". Kaupungin selvityksessä todettiin, että "näyttelyn päättämiseen on<br />
katsottava olleen perusteltu syy kir<strong>ja</strong>ston työrauhan <strong>ja</strong> normaalin toiminnan edellytysten<br />
säilyttämiseksi".<br />
Apulaisoikeuskansleri piti lähtökohtana arvioinnissa, että kir<strong>ja</strong>stonjohta<strong>ja</strong>lla sinänsä on<br />
ollut toimivalta päättää valokuvanäyttelyn poistamisesta kir<strong>ja</strong>ston tiloista, eikä hänen<br />
voida todeta menetelleen minkään nimenomaisen lainsäännöksen vastaisesti. Kysymys on<br />
sen seikan arvioimisesta, onko näyttelyn poistaminen kesken ennalta sovitun näytteillä<br />
oloa<strong>ja</strong>n tapahtunut oikeudellisesti hyväksyttävien periaatteiden mukaisesti ottaen<br />
erityisesti huomioon julkisen tehtävän hoitamiselta edellytettävä objektiivisuus.<br />
Apulaisoikeuskansleri katsoi, että vaikka ei olekaan olemassa subjektiivista oikeutta<br />
näyttelyn keinoin ilmaista mielipiteitään kir<strong>ja</strong>ston tiloissa, sinne jo hyväksytyn näyttelyn<br />
keskeyttäminen esitetyillä perusteilla on tosiasiallisesti merkinnyt puuttumista<br />
mielipiteen ilmaisemisen vapauteen. Käsityksenään hän totesi, että kaupungin taholta<br />
esiin tuotu näkökulma <strong>ja</strong> argumentaatio oli tapahtumaa kokonaisuutena tarkastellen<br />
oikeudellisesti kestämätön.<br />
Apulaisoikeuskansleri arvioi kir<strong>ja</strong>stonjohta<strong>ja</strong>n menettelyn lähinnä ylireagoimiseksi<br />
sinänsä ikävässä <strong>ja</strong> ilmeisesti varsin yllättäen eteen tulleessa tilanteessa. Päätöksessä<br />
esitetyt näkökohdat saatettiin kaupungin <strong>ja</strong> kyseisen kir<strong>ja</strong>stonjohta<strong>ja</strong>n tietoon.<br />
3.Kir<strong>ja</strong>sto peruspalveluna (KirjL 3 §)<br />
Kunnan tehtävänä on kir<strong>ja</strong>sto- <strong>ja</strong><br />
tietopalvelujen järjestäminen.<br />
Voi järjestää kir<strong>ja</strong>sto- <strong>ja</strong> tietopalvelut itse<br />
taikka osittain tai kokonaan yhteistyössä muiden<br />
kuntien kanssa tai muulla tavoin. Kunta vastaa<br />
siitä, että palvelut ovat tämän lain mukaisia.<br />
Asiakkaiden käytettävissä tulee olla kir<strong>ja</strong>sto- <strong>ja</strong><br />
tietopalvelualan henkilöstöä sekä uusiutuva<br />
kir<strong>ja</strong>stoaineisto <strong>ja</strong> -välineistö.<br />
3
4.Palvelujen maksuttomuus<br />
Kir<strong>ja</strong>stopalvelujen maksuttomuus<br />
Muista kir<strong>ja</strong>ston suoritteista kunta<br />
voi periä enintään suoritteen<br />
omakustannusarvoa vastaavan maksun<br />
5.Hyvän hallinnon perusteet<br />
(HallintoL 2.luku)<br />
Hallinnon oikeusperiaatteet:<br />
– tasapuolisuus, puolueettomuus, suhteellisuus,<br />
tarkoitussidonnaisuus <strong>ja</strong> luottamuksensuo<strong>ja</strong><br />
Hyvän kielenkäytön vaatimus<br />
Palveluperiaate <strong>ja</strong> palvelun asianmukaisuus<br />
Neuvonta<br />
4
Tarkoitussidonnaisuus<br />
Poliisipäälliköt olivat nimittäneet päällystöön<br />
kuuluvia poliise<strong>ja</strong> alempiin virkoihin. Nimitysten<br />
turvin poliisimiehet pääsivät eläkkeelle aikaisemmin<br />
kuin he olisivat päässeet päällystövirastaan.<br />
Apulaisoikeusasiamies piti virkanimityksiä hallinnon<br />
tarkoitussidonnaisuusperiaatteen vastaisina.(EOA<br />
dnro 166/2/05)<br />
Asiakirjojen mukaan kunnansihteerin viran<br />
lakkauttamisessa ei ollut kysymys todellisesta<br />
organisaation muutoksesta, vaan tarkoituksena oli<br />
kunnansihteeristä eroon pääseminen. Valtuuston<br />
päätös meni valtuuston toimivaltaa ulommaksi <strong>ja</strong><br />
loukkasi viranhalti<strong>ja</strong>n oikeutta(KHO 1992 A 51)<br />
Yhdenvertaisuus/tasapuolisuus<br />
Huomion kiinnittäminen kir<strong>ja</strong>ston käyttösäännöissä olevaan ulkomaalaisia koskevaan<br />
epäasianmukaisuuteen 107/1/91 16.11.1992 AOK<br />
Helsingin yliopiston kir<strong>ja</strong>ston käyttösääntöjen mukaan kotilainaoikeus oli kokoelmien käytöstä<br />
Annetuin rajoituksin yksityisillä henkilöillä <strong>ja</strong> paikallisilla kir<strong>ja</strong>stoilla, <strong>arki</strong>stoilla, virastoilla <strong>ja</strong> muilla<br />
laitoksilla. Ulkomaalaiset, lukuun ottamatta Helsingin yliopiston opettajia, saivat kotilainaoikeuden<br />
Vasta esittämällä hyväksyttävän takuun.<br />
Suomen ratifioiman kansalaisoikeuksia <strong>ja</strong> poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen<br />
yleissopimuksen (SopS 7/76) 26 artiklan mukaan kaikki ihmiset ovat oikeudellisesti yhdenvertaisia<br />
Ja oikeutettu<strong>ja</strong> ilman minkäänlaista syrjintää yhtäläiseen lain suo<strong>ja</strong>an. Tämä sopimusmääräys oli<br />
lainsäädännön alaan kuuluvana saatettu voimaan eduskunnan säätämällä lailla (107/75) <strong>ja</strong> oli siten<br />
Suomessa voimassa laintasoisena oikeusnormina. Ylikir<strong>ja</strong>stonhoita<strong>ja</strong>n tietoon saatettu, että takuun<br />
vaatiminen ulkomaalaisilta ei vielä sinänsä ollut diskriminoivaa huomioon ottaen kir<strong>ja</strong>ston<br />
kokoelmien säilyvyys. Periaatteessa oli hyväksyttävää, että kir<strong>ja</strong>ston käyttösääntöjen<br />
kotilainausoikeutta koskevassa kohdassa otettiin huomioon se seikka, että<br />
kaikki kir<strong>ja</strong>ston käyttäjiksi tulevat eivät ehkä noudattaneet käyttösääntöjä. Sen si<strong>ja</strong>an<br />
asianmukaista ei ollut, että sääntö takuun vaatimisesta oli asetettu koskemaan yksinomaan<br />
ulkomaalaisia <strong>ja</strong> edellä mainitussa laajuudessa ottamatta huomioon kunkin opiskelua tai<br />
tutkimustyötä tai muita henkilökohtaisia olosuhteita.<br />
Helsingin yliopiston kir<strong>ja</strong>ston käyttösäännöt 6 kohta<br />
Kansalaisoikeuksia <strong>ja</strong> poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus 26 artikla<br />
5
Suhteellisuus<br />
EOA: Mitä tulee suullisen varoituksen antamiseen ennen käyttökieltoon asettamista,<br />
totean, ettei tästäkään ole erikseen mainintaa kir<strong>ja</strong>stojen käyttösäännöissä. Niissä ei<br />
myöskään ole mainintaa siitä, kuinka monen varoituksen tai huomautuksen jälkeen<br />
käyttöoikeuden menettää, joskin kir<strong>ja</strong>stotoimen johta<strong>ja</strong>n lausunnossa on viitattu<br />
useisiin huomautuksiin. Huomautuksen tai varoituksen antaminen ennen käyttökieltoon<br />
asettamista on sinänsä hallintolain 6 §:ssä säädetyn hyvän hallinnon periaatteisiin<br />
kuuluvan suhteellisuusperiaatteen mukaista, koska viranomaisen tulee mitoittaa<br />
toimintansa alimmalle tasolle, jolla saadaan aikaan tarvittava vaikutus. Tällä on<br />
merkitystä erityisesti silloin, kun viranomainen joutuu h<strong>arki</strong>tsemaan hallinnon<br />
asiakkaan kannalta epäedullisia oikeudellisia seuraamuksia (HE 72/2002 vp, s. 55).<br />
EOA 10212/4/07 Tässä yhteydessä onkin syytä korostaa sitä, että huomautuksen tai<br />
varoituksen antaminen ennen käyttökieltoon asettamista olisi hallintolaissa säädetyn<br />
hyvän hallinnon perusteisiin kuuluvan suhteellisuusperiaatteen mukaista, koska<br />
viranomaisen tulee mitoittaa toimintansa alimmalle tasolle, jolla saadaan aikaan<br />
tarvittava vaikutus.<br />
Hyvän kielenkäytön vaatimus<br />
PÄIVYSTÄVÄN LÄÄKÄRIN KIELENKÄYTTÖ<br />
Arvostelette 11.3.2008 päivätyssä kirjeessänne päivystävän lääkärin menettelyä.Kerrotte vieneenne<br />
1-vuotiaan poikanne 27.2.2008 noin klo 22.45 vaikean ummetuksen vuoksi sairaalan<br />
päivystyspoliklinikalle.Teidät otti vastaan ensin sairaanhoita<strong>ja</strong>, joka oli todennut lääkärin vielä<br />
t<strong>arki</strong>stavan lapsenne tilanteen <strong>ja</strong> päättävän mahdollisista toimenpiteistä. Pääsitte kertomanne<br />
mukaan kahden tunnin kuluttua päivystävän lääkärin vastaanotolle. Hän oli kertomanne mukaan heti<br />
aluksi todennut, että "mehän ei täällä nyt ryhdytä mihinkään toimenpiteisiin". Poikanne vatsaa<br />
tunnustellessaan lääkäri oli kommentoinut po<strong>ja</strong>llenne "no onpas äiti <strong>ja</strong> isä nyt sitten järjestäneet<br />
sinulle kunnon yöohjelmaa". Tämän jälkeen lääkäri koki aiheelliseksi <strong>ja</strong>tkaa kommentointia "Mitenkäs<br />
tämä teidän poikanne on vaalea <strong>ja</strong> sinisilmäinen, kun isä on tumma <strong>ja</strong> ruskeasilmäinen, kun eikös se<br />
tumma geeni ole se hallitseva?” Kerrotte vastanneenne lääkärille hämmentyneenä "En tiedä, on<br />
varmaankin tullut äitiinsä, kun itse olen vaalea <strong>ja</strong> sinisilmäinen". Tämän jälkeen lääkäri kommentoi<br />
vielä vastaustanne sanoen "Onkos äidilläkin sitten ummetusta kun po<strong>ja</strong>llakin on?" Lääkäri vakuuttaa,<br />
että hänen tarkoituksenaan oli ollut kiinnittää pienen lapsen huomio jutusteluun <strong>ja</strong> helpottaa siten<br />
lapsen tutkimista <strong>ja</strong> että hänen tarkoituksenaan ei ollut pilkata tai väheksyä lapsenne <strong>ja</strong> perheenne<br />
vaivaa. Osastonylilääkäri toteaa kiinnittäneensä sairaalan päivystävien lääkäreiden huomiota<br />
kommunikaatioon <strong>ja</strong> parempaan tilannearvioon Perustuslain 10 §:n mukaan jokaisen yksityiselämä <strong>ja</strong><br />
kunnia on turvattu. Potilaan asemasta <strong>ja</strong> oikeuksista annetun lain (potilaslaki, 785/1992) 3 §:n 2<br />
momentin mukaan potilaalla on oikeus ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämään<br />
laadultaan hyvään terveyden- <strong>ja</strong> sairaanhoitoon. Hänen hoitonsa on järjestettävä <strong>ja</strong> häntä on<br />
kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan <strong>ja</strong> hänen<br />
yksityisyyttään kunnioitetaan .Selityksensä mukaan päivystävä lääkäri on myöntänyt puhuneensa<br />
Teille <strong>ja</strong> lapsellenne kantelussa kuvaamianne lauseita. Osastonylilääkäri ei ole pitänyt päivystävän<br />
lääkärin menettelyä Teidän kannaltanne onnistuneena. Tämä on myös oma käsitykseni asiasta. En<br />
voikaan katsoa potilaslain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun potilaan hyvän kohtelun toteutuneen tältä<br />
osin kohdallanne. Mitä tulee lapsenne tutkimus- <strong>ja</strong> hoitotoimenpiteisiin, viittaan osastonylilääkärin<br />
kannanottoon, jonka hän on saattanut päivystävien lääkäreiden tietoon.<br />
6
Hyvä kielenkäyttö 2<br />
Kanteli<strong>ja</strong> oli soittanut poliisilaitokselle tiedustellakseen asianomista<strong>ja</strong>na<br />
tekemänsä rikosilmoituksen käsittelystä. Selvityksen mukaan vanhempi<br />
konstaapeli oli ilmoittanut asianomista<strong>ja</strong>lle, ettei asiassa tulla suorittamaan<br />
esitutkintaa.<br />
Vanhempi konstaapeli oli myös muun muassa ilmoittanut kesäa<strong>ja</strong>n olevan poliisilla<br />
hyvin kiireinen, mistä syystä poliisilla ei ollut aikaa "turhaan <strong>ja</strong>aritteluun selvissä<br />
asioissa". Selvityksen mukaan vanhempi konstaapeli oli myös vastannut olevansa<br />
tietoinen keskustelussa esillä olleesta liikenteen vaarallisuudesta lisäten, että<br />
mikäli asiakas haluaa siitä valittaa, "valittakoon sitten vaikka Niinistölle tai<br />
Itälälle poliisin puutteellisista resursseista".<br />
Keskustelun sisällöstä ei ollut saatavissa kattavaa <strong>ja</strong> ristiriidatonta kuvaa.<br />
Apulaisoikeuskansleri katsoi selvityksen antavan kuitenkin sellaisen kuvan<br />
keskustelusta, ettei vanhempi konstaapeli ollut välttämättä menetellyt<br />
asianmukaisesti. Tämäntyyppinen kielenkäyttö ei ole asiallista silloinkaan, vaikka<br />
viranomainen katsoisi puhelinkeskustelun vaikuttamattomaksi tai tarpeettomaksi<br />
virkatoimien suorittamisen kannalta. Apulaisoikeuskansleri ei pitänyt<br />
asianmukaisena viranhoitona sitä, että poliisi yksittäisestä virka-asiasta<br />
keskusteltaessa kehottaa asiakasta valittamaan poliisin resursseista sisäasiaintai<br />
valtiovarainministerille.<br />
Apulaisoikeuskansleri kiinnitti vanhemman konstaapelin huomiota virkamiehen<br />
velvollisuuteen käyttäytyä asemansa <strong>ja</strong> tehtäviensä edellyttämällä tavalla.<br />
Palveluperiaate<br />
- Te exellente amie(hyvä ystävä), epäilemättä tiedätte hyvin, Stepan Trofimovits<br />
venytteli sano<strong>ja</strong>an hienostelevaan <strong>ja</strong> keikaroivaan tapaansa, - millainen on<br />
venäläinen hallintomies yleensä, <strong>ja</strong> millainen on venäläinen hallintomies uudessa<br />
virassaan, siis vastaleivottuna, äsken virkaansa nimitettynä … Ces interminables<br />
mots-russes(Nämä kauhean pitkät venäläiset sanat)…! Mutta tuskin te tiedätte<br />
käytännössä, mitä merkitsee administratiivinen hurmio <strong>ja</strong> millainen kapine se<br />
todella on?<br />
- Administratiivinen hurmio ? En tiedä mitä se on?<br />
- Se on … Vous savez chez nous (kuten tiedätte) … En un mot (sanalla sanoen),<br />
pankaa joku jonninjoutava olento esimerkiksi lippuluukulle myymään mitättömiä<br />
rautatielippu<strong>ja</strong>, <strong>ja</strong> tämä heiveröinen heppu pitää oikeutenaan kohdella teitä kuin<br />
mikäkin Jupiter ostaessanne lippua pour vous monter son pouvoir (osoittaakseen<br />
teille valtaansa). Annas kun näytän sinulle valtaani… Ja se sukeutuu kyllä heillä<br />
toisinaan administratiiviseksi hurmioksi … En un mot (sanalla sanoen), luin jostakin,<br />
että joku kirkonpalveli<strong>ja</strong> oli eräässä ulkomaalaisessa meikäläisessä kirkossa – mais<br />
c`est tres curieux (<strong>ja</strong> se onkin erikoislaatuista) – a<strong>ja</strong>nut ulos, siis sananmukaisesti<br />
a<strong>ja</strong>nut ulos kirkosta erään ylhäisen englantilaisen perheen, les dames charmantes,<br />
juuri ennen suuren paaston aikaista jumalanpalvelusta, - vous saves ces chants et<br />
livre de Job (tiedättehän nämä laulut <strong>ja</strong> Jobin kir<strong>ja</strong>n)… yksinomaan sen vuoksi,<br />
että ”ulkomaalaisten kuljeskeleminen venäläisissä kirkoissa on epäjärjestystä, <strong>ja</strong><br />
tulkoot katsojille varattuina aukioloaikoina”… <strong>ja</strong> sitä seurasi pyörtymiskohtaus…<br />
Tämä kirkonpalveli<strong>ja</strong> sai administratiivisen hurmiokohtauksen et il a montre son<br />
pouvoir… (Dostojevski, Riivaa<strong>ja</strong>t)<br />
7
Palveluperiaate, neuvontavelvollisuus<br />
Kanteli<strong>ja</strong>n kertoman mukaan hän oli soittanut lainauskeskukseen uusiakseen kir<strong>ja</strong>stolainansa. Kerrottuaan<br />
puhelimessa nimensä virkaili<strong>ja</strong> oli ilmoittanut uuden eräpäivän. Seuraavana <strong>arki</strong>päivänä kanteli<strong>ja</strong> oli kuitenkin<br />
saanut huomautusmaksun uusimattomista lainoista. Asiaa selvitettyään kanteli<strong>ja</strong>lle oli ilmoitettu, että<br />
puhelimitse tapahtunut uusiminen ei ollut koskenut kanteli<strong>ja</strong>n alaikäisen tyttären nimellä olleella kortilla tehtyjä<br />
laino<strong>ja</strong>. Kanteli<strong>ja</strong> oli tyytymätön siihen, että varsinainen kortin vastuuhenkilö eli lapsen huolta<strong>ja</strong> ei ole<br />
tietokannassa kytköksissä alaikäisen lainaustapahtumiin.<br />
Totean ensinnäkin, että en käytettävissäni olleen aineiston perusteella voi enemmälti ottaa kantaa sen<br />
keskustelun yksityiskohtiin, joita lainojen uusimisen yhteydessä oli puhelimitse käyty. Näin ollen en voi ottaa<br />
kantaa siihen, oliko kanteli<strong>ja</strong> nimenomaisesti pyytänyt uusimaan myös lapsensa lainat vai vain omansa. Myöskään<br />
en voi enemmälti ottaa kantaa siihen, miksi kanteli<strong>ja</strong> e i ollut saanut kir<strong>ja</strong>ston asiakasjärjestelmään yhteyttä<br />
kotikoneeltaan.<br />
Muutoin totean kanteli<strong>ja</strong>n saamasta asiakaspalvelusta seuraavan. Kir<strong>ja</strong>ston selvityksessä on korostettu<br />
asiakkaan vastuuta lainojen uusimisessa. Vaikka asiakas sinänsä sitoutuukin kir<strong>ja</strong>ston asiakkaana erinäisiin<br />
velvoitteisiin, asiassa ei mielestäni kuitenkaan sovi unohtaa perustuslain 21 §:ssä perusoikeutena turvattua<br />
oikeutta saada asiansa viranomaisessa asianmukaisesti käsitellyksi. Kyse on hyvästä hallinnosta, jonka<br />
perusteista säädetään tarkemmin hallintolain 2 luvussa. Lain 7 §:ssä säädetään hallinnon palveluperiaatteesta <strong>ja</strong><br />
palvelun asianmukaisuudesta. Säännös korostaa asiakasnäkökulmaa <strong>ja</strong> -lähtöisyyttä. Tähän kuuluu muun muassa<br />
riittävän valintamahdollisuuden turvaaminen, yksinkertainen <strong>ja</strong> joustava menettely sekä asiakkaan kannalta<br />
kohtuuttoman vaikeiden menettelysääntöjen välttäminen . Hallintolain 8 §:ssä säädetään puolestaan neuvonnasta.<br />
Viranomaisen on pykälän 1 momentin mukaan toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan<br />
hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa. Koska julkisen vallan tulee perustusalain 22 §:n no<strong>ja</strong>lla edistää<br />
perusoikeuksien toteutumista, perusoikeutena turvattua hyvää hallintoa olisi sekä viranomaisen<br />
neuvontavelvollisuuden että palveluiden asiakaslähtöisen järjestämisen näkökulmasta mielestäni omiaan<br />
edistämään menettely, jossa laino<strong>ja</strong>an henkilökohtaisesti uusivalta kir<strong>ja</strong>ston asiakkaalta tiedustellaan, onko hän<br />
uusimassa vain omia laino<strong>ja</strong>an vai mahdollisesti myös muita vastuullaan olevia laino<strong>ja</strong>. Näin toimien olisi<br />
mahdollista pyrkiä ennaltaehkäisemään nyt esille nousseen kaltaisia tapauksia.<br />
Saatan käsitykseni oh<strong>ja</strong>avassa tarkoituksessa kaupunginkir<strong>ja</strong>ston tietoon. Muistutan myös siitä<br />
laillisuusvalvonnassa vanhastaan vallitsevasta tulkinnasta, että pelkästään tietojärjestelmiin liittyvillä syillä ei<br />
hyväksyttävästi voida perustella poikkeamista siitä, mitä hyvä hallinto asianmukaiselta asiakaspalvelulta<br />
edellyttää.<br />
6. Oikeuksien rajoittaminen<br />
Perustuttava lakiin<br />
Ei lainvastaisia rajoituksia<br />
Kir<strong>ja</strong>stolain 10 § :<br />
Kir<strong>ja</strong>stolla voi olla käyttösäännöt, joissa on<br />
määräyksiä kir<strong>ja</strong>ston käytöstä sekä kir<strong>ja</strong>ston<br />
käyttäjien oikeuksista <strong>ja</strong> velvollisuuksista<br />
Käyttösääntöjen rikkomisesta peritään kunnan<br />
päättämät maksut, joiden tulee olla<br />
kohtuulliset suhteessa käyttösääntöjen<br />
rikkomiseen<br />
8
7. Käyttösäännöt<br />
Riittävän yksityiskohtaiset käyttäjien<br />
oikeuksien <strong>ja</strong> velvollisuuksien<br />
näkökulmasta<br />
Perusoikeuksia ei saa rajoittaa<br />
Ei muutenkaan ristiriidassa lain kanssa<br />
Käyttösäännöt<br />
Helsingin kaupunginkir<strong>ja</strong>ston asiakastietokoneiden käyttösääntöjen (11/2005) mukaan<br />
tietokoneen käyttöoikeuden menettää, jos ei noudata Helsingin kaupunginkir<strong>ja</strong>ston<br />
käyttösääntöjä tai jos laitteita, ohjelmia tai tietoverkkoa käytetään kir<strong>ja</strong>ston periaatteiden<br />
vastaisesti. Helsingin kaupunginkir<strong>ja</strong>stossa noudatettavien yleisten käyttösääntöjen (Espoon,<br />
Helsingin, Kauniaisten <strong>ja</strong> Vantaan kaupunginkir<strong>ja</strong>stojen käyttösäännöt 3.5.2004) mukaan<br />
kir<strong>ja</strong>ston toiminnan tai muiden asiakkaiden häiritseminen voi johtaa kir<strong>ja</strong>ston käyttöoikeuden<br />
menettämiseen.<br />
Viimeksi mainituissa säännöissä ei ole erikseen määritelty esimerkiksi käyttöoikeuden<br />
menettämisen pituutta eikä sitä, miten häiritsevän käytöksen johdosta menetetyn<br />
käyttöoikeuden voi saada takaisin. Sitä vastoin lainausoikeuden menettämisen perusteet<br />
(lainattujen teosten palauttamattomuus <strong>ja</strong> yli 28 vuorokauden kuluminen laina-a<strong>ja</strong>n<br />
päättymisestä, teosten kadottaminen tai vahingoittaminen sekä maksujen kertyminen<br />
maksuliitteessä mainitun summan verran tai sitä enemmän) <strong>ja</strong> takaisinsaannin perusteet<br />
(myöhässä olevien teosten palauttaminen, kadonneiden tai vahingoittuneiden teosten<br />
korvaaminen sekä kertyneiden maksujen maksaminen) on määritelty yksityiskohtaisesti.<br />
Kir<strong>ja</strong>stonjohta<strong>ja</strong>n selvityksen mukaan käyttökiellon pituudesta ei ole selkeää yhtenäistä<br />
käytäntöä. Helsingin kaupungin kir<strong>ja</strong>stotoimen johta<strong>ja</strong>n lausunnon mukaan kir<strong>ja</strong>stoihin tehdyn<br />
kyselyn perusteella käyttöoikeuden menetys on käytännössä aikuisiin kohdistuvana satunnaista.<br />
Vakiintuneen käytännön mukaan kyse on lyhytaikaisesta paikallisesta käyttöoikeuden<br />
menetyksestä, joka annetaan suullisesti. Lähinnä käyttöoikeuden menetys koskee lapsia <strong>ja</strong><br />
nuoria. Rumaa kieltä käyttäville <strong>ja</strong> väkivaltaisesti toisia kohtaan käyttäytyville lapsille tai<br />
nuorille on voitu antaa lyhytaikainen (esimerkiksi yhden viikon mittainen) käyttökielto, jos he<br />
eivät useista huomautuksista huolimatta suostu muuttamaan käytöstään<br />
Johtopäätökseni on, että nykyisellään Helsingin kaupunginkir<strong>ja</strong>stossa noudatettavissa<br />
käyttösäännöissä kysymystä kir<strong>ja</strong>ston käyttöoikeuden menettämisestä ei ole määritelty<br />
asiakkaan oikeusturvan kannalta riittävän ennakoitavalla tavalla <strong>ja</strong> täsmällisesti, vaikka<br />
kir<strong>ja</strong>ston käyttökielto on perusteiltaan täsmällisesti määriteltyä lainauskieltoa pidemmälle<br />
menevä toimenpide.<br />
9
8.Järjestyslaki<br />
Kir<strong>ja</strong>sto on laissa tarkoitettu yleinen paikka<br />
Yleisellä paikalla on kielletty:<br />
– Yleisen järjestyksen häiritseminen <strong>ja</strong> turvallisuuden<br />
vaarantaminen<br />
– Päihdyttävän aineen nauttiminen<br />
– Vaarallisten esineiden hallussapito<br />
– Toisen vahingoittamisen soveltuvien esineiden <strong>ja</strong> aineiden<br />
hallussapito<br />
– Töhrimiseen soveltuvien aineiden hallussapito<br />
� Hävittäminen <strong>ja</strong> pois ottaminen: poliisi<br />
Järjestysrikkomus<br />
9. Rikokset <strong>ja</strong> kir<strong>ja</strong>ston <strong>arki</strong> ?<br />
Asiakkaiden tekemät rikokset� rikoslaki<br />
– Esim. vahingonteko, ilkivalta, julkisrauhan rikkominen,<br />
haitanteko virkamiehelle, virkamiehen vastustaminen,<br />
virkamiehen väkivaltainen vastustaminen, näpistys,<br />
varkaus, petos, kavallus, väärennös, luvaton käyttö,<br />
yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen,<br />
kunnianloukkaus, viranomaisen hallussa olevan<br />
todistuskappaleen hävittäminen, lahjuksen antaminen<br />
Henkilöstön tekemät rikokset� rikoslaki<br />
– Esim. syrjintä, virkavelvollisuuksien vastainen toiminta,<br />
lahjuksen ottaminen<br />
10
10. Pakkokeinot<br />
Jokamiehen kiinniotto-oikeus: Jokainen saa ottaa<br />
kiinni verekseltä tai pakenemasta tavatun<br />
rikoksentekijän, jos rikoksesta saattaa seurata<br />
vankeutta tai rikos on lievä pahoinpitely, näpistys,<br />
lievä kavallus, lievä luvaton käyttö, lievä<br />
moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, lievä<br />
vahingonteko tai lievä petos<br />
Itseapu:<br />
– Rikoksen kautta menetetyn tai muutoin kadotetun irtaimen<br />
omaisuuden takaisin hankkimiseksi on turvauduttava<br />
viranomaisen apuun.<br />
– Itse-apu sallittu, kun 1) omaisuus on rikoksen kautta<br />
menetetty <strong>ja</strong> toimiin omaisuuden takaisin ottamiseksi on<br />
ryhdytty välittömästi rikoksen tapahduttua;<br />
Takavarikointi � Poliisi<br />
Henkilöön kohdistuva etsintä� Poliisi<br />
Henkilöntarkastus, virkavelvollisuuden<br />
rikkominen<br />
Hovioikeus tuomitsi luokanopetta<strong>ja</strong>n<br />
virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoihin.<br />
Luokanopetta<strong>ja</strong> oli luokkaretken aikana<br />
varkausepäilyjen johdosta tutkinut erään oppilaan<br />
laukut <strong>ja</strong> vaatteet sekä lisäksi pyytänyt oppilaita<br />
riisuutumaan alushoususilleen varastettujen<br />
rahojen löytämiseksi. Hovioikeus katsoi, että<br />
opetta<strong>ja</strong>lla ei ollut oikeutta menettelyynsä, jolloin<br />
hän oli tahallaan ylittänyt toimivaltansa <strong>ja</strong> siten<br />
laiminlyönyt virkaan kuuluvien tehtävien<br />
asianmukaisen hoitamisen.<br />
11
11. Vahingonkorvaus<br />
Syy-yhteys oikeudenvastaisen, vahinkoa<br />
aiheuttaneen, teon <strong>ja</strong> vahingon välillä<br />
Myös alaikäiset korvausvelvollisia<br />
Todistustaakka vahinkoa kärsineellä<br />
Tahallisuus tai tuottamuksellisuus<br />
Korvausvelvollisuutta poistavat tai<br />
vähentävät seikat: myötävaikutus,<br />
sovittelu, ikä, mielisairaus, työsuhde<br />
Työ-/virkasuhteessa työnanta<strong>ja</strong>lla<br />
isännänvastuu<br />
Lainattavan aineiston aiheuttaman<br />
vahingon korvaamisesta<br />
Kantelukirjoituksessa arvosteltiin kaupunginkir<strong>ja</strong>stoa siitä, ettei se ollut<br />
korvannut asiakkaan videoiden vaurioitumista, jonka oli aiheuttanut viallinen<br />
kuvanauha.<br />
Kir<strong>ja</strong>stolain mukaan kir<strong>ja</strong>stolla voi olla käyttösäännöt, joissa määrätään<br />
asiakkaan oikeuksista <strong>ja</strong> velvollisuuksista <strong>ja</strong> joita henkilö kir<strong>ja</strong>ston<br />
asiakkaaksi ryhtyessään sitoutuu noudattamaan. Koska säännöissä, joista<br />
asiakkaita oli eri yhteyksissä tiedotettu, oli selvästi mainittu, ettei<br />
«kir<strong>ja</strong>sto» ole vastuussa videonauhojen nauhureille mahdollisesti<br />
aiheuttamista vahingoista, «kir<strong>ja</strong>sto» ei ollut menetellyt virheellisesti.<br />
Samalla apulaisoikeuskansleri kuitenkin lausui yleisenä käsityksenään, että<br />
kir<strong>ja</strong>stot osaltaan perustuslain 16 §:n 2 momentin toteuttajina vastaavat<br />
lainaamansa aineiston mahdollisimman asianmukaisesta kunnosta.<br />
PeL 16 § 2 mom<br />
Kir<strong>ja</strong>stoL 10 § 1 mom<br />
12
12.Henkilöstön oikeudellisesta<br />
vastuusta<br />
1. Tahallinen tai tuottamuksellinen teko tai laiminlyönti<br />
� Rikosoikeudellinen vastuu<br />
Vahingonkorvausvastuu<br />
Työoikeudelliset seuraamukset<br />
Kanteluviranomaisen toimenpiteet<br />
2. Tuottamusvastuu: huolimattomuus, laiminlyönti, virhe<br />
3. Työnanta<strong>ja</strong>n isännänvastuu rajoittaa työntekijän<br />
vahingonkorvausvastuuta<br />
4. Tuottamuksellisuuden arviointi<br />
� <strong>Lainsäädäntö</strong><br />
� Lakia alemmat normit (Määräykset, ohjeet,<br />
suunnitelmat)<br />
� Käskyt <strong>ja</strong> kiellot<br />
� Valvonta- <strong>ja</strong> tarkastusvastuu<br />
II.KIRJASTOMAKSUJEN<br />
PERINNÄSTÄ<br />
Sovelletaan perintälakia<br />
Perintälain pakottavuus � Lain säännöksistä ei saa poiketa<br />
velallisen vahingoksi<br />
Esim. Julkisyhteisö A käytti sopimuksissaan ehtoa: ” Mikäli<br />
maksu<strong>ja</strong> ei suoriteta sovitun aikataulun mukaisesti, velka erääntyy<br />
heti kokonaisuudessaan maksettavaksi <strong>ja</strong> siirtyy perintätoimiston<br />
perittäväksi”. Kulutta<strong>ja</strong>-asiamies informoi A:ta perintälain<br />
sisällöstä sekä siitä, että velko<strong>ja</strong>n tulee muistuttaa velallista<br />
saatavasta ennen sen siirtämistä perintään.<br />
Kulutta<strong>ja</strong><br />
– Heikompi asema sopimuskumppaniin verrattuna<br />
– Julkisyhteisön palvelutehtävä<br />
Velallista suosiva menettely<br />
– Sopimuksella parempaan asemaan kuin laki säätää<br />
13
Saatavan perintä<br />
Saatavatyypit<br />
– Yksityisoikeudelliset saatavat<br />
– Julkisoikeudelliset saatavat<br />
�Kir<strong>ja</strong>stomaksu on yksityisoikeudellinen saatava<br />
Erääntynyt saatava perinnän perusteena<br />
Mikä on perintää?<br />
– Kaikki ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on saada<br />
velallinen tai muu maksuvelvollinen vapaaehtoisesti<br />
suorittamaan maksettavaksi erääntynyt saatava, (<br />
kirje- <strong>ja</strong> puhelinperintä, maksuohjelmat,<br />
vakuusjärjestelyt luottokielto, palvelun katkaisu jne.)<br />
Hyvä perintätapa<br />
Perinnässä ei saa käyttää hyvän perintätavan<br />
vastaista tai muutoin velallisen kannalta<br />
sopimatonta menettelyä<br />
Perinnässä ei saa:<br />
1) antaa vääriä tai harhaanjohtavia tieto<strong>ja</strong> maksun<br />
laiminlyönnin seurauksista<br />
2) aiheuttaa velalliselle kohtuuttomia tai<br />
tarpeettomia kulu<strong>ja</strong><br />
3) vaarantaa velallisen yksityisyydensuo<strong>ja</strong>a<br />
14
Väärät <strong>ja</strong> harhaanjohtavat tiedot<br />
Maksun laiminlyönnin seuraamukset <strong>ja</strong> velallisen oikeusasema<br />
Esim.1 ”Kir<strong>ja</strong>npitomme mukaan emme ole saaneet suoritusta laskusta. Viikon<br />
kuluttua siirrämme laskun pakkoperintään. Lasku on suoraan<br />
ulosottokelpoinen (kulut 1000 mk maksaa asiakas)<br />
Esim 2.”Olemme siirtäneet saatavamme perittäväksi perintätoimisto Pertille.”<br />
Esim. 3.” Mikäli luottotili irtisanotaan, sen perintä siirretään perimistoimistolle.<br />
Siirrosta aiheutuu Teille huomattavia lisäkustannuksia <strong>ja</strong><br />
maksuhäiriömerkintä, joka vaikeuttaa muuta luoton saantianne.”<br />
Esim. 4. ” Koska ette ole ottanut meihin yhteyttä useista kir<strong>ja</strong>llisista yhteydenottopyynnöistämme<br />
huolimatta, on syntynyt käsitys, että te ette velkaa<br />
tehdessänne mahdollisesti ole aikonutkaan maksaa velkaanne. Tällaisen<br />
oikeudettoman taloudellisen hyödyn hankkiminen toista erehdyttämällä<br />
täyttää rikoslain 36:1 §:n tunnusmerkistön.”<br />
Tarpeettomat kulut <strong>ja</strong> haitta<br />
Perintäkulujen kohtuullisuus<br />
Kulujen tarpeetonta kertautumista<br />
vältettävä<br />
Asiamiehen tai haastemiehen tarpeeton<br />
käyttö<br />
Perintäkäynti tai puhelinperintä<br />
häiritsevänä a<strong>ja</strong>nkohtana<br />
15
Velallisen yksityisyyden suo<strong>ja</strong><br />
Perintätoimen kohteeksi joutuminen on<br />
yksityisasia<br />
Maksuhäiriöstä ulkopuoliselle ilmoittaminen<br />
tai sillä uhkaaminen ei hyvän perintätavan<br />
mukaista<br />
Yksityisyyden suo<strong>ja</strong>a voi loukata<br />
– Kirjeen ulkoasu <strong>ja</strong> kenelle osoitetaan<br />
– Puhelinperinnän yllätyksellisyys<br />
– Perinnän a<strong>ja</strong>nkohta<br />
Yksityisyydensuo<strong>ja</strong> perinnässä<br />
Iltapäivälehdessä 3.9.1999 julkaistussa artikkelissa kerrottiin, että S:n kaupunginkir<strong>ja</strong>stossa esillä<br />
olevan kaupunginhallituksen pöytäkir<strong>ja</strong>n liitteenä on luettelo ihmisistä, joilta kaupunki ei ole onnistunut<br />
perimään saataviaan. Maksamatta jättäneiden listasta ilmenee velallisen nimen lisäksi taloudellisia<br />
tieto<strong>ja</strong>, kuten velkajärjestelyssä olo, varattomuus tai se, ettei maksua ole suostuttu maksamaan. Myös<br />
kuolleet velalliset <strong>ja</strong> kuolinpesät ovat listalla <strong>ja</strong> kuolinpesien taloudellinen tila on mainittu. Tyypilliset<br />
saatavat ovat päivähoito-, vuokra- <strong>ja</strong> jätehuoltomaksu<strong>ja</strong>. Listalla on tieto<strong>ja</strong> myös sosiaalihuollon<br />
asiakkaista. Nämä velat ovat vähävaraisten henkilöiden maksamattomia kotipalvelu- <strong>ja</strong><br />
työkeskusmaksu<strong>ja</strong>. S:n kaupunginsihteeri perustelee ratkaisua sillä, että kaupunginhallituksen<br />
pöytäkir<strong>ja</strong>t ovat julkisia asiakirjo<strong>ja</strong><br />
Käsitykseni mukaan, kun otetaan huomioon edellä mainittujen perusoikeuksia koskevien säännösten<br />
tarkoitus <strong>ja</strong> perusteet, kysymyksessä olevassa tilanteessa yksityiselämän suo<strong>ja</strong>a koskeva perusoikeus on<br />
hallinnon julkisuuperiaatetta turvaavaa perusoikeutta painavampi. Tässä tapauksessa ei ole ollut<br />
ulosottolain mukaisia perusteita julkaista näitä tieto<strong>ja</strong> ulosotossa havaitusta varattomuudesta. Kunnan<br />
tiedotustoimintaan ei siten voida edellä mainitut perusoikeussäännökset, julkisuuslainsäädännön <strong>ja</strong><br />
kuntalain säännökset huomion ottaen katsoa kuuluvan kunnan velko<strong>ja</strong>n ominaisuudessa kuntalaistensa<br />
taloudellisesta asemasta <strong>ja</strong> henkilökohtaisista oloista saamien tietojen julkaiseminen <strong>ja</strong> näytteille<br />
paneminen. Varattomuutta koskevat tiedot ovat myös siinä määrin arkaluonteisia, että hyvä<br />
tiedonhallintapa edellyttää, ettei niitä tällaisessa yhteydessä anneta sivullisten käyttöön tai tietoon.<br />
Käsitykseni mukaan kunnanhallituksen ei olisi tullut julkaista kysymyksessä olevia yksityisyyden suo<strong>ja</strong>n<br />
piiriin kuuluvia tieto<strong>ja</strong>.<br />
Edellä lausutuilla perusteilla katson, että S:n kaupunginhallitus on julkaisemalla edellä mainitut tiedot<br />
kaupunginhallituksen pöytäkir<strong>ja</strong>n liitteissä menetellyt tapahtumien aikana voimassa olleiden asiakirjojen<br />
julkisuutta koskevien säännösten vastaisesti. Menettely ei käsitykseni mukaan ole myöskään voimassa<br />
olevassa julkisuuslainsäädännössä säädetyn hyvän tiedonhallintatavan mukaista.<br />
16
Velko<strong>ja</strong>n oikeus salassa pidettävien<br />
tietojen antamiseen<br />
Perintä toimeksiannon hoitamista varten<br />
välttämättömät tiedot saa antaa<br />
– Saatavan peruste <strong>ja</strong> velallisen yksilöinti<br />
Henkilötietojen suo<strong>ja</strong>sta voimassa mitä siitä<br />
yleisesti säädetään (HenkilötietoL)<br />
– Henkilötunnusta saa käyttää<br />
Henkilötunnuksen tarpeellisuus<br />
lainaa<strong>ja</strong>rekisterissä<br />
Tietosuo<strong>ja</strong>valtuutetun hakemuksessa oli kysymys<br />
henkilötunnuksen tarpeellisuudesta Turun<br />
kaupunginkir<strong>ja</strong>ston lainaa<strong>ja</strong>rekisterissä. Lautakunta<br />
katsoi toisin kuin tietosuo<strong>ja</strong>valtuutettu, että<br />
henkilötunnuksen käyttö Turun kaupunginkir<strong>ja</strong>ston<br />
lainaa<strong>ja</strong>rekisterissä oli rekisterin käyttötarkoituksen<br />
kannalta tarpeellista. Henkilötunnusta tuli voida<br />
käyttää vain lainaa<strong>ja</strong>kortin antamista <strong>ja</strong><br />
lainausoikeuden lakkaamista koskevissa tilanteissa<br />
sekä perintätilanteissa.<br />
17
Maksuvaatimuksen/muistutuksen<br />
sisältö <strong>ja</strong> määrä<br />
Ennen kuin ammattimainen perintätoimisto siirtyy oikeudelliseen<br />
perintään, sen on lähetettävä maksuvaatimus<br />
Vähintään yksi kir<strong>ja</strong>llinen vaatimus/muistutus<br />
Velko<strong>ja</strong>n nimi <strong>ja</strong> osoite<br />
– velallisen tulee tietää, kuka velkoo<br />
– harhaanjohtavat tiedot hyvän perintätavan vastaisia<br />
Saatavan peruste<br />
– yksilöitävä mahdollisimman tarkasti<br />
Saatavan erittely<br />
– Pääoma, korko, viivästyskorko, perintäkulut <strong>ja</strong> niiden<br />
kokonaissumma<br />
Maksun saa<strong>ja</strong>, maksutapa <strong>ja</strong> –aika<br />
Maksuvaatimuksen huomautus- <strong>ja</strong> maksuaika<br />
– lain perustelut: kohtuullinen 10 pv:n maksuaika<br />
Perintäkulut<br />
Vain jos saatavasta on vähintään 14 pv ennen sen<br />
erääntymistä lähetetty velalliselle lasku tai muu<br />
erääntymisilmoitus <strong>ja</strong><br />
erääntymisestä on ennen maksumuistutuksen<br />
lähettämistä kulunut vähintään 14 pv<br />
Uudesta maksumuistutuksesta/vaatimuksesta saa<br />
vaatia perintäkulu<strong>ja</strong> vain, jos edellisen<br />
maksumuistutuksen tai maksuvaatimuksen<br />
lähettämisestä on kulunut vähintään 14 pv<br />
18
Perintäkulujen suuruus kulutta<strong>ja</strong>saatavan<br />
perinnässä<br />
Enimmäismäärät:<br />
– Kir<strong>ja</strong>llinen maksumuistutus: 5 €<br />
– Perintälain mukainen maksuvaatimus 21 €, jos pääoma < 250 €<br />
<strong>ja</strong> 45 € jos yli 250 €<br />
Velallisen kokonaiskuluvastuu:<br />
– Saman kulutta<strong>ja</strong>saatavan perinnästä velalliselta saa vaatia<br />
enintään 190 €, jos pääoma < 250 € <strong>ja</strong> 220 €, jos pääoma yli<br />
250€<br />
– Ed. säädetyt määrät ylittävät todelliset perintäkulut, jos<br />
perinnän suorittaminen on ollut poikkeuksellisen vaikeaa eikä<br />
toteutettu<strong>ja</strong> perintätoimia voida pitää suhteettomina ottaen<br />
huomioon erityisesti saatavan pääoma<br />
Saatavan riitautuksen vaikutus perintään<br />
Maksuväite<br />
”Maksoin ennen kuin sain maksumuistutuksen”<br />
– Ratkaisevaa on perintätoimen alkamisen a<strong>ja</strong>nkohta,<br />
ei se, milloin velallinen on saanut tai väittää<br />
saaneensa maksumuistutuksen.<br />
Saatavan riitautus<br />
– Kulutta<strong>ja</strong>-asiamies, kulutta<strong>ja</strong>valituslautakunta,<br />
Kulutta<strong>ja</strong>n asema<br />
19
Perintätilanteen ennakointi käyttösäännöissä <strong>ja</strong><br />
tiedotteissa<br />
Hyvän hallinnon perusteet huomioon<br />
Maksut <strong>ja</strong> perintä<br />
Siirtäminen perimistoimistolle<br />
Perintäkulu<strong>ja</strong> koskevat maininnat<br />
– Perintälain pakottavuus huomioon<br />
Huomautusaika<br />
– Kunnan yksipuolisesti asettama<br />
huomautusaika ei sido<br />
Kulutta<strong>ja</strong>perinnän valvonta<br />
Kulutta<strong>ja</strong>-asiamies<br />
Pakkokeinot<br />
– Markkinaoikeus tai kulutta<strong>ja</strong>-asiamies<br />
– Kielto<br />
– Uhkasakko<br />
20
Vanhentumislaki<br />
Soveltamisala koskee<br />
kir<strong>ja</strong>stomaksu<strong>ja</strong><br />
Erityislaki syrjäyttää<br />
vanhentumislain<br />
Pakottavuus<br />
Vanhentumisaika<br />
Yleinen vanhentumisaika 3 vuotta<br />
Vanhentumisa<strong>ja</strong>n alkaminen eräpäivästä<br />
Korvausvelan vanhentumisa<strong>ja</strong>n alkaminen <strong>ja</strong><br />
enimmäisaika<br />
– Kun velko<strong>ja</strong> esittää maksuvaatimuksen velalliselle<br />
– Vanhentumisen takara<strong>ja</strong> 10 vuotta<br />
sopimusrikkomuksesta taikka vahinkoon<br />
johtaneesta tapahtumasta<br />
21
Vanhentumisen katkaiseminen<br />
� Vapaamuotoiset katkaisutoimet<br />
Osapuolten sopimus<br />
Velallisen toimesta<br />
Velko<strong>ja</strong>n toimesta<br />
� Oikeudelliset katkaisutoimet<br />
Velko<strong>ja</strong>n kanne<br />
Saamisen ilmoittaminen maksukyvyttömyysmenettelyssä<br />
Ulosottomenettely<br />
� Katkaisemisen vaikutukset<br />
Uusi vanhentumisaika yleissäännöksen tai erityissäännösten<br />
perusteella<br />
Viiden vuoden vanhentumisaika, kun velasta on annettu<br />
lainvoimaiseksi tullut tuomio tai muu ulosottoperuste, joka<br />
voidaan panna täytäntöön niin kuin lainvoimainen tuomio<br />
Vanhentumisen vaikutukset<br />
Suoritusvelvollisuuden lakkaaminen<br />
– Velvollisuus suorittaa velkaa lakkaa, kun<br />
velka vanhentuu<br />
– Vanhentuneen velan suorittaminen <strong>ja</strong><br />
suorituksen palauttaminen<br />
Kuittaus<br />
– Velko<strong>ja</strong>n oikeus käyttää vanhentunutta<br />
saatavaa kuittaukseen<br />
22
Lopuksi<br />
OTT Sami Mahkonen:” Julkilausumattomana<br />
lähtökohtana on usein kaiketi a<strong>ja</strong>tus yhdestä <strong>ja</strong><br />
samalla ainoasta oikeasta tavasta ratkaista tietty<br />
oikeusongelma. Tämä on syytä asettaa<br />
kyseenalaiseksi. Ei näet ole mitenkään sanottua,<br />
että määrättyyn ongelmaan edes olisi sellainen<br />
ratkaisu, joka viime kädessä olisi se ainoa oikea.<br />
Pikemminkin päinvastoin, sillä kenties yllättävänkin<br />
usein jokin ongelma voidaan ratkaista monellakin<br />
vaihtoehtoisella tavalla. Korkeimpien oikeuksien<br />
äänestysratkaisut ovat tästä todisteina. Selitys on<br />
yksinkertainen: laki ei ole niin kuin se luetaan – laki<br />
on niin kuin sitä tulkitaan.” (Mahkonen,<br />
Lastensuojelu <strong>ja</strong> laki, Edita Publishing 2007)<br />
23
Change language