Maatalousyrittäjien eläkevakuutus
Maatalousyrittäjien eläkevakuutus
Maatalousyrittäjien eläkevakuutus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Maatalousyrittäjien</strong> <strong>eläkevakuutus</strong><br />
Eläkkeen tulisi olla vakuutusajasta sidonnainen eläkkeelle<br />
jäännistä seuraavan tulonmenetyksen korvaus.<br />
Koska vakuutusmaksuihin vaikuttavat ansiotulot voivat<br />
vaihdella huomattavasti, ei eläkettä määritellä viimeisen<br />
määräpäivää edeltävän tulon (korvausperuste) vaan<br />
useampien vuosien tulon keskiarvon perusteella. Eläke<br />
lasketaan kertomalla tämä kokonaiskorvausperuste<br />
tietyllä prosenttiosuudella (nostosumma).<br />
Korvaus määritellään niiden 228 maksukuukauden<br />
perusteella, joiden kokonaistyötulo oli suurin (2007; vuo-<br />
teen 2028 mennessä tämä laskuaika nostetaan asteittain<br />
40 vuoteen).<br />
Maksukuukaudet, jotka on kerätty joko määräpäivän<br />
vuonna tai ennen 1. tammikuuta 1972 BSVG:n piirissä,<br />
jäävät kuitenkin korvausperusteen määrityksen ulkopuolelle.<br />
Nostosumma<br />
Nykyisin kokonaiskorvausperusteelle lasketaan<br />
jokaista kahtatoista vakuutuskuukautta kohden 1,84<br />
nostopistettä – riippumatta näiden kuukausien ajallisesta<br />
sijainnista. Nostot laskevat vuoteen 2009 mennessä 1,78<br />
prosenttiin. Mikäli tämän jaotuksen jälkeen jäljelle jää<br />
vielä alle kaksitoista vakuutuskuukautta, tulee näille kuukausille<br />
laskea vastaava nostoprosentti. Nostosumma ei<br />
voi kuitenkaan ylittää 80 prosenttia korkeimmasta eläkkeen<br />
laskennassa huomioitavasta korvausperusteesta.<br />
Mikäli vakuutettu jää eläkkeelle ennen eläkeikää (60./65.<br />
ikävuosi) lasketaan eläkettä jokaista aikaistettua 12 kuukautta<br />
kohden 4,2 prosentilla (vähennys). Vähennys ei<br />
kuitenkaan voi ylittää 15 prosenttia eläkkeestä.<br />
Mikäli vakuutettu jää eläkkeelle vasta eläkeiän jälkeen, nostetaan<br />
eläkettä 4,2 prosentilla jokaista eläkeiän ylittävää 12<br />
ELÄKE-<br />
VAKUUTUS
ELÄKE-<br />
VAKUUTUS<br />
työkuukautta kohden. Näissä tapauksissa enimmäismäärä<br />
on 91,76 prosenttia korkeimmasta huomioitavasta korvausperusteesta.<br />
SVB:n <strong>eläkevakuutus</strong> kattaa seuraavat vakuutustapahtumat:<br />
Ikä<br />
■ Vanhuuseläke<br />
Vakuutustapahtuman alkaminen:<br />
Miehet: vakuutettu täyttää 65 vuotta<br />
Naiset: vakuutettu täyttää 60 vuotta (1.1.2024 alkaen<br />
eläkeikää nostetaan asteittain 65 vuoteen 31.12.2033<br />
mennessä)<br />
Yleisedellytys:<br />
● 180 vakuutuskuukautta viimeisten 360 kalenterikuukauden<br />
aikana (puiteaika) ennen määräpäivää<br />
tai<br />
● 180 maksukuukautta lakisääteisessä tai vapaaehtoisessa<br />
vakuutuksessa tai<br />
● 300 vakuutuskuukautta ennen määräpäivää<br />
– vain 1. tammikuuta 1956 jälkeen kertyneet<br />
korvauskuu kaudet huomioidaan.<br />
Erityisedellytykset:<br />
● ei ole tässä eläkkeessä<br />
■ Varhennettu van-<br />
huuseläke, pitkän<br />
vakuutusajan jäl-<br />
keen<br />
Vuoden 2003 eläkeuudistuksessa<br />
poistettiin varhennettu<br />
vanhuuseläke<br />
31.12.2003 alkaen, ja samalla<br />
päätettiin siirtymäkausisäännöksistä.<br />
Näin<br />
ollen tiettyjen edellytysten<br />
täyttyessä (erityisen paljon<br />
vakuutuskuukausia) on<br />
mahdollista saada tämä eläke myös 31.12.2003 jälkeen.<br />
Varhennetun vanhuuseläkkeen eläkeikä (naiset: 56,5<br />
vuotta, miehet: 61,5 vuotta) nostetaan asteittain vastaamaan<br />
eläkeikää (60./65. ikävuosi) vuoteen 2014 mennessä.
Työkyvyttömyys<br />
■ Työkyvyttömyyseläke<br />
Työkyvyttömyys:<br />
Vakuutettu katsotaan työkyvyttömäksi, mikäli hän<br />
fyysisen tai psyykkisen sairauden vuoksi ei pysty harjoittamaan<br />
säännöllistä itsenäistä tai ei-itsenäistä ammattia<br />
(ei ammattisuojaa).<br />
Yli 57-vuotiaat maatalousyrittäjät nauttivat vahvistettua<br />
ammattisuojaa. Tämä tarkoittaa, että maatalousyrittäjä<br />
katsotaan työkyvyttömäksi, mikäli hän fyysisen<br />
tai psyykkisen sairauden vuoksi ei pysty harjoittamaan<br />
sitä maataloudellista ammattia, jota hän on harjoittanut<br />
ainakin 120 kalenterikuukautta viimeisten 180<br />
kalenterikuukauden aikana ennen määräpäivää.<br />
Vakuutustapahtuman alkaminen<br />
Työkyvyttömyys, jonka arvioidaan kestävän vähintään<br />
kuusi kuukautta<br />
Yleisedellytys:<br />
● 180 maksukuukautta lakisääteisessä tai<br />
vapaaehtoisessa vakuutuksessa tai<br />
● 300 vakuutuskuukautta (korvauskuukaudet<br />
vasta 1. tammikuuta 1956 jälkeen)<br />
Määräpäivä alle 50-vuotiaana:<br />
● 60 vakuutuskuukautta viimeisten 120 kalenterikuukauden<br />
aikana<br />
Määräpäivä yli 50-vuotiaana:<br />
● Vaaditaan yksi vakuutuskuukausi lisää jokaista<br />
elinkuukautta kohden, korkeintaan kuitenkin 180<br />
vakuutuskuukautta. Puiteaika nousee kahdella kalenterikuukaudella<br />
jokaista elinkuukautta kohti.<br />
Erityisedellytykset:<br />
● Vanhuuseläkkeet tai varhennetun vanhuuseläkkeen<br />
edellytykset eivät saa vielä täyttyä.<br />
ELÄKE-<br />
VAKUUTUS
ELÄKE-<br />
VAKUUTUS<br />
Kuolema<br />
■ Leskeneläke<br />
Leskeneläke on 0-60 prosenttia<br />
siitä eläkkeestä,<br />
johon vainaja oli tai olisi<br />
ollut oikeutettu. Prosenttiosuuden<br />
korkeus riippuu<br />
kuolleen aviopuolison ja<br />
lesken bruttotuloista (mukaan<br />
lukien erikoismaksut)<br />
viimeisten kahden vuoden<br />
aikana ennen puolison<br />
kuolemaa.<br />
■ Lapseneläke<br />
Lapseneläke on yhden vanhemman menettäneelle lapselle<br />
40 prosenttia 60-prosenttisesta leskeneläkkeestä<br />
ja molemmat vanhemmat menettäneelle lapselle 60<br />
prosenttia 60-prosenttisesta leskeneläkkeestä. Lapseneläkettä<br />
maksetaan, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Yli<br />
18-vuotiaille lapseneläkettä voidaan myöntää vain<br />
tiettyjen edellytysten täyttyessä.<br />
■ Leskeneläke kun yrityksen toimintaa jatketaan<br />
Mikäli leski jatkaa vakuutetun puolison yrityksen toimintaa<br />
tämän kuoleman jälkeen vähintään kolmen vuoden<br />
ajan (tämä ei koske yhteistä yritystoimintaa tai puolisoa,<br />
joka työskenteli yrityksessä päätoimisesti puolison kuolemaan<br />
saakka), lasketaan kuolleelle puolisolle avioliiton<br />
aikana SVB:n eläkevakuutukseen kertynyt vakuutusaika<br />
lesken omaan eläkkeeseen.<br />
Kuolleen aviopuolison vakuutusaikaa ei kuitenkaan voida<br />
laskea lesken eläkkeeseen, mikäli tämä nostaa leskeneläkettä.<br />
Puolison vakuutusaikaa ei myöskään lasketa ollenkaan<br />
tai vain osaksi lesken omaan eläkkeeseen, mikäli<br />
leskelle on avioliiton aikana kertynyt omaa vakuutusaikaa<br />
(paitsi: lasten kasvatukseen käytetyistä ajanjaksoista kertynyt<br />
vakuutusaika).<br />
Eläkemaksujen lisäksi SVB:n eläkevakuutuksesta<br />
suoritetaan seuraavia korvauksia ja etuuksia:<br />
● Lapsikorotus<br />
Jokaista alle 18-vuotiasta lasta kohden (tietyin edellytyksin<br />
myös tätä vanhempia lapsia kohden) lisätään vanhemman<br />
omaan vakuutukseen lapsikorotus. Lapsikorotuksen<br />
voi saada vain toinen vanhemmista.
������������������������������������<br />
������������<br />
�������������������<br />
��������������<br />
���������������<br />
���������������<br />
�������������������<br />
�����<br />
���������<br />
�<br />
����������<br />
�����<br />
● Tasoituslisä<br />
Eläkevakuutuksessa on säädetty, että pientä eläkettä<br />
saavat vakuutetut, joilla ei ole lisätuloja, tai nämä ovat<br />
pieniä, eikä elatusoikeutta, saavat eläkkeeseensä tasoituslisän<br />
(Itävallassa oleskellessaan):<br />
Omalle eläkkeelle ja perhe-eläkkeille määritellään vuosittain<br />
ohjesumma, jonka tarkoituksena on taata vähimmäistulot.<br />
Mikäli eläkkeen, muiden huomioitavien<br />
nettotulojen ja elatusoikeuden summa (kokonaistulot)<br />
jää tämän ohjesumman alle, on vakuutetulla<br />
oikeus saada eläkkeeseensä tämän erotuksen korkuinen<br />
tasoituslisä.<br />
Maa-/metsätalousyrityksen jatkamisesta saadut tulot<br />
lasketaan kiinteänä summana nettotuloiksi.<br />
Mikäli maa-/metsätalousyritys on jo siirretty seuraavalle<br />
sukupolvelle tai vuokrattu, lisätään tuloihin tasoituslisää<br />
määritettäessä kiinteä summa, joka määrittyy<br />
siirretyn alan jyväluvun mukaan (lasten suorittama<br />
laskennallinen syytinkikorvaus). Tämä summa vähennetään<br />
tasoituslisästä.<br />
ELÄKE-<br />
VAKUUTUS
ELÄKE-<br />
VAKUUTUS<br />
● Hoitotuki<br />
�<br />
�<br />
�<br />
�<br />
�<br />
�<br />
�<br />
������������������������<br />
�������������<br />
�������������<br />
������<br />
������<br />
��������������<br />
������ ����������������������������������������<br />
����������������������������������<br />
������������������������������<br />
��������������<br />
������<br />
��������������������������������<br />
������������<br />
�������������������������������������������� ������<br />
�����������������<br />
���������������������<br />
���������������������������������<br />
������<br />
��������������<br />
������������������<br />
�����������<br />
��������������������������������������������<br />
������<br />
������������<br />
Hoitotuen tavoitteena on korvata hoidosta johtuvat<br />
lisämenot kiinteän tukisumman avulla, ja näin turvata<br />
hoitoa tarvitseville henkilöille heidän tarvitsemansa<br />
hoito ja apu, ja samalla parantaa heidän edellytyksiään<br />
viettää itsenäistä ja omiin tarpeisiinsa perustuvaa<br />
elämää.<br />
Oikeus tukeen syntyy (tuen korkeus on portaittainen<br />
ja tukitasoja on seitsemän), mikäli hoidon arvioitu<br />
tarve on vähintään 6 kuukautta. Mikäli tuen myöntämisen<br />
tai korottamisen aikaan sen edellytyksen päättyminen<br />
on odotettavissa, voidaan tuki myöntää myös<br />
määräajaksi.<br />
Maa-/metsätalouden erikoisuuksia<br />
■ Aviopuolisot jakavat eläkkeen<br />
Anomuksesta puolet vakuutetun eläkkeestä voidaan<br />
maksaa hänen puolisolleen, mikäli seuraavat edellytykset<br />
täyttyvät:<br />
● Puoliso on johtanut maa-/metsätalousyritystä yhdessä<br />
eläkkeeseen oikeutetun kanssa omalla vastuulla ja<br />
omaan laskuun tai on työskennellyt yrityksessä päätoimisesti<br />
vähintään 120 kalenterikuukautta (työkyvyttömyyseläkkeen<br />
kohdalla 60 kalenterikuukautta).
● Eläkkeensaajan puoliso ei harjoita mitään itsenäistä<br />
tai ei-itsenäistä ammattia, eikä hän kuulu pakollisen<br />
eläkevakuutuksen piiriin, eikä hän saa omaa eläkettä.<br />
Jaettavaksi tulee nettoeläke (lapsikorotukset ja mahdolliset<br />
tasoituslisät mukaan lukien). Tämä tarkoittaa, että lakisääteiset<br />
vähennykset tehdään ennen eläkkeen jakamista<br />
(esim. sairausvakuutusmaksu).<br />
Hoitotukea ei saa jakaa, koska se kuuluu yksinomaan hoitoa<br />
tarvitsevalle henkilölle.<br />
■ Maatalon emännän<br />
eläke<br />
1. tammikuuta 1992 alkaen<br />
molemmat aviopuolisot voivat<br />
kartuttaa vakuutusaikaa SVB:n<br />
eläkevakuutukseen, mikäli he<br />
johtavat maa-/metsätalousyritystä<br />
yhdessä. Tähän saakka<br />
vakuutusaikaa kertyi vain toiselle<br />
puolisolle – useimmiten<br />
miehelle.<br />
Vakuutusmaksut määritellään<br />
tällöin maa-/metsätalousyrityksen<br />
puolen jyväluvun<br />
perusteella, jotta vältetään yrityksen taloudellista lisärasitusta.<br />
Tämän järjestelyn etuna on, että molemmat aviopuolisot<br />
saavat oikeuden omaan eläkkeeseen. Tällä on merkitystä<br />
varsinkin toisen puolison sairastuessa. Lisäksi tämä parantaa<br />
maatalon emännän oikeudellista asemaa.<br />
ELÄKE-<br />
VAKUUTUS
ELÄKE-<br />
VAKUUTUS<br />
Täydennys Eläkejärjestelmien yhdenmukaistaminen<br />
Jatkuvasti nouseva keskimääräinen elinikä sekä laskeva<br />
syntyvyys tekevät eläkejärjestelmien uudistamisen välttämättömäksi.<br />
Tilannetta pahentaa se, että todellinen<br />
eläkkeen alku ja lakimääräinen eläkeikä ovat kaukana toisistaan.<br />
Tähän saakka Itävallassa on aiempien vuosien<br />
eläkeuudistuksilla pyritty turvaamaan eläkkeet muuttamalla<br />
järjestelmän osia.<br />
”Varhaiseläkeikää“ nostamalla ja eläkkeen vähennyksillä,<br />
mikäli eläkkeelle jäädään ennen eläkeikää, on luotu kimmokkeita<br />
olla jäämättä eläkkeelle ennen eläkeikää. Eläkekulujen<br />
nousun tasoittamiseksi on korvausperusteen<br />
laskennassa huomioitavaa aikaa pidennetty ja eläkkeiden<br />
kehitys on sidottu nettopalkkoihin.<br />
Eläkejärjestelmien vuonna 2005 suoritettu yhdenmukaistaminen<br />
perustui täysin toiseen lähtökohtaan.<br />
Itävallan eläkejärjestelmä on perinteisesti ollut ammattikuntien<br />
mukainen. Jokaisella ammattikunnalla on ollut<br />
oma, tämän ryhmän tarpeisiin sopiva eläkeoikeus. Vaihtelevat<br />
määräykset ovat kuitenkin johtaneet ammattikuntien<br />
eriarvoiseen kohteluun, mikä on saanut osakseen yhä<br />
enemmän vastustusta. Nykyisen eläkkeiden yhdenmukaistamisen<br />
kautta on luotu yhteinen, yhdenmukainen<br />
eläkelaki 1.1.1955 jälkeen syntyneille.<br />
Yhdenmukaistettu lainsäädäntö, Allgemeine Pensionsgesetz<br />
(APG, yleinen eläkelaki) koskee 1.1.1955 jälkeen<br />
syntyneitä henkilöitä ja se tuli voimaan 1.1.2005.<br />
Yleisen eläkelain perusperiaate on, että jäädessään<br />
eläkkeelle lakisääteisessä eläkeiässä (65 vuotta) 45 vakuu-<br />
����������<br />
��������<br />
���<br />
�����������<br />
�����������<br />
��������� ����������<br />
��������<br />
Yhdenmukainen eläkejärjestelmä kaikille ammattiryhmille
tus-/maksuvuoden jälkeen kaikki ammatinharjoittajat<br />
saavat eläkkeen, joka on 80 prosenttia koko työelämän<br />
keskiarvotulosta.<br />
Tätä varten Itävallan sosiaalivakuutuslaitosten keskusliitto<br />
avaa jokaiselle vakuutetulle henkilökohtaisen eläketilin.<br />
Tälle tilille tulevat kaikki maksetut ja korotetut vakuutusmaksut<br />
ja kerätyt korvausoikeudet (kuten lasten kasvatukseen<br />
käytetyt ajanjaksot). Eläketilillä olevia oikeutuksia<br />
korotetaan vuosittain ja eläkkeelle jäädessä ne vastaavat<br />
eläkkeen määrää.<br />
Jatkossa kaikki kertyneet ajat näkyvät eläketilillä vakuutusaikoina.<br />
Enää ei tehdä eroa lakisääteisen vakuutuksen,<br />
vapaaehtoisen vakuutuksen ja/tai korvausaikojen<br />
välillä. Kaikkia vakuutusaikoja käsitellään eläkkeen laskennassa<br />
maksuaikoina, joilla on työtulo (esim. lasten kasvatukseen<br />
käytetyille ajanjaksoille käytetään lakisääteistä<br />
kiinteää työtuloa).<br />
Eläkeikä on kaikille vakuutetuille 65 vuotta. Lisäksi määritellään<br />
aikaikkuna, joka mahdollistaa eläkkeelle jäämisen<br />
62-vuotiaana (kuitenkin vähennysten kanssa).<br />
Siirtymisoikeus<br />
Siirtyminen nykyisestä eläkelainsäädännöstä yhdenmukaistettuun<br />
eläkejärjestelmään tapahtuu rinnakkaislaskennan<br />
kautta 1.1.1955 jälkeen syntyneille henkilöille.<br />
Tässä koko työaikaa verrataan fiktiivisesti nykyisen ja yhdenmukaistetun<br />
eläkelainsäädännön välillä. Eläke muodostuu<br />
näissä järjestelmissä saatujen vakuutusaikojen<br />
keskiarvosta.<br />
ELÄKE-<br />
VAKUUTUS
Change language