Maistele! Suomen
Maistele! Suomen suosituin oluttyyli on vaalea lager. Se on pohja hiivalla ja viileässä pantu. Pintahiivalla syntyy oluiden rehevämpi makukirjo. Pils Pils on lähtöisin tšekkiläisestä Plzeňin kaupungista. Kaupungin nimi on saksaksi Pilsen, ja siitä muotoutui oluen nimeksi pils, pilsener eli pilseniläinen. Se on Suomen ja maailman suosituimman oluen, vaalean lagerin alatyyli. Pils mullisti syntyessään 1840-luvulla olutmaailman. Siihen asti oli nautittu tummahkoa sameaa olutta savituopeista. Yhtäkkiä oluesta tuli vaaleaa ja kirkasta – se huusi itselleen lasia! Pilsner Urquellin panimolla syntynyt tyyli omaksuttiin pikavauhtia myös naapurimaassa Saksassa, ja nykyisin moni mainion rapsakas pils onkin saksalaista alkuperää. Lagerista pilsin erottaa aavistuksen voimakkaampi humalointi. Pils sopii erinomaisesti janojuomaksi, mutta ei vieroksu ruokaakaan. Kotimaassaan pilsiä harvoin nautitaan napostelematta samalla juustoa, makkaraa tai muuta olutruokaa. E Pilsner Urquell, 4,4 %. APA – American Pale Ale IPAn pikkusisko APA on se helpompi pale ale. Tasapainoinen, helposti lähestyttävä american pale ale sopii moneen. Väriltään vaaleassa, ohramaltaaseen perustuvassa APAssa käytetään joko amerikkalaisia humala lajikkeita tai uuden maailman humalia. Mallas on lähinnä humalan aromien tukena, ei luonteenomaisena piirteenä. APAssa ei ole yhtä voimakkaita hiivan tuomia hedelmäisiä sävyjä kuin IPAssa, vaan se on joka suhteessa helppo. American pale ale on melko varma valinta ruoan kuin ruoan kanssa ja sammuttaa takuulla janon. E Sierra Nevada Pale Ale, 5,6 %. { 18 – merelle – 2/18 }
IPA – India Pale Ale India pale ale humaloitiin alkujaan Britteinsaarilla myytyjä ale-oluita voimakkaammin, jotta se kestäisi hyvänä merimatkan Intiaan. Yhdysvalloissa 1970-luvun lopulla käynnistyneen pienpanimobuumin myötä IPAsta tuli pienten jenkkipanimoiden ikoninen tyyli. Sittemmin ympäri maailman levinnyt tyyli laittaa kaiken överiksi. Sen luonteeseen kuuluvat raikkaat, usein sitruksiset amerikkalaiset humalalajikkeet. IPAn alatyyleistä trendikkäin on NEIPA tai Vermont IPA, jossa oluesta tehdään samea vehnähiutaleita käyttämällä. Tuoksu on aromaattisen raikas, mielellään sitruksisia aromeita erittävillä humalilla aikaansaatu. Kokonaisuus on kevyempi kuin perinteinen amerikkalaistyylinen IPA. E Sierra Nevada Torpedo IPA, 7,2 %. Saison Saisonille on ominaista hapokkuus, joka tekee siitä suussa pirskahtelevan, kepeän kesäjuoman. Maatalousyhteiskunnan vuodenkiertoon liittynyt juoma on vaivihkaa noussut huippusuosituksi. Saisonia pantiin alun perin Belgiassa viileällä talvikaudella kesätyöläisiä varten, mutta nykyisin siitä tehtaillaan mitä mielikuvituksellisimpia versioita – joskus se on hapanta, toisin kuin esikuvansa, ja milloin milläkin hedelmällä tai marjalla maustettua. Perinteikäs saison on parhaimmillaan, kun siinä tasapainottelevat hiivan tuomat aromit ja raikkaus. E Pohjala Hooaeg Saison, 5,5 %. Vehnäolut Vehnäolutta tehdään perinteisesti Saksassa ja Belgiassa. Naapurimaiden tyylit eroavat toisistaan täysin: saksalaiset panevat olueen vähintään puolet vehnämallasta ja käyttävät hiivaa, jonka ansiosta vehnäisyyteen yhdistyy vahva banaanisuus ja neilikkaisuus. Belgialaiset taas eivät käytä mallastettua vehnää, vaan noin puolet oluen raakaaineesta on viljaa ihan sellaisenaan. Mallastamattoman vehnän ansiosta witbierinä tunnettu belgivehnä on kevyempi ja helpommin lähestyttävä kuin saksalaisserkkunsa. Väri on hyvin vaalea ja suutuntuma ohuehko. Humalan rooli vehnäoluessa on perinteisesti miltei huomaamaton. Amerikkalaiset tekevät vehnäoluenkin toisin: raikas humalointi kuuluu amerikkalaiseen vehnäolueen. Humaloitu vehnäolut on vieläkin raikkaampi kesäjuoma kuin perinteinen vehnä. E Franziskaner Hefe, 5,0 %. { 19 – merelle – 2/18 }
