PÃ¤Ã¤liikenneverkko - Rauma

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 

PÄÄLIIKENNEVERKKO 

Ramboll Finland Oy 

Pori 2005

Julkaisua saatavana: 

http://www.rauma.fi/SatLJS/osaselvitykset.htm

TIIVISTELMÄ 

Pääliikenneverkko koostuu tietyn rajatun alueen tärkeimpien väylien muodostamasta 

verkosta. Tässä työssä pääliikenneverkkoa on tarkasteltu kahdella 

tasolla –yhtäältä koko maakunnan pääliikenneyhteyksien muodossa ja 

toisaalta astetta tarkemmalla tasolla Rauman seudun sisäisten yhteyksien 

kannalta. Pääliikenneverkon rungon muodostavat valta-, kanta- ja seututiet, 

Pori–Tampere- ja Rauma–Kokemäki –radat, lentoyhteydet Porista Helsinkiin 

sekä Porin ja Rauman satamat vesiväylineen. Runkoa täydentävät seutukuntien 

kannalta tärkeät yhdystiet sekä Raumalla ja Porissa katuverkon 

pääväylät. 

Suunnittelualueeseen kuuluvat Satakunnan maakunta sekä tarkemmalla tarkastelutasolla 

Rauman seutu, joka koostuu Euran, Eurajoen, Kiukaisten, 

Kodisjoen, Köyliön, Lapin, Rauman ja Säkylän kunnista. Vuoden 2003 seutukuntajaon 

mukainen Porin seutu on käsitelty aiemmin laaditussa Porin 

seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, ja sen osalta on tässä käsitelty 

kytkennät maakunnan pääliikenneverkkoon. 

Pääliikenneverkon suurimmat ongelmat ja kehittämistarpeet liittyvät erityisesti 

liikenneturvallisuuteen, joka on maakunnan valta- ja kantatiestöllä selvästi 

valtakunnallisen keskitason alapuolella. Maakunnan tiestö on myös 

monilta osin kapeata ja sen rakenne on heikkenemässä kiihtyvää tahtia. Rataverkon 

ongelmana on Kokemäki–Tampere–Jämsänkoski –rataosuuden 

alhainen kantavuus sekä useat tasoristeykset. Meriväylillä laivakuljetusten 

tehokkuutta haittaavat Rauman ja Porin osittain matalat vesiväylät. 

Maakunnan pääliikenneverkon kehittämistä ohjaavat tavoitteet ovat työn aikana 

täsmentyneet seuraaviksi: 

Tasapuolisuus ja yhteydet maakunnan ulkopuolelle 

• Pääliikenneverkko palvelee mahdollisimman tasapuolisesti kaikkien 

Satakunnan asukkaiden sekä elinkeinoelämän tarpeita ja on osa valtakunnallista 

pääliikenneverkkoa. 

• Kuntakeskuksista on sujuvat yhteydet pääliikenneverkolle. 

• Tarjotaan nopeat ja sujuvat rautateiden henkilö- ja tavaraliikenneyhteydet. 

• Turvataan Porin lentoaseman toimintaedellytykset. 

Elinkeinoelämän kuljetukset 

• Tarjotaan tasokkaat, toimivat ja turvalliset rautatie- ja päätieyhteydet 

sekä yhteydet satamiin ja tavaraterminaaleihin. 

• Turvataan tieverkon kunto ja parannetaan pääliikenneverkon rakenteellista 

kuntoa. 

• Turvataan vesikuljetusten toimintaedellytykset satamien meriväylillä 

ja vahvistetaan satamien kilpailukykyä. 

Turvallisuus ja ympäristö 

• Pääliikenneverkon turvallisuus on vähintään valtakunnallista keskitasoa. 

• Pääliikenneverkon kehittämisessä ja ylläpidossa pyritään luonnonvarojen 

säästeliääseen käyttöön ja liikenteen ympäristöhaittojen vähentämiseen.

• Pyritään kuljetustarpeen vähentämiseen, sujuviin kuljetusreitteihin ja 

raskaan liikenteen ohjaamiseen pois keskustoista. Logistiikkaketjujen 

toimivuutta parannetaan. 

Kustannustehokkuus 

• Kehittämis- ja ylläpitotoimin edistetään liikenneinfrastruktuurin mahdollisimman 

tehokasta ja taloudellista käyttöä. 

Yhdyskuntarakenteen tukeminen 

• Liikenneverkon kehittäminen tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä 

sekä ohjaa tulevaa maankäyttöä. 

Pääliikenneverkon kehittämislinjauksia ohjaavat monet valtakunnalliset ja 

seudulliset ohjelmat. Kehittämisstrategia määrittelee koko maakunnan pääliikenneyhteyksien 

kehittämisen periaatteet ja painopistealueet mm. maakuntakaavaa 

varten. Rauman seudun pääliikenneverkon kehittämisohjelma 

määrittelee yleiskaavatasolla seudun liikenneyhteyksien toimivuuden ja turvallisuuden 

kannalta tärkeät toimenpiteet. 

Painopistealueista kiireellisimpiä koko maakunnan pääliikenneyhteyksien 

kehittämisessä ovat: 

‣ Yhteysvälien VT 2 Helsinki-Pori, VT 8 Turku-Pori ja VT 12 Rauma-Huittinen-Tampere 

kehittäminen 

‣ Liikenneturvallisuuden parantaminen liittymä- ja kevytliikennejärjestelyillä 

erityisesti taajamissa ja tärkeimmillä koulureiteillä 

‣ Rauman ja Porin vesiväylien syventäminen 

‣ Tärkeiden pohjavesialueiden suojaaminen pääliikenneverkolla 

‣ Pori-Söörmarkku uusi tielinjaus 

‣ Perusparantamistoimenpiteet (mukaan lukien tien leventäminen): 

mm. KT 43, mt 273 

Rauman seudun sisäisten pääliikenneyhteyksien kannalta kiireellisimpiä 

toimenpiteitä ovat: 

‣ Lappi-Hinnerjoki –tien (mt 2070) parantaminen seututietasoiseksi 

‣ Liikenneturvallisuuden parantaminen taajamissa ja tärkeillä koulureiteillä 

(Eura, Lappi, Rauma) 

‣ Rauman satamayhteyteen liittyvät toimenpiteet (VT 12) 

‣ Pohjoiskehän jatkaminen Raumalla 

Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman ohjausryhmä käsittelee osaselvityksessä 

esitetyt painopisteet ja toimenpide-ehdotukset sekä tekee tässä 

esitetyn ehdotuksen pohjalta esityksen aiesopimukseen nostettavista hankkeista. 

Liikennejärjestelmäsuunnitelman osapuolet sopivat yhdessä aiesopimuksen 

lopullisesta sisällöstä.

ESIPUHE 

Satakunnan maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on maakuntakaavan 

perusselvityksiä ja tehdään tiiviissä vuorovaikutuksessa maakuntasuunnittelun 

kanssa. Suunnittelutyön tavoitteena on määritellä liikennejärjestelmän 

kehittämisstrategia, jota toteuttamalla tuetaan maakunnan aluerakenteen 

ja toimintojen kehittämistavoitteita. Tavoitteena on myös sopia liikennejärjestelmän 

eri osa-alueita edustavien kehittämistoimenpiteiden priorisoinnista. 

Suunnitelman tuloksena esitettävät strategiat ja kehittämistoimenpiteet 

kootaan aiesopimukseksi, jonka allekirjoittajat sitoutuvat edistämään yhteisesti 

sovittuja hankkeita. Aiesopimus ja sen toteutumisen seurannan toimintamalli 

ovat työkaluja kehittämisstrategian edistämiseksi. Liikennejärjestelmäsuunnitelma 

toimii osaltaan sateenvarjohankkeena, jossa kootaan yhteen 

maakunnassa jo toteutettua seututasoista liikennejärjestelmäsuunnittelua 

(Porin seudun POLIS) ja nyt tehtävää suunnittelua. 

Pääliikenneverkko –osaselvitys on laadittu kahdella tarkastelutasolla, joista 

koko maakuntaa koskeva osuus tukee maakuntakaavatyötä ja Rauman seutua 

koskeva osuus seudun kuntien yleiskaavatyötä. Osaselvitystä on ohjannut 

liikennejärjestelmäsuunnitelman ohjausryhmä, johon kuuluvat seuraavat 

henkilöt: 

- Aarno Oksanen, pj Rauman seutu 

- Mikko Kalli Rauman seutu 

- Hannu Lahtinen Rauman seutu 

- Ulla Räihä Rauman seutu 

- Jyrki Vuorjoki Pohjois-Satakunta 

- Marko Rajamäki Pohjois-Satakunta 

- Martti Jalkanen Kaakkois-Satakunta 

- Katariina Koivisto Kaakkois-Satakunta 

- Toivo Javanainen Tiehallinto, Turun tiepiiri 

- Hanna Kari (18.7.2005 asti) Tiehallinto, Turun tiepiiri 

- Markus Salmi (25.7.2005 alkaen) Tiehallinto, Turun tiepiiri 

- Martti Sirkkaniemi Länsi-Suomen lääninhallitus 

- Pertti Postinen Länsi-Suomen lääninhallitus 

- Arja Aalto Ratahallintokeskus 

- Martti Kerosuo Ratahallintokeskus 

- Jukka Moilanen Satakuntaliitto 

- Jaakko Hirvonsalo Rauman kauppakamari 

- Petri Mononen Liidea Oy 

Ohjausryhmä on kokoontunut työn aikana kolme kertaa. 

Pääliikenneverkkoselvityksen on laatinut Ramboll Finland Oy, jossa työstä 

ovat vastanneet dipl.ins. Sanna Välimäki ja dipl.ins. Eija Riihimäki. Lisäksi 

työhön ovat osallistuneet ins. Jouni Lehtomaa ja dipl.ins. Tuomas Miettinen. 

Pori, marraskuu 2005

7 

SISÄLTÖ 

TIIVISTELMÄ 

ESIPUHE 

SISÄLLYSLUETTELO 

OSA I SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT 9 

1 PÄÄLIIKENNEVERKKOSELVITYKSEN TAVOITE, RAKENNE JA 

MENETELMÄT 9 

2 SUUNNITTELUALUE – NYKYTILA JA ENNUSTEET 11 

2.1 Satakunnan ja Rauman seudun asema 11 

2.2 Väestö 12 

2.3 Elinkeinorakenne 13 

2.4 Aluerakenne ja maankäyttö 15 

3 PÄÄLIIKENNEVERKKO – NYKYTILA JA ENNUSTEET 18 

3.1 Tie- ja katuverkko 18 

3.1.1 Kattavuus 18 

3.1.2 Liikenne- ja kuljetusmäärät 21 

3.1.3 Liikenneturvallisuus 23 

3.1.4 Muuta huomioitavaa 26 

3.2 Rautatieverkko 27 

3.3 Lentoliikenteen verkko 30 

3.4 Satamat ja vesiliikenteen verkko 30 

3.5 Muut terminaalit 32 

4 PÄÄLIIKENNEVERKON KEHITTÄMISTÄ OHJAAVAT TAVOITTEET 33 

4.1 Suunnittelua ohjaavat yleiset tavoitteet 33 

4.2 Satakunnan liikennejärjestelmän kehittämiselle 

asetetut tavoitteet 34 

4.2.1 Liikennejärjestelmän yleiset tavoitteet 34 

4.2.2 Pääliikenneverkon tavoitteet 35

8 

OSA II KEHITTÄMISSUUNNITELMA 37 

5 MAAKUNNAN PÄÄLIIKENNEVERKON KEHITTÄMINEN 37 

5.1 Kehittämistarpeet 37 

5.2 Kehittämisstrategia ja painopistealueet 38 

5.3 Uudet yhteystarpeet 41 

5.3.1 Yleistä 41 

5.3.2 Tarkasteluajanjaksolla toteutettavat hankkeet 41 

5.3.3 Yhteystarpeet/kaavavaraukset 42 

5.4 Vaikutukset ja tavoitteiden toteutuminen 43 

6 RAUMAN SEUDUN PÄÄLIIKENNEVERKON KEHITTÄMINEN 45 

6.1 Kehittämistarpeet 45 

6.2 Kehittämisehdotukset ja niiden priorisointi Rauman seudulla 45 

6.3 Vaikutukset ja tavoitteiden toteutuminen 48 

7 PÄÄLIIKENNEVERKKO – VISIO VUOTEEN 2025 49 

8 JATKOTOIMENPITEET 51 

9 LÄHTEET 52 

10 LIITTEET 54



PÄÄLIIKENNEVERKKOSELVITYKSEN TAVOITE, RAKENNE JA 

MENETELMÄT 

9 

OSA I 

SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT 

1 PÄÄLIIKENNEVERKKOSELVITYKSEN TAVOITE, 

RAKENNE JA MENETELMÄT 

Työn tavoitteena oli laatia pääliikenneverkon kehittämissuunnitelma, joka 

muodostaa pohjan Satakunnan maakuntakaavassa esitettävälle pääliikenneverkolle. 

Työssä on esitetty näkemys pääliikenneverkon kehittämisen pitkän 

aikavälin linjauksista sekä kehittämistoimenpiteiden priorisoinnista. Koko 

maakunnan osalta käsittelytarkkuutena on ollut maakuntakaavaa tukeva taso 

ja Rauman kaupunkiseudun alueella yksityiskohtaisempi ”yleiskaavataso”. 

Suunnitelma ottaa liikenneverkkojen aluevarausten osalta kantaa tekeillä 

olevaa maakuntakaavaa sekä myös kuntien yleiskaavoitusta varten. 

Raportin osassa I on kuvattu koko maakunnan nykyinen pääliikenneverkko 

ja liikenne-ennusteet eri liikennemuotojen osalta sekä asetettu tavoitteet Satakunnan 

pääliikenneverkon kehittämiselle. Osassa II on arvioitu pääliikenneverkon 

kehittämistarpeita, esitetty kehittämisperiaatteet sekä arvioitu toimenpiteiden 

vaikutuksia koko Satakunnan alueelle ja erikseen Rauman 

kaupunkiseudulle. Porin seutu on käsitelty Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 

(POLIS), ja sen osalta on tässä käsitelty kytkennät maakunnalliseen 

pääliikenneverkkoon. 

Pääliikenneverkon muodostavat tässä työssä valta-, kanta- ja seututeiden 

muodostama verkko, jota täydentävät seutukuntien kannalta tärkeät yhdystiet 

sekä Raumalla ja Porissa katuverkon pääväylät. Pääliikenneverkkoon 

kuuluvat myös Pori - Tampere ja Rauma – Kokemäki –radat, lentoyhteydet 

Porista Helsinkiin sekä Porin ja Rauman satamat vesiväylineen. 

Pääliikenneverkkoselvityksen pohjana ovat toimineet olemassa olevat suunnitelmat 

ja selvitykset. Selvityksessä on tarkasteltu, miten aiemmat suunnitelmat 

palvelevat liikennejärjestelmäsuunnitelman aikana pääliikenneverkolle 

asetettuja tavoitteita. Työn keskeistä lähtöaineistoa ovat Satakunnan maakuntasuunnitelma 

ja -ohjelma, Liikenne- ja Viestintäministeriön ”Valtakunnallisesti 

merkittävät runkoverkot”, Tiehallinnon ”Pääteiden kehittämissuunnitelma”, 

Satakunnan tieverkon kehittämissuunnitelma, väylänpitäjien suunnitelmat 

sekä POLIS -osaselvitykset. Lisäksi työssä on huomioitu Satakunnan 

kuljetustarveselvitys. 

Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa käsitellyt, Porin seudun 

pääliikenneverkon keskeisimmät kehittämistoimenpiteet on esitetty seuraavassa 

taulukossa. Porin seudun hankkeet on priorisoitu POLISohjausryhmässä 

ja aiesopimuksessa, eikä niitä ole tässä enää erikseen käsitelty. 

Koko maakunnan pääliikenneverkkoa koskevaan selvitykseen onkin 

näistä hanke-ehdotuksista otettu mukaan ainoastaan ne, jotka kytkeytyvät 

koko maakunnan liikennejärjestelmään tai ylimaakunnallisiin liikenneyhteyksiin. 

Nämä hankkeet on taulukossa esitetty lihavoituna.

10 SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 


PÄÄLIIKENNEVERKKOSELVITYKSEN TAVOITE, RAKENNE JA 

MENETELMÄT 

Taulukko 1.1 POLIS-pääliikenneverkon tärkeimmät kehittämishankkeet. 

Koko maakunnan liikennejärjestelmän kannalta tärkeät hankkeet 

lihavoitu. (Lähde: POLIS –Pääliikenneverkkoselvitys) 

PRIORITEETTI 

TOIMENPIDE 

I II III 

Tasoristeysten poisto Pori-Tampere - 

rataosuudella 

Kevyen liikenteen verkon täydentäminen 

pääliikenneverkolla (esim. vt 2, vt 8, vt 11, 

vt 23, mt 269) 

Yhteysvälien (vt 2 Helsinki-Pori, vt 8 

Turku-Pori, vt 11 Tampere-Pori) kehittämistoimenpiteet 

* * * 

* * * 

* * * 

Mäntyluodon vesiväylän syventäminen * 

Vt 8 Pori - Söörmarkku * 

Pohjoisen satamatien (mt 272) jatke * 

Vt 11 jatke * 

Rinnakkaistie Ulvilan keskusta - Ruskila * 

Vt 23/ Forssintien ajoneuvoliikenteen alikulku 

Vt 2 ja vt 8 nelikaistaistaminen välillä Uusiniitty 

– Tiilimäki ja Ruutukuoppa - Tiiliruukki 

Vt 2 nelikaistaistuksen jatkaminen Harjavallan 

suuntaan 

* 

* 

* 

Pääliikenneverkon tavoitteet on asetettu tarkentamalla eri tahojen valtakunnallisia 

ja tiepiirin sekä maakunnan tasoisia tavoitteita sekä kytkemällä ne 

LJS-työssä asetettuihin yleisiin tavoitteisiin. Pääliikenneverkon kehittämistarpeita 

on arvioitu asetettuihin tavoitteisiin peilautuen. Tarvekartoituksen 

pohjana ovat toimineet aiemmat selvitykset ja suunnitelmat sekä sidosryhmille 

suunnatut kyselyt. Kehittämisehdotukset perustuvat suunnittelun yhteydessä 

todettuihin kehittämistarpeisiin ja tavoitteisiin sekä aiemmissa 

suunnitelmissa esitettyihin hankkeisiin. Selvityksessä keskitytään suurempiin 

hankekokonaisuuksiin, eikä siinä puututa pieniin toimenpiteisiin, vaikka ne 

omalta osaltaan ovatkin tärkeitä liikennejärjestelmän toimivuuden turvaamiseksi. 

Pieniä toimenpiteitä toteutetaan tarveharkinnan perusteella jatkuvana 

toimintana Tiehallinnon ja kuntien toimesta. 

Satakunnan pääliikenneverkon lisäksi on erillisenä lisäselvityksenä tutkittu 

maakunnan alempiasteisen tieverkon merkittävyyttä, nykytilaa ja kehittämistarpeita. 

Tämä lisäselvitys on liitetty Pääliikenneverkko –raporttiin liitteeksi 9.



SUUNNITTELUALUE – NYKYTILA JA ENNUSTEET 

11 

2 SUUNNITTELUALUE – NYKYTILA JA ENNUSTEET 

2.1 Satakunnan ja Rauman seudun asema 

Satakunnan maakunta koostuu Rauman, Porin ja Pohjois-Satakunnan seutukunnista. 

Kuntia Satakunnassa on yhteensä 26, joista Eura, Eurajoki, Kiukainen, 

Kodisjoki, Köyliö, Lappi, Rauma ja Säkylä kuuluvat Rauman seutukuntaan, 

Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kiikoinen, Lavia ja Siikainen 

Pohjois-Satakunnan seutukuntaan sekä Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, 

Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori, Ulvila ja 

Vampula Porin seutukuntaan. Rauman seutu sijoittuu maakunnan eteläosaan. 

Maakunta sijaitsee Suomen länsirannikolla. Vaikka asema ei olekaan keskeinen, 

sitä helpottavat sujuvat kansalliset ja kansainväliset maa-, lento- ja 

meriyhteydet: 

Kuva 2.1 Satakunnan asema ja 

yhteydet maakunnan 

ulkopuolelle




2.2 Väestö 

Satakunnan väkiluku on jo pitkään hienokseltaan laskenut ja on nykyisellään 

n. 230 000 asukasta, joista Rauman seudulla asuu 30%, Pohjois- 

Satakunnassa 11% ja Porin seudulla 60%. Maakunnan kunnista väkirikkaimpia 

ovat Pori (76 000 as.), Rauma (37 000 as.), Ulvila (14 000 as.) sekä 

Kankaanpää (13 000 as.). Väestötiheyttä kuvataan kohdassa 2.4. 

Kuva 2.2 Satakunnan väkiluku seutukunnittain Kuva 2.3 Tilastokeskuksen Satakuntaa koskevat 

31.12.2004 väestöennusteet sekä ”Muuttovoitto” 

-vaihtoehto (Lähde: Satakunnan 

maakuntakaava – Tavoitteet) 

Tilastokeskus on laatinut kaksi vaihtoehtoista Satakunnan väestön kehitysarviota. 

”Trendikehityksen” mukaan väestömuutostekijät jatkuisivat aiemman 

kehityksen mukaisina, kun taas ”Omavaraiskehitys” -vaihtoehdossa oletetaan 

muuttoliikkeen osuus nollaksi. Maakunnan omassa ”Muuttovoitto” - 

kehitysarviossa oletetaan Satakuntaan suuntautuvan nykyisen noin 9000 

asukkaan tulomuuttovirran kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. 

Pitkällä aikavälillä Satakunnan väkiluku tullee ”trendikehitysennusteen” mukaan 

laskemaan. Voimakkainta lasku on Pohjois-Satakunnassa, jossa arvioidaan 

kahdenkymmenen vuoden kuluttua olevan noin 10% vähemmän 

asukkaita kuin nyt.




13 

Taulukko 2.1 Trendikehityksen mukainen väestömäärän muutos Satakunnassa 

vv. 2005-2010 sekä 2005-2025 (Lähde: Tilastokeskus) 

Vuosi 2005 2010 2025 

Muutos Muutos 

Alue 

Henkilöä 

2005-2010 (%) 2005-2025 (%) 

Satakunnan maakunta 229 779 226 998 221 686 -1,2 -3,5 

Rauman seutukunta 66 575 65 655 63 809 -1,4 -4,2 

Eura 9 328 9 250 9 053 -0,8 -2,9 

Eurajoki 5 681 5 528 5 278 -2,7 -7,1 

Kiukainen 3 376 3 297 3 151 -2,3 -6,7 

Kodisjoki 524 541 583 3,2 11,3 

Köyliö 2 961 2 964 2 948 0,1 -0,4 

Lappi 3 211 3 173 3 123 -1,2 -2,7 

Rauma 36 628 36 187 35 184 -1,2 -3,9 

Säkylä 4 866 4 715 4 489 -3,1 -7,7 

Pohjois-Satakunta 24 985 24 016 22 376 -3,9 -10,4 

Honkajoki 2 028 1 908 1 742 -5,9 -14,1 

Jämijärvi 2 206 2 109 1 894 -4,4 -14,1 

Kankaanpää 12 638 12 358 11 855 -2,2 -6,2 

Karvia 2 824 2 632 2 265 -6,8 -19,8 

Kiikoinen 1 291 1 238 1 197 -4,1 -7,3 

Lavia 2 187 2 060 1 864 -5,8 -14,8 

Siikainen 1 811 1 711 1 559 -5,5 -13,9 

Porin seutukunta 138 219 137 327 135 501 -0,6 -2,0 

Harjavalta 7 687 7 583 7 382 -1,4 -4,0 

Huittinen 8 978 8 739 8 371 -2,7 -6,8 

Kokemäki 8 325 8 064 7 633 -3,1 -8,3 

Luvia 3 248 3 199 3 132 -1,5 -3,6 

Merikarvia 3 590 3 446 3 238 -4,0 -9,8 

Nakkila 5 850 5 671 5 352 -3,1 -8,5 

Noormarkku 6 163 6 227 6 375 1,0 3,4 

Pomarkku 2 567 2 522 2 475 -1,8 -3,6 

Pori 76 199 76 277 75 929 0,1 -0,4 

Ulvila 13 843 13 805 13 780 -0,3 -0,5 

Vampula 1 769 1 794 1 834 1,4 3,7 

2.3 Elinkeinorakenne 

Satakunta on työpaikkojen suhteen omavarainen. Suhteessa työllisten määrään 

parhaiten työpaikkoja löytyy Rauman seudulta ja kunnista erityisesti 

Eurasta ja Harjavallasta. Työttömyysaste on viime vuosina nopeasti laskenut, 

mutta on edelleen koko maan keskiarvoa korkeammalla. Pahinta työttömyys 

on Kodisjoella, Pomarkussa ja Porissa, kun taas Säkylässä työttömyys 

on alhaisin.




Taulukko 2.2 Satakunnan työmarkkinat v. 2004 (Lähde: Tilastokeskus, Satakunnan 

TE-keskus; Kuntajako 1.1.2005) 

Työvoima Työttömyysaste 

Työpaikkaoma- 

Alueet 

(%) varaisuus (%) 

Satakunnan maakunta 110 018 14,3 98,5 

Rauman seutukunta 32 577 12,7 100,0 

Eura 4 376 8,3 110,7 

Eurajoki 2 739 12,8 82,4 

Kiukainen 1 552 13,4 79,1 

Kodisjoki 266 17,6 52,5 

Köyliö 1 358 7,7 59,8 

Lappi 1 503 11,7 62,2 

Rauma 18 331 14,8 107,5 

Säkylä 2 452 6,5 108,7 

Porin seutukunta 65 004 15,3 99,8 

Harjavalta 3 659 13,5 125,3 

Huittinen 4 211 10,1 102,7 

Kokemäki 3 874 11,6 91,7 

Luvia 1 582 13,6 59,6 

Merikarvia 1 566 14,8 90,0 

Nakkila 2 783 15,1 82,0 

Noormarkku 2 845 14,3 60,5 

Pomarkku 1 099 17,0 75,4 

Pori 36 539 17,0 110,3 

Ulvila 6 043 12,5 71,7 

Vampula 803 8,4 78,3 

Pohjois-Satakunta 11 703 14,4 94,7 

Honkajoki 953 10,1 97,3 

Jämijärvi 1 013 11,7 72,7 

Kankaanpää 6 065 15,3 105,1 

Karvia 1 345 14,5 86,2 

Kiikoinen 528 15,7 75,0 

Lavia 969 15,5 84,3 

Siikainen 830 13,8 83,2 

Koko maan työttömyysaste 11,1 

Satakunta on teollisuusvaltainen maakunta. Teollisuuden parissa työskentelee 

25% maakunnan työvoimasta. Toimialoja ovat mm. paperi-, metalli- ja 

telakkateollisuus. Suurin työllistäjä on kuitenkin yhteiskunnallisten palvelujen 

sektori. Seutukunnat eroavat toisistaan selkeästi työpaikkojen toimialaosuuksissa. 

Rauman seudulla teollisuus on suurin toimiala, kun taas Pohjois- 

Satakunnassa yhteiskunnallisten palvelujen sektori on selkeästi suurin.




15 

Työpaikkojen jakautuminen toimialoittain Satakunnassa v. 2003 

100 % 

80 % 

60 % 

40 % 

20 % 

0 % 

Satakunnan 

maakunta 

Rauman 

seutukunta 

Pohjois- 

Satakunta 

Porin seutukunta 

Muut 25122 7953 2114 15055 

Maa- ja metsätalous 4741 1304 1411 2026 

Kauppa, majoitus ja rav.toiminta 11503 3156 1127 7220 

Teollisuus 22916 8752 1757 12407 

Yhteiskunnall. palvelut 28576 7276 3082 18218 

Kuva 2.4 Työpaikkojen jakautuminen eri toimialoille Satakunnassa v. 2003 

(Lähde: Tilastokeskus; Kuntajako 1.1.2005) 

Pori on Satakunnan merkittävin työssäkäyntikunta, johon pendelöidään 

(pendelöinti = työssäkäynti asuinkunnan ulkopuolella) lähes kaikista Satakunnan 

kunnista. Raumalle pendelöidään etenkin Eurajoelta ja Lapista, Eurajoelle 

Raumalta sekä Ulvilaan ja Harjavaltaan Porista. Tarkempi pendelöintitilasto 

on esitetty liitteessä 1 (ks. myös SatLJS Joukkoliikenneselvitys 

kohta 1.4). 

Suurimpia työllistäjiä maakunnassa ovat Rauman ja Porin kaupungit sekä 

Satakunnan sairaanhoitopiiri. Työpaikat myös keskittyvät selkeästi eniten 

Rauman ja Porin kaupunkialueille. Merkittäviä työpaikkakeskittymiä ovat 

myös Harjavallan suurteollisuuspuisto, Eurajoella sijaitseva Teollisuuden 

Voima sekä Euran Fankkeen teollisuusalue. Huomattavimmat työpaikka-, 

kauppa- ja terminaalikohteet on esitetty kuvassa 3.2. Satakunnan suurimmat 

työnantajat on lueteltu liitteessä 2. 

2.4 Aluerakenne ja maankäyttö 

Satakunnan aluerakenteessa korostuvat toisaalta rannikon suuret keskukset 

Rauma ja Pori sekä toisaalta Kokemäenjokilaakson ”nauhakaupunki”. Kehittämisvyöhykkeistä 

merkittävimpiä ovat Rauma – Eura – Huittinen Kokemäenjokilaakso 

Pori – Rauma –akselit sekä Pohjois-Satakunnan säteittäinen 

vyöhyke Kankaanpää keskuksenaan.




Rauman seutukunta on vaurasta, teollista ja merellistä Länsi-Suomea. Seudulla 

on rikas kulttuuripohja ja –historia. Kulttuurihistoriaa kuvastavat Eurassa 

sijaitseva Pohjoismaiden suurin tunnettu rautakautinen kalmisto sekä Laas./km 

2 

Pohjakartta @Genimap Oy, Lupa L4356 

Kuva 2.5 

Väestötiheys alueittain Satakunnassa v. 2002 (Lähde: SYKE/ YKR)




17 

pissa sijaitseva Sammallahden pronssikautinen muinaisjäännösalue ja Vanha-Rauma, 

jotka sisältyvät Unescon maailmanperintöluetteloon. 

Maaseutumaisen Pohjois-Satakunnan keskus on Kankaanpään kaupunki, 

joka palvelee laajahkoa seutua. Seutukunnan vahvimpina vetovoimatekijöinä 

ovat alueen luonto ja retkeilyreitit. 

Porin seutukunta ulottuu mereltä maakunnan kaakkoiskulmille. Alue muodostaa 

maakunnan ydinalueen ja on Suomen seitsemänneksi suurin työssäkäynti- 

ja talousalue. 

Maankäyttöä ohjaavat erityisesti maakuntaliiton kehityssuunnitelmat sekä 

kaavoitustyö. Voimassa olevan seutukaavan (SK 5; ks. liite 3) sekä tekeillä 

olevan maakuntakaavan lisäksi kunnissa alueiden käyttöä ohjaavat yleis- ja 

asemakaavat.



PÄÄLIIKENNEVERKKO – NYKYTILA JA ENNUSTEET 

3 PÄÄLIIKENNEVERKKO – NYKYTILA JA ENNUSTEET 

3.1 Tie- ja katuverkko 

3.1.1 Kattavuus 

Tieverkolla Satakunnan pääliikenneverkon rungon muodostavat valtatiet 2, 

8, 11 ja 23 sekä Raumalta poikittaisen yhteyden VT 2:lle sekä edelleen 

Tampereen suuntaan muodostava valtatie 12. Maakunnan yhteyksiin tuovat 

tärkeän lisän kantatiet 41, 43 ja 44, jotka täydentävät verkkoa eteläpohjoissuunnassa. 

Seututieverkko (maantiet 204, 209, 210, 212, 213, 257, 

259, 261, 269, 270, 272, 274, 661 ja 664) sekä osa yhdystiestöstä (mt:t 

2052, 2070, 2140, 2460, 2470 sekä POLIS-alueella 2170, 2440, 2453, 2463, 

2550, 2553, 2555, 2556, 2560, 2640, 2660 sekä 12903) palvelee etenkin 

maakunnan kuntakeskusten yhteystarpeita (ks. Kuvat 3.1 ja 3.2). Maakunnan 

liikenteellisesti merkittävät kohteet ovatkin melko hyvin saavutettavissa 

pääliikenneverkolta. Poikkeuksena mainittakoon Kodisjoen kuntakeskus, joka 

on syrjässä pääliikenneyhteyksistä. 

LVM:n asettaman työryhmän mietinnön (LVM 48/2005) mukaisiin valtakunnan 

runkoteihin Satakunnan teistä lukeutuu tällä hetkellä VT 8 Turku-Pori. 

Tiehallinnon päätieverkon kehittämissuunnitelman mukaisiin ns. ”muihin tärkeisiin 

ja vilkkaisiin pääteihin” lukeutuvat Satakunnassa valtatiet 2, 8 (Pori- 

Vaasa), 11 ja 12. 

Rauman kaupunkialueella pääliikenneverkon muodostavat nykytilanteessa 

VT 12 sekä sen jatke, Luoteisväylä, keskustan kehä (Karjalankatu – Seminaarinkatu 

– Eteläkatu – Kaunisjärvenkatu) sekä Hankkarintie. 

Eri yhteyksissä on mainittu tarpeiksi maakunnan yhteyksissä seuraavat: 

• VT 12 ja sen jatke Rauman satamaan (käynnistynee vielä tänä 

vuonna) 

• Porin pohjoisen satamatien (MT 272) jatke 

• Lappi – Hinnerjoki seututieyhteyden parantaminen 

• Pori-Söörmarkku uusi tielinjaus 

• VT 11 jatke VT 8:lle 

• Seututieyhteys VT 2:n ja VT 11:n välillä (Harjavalta – Kullaa; myös 

Nakkila – Kullaa yhteystarve ollut esillä aika ajoin) 

• Pohjoiskehä – Koillisväylä – Kaakkoisväylä Raumalla 

• Eurajoki – Kiukainen – Kokemäki (– Äetsä) -yhteysväli




19 

Kuva 3.1 

Satakunnan pääliikenneverkko nykytilanteessa sekä siinä todettuja 

yhteyspuutteita (POLIS –alue tummennettu)




Kuva 3.2 Maakunnan liikenteellisesti merkittäviä kohteita sekä niiden saavutettavuus 

pääliikenneverkolta. (Lähde: Rauman kauppakamari, 

kuntakysely, POLIS)




21 

3.1.2 Liikenne- ja kuljetusmäärät 

Suurimmat liikennemäärät ovat Porin ympäristön valtatieverkolla (VT 2, VT 

8), jossa keskivuorokausiliikennemäärät ylittävät yleisesti 10 000 ajoneuvon 

rajan. Raumalla valtatie 12 sekä Karjalankatu, Luoteisväylä ja Seminaarinkatu 

– Vähämaanpuisto ovat myös erittäin vilkkaasti liikennöityjä. 

Kuva 3.3 Keskivuorokausiliikennemääriä Satakunnan tieja katuverkolla v. 2005




Satakunnan valtatieverkolla liikkuu merkittävästi raskasta liikennettä. Valtatiet 

2, 8 ja 12 ovat tavarakuljetusten pääverkkoa, joilla raskasta liikennettä on 

Rauma – Noormarkku- ja Harjavalta – Pori –väleillä sekä Raumalla ja Huittisissa 

yli 800 ajoneuvoa/vrk ja tonnimäärissä yli 2,5 Mt/v (ks. liite 4). Toisaalta 

raskaan liikenteen osuus koko liikennemäärästä on pääliikenneverkolla monin 

paikoin yli 10%, ja pahimpia tieosuuksia ovat VT 8 Merikarvialla, VT 2 ja 

VT 12 Huittisissa sekä VT 8 Raumalla. 

Tavaralajeista kuljetetaan tieverkolla Satakunnassa selkeästi eniten puutavaraa, 

joko raaka-aineena tai jalostetummassa muodossa esimerkiksi paneeleina. 

Vaarallisia aineita (polttoaineita, happoja jne.) kuljetetaan myös paljon 

erityisesti VT 8:lla sekä KT 43:lla ja KT 41:llä. Määrällisesti kolmanneksi suurin 

kuljetustuote on maa-aineskuljetukset. 

Maaliikenteen tavarakuljetuksista oli v. 2003 hieman yli 40 % maakunnan 

sisäisiä, hieman alle 40 % maakuntaan saapuvia sekä n. 20 % maakunnasta 

lähteviä. Satakunta on Suomen neljänneksi suurin tiekuljetuksia vastaanottava 

maakunta. Eniten tavaraa tuodaan Pirkanmaalta, Varsinais-Suomesta, 

Uudeltamaalta ja Keski-Suomesta, kun taas suurimmat vientivirrat suuntautuvat 

Pirkanmaalle ja Uudellemaalle. Tavaraliikennevirtoja on käsitelty tarkemmin 

”Kuljetustarpeiden kehitysnäkymät Satakunnassa” –selvityksessä. 

rautatie rautatie 

rautatie rautatie 

tie 

tie 

tie tie 

Sat akunnast a Satakuntaan 

Sat akunnast asaapuvat 

Sat akunt lähtevät aan 

saapuvat lähtevät 

rautatie 

rautatie 

tie 

Lappi 

Sat akunnan 

tie 

sisäiset 

Sat akunnan 

sisäiset 

Pohjois-Pohjanmaa 

Kainuu 

Keski-Pohjanmaa 

Sat akunt a 

Poh janm aa 

Kuva 3.4 Tie- ja rautatiekuljetukset 

tavaramäärällä mitattuna 

Satakunnan ja muiden 

maakuntien välillä vuonna 

2003. Pinta-ala on suhteessa 

tavaramäärään. (Lähde: 

Kuljetustarpeiden kehitysnäkymät 

Satakunnassa) 

Varsinais- 

Suomi 

Et elä-Pohjanmaa 

Pirkanm aa 

Kanta-Häme 

Keski-Suomi 

Päijät-Häme 

Itä-Uusimaa 

Po h joi s-Savo 

Et elä-Savo 

Etelä-Karjala 

Kym enlaakso 

Poh jois-Karjala 

Uusimaa




23 

Liikennemäärien ennustetaan kasvavan seuraavien 20 vuoden aikana merkittävästi 

etenkin satamiin suuntautuvilla väylillä, Porin ja Rauman työssäkäyntialueilla, 

Olkiluodon ympäristössä sekä yleisesti valtateillä 2 ja 8. 

3.1.3 Liikenneturvallisuus 

Valta- ja kantatieverkon liikenneturvallisuus on Satakunnassa selvästi valtakunnallisen 

keskitason alapuolella. Kun koko maassa on valtateiden henkilövahinkoon 

johtaneiden onnettomuuksien keskiarvo 15,7 hvj-onn./100 km ja 

kantateiden 8,6 hvj-onn./100 km, ovat vastaavat luvut Satakunnassa 21,6 

hvj-onn./100 km valtateillä ja 11,4 hvj-onn./100 km kantateillä. Seututeiden 

liikenneturvallisuus on onneksi valtakunnallista keskitasoa. 

Liikenneonnettomuuksia tapahtuu luonnollisesti eniten taajamissa sekä siellä, 

missä on runsaasti tienvarsiasutusta ja näin ollen myös paljon liittymiä. 

Satakunnan tieverkon onnettomuuksista suurin osa on risteämis- tai kääntymisonnettomuuksia 

sekä eläinonnettomuuksia. Eniten onnettomuuksia tapahtuu 

VT 2:lla Ulvilan ja Porin Rieskalan kaupunginosan välillä (ks. Kuva 

3.5). Euran, Rauman, Huittisten, Lapin ja Kankaanpään päätieverkolla tapahtuu 

ennen kaikkea kääntymis- ja risteämisonnettomuuksia sekä Eurajoella 

VT 8:lla myös hirvi- ja peuraonnettomuuksia. Porin ympäristössä onnettomuudet 

ovat etenkin kääntymis- ja peräänajo-onnettomuuksia. 

Rauman kaupungin pääkatuverkolla onnettomuuskasaumia on Liikkuvan Poliisin 

tilastojen mukaan erityisesti VT 12:n ja Äyhönjärventien sekä Karjalankadun 

ja Luoteisväylän liittymissä. 

LVM:n määrittelemille runkoteille (Satakunnassa VT 8 Turku-Pori) on liikenneturvallisuustason 

yhtenäistämiseksi asetettu tavoitteeksi, että 25 vuoden 

kuluessa noin 60% runkotieverkosta on kohtaamisvapaata. Käytännössä 

tämä tarkoittaa ajosuuntien rakenteellista erottamista. Tiehallinnon pääteiden 

kehittämissuunnitelman mukaan liikenneturvallisuutta tulee parantaa 

runkotieverkolla ja muilla vilkkailla pääteillä erityisesti kohtaamis- ja liittymäonnettomuuksia 

sekä kevyen liikenteen kuolemien määrää vähentämällä sekä 

suistumisonnettomuuksien seurauksia lieventämällä. Vähäliikenteisemmillä 

pääteillä turvallisuutta tulee edistää erityisesti tienvarsiasutuksen kohdilla 

ja liittymissä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää mm. keskikaiteellisia 

ohituskaistoja, nykyisten liittymien karsimista ja uusien liittymien rajoittamista, 

rinnakkaistiejärjestelyitä (mukaan lukien paikallisen ja pitkämatkaisen 

liikenteen erottaminen toisistaan) sekä uusia kevytliikenneväyliä.




Kuva 3.5 

Satakunnan tieverkon henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien 

tiheyksiä vv. 2000 – 2004. (Lähde: Tiehallinto, tierekisteri)




25 

Liikenneturvallisuussuunnitelmien avulla saadaan kunnissa kattava kokonaiskäsitys 

liikenteen ongelmakohdista ja niiden vaarallisuustasosta. Suunnitelmissa 

painotutaan yleensä pienemmän kokoluokan ongelmiin ja niissä 

myös priorisoidaan liikenneturvallisuuden parantamistoimenpiteiden kiireellisyys. 

Turun tiepiirin tavoitteena on, että liikenneturvallisuussuunnitelmat pysyisivät 

jatkuvasti ajan tasalla n. 8 vuoden kierrolla. Satakunnan kunnissa on 

liikenneturvallisuussuunnitelmia toteutettu seuraavasti: 

Kuva 3.6 Satakunnan 

liikenneturvallisuussuunnitelmien 

tilanne 1.6.2005 

(Lähde: Tiehallinto) 

Kartassa sinisellä, turkoosilla ja keltaisella merkittyihin kuntiin (Eura, Eurajoki, 

Huittinen, Kiukainen, Kodisjoki, Kokemäki, Köyliö, Lappi, Rauma, Säkylä, 

Vampula) ollaan laatimassa vuosina 2005-2006 ajantasaiset liikenneturvallisuussuunnitelmat.




3.1.4 Muuta huomioitavaa 

Pääteiden (valta- ja kantatiet) kehittäminen toteutetaan Tiehallinnon Pääteiden 

kehittämissuunnitelman periaatteiden pohjalta. Runkoteillä sovelletaan 

uusia pääteiden mitoitusperiaatteita ja nopeustavoitteena on kaupunkiseutuja 

ja taajamia lukuun ottamatta 100 (120) km/h. Muilla tärkeillä ja vilkkailla 

pääteillä nopeustavoitteena on 100 (80) km/h (taajamissa 80 km/h). Molemmissa 

tietyypeissä kohtaamisonnettomuuksia torjutaan rakenteellisesti, päätieliittymiä 

karsitaan sekä paikallinen maankäyttö erotetaan päätiestä. Muulla 

päätieverkolla sekä muulla tiestöllä tien palvelutaso sovitetaan ympäristön ja 

paikallisten tarpeiden mukaan. 

Tieleveys sekä rakenteellinen kunto 

Satakunnan päätieverkolla on runsaasti kapeita tieosuuksia, joista mainittakoon 

mm. 

• VT 2 Huittisista etelään sekä Harjavallan ja Nakkilan välillä 

• VT 8 Rauman Vermuntilassa sekä Eurajoen ja Luvian välillä 

• VT 11 Kiikoisissa 

• VT 12 Köyliöstä Huittisiin 

• VT 23 Pomarkun Honkakoskelta Kankaanpään Veneskoskelle 

• KT 43 Euran Hinnerjoella 

• KT 44 Honkajoella (MT 664:stä pohjoiseen) 

Seututeillä on useita leveydeltään 8 m alittavia osuuksia. 

Edellä mainittujen lisäksi tien leveyspuutteet sekä puutteet rakenteellisessa 

kunnossa ovat ongelma etenkin niillä alemman luokan seutu- ja yhdysteillä, 

jotka lukeutuvat merkittäviin tavarakuljetusreitteihin. Pääliikenneverkolla tällaisia 

tieosuuksia ovat Satakunnassa erityisesti mt:t 270 ja 661 Merikarvialla, 

mt 273 Karvialla, mt 664 Honkajoella, mt 213 Säkylässä sekä mt 2070 Lappi-Hinnerjoki. 

Alempiasteisen tieverkon kuljetuksia on käsitelty tarkemmin 

Turun yliopiston Turun tiepiirille tekemässä tutkielmassa v. 2004. 

Suurena uhkana maakunnassa koetaan niukkojen julkisten määrärahojen 

kohdistaminen tärkeimpien valtatieyhteyksien kehittämiseen alemman tieverkon 

kustannuksella. 

Tien laatutaso 

Sellaisilla tieyhteyksillä, joilla on maakunnallista tai seudullista merkitystä tai 

jotka ovat keskeisiä tavarakuljetusten reittejä, saattaa olla tapauskohtaisesti 

tarvetta laatutason nostolle. Tällaisina tieosuuksina on Satakunnassa noussut 

esille mm. KT 44, joka ei vastaa laadultaan kantatietasoa, sekä maantiet 

2070 ja 2460, joiden laatua toivotaan nostettavaksi seututietasoiseksi. 

Geometriapuutteet 

Mutkaisia ja mäkisiä osuuksia esiintyy luonnollisesti eniten kanta-, seutu- ja 

yhdystieverkolla, joka noudattelee pitkälti paikallisen maankäytön rajoja. 

Tämä on myös kustannuskysymys: maan lunastuskustannukset ovat korkeita 

ja myös merkittävät kallio- tai maaleikkaukset ovat kalliita ratkaisuja. Kun 

liikennemäärätkin ovat alhaisia, ei hyöty-kustannussuhde useinkaan nouse




27 

riittävän korkealle. Geometriapuutteita nousi sidosryhmä- ja kuntakyselyssä 

esille etenkin kantateiden 43 ja 44 sekä maantien 2070 (Lappi-Hinnerjoki) 

osalta. Myös tien toiminnallisen luokan nosto pitää sisällään geometrian parantamistarpeita. 

Pääliikenneverkon ja aluerakenteen kohtaaminen 

Pääliikenneverkon ja paikallisen aluerakenteen kohtaaminen tulisi olla mahdollisimman 

turvallista, eivätkä erityyppiset liikenneverkot saisi aiheuttaa toisilleen 

häiriötä. 

Päätieverkon osalta kehittäminen tapahtuu Tiehallinnon Pääteiden kehittämissuunnitelman 

mukaisesti. Runkoteillä sekä muilla tärkeillä ja vilkkailla 

pääteillä (ks. kohta 3.1.1) ohikulkeva ja paikallinen liikenne erotetaan toisistaan. 

Muilla teillä voidaan sallia myös taajaman läpi kulkeva liikenne, mikäli 

tien standardi ja nopeustaso sovitetaan taajaman mukaiseksi. 

Konflikteja pääliikenneverkon ja aluerakenteen kohtaaminen aiheuttaa mm. 

VT 8:lla Eurajoella, VT 12:lla Eurassa sekä VT 23:lla Kankaanpäässä. 

Ympäristön huomioon ottaminen 

Satakunnan alueella arvokkaita harjualueita ovat mm. Hämeenkankaan – 

Pohjankankaan laaja harjualue Pohjois-Satakunnassa, Säkylänharju Säkylästä 

Harjavaltaan sekä pitkä, kapea harjukannas Huittisista Kullaan kautta 

Porin Ahlaisiin. Harjualueet ovat myös tärkeitä pohjavesialueita. Kulttuurihistoriallisesti 

arvokkaita alueita Satakunnassa on runsaasti ja niistä laajimpia 

ovat Koemäenjokilaakson ”nauhakaupunki”, Köyliö, Huittisten-Kokemäen 

alue sekä Ahlainen. Arvokkaita vesistökohteita löytyy mm. Kullaan Joutsijärven 

ja Kokemäen Sääksjärven ympäristöstä. Satakunnan seutukaavaan 5 

merkityt tärkeät ympäristökohteet on esitetty liitteessä 3. 

Pääliikenneverkon kehittäminen tulee toteuttaa ympäristöarvot huomioon 

ottaen ja arvokkaita luonnonkohteita häiritsemättä. Tärkeät pohjavesialueet 

(ks. liite 3) tulee suojata pääliikenneverkon ympäristössä. Arvokkaat harjualueet 

tulee säilyttää. Kulttuurihistoriallisesti arvokkailla alueilla pääliikenneverkko 

tulee erottaa paikallisesta maankäytöstä. Tiehallinnon Pääteiden kehittämissuunnitelman 

mukaisella päätieverkolla tulee lisäksi kaupunkiseuduilla 

ja taajamissa lisätä meluntorjuntaa. 

3.2 Rautatieverkko 

Satakunnan päärautatieyhteys on Tampereen suunnasta tuleva rata, joka 

haarautuu Kokemäellä Rauman ja Porin radoiksi. Rauman radalta on ratayhteys 

Kauttualle ja Säkylään (avoinna vain kesäkautena), ja Porin radalta Aittaluotoon 

ja Ruosniemeen. Niinisaloon pääsee rautateitse Parkanosta Tampere 

– Seinäjoki – radalta. Aiemmin tämä rautatieyhteys ulottui myös Poriin, 

mutta nykyisin Pori-Kankaanpää – osuus on lakkautettu. Satakunnan rataverkko 

kuuluu yleiseurooppalaisiin (TEN) liikenneverkkoihin lukuun ottamatta 

osuuksia Kiukainen-Säkylä ja Aittaluoto-Ruosniemi. LVM:n mietinnössä 

(LVM 48/2005) Rauma-Kokemäki-Tampere –rataosuus lukeutuu myös rautateiden 

runkoverkkoon raskaan tavaraliikenteen ratana.




Henkilöliikennettä on ainoastaan Pori – Tampere –radalla. Muut rataosuudet 

ovat tavaraliikenteen käytössä. Sähköistys on Rauman ja Porin pääradoilla 

lukuun ottamatta Porista Mäntyluotoon johtavaa osuutta. Pääradoilta haarautuvilla 

sivuradoilla (mukaan lukien Niinisaloon johtava rata) ei ole sähköistystä. 

Tasoristeyksiä on Satakunnan radoilla useita. 

Vähäliikenteiset radat Satakunnassa 

RHK:n laatima vähäliikenteisten ratojen tulevaisuusselvitys on lähtenyt lausunnoille 

heinäkuussa 2005. Lausuntojen määräaika on 30.9.2005. RHK 

laatii lausuntojen yhteenvedon lokakuussa 2005, jonka jälkeen RHK tekee 

oman esityksensä Liikenne- ja viestintäministeriölle. Selvityksessä on mukana 

kolme Satakunnassa sijaitsevaa rataosaa. Näistä rataosista Aittaluoto- 

Ruosniemi on luokiteltu säilytettäväksi radaksi, jolle selvityksessä ehdotetaan 

liikenneolosuhteita kohentavaa korvausinvestointia. Kiukainen-Kauttua 

(Säkylä) ehdotetaan suljettavaksi radaksi ja Parkano-Niinisalo ehdotetaan 

lakkautettavaksi ja purettavaksi. 

Rataverkon ominaisuuksia 

Kokemäen ja Rauman välisen rataosuuden päällysrakenne on uusittu kesällä 

2004. Tulevina vuosina rataosalla jatkuvat tasoristeysten poistoon liittyvät 

työt. Kokemäki-Pori rataosan päällysrakenteen ikä on alle 10 vuotta. Kokemäeltä 

Tampereen suuntaan radanpäällysrakenne on iältään yli 10 vuotta. 

Ratahallintokeskuksen tavoitteena on 25 tonnin akselipaino kaikilla tärkeillä 

tavaraliikenteen reiteillä. Satakunnan TEN-rataverkko kuuluu tämän luokituksen 

mukaisiin ratoihin. 25 tonnin akselipaino on sallittu Kokemäen ja 

Mäntyluodon välillä, kun taas Satakunnan muilla rataosuuksilla akselipaino 

on 22,5 tonnia lukuun ottamatta hiljaisia rataosia Kiukainen-Säkylä ja Niinisalo-Parkano 

Näillä rataosilla suurin sallittu akselipaino on 20 tonnia. 25 

tonnin akselipainon ja samalla 100 km/h nopeusrajoituksen käyttöön ottaminen 

on teknisesti mahdollista myös Kokemäki – Rauma –rataosuudella. 

Huomattava on, että akselipainon nostaminen edellyttää parantamistoimenpiteitä 

myös muualla kuin Satakunnassa. Merkittävä osa Raumalle saapuvasta 

tavaraliikenteestä tulee metsäteollisuuden tuotantolaitoksista kokojunina, 

jolloin radan parantaminen tulee tehdä koko kuljetusmatkalle. Raumalle 

suuntautuville kuljetuksille Jämsänjokilaakso on merkittävä lähtöasema, 

joten parannettava osuus olisi käytännössä rataosuus Jämsänkoski- 

Tampere-Rauma. Rataverkon ominaisuuksia on kuvattu tarkemmin taulukossa 

3.1.




29 

Taulukko 3.1 

Satakunnan rataverkon ominaisuuksia 

(Lähde: Ratahallintokeskus 2003a) 

Rataosa 

Lielahti- 

Kokemäki 

Kokemäki- 

Kiukainen 

Kiukainen- 

Rauma 

Kiukainen- 

Säkylä 

Kokemäki- 

Pori 

Porimäntyluoto 

Mäntyluoto- Pori- 

Tahkoluoto Ruosniemi 

Niinisalo- 

Parkano 

Pituus (km) 91 13 34 19 38 21 11 8 42 

Kaksi tai 

useampiraiteista 

0 0 0 0 0 0 0 0 0 

rataa (km) 

Sähköistys on on on ei on ei ei ei ei 

Junien 

automaattinen 

on on on ei on ei ei ei ei 

kulunvaltonta (JKV) 

Kiskot vähintään 

60 kg/m 

ei on on ei on ei ei ei ei 

Suurin sallittu 

akselipaino (t) 

22,5 22,5 22,5 20 22,5/25 25 22,5 22,5 20 

Matkustajaliikenteen 

käyttämä suurin 140 100 100 30 140 70 50 35 50 

nopeus (km/h) 

Tavaraliikenteen 

käyttämä suurin 120 100 100 30 120 70 50 35 50 

nopeus (km/h) 

Matkustajajunien 

matka-aika (min) 

53 - - - 23 - - - - 

Tavarajunien 

matka-aika (min) 

85 12 36 40 40 24 14 15 80 

Matkustajajunaa/vrk 11 0 0 0 11 0 0 0 0 

Tavarajunaa/vrk 25 16 16 1 16 14 - - 0 

V. 2003 rautateitse kuljetettiin Satakunnassa yhteensä 4,7 Mt tavaraa. Suurin 

osa rautatiekuljetuksista on Porin ja Rauman satamiin kuljetettavaa tavaraa. 

Satakunnan satamat ovat rautatiekuljetusten kannalta keskeisiä satamia 

Suomessa. Rautateitse kuljetetun tavaran määrällä mitattuna Rauman satama 

on Suomen toiseksi suurin satama ja Porin satama puolestaan suurin 

tuontisatama. Tavararyhmistä kuljetetaan Satakunnassa rautateitse selkeästi 

eniten paperia sekä kivennäisaineita (ks. liite 5). 

Rautatieliikenteen suurimmat tavaravirrat Raumalta suuntautuvat metsäteollisuuden 

tarpeisiin Jämsänjokilaaksoon ja Kajaaniin. Kuljetettavat tavarat 

ovat pääasiassa metsäteollisuuden tarvitsemia kemianteollisuuden tuotteita. 

Suurimmat tavaravirrat saapuvat Raumalle Jämsänjokilaaksosta, Kajaanista 

ja Pirkanmaalta sekä Etelä-Karjalasta. 

Rataverkon tavaraliikenne-ennusteen mukaan tavaraliikenteen kasvu olisi 

Suomen rataverkolla vv. 2001 – 2010 keskimäärin 19 %. Ennusteen mukaan 

Satakunnassa Rauman radan tavaraliikenne lisääntyisi samassa ajassa 

20%. Muiden rataosien liikenteen kasvu olisi keskimääräistä pienempää. 

Oman lisänsä tukevaisuudessa tulee tuomaan EU-alueen rautateiden tavaraliikenteen 

mahdollinen avautuminen kilpailulle. Uudet toimijat voivat muuttaa 

rautatiekuljetusten markkinoita huomattavasti nykyisestä. 

Rataverkon osalta pahimmiksi puutteiksi on Satakunnan alueella eri yhteyksissä 

mainittu mm. 

• Radan epätasainen kantavuus, joka estää tavarajunien kapasiteetin 

hyödyntämisen kokonaisuudessaan 

• Useat tasoristeykset, jotka ovat toisaalta huomattava turvallisuusriski 

sekä toisaalta hidastavat junia




Uudenkaupungin ja Porin välinen ratayhteys (URPO-rata) sekä Porin ja 

Kankaanpään välinen ratayhteys on merkitty Satakunnan seutukaavaan ohjeellisina 

varauksina. 

3.3 Lentoliikenteen verkko 

Satakunnan ainoa yleinen lentokenttä sijaitsee Porissa ja se on myös yksi 

Suomen TEN-lentoasemista. Maakunnan oman lentoaseman lisäksi satakuntalaiset 

käyttävät paljon myös Turun ja Tampereen lentoyhteyksiä. Porista 

lentoyhteyksiä on reittiliikenteessä Helsinkiin ja tilauslentoina ulkomaiden 

lomakohteisiin. Pienistä matkustajamääristä huolimatta lentoaseman liikenne 

on vilkasta johtuen etenkin Suomen ilmailuopiston toiminnasta lentoasemaalueella. 

Lentoaseman kautta hoidetaan lisäksi YK-joukkojen huoltolentoja. 

Porin lentoaseman pääkiitotie on nykyisellään 2350 m, mikä mahdollistaa 

myös suurilla koneilla operoimisen. 

Pienlentokenttiä on Satakunnassa lisäksi Euran Kauttualla, Jämijärvellä, Kokemäen 

Piikajärvellä sekä Vampulassa. 

Pahimpana puutteena lentoyhteyksien osalta on Satakunnassa tullut esille 

suorien kansainvälisten yhteyksien puuttuminen. Viidennen ydinvoimalan 

rakentaminen Eurajoen Olkiluotoon tullee edelleen lisäämään kysyntää kansainvälisille 

yhteyksille. 

3.4 Satamat ja vesiliikenteen verkko 

Kansainvälisten tavarakuljetusten kannalta ovat Rauman ja Porin satamat 

elintärkeitä Satakunnalle. Satamat lukeutuvat Suomen TEN-verkkoon. Näiden 

lisäksi Satakunnassa toimii muutama pienempi satama, joiden kautta 

kulkee jonkin verran tavaraa. 

Rauman satama 

Rauman Satama on Rauman kaupungin liikelaitos. Rauman sataman osat 

ovat Iso-Hakuni, Petäjäs, Laitsaaren keskuslaituri, Pikisaari, konttiterminaali 

sekä kemikaali-, Martinkarin öljy- ja kemikaalisatama. Satama on yksi Suomen 

suurimmista yleisliikennesatamista. Sataman palveluihin kuuluvat mm. 

hyvä nostokapasiteetti ja monipuoliset varastointimahdollisuudet. Satamassa 

on edellytykset öljyn ja kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin. Satamalla on 

lisäksi hyvät edellytykset erityyppisten projektikuljetusten toteuttamiseen. 

Rauman satama on Suomen suurin paperisatama. Se on myös yksi Suomen 

suurimmista irtotavaran tuontisatamista. Satama on erikoistunut mm. tehokkaaseen 

kemiallisen metsäteollisuuden raaka-aineiden ja viljan käsittelyyn. 

Irtotavaran purkaus/lastauskapasiteetti 1400 t/h on Suomen suurimpia. 

Rauman satama on myös monipuolinen logistiikkakeskus. Satamapalvelut 

mahdollistavat tuotteiden jatkojalostamisen, siellä on kemikaalien pakkauspalvelu 

ja tuotteiden jakelupalvelu. 

Rauman satamaliikenne oli vuonna 2004 ennätystasolla – tavaraliikenne yhteensä 

6,3 miljoonaa tonnia ja konttiliikenne 116 000 konttiyksikköä. Satamaliikenteestä 

vientiä oli 4,69 milj. tonnia (+ 7,6% v:sta 2003), tuontia 1,60




31 

milj. tonnia (+ 4,2%) ja kotimaan liikennettä ainoastaan 0,03 milj. tonnia (- 

9,8%). Raumalta lähtee eniten vientikuljetuksia Saksan, Britannian, Yhdysvaltojen, 

Belgian ja Espanjan satamiin. Näiden maiden osuus on lähes 90 % 

lähteneestä tavaramäärästä. Merkittäviä lähtöpaikkoja Rauman satamaan 

ovat puolestaan Tampere, Äänekoski ja Kirkniemi. Kumipyöräkuljetusten 

osuus on noin puolet koko tavaraliikenteestä tonneina mitattuna. 

Rauman satamaan johtaa kaksi kauppamerenkulun pääväylää, Rihtniemen 

10,0 m väylä ja Valkeakarin 7,5 m väylä. 

Nykyinen satama-alue alkaa olla valmiiksi rakennettu – ainoastaan Iso- 

Hakunin satamaosan konttiterminaalin toinen vaihe on kesken. Se valmistunee 

vuonna 2006, jolloin saadaan uutta kenttätilaa noin neljä hehtaaria ja 

laituritilaa noin 400 metriä. Tulevaisuuden tarpeita varten satamalla on 20 

hehtaarin reservialue Petäjäksen satamaosan pohjoispuolella. Alueen uusi 

asemakaava vahvistui syksyllä 2004 ja alue on siten valmis vaiheittain käyttöön 

otettavaksi. Satama hankki myös viime vuonna 6,5 hehtaarin valmiin 

kenttäalueen, joka sijaitsee Petäjäksen sataman itäosassa. Edellä mainitut 

reservit mahdollistavat sataman kapasiteetin noston nopeastikin aina 10 miljoonaan 

tonniin asti. Myös konttikapasiteettia on mahdollisuus kasvattaa 

merkittävästi. 

Porin satama 

Porin sataman omistaa Porin kaupunki. Satama koostuu kolmesta erillisestä 

osasta: Mäntyluoto, Tahkoluoto sekä öljy- ja kemikaalisatama. Lisäksi alueella 

toimii yksityisiä palveluntarjoajia. Mäntyluoto on erikoistunut mm. kontti- 

, rikaste- ja sahatavaraliikenteeseen, Tahkoluoto syväsatamana erityisesti 

hiilikuljetuksiin. Porin sataman nykytila ja ennusteet sekä kehittämistarpeet 

on käsitelty Porin seudun liikennesuunnitelmassa, eikä niitä käsitellä enää 

tässä. 

Muut satamat 

Eurajoen Olkiluodon satama on yksityissatama. Pääasiassa sataman kautta 

kuljetetaan irtotavaraa teollisuuden raaka-aineiksi. 

Merikarvian sataman omistaa Merikarvian kunta. Sataman kautta kuljetetaan 

mm. puutavaraa ja kiviaineista. Viime vuosina liikenne on ollut hyvin vähäistä. 

Teollisuudella on käytössään myös omia satamiaan, joista mainittakoon 

Metsäbotnian ja UPM-Kymmenen omistamat satamat.




Suomen satamien ulkomaan tavaraliikenne v. 2004 

Muut 

20,3 % 

Hamina 

5,8 % 

Kotka 

8,8 % 

Kokkola 

3,0 % 

Oulu 

2,2 % 

Kristiinankaupunki 

0,7 % 

Rautaruukki 

5,3 % 

Kaskinen 

1,4 % 

Eurajoki 

0,2 % 

Pori 

5,3 % 

Rauma 

6,6 % 

Uusikaupunki 

1,2 % 

Naantali 

6,4 % 

Turku 

3,8 % 

Helsinki 

12,3 % 

Kilpilahti 

16,6 % 

Kuva 3.7 Suomen satamien ulkomaan tavaraliikenneosuudet v. 2004 

(Lähde: Merenkulkulaitos 2005) 

Satamiin ja niiden vesiväyliin liittyvinä ongelmakohtina on eri yhteyksissä 

noussut esille mm. 

• Matalat vesiväylät. Erityisesti ongelmaksi on muodostunut irtolastien 

kuljetus aluksilla, joiden syväys on noin 11,5 m. Tällä hetkellä kyseisentyyppiset 

alukset lastaavat esimerkiksi Raumalla väylän määräämään 

10,0 m maksimisyväyteen ja jatkavat toiseen satamaan ottamaan 

lopun lastin niin, että aluksen koko lastikapasiteetti on käytössä 

tai tulevassa liikenteessä päin vastoin. Lisäksi sataman kasvava 

panostus konttiliikenteeseen tulee kasvattamaan aluskokoja tulevaisuudessa, 

jos väylät sen mahdollistavat. 

• Itämeren moottoritien asettamat vaatimukset: Merten moottoriteihin 

liitettyjen satamien olisi pystyttävä tarjoamaan tehokkaat sisämaayhteydet, 

nopeat hallintomenettelyt ja korkeatasoiset palvelut, joiden 

tarkoituksena on tehdä lähimerenkulusta menestyksekästä. Hyvät yhteydet 

satamista valtakunnallisiin liikenneverkkoihin ovat tehokkaan 

logistiikan ehdoton edellytys. 

3.5 Muut terminaalit 

Satamien lisäksi muita maakunnan kannalta tärkeitä terminaaleja ovat suuret 

teollisuuslaitokset, joilla on omat varastonsa, kuljetusliikkeiden tavaraterminaalit 

sekä mm. kaupan suuryksiköt. Tällaisia merkittäviä terminaaleja 

on esitetty kuvassa 3.2. 

Terminaalien osalta on kehittämistarpeena viime vuosina noussut esille erityisesti 

useamman yrityksen yhteiset logistiikkakeskukset hyvien liikenneyhteyksien 

varrella.



PÄÄLIIKENNEVERKON KEHITTÄMISTÄ OHJAAVAT TAVOITTEET 

33 

4 PÄÄLIIKENNEVERKON KEHITTÄMISTÄ OHJAAVAT 

TAVOITTEET 

4.1 Suunnittelua ohjaavat yleiset tavoitteet 

Liikennejärjestelmän tavoiteasettelua ohjaavat eritasoiset liikennepolitiikan, 

maankäytön suunnittelun ja alueiden kehittämisen tavoitteet ja viime kädessä 

yhteiskunnan muuttuvat arvostukset. 

Taulukko 4.1. Liikennejärjestelmän tavoitteiden muodostuminen. 

yhteiskunnan muuttuvat arvostukset 

liikennepolitiikka maankäyttö 

(liikenne- ja viestintäministeriö) 

(ympäristöministeriö) 

valtakunnallinen 

taso 

läänin ja maakunnan 

taso 

paikallinen ja 

seudullinen 

taso 

liikenne- ja viestintäministeriön 

ja 

väylälaitosten tavoitteet 

maankäyttö- ja 

rakennuslaki, tieja 

maantielaki, 

valtakunnalliset 

alueidenkäyttötavoitteet 

maakunta- ja 

seutukaavat 

kuntien omat ja 

yhteiset yleiskaavat 

liikennejärjestelmän tavoitteet 

aluepolitiikka 

(sisäministeriö) 

alueiden kehittämislaki, 

valtakunnalliset 

alueiden 

kehittämisen tavoitteet 

esim. tieja merenkulkupiirien 

tavoitteet 

kuntien ja seutujen 

liikenteelliset 

tavoitteet 

maakuntasuunnitelma 

ja maakuntaohjelma 

kuntien tavoitteet, 

aluekehitysohjelmat 

ym. 

Liikennejärjestelmän kehittämistä ohjaavat mm. Liikenne- ja Viestintäministeriön 

ohje ”Kohti älykästä ja kestävää liikennettä 2025” (KÄKLI), ministerityöryhmän 

mietinnöt ”Liikenneväyläpolitiikan linjauksia vuosille 2004 – 2013” 

sekä ”Valtakunnallisesti merkittävät liikenteen runkoverkot” (väliraportti LVM 

48/2005), Tiehallinnon ”Pääteiden kehittämissuunnitelma” (väliraportti 

4.5.2005) sekä Tiehallinnon ja tiepiirien tienpidon toimintalinjaukset (PTS). 

Lyhyemmällä aikavälillä suunnittelua ohjaavat mm. väylänpitäjien toiminta- ja 

taloussuunnitelmat (TTS) sekä Satakunnan tieverkon kehittämissuunnitelma. 

Maakuntaliiton toimintaa ohjaavat lisäksi maakuntaohjelma ja –suunnitelma 

sekä valmisteluvaiheessa oleva maakuntakaava. 

Pääteiden kehittämissuunnitelma pohjautuu liikennepolitiikan ja tienpidon 

linjauksiin. Suunnitelma esittää Tiehallinnon näkemyksen valta- ja kantatieverkon 

kehittämisperiaatteista, tavoitetilasta ja yhteysvälikohtaisista kehittämispoluista 

noin 20 vuoden aikajänteellä.




Kuva 4.1 

Pääteiden kehittämisprosessi (Lähde: Tiehallinto) 

Maakuntakaavan tehtävänä on osoittaa maakunnalliset alueidenkäytön ja 

yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoittaa maakunnan kannalta tarpeellisia 

alueita. Maakuntakaavalla ohjataan toteuttamiseen tähtäävää suunnittelua ja 

päätöksentekoa, kuten maakuntaohjelmaa ja kuntakaavoitusta. Satakunnan 

maakuntakaava on edennyt valmisteluvaiheeseen, ja pääliikenneverkkoselvityksessä 

otetaan kantaa esimerkiksi siinä esiintyviin yhteystarvemerkintöihin 

tai liikennealuevarauksiin. 

4.2 Satakunnan liikennejärjestelmän kehittämiselle asetetut 

tavoitteet 

4.2.1 Liikennejärjestelmän yleiset tavoitteet 

Liikennejärjestelmää suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuutena kiinteässä 

vuorovaikutuksessa maankäytön suunnittelun kanssa kaikilla kaavatasoilla. 

Kansainvälisten ja muualle Suomeen suuntautuvien liikenneyhteyksien (radat, 

päätiet ja vesiväylät) kehittämismahdollisuudet ja kehittäminen turvataan 

kaikin maakunnassa käytettävissä olevin maankäytön ja liikennejärjestelmän 

kehittämisen keinoin. Maakunnan satamien tie - ja ratayhteyksien sekä laivaväylien 

nykyisten käyttömahdollisuuksien turvaamiseen varaudutaan ja 

edelleen niiden kehittämiseen sillä oletuksella, että kuljetuksista aikaisempaa 

suurempi osa siirtyy tulevaisuudessa raiteille ja vesille. Niin ikään varaudutaan 

myös siihen, että raideliikenteen henkilökuljetukset lisääntyvät.




35 

Erityistä huomiota kiinnitetään eri liikennemuotojen ja kuljetusmuotojen kehittämiseen 

siten, että ratkaisut palvelevat Satakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, 

asukkaiden tarpeita ja yhdyskuntarakenteen tasapuolista, 

tasapainoista ja edullista kehittymistä 

Eri liikennemuotojen yhteistyö, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytykset 

nostetaan keskeiselle sijalle. Toimintaedellytyksiä tuetaan 

maankäytön suunnittelussa kaikilla kaavatasoilla rakennetta eheyttämällä ja 

tiivistämällä. 

Alueiden käytön suunnittelussa kiinnitetään huomiota kuljetustarpeen vähentämiseen, 

liikennejärjestelmien toimivuuteen, liikenneturvallisuuteen ja ympäristöhaittojen, 

kuten melun ja pohjavesien pilaantumisriskin vähentämiseen 

sekä ihmisten terveyden, elinolojen ja viihtyvyyden parantamiseen. 

4.2.2 Pääliikenneverkon tavoitteet 

Seuraavat pääliikenneverkolle asetetut tavoitteet on ryhmitelty aihealueittain 

sen mukaan, mitä päätavoitetta kukin parhaiten palvelee. Monet tavoitteista 

palvelevat kuitenkin useampaa kuin yhtä aihealuetta. 

Tasapuolisuus ja yhteydet maakunnan ulkopuolelle 

• Pääliikenneverkko palvelee mahdollisimman tasapuolisesti kaikkien Satakunnan 

asukkaiden sekä elinkeinoelämän tarpeita ja on osa valtakunnallista 

pääliikenneverkkoa. Maakunnan saavutettavuutta parannetaan ja 

erityisesti huomioidaan työmatkaliikenteen tarpeet sekä yhteydet pääkaupunkiseudulle. 

• Kuntakeskuksista tulee olla riittävät ja sujuvat yhteydet pääliikenneverkolle. 

• Tarjotaan nopeat ja sujuvat rautateiden henkilö- ja tavaraliikenneyhteydet 

tavoitteena kuljetusten hoitaminen nykyistä enemmän raideliikenteellä. 

• Turvataan Porin lentoaseman toimintaedellytykset sekä kotimaan reittilentoliikenteen 

että kansainvälisten yhteystarpeiden osalta. 

Elinkeinoelämän kuljetukset 

• Tarjotaan tasokkaat, toimivat ja turvalliset rautatie- ja päätieyhteydet sekä 

yhteydet satamiin ja tavaraterminaaleihin. 

• Turvataan tieverkon kunto ja parannetaan pääliikenneverkon rakenteellista 

kuntoa. Kunnossapidon keinoin turvataan alemman tieverkon välttämättömät 

kuljetukset kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina erityisesti 

perustuotannon keskeisillä reiteillä. 

• Turvataan vesikuljetusten toimintaedellytykset satamien meriväylillä ja 

vahvistetaan satamien kilpailukykyä. 

Turvallisuus ja ympäristö 

• Pääliikenneverkon turvallisuus on vähintään valtakunnallista keskitasoa. 

• Pääliikenneverkon kehittämisessä ja ylläpidossa pyritään luonnonvarojen 

säästeliääseen käyttöön ja liikenteen ympäristöhaittojen vähentämiseen.




• Tavaraliikenteen osalta pyritään kuljetustarpeen vähentämiseen, sujuviin 

kuljetusreitteihin ja raskaan liikenteen ohjaamiseen pois keskustoista ja 

taajamista. Logistiikkaketjujen toimivuutta parannetaan. 

Kustannustehokkuus 

• Kehittämis- ja ylläpitotoimin edistetään liikenneinfrastruktuurin mahdollisimman 

tehokasta ja taloudellista käyttöä. 

Yhdyskuntarakenteen tukeminen 

• Liikenneverkon kehittäminen tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja 

tiivistämistä sekä ohjaa tulevaa maankäyttöä.



MAAKUNNAN PÄÄLIIKENNEVERKON KEHITTÄMINEN 

37 

OSA II 

KEHITTÄMISSUUNNITELMA 

5 MAAKUNNAN PÄÄLIIKENNEVERKON 

KEHITTÄMINEN 

5.1 Kehittämistarpeet 

Luvussa 5 on tarkasteltu pääliikenneverkkoa koko maakunnan liikenneyhteyksien 

kannalta. Liikenteellisiä tarpeita on pohdittu sekä maakunnan sisäisten, 

eri seutukuntien välisten yhteyspuutteiden kannalta, että valtakunnallisten 

ja kansainvälisten liikenneyhteyksien kannalta. Rauman seudun sisäiset, 

seudullisen liikenteen kannalta tärkeät yhteystarpeet on käsitelty omana kokonaisuutenaan 

luvussa 6. 

Liitteeseen 7 on koottu eri ohjelmissa ja suunnitelmissa mukana olevia pääliikenneverkkoon 

liittyviä hankkeita sekä kehittämistarpeita, jotka koskettavat 

koko maakuntaa. Taulukossa mainitut yhteysvälihankkeet ovat niitä yhteysvälin 

hankkeita, joiden toteuttamisesta on jo tehty päätöksiä. Muut yhteysvälien 

kehittämistarpeet ja toimenpiteet on aikoinaan käsitelty yhteysvälin kehittämissuunnitelmassa, 

mutta niistä ei ole olemassa mitään päätöksiä. 

Taulukossa on esitetty lisäksi Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman 

sidosryhmäkyselyn ja pääliikenneverkkoselvityksen kuntakyselyssä esille 

tulleita, koko maakunnan kannalta tärkeitä kehittämistarpeita sekä nykytilaanalyysin 

perusteella todettuja puutteita. Hankkeita ei ole tässä vaiheessa 

laitettu minkäänlaiseen tärkeysjärjestykseen. 

Maakunnan liikenneyhteyksien turvallisuuden, toimivuuden ja sujuvuuden 

kannalta merkittävimpiä kehittämistarpeita ovat: 

Vilkasliikenteisten valtatieyhteyksien (VT 2, VT 8 Turku-Pori, VT 

12) palvelutason ja liikenneturvallisuuden parantaminen kokonaisuudessaan 

Radan kantavuuden parantaminen Kokemäki–Tampere – 

rataosuudella 

Tasoristeyksien poisto Pori – Tampere –radalla 

 

 

 

 

Satamien meriväylien syventäminen 

Liikenneturvallisuuden parantaminen pääliikenneverkolla – erityisesti 

liittymissä, tärkeillä koulureiteillä, taajamissa sekä vaarallisten 

aineiden kuljetusreiteillä 

Liikenteen sujuvuuden parantaminen VT 8:lla välillä Pori- 

Söörmarkku 

Satamien tavarakuljetusten kannalta tärkeät uudet tieyhteydet 

(VT 12 uusi satamayhteys, Porin pohjoisen satamatien (mt 272) 

jatke)




5.2 Kehittämisstrategia ja painopistealueet 

Pääliikenneverkon kehittämistä ohjaavat monet valtakunnalliset ohjelmat. 

Lyhyellä aikavälillä (- 2010) toimenpiteiden toteutuksen määrittelevät mm. 

Ratahallintokeskuksen TTS 2006-2009, LVM:n liikenneväyläpolitiikan linjaukset 

vv. 2004-2013 sekä Turun tiepiirin TTS 2005-2009. Pidemmän ajan 

linjauksia ohjaavat etenkin Ratahallintokeskuksen ”Rataverkko 2020”, LVM:n 

KÄKLI 2025 ja mietintö valtakunnallisesti merkittävistä runkoverkoista, Tiehallinnon 

pääteiden kehittämissuunnitelma sekä Turun tiepiirin PTS 2015. 

Maakuntakaavassa on esitetty keskeisimmät alue- ja yhdyskuntarakenteen 

kehittämisvyöhykkeet, jotka ohjaavat myös pääliikenneverkon kehittämisen 

panopistealueita. Näillä vyöhykkeillä tulee liikenteen toimivuus erityisesti turvata: 

Kuva 5.1 

Satakunnan keskeiset aluerakenteen kehittämisvyöhykkeet 

(Lähde: Satakunnan maakuntakaava. Tavoitteet)




39 

Kehittämisstrategia määrittelee koko maakunnan pääliikenneverkon kehittämisen 

periaatteet ja painopistealueet. Ensisijaisena päämääränä (priorisoinnissa 

I, eli lyhyen aikavälin painopistealueet) on ylläpitää liikenneväylien 

liikennekelpoisuus ja rakenteellinen kunto vähintään nykytasolla. 

Tieliikenteen liikenneturvallisuuden parantaminen on erityisen tärkeätä 

etenkin Satakunnassa, missä liikenneturvallisuus on valtakunnan keskitasoa 

huonompi. Lisäksi tiettyjen moniongelmaisten alueiden kehittämiseen 

panostetaan ns. teemahankkeilla. Muita tarpeellisia maakunnan yhteyksiin, 

liikenteen sujuvuuteen ja elinkeinoelämän tarpeisiin vaikuttavia toimenpiteitä 

toteutetaan toisessa vaiheessa (priorisoinnissa II=pidemmän aikavälin linjaukset). 

Pääliikenneverkko on jaettu tavoitteellisen palvelutason perusteella laatuluokkiin, 

jotka määrittävät verkon eri osien merkittävyyden maakunnalle 

(POLIS-alueen sisäistä verkkoa ei ole luokittelussa huomioitu): 

1. Pääradat (Tampere – Pori, Kokemäki – Rauma), suuret satamat 

(Rauma, Pori) niihin liittyvine meriväylineen, Porin lentoasema, VT 2, 

VT 8 (Turku-Pori), VT 12, Rauman katuverkon pääväylät, logistiikkaterminaali(t) 

2. VT 8 Pori-Vaasa, VT 11, VT 23, KT 43, KT 44 

3. Muut kantatiet 

4. Seututiet, tärkeät yhdystiet, muut radat 

Laatuluokkajako ei määrittele toimenpiteiden kiireellisyysjärjestystä, vaan 

ainoastaan lopullisen laatutason ja merkityksen maakunnan liikennejärjestelmässä. 

Seuraavan sivun taulukossa on jaoteltu koko maakunnan pääliikenneverkon 

kannalta tärkeät kehittämisen painopistealueet niiden kiireellisyyden perusteella 

lyhyen aikavälin hankkeisiin (I), pidemmän aikavälin linjauksiin (II) sekä 

muihin todettuihin tarpeisiin, joiden osalta ei toteutusaikatauluun oteta 

kantaa. POLIS-hankkeista on tässä esitetty vain ne, jotka kytkeytyvät koko 

maakunnan liikenneverkkoon. Kehittämisohjelmassa ei myöskään puututa 

pieniin toimenpiteisiin, vaikka ne omalta osaltaan ovatkin tärkeitä liikennejärjestelmän 

toimivuuden turvaamiseksi. Pieniä toimenpiteitä toteutetaan tarveharkinnan 

perusteella mm. Tiehallinnon ja kuntien toimesta. 

Painopistealueista I-vaiheen kiireellisimpiä hankkeita koko maakunnan 

pääliikenneverkon kehittämisessä ovat: 

• Yhteysvälien VT 2 Helsinki-Pori, VT 8 Turku-Pori ja VT 12 

Rauma-Huittinen-Tampere kehittäminen 

• Liikenneturvallisuuden parantaminen liittymä- ja kevytliikennejärjestelyillä 

erityisesti taajamissa ja tärkeimmillä koulureiteillä 

• Rauman ja Porin vesiväylien syventäminen 

• Tärkeiden pohjavesialueiden suojaaminen pääliikenneverkolla 

• Pori-Söörmarkku uusi tielinjaus 

• Perusparantamistoimenpiteet (mukaan lukien tien leventäminen): 

mm. KT 43, mt 273




Taulukko 5.1 Maakunnallisen pääliikenneverkon kehittämisen painopistealueet 

(ei sisällä seutukuntien sisäisiä hankkeita) 

Koko maakunnan pääliikenneverkon kehittämisen 

painopistealueet 

Yhteysvälihankkeet (Satakunnan alueen hankkeet) 

VT 2 Helsinki-Pori 

VT 8 Turku-Pori 

Muut yhteysvälit (Satakunnan alueen hankkeet) 

VT 8 Pori-Vaasa 

VT12 Rauma-Huittinen-Tampere 

VT 11 Pori-Tampere 

Suuret tiehankkeet (Satakunnan alueella) 

Porin pohjoisen satamatien jatke (mt 272) 

KT 43 perusparantaminen Uusikaupunki-Harjavalta 

Perusparannustoimenpiteet (tien levent. + rakent.parant.: 

eri kohteita, I-vaihe mt 273 

VT 11 jatke 

Nelikaistaistukset VT 2 ja VT 8 välillä Uusiniitty – Tiilimäki ja 

Ruutukuoppa – Tiiliruukki 

VT 2:n nelikaistaistuksen jatkaminen Harjavallan suuntaan 

KT 44 parantaminen (Äetsä)-Kankaanpää-Kauhajoki 

Rautatiet ja satamat 

Rauman ja Porin vesiväylien syventäminen 

Rauman satamaan johtavan rautatieyhteyden kehittäminen 

Nopeuden nosto +akselipainojen korotus Pori-Tre -radalla 

Maakuntakaava, valmisteluvaihe 

Eritasoliittymävaraukset MK:aan (ei POLIS-alue): VT 2:lla mt 230, vt 12, 

mt 2471, mt 2140; VT 8:lla Rauma (Pohjoiskehä), Eurajoki; VT 12:lla 

Rauma (Koillisväylä), Lappi, kt 43, Eura, mt 204, pt 12809 

Merkittävästi parannettava tieyhteys mt 2460 Hvalta-Kullaa 

Mt 274 Karvia - Kauhajärvi uusi tielinjaus 

Mt 261 Jämijärven keskustan ohitus 

Eurajoki - Kiukainen -Kokemäki (-Äetsä) -tieyhteys 

Uusikaupunki-Rauma-Pori (URPO) -rata sekä Pori-Kankaanpää -rata 

Muut 

Liikenneturvallisuuden parantaminen liittymissä: vt2+vt12 Huittinen, 

vt23 Kankaanpää 

Liikenneturvallisuuden parantaminen: riista-aitaa/tienvarsinäkymien 

raivaamista vt23 Kankaanpää 

Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen pääliikenne-verkolla 

(erityisesti kev.liik.pääverkolla, koulureiteillä ja taajamissa) 

Alemman tieverkon talvikunnossapidon tehostaminen pääasiallisilla 

tavarakuljetusreiteillä. 

Raskaan liikenteen ohjaaminen pois kuntakeskuksista 

Informaation lisääminen ja tehostaminen eri osapuolien välillä 

kuljetusten ennakoitavuuden ja sujuvuuden parantamiseksi 

Tärkeiden pohjavesi-, harju- ja kulttuurihistoriallisten alueiden 

säilyttäminen 

Liittymien parantaminen+rinnakkaistiet: vt2 (Kokemäki), vt8 (Olkiluoto), 

vt11 (Kiikoinen), vt12 (Kauttua) 

Liikenneturvallisuuden parantaminen merkittävillä vaarallisten aineiden 

kuljetusreiteillä: kt41, kt43 

Tavarakuljetusten toimintaedellytysten turvaaminen merkittävillä 

kuljetusreiteillä (alempiast.pääliikennev.) 

Kansainvälisten lentoyhteyksien kehittäminen 

Meluntorjunta päätieverkolla kaupunkiseuduilla ja taajamissa 

Eri yritysten yhteinen logistiikkakeskus keskeiselle paikalle valta- ja 

rautatieyhteyksien varrelle 

Telematiikan hyödyntäminen liikenteen valvonnassa ja 

häiriönhallinnassa (vt 2, vt 8, vt 12) 

Muiden pääteiden kehittäminen Tiehallinnon "Pääteiden 

kehittämissuunnitelman" mukaisesti 

Mt 261 parantaminen välillä Niinisalo-Ikaalinen 

Itämeren moottoritien asettamat vaatimukset 

Maantien 261 linjauksen muutos Niinisalossa 

Mt 273 Niinisalo-Karvia uusi tielinjaus 

I 

Toteutusvaihe 

Muu tärkeä 

II hanke Milj. € 

Lähde*/ 

vuosi 

Huom! 

x n. 11,0 YV/-05 Koko hankepaketti 44,7 M€ 

x x n. 8,0 YV/-05 Koko hankepaketti 41,8 M€ 

x x n. 30,0 YV/-05 I-vaihe: Pori-Söörmarkku uusi tielinjaus(13,5 M€) 

(x) x n. 32,0 YV/-05 I-vaihe: Rauman satamayht.+ Eura-Raijala + kt43 liittymä 

(x) x n. 16,0 YV/-05 I-vaihe: kl-alik. Kullaa + Suosmeren liitt.+kl-järj. 

x x 3,3 STKS/-03 

x x n. 20,0 TS/-00 I-vaihe: Malko-Mestilä (5,3 M€) 

x x n. 15,0 

TTS, STKS/ 

03-05 

I-vaihe: mt273 (rak.par. 2,4 M€); II-vaihe ainakin vt2 

(Huittinen), vt23 (Honkakoski-Veneskoski) 

x 6,0 PTS/-02 Toteutus harkitaan maankäytön muutosten perusteella 

x 30,0 PTS/-02 

x 42,0 PTS/-02 

x x n. 15,0 PTS/-02 

mm. rak. parant. Kiikoinen-Kankaanpää, Kuivankankaankylän 

ohitus (Kpää-Kauhajoki kust.arv. 10 M€) 

x 

yht. n.36,0 

x x ml. tasoristeysten poisto Kokemäki-Rauma 

x 50,0 RHK/-05 sis. perusparannus + tasoristeysten poisto 

x 

x 

x 

x 

x 

x 

x 

x 

x 

x 

x 

x 

x 

x 

x 

x 

x 

x 

x 

x 

x 

x 

x 

x 

x 

x 

x 

x 

x 

x 

x 

x 

(x) 

x 

Kust.arvio 

I vaihe: VT 8/Pohjoiskehä etl Raumalle Pohjoisväylän 

jatkeen rakentamisen yhteydessä. Huom! harkittava 

vt11/kt44, vt23/kt44, kt43/mt209 etl-varausten poistaminen 

MK:sta => tilalle esim. kiertoliittymä 

ml. mt 2460/mt 2440 liittymäjärj. (kiertoliittymä) 

Ensin tarveselvitys 

Ensin tarveselvitys 

Kaavavaraus säilytetään; tarve- ja vaikutustarkastelut! 

Kaavavaraus säilytetään 

mm. vt23 Kankaanpää, kt44 Kankaanpää-Honkajoki, mt273 

Karvia, mt2470 Kokemäki 

Sujuvat yhteydet liikenteellisesti tärkeisiin kohteisiin; 

MK:ssa merkitty etl-varaukset 

mt270+mt661 Merikarvia, mt273 Karvia, mt664 Honkajoki, 

mt213 Säkylä 

Kysynnän perusteella lisätään tarjontaa 

esim. Kokemäki / Rauma (/Huittinen); Poriin suunniteltu 

lentoaseman yhteyteen 

mm. automaattinen nopeusvalvonta, vaihtuvat 

nopeusrajoitukset 

Satakunnan muut päätiet= vt23,kt41,kt43,kt44 

Yhteydet Pohjois-Satakunta Pirkanmaa 

mm. nopeat, korkeatasoiset palvelut, tehokkaat yhteydet 

Ensin tarveselvitys, huom. myös mahd. muutokset 

rataverkossa (Parkano-Niinisalo) 

Niinisalon varuskunnan erityistarpeita=> tarveselvitys 

*) YV= Yhteysvälin kehittämisen strategiakortti, RHK= Ratahallintokeskus, TTS= Turun tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelma 2005-2009, PTS= Turun tiepiirin tienpidon toimintalinja 2015, STKS= 

Satakunnan tieverkon kehittämissuunnitelma, TS= Tarveselvitys




41 

5.3 Uudet yhteystarpeet 

5.3.1 Yleistä 

Liikennejärjestelmäsuunnitelmatyössä on noussut esille uusia yhteystarpeita, 

jotka on esitelty luvussa 3.1.1. Nämä uudet yhteystarpeet ovat lähinnä 

olemassa olevien yhteyksien parantamisia uuteen maastokäytävään tai 

maankäytön kehittymisen myötä syntyneitä yhteystarpeita. Varsinaisia verkostollisia 

puutteita ei Satakunnan pääliikenneverkossa ole. Koko maakunnan 

pääliikenneverkon kannalta tarpeellisiksi todetut uudet yhteyshankkeet 

on jaettu kahteen luokkaan, tarkasteluajanjaksolla (I tai II vaiheessa) toteutettaviin 

hankkeisiin sekä yhteystarvehankkeisiin, joille osoitetaan maakuntakaavassa 

kaavavaraus. Hankkeista on lyhyet kuvaukset seuraavissa kappaleissa. 

Rauman seudun sisäiselle pääliikenneverkolle ehdotetut uudet tieyhteydet 

on käsitelty luvussa 6. 

5.3.2 Tarkasteluajanjaksolla toteutettavat hankkeet 

VT 8 Pori-Söörmarkku uusi tielinjaus 

Tämä osuus sisältyy Valtatien 8 kehittämiseen Porin ja Vaasan välillä. Tällä 

osuudella KVL on noin 13 200 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen 

osuus tästä on noin 1250 ajoneuvoa (9,5 %). Osuuden ongelmana 

on heikko liikenneturvallisuustilanne: vuosina 2000–2004 80 onnettomuutta, 

joista 15 johti henkilövahinkoihin. Henkilövahinkoihin johtaneissa onnettomuuksissa 

kuoli yksi henkilö ja loukkaantui 21 henkilöä. Osuudella on runsaasti 

maankäyttöliittymiä. Lisäksi Hyvelän ja Söörmarkun välillä esiintyy tien 

ruuhkautumista. 

Hanke sisältää uuden tielinjauksen välille Hyvelä (Pori)-Söörmarkku noin 10 

kilometrin matkalta sekä siihen liittyvät eritasoliittymät ja kevyen liikenteen 

alikulut. Nykyinen valtatie jää paikallisen liikenteen käyttöön. Hankkeen kustannusarvio 

on noin 16 M€. 

Tämän hankkeen mukanaolo yhteysvälihankkeessa on Porin seudun kannalta 

ensiarvoisen tärkeätä. Hanketta on käsitelty enemmän POLISselvityksen 

yhteydessä. Pori-Vaasa hankkeen toteuttamisesta ei ole tehty 

minkäänlaisia päätöksiä. Toimenpide-ehdotus: Toteutus I-vaiheessa. 

Porin pohjoisen satamatien jatke (mt 272) valtateiden 8 ja 23 välillä 

Hanke yhdistää valtatien 8 ja 23. Hanke mahdollistaa Porin satamaan Pohjanmaalta 

ja Keski-Suomesta päin suuntautuvan liikenteen suoran yhteyden 

Porin satamiin. Hanke poistaa verkollisen epäkohdan valtatieltä 23 Porin satama-alueelle. 

Nykyisin raskas liikenne kiertää Porin pohjoiselle satamatielle 

272 valtatietä 8 pitkin. Nykyisellä yhdystiellä 2701 on raskaan liikenteen läpiajokielto.




Hanke sisältää satamatien jatkeen rakentamisen uuteen maastokäytävään 

6,5 km:n matkalta nykyisen yhdystien pohjoispuolelle sekä liittymäjärjestelyjä 

valtateillä 8 ja 23. Hankkeesta on valmistunut tarveselvitys vuonna 2002. 

Toimenpide-ehdotus: Jatkosuunnitteluun. 

VT 11 jatke 

Toteutuksen tarve määräytyy pitkälti aluerakenteen muutosten perusteella. 

Esimerkiksi yritysten yhteisen logistiikkakeskuksen mahdollinen sijoittuminen 

Porin lentoaseman läheisyyteen puoltaisi jatkeen rakentamista. Toisaalta Vt 

2 ja VT 8 nelikaistaistukset olisivat hankkeen kanssa päällekkäisiä. Hankkeesta 

tuleekin tehdä perusteelliset vaikutustarkastelut, joissa huomioidaan 

myös mahdolliset nelikaistaistukset VT 2:lle ja VT 8:lle. 

5.3.3 Yhteystarpeet/kaavavaraukset 

Kt 44 Honkajoen Kuivankankaankylä (uusi tielinjaus) 

Tämän osuuden KVL noin 1 800 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan 

liikenteen osuus on noin 190 ajoneuvoa (11 %). Osuudella on tapahtunut 

vuosina 2000-2004 10 onnettomuutta, joista kolme johti henkilövahinkoihin. 

Henkilövahinkoihin johtaneissa onnettomuuksissa loukkaantui yhteensä 

kolme henkilöä. Hanke sisältää tien linjaamisen uuteen maastokäytävään 

noin 3,5 kilometrin matkalta Kuivankankaan kylän itäpuolitse. Mt 2700 liittymään 

rakennettava kiertoliittymä tullee vaikuttamaan liikenneturvallisuuteen 

positiivisesti. Toimenpide-ehdotus: Kaavavaraus säilytetään 

Mt 274 Karvia-Kauhajärvi uusi tielinjaus 

Pääliikenneverkon yhteystarve pitkällä aikavälillä, mikäli liikenneverkon rakenne 

tulevaisuudessa sitä vaatii. Toimenpide-ehdotus: Toimenpideselvitys 

Eurajoki-Kiukainen-Kokemäki (-Äetsä) 


pitkällä tähtäimellä sitä vaatii. 

Vt 2- vt 11 Harjavalta-Kullaa 


tulevaisuudessa sitä vaatii. Ensisijaisesti parannetaan nykyisen mt 

2460 palvelutasoa nykyisellä paikallaan. 

Uusikaupunki – Rauma –Pori (URPO) -rata 

Rataverkon yhteystarve pitkällä aikavälillä, mikäli rataverkon rakenne tulevaisuudessa 

sitä vaatii. Rata merkitään maakuntakaavaan ohjeellisena linja-




43 

uksena esimerkiksi parilla vaihtoehtoisella linjauksella. Kaavavaraus säilytetään 

myös Pori-Parkano radalle. 

5.4 Vaikutukset ja tavoitteiden toteutuminen 

Maakunnan pääliikenneverkon kehittämisstrategiassa esitettyjä toimenpiteitä 

on peilattu pääliikenneverkolle asetettuihin tavoitteisiin ja arvioitu kunkin toimintalinjan 

vaikutuksia eri tavoitealueisiin seuraavalla sivulla. Päätavoitealueiden 

sisältä on nostettu esiin muutamia tärkeitä osa-alueita. Mitä enemmän 

merkintöjä on hankkeen kohdalla, sitä paremmin painopistealue vastaa kokonaisuutena 

liikennejärjestelmälle asetettuihin tavoitteisiin. 

Toteuttamisohjelman toteutuminen kokonaisuudessaan parantaa maakunnan 

ja muun Suomen välisiä yhteyksiä merkittävästi erityisesti VT 2:n ja VT 

8:n yhteysvälien sekä Kokemäki–Tampere –rataosuuden parantamisen 

myötä. Myös maakunnan sisäisten yhteyksien pahimmat ”pullonkaulat” häviävät. 

Toimenpidekokonaisuudet parantavat sujuvuuden lisäksi ennen kaikkea 

liikenneturvallisuutta erottaessaan paikallisen ja kevytliikenteen pitkämatkaisesta 

liikenteestä. 

Elinkeinoelämän tarpeisiin vastaavat parhaiten yhteysväli- ja muut suuret 

tiehankkeet sekä luonnollisesti radan kantavuuden ja nopeuden nosto sekä 

meriväylien syventäminen. 

Ympäristön kannalta tärkeimpiä ovat liikenneturvallisuustoimenpiteet, joiden 

toteutuksella ennaltaehkäistään esimerkiksi vaarallisten aineiden joutumista 

maastoon, sekä tietenkin varsinainen ympäristöhaittojen vähentäminen 

(pohjaveden- ja melusuojaus). Myös raskaan liikenteen ohjaaminen tarkoituksenmukaisille 

reiteille on esimerkiksi keskustaympäristölle merkittävä tekijä. 

Kokonaisuutena tavoitteisiin vastaavat luonnollisesti parhaiten isot kehittämishankkeet, 

joilla on vaikutusta useamman tyyppiseen ongelmaan liikenneväylillä. 

Toisaalta esimerkiksi pienet liikenneturvallisuustoimenpiteet sekä 

informaation ja opastuksen lisääminen ovat kustannustehokkaita toimenpiteitä, 

joilla saadaan pienilläkin kustannuksilla paljon parannusta aikaiseksi. 

Tavoitteiden toteutumisen rinnalla tuleekin aina tarkastella hankkeen kustannustehokkuutta. 

Merkinnät: 

X= painopistealue vastaa asetettuun tavoitteeseen hyvin 

x= painopistealue vastaa tavoitteeseen jonkin verran 

(tyhjä)= painopistealueella ei ole merkittävää vaikutusta 

asetettuun tavoitteeseen




Taulukko 5.2 Tavoitteiden toteutuminen maakunnallisen pääliikenneverkon kehittämistoimilla 

Tavoitteen toteutuminen 

Yhteydet ja 

tasapuolisuus 

Elink.eläm. 

kulj. 

Turvallisuus ja 

ympäristö 

Kust. 

teh. 

Yhdysk. 

rak. 

Koko maakunnan pääliikenneverkon kehittämisen 

painopistealueet 

Yhteysvälihankkeet (Satakunnan alueella) 



Muut yhteysvälit (Satakunnan alueella) 


VT12 Rauma-Tampere 

VT 11 Pori-Tampere 

Suuret tiehankkeet 

Porin pohjoisen satamatien jatke (mt 272) 


Perusparannustoimenpiteet (eri kohteita, mm. mt 273) 

VT 11 jatke 

4-kaistaistukset VT 2 Uusiniitty-Tiilimäki, VT 8 Ruutukuoppa-Tiiliruukki 


KT 44 parantaminen (Äetsä-) Kankaanpää-Kauhajoki 


Rauman ja Porin vesiväylien syventäminen 

Rauman satamaan johtavan rautatieyhteyden kehittäminen 

Nopeuden nosto+akselipainojen korotus Pori-Tampere -radalla 


Eritasoliittymävaraukset MK:aan (ei POLIS-alue) 

Merkittävästi parannettava tieyhteys mt 2460 Harjavalta-Kullaa 

Mt 274 Karvia - Kauhajärvi uusi tielinjaus 


Eurajoki-Kiukainen-Kokemäki (-Äetsä) -tieyhteys 

Uusikaupunki-Rauma-Pori (URPO) ja Pori-Kankaanpää -radat 

Muut 

Liikenneturvallisuuden parantaminen liittymissä 

Riista-aitaa/tienvarsinäkymien raivaamista 

Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen pääliikenneverkolla 





Tärkeiden pohjavesi- ym. alueiden säilyttäminen 

Liittymien parantaminen+rinnakkaistiet 

Liikenneturvallisuuden parantaminen merkittävillä VAK-reiteillä 

Tavarakuljetusten toimintaedellytysten turvaaminen merkittävillä 

kuljetusreiteillä (alempiast.tieverkko) 



Eri yritysten yhteinen logistiikkakeskus 

Telematiikan hyödyntäminen (vt 2, vt 8, vt 12) 

Muiden pääteiden ylläpitäminen ja kehittäminen 

Mt 261 parantaminen välillä Niinisalo-Ikaalinen 

Itämeren moottoritien asettamat vaatimukset 


Mt 273 Niinisalo-Karvia uusi tielinjaus 

Kv- ja valtak. yhteydet 

Yhdysk.rak. tasapuolisuus 

Liik.muot. yhteistyö 

Satamien liik.yhteydet 

Elink.el. toim.edellytykset 

Kuljetustarpeen vähent. 

Liik.turv. parantaminen 

Ymp.haitt. vähentäminen 

Liik.infrastr. tehokas käyttö 

Elinolojen+viiht. parant. 

X x X X X x X x 

X x X X X x X x 

X X X X x x 

X x X X x X x x 

X X X x x 

X x X X x x x X x 

x x X x X 

X X X X x 

X X x x x 

X x x X x 

x x X x 

x x X X X x 

X x X X X 

X X X X x X 

X X X X x X 

X X x X 

x X x 

x 

x 

x 

x 

x 

x 

x x x x x 

x X x x 

X 

X 

X 

X x x 

x X X X x X 

X X X X 

X 

X 

X X x 

x X X 

x X x x 

X x x X x x 

X 

X 

x X X X 

x X X X 

X x X 

X X x x 

X x X X x 

x 

x 

x



RAUMAN SEUDUN PÄÄLIIKENNEVERKON KEHITTÄMINEN 

45 

6 RAUMAN SEUDUN PÄÄLIIKENNEVERKON 

KEHITTÄMINEN 

6.1 Kehittämistarpeet 

Tässä luvussa on käsitelty Rauman seudun sisäisiä, erityisesti kuntien välisiä 

pääliikenneyhteyksiä ja niiden kehittämistarpeita. Koko maakunnan pääliikenneyhteyksiä 

(=seutukuntien väliset yhteydet, maakunnan ulkopuoliset 

yhteydet) koskevat kehittämistarpeet on käsitelty edellisessä luvussa. 

Liitteeseen 8 on koottu eri ohjelmissa ja suunnitelmissa mukana olevia pääliikenneverkkoon 

liittyviä hankkeita sekä kehittämistarpeita, jotka koskettavat 

Rauman seudun sisäisiä pääliikenneverkkoyhteyksiä. Lisäksi taulukossa on 

esitetty Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman sidosryhmäkyselyn ja 

pääliikenneverkkoselvityksen kuntakyselyssä esille tulleita sekä nykytilaanalyysin 

perusteella todettuja Rauman seutua koskevia kehittämistarpeita. 

Hankkeita ei ole tässä vielä laitettu minkäänlaiseen tärkeysjärjestykseen. 

Seutukunnan sisäisten liikenneyhteyksien kannalta merkittävimpiä kehittämistarpeita 

ovat: 

Seudun tavarakuljetusten kannalta tärkeän Lappi – Hinnerjoki – 

tien (mt 2070) parantaminen 

Pohjoiskehän jatke ja siihen liittyen eritasoliittymä VT 8:lle Raumalla 

(elinkeinoelämän tarpeet) 

Liikenneturvallisuuden parantaminen erityisesti kyläkouluihin johtavilla 

koulureiteillä sekä taajamien liittymissä, joissa paikallinen 

liikenne sekoittuu pitkämatkaiseen 

Rauman sisääntulotien (VT 12) sujuvuuden parantaminen 

6.2 Kehittämisehdotukset ja niiden priorisointi Rauman seudulla 

Rauman seudun pääliikenneverkon kehittämisohjelma määrittelee seudun 

liikenneyhteyksien toimivuuden ja turvallisuuden kannalta tärkeät toimenpiteet. 

Päämäärät ovat samat kuin koko maakunnassa, mutta koko maakuntaa 

koskevaa kehittämisstrategiaa konkretisoidaan Rauman seudulla. Priorisoinnissa 

ensisijalla ovat liikenneturvallisuuteen ja päivittäiseen liikennöitävyyteen 

vaikuttavat toimenpiteet sekä kaikkein ruuhkaisimmilla osuuksilla 

myös liikenteen sujuvuuteen vaikuttavat toimenpiteet. Myös ympäristöä 

huomioivat ratkaisut (pohjaveden/melusuojaus jne.) asetetaan priorisoinnissa 

korkealle.




Rauman seudun pääliikenneverkolla kiireellisimpiä toimenpiteitä 

ovat: 

• Lappi – Hinnerjoki –tien (mt 2070) parantaminen seututietasoiseksi 

• Liikenneturvallisuuden parantaminen taajamissa ja tärkeillä 

koulureiteillä (Eura, Lappi, Rauma) 

• Rauman satamayhteyteen liittyvät toimenpiteet (VT 12) 

• Pohjoiskehän jatkaminen Raumalla 

Alla olevassa taulukossa on jaoteltu Rauman seudun sisäisten pääliikenneyhteyksien 

kannalta tärkeät toimenpiteet niiden kiireellisyyden perusteella 

lyhyen aikavälin hankkeisiin (I), pidemmän aikavälin linjauksiin (II) sekä muihin 

todettuihin tarpeisiin, joiden osalta ei toteutusaikatauluun oteta kantaa. 

Kehittämisohjelmaan ei ole otettu pieniä toimenpiteitä, joita toteutetaan tarveharkinnan 

perusteella Tiehallinnon ja kuntien toimesta. 

Taulukko 6.1 Rauman seudun sisäisen pääliikenneverkon kehittämistoimenpiteiden priorisointi 

Rauman seudun sisäisen pääliikenneverkon 

kehittämistoimenpiteet 


Mt 2070 parantaminen Lappi - Hinnerjoki (Lappi, Eura) 

Vahteristo - Kolla ohituskaistat (VT 12 Rauma) 


Eritasoliittymävaraukset MK:aan: VT 12:lla Rauman keskusta; VT 

8:lla mt 2171, mt2176, mt1960 

VT 8 oikaisu Eurajoen keskustassa 

Muut 

I 

Toteutusvaihe 

Muu tärkeä 

II hanke Milj. € 

Lähde*/ 

vuosi 

Huom! 

x 3,7 STKS/-03 Tien suunniteltu linjaus ei ole vielä lopullinen 

x 2 STKS/-03 

x 

(x) 

x 

x 

Kust.arvio 

I-vaihe: Rauman etl (vt12 satamayhteys). Huom. 

vt8/pt12643 etl-varaus pois -> tilalle ajoneuvoliik. akk 

Uuden tielinjauksen varaus säilytetään. Toteutus harkitaan 

aluerakenteen tarpeiden perusteella. 

Euran keskusta, taajaman liikenneturvallisuuden parantaminen 

Pohjoiskehä (Rauma) 

Liikenneturvallisuuden parantaminen liittymäjärjestelyillä: vt8 

Eurajoki, vt8+vt12 Rauma, vt12/Äyhönjärventie (Rauma), 

Karjalankatu/Luoteisväylä (Rauma), vt12 Lappi, vt12+kt43 Eura 

x 0,2 TTS/-05 

x 

x x 

Lisäksi etl VT 8/ Pohjoisk. (ks. maakunnan hankkeet) 

Riista-aitaa/tienvarsinäkymien raivaamista: vt8 Eurajoki, vt12 

Lappi 

Fankkeen liittymän parantaminen (Eura) 

KT 43 paperitehtaan liittymä - Myllyojanlahti kl-väylä (Eura) 

KT 43 Hinnerjoen alikulku (Eura) 

VT 12 Unajan alikulku (Rauma) 

Koillisväylä (Rauma) 

Kaakkoisväylä (Rauma) 

Rauman ratapihan ja Rauman sataman ratapihan 

yhdistämismahdollisuuksien selvittäminen 

x 

x 

x 0,3 STKS/-03 

x 0,5 STKS/-03 

x 0,3 STKS/-03 

x 0,3 STKS/-03 

x 

x 

*) TTS= Turun tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelma 2005-2009, STKS= Satakunnan tieverkon kehittämissuunnitelma 

x 

Varaus tieyhteydelle säilytetään. Toteutus kaupungin 

tarpeiden pohjalta. 

Runkoratojen osalta todettu, että suuremmat tavaramäärät 

ja junat saattavat tulevaisuudessa asettaa vaatimuksia 

ratapihojen koolle




47 

Seudun sisäiselle pääliikenneverkolle ehdotetuista uusista tieyhteyksistä on 

seuraavassa lyhyet yhteenvedot ja perustelut priorisoinnille: 

Mt 2070 Lappi-Hinnerjoki 

Voimassa olevassa Satakunnan seutukaavassa 5 on määritelty yhteysvälin 

Loimaa – Oripää – Yläne – Hinnerjoki – Lappi muodostaminen seudulliseksi 

tieyhteydeksi. Tästä tieosuudesta Ylänen ja Hinnerjoen välinen jakso on jo 

parannettu seudulliselta tieltä edellytettävään tasoon. Nykyinen yhteys Lapin 

ja Hinnerjoen välillä on verkollinen epäkohta. Nykyinen tie ei täytä seututietasoiselle 

yhteydelle asetettuja vaatimuksia. Tie on geometrialtaan kapea 

ja mutkainen sekä tierakenteen ja siltojen kantavuus on osittain puutteellinen. 

Toisaalta myös tien ympäristö on hyvin pienipiirteistä. Nykyisen tien liikennemäärät 

vaihtelevat välillä 230 – 1300 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta 

raskaan liikenteen osuus on noin 7 -30 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuosina 

1999 -2003 tällä osuudella tapahtui 8 onnettomuutta, joista yksi johti henkilövahinkoon. 

Onnettomuudessa loukkaantui yksi henkilö. 

Hanke sisältää tien linjaamisen osittain uuteen maastokäytävään. Hankkeen 

kustannusarvio on vaihtoehdosta riippuen noin 5-6,5 M€. 

Hankkeesta on laadittu esiselvitys tiesuunnitelman muutosta varten vuonna 

2004. Toimenpide-ehdotus: Jatkosuunnitteluun, esim. vaikutustarkastelut 

nykyisen tien merkittävästä parantamisesta. 

Rauman pohjoiskehä 

Rauman kaupungin maankäytön tarpeita palveleva hanke. Hanke palvelee 

kaupungin pohjoisosan tiivistysrakentamista ja elinkeinoelämän tarpeita. 

Hanke on osittain toteutettu. Kehän jatke tarpeellinen elinkeinoelämän kannalta 

Rauman koillisväylä 

Rauman Koillisväylä yhdistää valtatiet 8 ja 12 sekä palvelee Rauman kaupungin 

maankäytön tarpeita. Koillisväylä on esisuunnitteluasteella. Hanke 

tullee ajankohtaiseksi Pohjoiskehän valmistumisen jälkeen. 

Kaakkoisväylä Raumalla 

Säilytetään varaus tieyhteydelle. Tarve harkitaan tarkemmin Pohjoiskehän ja 

Koillisväylän valmistuttua ja Rauman sisäisen aluerakenteen muutosten perusteella.




6.3 Vaikutukset ja tavoitteiden toteutuminen 

Rauman seudun pääliikenneverkolle esitettyjä toimenpiteitä on peilattu pääliikenneverkolle 

asetettuihin tavoitteisiin. Toimenpideohjelman toteuttaminen 

parantaa liikenneturvallisuutta seudulla ja etenkin taajamissa huomattavasti. 

Samalla myös elinolot ja viihtyvyys kohentuvat taajamakeskustoissa. Elinkeinoelämän 

kuljetukset hoituvat nykyistä sujuvammin uusien, taajama- ja 

asuinrakenteen ohittavien tieyhteyksien myötä. 

Tavoitteisiin vastaa kokonaisuudessaan parhaiten Pohjoiskehä-Koillisväylä – 

kehäyhteys Raumalla. Pienet liikenneturvallisuustoimenpiteet (esim. liittymäjärjestelyt, 

kevyen liikenteen järjestelyt) pääliikenneverkon yhteydessä ovat 

yhteiskunnalle kuitenkin erittäin kustannustehokkaita, ja niitä tulisikin toteuttaa 

isompien hankkeiden rinnalla tai jopa ennen. 

Merkinnät: 

X= painopistealue vastaa asetettuun tavoitteeseen hyvin 

x= painopistealue vastaa tavoitteeseen jonkin verran 

(tyhjä)= painopistealueella ei ole merkittävää vaikutusta 

asetettuun tavoitteeseen 

Taulukko 6.2 Tavoitteiden toteutuminen Rauman seudun pääliikenneverkon kehittämistoimilla 

Rauman seudun pääliikenneverkon kehittämistoimenpiteet 





Eritasoliittymävaraukset MK:aan (ei POLIS-alue) 


Muut 


Pohjoiskehä-Koillisväylä (-Kaakkoisväylä) (Rauma) 

Liikenneturvallisuuden parantaminen liittymäjärjestelyillä 

Riista-aitaa/tienvarsinäkymien raivaamista 

Fankkeen liittymä (Eura) 

KT 43 Paperitehtaan liittymä - Myllyojanlahti kl-väylä (Eura) 

KT 43 Hinnerjoen alikulku (Eura) 

VT 12 Unajan alikulku (Rauma) 

Rauman ratapihan ja Rauman sataman ratapihan yhdistäminen 

Kv- ja valtak. yhteydet 

Yhteydet ja 

tasapuol. 

Yhdysk.rak. tasapuolisuus 

Liik.muot. yhteistyö 

Tavoitteen toteutuminen 

Elink.eläm. 

kulj. 

Satamien liik.yhteydet 

Elink.el. toim.edellytykset 

Turvallisuus ja 

ympäristö 

Kuljetustarpeen vähent. 

Liik.turv. parantaminen 

Ymp.haitt. vähentäminen 

Kust. 

teh. 

Liik.infrastr. tehokas käyttö 

Yhdysk. 

rak. 

Elinolojen+viiht. parant. 

x X X x x 

X X x 

x x X x x 

X 

X 

X x X 

x X X x X X 

x X x x 

X 

X X 

X 

X 

X 

X 

X 

X 

X x x x



PÄÄLIIKENNEVERKKO – VISIO VUOTEEN 2025 

49 

7 PÄÄLIIKENNEVERKKO – VISIO VUOTEEN 2025 

Vuoteen 2025 mennessä on pääliikenneverkkoa täydennetty seuraavilla uusilla 

tieyhteyksillä: 

• uusi satamayhteys (VT 12 jatke) Raumalla 

• Pohjoiskehä ja Koillisväylä Raumalla 

• Pori – Söörmarkku uusi tielinjaus (VT 8) 

• Porin pohjoisen satamatien jatke (mt 272) 

• VT 11 jatke 

Nykyistä tietä on merkittävästi parannettu geometrian, rakenteen ja leveyden 

osalta yhteysväleillä VT 2 Helsinki-Pori, VT 8 Turku-Pori ja VT 12 Rauma- 

Huittinen-Tampere sekä lisäksi maantiellä 2070 välillä Lappi – Hinnerjoki sekä 

maantiellä 2460 Harjavallan ja Kullaan välillä. 

Myöhemmin toteutettavaksi säilytetään varauksina Uusikaupunki-Rauma- 

Pori (URPO)- ja Pori-Kankaanpää –radat, Eurajoki – Kiukainen – Kokemäki 

(-Äetsä) –tieyhteys, KT 44 uusi tielinjaus Kuivankankaan kylässä, mt 274 

uusi tielinjaus Karvialla sekä Kaakkoisväylä Raumalla.



PÄÄLIIKENNEVERKKO – VISIO VUOTEEN 2025 

Kuva 7.1 Satakunnan pääliikenneverkko v. 2025.



JATKOTOIMENPITEET 

51 

8 JATKOTOIMENPITEET 

Toimenpideohjelma ehdotetaan jaettavaksi kolmeen vaiheeseen, joista ensimmäinen 

kattaa vuodet 2006 – 2010. Toinen vaihe sisältää pitkän aikavälin 

linjaukset, joiden tärkeys on suuri. Kolmas vaihe sisältää muut tarpeellisiksi 

todetut hankkeet, joiden osalta säilytetään mahdolliset kaava- ym. varaukset, 

ja joiden toteutuksesta päätetään myöhemmin aluerakenteen muutosten 

ja tarpeiden perusteella. 

Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman ohjausryhmä käsittelee osaselvityksissä 

esitetyt painopisteet ja toimenpide-ehdotukset sekä tekee tässä 

esitetyn ehdotuksen pohjalta esityksen aiesopimuksiin nostettavista hankkeista. 

Liikennejärjestelmäsuunnitelman osapuolet sopivat yhdessä aiesopimusten 

lopullisesta sisällöstä. Aiesopimukset laaditaan erikseen koko 

maakunnan ja Rauman seudun osalta. 

Toimenpiteitä toteutetaan valtakunnallisten ja seudullisten ohjelmien mukaisesti. 

Kunnat noudattavat katuverkkoon liittyvien toimenpiteiden toteuttamisessa 

omia kiireellisyysnormejansa.



LÄHTEET 

9 LÄHTEET 

Karhukunnat. Porin kaupunkiseutu (2004). Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma. 

Elinkeinoelämän kuljetukset. 

Karhukunnat. Porin kaupunkiseutu (2004). Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma. 

Pääliikenneverkko. 

Liikenne- ja viestintäministeriö (2003). Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot 

ja terminaalit. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 38/2003. 

Liikenne- ja viestintäministeriö (2004). Liikenneväyläpolitiikan linjauksia vuosille 

2004 – 2013. Ministerityöryhmän mietintö. Liikenne- ja viestintäministeriön 

julkaisuja 7/2004. 

Liikenne- ja viestintäministeriö (2005) Valtakunnallisesti merkittävät liikenteen 

runkoverkot. Väliraportti. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 

48/2005. 

Ratahallintokeskus (2002). Rataverkko 2020. Radanpidon linjaukset. Tarkistettu 

suunnitelma. 

Ratahallintokeskus (2002). Rataverkon tavaraliikenne-ennuste 2025. Ratahallintokeskuksen 

julkaisuja A7/2002. 

Ratahallintokeskus (2004). Ratahallintokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma 

vuosille 2006-09. 

Satakuntaliitto (1999). Satakunnan seutukaava 5, Seutukaavaselostus. Satakunnan 

seutukaava 5, Seutukaavakartta ja -määräykset. Satakuntaliiton 

julkaisusarja A:255 ja A:256. 

Satakuntaliitto (2002). Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma. Nykyisen 

liikennejärjestelmän kuvaus ja jatkosuunnittelun ohjelmointi. Satakuntaliiton 

julkaisusarja A:263. 

Satakuntaliitto (2003a). Karhun kämmen lyö. Satakunta. Osaava ja energinen 

alue vesien sylissä. Satakunnan maakuntasuunnitelma 2030. Hyväksytty 

maakuntahallituksessa 19.5.2003 ja maakuntavaltuustossa 9.6.2003. 

Satakuntaliitto (2003b). Satakunnan maakuntaohjelma 2003 - 2006. Luonnos. 

MH 5.8.2003. 

Satakuntaliitto (2003-2004). Satakunnan maakuntakaava. Tavoitteet. 

Satakuntaliitto (Luonnos 10.3.2005). Satakunnan maakuntakaava. Valmisteluvaihe. 

Liikennejärjestelmä ja liikenneverkko. 

Satakuntaliitto, Porin, Harjavallan ja Ulvilan kaupunki, Kullaan, Luvian, Nakkilan, 

Noormarkun ja Pomarkun kunta, Länsi-Suomen lääninhallitus, Turun 

tiepiiri (2000). Liikenteen kehittämistarpeet Porin seudulla 2000. Satakuntaliiton 

julkaisusarja A:251.



LÄHTEET 

53 

Satakuntaliitto, Turun tiepiiri (2003). Satakunnan tieverkon kehittämissuunnitelma 

2003 - 2012. Hyväksytty maakuntavaltuustossa 10.11.2003. 

Tiehallinnon tilastoja 3/2004. Liikenneonnettomuudet yleisillä teillä 2003. 

Tiehallinto (2004). Pääteiden kehittämissuunnitelma. Väliraportti 4.5.2005. 

Tiehallinto (2004). Kuljetustarpeiden kehitysnäkymät Satakunnassa. Tiehallinnon 

selvityksiä 56/2004. 

Turun ja Vaasan tiepiirit (2003). Valtatie 8 Pori - Vaasa. Yhteysvälin kehittämisselvitys. 

Turun tiepiiri (2002a). Tienpidon toimintalinja 2015. 

Turun tiepiiri (2002b). Valtatie 8 Turku - Pori. Yhteysvälin kehittämisselvitys. 

Turun tiepiiri (2005). Turun tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelma 2005- 

2009. 

Turun, Hämeen ja Uudenmaan tiepiirit (2001). Valtatie 2 Helsinki - Pori. Yhteysvälin 

kehittämisselvitys. 

Turun tiepiiri (2004). Valtateiden tasoliittymien pienten parannustoimenpiteiden 

tarveselvitys, Turun tiepiiri. Raporttiluonnos 20.9.2004. 

Tiehallinto, Hämeen ja Turun tiepiirit (2003). Vt 11 Tampere-Pori. Yhteysvälin 

kehittämisselvitys. 29.4.2004.



LIITTEET 

10 LIITTEET 

LIITE 1 Satakunnan tärkeimmät työssäkäyntivirrat 31.12.2002 

LIITE 2 

Satakunnan suurimmat työnantajat 

LIITE 3 Satakunnan seutukaava 5: 

Pääliikenneverkkoon liittyvät aluevaraukset 

LIITE 4 

LIITE 5 

LIITE 6 

LIITE 7 

LIITE 8 

LIITE 9 

Satakunnan tieverkon tavarakuljetukset 

Yhteysvälien Valtatie 2 Helsinki (Vihti) – Pori, Valtatie 8 (A) 

Turku – Pori, Valtatie 8 (B) Pori – Vaasa, Valtatie 11 Tampere – 

Pori sekä Valtatie 12 (A) Rauma – Tampere strategiakortit 

(Tiehallinto. Pääteiden kehittämissuunnitelma. Väliraportti 

4.5.2005) 

Rautateiden tavarakuljetukset v. 2001 sekä ennuste vuodelle 

2010 

Satakunnan maakunnallista pääliikenneverkkoa koskevat kehittämistarpeet 

Rauman seudun sisäistä pääliikenneverkkoa koskevat kehittämistarpeet 

Alempiasteista tieverkkoa koskeva selvitys


LIITE 1 


SATAKUNNAN TÄRKEIMMÄT TYÖSSÄKÄYNTIVIRRAT 31.12.2002 1(1)


PÄÄLIIKENNEVERKKO


LIITE 2 


SATAKUNNAN SUURIMMAT TYÖNANTAJAT 1(1) 

SATAKUNNAN SUURIMMAT TYÖNANTAJAT 

Työnantaja Sijainti Toimiala Työntekijöitä 

Porin kaupunki Pori 6500 

Satakunnan sairaanhoitopiiri Pori ja lähikunnat 2580 

Rauman kaupunki n. 1600 

Outokumpu Poricopper Oy Pori Kuparin valmistus 1160 

UPM-Kymmene Oyj Rauma Paperiteollisuus 1100 

Aker Finnyards Rauma Telakkateollisuus 900 

Kemira Pigments Oy Pori Värien ja pigmenttien valmistus 850 

Mäntyluoto Works Oy Pori Laivojen valmistus ja korjaus 775 

Oras Yhtiöt Rauma Vesijärjestelmät 750 

Broilertalo Oy Eura+Säkylä Siipikarjatuotteet 700 

Huovinrinteen varuskunta Säkylä 700 

Rauma Stevedoring Rauma Ahtaus ja huolinta 600 

Niinisalon varuskunta Kankaanpää 580 

Satakunnan kirjateollisuus Oy Pori Lehtikustantamo 570 

Ulvilan kaupunki Ulvila 570 

Teollisuuden Voima Eurajoki Ydinvoimala 550 

Kankaanpään kaupunki Kankaanpää n. 485 

Satakunnan Osuuskauppa Pori ja lähikunnat Kauppa 480 

Suomen voimatekniikka Oy Harjavalta Sillat, tunnelit, sähkölinjat yms. 475 

Boliden Harjavalta Copper Oy Harjavalta Kuparin valmistus 440 

Euran kunta Eura n. 430 

Huittisten kaupunki Huittinen n. 430 

Suomen Euromaster Oy Pori Renkaiden tukkukauppa 420 

Kokemäen kaupunki Kokemäki 420 

Oy Hacklin Ltd. Pori Meritavarankuljetus, ahtaus, huolinta 400 

Oy KWH Pipe Ab Ulvila Muoviputkijärjestelmät 385 

Reima Oy Kankaanpää Urheilu- ja vapaa-ajan asujen valmistus 380 

Satakunnan erityishuoltopiiri Ulvila ja lähikunnat 380 

Harjavallan kaupunki Harjavalta 330 

Sampo Rosenlew Oy Pori Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus 330 

Saarioisten Säilyke Oy Huittinen Säilykkeet, valmisruokatuotteet 325 

Amcor Flexibles Eura Pakkausteollisuus 300 

Polimoon Oy Luvia Ruiskupuristetut muovikotelot 295 

Hollming Works Oy Pori Massa- ja paperikoneiden valmistus 290 

Suominen kuitukankaat Oy Nakkila Kuitukankaan valmistus 285 

Rosenlew RKW Finland Oy Pori Muovipakkausten valmistus 275 

Bronto Skylift Oy Pori Henkilönostolavat 270 

Componenta Pori Oy Pori Raudan valu 265 

Lännen Tehtaat Oyj Säkylä Valmisruokatuotteet, rehut, jalosteet 255 

ADR-Haanpää/ Viinikka Oy Kokemäki Säiliöautokuljetukset 255 

Osuuskauppa Keula Rauma Vähittäiskauppa 250


PÄÄLIIKENNEVERKKO


LIITE 3 


SEUTUKAAVA 5: PÄÄLIIKENNEVERKKOON LIITTYVÄT VARAUKSET 1(2)

LIITE 3 



2(2) SEUTUKAAVA 5: PÄÄLIIKENNEVERKKOON LIITTYVÄT VARAUKSET


LIITE 4 


SATAKUNNAN TIEVERKON TAVARAKULJETUKSET 1(2) 

SATAKUNNAN TIEVERKON RASKAAN LIIKENTEEN MÄÄRIÄ 1.1.2005: 

(Lähde: Tiehallinto, tierekisteri)

LIITE 4 



2(2) SATAKUNNAN TIEVERKON TAVARAKULJETUKSET 

SATAKUNNAN TÄRKEIMMÄT YLEISTEN TEIDEN KULJETUSREITIT JA 

–VIRRAT VV. 1997 – 2001 

(Lähde: Tilastokeskus, Tiehallinto, Porin satama)


LIITE 5 


YHTEYSVÄLIEN STRATEGIAKORTIT 1(5)

LIITE 5 



2(5) YHTEYSVÄLIEN STRATEGIAKORTIT


LIITE 5 



LIITE 5 



4(5) YHTEYSVÄLIEN STRATEGIAKORTIT


LIITE 5 




LIITE 6 


RAUTATEIDEN TAVARAKULJETUKSET 1(2) 

VILKKAIMMAT RATAOSAT TAVARARYHMITTÄIN VUONNA 2001: 

(Lähde: Rataverkon tavaraliikenne-ennuste 2025. Ratahallintokeskuksen julkaisuja 

A7/2002)

LIITE 6 



2(2) RAUTATEIDEN TAVARAKULJETUKSET 

TAVARALIIKENTEEN KULJETUKSET, ENNUSTETTU MUUTOS 

VUOSIEN 2010 JA 2001 VÄLILLÄ: 

(Lähde: Rataverkon tavaraliikenne-ennuste 2025. Ratahallintokeskuksen julkaisuja A7/2002)


LIITE 7 


KOKO MAAKUNNAN PÄÄLIIKENNEVERKON KEHITTÄMISTARPEET 1(2) 

LYHENTEET: PKEHS=Tiehallinnon pääteiden kehittämissuunnitelma, TTS=Turun tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelma, PTS=Turun tiepiirin tienpidon 

toimintalinja 2015, MK=maakuntakaava (valmisteilla), STKS=Satakunnan tieverkon kehittämissuunnitelma, POLIS=Porin seudun LJS (lausunnoilla), 

SK=Satakunnan kärkihanke, VISIO 2010=Satakunnan visio 2010 -projekti (Satakunnan ja Rauman kauppakamarit) 

Koko maakunnan pääliikenneverkkoon liittyvät tarpeet 

Yhteysvälihankkeet (Satakunnan alueella) 

Jokilevon väistötila Huittisissa 

Mommolan eritasoliittymän kiihdytyskaistat 

Mommola-Raijala -osuudelle ohituskaistapari, 

yksityistiejärjestelyt ja valaistus 

Riista-aidat Kankaantaustaan, yksityistieliittymän 

parantaminen 

Peipohjan eritasoliittymä Kokemäellä 

Porin seudulla toteutettavat hankkeet (ks. POLIS) 

Untamala-Vermuntila tievalaistus 

Ihode-Vermuntila ohituskaistat 

Unajan liittymän (mt 1960) parantaminen 

Luostarinkylä-Impivaara ohituskaistat 

Lapinjoen sillan parantaminen 

Eurajoen liittymä 

Eurajoen sillan parantaminen 

Korvenkulman pv-suojaus, Kämpän liittymän kanavointi 

Porin seudulla toteutettavat hankkeet (ks. POLIS) 

Muut yhteysvälit (Satakunnan alueella) 

Porin seudulla toteutettavat hankkeet (ks. POLIS); 

mm. Pori - Söörmarkku uusi tielinjaus sekä siihen liittyvät 

eritasoliittymät ja kl-alikulut 

Liittymien parantaminen 

Tieympäristön pehmentäminen 

Ohituskaistajärjestelyjä 

Riista-aitaa 




Huom! 

PKEHS (kuuluu vilkkaisiin ja tärkeisiin pääteihin), TTS, 

PTS, POLIS, SK (sidosryhmäkyselyssä korostui Pori- 

Mäntyluoto välin parantaminen) 

PKEHS (kuuluu runkoverkkoon), TTS, PTS, POLIS, 

STKS, SK (Turku-Rauma-Pori-Merikarvia), VISIO 2010 

(Pori-Rauma) 

PKEHS (kuuluu vilkkaisiin ja tärkeisiin pääteihin), MK, 

PTS (Pori-Söörmarkku); POLIS, SK (Turku-Rauma- 

Pori-Merikarvia) 

VT 11 

vt12 Rauma- 

Tampere 

Liittymien parantaminen + tien leventäminen 

Rauman satamayhteys VT 12, uusi tieyhteys 

lisäksi mm. nelikaistaistus Kairakatu - Koillisväylä (Uotila), Eura- 

Raijala tien leventäminen (Eura-Huittinen), Huittinen-Vammala 

välin liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen 


Porin pohjoisen satamatien jatke (mt 272) valtateiden 8 ja 23 välillä 

VT 11 jatke 

Nelikaistaistukset VT 2 ja VT 8 välillä Uusiniitty – Tiilimäki ja 

Ruutukuoppa – Tiiliruukki 


KT 44 parantaminen Äetsä-Kankaanpää-Kauhajoki 


Mt 273 Otavan silta-Jalasjärvi rakenteen parantaminen 


Rauman väylän syventäminen 

Nopeuden nosto Pori-Tampere -radalla 

Rauman ja Porin satamiin johtavien rautatie- ja maantieyhteyksien 

kehittäminen 

Muut 


Vt 8 tievalaistus Eurajoki-Luvia (käynnistyy 2005) 

Kankaanpää liittymä (KT 44/VT 23; käynnistyy 2005) 


Mt 664 Honkajoki-VPR rakenteen parantaminen (Honkajoki) 

Karvian keskusta 


PKEHS (sis. vilkkaisiin ja tärkeisiin pääteihin), POLIS 

TTS, PTS, SK (tiesuunnitelma tekeillä) 

PKEHS (kuuluu vilkkaisiin ja tärkeisiin pääteihin), MK, 

PTS, STKS (sidosryhmäkyselyssä korostui Eura- 

Huittinen-Vammala välin perusparantaminen) 

MK (ohjeellinen tielinjaus 

tarveselvityksen mukaisesti), PTS, STKS, POLIS 

MK (katkoviiva), POLIS 

MK (MK:ssa ei Uusiniitty-Tiilimäki väliä), POLIS 

MK (Harjavalta, Laani), POLIS 

SK; KT 44 (Honkajoki) parant.suunn. tekeillä 

TTS+STKS (Malko-Mestilä ks. Rauman seudun 

hankkeet), POLIS; Tarveselvitys on. 

TTS, STKS 

SK, VISIO 2010 

Rataverkko 2020, PTS, POLIS, SK, VISIO 2010 

VISIO 2010 

VISIO 2010 

TTS, POLIS 

TTS, STKS 

TTS, STKS 

STKS 

STKS 

PKEHS

LIITE 7 



2(2) KOKO MAAKUNNAN PÄÄLIIKENNEVERKON KEHITTÄMISTARPEET 




Maakunnan pääliikenneverkon tarpeet (…jatkoa) 


KT 44 Honkajoen Kuivaskankaankylä (merkittävästi 

parannettava/ohjeellinen tielinjaus) 

Mt 274 Karvia - Kauhajärvi 


Eurajoki - Kiukainen - Kokemäki -> Äetsä 

Uusikaupunki - Rauma - Pori (URPO)-rata 

SK 5:stä säilytetyt eritasoliittymävaraukset (ei POLIS-alue): VT 2:lla mt 

230, vt 12, mt 2471, mt 2140; VT 8:lla Rauma (Pohjoiskehä), Eurajoki; 

VT 11:llä kt 44; VT 12:lla Rauma (Koillisväylä), Lappi, kt 43, Eura, mt 

204, pt 12809; VT 23:lla kt 44; KT 43:lla mt 209 

Huom! 

MK 

MK (yhteystarve/ohjeellinen tielinjaus) 

MK (luopumista tulee harkita) 

MK (selvitystarpeita tulisi tutkia LJS:ssä) 

MK (yhteystarve/ohjeellinen linjaus) 

MK 

Uudet eritasoliittymävaraukset (tiepiirin esitys): VT 8:lla Hangassuon 

liittymä, mt 2640 (Luvia) 

MK 

Poistettavat eritasoliittymävaraukset (tiepiirin esitys): VT 2:lla 

Mäntyluodontieltä 4 kpl (Rieskalan ja Ulasoorin varaukset säilyvät); VT MK 

23:lla Noormarkku, Pomarkku, Kankaanpää 2 kpl; KT 44:llä Honkajoki; 

VT 8:lla Merikarvia 

Kevyen liikenteen hankkeet 

Huittisten kevyen liikenteen järjestelyt 

TTS, STKS 

Peipohjan kevyen liikenteen järjestelyt (Kokemäki) 

TTS, STKS 

Honkajoen keskusta -Pohjanmaantie kevyen liikenteen väylä 

STKS 

Vuolle - Tulkkilan PT kevyen liikenteen väylä (Kokemäki) 

STKS 

Muut toimenpiteet 


POLIS 



POLIS 


POLIS 

kuljetusten ennakoitavuuden ja sujuvuuden parantamiseksi 

Eri yritysten yhteinen logistiikkakeskus keskeiselle paikalle valta- ja 

POLIS 

rautatieyhteyksien varrelle 

Sidosryhmäkyselyssä esille tulleet pääliikenneverkon kehittämistoimenpiteet, joita ei ole ohjelmissa 

Rauma - Kokemäki -radan tasoristeysten poisto 

vaihtuvat nopeusrajoitukset, automaattinen nopeusvalvonta ja häiriöhallintajärjestelmä vt:lle 2, 8 ja 12 

Uusi seututieyhteys vt 23(?) - vt 11 - Harjavalta (- Eura) 

VT 23 ylläpitäminen ja kehittäminen 

Palvelu- ja kuormausalueiden kokonaisvaltainen kehittäminen 

Niinisalon varuskunnan erityistarpeet mm. mt 273 Niinisalo-Karvia ja mt 2700 parantaminen/siirtäminen 

Muut 

Kokemäenjoen kehittäminen 

Liikennejärjestelmien yhteistyön kehittäminen 

Opastuksen parantaminen 

Pääliikenneverkkoselvityksen yhteydessä kunnilta ym. sidosryhmiltä saatuja kommentteja sekä 

nykytila-analyysissä esille tulleita tarpeita, joita ei ole ohjelmissa 

Kl-väylän rakentaminen KT 44 Lohikko - Ala-Honkajoki (Kankaanpää) 

Kl-väylän rakentaminen VT 23 Hapua - Veneskoski (Kankaanpää) 

Mt 261 parantaminen välillä Niinisalo - Ikaalinen 

KT 44 Kankaanpään keskustan melusuojaus 

Itämeren moottoritien asettamat vaatimukset: nopeat hallintomenettelyt, korkeatasoiset palvelut, tehokkaat maayhteydet 

Arvokkaiden pohjavesi-, harju- ja kulttuurihistoriallisten alueiden säilyttäminen/suojaaminen 

Liittymien parantaminen+rinnakkaistiejärjestelyt (MK:ssa eritasoliittymävaraukset): VT2/Kokemäki, VT8/Olkiluodontie, 

VT11/Kiikoinen, VT12/kt43 (Eura), VT12/mt204 (Kauttua) 

Liikenneturvallisuuden parantaminen merkittävillä vaarallisten aineiden kuljetusreiteillä: KT 41, KT 43 

Liikenneturvallisuuden parantaminen: liittymäjärjestelyjä VT2 ja VT12 Huittinen, VT23 Kankaanpää (myös riistaaitaa/tienvarsinäkyvyyden 

parantamista), Kt44 Honkajoki; kl-järjestelyjä mt273 Karvia 

Tien leventäminen VT 2 Huittisista etelään, VT 23 Pomarkun Honkakoskelta Kankaanpään Veneskoskelle 

Tavarakuljetusten turvaaminen tärkeillä kuljetusreiteillä: mt270+mt661 Merikarvia, mt273 Karvia, mt664 Honkajoki, mt213 Säkylä


LIITE 8 


RAUMAN SEUDUN PÄÄLIIKENNEVERKON KEHITTÄMISTARPEET 1(1) 




Pääliikenneverkkoon liittyvät tarpeet Rauman seudun 

sisäisellä pääliikenneverkolla 


Kantatien 43 parantaminen välillä Malko-Mestilä 



Muut 


Mt 213 Virttaa - Pyhäjoki tiestön parantaminen (Säkylä) 

Säkylän keskusta 

Fankkeen liittymä (Eura) 



Uudet eritasoliittymävaraukset (tiepiirin esitys): VT 8:lla mt 2171, 

mt2176, mt1960; VT 12:lla Rauma 

Poistettavat eritasoliittymävaraukset (tiepiirin esitys): VT 8:lla pt 12643; 

VT 12:lla Lappi, mt 2140; KT 43:lla Hinnerjoki; mt 204/mt2044 

Kevyen liikenteen hankkeet 

Paperitehtaan liittymä - Myllyojanlahti kevyen liikenteen väylä (Eura) 

Hinnerjoen alikulku (Eura) 

Unajan alikulku (Rauma) 

Huom! 

TTS, STKS, POLIS; (KT 43 Uusikaupunki-Harjavalta 

ks. koko maakunnan tarpeet). Eri yhteyksissä yhteyden 

kehittäminen todettu tarpeelliseksi 

MK (ohjeellinen tielinjaus uuden tarveselvityksen 

mukaan/merkittävästi parannettava), STKS, PTS 

STKS 

TTS, STKS 

STKS (osa toteutunut) 

STKS 

STKS 

MK (yhtenäinen/katkoviiva) 

MK 

MK 

STKS 

STKS 

STKS 

Sidosryhmäkyselyssä esille tulleet pääliikenneverkon kehittämistoimenpiteet, joita ei ole ohjelmissa 

Pohjoiskehä - Koillisväylä - Kaakkoisväylä Raumalla 

VT 8 Eurajoki - Irjanne (Kämppä) välin talvihoidon tehostaminen 

Pääliikenneverkkoselvityksen yhteydessä kunnilta ym. sidosryhmiltä saatuja kommentteja sekä 

nykytila-analyysissä esille tulleita tarpeita, joita ei ole ohjelmissa 

Rauman ratapihan ja Rauman sataman ratapihan yhdistämismahdollisuuksien selvittäminen 

Liikenneturvallisuuden parantaminen: liittymäjärjestelyjä VT8 Eurajoki (myös riista-aitaa/tienvarsinäkyvyyden 

parantamista), VT8+VT12 Rauma (mm. vt12/Äyhönjärventie), Karjalankatu/Luoteisväylä Rauma, VT12 Lappi (myös riistaaitaa/tienvarsinäkyvyyden 

parantamista), VT12+KT43 Eura


PÄÄLIIKENNEVERKKO


LIITE 9 


ALEMPIASTEISTA TIEVERKKOA KOSKEVA SELVITYS 1(9) 

SATAKUNNAN ALEMPIASTEISEN TIEVERKON 

MERKITYS JA KEHITTÄMISTARPEET 

Johdanto 

Tämä Pääliikenneverkon liiteselvitys koskee Satakunnan alempiasteista tieverkkoa 

(=4-5 –numeroiset yhdystiet) sekä sen merkitystä kunnille ja elinkeinoelämälle. 

Selvitys toimii pohjana Turun tiepiirissä myöhemmin mahdollisesti 

laadittavalle alemman tieverkon merkitsevyysluokitukselle, ja sen tavoitteena 

on selvittää, mitä erityisiä kehittämistarpeita yhdystieverkolle Satakunnassa 

on. Pääliikenneverkkoselvityksen aluerajauksesta poiketen mukana 

on myös Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman alue, sillä siellä ei 

vastaavaa selvitystä ole aiemmin tehty. 

Alempiasteinen tieverkko on usein maaseutualueiden tärkein liikenneyhteys. 

Sen kunnossapidolla ja kehittämisellä on suuri vaikutus liikenneyhteyksien – 

esimerkiksi työmatkaliikenne ja tavarakuljetukset – sujuvuuteen ja sitä kautta 

maaseudun elinvoimaisuuden säilymiseen. Satakunnassa uhkana on erityisesti 

koettu tienpitomäärärahojen kohdentuminen ensisijaisesti päätieverkolle, 

jolloin alempiasteisen tieverkon kunto rapistuisi vaarantaen etenkin raskaan 

liikenteen toimintamahdollisuuksia. 

Tässä työssä on tarkasteltu Satakunnan 4-5 –numeroisen yhdystieverkon 

(pois lukien pääliikenneverkkoon kuuluvat yhdystiet) raskaan liikenteen ja 

joukkoliikenteen määriä sekä kuntien välistä pendelöintiä tärkeimpien reittien 

selvittämiseksi. Tärkeimmiltä reiteiltä on selvitetty tieinfrastruktuurin puutteita 

mm. tieleveyden sekä rakenteen osalta. Alemmalla tieverkolla on luonnollisesti 

paljon muitakin erityisesti paikallisia tarpeita ja hankkeita, mutta niitä ei 

ole tässä selvityksessä käsitelty. Tarvekartoituksessa on huomioitu myös eri 

sidosryhmäkyselyissä esille tulleet sekä Turun tiepiirin ja kuljetusyrittäjien 

keskinäisen tavaraliikenteen neuvottelukunnan kokouksissa esille tulleet 

kommentit. Selvityksen pohjana ovat toimineet Turun tiepiirin selvitykset 

Alempiasteisen tieverkon tavarakuljetuksista (Turun yliopiston maantieteen 

laitoksen tutkielma 2004) ja Kuljetustarpeiden kehitysnäkymistä Satakunnassa 

(Tiehallinnon selvityksiä 56/2004). 

Huomattava on, ettei selvityksessä ole tarkasteltu yksityisteitä eikä kuntien 

katuverkkoa, eikä siinä ole myöskään arvioitu tieverkossa mahdollisesti tapahtuvia 

hallinnollisia muutoksia. 

Väestön, yritysten ja palvelujen sijoittuminen sekä pendelöinti 

Väestön sijoittumista maakunnassa kuvaa Pääliikenneverkkoselvityksen kuva 

2.5. Asutus keskittyy pitkälti pääliikenneverkon läheisyyteen (vrt. Rauma – 

Pori – Huittinen –kehitysvyöhyke sekä Kankaanpään säteittäinen kehitysvyöhyke). 

Toisaalta myös haja-asutusta on tasaisesti etenkin Rauma – Pori – 

Huittinen –kolmiossa. Alemmalla tieverkolla suurimmat väestötihentymät löytyvät 

Euran-Säkylän väliseltä rantatieltä.

LIITE 9 



2(9) ALEMPIASTEISTA TIEVERKKOA KOSKEVA SELVITYS 

Suurimmat yritykset ja palvelut pyrkivät optimoimaan saavutettavuutensa ja 

asettuvatkin yleensä lähelle pääliikenneverkkoa (ks. Pääliikenneverkkoselvitys 

kuva 3.2). Suurista työpaikkakeskittymistä ainoastaan Olkiluodon ydinvoimala-alue 

sijaitsee selkeästi pääliikenneverkon ulkopuolella. 

Alemmalla tieverkolla tapahtuvaa pendelöintiä voidaan olettaa tapahtuvan 

etenkin Eura – Säkylä – Köyliö akselilla (mt:t 2044, 2111, 2131 ja 2140 sekä 

pt:t 12686, 12689 ja 12691), Jämijärven ja Kankaanpään välillä (pt:t 13209, 

13210 ja 13231) sekä Rauman ja Pyhärannan välillä (mt 1960). Tarkemmat 

pendelöintitedot on esitetty Pääliikenneverkkoselvityksen liitteessä 1. 

Alempiasteinen tieverkko – nykytila ja merkitys maakunnassa 

Alempiasteiset tiet muodostavat tiepituudella tarkasteltuna suurimman osan 

Satakunnan tieverkkoa. Sen sijaan liikennemäärät ovat pieniä ja edelleen 

vähenemään päin – lähinnä maaseudun haja-asutusalueiden negatiivisen 

väestökehityksen johdosta. Liikennemäärät vähenevätkin ensisijaisesti henkilöautoliikenteessä. 

Rakennemuutoksen myötä liikenneverkkojen merkitys maaseudulla on kuitenkin 

korostunut entisestään: liikkumisen tarve lisääntyy, kun työpaikat, koulut 

ja muut palvelut keskittyvät taajamiin. Esimerkiksi Pohjois-Satakunnassa 

alempi tiestö on olennainen kuntakeskuksia yhdistävä ja ylimaakunnallisia 

yhteystarpeita palveleva liikenneverkko. Elinkeinoelämälle alempi tieverkko 

puolestaan tarjoaa tärkeän kuljetusväylän useaan suuntaan. Myös tietyille 

elinkeinoelämän kuljetuksille – puutavara, maito yms. – sekä erityisesti elintarvikeketjuille 

(sokerijuurikas, siipikarja ym. teuras, kalatalous jne.) yhdystieverkon 

merkitys on erittäin suuri. 

Sivukylien keskustojen tieverkko koostuu usein suurelta osin alempiasteisista 

teistä. Ne palvelevatkin merkittävästi kylien sisäisiä liikkumistarpeita. Toisaalta 

näiden teiden ominaisuudet eivät aina ole oikein mitoitettuja kylien monimuotoista 

käyttäjäkuntaa ajatellen. 

Kuvassa 1 on esitetty Satakunnan alempiasteisen tieverkon liikennemäärät.


LIITE 9 



Kuva 1 Satakunnan alempiasteisen tieverkon liikennemäärät 

1.1.2005. Numerot teiden yhteydessä osoittavat tärkeimpien tavaraja 

joukkoliikennereittien tienumeron. 

Kuten pendelöintitiedoistakin voitiin jo päätellä, löytyy merkittävimpiä liikennemääriä 

kunta- ja kyläkeskusten lisäksi Eura – Säkylä – Köyliö –akselilta 

sekä Rauman säteittäisiltä sisääntuloteiltä.

LIITE 9 




Säännöllinen joukkoliikenne – etenkin vakiovuoroinen lääninhallituksen ostoliikenne 

sekä kuntien ostamat kouluvuorot – käyttää alempiasteista tieverkkoa 

haja-asutusalueiden asukkaiden tavoittamiseksi. Satakunnan linja- ja 

ostoliikenteen määrät on esitetty kartalla 2. Alemmalla tieverkolla linjaautoliikennettä 

on eniten Honkajoen ja Karvian välillä (mt 2700), Euran ja 

Säkylän välillä (pt 12691), Olkiluodontiellä (mt 2176), Rauman ja Olkiluodon 

välillä (pt:t 12765 ja 12766), Eurajoen keskustassa (mt:t 2170 ja 2171), Kuivalahteen 

johtavalla pt:llä 12851 sekä Raumalta Pyhärantaan johtavilla mt:llä 

1960 ja pt:llä 12631 (ks. myös kuva 3). 

1 - 

Kuva 2 Linja- ja ostoliikenteen vuoromääriä Länsi-Suomessa talvella 2004. 

Kuvassa esitetty koko yleinen tieverkko. (Lähde: Länsi-Suomen lääninhallituksen 

peruspalvelujen arviointiraportti, 2004) 

Raskas liikenne käyttää alempiasteista tieverkkoa etenkin maa- ja metsätalouden 

kuljetuksiin. Elintarvikeketjujen kannalta alempi tieverkko on elintärkeä. 

Tyypillisimpiä alemmalla tieverkolla kuljetettavia tavaroita ovat raakapuu, 

irtomaito, maatalouden tarvitsemat lannoitteet sekä eräillä alueilla turve. 

Maaseudulla sijaitsee myös usein merkittäviä soranottoalueita. Metsäteollisuus 

muodostaa suurimman osan alempiasteisen tieverkon kuljetuksista. 

Raskasta liikennettä on Satakunnan alemmalla tieverkolla etenkin Olkiluodontiellä 

(mt 2176), Eurajoella (mt:t 2170 ja 2171), Köyliössä (mt 2140), 

Lappi – Eurajoki –tiellä (mt 2070) sekä Honkajoki – Karvia –tiellä (mt 2700) 

(ks. tarkemmin kuva 3.).


LIITE 9 



Pelkkä raskaan liikenteen määrää osoittava kartta ei toisaalta kerro koko totuutta 

kuljetusreiteistä, sillä esimerkiksi puutavaran hakkuut siirtyvät jatkuvasti 

alueelta toiselle, ja näin ollen myös kuljetusreitit vaihtuvat viikoittain, 

kuukausittain ja vuosittain. Pidemmällä ajanjaksolla tarkasteltuna puutavarakuljetukset 

käyttävätkin lähes koko alempiasteista tieverkkoa. 

Kuva 3. Satakunnan alemman 

tieverkon merkittävimmät 

kuljetus-, joukkoliikenne- 

ja pendelöintireitit 

sekä ongelmalliset tieosuudet. 

Lähteinä käytetty Turun 

tiepiirin tierekisteritietoa 

(v:lta 2005), Tilastokeskuksen 

pendelöintiaineistoa 

(2002), Länsi-Suomen lääninhallituksen 

peruspalveluraporttia 

(2004) sekä 

’Alempiasteisen tieverkon 

tavarakuljetukset Turun 

tiepiirin alueella’ – 

tutkielmaa (2004).

LIITE 9 




Puutavara- ja turvekuljetuksia vaikeuttavat etenkin kelirikko ja tien kantavuusongelmat. 

Maito-, turve- ja sokerijuurikaskuljetuksille suurimman ongelman 

aiheuttavat puolestaan liukkaat kelit. Huomattava on myös, että kuljetuskalusto 

on mm. tilakokojen suurentumisen ja tuotevarastojen vähentämisen 

myötä suurentunut. Tämä kasvattaa teihin kohdistuvaa rasitusta. Merkittävän 

osan alempiasteisen tieverkon rasituksesta aiheuttavat puutavarakuljetukset. 

Pääasialliset tavarankuljetus-, joukkoliikenne- ja pendelöintireitit sijaitsevat 

suurelta osin teillä, joilla ei leveys- tai runkokelirikko-ongelmia niinkään esiinny. 

Säännöllisillä raskaan liikenteen reiteillä tie on kapeahko ainoastaan 

mt:llä 2174 Eurajoella. Muiden tärkeiden tavarankuljetusreittien (=reitit, johon 

kohdistuu useiden eri tavararyhmien – puutavaran-, turpeen-, soran-, maidon-, 

kalatalouden – kuljetuksia) osalta leveys saattaa olla ongelmallinen 

muutamalla tieosuudella Köyliössä, Säkylässä, Eurajoella, Honkajoella, Jämijärvellä 

ja Karvialla (tieleveys 6,0-6,2; ks. kuva 3.). 

Liukkaus on ongelma erityisesti säännölliselle joukkoliikenteelle sekä talviaikana 

tapahtuville tavarakuljetuksille. Satakunnan yhdystieverkko kuuluu 

pääosin II-III hoitoluokkaan, mikä tarkoittaa sitä, että tiet saavat olla pääosin 

lumipintaisia. III-luokassa tiet hiekoitetaan vain pahimmissa olosuhteissa. Turun 

tiepiiri ja yrittäjät käyvät lisäksi säännöllisesti keskenään vuoropuhelua 

mahdollisista hoitoluokkien muutoksista. Tärkeillä turpeenkuljetusreiteillä hoitoluokkaa 

nostetaankin vilkkaimpina aikoina. Kuvassa 3 esitetyistä tärkeistä 

alemman tieverkon tieosuuksista hoitoluokka III:een kuuluvat pt:t 12693 ja 

12697 Köyliössä, pt 12804 Kokemäellä, pt 12779 (Auvi-Kuivalahti) Eurajoella, 

pt 13209-13231 Kankaanpää-Jämijärvi, pt 13235 Sydänmaa (Jämijärvi) – 

Korvaluoma (Karvia), pt 13219 Honkajoki – Ala-Honkajoki sekä mt 2700 

(Saunakylä-Kantti) Karvialla. Näistä kolmella viimeksi mainitulla hoitoluokkaa 

nostetaan turvekuljetusaikoina. 

Kyläkeskusten alemmalla tieverkolla ongelmana ovat usein liikennemääriin 

verrattuna vajaat tieleveydet sekä mutkainen geometria. Ongelmaa pahentaa 

liikenteen muodostuminen useasta eri tyyppisestä tien käyttäjästä (kuormaautot, 

kevytliikenne, henkilö- ja linja-autoliikenne). 

Alempiasteisen tieverkon kehittämistarpeet 

Vuosien 2004 ja 2005 aikana on tehty useita kyselyitä Satakunnan tieverkon 

kehittämistarpeita koskien. Satakunnan kuljetustarveselvityksessä sekä 

alempiasteista tieverkkoa koskevassa tutkielmassa suoritettiin laajat sidosryhmähaastattelut, 

minkä lisäksi Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman 

yhteydessä on tehty kaksi eri sidosryhmäkyselyä. 

Yhteenvetona kyselyistä ja nykytila-analyysistä on oheen koottu alemman 

tieverkon tärkeimpien tieosuuksien kehittämistarpeet (ks. myös kuva 4.). Kehittämistarpeet 

on jaettu koskemaan tien parantamiseen ja kunnossapidon 

tehostamiseen liittyviä kehittämistarpeita, ja näitä on tarkasteltu erityisesti 

kuljetusten, joukkoliikenteen ja työmatkaliikkumisen sekä koulumatkojen turvallisuuden 

kannalta.


LIITE 9 



Tien parantaminen 

• Mt 2174: 

- Tien leventäminen Eurajoella (paljon raskasta liikennettä) 

• Mt 2700: 

- Tien kantavuuden parantaminen tieosilla 1-6 (paljon turvekuljetuksia, 

tulevaisuudessa yhä enemmän uusien turvealueiden myötä; lisäksi 

tärkeä kuntien välinen ja ylimaakunnallinen yhteys) 

• Pt:t 12779 ja 12853: 

- Tien leventäminen välillä Auvi-Kuivalahti (Eurajoki; mm. puutavaraja 

kalatalouden kuljetuksia) 

• Pt 12693: 

- Paikallistien kehittäminen välillä Säkylä – Köyliö (Porin prikaatin 

aloite; tien Köyliön Kankaanpään kylän puoleinen osuus päällystetty 

2003) 

- Tien leventäminen Säkylän kunnan osuudella 

• Pt 12697: 

- Tien leventäminen (turve- ja puutavarakuljetuksia; tiestä päällystetty 

n. 3 km kummastakin päästä v. 2003-2004) 

• Pt 13219: 

- Tien leventäminen (merkittävä turvetuotantoalue) 

• Pt 13235: 

- Tien leventäminen (merkittävä turvetuotantoalue) 

Edellisten lisäksi tulee tien poikkileikkaukseen kiinnittää erityistä huomiota 

kyläkeskuksissa sekä tärkeillä koulureiteillä. Kevytliikenteen ja etenkin koulureittien 

liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet tulee asettaa tärkeydessä 

korkealle. Esimerkkeinä tällaisista kohteista mainittakoon Ahlaisten, Hinnerjoen 

ja Honkajoen sekä Köyliön (Kepola + Kankaanpää) kyläkeskukset 

sekä koulureitit Mt:llä 1960 (Voiluoto), 2070 (Lappi) ja 2170 (Eurajoki) sekä 

pt:llä 12766 (Sorkka). Tähän liittyviä seikkoja on käsitelty tarkemmin SatLJS 

kevytliikennettä ja joukkoliikennettä koskevissa selvityksissä. 

Kunnossapidon tehostaminen 

Yleisesti ottaen todettakoon, että maakunnan alempiasteisen tieverkon kunto 

on todettu useissa kyselyissä ongelmalliseksi tärkeillä tavarankuljetusreiteillä. 

Myös joukkoliikenne kärsii aikataulujen pettäessä huonolla talvikelillä. 

Talvihoidossa tuleekin osoittaa erityistä huomiota tärkeiden tavarankuljetusja 

joukkoliikennereittien liikennöitävyydelle, mistä erittäin hyvänä esimerkkinä 

mainittakoon jo toiminnassa oleva Tiehallinnon ja kuljetus- sekä bussiyrittäjien 

välinen yhteydenpito. 

Seuraavassa on mainittu ne tieosuudet, joilla kunnossapidon tehostamiseen 

on eniten tarvetta: 

• Mt:t 2170 ja 2171 Eurajoki – Irjanne – Kämppä –välillä (tärkeä joukkoliikennereitti; 

Turun tiepiirin/kuljetusyrittäjien keskusteluissa esille tullut 

tarve) 

• Mt 2174 välillä Vaani – Sydänmaa (tärkeä raskaan liikenteen reitti; Turun 

tiepiirin/kuljetusyrittäjien keskusteluissa esille tullut tarve) 

• Pt 12686 Iso-Vimma – Kepola (Säkylä, Köyliö; Sucros Oy:n esitys) 

• Pt 12693 Huovinrinne-Kankaanpää (Säkylä, Köyliö) 

• Pt 12697 Kankaanpää-Vuorenmaa (Köyliö)

LIITE 9 




• Pt:t 12765 ja 12766 välillä Rauma – Hankkila (tärkeä joukkoliikennereitti; 

Turun tiepiirin/kuljetusyrittäjien keskusteluissa esille tullut tarve) 

• Pt 12779 Auvi-Kuivalahti (Eurajoki) 

Kuva 4. Alemman tieverkon 

tärkeimmillä reiteillä esille 

nousseet kehittämistarpeet.


LIITE 9 



Jatkotoimenpiteet 

Pitkällä aikavälillä alue- ja yhdyskuntarakenteessa tulee tapahtumaan muutoksia, 

joiden vaikutusta ei tämän tyyppisen pienimuotoisen selvityksen puitteissa 

ole mahdollista juurikaan arvioida. Liikenneverkkojen käyttöön mahdollisesti 

suuriakin muutoksia aiheuttavat esimerkiksi kuntaliitokset sekä koulupiirien 

laajentuminen. Toisaalta tavarakuljetusten määrään ja suuntautumiseen 

merkittäviä muutoksia saattavat aiheuttaa Satakunnalle tärkeiden turpeen 

ja sokerijuurikkaan uudenlaiset käyttökohteet esimerkiksi polttoaineina. 

Vastaavan tyyppisiä esimerkkejä löytyy muiltakin liikennevirtoja tuottavilta 

osa-alueilta. Tällaisiin visioihin tulee kuitenkin varautua, kun pohditaan liikennejärjestelmän 

kehittämistä pidemmällä tähtäyksellä. 

Liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimuksessa tulisi huomioida edellä 

esitetyistä kehittämistarpeista ainakin koulureittien ja kyläkeskusten liikenneturvallisuutta 

edistävät sekä kunnossapidon tehostamiseen tähtäävät ehdotukset. 

Tämä selvitys toimii lisäksi pohjana Turun tiepiirissä myöhemmin tehtävälle 

alempiasteisen tieverkon merkittävyysluokitukselle. 

Työn tulosten perusteella voidaan tienpidon rajalliset resurssit kohdentaa erityisesti 

niille tieosuuksille, joilla ”täsmähoidolla” voidaan parhaiten parantaa 

säännöllisen liikkumisen ja merkittävien kuljetusten toimintaedellytyksiä.

PÃ¤Ã¤liikenneverkko - Rauma

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?