Seudullinen kotouttamis- ohjelma - Rauma
Seudullinen kotouttamis- ohjelma - Rauma
Seudullinen kotouttamis- ohjelma - Rauma
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Seudullinen</strong><br />
<strong>kotouttamis</strong>-<br />
<strong>ohjelma</strong>
<strong>Rauma</strong>n seudun<br />
<strong>kotouttamis</strong><strong>ohjelma</strong><br />
<strong>kotouttamis</strong><strong>ohjelma</strong>n suunnittelija<br />
Vera Mustonen<br />
SISÄLLYSLUETTELO<br />
KOTOUTTAMISOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT ................................................. 3<br />
TIEDOTTAMINEN ........................................................................................ 5<br />
MAAHANMUUTTAJIEN OHJAUS................................................................... 7<br />
TULKKAUS.................................................................................................. 9<br />
SUOMEN KIELEN OPETTAMINEN JA OPPIMINEN ........................................ 11<br />
KOTOUTUMISSUUNNITELMA..................................................................... 13<br />
TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMINEN ................................................................ 15<br />
PERUSOPETUS........................................................................................... 16<br />
LUKIOT .................................................................................................... 20<br />
TOISEN ASTEEN AMMATILLISET OPPILAITOKSET ........................................ 21<br />
KULTTUURI JA VAPAA-AIKA ...................................................................... 22<br />
KULTTUURITOIMI ..................................................................................... 24<br />
KIRJASTOT ............................................................................................... 25<br />
LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMI ................................................................... 26<br />
SOSIAALIPALVELUT................................................................................... 27<br />
TERVEYDENHUOLTOPALVELUT.................................................................. 31<br />
KUSTANNUSTEN KORVAAMINEN............................................................... 32<br />
RASISMIN JA SYRJINNÄN EHKÄISY<br />
EURA<br />
EURAJOKI<br />
KIUKAINEN<br />
KODISJOKI<br />
KÖYLIÖ<br />
LAPPI<br />
SÄKYLÄ<br />
KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY ........................................................................ 79<br />
2
KOTOUTTAMISOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT<br />
Valtakunnallinen taso<br />
Laki maahanmuuttajien <strong>kotouttamis</strong>esta ja turvapaikkahakijoiden vastaanotosta astui<br />
voimaan 1.5.1999 (Laki 493/1999). Kotouttamislainsäädäntö pohjautuu hallituksen maahanmuutto-<br />
ja pakolaispoliittiseen <strong>ohjelma</strong>an kirjattuihin tavoitteisiin. Maahanmuuttajien<br />
kotouttaminen, <strong>kotouttamis</strong><strong>ohjelma</strong>, -suunnitelma ja -tuki ovat <strong>kotouttamis</strong>lain mukanaan<br />
tuomia uusia elementtejä. Niillä pyritään maahanmuuttajille tarkoitettujen palvelujen tehostamiseen,<br />
sekä maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseen.<br />
Laki koskee ulkomailta muuttaneita henkilöitä, joilla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta<br />
Suomessa. Heidät on siis merkitty väestöjärjestelmään Suomessa pysyvästi asuviksi.<br />
Lain piirin voivat kuulua myös ulkomailta palaavat Suomen kansalaiset, mikäli he<br />
ovat laissa säädettyjen <strong>kotouttamis</strong>toimenpiteiden tarpeessa. Lain mukaan kuntien on<br />
laadittava <strong>kotouttamis</strong><strong>ohjelma</strong> saadakseen laissa säädetyt korvaukset maahanmuuttajien<br />
<strong>kotouttamis</strong>en aiheuttamista kustannuksista. Laki määrää, että <strong>ohjelma</strong>n laatii kunta<br />
tai kunnat yhteistyössä työvoimaviranomaisten sekä kansaeläkelaitoksen ja muiden viranomaisten<br />
ja tahojen kanssa. Ohjelman on sisällettävä <strong>kotouttamis</strong>een liittyvät tavoitteet<br />
ja <strong>kotouttamis</strong>ta edeltävät toimenpiteet. Kotouttamis<strong>ohjelma</strong> on kunnassa toteutettavan<br />
pakolais- ja maahanmuuttopolitiikan kannalta keskeinen <strong>ohjelma</strong>-asiakirja. Se on<br />
hyödyllinen väline monikulttuuriselle ja etnistä tasa-arvoa lisäävälle kehitykselle kunnassa.<br />
Kuntien <strong>kotouttamis</strong><strong>ohjelma</strong>t ovat osa <strong>Rauma</strong>n kaupungin / seudun <strong>kotouttamis</strong><strong>ohjelma</strong>a,<br />
joten kunnat ovat näin sitoutuneet noudattamaan myös <strong>Rauma</strong>n kaupungin<br />
<strong>kotouttamis</strong><strong>ohjelma</strong>a<br />
<strong>Rauma</strong>n seudun kunnat toteuttavat yhteistyössä <strong>ohjelma</strong>n laadinnan siten, että perustyön<br />
laatii <strong>Rauma</strong>n kaupungin <strong>kotouttamis</strong><strong>ohjelma</strong>n suunnittelija Vera Mustonen ja ympäristökunnat<br />
lisäävät siihen omat osuutensa.<br />
3
Ohjelman puitteissa kunnan, työvoimatoimiston ja maahanmuuttajan tulee yhdessä laatia<br />
kotoutumissuunnitelma. Kullekin maahanmuuttajalle laaditaan henkilö- ja perhekohtaiset<br />
suunnitelmat. Näin parannetaan maahanmuuttajan työllistymismahdollisuuksia ja<br />
autetaan heitä tasavertaisesti osallistumaan yhteiskunnan taloudelliseen, sosiaaliseen ja<br />
poliittiseen elämään.<br />
Hallituksen esityksessä (HE 66/1998) mainittujen <strong>kotouttamis</strong><strong>ohjelma</strong>ssa kehitettävät<br />
toimenpiteet voisivat määräytyä seuraavista asiakokonaisuuksista:<br />
1. Maahanmuuttajat saavat perustiedon suomalaisesta yhteiskunnasta, sen toiminnasta<br />
ja siinä toimimisesta<br />
2. Maahanmuuttajat saavat kosketuksen maan asukkaisiin ja yhteiskuntaelämään<br />
3. Maahanmuuttajat saavat sellaisen kielitaidon, jonka avulla he voivat työllistyä ja<br />
jatkaa opintojaan<br />
4. Luku- ja kirjoitustaidottomat, tai muuten vähän peruskoulutusta saaneet saavat<br />
luku- ja kirjoitustaidon opetusta tai täydentävää opetusta<br />
5. Maahanmuuttajat osallistuvat yhteiskunnan taloudelliseen, poliittiseen ja sosiaaliseen<br />
elämään.<br />
Tällä hetkellä kunnat eivät ole sitoutuneet ottamaan vastaan pakolaisia tai turvapaikanhakijoita.<br />
4
TIEDOTTAMINEN<br />
Vähäiset tiedot suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja arkielämän säännöistä aiheuttavat<br />
jatkuvasti ongelmia ja turhia väärinkäsityksiä. Ilman kokonaiskoordinaatiota tapahtuva<br />
maahanmuuttajien ja pakolaisten vastaanotto tuottaa monikulttuurisuudessaan ongelmia.<br />
Niiden ratkaisemiseen <strong>Rauma</strong>lla ei ole saatu viranomaisten koulutusta. Ongelmien<br />
taustalla olevia, kulttuurieroista johtuvia syitä, ei osata, tai ei haluta ymmärtää. Tiedottaminen<br />
on haaste kaikissa palveluissa.<br />
Kotouttamis<strong>ohjelma</strong>n tavoitteena on turvata maahanmuuttajalle perustiedot suomalaisen<br />
yhteiskunnan toiminnasta, perusoikeuksista, velvollisuuksista ja työelämästä. Maahanmuuttajat<br />
kaipaavat tietoa omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan Suomessa, sekä<br />
siitä, mistä he voivat tietoa hankkia. Maahanmuuttajatyön koordinoinnin puuttuminen on<br />
vaikeuttanut myös maahanmuuttajille suunnattua tiedottamista. Eri toimipisteistä ei löydy<br />
maahanmuuttajille tarkoitettua helposti ymmärrettävää tai heidän kielelleen käännettyä<br />
materiaalia. Tietoa tarvitaan esimerkiksi asumisesta, päivähoidosta, kouluista ja harrastusmahdollisuuksista.<br />
Maahanmuuttajat kaipaavat tietoa omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan Suomessa<br />
sekä siitä, mistä he voivat tietoa hankkia. Maahanmuuttajatyön koordinoinnin puuttuminen<br />
on vaikeuttanut myös maahanmuuttajille suunnattua tiedottamista. Eri toimipisteistä<br />
ei esimerkiksi löydy maahanmuuttajille tarkoitettua helposti ymmärrettävää tai heidän<br />
kielelleen käännettyä materiaalia. Siksi kunnat pitävät tärkeänä, että <strong>Rauma</strong>n seudulla<br />
olisi ainakin yksi <strong>kotouttamis</strong>ohjaaja ja toimipiste, johon maahanmuuttajat ja pakolaiset<br />
voi ohjata.<br />
Kuntia ei ole velvoitettu tiedottamaan maahanmuuttajille ja pakolaisille heidän omalla<br />
äidinkielellään. On kuitenkin syytä valmistautua heidän palvelemiseensa omalla äidinkielellään<br />
ja ottamaan huomioon heidän kulttuurinsa erityispiirteet. Eri viranomaiset voisivat<br />
yhdessä tuottaa edellä mainittua materiaalia. Materiaalin kokoamisessa tulisi kuulla<br />
myös kohderyhmän edustajaa ja <strong>kotouttamis</strong>ohjaajaa, koska ulkomaalaiset tarvitsevat<br />
5
tietoa helposti ymmärrettävässä muodossa. Tietojen tarve voi muuttua vuosittain. Se<br />
riippuu ihmisen iästä, sukupuolesta ja koulutuksesta. Kaikessa tiedotuksessa tulisi käyttää<br />
hyväksi ulkomaalaisten omia järjestöjä, sekä muita kaupungissa toimivia järjestöjä ja<br />
yhdistyksiä. Nämä on rohkaistava yhteistoimintaan maahanmuuttajien kanssa. Perusmateriaalin<br />
tuottaminen vaatii myös koordinointia. Tällaisen materiaalin keräämisestä<br />
voisi vastata <strong>kotouttamis</strong>en ohjaaja. Jakelussa voitaisiin käyttää hyväksi valmiita palveluyksikköjä<br />
(kirjastot, sosiaali- ja terveystoimen palveluyksiköt, koulut, työvoimatoimisto)<br />
<strong>Rauma</strong>n lähiseudulla asuvat maahanmuuttajat saavat käyttää <strong>Rauma</strong>n kaupungin maahanmuuttajille<br />
tarkoitettua ohjauspalvelua. Kunnat ostavat <strong>kotouttamis</strong>ohjaajan palveluja<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupungilta.<br />
6
MAAHANMUUTTAJIEN OHJAUS<br />
Maahanmuuttajat ovat vaarassa joutua syrjäytyneiksi puutteellisen tai olemattoman kielitaidon<br />
vuoksi. Tietämättömyys yhteiskunnan toimintatavoista edesauttaa syrjäytymistä.<br />
Syrjäytymisen syynä voi olla työttömyys tai työmarkkinoilla vaadittavan pätevyyden puuttuminen<br />
sekä jokapäiväisessä elämässä tarvittavien taitojen puute.<br />
Maahanmuuttajille on tärkeää saada tietoa omalla äidinkielellään. Heidän on vaikea asioida<br />
suomeksi, puhumattakaan kirjoittamisesta virallisella kielellä. Kotouttamislain piiriin<br />
kuuluvat maahanmuuttajat tarvitsevat eniten neuvontaa ja kielellistä apua mm. tulkkaus,<br />
käännökset, viranomaisten asiapapereitten selvittely, erilaisten lomakkeiden täyttäminen,<br />
oleskelu-, työlupa-asiat, sekä konkreettista apua asioiden hoitamisessa esim. laskujen<br />
maksu, puhelimen käyttöön liittyvät asiat, vuokrat, asumissäännöt, eropapereiden<br />
sisältö, vuokra- ja muiden sopimuksien sisältö.<br />
Yli vuoden Suomessa asuneet ovat kiinnostuneita työharjoittelu- ja työllistämisasioista<br />
sekä kouluttautumismahdollisuuksista. Työssäkäyvien maahanmuuttajien kysymykset<br />
liittyvät ammattiliittoihin, työssäoloehtoihin, veroihin, yms. asioihin. Maahanmuuttajayhdistysten<br />
edustajat ovat kiinnostuneita yhdistysasioista, vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä<br />
ja yhteistyömahdollisuuksista.<br />
Ilman riittäviä voimavaroja ja ammatillista henkilöstöä on maahanmuuttajien ongelmien<br />
asianmukainen selvittäminen ja käsittely vaikeaa. Maahanmuuttajien asioiden hoitamisessa<br />
työtapojen jatkuva kehittäminen on keskeistä. Vastaanottotyötä hoitavia työntekijöitä<br />
kannattaa kouluttaa monikulttuurimenetelmiin esim. järjestämällä seminaareja. Niihin<br />
tulisi kutsua eri kulttuurien edustajia ja kokeneita työntekijöitä muista kaupungeista.<br />
Samalla on kehitettävä uudenlaisia <strong>kotouttamis</strong>toimintoja maahanmuuttajille ja aktivoitava<br />
eri tahojen keskinäistä yhteistyötä.<br />
<strong>Rauma</strong>lla toimiva <strong>kotouttamis</strong>ohjaaja voisi neuvotella Venäläisen klubin ja SPR:n kanssa<br />
työvalmennusharjoittelupaikoista. Ohjaajan on tuettava maahanmuuttajien sosiaalista<br />
7
ja psyykkistä integroitumista uuteen kotimaahan. Ohjaajan on selvitettävä myös perheenyhdistämiseen<br />
ja paluumuuttoon liittyviä asioita. Erityisen tärkeää on psykososiaalinen<br />
tukityö. Siihen sisältyy maahanmuuttoon ja pakolaisuuteen liittyvien kriisien selvittelyä,<br />
ongelmien käsittelyä, sekä tarvittaessa hoitoon ohjausta. Ohjaustyötä on kehitettävä<br />
ennaltaehkäisevään perhetyöhön. Yhteinen kieli ja kulttuurin tuntemus on erittäin<br />
tärkeä.<br />
Alkuvaiheessa vastaanottotyö keskittyisi konkreettiseen opastamiseen, jolloin neuvotaan<br />
perhettä asumisessa ja virastoissa asioimisessa. Perhetyö sisältäisi neuvontaa arkielämän<br />
säännöistä ja kunnan palveluista perheelle. Toisaalta tuettaisiin ja autettaisiin perheitä<br />
selviämään uudenlaisissa olosuhteissa omilla voimillaan. Ohjaaja konsultoisi asiakkaita<br />
yksilöllistä kotiuttamissuunnitelmaa laatiessaan. Ohjaustyö sisältäisi myös lasten<br />
koulutus- ja hoitoasioiden koordinointia ja konsultointia.<br />
Yhteistyössä kunnallisten sosiaalikeskuksien kanssa ohjaaja tekisi ennaltaehkäisevää<br />
sosiaalityötä. Ongelmatilanteissa maahanmuuttaja hakisi yhdessä viranomaisten kanssa<br />
ratkaisuvaihtoehtoja, tukitoimia ja palveluja. Toimipisteen työmenetelmiin kuuluisi yksilöja<br />
perhetyö, tiimityöskentely, yhteistyö, ryhmä- ja yhdyskuntatyö.<br />
Kotouttamistyötä voisi kehittää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa erilaisissa kaupungin<br />
ja yhteistyökumppaneiden kaupungissa toimivissa yhdistyksissä, projekteissa ja<br />
pienimuotoisissa hankkeissa, sekä miettiä omaa maahanmuuttajille tarkoitettua projektia.<br />
Kotouttamistoiminnan seuraamista ja suunnittelua varten perustetaan moniammatillinen<br />
<strong>kotouttamis</strong>työryhmä. Kotouttamistyöryhmän tehtävänä on myös<br />
<strong>kotouttamis</strong><strong>ohjelma</strong>n päivittäminen. Seudullista <strong>kotouttamis</strong>toiminnan<br />
seuraamista varten perustetaan seudullinen <strong>kotouttamis</strong>johtoryhmä.<br />
Johtoryhmät kokoontuvat vähintään kerran vuodessa päivittämään<br />
yllämainittuja ohjelmia. Lautakunnat määräävät vastuuhenkilöt, jotka<br />
muodostavat vastaavasti <strong>Rauma</strong>n kaupungin sekä seudullisen johtoryhmän.<br />
8
TULKKAUS<br />
Maahanmuuttajien kielellisen tasa-arvon toteuttaminen edellyttää, että asioidessaan<br />
maahanmuuttajien kanssa julkisen palvelun antajat ja viranomaiset käyttävät tulkki- ja<br />
käännöspalveluja. Heidän tulee varautua talousarvioissaan näiden palvelujen kustannuksiin.<br />
Ammattitaitoinen tulkki on korvaamaton apu maahanmuuttajatyössä, kun yhteinen<br />
kieli maahanmuuttajan ja viranomaisen välillä puuttuu.<br />
Ulkomaalaislain 68 §:ssä ja ulkomaalaisasetuksen 31 §:ssä säädetään tulkkaamisesta<br />
ja päätösten tiedoksi antamisesta vieraalla kielellä ulkomaalaisten maahantuloa, maassa<br />
oleskelua ja työntekoa sekä maasta muuttoa koskevissa asioissa. Kotouttamislakiin<br />
sisältyy säännös viranomaisten velvollisuudesta järjestää tulkkausta, tiedottamista ja<br />
neuvontaa <strong>kotouttamis</strong>lakia sovellettaessa. Viranomaisten velvollisuudesta huolehtia<br />
tulkkaamisesta ja kääntämisestä säädetään hallintomenettelylain (598/1982) 22 §:ssä<br />
sekä hallintolain (586/1996) 77 §:ssä. Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista<br />
(785/1992) (3 § ja 5§) säädetään, että potilaalle on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä<br />
tulkki, jos hänen hoitonsa, kohtelunsa ja tiedon saantinsa hoidosta sitä edellyttävät.<br />
Laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) säädetään, että<br />
mahdollisuuksien mukaan on huolehdittava tulkin hankkimisesta, jos työntekijä ei hallitse<br />
asiakkaan käyttämää kieltä.<br />
Valtioneuvoston periaatepäätöksessä hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispoliittiseksi<br />
<strong>ohjelma</strong>ksi todetaan, että tavoitteena on tulkkaus- ja käännöspalveluiden sekä tiedottamisen<br />
avulla taata pysyvästi Suomessa asuville maahanmuuttajille tasavertaiset mahdollisuudet<br />
käyttää julkisia palveluja. Tulkkaus järjestetään aina viranomaisten aloitteesta<br />
tulevissa asioissa ja tulkkauksesta aiheutuvista kuluista vastaa kyseinen toimipiste.<br />
Valitettavasti viranomaiset eivät ole riittävästi varautuneet tulkkaus- ja kielipalvelujen järjestämiseen<br />
täyttääkseen lainsäädännön asettamat velvoitteet. Asiakkaan oikeusturva<br />
on vaarassa huomattavan usein tulkkauksen puutteessa, tai käytettäessä perheenjäseniä<br />
tai muuten jäävejä henkilöitä.<br />
9
Kielitaitoinen <strong>kotouttamis</strong>en ohjaaja, joka puhuu maahanmuuttajien enemmistön kieltä,<br />
vastaisi tulkkauksesta. Useat kaupungit ylläpitävät tulkkikeskuksia. <strong>Rauma</strong>lla ja sen ympäristössä<br />
asuu tällä hetkellä noin 400 ulkomaalaista, joka on Satakunnassa maahanmuuttajien<br />
toiseksi suurin määrä. Nyt olisi aika järjestää <strong>Rauma</strong>lla kunnollista ohjausta<br />
ja maahanmuuttajien enemmistölle tarkoitettua tulkkausta. Muita kieliä puhuville maahanmuuttajille<br />
tarpeiden mukaan ostetaan palveluja Tampereen, Turun tai Porin tulkkikeskuksista.<br />
Sosiaalihuollon palveluissa on tulkkauksesta huolehdittava, mikäli työntekijä ei hallitse<br />
asiakkaan käyttämää kieltä. Työministeriö on antanut ohjeet maahanmuuttajien kielipalveluista<br />
(O/1/2000 TM). Ohjeessa määritellään tilanteet, joissa kunta voi saada korvausta<br />
tulkkaus- ja käännöspalveluista. Palveluja tarvitaan selvästi enemmän maahantulon<br />
alkuvaiheessa. Kielitaidon kehittyessä palveluiden tarve vähenee. Kuitenkin joidenkin<br />
henkilöiden oppiminen viivästyy. Syynä tähän voi olla ikä, aikaisempi koulutausta, pitkäaikainen<br />
sairaus, tai vamma tai pienten lasten hoitaminen kotona, pitkäaikainen työttömyys<br />
ja syrjintä, jolloin mahdollisuudet päätoimiseen opiskeluun ovat rajoitetut.<br />
10
SUOMEN KIELEN OPETTAMINEN JA OPPIMINEN<br />
Maahanmuuttajien kotoutumisen ja selviytymisen kannalta suomen kielen oppiminen on<br />
ensisijaisen tärkeää. Kielen opetusta onkin järjestettävä riittävästi kaikille kotoutettaville<br />
maahanmuuttajille huomioiden heidän yksilölliset resurssinsa ja tavoitteensa. Opetuksen<br />
tavoitteena on saada jokainen opiskelija oppimaan suomen kieltä, jotta hänellä on mahdollisuus<br />
selviytyä itsenäisesti päivittäisessä arkielämässään ja solmia kontakteja suomalaisten<br />
kanssa.<br />
Suomen kielen järjestelmällisellä ja suunnitelmallisella opetuksella luodaan perusvalmiuksia<br />
jatko-opiskelua ja työelämää varten. Jokaiselle maahanmuuttajalle työvoimatoimisto<br />
järjestää mahdollisuus koulutukseen, johon sisältyy:<br />
- varsinainen kieliopetus<br />
- ohjaus päivittäisessä liikkumisessa ja arkielämässä selviytymisessä<br />
- ATK-peruskurssi<br />
- työelämänvalmennuskoulutusjakso<br />
- kieliharjoittelu<br />
Opetuksen järjestämisessä on huomioitava erityisesti luku- ja kirjoitustaidottomien ja<br />
kouluttamattomien maahanmuuttajien tarpeet. Heille tulisi opettaa luku- ja kirjoitustaitoa<br />
suomen kielen oppimisen helpottamiseksi. Suomen kielen kurssit on järjestettävä ilman<br />
pitkiä taukoja. Kurssien väliajoiksi on tarjottava vaihtoehtoisia koulutusmuotoja, kuten<br />
omaehtoista suomen kielen opiskelua SPR:ssä tai Venäläisessä klubissa. Kurssit tulee<br />
suunnitella yhtäjaksoiseksi ja joustavaksi poluksi kohti suomen kielen suullisen ja kirjallisen<br />
perustaidon saavuttamista.<br />
Kunnan tulee järjestää työelämän ulkopuolella oleville maahanmuuttajille kielen perusopetus.<br />
Aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen opetusta toteutetaan työvoimapoliittisena<br />
koulutuksena, jota rahoittaa TE -keskuksen työvoimaosasto. Koulutustarjontaa tulee<br />
merkittävästi lisätä, jotta kotoutumisprosessi onnistuisi.<br />
11
Maahanmuuttajia tulee kannustaa omatoimiseen ja -ehtoiseen suomen kielen opiskeluun<br />
mm. Kansalaisopistossa, Venäläisessä klubissa, SPR:ssä ja aikuislukiossa.<br />
Oppimisvalmiuksiltaan puutteellisille luku- ja kirjoitustaidottomille ja kouluttamattomille<br />
mutta työkykyisille maahanmuuttajille kunnan tulee järjestää vaihtoehtoisia suomen<br />
kielen oppimisen malleja oppimis- ja työpajamuotoisesti.<br />
Työelämän ulkopuolella oleville maahanmuuttajille kunnan tulee järjestää suomen<br />
kielen ja <strong>kotouttamis</strong>peruskursseja.<br />
12
KOTOUTUMISSUUNNITELMA<br />
Maahanmuuttajalla, joka ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi tai joka hakee toimeentulotuesta<br />
annetun lain (1412/1997) mukaista toimeentulotukea, on oikeus yhteistyössä<br />
kunnan ja työvoimatoimiston kanssa laadittavaan kotoutumissuunnitelmaan. Maahanmuuttajien<br />
kotoutumissuunnitelma korvaa työvoimapalvelulain tarkoitetun työhakusuunnitelman.<br />
Kotoutumissuunnitelmissa sovitaan samoista asioista kuin työhakusuunnitelmissa<br />
eli kartoitetaan asiakkaan osaaminen, työnhakuvalmiudet ja sovitaan toimenpiteet<br />
työmarkkinavalmiuksien parantamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi.<br />
Kotoutumissuunnitelma on laadittava viimeistään silloin, kun asiakkaan työttömyys tai<br />
toimeentulotuen saaminen on kestänyt viisi kuukautta. Maahanmuuttajalla on oikeus<br />
kotoutumissuunnitelmaan enintään kolme vuotta siitä, kun maahanmuuttaja on ensimmäisen<br />
kerran merkitty suomalaisen kotikunnan väestötietojärjestelmään. Maahanmuuttajalla,<br />
joka on työllistynyt pysyväisluontoisesti kokoaikatyöhön tai yritystoimintaan<br />
taikka aloittanut ammattiin tai tutkintoon johtavat päätoimiset opinnot, ei ole<br />
oikeutta kotoutumissuunnitelmaan.<br />
Kotouttamislain 11 §:n mukaan kotoutumissuunnitelmassa sovitaan kunnan ja työvoimatoimiston<br />
ja maahanmuuttajan kesken toimenpiteistä, jotka tukevat maahanmuuttajaa ja<br />
hänen perhettään yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen hankkimisessa.<br />
Koska maahanmuuttajien ammattitaidot ja koulutustaustat vaihtelevat suuresti<br />
ja palvelutarpeet ovat hyvin yksilöllisiä, työvoimatoimiston rooli työmarkkinoille ohjaamisessa<br />
korostuu. Tavoitteena on, että kotoutumissuunnitelmassa yksilöidään <strong>kotouttamis</strong><strong>ohjelma</strong>n<br />
toimenpiteitä kullekin maahanmuuttajalle henkilökohtaisiksi ja perhekohtaisiksi<br />
toimenpiteiksi. Yksilöiminen merkitsee myös sitä, että maahanmuuttaja on selvillä<br />
siitä, mihin toimenpiteisiin hänen on tarkoitus osallistua ja miten hän pääsee niihin.<br />
Kotouttamislaissa kotoutumissuunnitelman sisältöä on ohjattu luettelemalla mm. seuraavat<br />
asiat: suomen tai ruotsin kielen opiskelu, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, maahanmuuttajan<br />
omaehtoinen koulutus, ammatinvalinnanohjaus ja kuntoutus, työharjoitte-<br />
13
lu, valmistava opetus, lasten ja nuorten kotoutumisen tukeminen sekä muiden niihin rinnastettavien<br />
kohtuullisiksi katsottavien kotoutumista tukevien toimenpiteiden järjestäminen.<br />
Lain 11 §:n 2 momentin mukaan toimenpiteen rinnastamisesta työmarkkinatuesta<br />
annetun lain 2 luvun mukaisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin sovitaan myös kotoutumissuunnitelmassa.<br />
14
TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMINEN<br />
Suomen kielen taidon oppiminen edistää maahanmuuttajien tasavertaista osallistumista<br />
yhteiskunnan eri toimintoihin, minkä kautta myös kielitaito karttuu entisestään. Määrätty<br />
perustaito on kuitenkin ensin hankittava, jotta esim. ammatillisen koulutuksen aloittaminen<br />
on mahdollista. Koulutukseen ja työelämään osallistumisen ohella on maahanmuuttajien<br />
toimiminen esim. SPR:n vapaaehtoistyössä arvokasta toimintaa kotoutumisen tukemisessa.<br />
Maahanmuuttajien kotouttaminen on monitahoinen, usein pitkä ja erilaisista elämäntilanteista<br />
riippuva yksilöllinen prosessi. Tämän vuoksi maahanmuuttajien kotoutumista edistävät<br />
toimenpiteet, jotka ovat myös maahanmuuttajien työllistymistä edistäviä, voivat olla<br />
hyvin monenlaisia. Maahanmuuttajan oikeus kotoutumissuunnitelmaan tarkoittaa käänteisesti,<br />
että kunnalla ja työvoimatoimistolla on velvollisuus laatia kotoutumissuunnitelma<br />
yhteistyössä maahanmuuttajan kanssa. Vastaavasti maahanmuuttajalla, jolla on oikeus<br />
kotoutumissuunnitelmaan, on velvollisuus osallistua kotoutumissuunnitelman laatimiseen<br />
sekä suunnitelmassa sovittuihin palveluihin ja toimenpiteisiin.<br />
Kotoutumissuunnitelmaa tehtäessä mukana ovat maahanmuuttaja, työvoimatoimiston<br />
työntekijä ja sosiaalityöntekijä. Mikäli maahanmuuttajan kielitaito on vähäistä, käytetään<br />
tulkkia. Suunnitelma tarkistetaan määräaikaishaastatteluin samoin kuin työnhakusuunnitelma.<br />
Työvoimatoimisto tarjoaa maahanmuuttajille samoja työvoimapalveluja kuin suomalaisillekin<br />
työnhakijoille. Tietoa saa avoimista työpaikoista, työvoimakoulutuksesta, ammattivalinnasta,<br />
yrittäjyydestä, työttömyysturvasta ym. työelämään liittyvistä asioista. <strong>Rauma</strong>n<br />
työvoimatoimistossa toimii kaksi työntekijää, jotka ovat keskittyneet maahanmuuttajien<br />
palveluun. Suunnitelmien yksilöllisyys on helpommin toteutettavissa, kun asiakkaan asioista<br />
kertyy tietoa samoille työntekijöille.<br />
15
PERUSOPETUS<br />
Integrointipolitiikan ensisijaisena tavoitteena on tasavertaisten koulutusmahdollisuuksien<br />
ja turvallisen kasvuympäristön luominen näille lapsille ja nuorille. Maahanmuuttajien<br />
opetusta säätelevät seuraavat lait, opetusministeriön määräykset ja opetushallituksen<br />
ohjeet. Perusopetuslaki 21.8.1998 (voimaan1.1.1999), jossa määritellään oppivelvollisuus:<br />
Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Valmistava opetus on<br />
tarkoitettu kaikille oppivelvollisuusikäisille ja kuusivuotiaille maahanmuuttajille (OPM:n<br />
päätös nro 104/97, 30.1.1997 ja OPH:n määräys 69/011/95, 13.3.1995). Ulkomailta alle<br />
kolme vuotta sitten muuttaneet oppilaat ovat oikeutettuja tukiopetukseen (OPM:n päätös<br />
nro 248/95, 9.2.1995 ja OPH:n tiedote nro 3/1998, 16.1.1998). Oppilaat ovat vapaaehtoisesti<br />
oikeutettuja osallistumaan oman äidinkielen opetukseen (OPM:n päätös nro<br />
248/95, 9.2.1995).<br />
Sisällöllisesti maahanmuuttajien opetus noudattaa peruskoulun opetussuunnitelman<br />
perusteita (1994), sekä jokaisen koulun omaa opetussuunnitelmaa. Maahanmuuttajaopetuksen<br />
tavoitteena <strong>Rauma</strong>lla tulee olla toimiva kaksikielisyys. Käytännössä pyritään<br />
siihen, että kaikki oppilaat saisivat peruskoulun päättötodistuksen ja mahdollisuuden<br />
jatkokoulutukseen.<br />
Alle kolme vuotta Suomessa olleelle maahanmuuttajaoppilaalle tulee laatia aina suunnitelma,<br />
joka voi olla osa kunnan sosiaalityöntekijöiden kanssa tehtyä henkilökohtaista<br />
kotoutumissuunnitelmaa. Opetuksen ja arvioinnin tueksi oppilaalle voidaan laatia<br />
HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma). Jotta kaikki<br />
oppilaat voisivat saavuttaa tavoitteet ikäkautensa ja edellytystensä mukaisesti opiskelemalla,<br />
he tarvitsevat joustavia mahdollisuuksia ajankäyttönsä, tukipalvelujen ja opinto<strong>ohjelma</strong>n<br />
säätelyyn. Neuvotteluissa oppilaan huoltajien kanssa käytetään tulkkia, mikäli<br />
heidän kielitaitonsa ei ole riittävä.<br />
16
Nykyisen peruskoululain mukaan kunta on velvollinen järjestämään alueellaan asuville<br />
oppivelvollisuusikäisille opetuksen. Peruskuntalain (628/1998) 5§:n 2 momentin mukaan<br />
kunta ja opetuksen järjestämisluvan saaneet voivat järjestää perusopetukseen ryhmämuotoista<br />
valmistavaa opetusta, joka on tarkoitettu opetusvelvoisuusikäisille maahanmuuttajille.<br />
Valmistavan opetuksen laajuus vastaa puolen vuoden oppimäärää. Perusopetusasetuksen<br />
mukaan valmistavaa opetusta annetaan 6-10 -vuotiaille vähintään 450<br />
tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 500 tuntia. Opetusryhmistä ja niiden sijoittelusta<br />
päättävät opetuksen järjestäjät. Valmistava opetus korvataan kunnille opetus- ja kulttuuritoimen<br />
rahoitusjärjestelmän kautta jälkikäteen. <strong>Rauma</strong>lla pitäisi järjestää perusopetukseen<br />
valmistavia opetusryhmiä maahanmuuttajalapsille. Se joustavoittaisi ja helpottaisi<br />
asianmukaiseen opetukseen pääsyä. Valmistavan opetuksen erityisinä tavoitteina on:<br />
- turvata oppilaan oman äidinkielen taidon säilyminen ja jatkuva kehittyminen<br />
- vahvistaa oppilaan omaa kulttuuri-identiteettiä<br />
- suomen kielen taidon oppiminen oppilaan kielellisen kehityksen mukaisesti ja pitäen<br />
tavoitteena toimivaa kaksikielisyyttä<br />
- tutustuttaa oppilaat suomalaiseen luontoon, kulttuuriin, elinolosuhteisiin ja yhteiskuntaan<br />
sekä koulutukseen<br />
- kehittää valmiuksia kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen, monikulttuurisuuteen ja<br />
kansainvälistymiseen<br />
- tukea oppimista ja edistää valmiuksia oppilaiden siirtyä suomalaisen peruskoulun<br />
opetusryhmiin.<br />
Suomen kielen opetus ja oppiminen toisena kielenä eroaa tavoitteiltaan, sisällöltään ja<br />
menetelmiltään sekä äidinkielen että vieraiden kielten opetuksesta. Perusopetuksessa<br />
ulkomailta muuttaneiden oppilaiden tukiopetukseen annetaan valtionavustusta enintään<br />
yhdestä opetustunnista viikossa koulua kohden ja enintään 0,5 opetustunnista viikossa<br />
tukiopetukseen oikeutettua oppilasta kohden. Maahanmuuttajien tukiopetukseen ovat<br />
oikeutettuja ne oppilaat, joiden maahantulosta on kulunut enintään kolme vuotta. Tästä<br />
poiketen voidaan kuitenkin koulutulokkaille antaa tarvittaessa tukiopetusta kolmen vuoden<br />
ajan. Suomi toisena kielenä – opetus voidaan järjestää osana koulun opetusta ja/tai<br />
17
koulun tukiopetusresurssien tai maahanmuuttajien tukiopetukseen valtioavustuksen<br />
avulla.<br />
Opetushallitus julkaisee erilaisia oppi- ja oheismateriaaleja maahanmuuttajaopetuksen<br />
tukemiseksi. Käytännön työ on kuitenkin jatkuvia haasteita ja uusia tilanteita täynnä.<br />
Maahanmuuttajalasten oppimis- ja koulunkäyntiedellytykset vaihtelevat hyvin paljon lapsen<br />
taustan ja koulunkäyntikokemusten mukaan.<br />
Jos suomi ei ole maahanmuuttajaoppilaan äidinkieli, on hänen opintojaan arvioitava<br />
suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaisesti, vaikka hän ei olisi saanut opetusta ko.<br />
oppiaineessa. Suomen kielen opetusta hoidetaan kunnissa tukiopetuksena niin, että sitä<br />
ei voi sisällyttää opetusvelvollisuuteen.<br />
Useimmat oppilaat tarvitsevat tukea yleisopetuksessa. Koulun mahdollisuus tuen antamiseen<br />
riippuu oppilasmäärästä ja opettajaresursseista.<br />
Kouluissa tulee kehittää tukioppilastoimintaa siten, että maahanmuuttajaoppilaat saavat<br />
omia tukioppilaita, tai samaa äidinkieltä puhuvia, aiemmin Suomeen tulleita oppilaita.<br />
Oppilailla on oikeus oman äidinkielensä opetukseen. Integrointipolitiikan tavoitteena on<br />
tukea maahanmuuttajalasten ja – nuorten sekä toisen polven maahanmuuttajien kulttuuri-identiteettiä<br />
ja kaksikielisyyttä.<br />
Yleisopetuksessa tärkein kehittämiskohde on joustavan opinto-<strong>ohjelma</strong>n 10-luokka.<br />
Luokka tarjoaa vähän aikaa maassa olleille maahanmuuttajaoppilaille lisäaikaa peruskoulun<br />
päättötodistuksen suorittamiseen. Luokassa voi suorittaa yhdeksättä luokkaa ja<br />
kahdeksannelta luokalta suorittamatta jääneitä oppiaineita joustavana ajanjaksona,<br />
enintään kaksi vuotta. Kymppiluokka tulee hyväksi tueksi maahanmuuttajanuorille. He<br />
voivat vielä rauhassa parantaa suomen kielen taitoaan ennen siirtymistä varsinaisiin jatko-opintoihin.<br />
18
Jokaisella peruskoulun oppilaalla on mahdollisuus osallistua evankelisluterilaiseen uskonnon<br />
opetukseen, vaikka hän ei kuuluisikaan evankelisluterilaiseen kirkkoon. Mikäli<br />
oppilas kuuluu johonkin muuhun uskontokuntaan, hänet voidaan vapauttaa koulun yleisestä<br />
uskonnon opetuksesta.<br />
Maahanmuuttajien ohjaaja ottaa tarvittaessa vastaan uudet oppilaat. Hän avustaa sekä<br />
oppilaita ja vanhempia että muita opettajia maahanmuuttajien opetukseen liittyvissä kysymyksissä.<br />
Maahanmuuttajaoppilaalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma, jossa hänen<br />
erityinen asemansa pyritään ottamaan huomioon.<br />
Palkataan sivutoimisia tuntiopettajia oppilaiden oman äidinkielen (kotikielen ja kulttuurin)<br />
opettajiksi, jotka opettavat oppilaiden omaa kieltä ja kulttuuria ja antavat tukiopetusta<br />
äidinkielellä, mikäli maahanmuuttajan oman kielen osaaja on saatavilla ja koululautakunnan<br />
taloudelliset resurssit antavat tähän mahdollisuuden. lisäksi sivutoimiseen tehtävään<br />
otettaessa huomioidaan opetettavan kielen tarpeellisuus oppilaiden määrän perusteella.<br />
Tukiopetuksen määrää suomen kielessä kunnissa tulee lisätä tarpeen ja resurssien mukaisesti<br />
19
LUKIOT<br />
Lukion oppilaat ovat oikeutettuja osallistumaan kotikielen opetukseen. Oppilaiden oman<br />
äidinkielen ja kulttuurin opetuksessa pyritään käyttämään yhteisiä opettajia, jotka toimivat<br />
sekä kouluissa että päiväkodeissa. Opetustoimisto koordinoi kotikielen opettajien<br />
aikataulut (lukujärjestykset). Näin opettajiksi saadaan mahdollisimman pysyvät ja pätevät<br />
henkilöt. Tämän järjestelyn etuna on se, että opettajat saadaan päätoimisiksi, jolloin<br />
heidän sitoutumisasteensa on suurempi ja koulutuksen järjestäminen tehokkaampaa.<br />
Kotouttamisen ohjaaja osallistuu kouluissa ja lukioissa järjestettäviin kansainvälisyyteen<br />
ja monikulttuurisuuteen liittyviin teemapäiviin/koulutustilaisuuksiin, jotka on tarkoitettu<br />
oppilaille, vanhemmille, opettajille ja päiväkotihenkilökunnalle.<br />
Aikuislukiossa suurimpana ongelmana on opiskelijan riittämätön suomen kielen taito.<br />
Monen maahanmuuttajan kohdalla opiskelu jää toiveeksi. Lukiossa tulee pyrkiä järjestämään<br />
keskitetysti suomi toisena kielenä kursseja oppilasmääriin perustuvien tarpeiden<br />
ja opetushallituksesta saatavien resurssien mukaan. Lisäksi lukio voi antaa muuta tukiopetusta.<br />
20
TOISEN ASTEEN AMMATILLISET OPPILAITOKSET<br />
Maahanmuuttajaoppilaita on ollut vähän toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa.<br />
Ammattioppilaitokset ovat vastaanottaneet vain yksittäisiä maahanmuuttajaoppilaita eri<br />
vuosina. Kokemukset maahanmuuttajaopetuksesta ovat siten melko vähäisiä.<br />
Valmistavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteet on tarkoitettu ensisijaisesti tutkintoon<br />
johtavaan ammatilliseen peruskoulutukseen aikovia nuoria varten, mutta niitä<br />
voidaan käyttää myös aikuisten ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa.<br />
Koulutus valmistaa yleisesti kaikkeen ammatilliseen peruskoulutukseen. Valmistavan<br />
koulutuksen pituus voi vaihdella opiskelijan valmiuksien mukaan. Koulutuksen<br />
opintokokonaisuuksia voivat olla esimerkiksi: kielelliset valmiudet, matemaattisluonnontieteelliset<br />
valmiudet, yhteiskunnalliset valmiudet, elämänhallinnan valmiudet ja<br />
opiskelun ja ammatinvalinnan valmiudet. Integrointi ammattilinjoille valmentavan koulutuksen<br />
jälkeen toteutetaan ammatillisesta opetuksesta annetuin lain mukaan.<br />
Rohkaistaan maahanmuuttajia ottamaan yhteyttä kansalaisopistoon, jotta he voisivat<br />
toimia tuntiopettajina ja tuoda omia taitojaan esille.<br />
21
KULTTUURI JA VAPAA-AIKA<br />
Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen palvelut ovat tasavertaisesti kaikkien maahanmuuttajien<br />
käytettävissä. Maahan muuttajilla on mahdollisuus osallistua kulttuuri- ja vapaa-aika<br />
toimen järjestämään toimintaan. Toiminta-ajatuksena on tukea vapaata kansalaistoimintaa<br />
ja tarjota hyvät kunnalliset kirjasto-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut sekä kasvattaa<br />
henkeä, edistää terveitä elämäntapoja ja luoda monipuoliset mahdollisuudet toteuttaa<br />
itseään.<br />
Maahanmuuttajalle vapaa-ajan toimintaan osallistuminen ja mukaan pääseminen on osa<br />
kotoutumisprosessia. Vapaa-aikana voi käyttää kirjastopalveluita, osallistua kulttuuri- ja<br />
liikuntaharrastuksiin ja opiskella esimerkiksi kansalaisopistoissa. Harrastukset auttavat<br />
tutustumaan suomalaisiin niin aikuiset kuin lapset ja niillä voi olla syrjäytymistä ehkäisevä<br />
merkitys.<br />
On tiedotettava entistä kattavammin maahanmuuttajille vapaa-ajan toiminnasta. Näin he<br />
voivat löytää heitä kiinnostavia kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan harrastuksia. Samalla<br />
saadaan aikaan luontevaa vuorovaikutusta suomalaisten ja maahanmuuttajien välille.<br />
Maahanmuuttajien kulttuuria tulee tuoda esille esimerkiksi elokuvan teemaviikoin.<br />
Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen palvelusta ja toiminnoista pyritään tiedottamaan niin, että<br />
ne kohtaisivat entistä paremmin niin, että ne kohtaisivat entistä paremmin myös maahanmuuttajat.<br />
Mikäli maahanmuuttajat tarvitsevat erityispalveluja, pyritään sitä heille järjestämään<br />
mahdollisuuksien mukaan.<br />
Pyritään aktivoimaan yhdistyksiä rekrytoimaan maahanmuuttajia entistä enemmän toimintoihinsa<br />
22
Kehitetään lasten ja nuorten leiritoimintaa entistä monikulttuurisempaan suuntaan<br />
23
KULTTUURITOIMI<br />
Kulttuuritoimessa tuodaan esiin pyrkimys monikulttuurisuuteen. Sen tarjonta on tarkoitettu<br />
kaikille vastaanottajille, niin alkuperäisväestölle kuin maahanmuuttajillekin.<br />
Kulttuuritoimintalain mukaan kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa<br />
kunnassa. Kunnan tehtävänä on myös järjestää kunnan asukkaille mahdollisuuksia<br />
taiteen perusopetukseen ja harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla.<br />
24
KIRJASTOT<br />
Kirjastolaitoksen tehtävänä on luoda edellytykset kuntalaisten opiskelulle, taiteen ja kirjallisuuden<br />
harrastukselle, tyydyttää tiedon ja virkistyksen tarvetta sekä edistää omaehtoista<br />
kulttuuritoimintaa ja kulttuuriperinteen säilyttämistä. Erityistehtävänä on kirjaston<br />
kehittäminen kunnan tietopalvelukeskuksena.<br />
Kirjaston palvelut ovat myös maahanmuuttajien käytössä, sieltä on mahdollista lainata<br />
mm. vieraskielistä kirjallisuutta ja kielikurssimateriaalia. Käytettävissä ovat myös kaukopalvelu<br />
ja internet-asiakaspääte.<br />
25
LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMI<br />
Liikunta- ja nuorisotoimen palvelut ovat tasavertaisesti kaikkien raumalaisten käytettävissä.<br />
Toiminta pohjautuu pyrkimykseen tarjota liikuntaedellytyksiä ja lisätä liikunnan<br />
harrastusta. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni harrastaa liikuntaa haluamallaan<br />
tavalla ja tasolla. Nuorisotoiminta tuottaa nuorisopalveluja, vaikuttaa nuorten elinolosuhteisiin<br />
ja tarjoaa nuorille edellytyksiä hyvään elämään.<br />
Maahanmuuttajat pyritään saada mahdollisimman hyvin mukaan tavalliseen suomalaiseen<br />
seura- ja kilpailutoimintaan.<br />
26
SOSIAALIPALVELUT<br />
Sosiaalitoimen tavoitteena on aktiivinen, hyvinvoiva ja omatoiminen kuntalainen. Sosiaalihuolto<br />
on keskeinen osa suomalaista sosiaaliturvaa. Sosiaalipalveluiden ja toimeentuloturvan<br />
järjestämisen lähtökohtana on, että jokaisella on oikeus ihmisarvoisen elämän<br />
edellyttämään välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Sosiaalihuoltoon kuuluvina<br />
tehtävinä kunnassa huolehditaan sosiaalipalvelujen järjestämisestä kaikille kunnassa<br />
asuville. Niillä turvataan yksilön ja perheen hoiva ja huolenpito elämänkaaren eri<br />
vaiheissa, mahdollistetaan työelämään osallistuminen ja sukupuolten välinen tasa-arvo.<br />
Palveluissa pyritään painottamaan yhä enemmän moniammatillista työotetta, ennaltaehkäisyä<br />
ja varhaista puuttumista. Tavoitteet ovat yhteneväiset <strong>kotouttamis</strong>lain määräämien<br />
tavoitteiden kanssa.<br />
Sosiaalipalveluja ovat mm. sosiaalityö, kotipalvelu, lasten ja nuorten huolto, kasvatusja<br />
perheneuvonta, asumispalvelut, laitoshoito, perhehoito, omaishoidon tuki, lasten päivähoito,<br />
vammaispalvelut, päihdehuollon palvelut, elatustuki, ja toimeentulotuki<br />
Sosiaalitoimen tehtävänä on kuntalaisten auttaminen elämän kriisitilanteissa tarjoamalla<br />
erilaisia sosiaalisia palveluja. Palvelut tuotetaan itse, yhteistyössä muiden palvelutuottajien<br />
kanssa tai ostopalveluna.<br />
Sosiaalitoimen tulee yhdessä muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa luoda sellaiset<br />
tukitoimet, joilla voidaan estää maahanmuuttajien sosiaalinen syrjäytyminen. Erityistä<br />
huomiota tulee kiinnittää niihin maahanmuuttajiin, jotka kielitaidottomuudesta, alhaisesta<br />
koulutustasosta ja huonosta suomalaisen yhteiskunnan tuntemuksesta johtuen ovat<br />
suurimmassa vaarassa syrjäytyä. Työelämän ulkopuolella olevia maahanmuuttajia ohjataan<br />
tehostettuun kielenopiskeluun ja heitä tutustutetaan suomalaiseen yhteiskuntaan.<br />
Ennaltaehkäisevän sosiaalipolitiikan onnistumisessa ja sosiaalisen syrjinnän estämisessä<br />
on keskeistä yhteistyö muiden hallinnonalojen, järjestöjen, yhdistysten ja elinkeinoelämän<br />
kanssa.<br />
27
Maahanmuuttajilla on muiden kuntalaisten tavoin tasavertaiset oikeudet kunnallisten sosiaalipalvelujen<br />
käyttöön. Tasavertaisuus koskee sekä oikeutta etuuksiin että myös velvollisuuksia.<br />
Maahanmuuttajien on saatava sosiaalitoimessa asioidessaan samanlainen<br />
kohtelu kuin muidenkin asiakkaiden.<br />
Mikäli maahanmuuttajalla ja viranomaisella ei ole yhteistä kieltä on asioimistilanteisiin<br />
hankittava tulkkipalvelua. Tarvittavia tulkkipalveluja ostetaan mm. Turun tulkkikeskuksesta<br />
ja mahdollisuuksien mukaan <strong>Rauma</strong>n <strong>kotouttamis</strong>ohjaajalta.<br />
Maahanmuuttajalla, joka ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi tai joka hakee toimeentulotuesta<br />
annetun lain (1412/1997) mukaista toimeentulotukea, on oikeus yhteistyössä<br />
kunnan ja työvoimatoimiston kanssa laadittavaan kotoutumissuunnitelmaan. Kotoutumissuunnitelma<br />
on laadittava viimeistään silloin, kun asiakkaan työttömyys tai toimeentulotuen<br />
saaminen on kestänyt viisi kuukautta. Maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan<br />
enintään kolme vuotta siitä, kun maahanmuuttaja on ensimmäisen<br />
kerran merkitty suomalaisen kotikunnan väestöjärjestelmään.<br />
Sosiaalityöntekijä laatii yhdessä asiakkaan ja työvoimatoimiston kanssa kotoutumissuunnitelman<br />
olemassa olevia palveluja hyväksi käyttäen.<br />
Yksilö- ja perhekohtaista <strong>kotouttamis</strong>ta tuetaan kotoutumissuunnitelmien mukaisesti.<br />
Suunnitelmat tehdään ja tarkistetaan yhdessä maahanmuuttajan, työvoimaviranomaisten<br />
ja/tai muiden asiantuntijoiden kanssa. Perhetyössä on tärkeää vanhempien vanhemmuuden<br />
tukeminen uudessa elämäntilanteessa. Lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä<br />
tukemiseen tarvitaan tehokkaat alueelliset verkostot ja moniammatilliset työryhmät<br />
yhdessä vapaaehtoistyöntekijöiden (esim. SPR) kanssa. Maahanmuuttajien sosiaalipalvelujen<br />
järjestämisessä tehdään tarpeen mukaan seudullista yhteistyötä.<br />
28
Lasten päivähoidon tavoitteena on turvata kuntalaisille lain mukaiset, laadukkaat ja lasten<br />
erityistarpeet huomioon ottavat päivähoitopalvelut.<br />
Lasten päivähoito tarjoaa alle kouluikäisille lapsille koko- ja osapäivähoitoa lapsen hoidontarpeesta<br />
riippuen. Maksuton esiopetus järjestetään kaikille 6-vuotiaille. Koulutoimi<br />
ja Euran seurakunta järjestävät koululaisten aamu- ja iltapäivähoitoa.<br />
Maahanmuuttajien lapset sijoitetaan muiden lasten tapaan päiväkoteihin ja perhepäivähoitoon<br />
ja tarpeen mukaan pyritään järjestämään erityislastentarhanopettajan palveluja.<br />
Maahanmuuttajavanhemmat tarvitsevat erityistä huomiota oppiakseen ymmärtämään<br />
suomalaista päivähoitoa.<br />
Päiväkodeissa erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevat lapset on integroitu ns. tavalliseen<br />
lapsiryhmään ja heillä on tarpeen mukaan henkilökohtaisia avustajia.<br />
Eri kieltä puhuville vanhemmille tarpeiden mukaan järjestetään tutustumistilaisuuksia ja<br />
perehdytystä suomalaiseen päivähoitoon.<br />
Päivähoidon henkilöstö tekee tiivistä yhteistyötä mm. muiden sosiaaliviranomaisten,<br />
neuvolan ja koulutoimen kanssa.<br />
Kotipalvelu huolehtii vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hyvinvoinnista<br />
omassa kodissa ja tukee lapsiperheitä akuuteissa ongelmatilanteissa kotihoidon keinoin.<br />
Kotipalvelu tuottaa kaikille kuntalaisille kotiapua, tukipalveluja (mm. ateriapalvelu, turvapuhelinpalvelu,<br />
vaatehuolto, hygieniapalvelut, asiointipalvelut)<br />
29
ASUMINEN<br />
Tekninen lautakunta vastaa kunnan teknisestä toimintaympäristöstä sekä asunto-olojen<br />
kehittämisestä tasapuolisesti ja taloudellisesti ympäristön laatu ja arvot huomioiden.<br />
Tekninen lautakunta huolehtii kunnan toimesta tapahtuvasta rakennuttamisesta, rakentamisesta<br />
sekä kunnossapito- ja käyttötehtävistä talonrakennuksen ja kunnallistekniikan<br />
osalta sekä vastaa asuntohallintoon liittyvien tehtävien hoidosta.<br />
30
TERVEYDENHUOLTOPALVELUT<br />
Terveyslautakunnan tehtävänä on järjestää kuntalaisille laadukkaat ja vaikuttavat perusterveydenhuollon<br />
palvelut, huolehtia kansanterveyslaissa ja muissa laeissa säädetystä<br />
ihmiseen kohdistuvan kansanterveystyön toteutumisesta. Kansanterveyslain mukaan<br />
kunnan tulee järjestää kunnan asukkaiden, myös kunnassa asuvien ulkomaalaisten, terveysneuvonta,<br />
sairaanhoito, lääkinnällinen kuntoutus ja hammashuolto. Yleisinä perusperiaatteina<br />
terveydenhuollossa ovat yksilöllisyys, tasa-arvoisuus ja salassapitoasioiden<br />
huomioon ottaminen.<br />
Ulkomaalaisten terveydenhuoltopalvelut ovat osa kunnan normaalia palvelujärjestelmää<br />
ja kansanterveyslain mukaan kunnan tulee järjestää kunnan asukkaiden, toisin sanoen<br />
myös kunnassa asuvien ulkomaalaisten, terveysneuvonta, sairaanhoito, lääkinnällinen<br />
kuntoutus ja hammashuolto. Yleisinä perusperiaatteina terveydenhuollossa ovat yksilöllisyys<br />
ja tasa-arvoisuus sekä salassapitoasioiden huomioonottaminen. Ulkomaalaisten<br />
osalta pyritään kunnioittamaan ulkomaalaisten toiveita sekä ottamaan huomioon heidän<br />
oma kulttuuritaustansa. Alkuvaiheessa maahanmuuttajat tarvitsevat perehdytystä palvelujen<br />
käyttöön ja erityisen tärkeää on mahdollisuus koulutetun tulkin apuun.<br />
31
KUSTANNUSTEN KORVAAMINEN<br />
Kotouttamislaissa tarkoitetun toiminnan kustannuksia korvataan lain 4 §:n mukaan valtion<br />
varoista valtioneuvoston päättämien perusteiden mukaisesti.<br />
Pakolaisten osalta valtio (TE -keskus) ja kunta sopivat kustannusten korvaamisesta.<br />
Edellytyksenä on, että kunta on laatinut <strong>kotouttamis</strong><strong>ohjelma</strong>n tai sitoutunut sen laatimiseen.<br />
Valtioneuvoston asetuksessa pakolaisista ja eräistä muista maahanmuuttajista<br />
sekä turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta<br />
on vahvistettu laskennalliset kunnille maksettavat korvaukset pakolaisten<br />
vastaanotosta. Kunnalle maksetaan korvausta yli 7- vuotiaan henkilön osalta 1 900,52<br />
euroa vuodessa ja enintään 7- vuotiaan henkilön osalta 6 222,95 euroa vuodessa. Korvaus<br />
maksetaan kolmelta vuodelta.<br />
Kunnalle, joka on antanut pakolaiselle kotoutumistukea tai toimeentulotukea, korvataan<br />
lisäksi siitä aiheutuneet kustannukset kolmelta vuodelta todellisten kustannusten mukaisesti.<br />
Kunnat voivat saada korvaukset myös erityiskustannuksista. Niitä ovat mm.:<br />
- tulkkipalveluista aiheutuneet kustannukset<br />
- ilman huoltajaa Suomeen saapuneiden alaikäisten lasten sijoittamisesta perheryhmäkotiin<br />
tai perhehoitoon sekä vastaavat kulut siihen asti kunnes alaikäinen on täyttänyt<br />
18 vuotta<br />
- vamman tai sairauden edellyttämän pitkäaikaisen sosiaali- ja terveydenhuollon huomattavat<br />
kustannukset sekä erityisistä syistä aiheutuneet muut kustannukset<br />
- korvataan paluumuuttajista tulkkipalveluista aiheutuneet kustannukset puolelta vuodelta<br />
Tulkki- ja käännöspalvelut liittyvät pakolaisten tai turvapaikkahakijan sosiaali- ja terveyshuollon<br />
palveluihin, <strong>kotouttamis</strong><strong>ohjelma</strong>n laatimiseen, kotoutumista edistävien lähiympäristön<br />
ja yhteiskunnan tarjoamien palveluiden käyttöön ohjaamiseen sekä turvapaikan<br />
hakemiseen liittyvän oikeusavun käyttöön.<br />
32
Työvoimatoimistolle ei ole osoitettu erillistä rahaa tulkkaus- ja käännöspalveluihin, vaan<br />
ne käyttävät tulkkipalveluiden ostamiseen toimintamenojaan.<br />
Pakolaisista ja eräistä muista maahanmuuttajista sekä turvapaikkahakijoiden vastaanoton<br />
järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta annetun valtioneuvoston<br />
asetuksen nojalla kunnille korvataan erityiskustannuksina pakolaisten ja turvapaikkahakijoiden<br />
vastaanotosta tarvittavat tulkkipalvelut.<br />
Kunnat eivät sitoudu pakolaisten ja turvapaikkahakijoiden vastaanottoon.<br />
33
RASISMIN JA SYRJINNÄN EHKÄISY<br />
1.5.1999 voimaan tulleen <strong>kotouttamis</strong>lain tarkoituksena on edistää yhteiskunnalta taloudellista<br />
tukea maahanmuuttovaiheessa tarvitsevien maahanmuuttajien kotoutumista<br />
suomalaiseen yhteiskuntaan. Laki velvoittaa valtio- ja kuntaviranomaisia toimimaan <strong>kotouttamis</strong>en<br />
edistämiseksi. Tähän liittyvät myös toimenpiteet hyvien etnisten suhteiden<br />
kehittämiseksi maassa ja erityisesti paikallistasolla.<br />
Vuonna 2004 voimaan tulleen yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on turvata ja edistää<br />
yhdenvertaisuutta yhteiskunnan eri lohkoilla. Työ- ja palvelussuhteissa lain noudattamista<br />
valvovat työsuojeluviranomaiset. Muilla alueilla etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän<br />
valvonta kuuluu vähemmistövaltuutetun sekä syrjintälautakunnan tehtäviin.<br />
Työministeriössä toimivan vähemmistövaltuutetun tehtäviin kuuluu mm. edistää hyviä<br />
etnisiä suhteita, seurata ja parantaa etnisten vähemmistöjen asemaa ja oikeuksia. Lisäksi<br />
valtuutettu valvoo etnisestä alkuperästä riippumattoman tasa-arvoisen kohtelun<br />
toteutumista yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.<br />
Perustuslaissa taatut perusoikeudet koskevat myös Suomessa asuvia ulkomaan kansalaisia.<br />
Suomen kansalaisuuteen liittyviä perusoikeuksia ovat enää lähinnä maahantulon<br />
ja liikkumisen vapaudet sekä ääni- ja vaalioikeudet valtiollisissa vaaleissa. Myös eräisiin<br />
valtion virkoihin vaaditaan Suomen kansalaisuus, ja asevelvollisuus koskee tietyn ikäisiä<br />
miehiä, jotka ovat Suomen kansalaisia.<br />
Maahanmuuttajien kannalta tärkeimmät perusoikeudet ovat yhdenvertaisuus, oikeus<br />
elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen, liikkumisvapaus,<br />
yksityiselämän suoja, uskonnon ja omantunnon vapaus, sivistykselliset oikeudet, oikeus<br />
omaan kieleen ja kulttuuriin, oikeus sosiaaliturvaan sekä oikeusturva.<br />
Erilaiset syrjinnänvastaiset sopimukset ovat maahanmuuttajien yhdenvertaisen osallistumisen<br />
lähtökohtia. Suomen työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet syrjimättömyyteen<br />
34
vuonna 1995 allekirjoitetulla julistuksella rotusyrjinnän ja muukalaisvihan ehkäisemiseksi<br />
sekä tasa-arvoisen kohtelun edistämisestä työpaikoilla. Suomen poliittiset puolueet ovat<br />
puolestaan allekirjoittaneet Euroopan puolueiden rasisminvastaisen peruskirjan.<br />
Rasismi on ideologia, jossa kielteiseksi määritellyt ominaisuudet kohdistetaan tiettyyn<br />
"rotuun" tai tiettyyn ryhmään ihmisiä. Rasismi koostuu sarjasta kuvitelmia, joiden mukaan<br />
jokin ihmisryhmä on toista ryhmää moraalisesti, älyllisesti ja kulttuurisesti ylivoimaisempi<br />
ja jonka ylivoimaiset ominaisuudet periytyvät sukupolvelta toiselle. Rasismi<br />
ilmenee ennakkoluuloina ja vihamielisenä käytöksenä maahanmuuttajia ja muita etnisiä<br />
ryhmiä kohtaan. Rasistiset mielipiteet ja teot eivät aina ole räikeän näkyviä, vaan ne voivat<br />
olla myös hienovaraisia ja vaikeasti havaittavia.<br />
Etninen syrjintä on jonkin henkilön tai ryhmän asettamista muita huonompaan asemaan<br />
hänen/heidän etnisen taustansa vuoksi. Etnisen syrjinnän taustalla voi vaikuttaa rasismi,<br />
mutta yhtä hyvin se voi perustua esimerkiksi muukalaispelkoon tai muukalaisvihaan.<br />
Suorassa syrjinnässä on kyse ihmisten välisiin eroihin perustuvasta ei-hyväksyttävästä<br />
erottelusta. Esimerkiksi tästä käy vaikkapa etnisen alkuperän vuoksi saamatta jäänyt<br />
työpaikka tai asunto.<br />
Epäsuoraa syrjintää on toiminta, jonka vaikutuksesta ihmiset ilman hyväksyttävää perustetta<br />
joutuvat eri asemaan. Tekoa ei välttämättä ole tarkoitettu syrjiväksi, mutta sen seurauksena<br />
ihmiset tulevat kohdelluiksi eriarvoisesti. Epäsuorasta syrjinnästä voi olla kyse<br />
esimerkiksi tapauksessa, jossa työpaikan saaminen edellyttää hyvää suomen kielen taitoa<br />
tai Suomen kansalaisuutta.<br />
Rasismia ja syrjintää pidetään vakavana uhkana maahanmuuttajien kotoutumiselle. Lukuisat<br />
tutkimukset kertovat, että osa maahanmuuttajista ei edes uskalla poistua kotoaan<br />
rasismin pelossa.<br />
Rasismin kohteeksi joutuvat erityisesti mustat afrikkalaiset ja romanit. Vähiten rasismista<br />
kärsivät Suomen lähialueilta ja muualta Euroopasta tulleet, jotka eivät ulkoisesti juuri<br />
poikkea suomalaisista.<br />
35
Etnisin perustein tapahtuva syrjintä on Suomessa kielletty mm. perustuslaissa ja tuoreessa<br />
yhdenvertaisuuslaissa. Kielto ei kuitenkaan koske viranomaisten harjoittamaa<br />
ulkomaan kansalaisten erityiskohtelua silloin kun se on lakiin perustuvaa, eikä yleensä<br />
yksityisten henkilöiden välisiä suhteita (työelämää lukuun ottamatta).<br />
Tutkimusten mukaan jopa puolet maahanmuuttajista on kokenut jonkinlaista rasismia.<br />
Puolet työtä hakeneista maahanmuuttajista uskoo, ettei ole saanut työtä ulkomaalaistaustansa<br />
vuoksi. Maahanmuuttajia täytyy rohkaista työsyrjintätapauksissa ottamaan<br />
yhteyttä työsuojelupiiriin tai ammattiliittoon. Työsuojeluviranomainen vie asiaa eteenpäin<br />
ja selvittää, onko syrjinnästä tarpeeksi näyttöä.<br />
Suomessa poliisin tietoon tulee vuosittain 300–400 rasistisen rikoksen epäilyä, mutta<br />
todellinen rikosten määrä on paljon suurempi. Maahanmuuttajat eivät useinkaan uskalla<br />
ilmoittaa heihin kohdistuneesta syrjinnästä tai rasistisesta rikoksesta tai he olettavat, että<br />
ilmoituksella ei ole mitään merkitystä.<br />
Etnisen ja kulttuurisen tietämyksen vahvistaminen viranomaispalveluissa on <strong>kotouttamis</strong>toimenpiteiden<br />
onnistumisen edellytys. Etnisen ja kulttuurillisen tietämyksen kehittämiseen<br />
tulee enemmän järjestää tukevaa kolutusta käyttäen siihen maahanmuuttajien<br />
voimavaraa. Maahanmuuttajataustaisten ohjaajien tarve on korostunut viime aikoina.<br />
Kotoutumisprosessissa oleellista on maahanmuuttajien näkyviksi tuleminen ja osallisuuden<br />
kokemus yhteiskunnassa. Osallisuus voi ilmetä monella tavalla kuten osallistumisena<br />
erilaisiin harrastuksiin ja yhdistysten toimintaan. Kolmannen sektorin rooli korostuu<br />
ennen kaikkea kotoutumisen alkuvaiheessa solmittaessa ensivaiheen kontakteja. Kotoutumisen<br />
kannalta onkin tärkeää, että maahanmuuttajalla on mahdollisuus toisaalta ylläpitää<br />
omaa kulttuuriaan yhdessä oman etnisen ryhmän kanssa ja toisaalta voida luoda<br />
kontakteja myös ryhmän ulkopuolelle.<br />
Erityisesti maahanmuuttajien osallistumista politiikkaan ja ammattijärjestöjen toimintaan<br />
tulisi kehittää. Vaikka puolueilla tai ammattijärjestöillä olisi hyvää tahtoa kehittää<br />
maahanmuuttajien osallistumisen mahdollisuuksia, käytännön kontakteja tai toimintamalleja<br />
ei ole riittävästi. Osallisuuden vahvistamiseksi myös maahanmuuttajat itse kai-<br />
36
paavat enemmän tietoa puolueiden ja järjestöjen roolista suomalaisessa yhteiskunnassa.<br />
Puolueiden ja järjestöjen tulisi huomioida maahanmuuttajat tiedotuksessa, poliittisissa<br />
ohjelmissa ja käytännön toiminnassa ja järjestää heille tiedotustilaisuuksia. Siinä<br />
mielessä <strong>kotouttamis</strong>enohjaajan tehtäväksi tulee olla maahanmuuttajien ja poliittisten<br />
puolueiden ja erilaisten järjestöjen välittäjänä.<br />
Kotouttamisohjaajan tehtävinä etnisten suhteiden ja yhdenvertaisuuden edistämisessä<br />
ovat:<br />
- edustaa maahanmuuttajia ja/tai muita etnisiä vähemmistöjä<br />
- edistää maahanmuuttajien syrjimättömyyttä mm. tiedottamalla ja kouluttamalla sekä<br />
kehittämällä rakenteita ja malleja, joilla edistetään yhdenvertaisuutta<br />
- kartoittaa mahdollisuudet rekrytoida maahanmuuttajia puolueisiin ja järjestöihin<br />
- lisätä tietoisuutta maahanmuutosta ja yhdenvertaisesta kohtelusta<br />
- tiedottaa maahanmuuttajia yhteiskunnan toiminnasta<br />
- ottaa selvää kulttuurivälittäjien mahdollisesta koulutuksesta sekä rohkaista kulttuurivälittäjiä<br />
osallistumaan viranomaisten ja kuntalaisten koulutukseen<br />
- neuvotella opetustoimen kanssa tarpeellisesta syrjinnän ja rasismin ehkäisemisen<br />
koulutuksesta<br />
- yhteistyössä tiedotusvälineiden kanssa tehdä paikkakunnan maahanmuuttajat näkyviksi<br />
kuntalaisille<br />
- kannustaa maahanmuuttajien omien järjestöjen perustamista sekä tukea ja ohjata<br />
tarvittaessa järjestöjen toimintaa<br />
- paikallistasolla kehittää eri tahojen vuoropuhelua ja hyviä käytäntöjä esimerkiksi<br />
pyrkimällä tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään syrjiviä prosesseja<br />
- kouluttaa työyhteisöjä monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden sisäistämiseksi<br />
37
- edistää viranomaisten, kansalaisjärjestöjen, sekä maahanmuuttajien että etnisten<br />
vähemmistöjen välistä vuorovaikutusta<br />
- rohkaista maahanmuuttajia ilmoittamaan heihin kohdistuneesta syrjinnästä tai rasistisista<br />
rikoksista<br />
38
EURA<br />
Kotoutumissuunnitelma<br />
Maahanmuuttajalla, joka rekisteröityy työttömäksi työnhakijaksi tai joka hakee toimeentulotuesta<br />
annetun lain mukaista toimeentulotukea, on oikeus yhteistyössä kunnan ja<br />
työvoimatoimiston kanssa laadittavaan kotoutumissuunnitelmaan. Oikeus kotoutumissuunnitelmaan<br />
voi koskea myös ulkomailta Suomeen palaavaa Suomen kansalaista,<br />
joka tarvitsee tukea kotoutumisessaan.<br />
Kotoutumissuunnitelmassa voidaan sopia <strong>kotouttamis</strong>lain 11 § 2 mom. mukaan:<br />
1) suomen tai ruotsin kielen opiskelusta<br />
2) työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta<br />
3) työvoimapoliittiseen koulutukseen rinnastettavasta koulutuksesta<br />
4) maahanmuuttajan omaehtoisesta koulutuksesta<br />
5) ammatinvalinnanohjauksesta tai kuntoutuksesta<br />
6) työelämävalmennuksesta tai työharjoittelusta<br />
7) valmistavasta opetuksesta<br />
8) lasten ja nuorten kotoutumisen tukemisesta sekä<br />
9) muiden kohtuullisiksi katsottavien kotoutumista tukevien toimenpiteiden<br />
järjestämisestä<br />
Kotoutumissuunnitelmien sisällölle on asetettu seuraavat tavoitteet:<br />
1) Kotoutujan lähtötilanteen selvittäminen (terveys, työkyky, perhetilanne)<br />
2) Kielitaidon, osaamisen, harrastusten ja työnhakutaitojen kartoittaminen<br />
39
3) Kotoutujan omien suunnitelmien selvittäminen<br />
4) Sopimus jatkotoimenpiteistä ja sovitun kirjaaminen yksiselitteisesti<br />
5) Suunnitelmassa sovitun seuraamisesta sopiminen<br />
Asiakkaan ja virkailijan allekirjoittama suunnitelma tulostetaan asiakkaalle.<br />
Kotoutumissuunnitelma on laadittava viimeistään silloin, kun asiakkaan työttömyys tai<br />
toimeentulotuen saaminen on kestänyt viisi kuukautta. Maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan<br />
enintään kolme vuotta maahanmuuttajan ensimmäisen kotikunnan<br />
väestötietojärjestelmään merkitsemisestä. Kotoutumissuunnitelmaa tarkistetaan asiakkaan<br />
kanssa sovituin väliajoin.<br />
Kotoutumissuunnitelmassa kunta, työvoimatoimisto ja maahanmuuttaja sopivat maahanmuuttajan<br />
ja hänen perheensä kotoutumista edistävistä toimenpiteistä, joita viranomaiset<br />
sitoutuvat järjestämään ja maahanmuuttaja toteuttamaan. Tavoitteena on, että<br />
maahanmuuttaja suunnitelman avulla hankkisi työelämässä, koulutuksessa ja muussa<br />
yhteiskunnallisessa osallistumisessa tarvittavia valmiuksia ja että kotoutumista edistävät<br />
toimenpiteet ajoittuisivat Suomessa asumisen alkuvaiheeseen. Suunnitelman avulla pyritään<br />
saamaan esiin myös maahanmuuttajan osaaminen ja erityistaidot, jotta työhön<br />
ohjaaminen helpottuisi.<br />
Työllistymisen edistäminen<br />
Euran työvoimatoimistossa oli maaliskuussa 2005 yhteensä 8 asiakasta, jotka eivät olleet<br />
Suomen kansalaisia. He olivat Iso-Britanniasta, Virosta, Turkista, Puolasta ja Kanadasta.<br />
Vuoden 2004 lopussa Eurassa oli kaikkiaan 61 maahanmuuttajaa.<br />
Maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan edellisen luvun mukaisesti. Se<br />
merkitsee, että kunnalla ja työvoimatoimistolla on velvollisuus laatia kotoutumissuunnitelma<br />
yhteistyössä maahanmuuttajan kanssa. Maahanmuuttajalla on velvollisuus osallis-<br />
40
tua kotoutumissuunnitelman laatimiseen sekä suunnitelmassa sovittuihin palveluihin ja<br />
toimenpiteisiin. Tulkin käyttö on mahdollista, mikäli kielitaito ei ole riittävä.<br />
Työvoimatoimisto tarjoaa maahanmuuttajille samoja työvoimapalveluja kuin suomalaisillekin<br />
työnhakijoille. Tietoa annetaan avoimista työpaikoista, työvoimakoulutuksesta,<br />
ammatinvalinnasta, yrittäjyydestä, työttömyysturvasta ym. työmarkkinoihin liittyvistä asioista.<br />
Euran työvoimatoimistossa päävastuu maahanmuuttajien palvelusta on yhdellä<br />
virkailijalla.<br />
Maahanmuuttajien ensisijaisena tavoitteena on hankkia suomen kielen taito. Suomen<br />
kielen koulutusta järjestetään mm. työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena sekä kansalaisopistoissa.<br />
Maahanmuuttajia tutustutetaan uusiin mahdollisuuksiin työnhakuvalmennuksen<br />
ja tutustumiskäyntien avulla. Työkokeilu, työharjoittelu tai työelämävalmennus<br />
on yksi tapa tutustua suomalaiseen työelämään. Harjoittelupaikassa tulee sopia maahanmuuttajan<br />
tukihenkilö. Oppisopimuskoulutusta markkinoidaan ammatin hankkimiseksi.<br />
Työllistämistukirahaa käytetään tehokkaasti, jotta maahanmuuttajan työhön pääsy<br />
helpottuu. Maahanmuuttajille kerrotaan työllistymismahdollisuuksista ja rohkaistaan heitä<br />
ottamaan itsenäisesti yhteyttä työnantajiin.<br />
Perusopetus<br />
Koulutuslautakunta vastaa kunnan perus- ja lukiokoulutuksesta, kansalaisopiston, ammatillisen<br />
koulutuksen ja muun aikuiskoulutuksen toiminnasta, kehittämisestä ja seurannasta<br />
siten, että kaikki näiden toimintojen piiriin kuuluvat oppilaat ja opiskelijat saavat<br />
tarkoituksenmukaisen ja mahdollisimman hyvän kasvatuksen ja opetuksen. Koulutuslautakunta<br />
tukee toimialaansa kuuluvia oppilaitoksia näiden opetus- ja kasvatustyössä sekä<br />
suunnittelee ja kehittää koulujen, kotien ja ympäröivän yhteiskunnan välisiä yhteyksiä ja<br />
yhteistyömuotoja.<br />
Koululainsäädännön mukaan opetuksen ja kasvatuksen yleiset tavoitteet koskevat kaikkia<br />
oppilaita. Kuntaan muuttavat vierasmaalaiset oppilaat käyttävät samoja koululaitok-<br />
41
sen palveluja kuin suomalaiset oppilaat. Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia.<br />
Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna kun oppilas täyttää seitsemän vuotta ja<br />
päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta<br />
on kulunut 10 vuotta.<br />
Kunta voi järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta. Opetus on tarkoitettu sellaisille<br />
maahanmuuttajaoppilaille, joiden suomen kielen taito ei vielä ole riittävän hyvä perusopetuksen<br />
ryhmässä opiskelemiseen. Koulunkäyntiavustajia palkataan tarpeen mukaan.<br />
Suomen kielen opetuksen tehostamiseksi tukiopetusresurssia suunnataan maahanmuuttajaoppilaisiin.<br />
Maahanmuuttajaoppilaiden äidinkielen taidon ylläpitämiseksi kunta voi järjestää oppilaan<br />
oman äidinkielen opetusta. Kunnat saavat sen järjestämiseen erillistä valtionavustusta<br />
kahdesta viikkotunnista taloudellisesti muodostettua ryhmää kohti. Lukuvuoden alkaessa<br />
tulee ko. ryhmässä olla 4 oppilasta. Ryhmän oppilaat voivat olla eri luokka-asteilta,<br />
eri kouluista sekä eri kunnista.<br />
Selvitetään mahdollisuuksia perustaa tarvittaessa seudullisia opetusryhmiä.<br />
Uskonnon opetusta järjestetään eri uskontokuntiin kuuluville.<br />
Maahanmuuttajaoppilaiden oppilashuolto järjestetään samoin kuin muidenkin oppilaiden<br />
oppilashuolto yhdessä koulu-, sosiaali- ja terveystoimen kanssa.<br />
Kansalaisopisto<br />
Euran kansalaisopiston keskeisimmät opetusalat ovat kielten ja taiteiden opetus, taidekäsityöt<br />
sekä vaihteleva, aikaansa seuraava aihepiiri paikallisen tarpeen mukaan. Opisto<br />
42
voi myös suunnitella ja järjestää kursseja toivomusten mukaan. Opiston koulutustarjonnassa<br />
on mm. Suomea ulkomaalaisille – kurssi.<br />
Kulttuuritoimi<br />
Kulttuuritoimintalain mukaan kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa<br />
kunnassa. Kunnan tehtävänä on myös järjestää kunnan asukkaille mahdollisuuksia<br />
taiteen perusopetukseen ja harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla.<br />
Euran kulttuuritoimi järjestää vuosittain erilaisia kulttuuritilaisuuksia, mm. yhteistyössä<br />
koulujen kanssa järjestetään lasten kulttuuripäivä ja kulttuuritilaisuuksia kouluaikana ja<br />
yhdistysten kanssa järjestetään vuosittain lasten tammikuu, Wanhan ajan leikkipäivä,<br />
elokuvatapahtuma. Kulttuuritoimi pyrkii kaikin tavoin tukemaan ja edistämään järjestöjen<br />
ja yritysten sekä yksityisten henkilöiden tekemää kulttuuri- ja taidekasvatustyötä.<br />
Kirjastot<br />
Kirjastolaitoksen tehtävänä on luoda edellytykset kuntalaisten opiskelulle, taiteen ja kirjallisuuden<br />
harrastukselle, tyydyttää tiedon ja virkistyksen tarvetta sekä edistää omaehtoista<br />
kulttuuritoimintaa ja kulttuuriperinteen säilyttämistä. Erityistehtävänä on kirjaston<br />
kehittäminen kunnan tietopalvelukeskuksena. Euran kirjasto edistää väestön samanvertaisia<br />
mahdollisuuksia tietoon ja yhteisen kulttuuriperinnön käyttöön. Kirjasto tukee opiskelua,<br />
elinikäistä oppimista ja elämänhallintaan tarvittavaa tiedonhankintaa. Kirjastolla<br />
on ajanmukainen palvelutarjonta, uusiutuva aineistokokoelma ja toimiva tietojärjestelmä.<br />
Kirjaston palvelut ovat myös maahanmuuttajien käytössä, sieltä on mahdollista lainata<br />
mm. vieraskielistä kirjallisuutta ja kielikurssimateriaalia. Käytettävissä ovat myös kaukopalvelu<br />
ja internet-asiakaspääte.<br />
43
Liikunta- ja nuorisotoimi<br />
Liikunta- ja nuorisotoimen palvelut ovat tasavertaisesti kaikkien euralaisten käytettävissä.<br />
Liikunta- ja nuorisotoimi luo edellytyksiä kunnassa harjoitettavalle liikunta- ja nuorisotoimelle<br />
sekä edistää liikunta- ja nuorisopoliittista työtä. Tavoitteena on, että mahdollisimman<br />
moni euralainen harrastaa liikuntaa haluamallaan tavalla ja tasolla. Nuorisotoiminta<br />
tuottaa nuorisopalveluja, pyrkii parantamaan nuorten elinolosuhteita sekä järjestää<br />
nuorille mielekästä tekemistä yhteistyössä nuorten kanssa. Toimitaan yhteistyössä seurakunnan<br />
ja lähialueiden kuntien nuorisotointen kanssa sekä jatketaan nuorten omaehtoisen<br />
kansalaistoiminnan kehittämistä. Suhtautuminen maahanmuuttajiin on luontevaa<br />
mm. urheiluseuroissa pelaavien ulkomaalaisvahvistusten kautta.<br />
Sosiaalipalvelut<br />
Sosiaalihuolto on keskeinen osa suomalaista sosiaaliturvaa. Sosiaalipalveluiden ja toimeentuloturvan<br />
järjestämisen lähtökohtana on, että jokaisella on oikeus ihmisarvoisen<br />
elämän edellyttämään välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Sosiaalihuoltoon<br />
kuuluvina tehtävinä kunnassa huolehditaan sosiaalipalvelujen järjestämisestä kaikille<br />
kunnassa asuville. Niillä turvataan yksilön ja perheen hoiva ja huolenpito elämänkaaren<br />
eri vaiheissa, mahdollistetaan työelämään osallistuminen ja sukupuolten välinen tasaarvo.<br />
Palveluissa pyritään painottamaan yhä enemmän moniammatillista työotetta, ennaltaehkäisyä<br />
ja varhaista puuttumista. Tavoitteet ovat yhteneväiset <strong>kotouttamis</strong>lain<br />
määräämien tavoitteiden kanssa.<br />
Sosiaalitoimen tulee yhdessä muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa luoda sellaiset<br />
tukitoimet, joilla voidaan estää maahanmuuttajien sosiaalinen syrjäytyminen. Erityistä<br />
huomiota tulee kiinnittää niihin maahanmuuttajiin, jotka kielitaidottomuudesta, alhaisesta<br />
koulutustasosta ja huonosta suomalaisen yhteiskunnan tuntemuksesta johtuen ovat<br />
suurimmassa vaarassa syrjäytyä. Työelämän ulkopuolella olevia maahanmuuttajia ohjataan<br />
tehostettuun kielenopiskeluun ja heitä tutustutetaan suomalaiseen yhteiskuntaan.<br />
44
Sosiaalityöntekijä laatii yhdessä asiakkaan ja työvoimatoimiston kanssa kotoutumissuunnitelman<br />
olemassa olevia palveluja hyväksi käyttäen.<br />
Yksilö- ja perhekohtaista kotoutumista tuetaan kotoutumissuunnitelmien mukaisesti.<br />
Suunnitelmat tehdään ja tarkistetaan yhdessä maahanmuuttajan, työvoimaviranomaisten<br />
ja/tai muiden asiantuntijoiden kanssa. Perhetyössä on tärkeää vanhempien vanhemmuuden<br />
tukeminen uudessa elämäntilanteessa. Lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä<br />
tukemiseen tarvitaan tehokkaat alueelliset verkostot ja moniammatilliset työryhmät<br />
yhdessä vapaaehtoistyöntekijöiden (esim. SPR) kanssa. Maahanmuuttajien sosiaalipalvelujen<br />
järjestämisessä tehdään tarpeen mukaan seudullista yhteistyötä.<br />
Tarvittavia tulkkipalveluja ostetaan mm. Turun tulkkikeskuksesta ja mahdollisuuksien<br />
mukaan <strong>Rauma</strong>n <strong>kotouttamis</strong>ohjaajalta.<br />
Suomen kielen oppimisen ohella maahanmuuttajalla tulee olla oikeus oman äidinkielensä<br />
säilyttämiseen.<br />
Sosiaalipalveluja ovat mm. sosiaalityö, kotipalvelu, lasten ja nuorten huolto, kasvatus- ja<br />
perheneuvonta, asumispalvelut, laitoshoito, perhehoito, omaishoidon tuki, lasten päivähoito,<br />
vammaispalvelut, päihdehuollon palvelut, elatustuki, ja toimeentulotuki.<br />
Lasten päivähoidon tavoitteena on turvata kuntalaisille lain mukaiset, laadukkaat ja lasten<br />
erityistarpeet huomioon ottavat päivähoitopalvelut.<br />
Lasten päivähoito tarjoaa alle kouluikäisille lapsille koko- ja osapäivähoitoa lapsen hoidontarpeesta<br />
riippuen. Maksuton esiopetus järjestetään kaikille 6-vuotiaille. Koulutoimi<br />
ja Euran seurakunta järjestävät koululaisten aamu- ja iltapäivähoitoa.<br />
Maahanmuuttajien lapset sijoitetaan muiden lasten tapaan päiväkoteihin ja perhepäivähoitoon<br />
ja tarpeen mukaan pyritään järjestämään erityislastentarhanopettajan palveluja.<br />
45
Maahanmuuttajavanhemmat tarvitsevat erityistä huomiota oppiakseen ymmärtämään<br />
suomalaista päivähoitoa.<br />
Päiväkodeissa erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevat lapset on integroitu ns. tavalliseen<br />
lapsiryhmään ja heillä on tarpeen mukaan henkilökohtaisia avustajia.<br />
Eri kieltä puhuville vanhemmille järjestetään tutustumistilaisuuksia ja perehdytystä suomalaiseen<br />
päivähoitoon.<br />
Päivähoidon henkilöstö tekee tiivistä yhteistyötä mm. muiden sosiaaliviranomaisten,<br />
neuvolan ja koulutoimen kanssa.<br />
Kotipalvelu huolehtii vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hyvinvoinnista<br />
omassa kodissa ja tukee lapsiperheitä akuuteissa ongelmatilanteissa kotihoidon keinoin.<br />
Kotipalvelu tuottaa kaikille kuntalaisille kotiapua, tukipalveluja (mm. ateriapalvelu, turvapuhelinpalvelu,<br />
vaatehuolto, hygieniapalvelut, asiointipalvelut)<br />
Euran kunnan vanhustenhuollon strategia on lähtenyt siitä perusajatuksesta, että ihmisellä<br />
on Eurassa hyvät asumisolosuhteet koko elinkaarensa ajan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden<br />
järjestämisessä kiinnitetään huomiota ko. asiaan. Ikääntyneiden hoidossa<br />
vanhuksen kotona asumista tuetaan mahdollisimman pitkään ja palvelujärjestelmää rakennetaan<br />
tukemaan tätä periaatetta.<br />
Kehitysvammahuollon palvelut ostetaan pääasiassa Satakunnan erityishuoltopiiriltä. Ostopalveluihin<br />
kuuluvat laitoshoito, erimuotoiset asumispalvelut, perhehoito, työkeskustoiminta<br />
ja itsenäistymiskurssit sekä erityisosaamiskeskuksen palvelut. Euran kunta ostaa<br />
myös asumispalveluja yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Vammaishuollon palveluja<br />
46
ovat em. lisäksi vaikeavammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet, joihin kunnalla on<br />
erityinen järjestämisvelvollisuus.<br />
Terveydenhuoltopalvelut<br />
Terveyslautakunnan tehtävänä on järjestää kuntalaisille laadukkaat ja vaikuttavat perusterveydenhuollon<br />
palvelut, huolehtia kansanterveyslaissa ja muissa laeissa säädetystä<br />
ihmiseen kohdistuvan kansanterveystyön toteutumisesta. Kansanterveyslain mukaan<br />
kunnan tulee järjestää kunnan asukkaiden, myös kunnassa asuvien ulkomaalaisten, terveysneuvonta,<br />
sairaanhoito, lääkinnällinen kuntoutus ja hammashuolto. Yleisinä perusperiaatteina<br />
terveydenhuollossa ovat yksilöllisyys, tasa-arvoisuus ja salassapitoasioiden<br />
huomioon ottaminen. Maahanmuuttajien kohdalla pyritään ottamaan huomioon heidän<br />
kulttuuritaustansa ja myös heille tarjotaan laadukkaita ja ammattitaitoisia terveyspalveluita<br />
heidän tarpeidensa mukaan.<br />
Terveyspalveluista tiedottaminen yhtenäisesti parantaa maahanmuuttajien mahdollisuuksia<br />
käyttää palveluja. Alkuvaiheessa maahanmuuttajat tarvitsevat perehdytystä palvelujen<br />
käyttöön ja erityisen tärkeää on mahdollisuus koulutetun tulkin apuun.<br />
Euran terveyskeskus toimii väestövastuuperiaatteella tavoitteena joustava hoitoon pääsy,<br />
hoitosuhteen jatkuvuus ja oikea hoidon porrastus erikoissairaanhoitoon nähden.<br />
Lääkärivajaustilanteessa terveyskeskuksessa on pyritty tarjoamaan terveydenhuollon<br />
ammattilaisen, terveydenhoitajan ja sairaanhoitajan arvio hoidon tarpeesta.<br />
Potilasasiamiehenä toimii oman toimensa ohella terveyskeskuksen johtava hoitaja.<br />
Erityisesti terveydenhuoltoalalla kulttuurierojen tuntemus ja tulkkipalvelut ovat erittäin<br />
tärkeitä. Kunnille maksetaan erityiskorvauksia sairauskuluista, mikäli ne aiheutuvat pitkäaikaissairaudesta,<br />
joka on todettu pakolaisena tai maahanmuuttajana tulleella jo<br />
maahan muutettaessa.<br />
47
Asuminen<br />
Tekninen lautakunta vastaa kunnan teknisestä toimintaympäristöstä sekä asunto-olojen<br />
kehittämisestä tasapuolisesti ja taloudellisesti ympäristön laatu ja arvot huomioiden.<br />
Tekninen lautakunta huolehtii kunnan toimesta tapahtuvasta rakennuttamisesta, rakentamisesta<br />
sekä kunnossapito- ja käyttötehtävistä talonrakennuksen ja kunnallistekniikan<br />
osalta sekä vastaa asuntohallintoon liittyvien tehtävien hoidosta.<br />
Kunnan yhtiöitettyjen ja suoraan omistamien asuntojen vuokraustoimintaa hoitaa Kiinteistö<br />
Oy Kauttuanpuisto.<br />
Lisätietoa Euran kunnan tarjoamista palveluista saa kunnan eri virastoista ja kunnan kotisivuilta<br />
osoitteesta www.eura.fi.<br />
Maahanmuuttajien kotoutuksen edistäminen<br />
Kotouttamis<strong>ohjelma</strong>n piirissä olevien maahanmuuttajien määrä Eurassa on vähäinen.<br />
Nykyisillä resursseilla pystytään vastaamaan olemassa oleviin tarpeisiin. Maahanmuuttajien<br />
määrän kasvaessa tulee seuraavia asioita korostaa nykyistä enemmän:<br />
* informaation ja koulutuksen antaminen suomalaisille ja maahanmuuttajille toistensa<br />
kulttuureista, tavoista ja normeista<br />
* vuorovaikutuksen ja yhteistyön lisääminen eri viranomaisten välillä maahanmuuttajien<br />
kotoutumisen edistämiseksi<br />
* jo aiemmin maahan muuttaneiden oman kielen ja kulttuurin tuntemuksen hyödyntäminen<br />
uusien maahanmuuttajien asioidessa eri viranomaisissa jne.<br />
48
* suomen kielen ja kulttuurin opettaminen maahanmuuttajille<br />
* <strong>kotouttamis</strong>kurssien järjestäminen yhteistyössä eri viranomaisten kanssa<br />
* vieraskielisen ohjausmateriaalin lisääminen mm. terveys- ja sosiaalitoimessa<br />
* tulkkipalvelujen hoitaminen ostopalveluna esim. tulkkikeskuksesta ja isommista kunnista<br />
* <strong>kotouttamis</strong>ohjaajapalveluiden ostaminen <strong>Rauma</strong>n kaupungilta<br />
Monikulttuurisuus, kansainvälisyys ja suvaitsevaisuus ovat tulevien vuosien haasteita<br />
koko yhteiskunnalle ja näiden haasteiden ennakointi sekä niihin vastaaminen ovat tärkeitä<br />
maahanmuuttajatyötä tekeville tahoille.<br />
49
EURAJOKI<br />
Eurajoen kunnassa on asukkaita 5 796 (31.12.2004), joista ulkomaalaisia 26 (kansalaisuuksia<br />
mm. Viro, Venäjä, Thaimaa, Turkki, Ruotsi).<br />
Tiedottaminen<br />
Kunnan yleisesitteitä saa kunnanvirastosta. Hallintokunnat tiedottavat omista palveluistaan<br />
esittein ja kunnan internetsivuilla www.eurajoki.fi.<br />
Maahanmuuttajien ohjaus<br />
Maahanmuuttajien ohjauspalveluja voidaan tarvittaessa ostaa <strong>Rauma</strong>n kaupungin <strong>kotouttamis</strong>ohjaajalta.<br />
Tulkkaus<br />
Viranomaisilla on velvollisuus järjestää ammattitaitoinen tulkki paikalle viranomaisen<br />
aloitteesta sovittuun tapaamiseen, jossa asiakkaan kielitaidon puute sitä vaatii (hallintolaki<br />
434/2003, kielilaki 423/2003).<br />
Satakunnan alueella toimii asioimistulkkeja, joista TE-keskuksella on rekisteri. Lähimmät<br />
tulkkikeskukset ovat Turussa ja Tampereella. <strong>Rauma</strong>n <strong>kotouttamis</strong>ohjaajalta voidaan<br />
myös ostaa tulkkipalvelua.<br />
Suomen kielen opettaminen<br />
50
Maahanmuuttajien kotoutumisen ja selviytymisen kannalta suomen kielen oppiminen on<br />
ensiarvoisen tärkeää. Kielen opetusta on järjestettävä huomioiden maahanmuuttajien<br />
yksilölliset resurssit ja tavoitteet. Opetuksen tavoitteena on saada maahanmuuttaja oppimaan<br />
suomen kieltä, jotta hän selviytyy paremmin jokapäiväisistä arkielämän asioista<br />
ja voi liittyä suomalaiseen yhteiskuntaan.<br />
Työvoimatoimisto järjestää suomen kielen opetusta.<br />
Omaehtoista suomen kielen opiskelua voi harrastaa kansalaisopistolla ja aikuislukiossa.<br />
Kotoutumissuunnitelma<br />
Kunta laatii yhdessä <strong>Rauma</strong>n työvoimatoimiston ja maahanmuuttajan kanssa kotoutumissuunnitelman<br />
maahanmuuttajalle ja hänen perheelleen.<br />
Työllistymisen edistäminen<br />
Eurajoki kuuluu <strong>Rauma</strong>n työvoimatoimiston alueeseen. Työvoimatoimisto tarjoaa maahanmuuttajille<br />
samoja työvoimapalveluja kuin suomalaisillekin työnhakijoille.<br />
Tietoa avoimista työpaikoista, työvoimakoulutuksesta, ammatinvalinnasta, yrittäjyydestä,<br />
työttömyysturvasta ym. työelämään liittyvistä asioista saa <strong>Rauma</strong>n työvoimatoimistosta.<br />
Perusopetus<br />
Koululautakunta vastaa kunnan perus- ja lukiokoulutuksesta. Kunnassa toimii seitsemän<br />
1-6 luokkien koulua: Huhdan, Keskustan, Kuivalahden, Lapijoen, Linnamaan, Rikantilan<br />
ja Sydänmaan koulut. Näissä annetaan myös esiopetusta. Eurajoen yhteiskoulussa<br />
ovat vuosiluokat 7-9.<br />
51
Kuntaan muuttavat maahanmuuttajaoppilaat käyttävät samoja koululaitoksen palveluja<br />
kuin suomalaiset oppilaat. Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia.<br />
Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jolloin oppilas täyttää seitsemän vuotta ja päättyy,<br />
kun oppivelvollisuus on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut<br />
kymmenen vuotta.<br />
Eurajoella ei voida muodostaa valmistavan opetuksen ryhmiä, koska maahanmuuttajien<br />
määrä on pieni. Valmistavan opetuksen toteuttamisessa pyritään tekemään yhteistyötä<br />
<strong>Rauma</strong>n seudun kuntien kanssa.<br />
Maahanmuuttajaoppilaalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma, jossa hänen<br />
erityinen asemansa pyritään ottamaan huomioon. Opetuksessa pyritään siihen, että<br />
kaikki oppilaat saisivat peruskoulun päättötodistuksen ja mahdollisuuden jatkokoulutukseen.<br />
Mikäli maahanmuuttajien oman kielen osaaja on saatavilla ja taloudelliset resurssit antavat<br />
mahdollisuuden, voidaan palkata sivutoiminen tuntiopettaja opettamaan oppilaiden<br />
omaa äidinkieltä (kotikieli ja kulttuuri).<br />
Vieraisiin uskontokuntiin kuuluvien oppilaiden uskonnonopetuksessa noudatetaan perusopetuslain<br />
ns. kolmen oppilaan sääntöä. Opetus toteutetaan perusopetuslain ja uskonnonvapauslain<br />
mukaisesti.<br />
Suomen kielen opetukseen suunnataan tukiopetusresurssia.<br />
Keskiasteen koulutus<br />
Eurajoella toimii oma lukio. Lähin ammatillinen koulutuspaikka on <strong>Rauma</strong>lla.<br />
Kulttuuri ja vapaa-aika<br />
52
Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimine palvelut ovat tasavertaisesti kaikkien eurajokelaisten käytettävissä.<br />
Maahan muuttajilla on mahdollisuus osallistua kulttuuri- ja vapaa-aika toimen<br />
järjestämään toimintaan. Toiminta-ajatuksena on tukea vapaata kansalaistoimintaa ja<br />
tarjota hyvät kunnalliset kirjasto-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut sekä kasvattaa eurajokihenkeä,<br />
edistää terveitä elämäntapoja ja luoda eurajokelaisille monipuoliset mahdollisuudet<br />
toteuttaa itseään.<br />
Kulttuuritoimi<br />
Kulttuuritoimen tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa.<br />
Kunnan kulttuuritoimi on vahvasti mukana Vuojoen kartanon kehittämisessä. Kulttuuritoimi<br />
tukee vuosittain kansalaistoimintaa ja kirjallista julkaisutoimintaa. Kulttuuritoimi kehittää<br />
Välimaan torppaa kokemukselliseksi historianoppimiskohteeksi lapsille ja nuorille<br />
yhteistyössä koulutoimen kanssa. Välimaan torppa kytketään kiinteäksi matkailukohteeksi<br />
vuojoen kartanon rinnalle yhteistyössä Vuojokisäätiön kanssa.<br />
Kulttuuritoimen strategiana on kulttuuritapahtumien ja tilaisuuksien tason nostaminen ja<br />
matkailun toimialan osittainen seutukunnallistaminen elinkeinoyhtiöön sekä kunnan PRtoiminnan<br />
vahvistaminen ja yhä edelleen kulttuurityön arvostuksen vahvistaminen.<br />
Kunnan vuotuisten tilaisuuksien päätapahtumat ovat Kartanon Suviehtoo ja Tukki ui ja<br />
soitto soi.<br />
Kirjastot<br />
Kirjaston tehtävänä on lukemisharrastuksen tukeminen, kirjojen ja tallenteiden saatavuudesta<br />
huolehtiminen, opintojen ja omatoimisen tiedonhankinnan sekä kirjallisuuden<br />
harrastamisen edistämisen. Kirjasto lisää yleistä viihtyvyyttä sekä ehkäisee syrjäytymistä.<br />
Eurajoen kirjaston tavoitteena on pitää erittäin korkeat lainauslukunsa vähintään samalla<br />
tasolla tai mahdollisesti jopa kasvattaa niitä.<br />
53
Eurajoen kirjastoautotoimintaa kehitetään asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Kirjastoautoyhteistyötä<br />
Lapin kunnan kanssa jatketaan. Web-kirjasto on siirtynyt online-aikaan,<br />
jolloin asiakas näkee kotoa internetin välityksellä aineiston tiedot reaaliajassa, voi tehdä<br />
varauksia sekä uudistaa lainojaan saatuaan salasanan kirjastosta. Kirjaston on säilyttävä<br />
maaseudun voimavarana. Se on oleellinen osa tietoyhteiskuntaa.<br />
Liikunta- ja nuorisotoimi<br />
Eurajoen urheiluelämä on keskittynyt Eurajoen kristillisen opiston ja yhteiskoulun ja lukion<br />
läheisyydessä olevaan liikuntakeskukseen, jonka rakenteelliset ja toiminnalliset valmiudet<br />
ovat lähes maamme urheiluopistojen tasoa. Liikuntakeskuksessa sijaitsee upea<br />
urheilukenttä, valoisa, uusi jäähalli sekä yhteiskoulun sisäliikuntatilat. Keskustassa on<br />
myös yli 5 kilometriä valaistua kuntorataa, luontopolku ja kiintorastiverkosto. Kunnan<br />
omistuksessa on myös Verkkokarissa Lahdenperän virkistysalue jossa kesällä pidetään<br />
suosittuja lasten rantauimakouluja. Lisäksi Eurajoella on 4-ratainen keilahalli, harjoitusravirata,<br />
moottorirata, 2 tenniskenttää ja yksityinen kuntosali.<br />
Eurajoella on aktiivista yhdistystoimintaa. Urheiluseuroja on 7 kappaletta, joissa on jäseniä<br />
yhteensä yli 2000. Eurajoen Veikot , joka on seuroista suurin, on keskittynyt yksilöurheilulajeihin,<br />
lähinnä yleisurheiluun ja suunnistukseen. Veikot on kuuluisa isojen urheilutapahtumien<br />
järjestäjänä, mainittakoon vuoden 99 Jukolan Viesti (Hiisi-Jukola) ja<br />
vuotuiset Eurajoki Games yleisurheilukilpailut. Joukkueurheiluseuroista vahvimpia on<br />
Eurajoen Lätkä, jonka edustusjoukkue nousi uuden jäähallin myötä jääkiekon II divisioonaan.<br />
FC Eurajoki pyörittää taas laajaa juniorijalkapallotoimintaa. Lentopalloa voi pelata<br />
Eurajoen Kisassa ja Eurajoen Pallossa ja keilailua voi harrastaa Eurajoen Kisan lisäksi<br />
Eurajoen Ydinkeilaajissa. Eurajoen Voimistelijoilla on monipuolista sisäliikuntaa aerobicia<br />
ym.<br />
Nuorisotyö on laissa määritelty työksi, jolla parannetaan nuorten elinoloja ja luodaan<br />
edellytyksiä nuorisotoiminnalle. Työ kuntien nuorisotoimessa on perusluonteeltaan ennaltaehkäisevää,<br />
täydentävää ja palvelevaa toimintaa.<br />
54
Eurajoen nuorisotyö suunnataan erityisesti yläasteikäisille! Punaisena lankana toiminnassa<br />
on nuorten osallisuuden lisääminen mm. tukioppilastoiminnan kautta. Tärkein<br />
työkalu on poikkihallinnollinen yhteistyö nuorten, omatoimisten ryhmien, koulun, sosiaalitoimen,<br />
kirjaston, yhdistysten sekä muiden kumppaneiden kanssa.<br />
Nuorisotyön tavoitteena on elää vahvasti tässä ajassa sekä sen haasteissa – ja sitä<br />
kautta myös tulevaisuudessa.<br />
Maahanmuuttajien kotoutuksen edistäminen<br />
- Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen palvelusta ja toiminnoista pyritään tiedottamaan niin,<br />
että ne kohtaisivat entistä paremmin myös maahanmuuttajat.<br />
- Mikäli maahanmuuttajat tarvitsevat erityispalveluja, pyritään sitä heille järjestämään<br />
mahdollisuuksien mukaan.<br />
- Pyritään aktivoimaan yhdistyksiä rekrytoimaan maahanmuuttajia entistä enemmän<br />
toimintoihinsa.<br />
- Kehitetään lasten ja nuorten leiritoimintaa entistä monikulttuurisempaan suuntaan<br />
Sosiaalitoimi<br />
Sosiaalitoimen tehtävänä on kuntalaisten auttaminen elämän kriisitilanteissa tarjoamalla<br />
erilaisia sosiaalihuollon palveluja mm.<br />
- sosiaalipalveluja : sosiaalityö<br />
kasvatus- ja perheneuvonta<br />
kotipalvelut<br />
asumispalvelut<br />
laitoshuolto<br />
perhehoito<br />
omaishoidontuki<br />
55
- toimeentulotuki<br />
- sosiaaliavustukset<br />
- ohjaus ja neuvonta<br />
- lasten päivähoito<br />
- vammaispalvelut<br />
- elatustuki<br />
- lastensuojelu<br />
Palvelut tuotetaan itse, yhteistyössä muiden palvelutuottajien kanssa tai ostopalveluna.<br />
Sosiaalitoimen tavoitteena on aktiivinen, hyvinvoiva ja omatoiminen kuntalainen.<br />
Sosiaalipalvelut ovat tasavertaisesti kaikkien eurajokelaisten käytettävissä. Mikäli maahanmuuttajalla<br />
ja viranomaisella ei ole yhteistä kieltä on asioimistilanteisiin hankittava<br />
tulkkipalvelua.<br />
Ennaltaehkäisevän sosiaalipolitiikan onnistumisessa ja sosiaalisen syrjinnän estämisessä<br />
on keskeistä yhteistyö muiden hallinnonalojen, järjestöjen, yhdistysten ja elinkeinoelämän<br />
kanssa.<br />
Maahanmuuttajalla, joka ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi tai joka hakee toimeentulotuesta<br />
annetun lain (1412/1997) mukaista toimeentulotukea, on oikeus yhteistyössä<br />
kunnan ja työvoimatoimiston kanssa laadittavaan kotoutumissuunnitelmaan. Kotoutumissuunnitelma<br />
on laadittava viimeistään silloin, kun asiakkaan työttömyys tai toimeentulotuen<br />
saaminen on kestänyt viisi kuukautta. Maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan<br />
enintään kolme vuotta siitä, kun maahanmuuttaja on ensimmäisen<br />
kerran merkitty suomalaisen kotikunnan väestöjärjestelmään.<br />
56
Eurajoella on kaksi kokopäiväistä ja yksi osa-aikainen sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijöille<br />
on ajanvaraus. Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti. Hakemuslomakkeita saa<br />
sosiaalitoimistosta.<br />
Psykologin palveluja on mahdollisuus tarvittaessa saada myös kunnan omalta psykologilta.<br />
Lastensuojeluperheitä voidaan tukea sosiaalityöntekijöiden ja psykologin lisäksi<br />
myös perhetyöntekijän toimesta.<br />
Koulujen oppilashuoltotyöhön osallistuvat yläasteella säännöllisesti sosiaalityöntekijät ja<br />
psykologi. Ala-asteilla oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu tarvittaessa.<br />
Päivähoitopaikkoja voi hakea kautta vuoden päivähoitotarpeesta johtuen. Hakemuksia<br />
saa sosiaalitoimistosta ja netistä.<br />
Päivähoitopalvelua järjestetään päiväkodissa, jossa on hyvät mahdollisuudet tukea lapsen<br />
kielellistä kehitystä sekä huomioida erityishoidon tarpeita. Päiväkodissa toimii yksi<br />
esikouluryhmä.<br />
Muita päivähoitomuotoja ovat perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, jossa tarvittaessa<br />
mahdollisuus vuorohoitoon sekä avoin päiväkoti lasten ja vanhempien yhteisiin kohtaamisiin.<br />
Peruskoulun ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille on järjestetty aamu- ja iltapäivätoimintaa.<br />
Ikääntyneiden maahanmuuttajien käytössä ovat vanhustenhuollon palvelut: kotipalvelu<br />
tukipalveluineen, vanhustentaloasuntoja, tehostettua palveluasumista ja vanhainkotihoitoa.<br />
Kotipalvelulla tuetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan, lasten hoitoon ja kasvatukseen<br />
sekä muuhun tavanomaiseen elämään kuuluvien tehtävien suorittamista tai<br />
niissä avustamista.<br />
57
Kotipalvelua annetaan alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, sairauden tai muun<br />
vastaavanlaisen syyn perusteella.<br />
Kotipalvelun tukipalveluina voidaan järjestää mm. pyykki-, sauna- ja turvapuhelinpalveluja.<br />
Kehitysvammahuollon palveluja mm. perhehoito, laitoshoito, asumispalvelut ja erityisosaamiskeskuksen<br />
palvelut ostetaan Satakunnan erityishuoltopiiriltä ja yksityisiltä palveluntuottajilta.<br />
Eurajoen kunnan järjestämänä toimii kehitysvammaisten työkeskustoiminta Eurajoella ja<br />
samassa tilassa toimii myös erityiskoululaisten ryhmä.<br />
Vanhusten asumispalveluja järjestetään Tupalan vanhustentaloalueella, (73 vuokraasuntoa)<br />
Palvelukeskus Jokisimpukan ryhmäkodeissa, (37 asuntoa) ja vanhainkodissa<br />
(27 paikkaa).<br />
Eurajoen sosiaalitoimella on ostopalvelusopimukset mm. <strong>Rauma</strong>n Mielenterveysseuran<br />
kanssa kriisikeskuksen palveluista, <strong>Rauma</strong>n kaupungin kanssa Huume- ja päihdepysäkin<br />
palveluista ja <strong>Rauma</strong>n katulähetyksen kanssa minipäiväkeskus - Sinisenpäivän järjestämisestä<br />
kerran viikossa Eurajoella. Sinisenpäivän toiminnassa panostetaan juuri<br />
syrjäytymisen ehkäisemiseen.<br />
Terveydenhuoltopalvelut<br />
Perusterveydenhuoltopalvelut järjestää <strong>Rauma</strong>n kansanterveystyön kuntayhtymä.<br />
Eurajoen toimipisteessä on lääkärien ja hammaslääkärien vastaanotto, äitiys- ja lastenneuvolat,<br />
kotisairaanhoito ja laboratorio.<br />
58
Päihdeklinikka järjestää päihdepalveluja ja ohjaa jatkohoitoihin yhteistyössä peruskunnan<br />
sosiaalitoimen kanssa.<br />
Erikoissairaanhoitoa järjestää Satakunnan sairaanhoitopiiri ja toimipisteitä on mm. <strong>Rauma</strong>lla,<br />
Porissa ja Harjavallassa.<br />
Maahanmuuttajien kotoutuksen edistäminen<br />
- yksilökohtaiset kotoutumissuunnitelmat tehdään ja tarkistetaan yhteistyössä sosiaalitoimen<br />
ja työvoimatoimiston työntekijöiden kanssa<br />
- lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tukemiseksi tiivistetään jo olemassa olevia<br />
työryhmiä ja oppilashuoltotyöskentelyä<br />
- sosiaalitoimi on mukana tukihenkilötoiminnan suunnittelussa ja osallistuu tukihenkilöiden<br />
koulutukseen yhdessä <strong>Rauma</strong>n kanssa<br />
- leikki-ikäisille maahanmuuttajalapsille järjestetään päivähoitopaikka vaikka vanhemmat<br />
olisivatkin kotona<br />
- säännöllistä kotipalvelua tarvitsevalle maahanmuuttajalle tehdään henkilökohtainen<br />
hoito- ja palvelusuunnitelma<br />
- sosiaalitoimen henkilökunnalle hankitaan koulutusta eri kulttuureista<br />
59
KIUKAINEN<br />
Kotouttamis<strong>ohjelma</strong>n lähtökohdat<br />
Laki maahanmuuttajien <strong>kotouttamis</strong>esta ja turvapaikkahakijoiden vastaanotosta astui<br />
voimaan 1.5.1999 (laki 493/1999). Lain mukaan kuntien on laadittava <strong>kotouttamis</strong><strong>ohjelma</strong><br />
saadakseen laissa säädetyt korvaukset maahanmuuttajien <strong>kotouttamis</strong>en aiheuttamista<br />
kustannuksista. Laki määrää, että <strong>ohjelma</strong>n laatii kunta tai kunnat yhteistyössä<br />
työvoimaviranomaisten sekä kansaneläkelaitoksen ja muiden viranomaisten ja tahojen<br />
kanssa. <strong>Rauma</strong>n seudun kunnat toteuttavat yhteistyössä <strong>ohjelma</strong>n laadinnan siten, että<br />
perustyön laatii <strong>Rauma</strong>n kaupungin <strong>kotouttamis</strong><strong>ohjelma</strong>n suunnittelija Vera Mustonen ja<br />
ympäristökunnat lisäävät siihen omat osuutensa.<br />
Kiukaisten kunta ei ole sitoutunut ottamaan vastaan pakolaisia tai turvapaikanhakijoita.<br />
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei Kiukaisten kunnassa asuisi ulkomaalaisia. Kiukaisten<br />
kunta on vireä maalaispitäjä, jossa on asukkaita 3409 (1.1.2004). Kiukaisten<br />
kunnan palvelut ovat kaikkien kuntalaisten, myös ulkomaalaisten käytettävissä. Koska<br />
kunnassamme asuu vähän ulkomaalaisia, ei yksinomaan heille suunnattuja palveluja<br />
ole. <strong>Rauma</strong>n maistraatin ilmoituksen mukaan Kiukaisissa asui 31.1.2004 vakinaisesti 29<br />
ulkomaalaista, joista miehiä oli 13 ja naisia 16. Kansalaisuuksien pääryhmät ovat Venäjä,<br />
Viro ja Puola.<br />
Seuraavassa esitetään, miten eri palvelut on Kiukaisten kunnassa järjestetty, miten niissä<br />
on huomioitu ulkomaalaisten asukkaiden tarpeet ja mitä kehityssuunnitelmia on.<br />
Työllistymisen edistäminen<br />
Maahanmuuttajalla, joka ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi tai joka hakee toimeentulo<br />
tukea, on oikeus yhteistyössä kunnan ja työvoimatoimiston kanssa laadittavaan kotoutumissuunnitelmaan.<br />
Kiukaisten kunta kuuluu Harjavallan työvoimatoimiston piiriin ja<br />
siellä tehdään kotoutumissuunnitelma jokaiselle ulkomaalaiselle asiakkaalle, joka kuuluu<br />
60
lain piiriin. Sosiaalitoimi kutsutaan paikalle tarvittaessa. Suunnitelmaa laadittaessa käytetään<br />
tarpeen mukaan tulkkipalveluja. Harjavallan työvoimatoimistossa ei ole keskitetty<br />
ulkomaalaisten asukkaiden palveluja yhdelle virkailijalle, vaan niitä hoitaa useampi virkailija.<br />
Suunnitelmassa kartoitetaan ulkomaalaisen hakijan ikä, terveys, perhetilanne,<br />
kielitaito, aikaisempi koulutus, työkokemus, toiveet ja kiinnostuksen kohteet. Yleensä<br />
ensisijaisena tavoitteena on hankkia suomen kielen taito. Kielikoulutusta järjestetään<br />
työvoimapoliittisena koulutuksena yhteistyössä eri työvoimatoimistojen (Harjavalta, Huittinen,<br />
Eura) kanssa. Lisäksi yksilöllisiä ratkaisuja kieliopintoihin on löytynyt esim. kansalaisopistojen<br />
kursseista. Maahanmuuttajien työllistyminen avoimille työmarkkinoille vaatii<br />
useimmiten erityistoimia. Tällaisia ovat työharjoittelu ja työkokeilu sekä työllistämistuen<br />
tehokas käyttö.<br />
Kiukaisten kunnan <strong>kotouttamis</strong><strong>ohjelma</strong>ssa on huomioitavaa se, että kunnassa oleskelee<br />
tällä hetkellä vähän ulkomaalaisia asukkaita. He ovat kuitenkin tervetulleita kuntalaisia ja<br />
rikastuttavat omalla kulttuurillaan ja persoonillaan Kiukaisten kulttuuria. Ulkomaalaisille<br />
kuntalaisille on tarjottu palveluita joustavasti ja yksilöllisesti. Pienen kunnan vahvuutena<br />
on nähtävä inhimillisyys ja pyrkimys kaikkia kohtuullisesti tyydyttäviin palveluihin. Joitain<br />
ulkomaalaisille tarjottavia palveluita voidaan tuottaa yhteistyössä muiden kuntien kanssa,<br />
mutta siinäkin on otettava inhimilliset tekijät huomioon. Esim. koululaisia ei voida lähteä<br />
kuljettamaan päivittäin <strong>Rauma</strong>lle asti, koska siitä tulisi liian raskasta lapsille.<br />
Kiukaisissa ei toimi sellaisia järjestöjä, jotka tuottaisivat erityisiä palveluja vain ulkomaalaisille,<br />
vaan kaikki toiminta on suunnattu kaikille kuntalaisille. Ulkomaalaisen oman aktiivisuuden<br />
varaan jää se, miten hän hakeutuu palveluiden ja toimintojen pariin. Tässä<br />
parhaana apuna toimivat ystävät ja jo Kiukaisissa asuvat ulkomaalaiset. Nykyään tietoliikenneaikakaudella<br />
yhteydet ovat hyvät kauempanakin asuviin ystäviin ja verkostot<br />
ovat laajat. Tavoitteena on, että ulkomaalainen asukas saisi tietoa palveluista paremmin<br />
kuin nykyään ja asumisen alkuvaiheessa hänelle tarjottaisiin enemmän tietoa omalla<br />
äidinkielellään. Tähän tarkoitukseen on esitetty, että kiukaislainen ulkomaalainen voisi<br />
tarvittaessa saada tietoiskun omaisesti apua <strong>Rauma</strong>n kaupungissa toimivan projektintyöntekijältä<br />
omalla äidinkielellään, ainakin silloin, kun hän tulee Venäjältä tai Virosta.<br />
61
Kiukaisten kunnassa <strong>kotouttamis</strong><strong>ohjelma</strong>n toteutumista seuraa sosiaalilautakunta ja sitä<br />
tarkistetaan tarpeen mukaan palvelujen ja kysynnän muuttumisen myötä. Ulkomaalaisten<br />
asioista vastaavat koko kunnan työntekijät kukin tahollaan ja mikäli kotoutumissuunnitelmassa<br />
tulee esiin erityistä koordinointi- tai selvitystarvetta, siitä vastaa Kiukaisten<br />
kunnassa sosiaalitoimi.<br />
Perusopetus<br />
Kiukaisissa toimii kaksi esikouluryhmää, toinen Harolassa ja toinen Paneliassa.<br />
Kiukaisissa on kolme ala-astetta: Kirkonkylän koulu on 6-opettajainen vuosiluokkainen<br />
koulu, jonka oppilasmäärä on n.130 oppilasta. Koulu on peruskorjattu, sillä on oma keittiö<br />
ja erikoisuutena ”oma” jäähalli pihapiirissä. Panelian koulussa toimii pienryhmä, jossa<br />
annetaan mm. suomen kielen opetusta ulkomaalaisille lapsille. Hiukon koulu on 4-<br />
opettajainen yhdysluokkalainen koulu, jonka oppilasmäärä on 70 oppilasta. Koulu on<br />
viimeinen toimiva kunnan vuosisadan alussa rakennetuista kouluista.<br />
Kiukaisissa on yhteiskoulu: Opetus 7-9 luokille on järjestetty samaan kiinteistöön lukion<br />
kanssa. Opettajat ovat molemmille koulumuodoille yhteisiä. Tästä syystä myös luokkaasteet<br />
7-9 ovat kurssimuotoisessa opetuksessa. Koulu on ns. kaksisarjainen eli ikäluokalla<br />
on yleensä kaksi rinnakkaista luokkaa. Poikkeuksellisen suuri ikäluokka voidaan<br />
jakaa kolmeen rinnakkaisluokkaan. Koulukuljetukset tehdään koko kunnan alueelta linjaautoreittejä<br />
käyttäen. Yhteiskoulussa toimii pienryhmä, jossa annetaan erityisopetusta<br />
sitä tarvitseville, myös ulkomaalaisille lapsille. Mikäli ryhmät ovat riittävän suuret, järjestetään<br />
ulkomaalaisille lapsille peruskoulussa oman äidinkielen opetusta sekä oman uskontokunnan<br />
mukaista opetusta. Tukiopetusta järjestetään ulkomaalaisille lapsille samaan<br />
tapaan kuin muillekin.<br />
62
Uuden opetussuunnitelman mukaan maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan perusopetuksen<br />
opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli<br />
ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioiden. Opetuksessa on<br />
lisäksi erityistavoitteita. Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen<br />
kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi<br />
jäseneksi. Maahanmuuttajalle opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän<br />
äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea ja ruotsia toisena kielenä, mikäli<br />
hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielen tasoinen kaikilla<br />
kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää<br />
myös oppilaan äidinkielen opetusta. Suomen tai ruotsin kielen ja oppilaan äidinkielen<br />
opetuksen ohella tulee maahanmuuttajille antaa tukea myös muilla oppimisen osaalueilla<br />
tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Maahanmuuttajalle voidaan<br />
laatia oppimissuunnitelma, joka voi olla osa oppilaan kotoutussuunnitelmaa. Opetuksessa<br />
on otettava huomioon oppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasvatus- ja opetusperinteet.<br />
Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta<br />
ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen<br />
koulujärjestelmään, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan<br />
opetussuunnitelmaan. Oppilaan ja hänen huoltajiensa tietämystä oman kieli- ja<br />
kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään opetuksessa.<br />
Lukiot<br />
Kiukaisten lukio on n.90 oppilaan luokattomassa järjestelmässä toimiva hevospainotteinen<br />
yleislukio.<br />
Kansalaisopisto<br />
Kiukaisten kunnalla on oma kansalaisopisto. Opiston <strong>ohjelma</strong> postitetaan kunnan tiedotuslehden<br />
yhteydessä syyskuun alussa kiukaislaisiin talouksiin. Opisto hoitaa taiteen<br />
63
perusopetuksena lasten ja nuorten musiikin opetuksena. Opintopiirien pääpaino on käytännönläheisissä<br />
aineissa.<br />
Kulttuuritoimi<br />
Kulttuuritoimen toiminta-ajatuksena on tehdä eri keinoin Kiukaisten kuntaa ja sen historiaa<br />
tunnetuksi yhteistyössä Panelian kotiseutuyhdistyksen ja Kiukaisten Killan kanssa<br />
sekä tukea kulttuuriyhdistysten ja yksityisten taiteenharjoittajien toimintaa avustuksilla.<br />
Liikuntatoimen tehtävänä on täydentää liikuntajärjestöjen ja kansalaisopiston tarjontaa.<br />
Kunnan liikuntasihteeri pitää liikuntaryhmiä lähinnä eläkeläisille. Euran uimahallissa järjestetään<br />
joka vuosi uimakouluja eri ikäryhmille ja niihin on kuljetus. Lisäksi vuosittain<br />
järjestetään Pyhäjärven rannalla Kiukaisten kesänviettopaikassa Kotkaniemessä leirejä<br />
eri ikäryhmille. Kiukaisten kunnalla on kaksi kuntosalia, mitkä ovat kaikkien kuntalaisten<br />
käytettävissä.<br />
Nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntatoimen kehittämistavoitteena on tervetulopaketin laatiminen<br />
uudelle kuntalaiselle. Tietopaketti postitettaisiin kaikille uusille kuntalaisille. Kunnassa<br />
aktiivisten asukkaiden avulla tietopaketti saataisiin käännetyksi ainakin venäjäksi. Lisäksi<br />
keskusteluissa on noussut esille ajatus, että kutsuttaisiin Kiukaisissa jo asuvat ulkomaalaiset<br />
yhteen ja kysyttäisiin heidän mielipidettään, miten heidät tulisi huomioida kunnan<br />
ja järjestöjen palvelutarjonnassa. Mikä olisi heistä kiinnostava harrastus tai olisiko<br />
heistä joku kiinnostunut tulemaan esittelemään kulttuuriaan esimerkiksi nuorille, kun he<br />
ovat Kotkaniemessä leirillä.<br />
Kirjastot<br />
Kiukaisissa on kirjasto Eurakoskella ja Paneliassa, jotka ovat avoinna ma-pe. Kirjastoissa<br />
ei yllä pidetä laaja-alaista ulkomaankielistä kirjakokoelmaa, vaan tarvittaessa ulkomaankieliset<br />
kirjat tilataan Porista käyttäjän toiveiden mukaisesti. Kirjastosta voi saada<br />
ohjausta ATK-laitteiden käyttöön ja yleensä opastusta kirjaston käyttämiseen. Koska<br />
64
kirjastossa on aina yksi työntekijä töissä, ei opastukseen ja perehdyttämiseen ole käytettävissä<br />
runsaasti aikaa.<br />
Liikunta- ja nuorisotoimi<br />
Nuorisotyön toiminta-ajatuksena on löytää yhteinen keino koulu- ja sosiaalitoimen kanssa<br />
kiukaislaisten nuorten elinolojen ja harrastusmahdollisuuksien parantamiseksi.<br />
Nuorisotoimi järjestää tapahtumia, koulutusta, toimintaa ja matkoja nuorille. Nuorisotoimistosta<br />
voi kysyä tietoa erilaisista hankkeista tai vaikka jatkokoulutuksesta. Nuorisotiloilla<br />
nuorille on tarjolla turvalliset päihteettömät harrastus- ja kokoontumismahdollisuudet.<br />
Kiukaisissa toimii kaksi nuorisotilaa; Nuorisokahvila Eurakoskella ja Kämppä Paneliassa.<br />
Järjestöillä ja yhteisöillä on mahdollisuus varata toimitiloja Kahvilasta, Kämpältä<br />
sekä Vanhalta nuorisotalolta Vaparilta. Vapaa-aikaohjaaja on pitänyt uusille Kiukaisten<br />
lukioon ulkopaikkakunnilta tulleille nuorille informaatiotilaisuuden Kiukaisten monipuolisesta<br />
harrastus ym. mahdollisuuksista.<br />
Sosiaalipalvelut<br />
Päivähoito on järjestetty perhepäivähoitona ja ryhmäperhepäivähoitona. Päivähoitoa<br />
saavat kaikki alle 7-vuotiaat lapset ja tarvittaessa myös 7-10-vuotiaat. Perhepäivähoitajia<br />
kotonaan hoitamassa lapsia on 19 ja Päivätuulen, Viuhulan ja Lemmikin ryhmäperhepäiväkodeissa<br />
on yhteensä 9 hoitajaa. Lasten kotihoidon tuen maksamisesta vastaa<br />
Harjavallan KELA. Kotihoidon tukeen ovat oikeutettuja perheet, joilla on alle 3-vuotias<br />
lapsi ja joiden vanhempainrahakausi on päättynyt. Kotihoidontuki on vaihtoehto päivähoidolle<br />
ja vanhemmat voivat itse päättää alle 3-vuotiaan osalta haluavatko he päivähoitopaikan<br />
vai kotihoidontuen. Kiukaisten kunnassa toimii myös yksityinen perhepäivähoitaja.<br />
Kesäkuun arkipäivinä lapsille järjestetään leikkikenttätoimintaa Eurakosken ja Panelian<br />
leikkikentillä klo 9.30 -11.30. Kunnan kesätöihin valitut nuoret ohjaavat lapsia<br />
65
leikkikentällä. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on järjestetty päivähoidossa 1-2-<br />
luokkalaisille koululaisille.<br />
Tällä hetkellä päivähoidossa ei ole ulkomaalaisia lapsia. Palvelut tarjotaan ulkomaalaisille<br />
samoin kuin muille kuntalaisille. Päivähoitopaikka voidaan tarjota lapselle, vaikka hänen<br />
vanhempansa olisivat kotona. Päivähoidossa ulkomaalainen lapsi on eräällä tavalla<br />
erityislapsi ja palvelu räätälöidään perheen tarpeiden mukaisesti, samoin päivähoidon<br />
arkikäytäntöön perehdyttäminen. Tarvittaessa käytetään tulkkipalveluja. Päivähoidon<br />
henkilökunta järjestää tapahtumia, joissa kaikki vanhemmat ja päivähoidosta kiinnostuneet<br />
asukkaat voivat tavata toisiaan.<br />
Terveydenhuoltopalvelut<br />
Kiukainen kuuluu Harjavallan seudun terveyskeskuskuntayhtymään, jolla on terveysasemat<br />
Eurakoskella ja Paneliassa. Pääterveysasema on Harjavallassa, jossa on vuodeosastot.<br />
Kiukainen on jaettu Eurakosken ja Panelian väestövastuualueisiin, joissa<br />
kummassakin on oma lääkäri ja 2 kotisairaanhoitajaa ja 1 perushoitaja. Hammaslääkäripalvelut<br />
Eurakosken terveysasemalla, 2 hammaslääkäriä. Lasten neuvolapalvelut ovat<br />
Eurakosken ja Panelian terveysasemilla. Äitiysneuvola on Eurakosken ja Panelian terveysasemilla.<br />
Erikoissairaanhoidon osalta Kiukainen kuuluu Satakunnan sairaanhoitopiiriin.<br />
66
KODISJOKI<br />
Kodisjoen kunnan <strong>kotouttamis</strong><strong>ohjelma</strong> on osa <strong>Rauma</strong>n kaupungin / seudun <strong>kotouttamis</strong><strong>ohjelma</strong>a,<br />
joten Kodisjoen kunta on näin sitoutunut noudattamaan myös <strong>Rauma</strong>n kaupungin<br />
<strong>kotouttamis</strong><strong>ohjelma</strong>a.<br />
Kotouttamis<strong>ohjelma</strong>n tavoitteena on turvata maahanmuuttajalle perustiedot suomalaisen<br />
yhteiskunnan toiminnasta, perusoikeuksista, velvollisuuksista ja työelämästä. Maahanmuuttajat<br />
kaipaavat tietoa omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan Suomessa sekä<br />
siitä, mistä he voivat tietoa hankkia. Maahanmuuttajatyön koordinoinnin puuttuminen on<br />
vaikeuttanut myös maahanmuuttajille suunnattua tiedottamista. Eri toimipisteistä ei esimerkiksi<br />
löydy maahanmuuttajille tarkoitettua helposti ymmärrettävää tai heidän kielelleen<br />
käännettyä materiaalia. Siksi Kodisjoen kunta pitää tärkeänä, että <strong>Rauma</strong>n seudulla<br />
olisi ainakin yksi <strong>kotouttamis</strong>ohjaaja ja toimipiste, johon maahanmuuttajat ja pakolaiset<br />
voi ohjata.<br />
Kodisjoen kunnan toimenpide-ehdotukset<br />
Kodisjoen kunta sitoutuu <strong>kotouttamis</strong>lakiin, <strong>kotouttamis</strong><strong>ohjelma</strong>an ja tulkkausmäärärahojen<br />
varaamiseen tilanteiden ja tarpeiden mukaan.<br />
Kodisjoen kunta haluaa ostaa <strong>kotouttamis</strong>en suunnittelijan / <strong>kotouttamis</strong>ohjaajan palveluita<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupungilta tarpeen mukaan, esim. tulkkipalvelut.<br />
Kodisjoelta nimetään henkilö, joka osallistuu <strong>kotouttamis</strong><strong>ohjelma</strong>an liittyvään suunnitteluun,<br />
koulutukseen yms.<br />
Halutaan olla mukana <strong>kotouttamis</strong><strong>ohjelma</strong>n mukaisessa seudullisessa yhteistyössä, jossa<br />
laaditaan kokonaisvaltainen suunnitelma tiedottamisen parantamiseksi ja jossa kerä-<br />
67
tään maahanmuuttajia ja heidän kanssaan työskenteleviä työntekijöitä varten Internetiin<br />
täydentyvä seudullinen palvelusivusto.<br />
Kiinnitetään huomiota siihen, että maahanmuuttajat saavat erityistä neuvontaa sitä tarvitessaan.<br />
Kaikkien etujen mukaista on saada tieto mahdollisimman selkeässä ja ymmärrettävässä<br />
muodossa. Esitteitä, lomakkeita ja muuta materiaalia olisi tarjolla suomeksi ja<br />
käännettynä ainakin maahanmuuttajien enemmistön kielille.<br />
Kehitetään suullista tiedottamista <strong>Rauma</strong>lla sijaitsevan toimipisteen kautta. Suullisen<br />
tiedon etuna on vastavuoroisuus eli samalla maahanmuuttajat voivat kysyä heitä kiinnostavista<br />
asioista. Jatkossa mukana tulee olla useammin maahanmuuttajataustaisia<br />
työntekijöitä, jotka voivat kertoa palveluista suoraan omalla kielellään.<br />
Halutaan olla mukana, kun viranomaisille annetaan opastusta tulkin käyttöön liittyvistä ja<br />
muistakin monikulttuurisuuteen liittyvistä asioista. Tulkit voivat vierailla työpaikoilla, joissa<br />
tarvitaan paljon tulkkipalveluja.<br />
Opetustoimi<br />
Perusopetuslain mukaan kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia.<br />
Valmistava opetus on tarkoitettu kaikille oppivelvollisuusikäisille ja kuusivuotiaille<br />
maahanmuuttajille. Valmistavan opetuksen laajuus vastaa puolen vuoden oppimäärää.<br />
Lisäksi ulkomailta alle kolme vuotta sitten muuttaneet oppilaat ovat oikeutettuja tukiopetukseen.<br />
Maahanmuuttajaoppilaat ovat vapaaehtoisesti oikeutettuja osallistumaan myös<br />
oman äidinkielen opetukseen.<br />
Sisällöllisesti maahanmuuttajien opetus noudattaa peruskoulun opetussuunnitelman perusteita<br />
sekä jokaisen koulun omaa opetussuunnitelmaa. Käytännössä pyritään siihen,<br />
että kaikki oppilaat saavat peruskoulun päättötodistuksen ja mahdollisuuden jatkokoulutukseen.<br />
68
Opetuksen ja arvioinnin tueksi maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia HOJKS eli henkilökohtainen<br />
opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Neuvotteluissa oppilaan<br />
huoltajien kanssa käytetään tulkkia, mikäli heidän kielitaitonsa ei ole riittävä.<br />
Mahdollisuuksien mukaan maahanmuuttajaoppilaalle järjestetään kielitaitoinen avustaja.<br />
Oppilailla on oikeus myös oman äidinkielen opetukseen, mikäli opetusryhmään tulee<br />
lukukauden alussa vähintään neljä oppilasta.<br />
Jokaisella peruskoulun oppilaalla on mahdollisuus osallistua evankelisluterilaiseen uskonnon<br />
opetukseen, vaikka hän ei kuuluisikaan evankelisluterilaiseen kirkkoon. Mikäli<br />
oppilas kuuluu johonkin muuhun uskontokuntaan, hänet voidaan vapauttaa koulun yleisestä<br />
uskonnon opetuksesta tai opettaa hänelle muuta uskontoa, jos opetusryhmään<br />
tulee vähintään kolme oppilasta.<br />
Kodisjoen kunnassa on yksi koulu 1.-6.luokan oppilaille ja 7.-9.luokan oppilaista useimmat<br />
käyvät <strong>Rauma</strong>n Uotilanrinteen peruskoulua. Näissä kouluissa ei ole vielä ollut opetusryhmiä<br />
maahanmuuttajaoppilaille.<br />
Ehdotuksia opetuksen parantamiseksi:<br />
Kodisjoella <strong>kotouttamis</strong><strong>ohjelma</strong>sta vastaamaan nimetty henkilö selvittää yhteistyömahdollisuudet<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupungin ja ympäristökuntien kanssa maahanmuuttajien opetusasioissa.<br />
Esimerkiksi valmistavan opetuksen ryhmiä tulee järjestää tarpeen mukaan.<br />
Seutukunnallisesti myös tukiopetuksen määrää suomen kielessä tulee lisätä tarpeen ja<br />
resurssien mukaisesti.<br />
Vapaa-aika, liikunta- ja nuorisotoimi<br />
69
Kodisjoella voi vapaa-aikana käyttää kirjastopalveluita, osallistua kulttuuri- ja liikuntaharrastuksiin<br />
sekä opiskella esimerkiksi kansalaisopistossa. Yleensäkin liikunta- ja nuorisotoimen<br />
palvelut ovat tasavertaisesti kaikkien kodisjokilaisten käytettävissä.<br />
Ehdotuksia liikunta- ja nuorisotoimen parantamiseksi:<br />
Hankitaan Kodisjoen kirjastoon monikielistä materiaalia tarpeen mukaan ja opastetaan<br />
maahanmuuttajia käyttämään kirjastojen monipuolisia palveluja.<br />
Tuetaan maahanmuuttajien mahdollisuuksia yhteydenpitoon muualle sijoittuneiden samakulttuuristen<br />
henkilöiden ja ryhmien kanssa.<br />
Tuetaan kolmannen sektorin kautta kulttuuri- ja vapaa-aikasektorilla maahanmuuttajia<br />
työllistäviä erityishankkeita.<br />
Tuetaan maahanmuuttajia osallistumaan seutukunnan alueella oleviin kerhoihin ja harrastuksiin.<br />
Kehitetään nuorison kerho- ja leiritoimintaa monikulttuurisempaan suuntaan.<br />
Pyritään aktivoimaan eri lajiryhmiä rekrytoimaan liikuntaan ja urheilutyöhön nykyistä<br />
enemmän myös maahanmuuttajia ja huomioimaan palvelutarjonnassa myös heidän tarpeensa.<br />
Sosiaalitoimi<br />
Sosiaalitoimen tulee yhdessä muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa luoda sellaiset<br />
tukitoimet, joilla voidaan estää maahanmuuttajien sosiaalinen syrjäytyminen. Erityistä<br />
huomiota tulee kiinnittää niihin maahanmuuttajiin, jotka kielitaidottomuudesta, alhaisesta<br />
70
koulutustasosta ja huonosta suomalaisen yhteiskunnan tuntemuksesta johtuen ovat<br />
suurimmassa vaarassa syrjäytyä.<br />
Maahanmuuttajalla, joka ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi tai joka hakee toimeentulotukea,<br />
on oikeus yhteistyössä kunnan ja työvoimatoimiston kanssa laadittavaan kotoutumissuunnitelmaan.<br />
Suunnitelma on laadittava viimeistään silloin, kun asiakkaan työttömyys<br />
tai toimeentulotuen saaminen on kestänyt viisi kuukautta. Kotoutumissuunnitelmaa<br />
tehtäessä mukana ovat maahanmuuttaja, työvoimatoimiston työntekijä ja<br />
kunnan sosiaalitoimen työntekijä.<br />
Kodisjokilaiset käyttävät <strong>Rauma</strong>n työvoimatoimiston palveluja, joten yhteistyön tiivistäminen<br />
työvoimatoimiston ja sosiaalitoimen välillä maahanmuuttajien asioissa on tärkeää.<br />
Lisäksi kunnan tulee järjestää maahanmuuttajille kielen perusopetus. Aikuisten maahanmuuttajien<br />
suomen kielen opetus toteutetaan työvoimapoliittisena koulutuksena työvoima-toimistossa.<br />
Myös ikääntyneillä maahanmuuttajilla on oikeus suomen kielen opetukseen.<br />
Yksilö- ja perhekohtaista kotoutumista tuetaan kotoutumissuunnitelmien mukaisesti.<br />
Maahanmuuttajaperheen lapsi tutustuu päivähoidossa suomalaisiin lapsiin ja oppii suomen<br />
kieltä. Lapset oppivat myös hyväksymään toistensa erilaisuutta ja oppivat toisiltaan<br />
leikkejä, lauluja, perinteitä ja kulttuuria. Siksi leikki-ikäisen maahanmuuttajalapsen on<br />
tärkeää olla päivähoidossa, vaikka vanhemmat olisivatkin kotona. Lapsen kielellisen kehityksen<br />
tukeminenhan kuuluu päivähoidon tehtäviin. Lisäksi lasten oman kulttuurin ja<br />
äidinkielen tukeminen on erittäin tärkeätä lapsen oman identiteetin muodostumisessa.<br />
Kodisjoella päivähoitoa järjestetään ryhmäperhepäiväkodissa ja perhepäivähoitajan kotona.<br />
Esikouluikäisille on oma ryhmä.<br />
Kaikilla ikääntyneillä vanhuksilla on oikeus vanhusten sosiaalipalveluihin, joista tärkeimpiä<br />
ovat kotipalvelut sekä erilaiset tukipalvelut, palveluasuminen ja vanhainkotihoito.<br />
71
Ehdotuksia sosiaalitoimen palvelujen kehittämiseen:<br />
Sosiaalitoimesta <strong>kotouttamis</strong><strong>ohjelma</strong>an nimetty vastuuhenkilö tekee yhteistyötä <strong>Rauma</strong>n<br />
kaupungin <strong>kotouttamis</strong>ohjaajan kanssa.<br />
Yksilökohtaiset kotoutumissuunnitelmat tehdään ja tarkistetaan yhteistyössä sosiaalitoimen<br />
ja työvoimatoimiston työntekijöiden kanssa.<br />
Lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tukemiseksi luodaan alueelliset verkostot ja<br />
moniammatilliset työryhmät.<br />
Sosiaalitoimi on mukana seutukunnallisessa tukihenkilötoiminnan suunnittelussa.<br />
Sosiaalitoimi osallistuu seutukunnalliseen maahanmuuttajille tarkoitettuun erilaisia arkielämän<br />
taitoja kehittävään toimintaan tarpeen mukaan.<br />
Leikki-ikäisille maahanmuuttajalapsille tulisi järjestää päivähoitopaikka, vaikka vanhemmat<br />
olisivatkin kotona.<br />
Säännöllistä kotipalvelua tarvitsevalle maahanmuuttajalle tehtävässä henkilökohtaisessa<br />
hoito- ja palvelusuunnitelmassa huomioidaan myös <strong>kotouttamis</strong><strong>ohjelma</strong>n mukaiset palvelut.<br />
Eläkeikäisille maahanmuuttajille pyritään järjestämään suomen kielen opetusta mahdollisuuksien<br />
mukaan.<br />
72
KÖYLIÖ<br />
Perusopetus<br />
Yhdeksänvuotinen perusopetus antaa köyliöläisille koululaisille hyvän pohjakoulutuksen<br />
ja valmiuden jatko-opintoihin ja työelämään. Perusopetusta annetaan neljässä toimipisteessä:<br />
Kankaanpään, Kepolan ja Vuorenmaan kouluissa opetetaan luokkien 1-6 ja Lallin<br />
koulussa 7-9 luokkien oppilaita. Kuntaan muuttavat vierasmaalaiset oppilaat käyttävät<br />
samoja koululaitoksen palveluja kuin suomalaiset oppilaat. Kunta järjestää tukiopetusta<br />
maahanmuuttajaoppilaalle tarpeen vaatiessa. Lisäksi maahanmuuttajaoppilas voidaan<br />
sijoittaa vuotta alemmalle luokalle, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi.<br />
Lukiot<br />
Mikäli köyliöläiset nuoret haluavat jatkaa peruskoulun jälkeen lukio-opintoja, niin he voivat<br />
hakeutua opiskelemaan esimerkiksi Säkylän, Huittisten ja Euran lukioihin.<br />
Kulttuuritoimi<br />
Köyliön kunnalla on Huittisten musiikkioppilaitoksen kanssa sopimus 10 köyliöläisen<br />
nuoren opiskelupaikasta oppilaitoksessa. Kunta avustaa opiskelijoita maksamalla kotikuntaosuuksista<br />
60 %.<br />
Kirjastot<br />
Köyliön pääkirjasto sijaitsee Kepolassa. Lisäksi on käytettävissä Kankaanpään, Tuiskulan,<br />
Voitoisten ja Vuorenmaan lainausasema. Kirjaston palvelut ovat myös maahanmuuttajien<br />
käytössä, sieltä on mahdollista lainata mm. vieraskielistä kirjallisuutta.<br />
Liikunta- ja nuorisotoimi<br />
Liikuntapalvelut ovat kaikkien köyliöläisten käytössä. Liikuntatoimi sisältää mm. kunnan<br />
mestaruuskilpailut (yleisurheilu, suunnistus, hiihto, maastojuoksu, saappaanheitto). Työikäisille<br />
tarkoitettu KÖYLIÖ KUNTOILEMAAN-KAMPANJA on jatkunut v. 1995 alkaen.<br />
Muussa kuntourheilussa ovat esillä Huovinretket, Kertun Kirmaisu (naisten kuntotapahtuma),<br />
Satakunnan haastepyöräily, kuntosalivuorot, uimahallikuljetukset yms. Lisäksi on<br />
73
puulaakitoimintaa yksin sekä yhdessä Euran ja Säkylän liikuntatoimien kanssa (lentopallo,<br />
jalkapallo, kaukalopallo, pesäpallo). Lasten uimakoulu järjestetään kesäisin Euran<br />
uimahallissa.<br />
Köyliön Lallit ry. on Köyliön ainoa toimiva urheiluseura. Lallit ry. on yleisseura, jonka harrastamat<br />
lajit ovat hiihto, ampumahiihto, pesäpallo, lentopallo, voimistelu, yleisurheilu ja<br />
suunnistus.<br />
Kunnan ylläpitämät nuorisotilat ovat Kepolan nuorisotalo, jossa on Partiolippukunta Lallin<br />
Partio ry:llä oma partiokolonsa sekä Yttilän museokoulun nuorisotila. Varsinainen<br />
nuorisotoiminta sisältää mm. retki- ja leiritoimintaa sekä ”nuokkaritoimintaa”. Keskeisiä<br />
nuorisojärjestöjä ovat: Partio, Köyliön 4H-yhdistys, palokuntien nuoriso-osastot ja yläasteen<br />
oppilaskunta.<br />
Sosiaalipalvelut<br />
Sosiaalihuollolla tarkoitetaan sosiaalipalveluja, toimeentulotukea, sosiaaliavustuksia,<br />
sosiaalista luottoa ja niihin liittyviä toimintoja, joiden tarkoituksena on edistää ja ylläpitää<br />
yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä.<br />
Maahanmuuttajilla on muiden köyliöläisten tavoin tasavertaiset oikeudet kunnallisten<br />
sosiaalipalvelujen käyttöön.<br />
Sosiaalitoimen tulee yhdessä muiden viranomaisten kanssa luoda sellaiset tukitoimet,<br />
joilla voidaan estää maahanmuuttajien sosiaalinen syrjäytyminen. Erityistä huomiota tulee<br />
kiinnittää niihin maahanmuuttajiin, jotka kielitaidottomuudesta ja alhaisesta koulutustasosta<br />
johtuen ovat vaarassa syrjäytyä.<br />
Sosiaalityöntekijä laatii yhdessä asiakkaan ja työvoimatoimiston kanssa kotoutussuunnitelman<br />
olemassa olevia palveluja hyödyntäen. Yksilö- ja perhekohtaista kotoutumista<br />
tuetaan kotoutussuunnitelmien mukaisesti. Suunnitelmat tarkistetaan yhdessä maahanmuuttajan,<br />
työvoimaviranomaisten ja/tai muiden asiantuntijoiden kanssa. Tarvittavia<br />
tulkkipalveluja ostetaan mm. Turun tulkkikeskuksesta tai mahdollisuuksien mukaan<br />
<strong>Rauma</strong>n <strong>kotouttamis</strong>ohjaajalta. Maahanmuuttajalla tulee olla oikeus oman äidinkielensä<br />
säilyttämiseen.<br />
74
Päivähoidon tarkoituksena on antaa turvallista ja luotettavaa hoitoa lapsille, jotka vanhempien<br />
ansiotyön tai muun syyn vuoksi ovat päivittäisen hoidon tarpeessa. Päivähoidossa<br />
on noin 100 lasta. Koululaisille tarjotaan hoitopaikka 1. luokan ajaksi. Lasten päivähoito<br />
on Köyliössä järjestetty perhepäivähoitona joko perhepäivähoitajan kotona, lasten<br />
omassa kodissa, kolmiperhehoitona tai ryhmäperhehoitona. Kankaanpäässä ja Kepolassa<br />
on mahdollisuus ryhmäperhepäivähoitoon. Maahanmuuttajien lapset sijoitetaan<br />
muiden lasten tapaan perhepäivähoitoon. Heidän kulttuurista johtuvat erityistarpeensa<br />
pyritään huomioimaan päivähoidossa mahdollisuuksien mukaan. Perhepäivähoidossa<br />
lapset saavat hoitoa ja kasvatusta kodikkaassa ympäristössä. Perhepäiväkodeissa toimitaan<br />
pienissä 4-5 lapsen ryhmissä, joten tämä hoitomuoto sopii hyvin pienille lapsille.<br />
Myös ryhmäperhekodeissa hoito on kodinomaista. Kahden tai kolmen hoitajan vastuulla<br />
on joko 8 tai 12 kokopäivähoitoa tarvitsevaa lasta.<br />
Esiopetusta järjestetään koko 6-vuotiaiden ikäryhmälle kahdessa toimipisteessä. Ryhmät<br />
muodostuvat lapsen tulevan koulun mukaan. Kepolan kouluun menevät lapset käyvät<br />
esikoulun Kepolassa, Kankaanpään ja Vuorenmaan kouluihin menevät lapset Vuorenmaalla.<br />
Esikoulussa noudatetaan Köyliön kunnan esiopetussuunnitelmaa, jonka mukaan suunnittelussa<br />
ja toteutuksessa otetaan huomioon lapsen yksilöllinen kasvu ja kehitys. Esikoulussa<br />
lapsi saa uusia ystäviä, tutustuu tuleviin koulutovereihinsa ja oppii toimimaan<br />
ryhmässä. Leikillä on merkittävä osuus toiminnassa. Lapsella on mahdollisuus monipuoliseen<br />
työskentelyyn satujen, laulujen, askartelujen, liikunnan ja monen muun asian parissa.<br />
Tärkeitä tavoitteita ovat mm. lapsen omatoimisuuden ja itseluottamuksen sekä<br />
kouluvalmiuksien kehittäminen. Erilaiset retket, juhlat ja tapahtumat kuuluvat esikoulun<br />
<strong>ohjelma</strong>an. Vanhemmille järjestetään vanhempainiltoja, keskustelutilaisuuksia ym. toiveiden<br />
ja tarpeiden mukaan.<br />
Vanhusten palvelukeskuksessa on palveluja ja toimintaa köyliöläisille eläkeläisille. Palvelukeskuksessa<br />
on mahdollista ruokailla arkipäivisin. Lisäksi siellä on kerhotoimintaa,<br />
askartelua, keskustelua ja yhdessäoloa, jalkahoitajan palveluita, hierontaa, pesulapalveluita<br />
ja kaksi asuinhuonetta tilapäistä asumista varten sekä lepotila päivähoitoon tuleville<br />
vanhuksille.<br />
75
Köyliössä kotipalvelun avulla tuetaan ja autetaan asiakkaan kotona selviytymistä hänen<br />
tarpeiden mukaan. Kotiavun on tarkoitus olla asiakkaan toimintakykyä ylläpitävää ja<br />
edistävää, joten asiakasta asutetaan niissä asioissa, joissa hän ei itse selviydy.<br />
Kotipalvelu on kaikille kuntalaisille tarkoitettua yleistä sosiaalipalvelua. Kotipalveluun<br />
kuuluu lisäksi tukipalveluja. Kotipalvelua voi saada sairauden, alentuneen toimintakyvyn,<br />
vaikean perhetilanteen ja vammaisuuden perusteella. Kotipalvelu huolehtii ravinnosta,<br />
asiakkaan henkilökohtaisesta hoidosta ja huolenpidosta, välttämättömästä asunnon hoidosta<br />
ja hygieniasta, vaatehuollosta, tarpeenmukaisesta asioinnista kodin ulkopuolella,<br />
asiakkaan omatoimisuuden edistämisestä ja aktivoinnista sekä ohjauksesta ja neuvonnasta.<br />
Kotipalvelun yleisimpiä käyttäjiä ovat vanhukset, vammaiset ja lapsiperheet. Kotipalvelua<br />
järjestetään tilanteen, avuntarpeen ja työvoiman saatavuuden mukaan.<br />
Vanhainkoti toimii Säkylän ja Köyliön kansanterveystyön kuntayhtymässä, osoite Välskärintie<br />
5, 27800 SÄKYLÄ.<br />
Vammaiset henkilöt saavat samat ja samoin perustein kuin muutkin kuntalaiset. Lisäksi<br />
heille on erityispalveluja niissä asioissa, joissa yleiset sosiaalipalvelut eivät riitä. Erityispalveluja<br />
ovat mm. vaikeavammaisten palveluasuminen, asunnon muutostöiden tukeminen<br />
ja asunnon varustaminen tarvittavin apuvälinein. Vammaisen henkilön avustajalle<br />
voidaan maksaa omaishoidontukea tai tukea vaikeavammaisen henkilökohtaisen avustajan<br />
palkkaamiseen. Vammaisten kuljetuspalvelua voidaan hakea työ- ja opiskelumatkoihin<br />
sekä vapaa-ajan matkoihin. Vaikeasti kuulo-, näkö- ja puhevammaiset henkilöt<br />
voivat saada taloudellista tukea tulkin käytönkustannuksiin. Vammainen henkilö voi olla<br />
oikeutettu myös kelan maksamaan vammaistukeen.<br />
Kehitysvammaisella henkilöllä on oikeus saada erityishuoltoa kehitysvammahuoltolain<br />
perusteella, jos hän ei voi saada tarpeellisia palveluja muun lain perusteella. Satakunnan<br />
erityishuoltopiirin kuntayhtymä huolehtii yhteistyössä sosiaaliosaston kanssa köyliöläisten<br />
kehitysvammaisten palvelujen järjestämisessä.<br />
76
Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen<br />
liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Lisäksi tavoitteena on myös edistää<br />
päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Eurassa<br />
sijaitseva Päihdeklinikka tarjoaa A-klinikkapalveluja myös köyliöläisille. Päihdeklinikka<br />
auttaa alkoholi-lääke ja huumeongelmissa, erilaisissa riippuvuuksissa sekä elämänhallintaan<br />
liittyvissä kysymyksissä.<br />
Terveydenhuoltopalvelut<br />
Perusterveydenhuollon osalta Köyliö kuuluu Säkylän ja Köyliön kansanterveystyön kuntayhtymään,<br />
jolla on terveysasema Kepolassa ja neuvolapiste myös Kankaanpäässä.<br />
Erikoissairaanhoidon osalta Köyliö kuuluu Satakunnan sairaanhoitopiiriin. Säkylän-<br />
Köyliön terveyskeskuksen palveluihin kuuluu myös psykologin palvelut. Erityisesti terveydenhuoltoalalla<br />
kulttuurierojen tuntemus ja tulkkipalvelut ovat tärkeitä.<br />
Asuminen<br />
Köyliön kunnassa vapaana olevista vuokra-asunnoista antavat tietoja Kiinteistö Oy Köyliön<br />
vuokra-asunnot (Säkylän Talopalvelu Oy) ja Köyliön kunta (Kunnanvirasto).<br />
Maahanmuuttajien kotoutuksen edistäminen<br />
Maahanmuuttajien määrä Köyliössä on vähäinen. Nykyisillä resursseilla pystytään vastaamaan<br />
olemassa oleviin tarpeisiin.<br />
77
LAPPI<br />
Kotouttamis<strong>ohjelma</strong>n tavoitteena on turvata maahanmuuttajalle perustiedot suomalaisen<br />
yhteiskunnan toiminnasta, perusoikeuksista, velvollisuuksista ja työelämästä. Maahanmuuttajat<br />
kaipaavat tietoa omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan Suomessa sekä<br />
siitä, mistä he voivat tietoa hankkia. Maahanmuuttajatyön koordinoinnin puuttuminen on<br />
vaikeuttanut myös maahanmuuttajille suunnattua tiedottamista. Eri toimipisteistä ei esimerkiksi<br />
löydy maahanmuuttajille tarkoitettua helposti ymmärrettävää tai heidän kielelleen<br />
käännettyä materiaalia. Siksi Lapin kunta pitää tärkeänä, että <strong>Rauma</strong>n seudulla olisi<br />
ainakin yksi <strong>kotouttamis</strong>ohjaaja ja toimipiste, johon maahanmuuttajat ja pakolaiset voi<br />
ohjata.<br />
Lapin kunnassa on asukkaita 3260 (1.1.2005), joista ulkomaalaisia on 11. Lapin kunnan<br />
palvelut ovat kaikkien kuntalaisten käytettävissä. Koska kunnassamme asuu vähän ulkomaalaisia,<br />
ei yksinomaan heille suunnattuja palveluja ole. Pienen kunnan vahvuutena<br />
on inhimillisyys ja pyrkimys kaikkia kohtuullisesti tyydyttäviin ja joustaviin palveluihin.<br />
Lisää palveluista on kerrottu Lapin kunnan nettisivuilla osoitteessa www.lappi.fi.<br />
Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen<br />
Lapin kunta sitoutuu <strong>kotouttamis</strong>lakiin, <strong>kotouttamis</strong><strong>ohjelma</strong>an ja tulkkausmäärärahojen<br />
varaamiseen tilanteiden ja tarpeiden mukaan.<br />
Lapin kunta haluaa ostaa <strong>kotouttamis</strong>en suunnittelijan / <strong>kotouttamis</strong>ohjaajan palveluita<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupungilta tarpeen mukaan, esim. tulkkipalvelut.<br />
Lapista on nimetty kaksi henkilöä, jotka osallistuvat <strong>kotouttamis</strong><strong>ohjelma</strong>an liittyvään<br />
suunnitteluun, koulutukseen yms.<br />
79
Halutaan olla mukana <strong>kotouttamis</strong><strong>ohjelma</strong>n mukaisessa seudullisessa yhteistyössä, jossa<br />
laaditaan kokonaisvaltainen suunnitelma tiedottamisen parantamiseksi ja jossa kerätään<br />
maahanmuuttajia ja heidän kanssaan työskenteleviä työntekijöitä varten Internetiin<br />
täydentyvä seudullinen palvelusivusto.<br />
Kiinnitetään huomiota siihen, että maahanmuuttajat saavat erityistä neuvontaa sitä tarvitessaan.<br />
Kaikkien etujen mukaista on saada tieto mahdollisimman selkeässä ja ymmärrettävässä<br />
muodossa. Esitteitä, lomakkeita ja muuta materiaalia olisi tarjolla suomeksi ja<br />
käännettynä ainakin maahanmuuttajien enemmistön kielille.<br />
Kehitetään suullista tiedottamista <strong>Rauma</strong>lla sijaitsevan toimipisteen kautta. Suullisen<br />
tiedon etuna on vastavuoroisuus eli samalla maahanmuuttajat voivat kysyä heitä kiinnostavista<br />
asioista. Jatkossa mukana tulee olla useammin maahanmuuttajataustaisia<br />
työntekijöitä, jotka voivat kertoa palveluista suoraan omalla kielellään.<br />
Halutaan olla mukana, kun viranomaisille annetaan opastusta tulkin käyttöön liittyvistä ja<br />
muistakin monikulttuurisuuteen liittyvistä asioista. Tulkit voivat vierailla työpaikoilla, joissa<br />
tarvitaan paljon tulkkipalveluja.<br />
Perusopetus<br />
Perusopetuslain mukaan kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia.<br />
Valmistava opetus on tarkoitettu kaikille oppivelvollisuusikäisille ja kuusivuotiaille<br />
maahanmuuttajille. Valmistavan opetuksen laajuus vastaa puolen vuoden oppimäärää.<br />
Lisäksi ulkomailta alle kolme vuotta sitten muuttaneet oppilaat ovat oikeutettuja tukiopetukseen.<br />
Maahanmuuttajaoppilaat ovat vapaaehtoisesti oikeutettuja osallistumaan myös<br />
oman äidinkielen opetukseen.<br />
Sisällöllisesti maahanmuuttajien opetus noudattaa peruskoulun opetussuunnitelman perusteita<br />
sekä jokaisen koulun omaa opetussuunnitelmaa. Käytännössä pyritään siihen,<br />
80
että kaikki oppilaat saavat peruskoulun päättötodistuksen ja mahdollisuuden jatkokoulutukseen.<br />
Opetuksen ja arvioinnin tueksi maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia HOJKS eli henkilökohtainen<br />
opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Neuvotteluissa oppilaan<br />
huoltajien kanssa käytetään tulkkia, mikäli heidän kielitaitonsa ei ole riittävä.<br />
Mahdollisuuksien mukaan maahanmuuttajaoppilaalle järjestetään kielitaitoinen avustaja.<br />
Oppilailla on oikeus myös oman äidinkielen opetukseen, mikäli opetusryhmään tulee<br />
lukukauden alussa vähintään neljä oppilasta.<br />
Jokaisella peruskoulun oppilaalla on mahdollisuus osallistua evankelisluterilaiseen uskonnon<br />
opetukseen, vaikka hän ei kuuluisikaan evankelisluterilaiseen kirkkoon. Mikäli<br />
oppilas kuuluu johonkin muuhun uskontokuntaan, hänet voidaan vapauttaa koulun yleisestä<br />
uskonnon opetuksesta tai opettaa hänelle muuta uskontoa, jos opetusryhmään<br />
tulee vähintään kolme oppilasta.<br />
Lapin kunnassa on neljä 1-6 luokka-asteen koulua: 2-opettajaiset Kauklaisten ja Kodiksamin<br />
koulut, 3-opettajainen Kullanperän koulu sekä Kirkonkylän koulu, jossa on 7 luokanopettajaa.<br />
Peruskoulu 7.-9.luokan lappilaiset suorittavat <strong>Rauma</strong>n Uotilanrinteen koulussa.<br />
Näissä kouluissa ei ole vielä ollut opetusryhmiä maahanmuuttajaoppilaille.<br />
Lapissa annetaan esiopetusta 3 esiopetusryhmässä, jotka toimivat Kirkonkylän, Kodiksamin<br />
ja Kullanperän koulujen yhteydessä. Lisäksi Kirkonkylässä toimii lasten aamu- ja<br />
iltapäiväkerho Hunsala.<br />
Ehdotuksia opetuksen parantamiseksi:<br />
Lapissa <strong>kotouttamis</strong><strong>ohjelma</strong>sta vastaamaan nimetty henkilö selvittää yhteistyömahdollisuudet<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupungin ja ympäristökuntien kanssa maahanmuuttajien opetusasioissa.<br />
Esimerkiksi valmistavan opetuksen ryhmiä tulee järjestää tarpeen mukaan. Seutu-<br />
81
kunnallisesti myös tukiopetuksen määrää suomen kielessä tulee lisätä tarpeen ja resurssien<br />
mukaisesti.<br />
Kulttuuritoimi<br />
Lapissa toimii erilaisia kulttuuriryhmiä, kuten VPK:n soittokunta, Lapponia-kuoro, Lappikvartetti,<br />
Patolampiteatteri ja Lasten tanhuryhmät. Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna<br />
Lapissa järjestetään kotiseutu- ja kulttuuritapahtuma Lapin Löylypäivät. Lapissa toimii 4<br />
urheiluseuraa: Lapin Salama, Lapin Tempo, Lapin Narvi-Pallo ja Lapin In-Ratsastajat.<br />
Lapissa voi harrastaa joukkuepeleistä lentopalloa ja salibandya. Lisäksi on tarjolla jumppaa<br />
sekä naisille että miehille omat ryhmät sekä selkä-hartiajumppaa kaikille. Lapsille<br />
järjestetään myös urheilukoulutoimintaa. Nuorille on lisäksi tarjolla tanssillista voimistelua.<br />
Lapin liikuntapaikkaverkosto sisältää kuntosalin, liikuntahallin, urheilukentän, 2 kuntorataa<br />
ja 5 jääkiekkokenttää.<br />
Kirjastot<br />
Lappilaisille on tarjolla hyvätasoiset tämän päivän vaatimuksia vastaavat kirjastopalvelut.<br />
Kunnankirjasto sijaitsee kirkonkylässä ja palvelee kuntalaisia talviaikana 6 päivänä<br />
viikossa, kesäaikana 5 päivänä. Kirjastolla on yksi lainausasema Ruonan kylässä. Lisäksi<br />
Eurajoen kirjastoauto kiertää Lapin sivukylissä keskiviikkoisin.<br />
Liikunta- ja nuorisotoimi<br />
Nuorisotalo Lappari tarjoaa nuorille viihtyisät tilat yhdessäoloon. Nuorisotalo on avoinna<br />
arkisin klo 22.00 asti ja viikonloppuisin klo 24.00 asti. <strong>Rauma</strong>n kansalaisopisto järjestää<br />
opintopiirejä myös Lapissa.<br />
Ehdotuksia liikunta- ja nuorisotoimen parantamiseksi:<br />
82
Hankitaan Lapin kirjastoon monikielistä materiaalia tarpeen mukaan ja opastetaan maahanmuuttajia<br />
käyttämään kirjastojen monipuolisia palveluja.<br />
Tuetaan maahanmuuttajien mahdollisuuksia yhteydenpitoon muualle sijoittuneiden samakulttuuristen<br />
henkilöiden ja ryhmien kanssa.<br />
Tuetaan kolmannen sektorin kautta kulttuuri- ja vapaa-aikasektorilla maahanmuuttajia<br />
työllistäviä erityishankkeita.<br />
Tuetaan maahanmuuttajia osallistumaan seutukunnan alueella oleviin kerhoihin ja harrastuksiin.<br />
Kehitetään nuorison kerho- ja leiritoimintaa monikulttuurisempaan suuntaan.<br />
Pyritään aktivoimaan eri lajiryhmiä rekrytoimaan liikuntaan ja urheilutyöhön nykyistä<br />
enemmän myös maahanmuuttajia ja huomioimaan palvelutarjonnassa myös heidän tarpeensa.<br />
Sosiaalipalvelut<br />
Sosiaalitoimen tulee yhdessä muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa luoda sellaiset<br />
tukitoimet, joilla voidaan estää maahanmuuttajien sosiaalinen syrjäytyminen. Erityistä<br />
huomiota tulee kiinnittää niihin maahanmuuttajiin, jotka kielitaidottomuudesta, alhaisesta<br />
koulutustasosta ja huonosta suomalaisen yhteiskunnan tuntemuksesta johtuen ovat<br />
suurimmassa vaarassa syrjäytyä.<br />
83
Maahanmuuttajalla, joka ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi tai joka hakee toimeentulotukea,<br />
on oikeus yhteistyössä kunnan ja työvoimatoimiston kanssa laadittavaan kotoutumissuunnitelmaan.<br />
Suunnitelma on laadittava viimeistään silloin, kun asiakkaan työttömyys<br />
tai toimeentulotuen saaminen on kestänyt viisi kuukautta. Kotoutumissuunnitelmaa<br />
tehtäessä mukana ovat maahanmuuttaja, työvoimatoimiston työntekijä ja<br />
kunnan sosiaalitoimen työntekijä.<br />
Lappilaiset käyttävät <strong>Rauma</strong>n työvoimatoimiston palveluja, joten yhteistyön tiivistäminen<br />
työvoimatoimiston ja sosiaalitoimen välillä maahanmuuttajien asioissa on tärkeää.<br />
Lisäksi kunnan tulee järjestää maahanmuuttajille kielen perusopetus. Aikuisten maahanmuuttajien<br />
suomen kielen opetus toteutetaan työvoimapoliittisena koulutuksena työvoimatoimistossa.<br />
Myös ikääntyneillä maahanmuuttajilla on oikeus suomen kielen opetukseen.<br />
Yksilö- ja perhekohtaista kotoutumista tuetaan kotoutumissuunnitelmien mukaisesti.<br />
Maahanmuuttajaperheen lapsi tutustuu päivähoidossa suomalaisiin lapsiin ja oppii suomen<br />
kieltä. Lapset oppivat myös hyväksymään toistensa erilaisuutta ja oppivat toisiltaan<br />
leikkejä, lauluja, perinteitä ja kulttuuria. Siksi leikki-ikäisen maahanmuuttajalapsen on<br />
tärkeää olla päivähoidossa, vaikka vanhemmat olisivatkin kotona. Lapsen kielellisen kehityksen<br />
tukeminenhan kuuluu päivähoidon tehtäviin. Lisäksi lasten oman kulttuurin ja<br />
äidinkielen tukeminen on erittäin tärkeätä lapsen oman identiteetin muodostumisessa.<br />
Lapissa päivähoitoa järjestetään päiväkodissa, kahdessa ryhmäperhepäiväkodissa ja<br />
perhepäivähoitajien kotona. Esikouluikäisille on omat ryhmänsä. Lisäksi päivähoidon<br />
piirissä olevilla esikoululaisilla on mahdollisuus osallistua iltapäivähoitoon koululaisten<br />
aamu- ja iltapäiväkerhossa Hunsalassa.<br />
Kaikilla ikääntyneillä vanhuksilla on oikeus vanhusten sosiaalipalveluihin, joista tärkeimpiä<br />
ovat kotihoito sekä erilaiset tukipalvelut, palveluasuminen ja vanhainkotihoito. Lapissa<br />
vanhustenhuollon keskuksena toimii Linnavuoren palvelukeskus, jossa toimivat koti-<br />
84
hoitotoimisto, 8-paikkainen dementiakoti Kuunlilja, 16-paikkainen palveluasumisen yksikkö<br />
Kirsikka ja 26-paikkainen laitoshoitoa antava hoito-osasto. Lapin kunnan sosiaalipalveluista<br />
on kerrottu lisää Lapin kunnan nettisivuilla osoitteessa www.lappi.fi/sosiaalija<br />
terveystoimi.<br />
Päihdeklinikka järjestää päihdepalveluja ja ohjaa jatkohoitoihin yhdessä sosiaalitoimen<br />
kanssa. Lisäksi sosiaalitoimella on ostopalvelusopimus <strong>Rauma</strong>n kriisikeskuksen palveluista<br />
ja <strong>Rauma</strong>n Seudun Nuorisoaseman palveluista.<br />
Ehdotuksia sosiaalitoimen palvelujen kehittämiseen:<br />
Sosiaalitoimesta <strong>kotouttamis</strong><strong>ohjelma</strong>an nimetty vastuuhenkilö tekee yhteistyötä <strong>Rauma</strong>n<br />
kaupungin <strong>kotouttamis</strong>ohjaajan kanssa.<br />
Yksilökohtaiset kotoutumissuunnitelmat tehdään ja tarkistetaan yhteistyössä sosiaalitoimen<br />
ja työvoimatoimiston työntekijöiden kanssa.<br />
Lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tukemiseksi luodaan alueelliset verkostot ja<br />
moniammatilliset työryhmät.<br />
Sosiaalitoimi on mukana seutukunnallisessa tukihenkilötoiminnan suunnittelussa.<br />
Sosiaalitoimi osallistuu seutukunnalliseen maahanmuuttajille tarkoitettuun erilaisia arkielämän<br />
taitoja kehittävään toimintaan tarpeen mukaan.<br />
Leikki-ikäisille maahanmuuttajalapsille tulisi järjestää päivähoitopaikka, vaikka vanhemmat<br />
olisivatkin kotona.<br />
Säännöllistä kotipalvelua tarvitsevalle maahanmuuttajalle tehtävässä henkilökohtaisessa<br />
hoito- ja palvelusuunnitelmassa huomioidaan myös <strong>kotouttamis</strong><strong>ohjelma</strong>n mukaiset palvelut.<br />
85
Eläkeikäisille maahanmuuttajille pyritään järjestämään suomen kielen opetusta mahdollisuuksien<br />
mukaan.<br />
Terveydenhuoltopalvelut<br />
Lapin kunnassa perusterveydenhuoltopalvelut järjestää <strong>Rauma</strong>n kansanterveystyön<br />
kuntayhtymä. Lapin terveyskeskuksessa on lääkärin ja hammaslääkärin vastaanotto,<br />
äitiys- ja lastenneuvola ja laboratorio. Lisäksi ovat kotihoidon sairaanhoitajan ja erikoissairaanhoitajan<br />
palvelut sosiaalitoimessa. Erikoissairaanhoitoa järjestää Satakunnan<br />
sairaanhoitopiiri, jonka toimipisteitä on <strong>Rauma</strong>lla, Porissa ja Harjavallassa.<br />
86
SÄKYLÄ<br />
31.12.2004 Säkylän kunnassa oli 4930 asukasta, joista maahanmuuttajia oli 38 henkilöä.<br />
Tiedottaminen<br />
Säkylän kunnan palveluista saa tietoa kunnan virastosta, kirjastosta ja internetistä<br />
www.sakyla.fi.<br />
Kukin hallintokunta tiedottaa omista palveluistaan.<br />
Maahanmuuttajien ohjaus<br />
Maahanmuuttajien asioiden hoitamisessa voidaan tarvittaessa ostaa <strong>kotouttamis</strong>ohjaajan<br />
palveluja <strong>Rauma</strong>n kaupungilta.<br />
Tulkkaus<br />
Maahanmuuttajien kielellisen tasa-arvon toteuttaminen edellyttää, että asioidessaan<br />
maahanmuuttajien kanssa julkisen palvelun antajat ja viranomaiset käyttävät tulkki- ja<br />
käännöspalveluja. Kunnan tulee talousarviossa varautua näiden palvelujen kustannuksiin.<br />
Tarvittavia tulkkipalveluja ostetaan mm Turun tulkkikeskusta ja mahdollisuuksien mukaan<br />
<strong>Rauma</strong>n <strong>kotouttamis</strong>ohjaajalta.<br />
Suomen kielen opettaminen<br />
Työvoimatoimisto järjestää suomen kielen opetusta.<br />
Työelämän ulkopuolella oleville kielen opetusta voidaan järjestää Kansalaisopistossa.<br />
87
Opetusta voidaan järjestää yhteistyössä naapurikuntien kanssa.<br />
Kotoutumissuunnitelma<br />
Kunta laatii yhdessä Euran työvoimatoimiston ja maahanmuuttajan kanssa kotoutumissuunnitelman<br />
maahanmuuttajalle ja hänen perheelleen.<br />
Työllistymisen edistäminen<br />
Työvoimatoimisto tarjoaa maahanmuuttajille samoja työvoimapalveluja kuin suomalaisillekin<br />
työnhakijoille. Tietoa avoimista työpaikoista, työvoimakoulutuksesta, ammatinvalinnasta,<br />
yrittäjyydestä, työttömyysturvasta ym. työelämään liittyvistä asioista saa Euran<br />
työvoimatoimistosta.<br />
Perusopetus ja lukio<br />
Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta<br />
sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta.<br />
Kunta voi järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta. Valmistava opetus on tarkoitettu<br />
oppilaille, joiden suomen kielen taito ei riitä perusopetukseen osallistumiseksi.<br />
Säkylässä toimii kuusi 1-6 luokkien opetusta antavaa koulua: Huovinrinteen, Isosäkylän,<br />
Karhusuon, Pyhäjoen, Sydänmaan ja Vähäsäkylän koulut; yksi 1-9 luokkien opetusta<br />
antava erityiskoulu ja 7-9 luokkien opetusta antava yhteiskoulu sekä lukio.<br />
Kielenopetus<br />
1) kunta voi järjestää oppilaan oman äidinkielen opetusta, ja saada siihen erillistä<br />
valtionosuutta<br />
88
2) suomen kielen opetusta voidaan järjestää erilliseen valtionosuuteen oikeuttavan<br />
tukiopetuksen turvin<br />
Tukiopetus<br />
Perusopetuslain mukaan opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä<br />
tukea tarvitseville tulee antaa tukiopetusta. Tämä koskee myös maahanmuuttajaoppilaita.<br />
Lukioissa tukiopetukseen ovat oikeutettuja ainoastaan lukion koko oppimäärää suorittavat<br />
oppilaat.<br />
Uskonnonopetus<br />
Kunnan on järjestettävä oppilaiden enemmistön mukaista uskonnon opetusta; Säkylässä<br />
siis evankelis-luterilaista opetusta.<br />
Vähintään kolmelle ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvalle oppilaalle, jotka eivät osallistu<br />
edellä mainittuun opetukseen, järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta.<br />
Muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluville vähintään kolmelle oppilaalle, jotka eivät<br />
osallistu edellä mainittuun opetukseen, järjestetään heidän oman uskontonsa mukaista<br />
opetusta, jos heidän huoltajansa sitä pyytävät.<br />
Toisen asteen ammatilliset oppilaitokset<br />
Säkylässä on vain lukiokoulutusta toisen asteen koulutuksena. Ammatilliseen koulutukseen<br />
täältä hakeudutaan yleensä lähialueelle. Eniten hakeudutaan Kokemäenjokilaakson<br />
ammattiopistoon, mutta myös Harjavaltaan sosiaali- ja terveydenhoitoalalle, Huittisten<br />
ammatti- ja yrittäjäopistoon (Huittinen, Kokemäki) <strong>Rauma</strong>n ammattiopistoon hakee<br />
muutama<br />
vuosittain.<br />
Maahanmuuttaja voidaan valita ammatilliseen koulutukseen, jos hänellä kielitaitonsa<br />
89
puolesta on mahdollisuuksia selviytyä opinnoista. (Oppilaitos voi testata opiskelijan kielitaitoa)<br />
Ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta on myös tarjolla maahanmuuttajille<br />
(lähin tällä hetkellä Porin Palveluopistossa)<br />
Pyhäjärviseudun aikuisopisto on yleissivistävä aikuisoppilaitos, jossa myös lapset ja<br />
nuoret voivat harrastaa. Opiston kurssitarjonta pidetään monipuolisena ja myös erityistoiveet<br />
pystytään ottamaan huomioon. Opisto kykenee reagoimaan tarpeisiin nopeasti,<br />
mm. erityisryhmille pystytään räätälöimään tarpeen mukaisia kursseja mm. kielikurssit.<br />
Opiston kursseilla on tarjolla oppimisen iloa ja mukavaa yhdessäoloa.<br />
Kulttuuritoimi<br />
Säkylän kunnan kulttuuritoimen kaikki palvelut ovat maahanmuuttajien käytettävissä.<br />
Kulttuuriasioissa voi kääntyä kirjasto-kulttuurivirkailijan puoleen.<br />
Säkylän kunnan kulttuuritoimi järjestää eri ikäryhmät huomioon ottaen, erilaisia kulttuuritilaisuuksia,<br />
konsertteja, nukketeatteriesityksiä, koululaiskonsertteja, kunnassa vietettäviä<br />
juhlatilaisuuksia ym.<br />
Palvelujen tuottamisen yhtenä tavoitteena on vähentää asuinpaikasta johtuvia kulttuuriesteitä.<br />
Kulttuuritoimi järjestää esimerkiksi teatterimatkoja, koska paikkakunnalla ei ole<br />
omaa teatteria. Kulttuuritoimi koordinoi myös musiikki-, kuvataide- ja yhdistystoimintaa.<br />
Kulttuuritoimi tiedottaa ja koordinoi paikkakunnan tapahtumatarjontaa kokoamalla tapahtumakalenteria.<br />
Kalenteri on nähtävänä internetissä kunnan kotisivuilla ja kirjastossa.<br />
Lisäksi paikallislehti julkaisee alueellista tapahtumakalenteria.<br />
90
Kirjastot<br />
Säkylän kunnankirjasto tarjoaa laadukkaita ja kattavia kirjasto- ja tietopalveluja.<br />
Maahanmuuttajille löytyy vieraskielistä kirjallisuutta, suomen kielen oppikirjoja ja maahanmuuttajille<br />
suunnattua kirjallisuutta.<br />
Kokoelmien käyttö on maksutonta, mutta erityispalveluista voidaan periä maksuja. Kirjasto<br />
tarjoaa asiakkaiden käyttöön Säkylän ja Köyliön kirjastojen yhteiset kokoelmat ja<br />
toimittaa aineistoa myös kaukopalveluna.<br />
Säkylän kunnan kirjastot ja aukioloajat:<br />
PÄÄKIRJASTO<br />
ma klo 13.00 – 19.00<br />
ti-pe klo 10.00 – 19.00<br />
la klo 9.00 – 14.00 kesälauantaisin suljettu (kesä-elokuu)<br />
Aattopäivinä avoinna klo 10.00 – 16.00<br />
Kirjasto on suljettu juhannusaattona, jouluaattona ja pääsiäislauantaina.<br />
KARHUSUON LAINAUSASEMA<br />
ti klo 14.00 – 19.00<br />
ke klo 12.00 – 15.00<br />
to klo 12.00 – 19.00<br />
Aattopäivinä suljetaan kello 16.00<br />
91
Liikunta- ja nuorisotoimi<br />
Kuntalaisille on turvattu mahdollisuus itsensä kehittämiseen liikunnan ja nuorisotyön eri<br />
keinoin. Liikunta- ja nuorisopalvelujen monipuolisuuteen ja saavutettavuuteen on erityisesti<br />
kiinnitetty huomiota. Kuntalaisten päivittäisen toimintaympäristön läheisyyteen on<br />
suunniteltu ja rakennettu lähi-, sisä- ja arkiliikunnan sekä nuorisotyön peruspalveluja.<br />
Kunnan ja vapaan kansalaistoiminnan yhteistyöhön on haettu uusia toimintamuotoja.<br />
Kuntien välistä yhteistyötä on lisätty erityisesti ulkoilualueiden suunnittelussa, rakentamisessa<br />
ja käytössä sekä laajoissa nuorisotyön hankkeissa seutukunnallisesti ja yhteistyössä<br />
seurakunnan ja muiden yhteisöjen kanssa. Lisäämällä hallintokuntien välistä yhteistyötä<br />
otetaan kuntalaisten, tänne muuttavien liikuntaan ja muuhun vapaa-ajan harrastamiseen<br />
liittyvät tarpeet sekä nuorten elinolot huomioon nykyistä tehokkaammin.<br />
Liikunta- ja nuorisotoimet tukevat lasten ja nuorten kasvua sekä luovat toimintaedellytykset<br />
paikallisille liikunta- ja nuorisojärjestöille. Walkers-toiminta ja avo-iltojen toimivuus,<br />
jatkuvuus turvataan, ollaan mukana iltapäivätoiminnan kehittämisessä sekä nuorisoparlamentin<br />
toiminnassa.<br />
Sosiaalipalvelut<br />
Kunnassa huolehditaan sosiaalipalvelujen järjestämisestä kaikille kunnassa asuville.<br />
Sosiaalipalveluja ovat mm sosiaalityö, kotipalvelu, lasten ja nuorten huolto, kasvatus- ja<br />
perheneuvonta, asumispalvelut, laitoshoito, perhehoito, omaishoidon tuki, lasten päivähoito,<br />
vammaispalvelut, päihdehuollon palvelut, elatustuki ja toimeentulotuki.<br />
92
Lasten päivähoidon tavoitteena on turvata kuntalaisille lain mukaiset, laadukkaat ja lasten<br />
erityistarpeet huomioon ottavat päivähoitopalvelut<br />
Lasten päivähoito tarjoaa alle kouluikäisille lapsille koko- ja osapäivähoitoa lapsen hoidon<br />
tarpeesta riippuen. Ensiluokkalaisille koululaisille järjestetään osapäivähoitoa perhepäivähoidossa.<br />
Maksuton esiopetus järjestetään kaikille 6-vuotiaille. Koulutoimi ja Säkylän<br />
seurakunta järjestävät koululaisten iltapäivätoimintaa.<br />
Säkylässä päivähoitoa järjestetään kolmessa päiväkodissa ja perhepäivähoidossa joko<br />
hoitajan omassa kodissa tai ryhmäperhepäivähoitona.<br />
Maahanmuuttajien lapset sijoitetaan muiden lasten tapaan päiväkoteihin ja perhepäivähoitoon.<br />
Ensisijaisesti maahanmuuttajien lapset sijoitetaan Keskustan päiväkodin puolipäiväryhmään,<br />
jos vanhemmat eivät työnsä takia tarvitse kokopäivähoitopaikkaa<br />
Maahanmuuttajien lasten erityistarpeet pyritään huomioimaan päivähoidossa mahdollisuuksien<br />
mukaan.<br />
Kotipalvelun avulla tuetaan ja autetaan asiakkaan kotona selviytymistä hänen tarpeidensa<br />
mukaan. Kotipalvelua voi saada sairauden, alentuneen toimintakyvyn, vaikean<br />
perhetilanteen ja vammaisuuden perusteella.<br />
Kotipalvelu järjestää kodinhoitoapua ja erilaisia tukipalveluja.<br />
Omaishoidontukea voidaan maksaa vanhuksen, vammaisen tai pitkäaikaissairaan hoitamisesta.<br />
Vanhusten laitoshoitopalvelut ostetaan Säkylän ja Köyliön kansanterveystyön kuntayhtymältä.<br />
Terveyskeskuksessa on vuodeosasto, hoivaosasto ja dementiaosasto<br />
93
Vammaiset henkilöt saavat samat palvelut ja samoin perustein kuin muutkin kuntalaiset.<br />
Kehitysvammahuollon palvelut ostetaan pääasiassa Satakunnan erityishuoltopiiriltä. Ostopalveluihin<br />
kuuluvat laitoshoito, asumispalvelut, perhehoito, työkeskustoiminta sekä<br />
erityisosaamiskeskuksen palvelut.<br />
Säkylässä toimii kunnan omana toimintana kehitysvammaisten ohjatun asumisen asumisyksikkö<br />
Myötätuuli.<br />
Vammaishuollon palveluja ovat em. lisäksi vaikeavammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet,<br />
joihin kunnalla on erityinen järjestämisvelvollisuus.<br />
A-klinikkapalvelut saadaan Kokemäen perhe- ja päihdeklinikalta, jolla on myös kerran<br />
viikossa sivuvastaanotto Säkylän terveyskeskuksessa.<br />
Katkaisuhoitoa järjestetään terveyskeskussairaalassa ja tarvittaessa laitoshoidon palveluita<br />
ostetaan eri palvelujen tuottajilta.<br />
Perheneuvolapalvelut ostetaan Pyhäjärviseudun perheneuvolasta. Toimipiste sijaitsee<br />
Eurassa, mutta tarvittaessa palvelut saa Säkylässä.<br />
Terveydenhuoltopalvelut<br />
Perusterveydenhuollon palvelut ostetaan Säkylän ja Köyliön kansanterveystyön kuntayhtymältä.<br />
Erikoissairaanhoidon palvelut ostetaan Satakunnan sairaanhoitopiiriltä sekä Varsinais-<br />
Suomen sairaanhoitopiiriin kuuluvista Turun yliopistollisesta keskussairaalasta ja Loimaan<br />
aluesairaalasta<br />
Asuminen<br />
94
Säkylän kunnan vapaana olevista vuokra-asunnoista saa tietoja Säkylän Talopalvelu<br />
Oy:stä, Säkylän kunnasta, SataSKV Oy:stä ja kiinteistövälittäjiltä.<br />
95
KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY<br />
Koska maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuustyö kohdistuvat moniin erilaisessa juridisessa<br />
asemassa oleviin henkilöihin ja henkilöryhmiin, kannattaa luoda katsastus tällä<br />
hetkellä Suomessa käytössä olevaan käsitteistöön, joka on tehty Työministeriön yleiskirjeen<br />
mukaan.<br />
Assimilaatio<br />
Assimilaatiossa maahanmuuttajan edellytetään sulautuvan valtakulttuuriin<br />
Ennakkoluulo<br />
Ennakkoluulo on perusteeton ja torjuva ennakkokäsitys.<br />
Etninen syrjintä<br />
Etninen syrjintä on jonkin henkilön tai ryhmän asettamista muita huonompaan<br />
asemaan hänen/heidän kansallisuus- taustansa vuoksi.<br />
Etnosentrisyys<br />
Etnosentrisyydellä tarkoitetaan sitä, että oma ryhmä (kulttuuri, kansa, muu<br />
ryhmä) asettaa itsensä keskipisteeseen ja arvioi ja tuomitsee toisia tästä<br />
lähtökohdasta käsin. Oman kulttuurin piirteet määritellään normaaleiksi ja<br />
muiden epänormaaleiksi.<br />
Integroituminen, kotoutuminen<br />
Integroituminen on prosessi, jossa maahanmuuttajat osallistuvat yhteiskunnan<br />
taloudelliseen, poliittiseen ja sosiaaliseen elämään. He ylläpitävät ja<br />
kehittävät omaan kulttuuriinsa ja etnisyyteen liittyviä tärkeinä pitämiään asioita.<br />
Integroituminen edellyttää myös sopeutumista sekä vähemmistöltä että<br />
valtaväestöltä. Kotoutuminen on maahanmuutto- ja pakolaispoliittisen toimikunnan<br />
ehdottama käsite korvaamaan integraatiokäsitettä.<br />
96
Kiintiöpakolainen<br />
Kiintiöpakolainen on henkilö, jolla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun<br />
myöntämä pakolaisen asema ja jolle on myönnetty maahantulolupa vuosittain<br />
valtion tulo- ja menoarvo on yhteydessä päätettävän pakolaiskiintiön<br />
puitteissa.<br />
Ksenofobia<br />
Pelkoon perustuvaa muukalaisvihaa kutsutaan omalla nimellä ksenofobiaksi<br />
(kreikasta: xenos, vieras ja phobos, kammo). Sillä tarkoitetaan kaiken vieraan<br />
ja tuntemattoman pelkoa, vieras koetaan uhkana tai mahdollisena vaarana.<br />
Kulttuuristereotypia<br />
Kulttuuristereotypia on kulttuurinen yleistys. Stereotypialla tarkoitetaan yksinkertaistettua<br />
kaavamaista mielikuvaa jostakin ihmisestä, rodusta, kansasta,<br />
kulttuurista, instituutiosta tai tapahtumasta. Vuorovaikutuksessa kulttuuristereotypiat<br />
voivat vaikuttaa kielteisen hallitsevasti, jolloin muu informaatio<br />
suodattuu niiden kautta.<br />
Maahanmuuttaja<br />
Maahanmuuttaja on yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia maahan<br />
muuttaneita henkilöitä.<br />
Monikulttuurinen, monietninen<br />
Kulttuuri on tiedon, uskomusten ja arvojen järjestelmä, jota kautta ihmiset<br />
rakentavat kokemuksiaan ja havaintojaan, toimivat ja suorittavat valintoja<br />
vaihtoehtojen välillä. Kulttuuri siirtyy tiedonvälityksen ja oppimisen kautta.<br />
Monikulttuurisuudella tarkoitetaan eri kulttuurien tasa-arvoista rinnakkaiseloa.<br />
Etnisyydessä on kyse yksilön ja ryhmän tavasta jäsentää itseään<br />
suhteessa toisiin. Etnisyys on sidoksissa tilanteisiin ja muuttuu ajan myötä.<br />
Monikulttuurisuuden rinnalla käytetään käsitteitä monietninen ja monikansal-<br />
97
linen. Monietninen painottaa eri etnisten ryhmien, eri kulttuuriryhmien muodostamaa<br />
yhteiskuntaa. Monikansallinen painottaa yhteiskunnan koostumista<br />
eri kansallisuutta olevista henkilöistä, jotka voivat lainsäädännöllisestikin<br />
olla monikansallisia kaksoiskansalaisuuden myötä.<br />
Muukalaispelko ja viha<br />
Muukalaispelko on voimakasta kielteistä ennakkoluuloa erilaisia, muualta tulevia<br />
ihmisiä kohtaan eikä heidän kulttuuriaan kunnioiteta ja arvosteta. Muukalaispelko<br />
muuttuu usein muukalaisvihaksi, joka tähtää vähemmistöryhmän<br />
karkottamiseen tai hävittämiseen.<br />
Pakolainen<br />
YK:n pakolaisen oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen mukaan pakolainen<br />
on henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta<br />
pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden,<br />
tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen, tai poliittisen mielipiteen<br />
johdosta. Esimerkiksi sota, luonnonkatastrofi tai köyhyys eivät ole<br />
YK:n määritelmän mukaisia pakolaisasemaan oikeuttavia syitä. YK:n pakolaissopimuksen<br />
määritelmän uudistamistarve on tunnustettu. Pakolaisiksi<br />
kutsutaan Suomessa yleensä myös henkilöitä, jotka ovat saaneet jäädä<br />
maahan suojelun tarpeen vuoksi tai humanitaarisista syistä.<br />
Paluumuuttaja<br />
Paluumuuttaja (joka ei ole pakolainen) on ulkosuomalainen, joka on pitemmän<br />
tai lyhyemmän ajanjakson asunut Suomen rajojen ulkopuolella ja palaa<br />
takaisin Suomeen. (Esim. Ruotsin suomalaiset, Viron ja entisen Neuvostoliiton<br />
suomalaiset mm. inkeriläiset jne.).<br />
Paluumuuttajana pakolainen<br />
98
UNHCR tukee pakolaisten paluumuuttoa, jos olosuhteet kotimaassa ovat<br />
muuttuneet siten, että sinne on mahdollisuus palata ja paon syyt poistuneet.<br />
Paluumuutto on vapaaehtoista.<br />
99
Rasismi<br />
Rasismi on ideologia, jossa kielteiseksi määritellyt ominaisuudet kohdistetaan<br />
tiettyyn "rotuun" tai tiettyyn ryhmään ihmisiä. Rasismi koostuu sarjasta<br />
kuvitelmia, joiden mukaan jokin ihmisryhmä on toista ryhmää moraalisesti,<br />
älyllisesti ja kulttuurisesti ylivoimaisempi ja jonka ylivoimaiset ominaisuudet<br />
periytyvät sukupolvelta toiselle. Rasismi saa erilaisia muotoja eri maissa<br />
riippuen historiasta, taloudesta, taustasta, kulttuurista ja muista tekijöistä.<br />
Siirtolainen<br />
Siirtolainen on henkilö, joka muuttaa pysyvässä tarkoituksessa toiseen<br />
maahan hankkiakseen sieltä toimeentulonsa. Siirtolaisia eivät ole esim.<br />
opiskelijat tai turistit.<br />
Siirtotyöntekijä<br />
Siirtotyöntekijä hakeutuu toiseen maahan hankkiakseen elantonsa, mutta ei<br />
asetu maahan pysyvästi.<br />
Suvaitsevuus (=suvaitsevaisuus)<br />
Suvaitsevuus on ennakkoluulottomuutta ja avoimuutta yhdistyneenä terveeseen<br />
itsetuntoon ja oman kulttuurin tuntemukseen sekä kykyä samanaikaisesti<br />
omaksua uutta ja vierasta sekä suhtautua siihen myös kriittisesti. Se<br />
on myös muiden mielipiteiden ja tapojen kunnioittamista.<br />
Syrjäytyminen<br />
Syrjäytyminen määritellään sosiaalipolitiikassa yleensä huono-osaisuuden<br />
kasautumiseksi. Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa syrjäytymisen perusulottuvuuksia<br />
ovat erityisesti syrjäytyminen koulutuksesta, tuotannosta, kulutuksesta<br />
ja sosiaalisesta yhteisöstä. Maahanmuuttajan syrjäytyminen tarkoittaa<br />
integroitumisen vastakohtaa ja tarkoittaa toisaalta maahanmuuttajan<br />
vieraantumista omasta kulttuuristaan ja toisaalta jäämistä valtayhteisön<br />
elämän ulkopuolelle.<br />
100
Turvapaikanhakija<br />
Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta<br />
maasta. Turvapaikkahakemus on jätettävä maahan tullessa tai mahdollisimman<br />
pian maahan tulon jälkeen. Turvapaikanhakijan pakolaisuus todetaan<br />
vasta hakemukseen annetulla päätöksellä, joten tulisi välttää pakolainen<br />
sanaa ennen kuin päätös on annettu.<br />
Ulkomaalainen<br />
Suomen oikeuden kannalta ulkomaalainen on henkilö, joka ei ole Suomen<br />
kansalainen. Ulkomaalainen voi siis olla jonkin toisen maan kansalainen tai<br />
kansalaisuutta vailla oleva, esim. turisti, liikemies, tai pitkäaikaisessa tarkoituksessa<br />
maahan muuttanut esimerkiksi siirtolainen, pakolainen tai turvapaikanhakija.<br />
Vähemmistöpolitiikka<br />
Vähemmistöpolitiikka on yhteiskunnan tapa säädellä ja järjestää enemmistön<br />
ja vähemmistön välisiä suhteita.<br />
101
Change language