KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 1/2003 - Rauma

KAUPUNGIN 

TIEDOTUSLEHTI 1/2003

RAUMA 

KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 2003 

Tuija Ernamon 

mansikkapaikka on 

Raumalla Kaskisten 

saaressa. 

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

Kuovista tuli 

viihtyisä 

kohtauspaikka 

lapsille ja nuorille. 

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

Toimitus: 

Päätoimittaja 

Kristiina Lehtonen 

Toimittaja 

Pirkko Ylilammi 

Kuvat: 

Tiina Koskela 

Tuula Varis 

Keskustan “kasvojen 

kohotus” jatkuu 

Kuninkaankadulla. 

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

Kaavoituskatsaus: 

Rauman kaupungin 

kaavoitusosasto 

JULKAISIJA 

Rauman kaupunki 

Viestintä- ja verkkopalvelut 

PL 41, 26101 Rauma 

Puh. (02)834 3597 

PAINOPAIKKA 

Kirjapaino Oy West Point, 

Rauma 

TAITTO JA TRAFIIKKI 

Liisa Kaija 

Kristiina Heino 

Kannen kuva 

Onnelan päiväkodista 

www.rauma.fi 

RAUMA 2003 

Päivi Yli-Karrolle 

kattaus ja viihtyisä 

ympäristö ovat 

tärkeitä. 

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

Rauman kesä jälleen 

täynnä tapahtumia. 

Matkailusaarille 

entistä helpommin. 

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Raumalla kohtuullisen 

hyvät näkymät 

Talouskasvu koko maassa näyttää varsin vaatimattomalta. Uhkakuvat kohdistuvat varsinkin 

työllisyystilanteeseen. Raumalla näkymät ja odotukset ovat keskimääräistä paremmat. Laivanrakennus 

on yksi tukijaloistamme. Rauman telakan tilanne on lupaava ja alan työllisyys 

tulee selkeästi paranemaan. 

Odotamme, että uusi ydinvoimalayksikkö rakennetaan Olkiluotoon. Sen puolesta ovat koko seutu 

ja maakunta toimineet tehokkaasti. Raumalainen työllisyys ja elinkeinoelämä saavat toteutuksesta 

potkua moneksi vuodeksi. 

Raumalaisen työttömyyden poistaminen siten, että työpaikat syntyisivät yksityiseen elinkeinoelämään, 

olisi parasta tulevaisuuden turvaamista. Täytyy toivoa, että maan työllisyyden hoidossa 

otetaan käyttöön sellaisia keinoja, joilla työttömyyttä vähennetään, mutta samalla myös lisätään työtulosta 

ja sitä kautta jaettavaa. 

Palvelut vai tulonsiirrot – kummat ovat ensisijaisia kehittämistoimia? Useimmat vastaavat, että 

palvelut. Kunnallinen terveydenhuolto, sosiaaliturva ja lasten hyvinvointi sekä kouluttaminen puoltavat 

palveluita. 

Rauman talous on viime vuosina mahdollistanut terveydenhoidon, sosiaaliturvan ja koulutuksen 

suuret menojen lisäykset. Silti tulosten paranemisen riittävyydestä keskustellaan jatkuvasti. Edellä 

mainittujen ohella esikoulun ja koululaisten iltapäivähoidon järjestäminen ovat tärkeitä lapsia tukevia 

toimintoja Raumalla. 

Viime vuosina olemme tottuneet väljähköön rahaan ja suuriin menolisäyksiin kaupungin toiminnoissa. 

On selvää, että hyvinvoinnin erot myös kuntien palveluilla mitattuina ovat kasvaneet 

Suomessa. Edessä on aikaisempaa enemmän hyvinvoinnin tasaamista, joka on syytä nähdä tosiasiana. 

On hyvä, jos osaamme asennoitua tulevaisuuteen pienemmin lisävaatimuksin ja myös muita 

kuin raumalaisia ymmärtäen. Hyvinvointivaltiossa ei voi olla suuria eroja julkisissa palveluissa maan 

eri osien välillä eikä myöskään kunnan sisällä. 

Hyvää kevättä ja tulevaa kesää! 

Pentti Koivu 

kaupunginjohtaja

Tuija Ernamolla on kolme haastavaa roolia Nicholas Nicklebyssä, 

joka tulee Tampereen Teatterin ohjelmistoon syyskaudella. 

Näyttelijä Tuija Ernamo: 

Koti on Kaurasissa 

- Kun kuulen radiosta 

tuulen suunnan ja säävaroitukset, 

niin näen silmissäni 

Lahdenaukean. 

Tiedän prikulleen miltä 

meri näyttää, sanoo 

Tampereen Teatterin 

näyttelijä Tuija Ernamo. 

Tuijalle mökki Kaurasten 

saaressa on lapsuuden 

mansikkapaikka, jossa 

hän viettää yhä kaiken 

vapaa-ajan jäiden lähdöstä 

myöhälle syksyyn. 


- Koen vahvasti mökin rappusilla, että 

tämä on minun kotini. Voisin tuijotella 

Lahdenaukeaa tuntitolkulla, mereen en 

kyllästy ikinä. 

Loma Raumalla on suositulle näyttelijälle 

täydellistä vastapainoa teatteri- ja 

TV-työlle. 

- Paljon oleilua, paatilla ajelua ja kattelemista. 

Mukavat mökkinaapurit ja vanhat 

koulukaverit takaavat sen, että seuraa 

on tarjolla aina kun siltä tuntuu, kuvailee 

Tuija verkkaisia kesäpäiviä. 

Kylmikseen 

eväsretkelle 

- Raumalta on ihan turha lähteä merta 

edemmäs lomailemaan, riittää kun lähtee 

Kylmäpihlajan kallioille eväsretkelle. 

Voiko autuaallisempaa olla, kuin sininen 

meri ja lämpöä hohkaavat sileät kalliot, 

Tuija ihmettelee. 

Tosin tänä kesänä Ernamo-Jokiset 

saattavat tehdä poikkeuksen. 

- Meillä tulee Pentin kanssa 30 vuotta 

täyteen. Olen ehdottanut, että lähtisimme 

kerrankin johonkin kauemmaksi 

kuin Kylmikseen. Hyvä sentään, ettei perusraumalainen 

mies puhunut pystykahvien 

tarjoamisesta torilla. 

Kaurasten saari on rakas myös pariskunnan 

kolmelle aikuiselle lapselle, Tuija 

kertoo. 

Pankkiautomaatti 

rannan tuntumaan 

Saaristomatkailun kehittämisessä on 

Tuija Ernamon mielestä harpattu pitkä 

loikka eteenpäin. 

- Raumallahan on eväitä vaikka mihin. 

Vielä kun saataisiin pankkiautomaatti 

rantaan sellaiseen paikkaan, että turistitkin 

löytävät sen helposti. Vieraita 

varmasti harmittaa lähteä käteisen takia 

takaisin keskustaan. Syvärauman palveluista 

turisti ei välttämättä tiedä lainkaan.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

Elokuva- ja TV-roolit tuovat mukavaa 

vaihtelua, mutta teatterin ilmapiiriä ei 

mikään voita, Tuija Ernamo vakuuttaa. 

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

- Myös saarten ohjelmapuolta kannattaisi 

miettiä. Minä ainakin haluaisin 

päästä tanssimaan jo viideltä iltapäivällä 

enkä yömyöhään. 

Kuovissa hengaillaan ja askarrellaan 

Nuoret ottivat 

Kuovin omakseen 

”Hassu” kieli 

ihastuttaa 

Rauma ja raumalaisuus vilisevät Tuijan 

puheissa. Murteet ovat muotia, siihen 

hän kertoo törmäävänsä usein. 

- Kun tulin alalle, niin murre oli rasite. 

Nyt kaikki kysyvät, etkö voisi puhua sitä 

hassua rauman kieltä. Osaan kyllä tarvittaessa 

kirjakieltäkin. Työtehtävä ratkaisee, 

kumpaa puhun. Muulloin olen 

päättänyt olla oma itseni ja puhua juuri 

niin kuin huvittaa. 

Töitä Tuijalla riittää, jopa niin että loman 

alku oli vaarassa siirtyä. Seuraava 

iso TV-sarja on Eija Vilppaan ja Ritva 

Holmbergin TV 2:lle kirjoittama Paavo ja 

Raili. 

- Näyttelen siinä Paavon äitiä, Siiriä. 

Siiri Grönroos on aivan hirveä eukko, mutta 

ymmärrettävistä syistä! 

Tampereen Teatterissa Tuija on viihtynyt 

yli 20 vuotta. Tänä keväänä hän on 

ollut mukana Nukkekodissa. Ensi syksynä 

teatterissa saa ensi-illan Charles 

Dickensin Nicholas Nickleby Ritva Holmbergin 

dramatisoimana. Tuija Ernamolla 

on näytelmässä kolme hyvin erilaista 

roolia. Hänet nähdään teatterin lapsiilmiönä, 

poikakodin johtajan ilkeänä 

puolisona ja saiturin vanhana taloudenhoitajana. 

Kello 

K 

on kolme iltapäivällä. Nuorisotalo 

Kuovin vakiokävijät kerääntyvät 

vähitellen paikalle. 

Nuoremmat kiirehtivät keramiikkakerhoonsa 

ja vähän vanhemmat lukemaan 

sähköpostiaan. Tämä on kiva paikka hengailla, 

toteavat Henna, Kia ja Susanna, 

ja uppoutuvat jälleen nettipeliin. 

Liikunta- ja nuorisotoimenjohtaja 

Kaija Mäkitalo kertoo, että palaute on ollut 

yksinomaan positiivista. Raha-automaattiyhdistykseltä 

ostettu uudehko rakennus 

palvelee lähes sellaisenaan lapsia 

ja nuoria. Tilaa on kerrallaan 200 kävijälle, 

mikä diskoiltoina on täyttynytkin. 

Talo tarjoaa myös korvausta vastaan hyvät 

kokoustilat. 

- Etukäteen vähän jännitimme, oppivatko 

nuoret tulemaan radan toiselle 

puolelle. Ihan turhaan. Ensimmäiset 

kuukaudet ovat olleet todella rohkaisevia. 

Jopa niin, että harkitsemme nuorisotalon 

pitämistä auki myös kesällä. 

Uudet tilat ovat mahdollistaneet entistä 

monipuolisemman toiminnan erilaisista 

tapahtumista muotinäytöksiin. 

Päivisin talossa käydään päiväkodeista 

ja kouluista askartelemassa. Keramiikkakerhoissa 

on viitisenkymmentä innokasta 

harrastajaa. Mukana on niin äitejä 

kuin tyttäriäkin ja myös muutamat pojat 

ovat innostuneet asiasta, ohjaaja Eija 

Hietanen kertoo. 

- Olosuhteet ovat nyt aivan toiset kuin 

Kortteen autotallissa, tuumaa tyytyväinen 

Eija. 

Rauma tarjoaa hyvät mahdollisuudet 

monipuoliseen harrastustoimintaan. 

Liikunta- ja nuorisotoimenjohtaja muis- 

Kuovissa on kiva hengailla koulun 

jälkeen tuumivat Susanna Suominen, 

Kia Jokela ja Henna Mäkilä. 

Laura Pietilä ja Jenna Levonen 

innostuivat keramiikkakerhosta 

viime syksynä. 

tuttaa, että kaupunki on vain yksi toimija 

monien muiden joukossa. Aktiivinen 

kansalais- ja järjestötoiminta on hieno 

asia. Se takaa, että perheillä ja heidän 

nuorillaan on mahdollisuus tehdä omia 

valintoja. 

Voisin tuijotella Lahdenaukeaa 

tunti tolkulla! 

Emmi Härmä on harrastanut 

neljä vuotta keramiikka-töitä. 

Topi Ylösen tarjoama kahvi maistuu 

Jonne Paasoselle biljardin-peluun 

välillä.

Ateriointi on päivän kohokohta 

- jos vain 

maltamme nauttia 

Ruokapöydässä ollaan hiljaa ja 

syödään nopeasti. Ja sitten mennään 

kiireesti takaisin töihin! Eikös 

vain perisuomalainen tapa istu meissä 

edelleen lujasti? Kaupungin ruokapalvelupäällikkö 

Päivi Yli-Karro nyökyttelee. 

- Niin se vain on. Ennen vanhaan 

isäntä saattoi oikaista hetkeksi, mutta 

nyt kaikilla on yhtä kova kiire. Myös leppoisalle 

keskustelulle ja seurustelulle pitäisi 

olla aikaa. Tässä suhteessa voisimme 

olla eurooppalaisempia. 

Koti, päiväkoti ja koulu ovat ne paikat, 

jossa ruoka- ja tapakulttuuri opitaan. 

Kaupungin ruokapalveluhenkilöstö on 

Päivin mukaan omalta osaltaan vastuussa 

siitä, että noin 8 000 asiakkaan päivittäinen 

ateriointihetki sujuisi miellyttävästi. 

- Kaunis kattaus ja viihtyisä ympäris- 

Johanna Suokanto: 

Päivi Yli-Karro tekee 

parhaillaan kattavaa 

selvitystä kaupungin 

ruokapalveluista. 

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

tö merkitsevät paljon ja niiden 

eteen on varmasti vielä paljon 

tehtävissä. 

Rauman kaupungilla on päiväkodeissa, 

kouluissa ja vanhainkodeissa 

yhteensä yli 30 tuotantokeittiötä ja 

toistakymmentä palvelukeittiötä, työntekijöitä 

on 85. Helmikuussa työnsä aloittaneen 

Päivin ensimmäisiä tehtäviä on 

ruokapalveluselvitys, jonka pitäisi valmistua 

kesään mennessä. Tavoitteena on 

muodostaa ruokapalveluista oma tulosyksikkö. 

Erilaisten toiminnallisten vaihtoehtojen 

tarkastelun lisäksi selvitykseen 

liittyy asiakaskysely ruokapalvelun tuotteista 

ja palveluista. 

Kuka sitten päättää, mitä esimerkiksi 

päiväkodissa tai koulussa syödään, 

kuunnellaanko asiakkaiden toiveita? Päivin 

mukaan ruokalistat tehdään työryhmässä. 

- Jokainen voi esittää toivomuksiaan 

vaikkapa oman koulunsa keittiöhenkilökunnalle. 

Toki edelleen valinnoissa painavat 

ravitsemukselliset ja taloudelliset 

Kehittämisen pohjaksi 

tarvitaan paljon tietoa 

Marinoidut herkkusienet 

Päivin tapaan 

- rasia tuoreita pieniä 

herkkusieniä 

- 1 salaattisipuli 

- 1 1 /2 dl sokeria 

- 1 tl suolaa (Pan, Seltin tms.) 

- 1 tl basilikaa 

- 1 tl sinappia 

- mustapippuria myllystä 

- 3 /4 dl valkoviinietikkaa 

- 1 1 /4 dl öljyä 

Harjaa sienet, kuutioi sipuli pieniksi kuutioiksi. 

Sekoita keskenään mausteet ja 

sokeri, lisää öljy ja viinietikka, tarkista 

maku. Sekoita ainekset keskenään ja 

säilytä ilmatiiviissä astiassa, Tarjoile vihreän 

salaattilajitelman kanssa. 

tekijät, mutta ruokalajit ovat muuttuneet 

paljon omista kouluajoistamme. 

Perisuomalaisten ruokien lisäksi tarjolla 

saattaa olla yhtä hyvin wrappeja, kebabeja 

kuin tortilloitakin. 

Päivi kertoo saavansa myös suoraa 

palautetta, siitä pitävät huolen omat 10- 

ja 13-vuotiaat koululaiset. 

Suunnittelusihteeri 

Johanna 

Suokanto 

seuraa läheltä 

kotikaupunkinsa 

kehitystä. 

Tarvitsetko ajantasaista tietoa Raumasta 

vaikkapa opinnäytetyötä 

tai yritystäsi varten? Silloin kannattaa 

ottaa yhteyttä Johanna Suokantoon, 

joka toimii keskusviraston kuntasuunnittelussa 

suunnittelusihteerinä. Tilastoinnin 

ja tietopalvelun lisäksi Johanna 

on mukana kaupungin talousarvion valmistelussa 

ja erilaisissa kehittämisprojekteissa. 

Viime elokuussa kaupungin palveluksessa 

aloittanut Johanna on koulutukseltaan 

diplomi-insinööri, pääaineenaan 

tuotantotalous. Monipuoliseen työhön 


kuuluu myös keskusviraston työprosessien 

kuvaaminen ja analysointi. 

Työprosessien analysointi aloitettiin 

viime syksynä ja sitä on Johannan 

mukaan tarkoitus laajentaa myös muihin 

hallintokuntiin. 

- Sanana prosessi viittaa vahvasti teollisuuteen, 

mutta tässä on kyse viraston 

toiminnan kehittämisestä. Pohdimme 

yhdessä, teemmekö asioita oikealla tavalla. 

Keskeisiä kysymyksiä ovat, kuka on 

asiakas, jolle palvelut tuotamme ja miten 

tuotamme palvelut. Tavoitteenamme on 

työnkulkujen selkeyttäminen 

ja työkokonaisuuksien 

hahmottaminen yksikkörajojen 

yli. Yhteistyön lisääminen ja 

tiedonkulun parantaminen hyödyttävät 

varmasti kaikkia osapuolia. 

Tietopalvelun kehittäminen on Johannan 

mukaan yksi lähiajan isoista 

haasteista. Kaupungin visio ja strategia 

sisältävät paljon tavoitteita, joiden toteutumista 

halutaan seurata säännöllisesti. 

Kaikkea ei voi mitata suoraviivaisesti 

numeroilla, vaan tarvitaan myös 

uudenlaisia mittareita.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

KAUPUNKIELÄMÄÄ VUODESTA 1442 

Kaavoituskatsaus 2003 

Kaavoituksen painopiste on yleiskaavoituksessa ja keskustan kehittämisessä. 

Tärkeä tavoite on saada valtatieyhteys Rauman satamaan. 

Yleiskaava ja keskustan osayleiskaava ovat valmistumassa. 

Kahdeksan kuntaa käsittävän Rauman seudun yleiskaavan laatiminen 

aloitetaan rinnan valmisteilla olevan Satakunnan maakuntakaavan 

kanssa. 

Merkittävimmät asemakaavahankkeet koskevat satamaa, Radanvarsitietä, 

Lampolan aluetta, Kanalinmutkaa ja Vanhaa Raumaa. 

Vanhan Rauman asemakaavan uudistaminen aloitetaan korttelista 

143, jossa sijaitsevat mm. elokuvateatteri Iso-Hannu ja Valon 

kenkäkauppa. 

Aina osallistumis- ja arviointisuunnitelma 

Jokaisesta kaavasta laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma 

kaavoituksen alkuvaiheessa. Kaavoituksen aloittamisesta päättää 

kaavoitusjaosto. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan 

lyhyesti kaavan tavoitteista ja siitä, miten kaavasta tiedotetaan 

ja mistä saa lisätietoja. Kaavoituskatsauksesta löytyvät eri 

kaavoista vastaavien suunnittelijoiden nimet ja yhteystiedot. 

Paras mahdollisuus vaikuttaa kaavan sisältöön on suunnittelun 

alkuvaiheessa. Kaavoituksen alkuvaiheessa, luonnosvaiheessa, etsitään 

erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja yhdessä osallisten ja muiden 

kiinnostuneiden kanssa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa 

esitetyllä tavalla. Eriävät näkemykset, kommentit ja huomautukset 

luonnosvaiheessa auttavat suunnittelijoita ja päätöksentekijöitä 

mahdollisimman hyvään lopputulokseen. 

Kaavaehdotus on kaavoitusjaoston hyväksymä, punnittu kaupungin 

näkemys tulevasta kaavasta. Kaavaehdotusta vastaan voi tehdä 

muistutuksen. Kaavaa kuitenkin muutetaan harvoin enää ehdotusvaiheessa. 

Kaavoitusjaosto käsittelee muistutukset ja lähettää 

kaavan valtuuston hyväksyttäväksi. 

Valtuusto päättää kaavoista 

Kaavat valmistellaan kaupungin kaavoitusosastolla kaupunginhallituksen 

kaavoitusjaoston johdolla. Kaavan suunnittelija vastaa 

itsenäisesti kaavan valmistelusta työryhmänsä kanssa. Yleiskaavat, 

vaikutukseltaan merkittävät asemakaavat ja ranta-asemakaavat 

hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaavoitusjaosto hyväksyy 

muut kuin vaikutukseltaan merkittävät asemakaavat. 

Valtuusto voi kaavaa käsitellessään joko hyväksyä tai hylätä kaavan. 

Kaavaa ei voi muuttaa valtuustossa. 

Kaavoituskatsauksessa esitellään 

vireillä olevat kaavat 

Kaavoituskatsauksesta selviää vireillä olevat kaavahankkeet 

ja niiden likimääräinen sijainti. Lisäksi katsauksessa listataan 

viime vuonna voimaan tulleet ja hyväksytyt kaavat sekä 

kaavat, jotka on hyväksytty ennen vuotta 2002, mutta eivät 

ole vielä voimassa. Hyväksytty kaava ei ole voimassa, jos 

valtuuston päätöksestä on valitettu ja valituksen käsittely 

eri oikeusasteissa on kesken. 

Ennen vuotta 2002 hyväksytyt kaavat, joiden osalta 

valitusten käsittely on kesken 

YLEISKAAVAT 

Keskisaariston osayleiskaava 

Oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava käsittää Rauman saariston 

entisen kaupungin alueella. Kaava on hyväksytty 2001 ja voimassa 

lukuun ottamatta yhtä kiinteistöä, jonka osalta valitusprosessi 

on kesken. Lisätietoja antaa apulaisasemakaava-arkkitehti Irma 

Tyllilä. 

Eteläisten rantojen osayleiskaava 

Oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava käsittää Rauman merenrannat 

Kortelasta etelään. Kaava on hyväksytty 2001 ja voimassa 

lukuun ottamatta kiinteistöjä, joiden osalta valitusprosessi on kesken. 

Lisätietoja antaa asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä. 

ASEMAKAAVAT 

Pidesluodonpuiston asemakaavan muutos 

(Hakunintien liittymäalue) 

Kaavamuutos koskee Hakunintien ja Anderssonintien liittymäaluetta. 

Kaava on hyväksytty 2001 mutta ei ole voimassa, koska 

valitusprosessi on kesken. Lisätietoja antaa kaavoitusarkkitehti Pasi 

Mäkinen. 

Vuonna 2002 voimaan tulleet ja hyväksytyt kaavat 

ASEMAKAAVAT 

Meijerin alueen asemakaavan muutos 

Kaavamuutos koskee entistä meijeriä Nummen alueella. Kaava 

on hyväksytty ja voimassa. Lisätietoja antaa asemakaava-arkkitehti 

Ulla Räihä. 

Kairakadun asemakaavan muutos 

Kaavamuutos koskee Kairakadun pohjoispäässä olevaa teollisuustonttia 

(Kairakatu 38). Kaava on hyväksytty ja voimassa. Lisätietoja 

antaa asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä. 

Korttelin 232 asemakaavan muutos 

Kaavamuutos koskee entisiä Rauman Raudan varastorakennuksia 

Karjalankadun varrella ydinkeskustassa. Kaava on hyväksytty 

ja voimassa. Lisätietoja antaa asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä. 

Syvärauman terveystalon asemakaavan muutos 

Kaavamuutos koskee entistä terveystaloa Järvenpäänkadun ja 

Erkinkadun kulmassa. Kaava on hyväksytty ja voimassa. Lisätietoja 

antaa kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi. 

Monnanummen asemakaava 

Kaavamuutos koskee uutta pientaloaluetta Monnan kaupunginosassa. 

Kaava on hyväksytty ja voimassa. Lisätietoja antaa kaavoitusarkkitehti 

Mervi Tammi. 

Kaivopuistontien lämpölaitoksen asemakaavan muutos 

Kaavamuutos koskee Kaivopuistontien ja Pyynpäänkadun liittymässä 

olevaa lämpölaitosta. Kaava on hyväksytty ja voimassa. Lisätietoja 

antaa suunnittelurakennusmestari Sinikka Artinaho. 

Uotilan asemakaavan muutos 

Kaavamuutos koskee rivitalokortteleita Laaksontien lounaispuolella 

Pihatien ja Soputien välisellä alueella. Kaava on hyväksytty ja 

voimassa. Lisätietoja antaa kaavoitusarkkitehti Outi Virola. 

Vanhan Rauman Kellarin asemakaavan muutos 

Kaavamuutos koskee Vanhan Rauman Kellarin tonttia. Kaava on 

hyväksytty ja voimassa. Lisätietoja antaa kaavoitusarkkitehti Pasi 

Mäkinen. 

Alatien asemakaavan muutos 

Kaavamuutos koskee Alatien ja Nybergintien kulmausta Sampaanalassa. 

Kaava on hyväksytty ja voimassa. Lisätietoja antaa kaavoitusarkkitehti 

Pasi Mäkinen.

Vireillä olevat kaavat 2003 

ASEMAKAAVAT 

1 Koillis-Kaaron asemakaavan muutos ja laajennus 

Sijainti Kaaron koillisosa Sorkan maantien itäpuolella 

Tavoite Vahvistetun rakennuskaavan määräykset ja aluerajaukset 

tarkistetaan ja kaava-aluetta laajennetaan 

Aikataulu Luonnos 2004 

Suunnittelija Kaavoitusarkkitehti Outi Virola 

2 Korttelin 805 (Purjehtijankatu) asemakaavan muutos 

Sijainti Syväraumanlahden pohjoispuolinen omakotitalokortteli 

Tavoite Alueen asemakaavan ajanmukaistaminen siten, että 

alueen kulttuurihistorialliset arvot huomioidaan 

Aikataulu Ehdotus 2003 

Suunnittelija Kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi 

3 Sinisaari, kortteli 479 

Sijainti Sinisaaren kerrostaloalueen lounaisosa 

Tavoite Pysäköintialueen uudelleen järjestely 

Aikataulu Aloitus 2003 


4 Kaivopuiston teollisuusalueen ja Kappelinsalmen 

puiston asemakaavan muutos 

Sijainti Syväraumankadun, Kappelinsalmen, Luoteisväylän ja 

Pyynpäänkadun rajaama teollisuusalue sekä 

Kappelinsalmenpuisto 

Tavoite Vanhentuneen asemakaavan uudistaminen 

Aikataulu Luonnos 2003 

Suunnittelija Apulaisasemakaava-arkkitehti Irma Tyllilä 

5 Kappelinluhdan puiston asemakaavan muutos 1404 

Sijainti Kappelinluhdanpuisto Ahmapolun päässä 

Tavoite Alueella olevien kiinteiden muinaisjäännösten suojelu 

Aikataulu Valmis 2004 


6 Viikonpäivätalojen asemakaavan muutos 

Sijainti Viikonpäivätalot Syväraumankadun pohjoispäässä 

Tavoite Asemakaavaa muutetaan siten, että rakennusten 

laajentaminen vaipan sisällä on mahdollista ja että 

alueelle voi rakentaa autotalleja 

Aikataulu Valmis 2003 


7 Avainkimpun alueen asemakaavan muutos 

Sijainti Avainkimpunkatu ympäristöineen 

Tavoite Tonttijakoa muutetaan siten, että suuri yhtenäinen 

pientalotontti jaetaan useaksi erilliseksi pientalotontiksi 

Aikataulu Valmis 2004 


8 Kanalinsuun asemakaavan muutos 

Sijainti Entinen Satavehnän tontti ja Anderssoninsilta 

ympäristöineen 


Aikataulu Aloitus 2004 

Suunnittelija Kaavoitusarkkitehti Pasi Mäkinen 

9 Kalliohovin asemakaavan muutos 

Sijainti Kalliokatu 25 

Tavoite Hotellin laajennus 



10 Lokki-talon asemakaavan muutos 

Sijainti Satamakadun ja Seminaarinkadun kulmaus 

Tavoite Mahdollistetaan nykyisen tontin jakaminen kahteen osaan 



11 Radanvarsitien asemakaavan muutos 

Sijainti Alue sijaitsee radan ja Porintien molemmin puolin 

Luoteisväylän ja Kairakadun välissä 

Tavoite Satamaan johtavan tien rakentaminen edellyttää kaavamuutosta 

alueella, muut keskeiset kaavamuutostarpeet 

ovat entisen teollisuusalueen uuden käytön ratkaiseminen 

sekä alueella toimivien yritysten laajennus- ja muutostarpeet 


Suunnittelija Asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä, kaavoitusarkkitehti 

Outi Virola 

12 Teollisuuskadun asemakaavan muutos 

Sijainti Teollisuuskadun pohjoispuolella oleva kerrostaloalue 

Tavoite Kerrostaloalueen autopaikkajärjestelyjen vaihtoehtoratkaisujen 

kartoitus ja mahdollinen uudelleen suunnittelu 



13 Sataman asemakaavan muutos 

Sijainti Satama 

Tavoite Vanhentuneiden asemakaavojen uudistaminen 


Suunnittelija Suunnittelurakennusmestari Sinikka Artinaho 

14 Notkolan asemakaavan muutos 

Sijainti Yrittäjäinvahe ympäristöineen 




15 Korttelin 484 asemakaavan muutos (Siikavahe) 

Sijainti Laivurinpolun ja Aittakarinkadun välinen alue 

Vähämaanpuiston länsipuolella 

Tavoite Yleisten rakennusten tontin käyttötarkoituksen 

muutoksen suunnittelu 



16 Kanalinmutkan asemakaavan muutos 

(kirjasto, teatteri ja laiva) 

Sijainti Kanalinmutkan ympäristö Nortamonkadun ja Vähämaanpuiston 

välissä 

Tavoite Kanalinvarren kehittäminen, uuden kirjaston rakentaminen, 

nykyisen kirjaston muuttaminen teatteriksi ja kanaalilaivahanke 

vaikuttavat kaupunkirakenteeseen ja edellyttävät 

alueen kaavojen muuttamista 


Suunnittelija Asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä 

17 Metallitien asemakaava 

Sijainti Metallitien varressa oleva kaavoittamaton alue Äyhön 

teollisuusalueella 

Tavoite Teollisuusalueen täydennysrakentamisen mahdollistaminen 



18 Vuorikadun asemakaavan muutos 

Sijainti Vuorikadun ympäristö Nortamonkadun itäpuolella 

Tavoite Vanhentuneen kaavan uudistaminen 



19 Lensunkallio 

Sijainti Lensunkallion kerrostaloalue 

Tavoite Kerrostaloalueen autopaikkajärjestelyjen uudelleen järjestely 



20 Rauman suurteollisuusalueen asemakaavan muutos 

Sijainti Lounaisväylän ja Hankkarintien liittymä ympäristöineen 




21 Rautatienkadun ja Hakunintien asemakaavan muutos 

(makasiinit ja VT 12) 

Sijainti Rautatienkatu ympäristöineen 




22 Kortelan ak 

Sijainti Kortelan rakennuskaava-alue 

Tavoite 

Kaavan uudistaminen sekä Kortelan koululle johtavan 

korttelien 13 ja 18 välistä kulkevan kevyen liikenteen yhteyden 

tarpeellisuuden selvittäminen ja mahdollisen uuden linjauksen 

suunnittelu sekä Unajantien ja valtatien (VT 8) välisen alueen 

suunnittelu 



RAUMA 2003

23 Kaivopuistontien asemakaavan muutos 

(uusi asuintalojen kortteli) 

Sijainti Kaivopuistontien pohjoisosassa oleva pysäköintialue 

Tavoite Asuintalojen kaavoittaminen nykyiselle pysäköintialueelle 



24 Paloahteen asemakaavan muutos ja laajennus 

Sijainti Paloahde, Vahakastien pohjoispuolella oleva Maatähdentien ja 

Puukhulmintien välinen alue 

Tavoite Asuntoalueen laajennuksen suunnittelu ja liikenneverkon 

selkeyttäminen siten, että Puukhulmintieltä päästään 

Maatähdentielle 



25 Vanhan Rauman asemakaavan muutos / Kortteli 143 

Sijainti Vanhan Rauman liikekeskustan osa, joka rajautuu 

Kuninkaankatuun, Pappilankatuun, Kauppakatuun ja 

Anundilanaukioon 

Tavoite Vanhan Rauman liikepihojen kehittäminen 



26 Vanhan Rauman asemakaavan muutos / Korttelit 144 – 145 

Sijainti Vanhan Rauman liikekeskustan osa, joka rajautuu 

Kuninkaankatuun, Kauppatoriin, Kauppakatuun ja 

Pappilankatuun 

Tavoite Vanhan Rauman liikepihojen kehittäminen 



27 Merirauma, kortteli 1204 

Sijainti Kerrostalokortteli Meriraumantien päässä 




28 Merirauma, kortteli 1209 

Sijainti Meriraumantien pohjoispuolella sijaitseva kerrostalokortteli 




29 Äyhöntie, kortteli 1103 

Sijainti Äyhönjärventie 3 

Tavoite Vanhentuneen kaavan uudistaminen 


Suunnittelija Kaavoitusarkkitehti Pasi Mäkinen

YLEISKAAVA 

Rauman seudun yleiskaava 

Sijainti Yleiskaava käsittää kahdeksan kunnan alueen: Eura, Eurajoki, Kodisjoki, Kiukainen, 

Köyliö, Lappi, Rauma, Säkylä 

Tavoite Yleiskaavatyössä konkretisoidaan seutustrategian tavoitteita ja luodaan 

suuntaviivat yksityiskohtaiselle kaavoitukselle. Yleiskaavalla vaikutetaan maakuntakaavan 

sisältöön ja parannetaan seudun asukkaiden mahdolli suuksia osallistua 

maakuntakaavan laatimiseen. Samalla kerätään perustiedostoa ympäristöä 

koskevan päätöksenteon pohjaksi. 

Oikeusvaikutukset 

Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteettomana 



Rauman yleiskaava 

strateginen mitoitustarkastelu 

Sijainti Yleiskaava käsittää koko kaupungin alueen. 

Tavoite 

Työn keskeinen tavoite on kaupungin strategioiden, eri sektorisuunnitelmien ja 

osasuunnitelmien yhteen sovittaminen siten, että saadaan sovittua suuntaviivat 

tätä työtä yksityiskohtaisemmalle yleiskaavoitukselle ja asemakaavoitukselle. 

Työssä keskitytään kaupunkirakenteellisiin asioihin ja kokonaismitoitukseen. 


Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteettomana. 


Suunnittelija Asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä, apulaisasemakaava-arkkitehti 

Irma Tyllilä / Suunnittelukeskus Oy 

Rauman keskustan osayleiskaava 

Sijainti Osayleiskaava koskee niitä keskustan alueita, joilla maankäytön muutospaineet 

ovat suurimmat: radanvarsi ja siihen liittyvät alueet valtatieliittymästä satamaan. 

Tavoite Radanvarsitien ja Lampolan alueen maankäyttöratkaisujen kaupunkirakenteellisten 

vaikutusten arviointi 


Osayleiskaava on oikeusvaikutteinen yleiskaava. 


Suunnittelija Asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä, apulaisasemakaava-arkkitehti Irma Tyllilä 

RANTA-ASEMAKAAVAT 

Iso-Laakon ranta-asemakaavan muutos ja laajennus 

Sijainti Iso-Laakko on saari Rauman pohjoisosassa 

Tavoite Kaavoituksen tavoitteena on alueen loma-asutuksen suunnittelu 


Suunnittelija Maanmittausinsinööri (AMK) Hannu Rönty 

Kaupunginhallituksen 

kaavoitusjaosto 

Pekka Rantanen, puheenjohtaja 

Päivi Bourdon, varapuheenjohtaja 

Kari Halminen, jäsen 

Heljä Siitonen, jäsen 

Eeva-Liisa Ylinen, jäsen 

Tomi Suvanto, apulaiskaupunginjohtaja, esittelijä 

Pentti Koivu, kaupunginjohtaja 

Ulla Räihä, asemakaava-arkkitehti 

Harri Holmala, kaupunginlakimies, sihteeri 

Lisää tietoa kaavoista 

Nähtävänä oleviin kaavoihin voi tutustua 

kaupungintalon yhteispalvelupisteessä ja 

kaavoitusosastolla (Kanalinranta 3). 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmia saa 

kaupungintalon yhteispalvelupisteestä 

Pyyrmanista ja kaavoitusosastolta (Kanalinranta 

3). 

Tiedot löytyvät lisäksi internetistä 

Rauman kaupungin kotisivuilta 

www.rauma.fi 

Kaavoitusosasto 

Asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä 

puh. (02) 834 3660 

Apulaisasemakaava-arkkitehti Irma Tyllilä 

puh. (02) 834 3670 

Suunnittelurakennusmestari Sinikka Artinaho 

puh. (02) 834 3665 

Piirtäjä Taina Heinonen 

puh. (02) 834 3668 

Piirtäjä Pirjo Hoikkala 

puh. (02) 834 3662 

Piirtäjä Riitta Koivukari 

puh. (02) 834 3666 

Piirtäjä Enni Malinen 

puh. (02) 834 3667 

Kaavoitusarkkitehti Pasi Mäkinen 

puh. (02) 834 3663 

Kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi 

puh. (02) 834 3664 

Kaavoitusarkkitehti Outi Virola 

puh. (02) 834 3672 

Sähköpostiosoite: 

kaavoitus@rauma.fi 

Kanalinmutkan 

suunnitelmat nähtäville 

Kanalinmutkan asemakaavan muutosehdotus 

on virallisesti nähtävillä huhtikuun 

lopussa. Samalla arvioitavaksi asetetaan 

uuden kirjaston ja teatterin edustaa, 

Laituria, koskeva suunnitelmaluonnos ja 

Parpansalin puistosuunnitelmaluonnos. 

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

Rakennusperinnön 

teemavuosi Raumalla 

Raumalla rakennusperinnön teemavuoden 

ohjelma koostuu mm. opastetuista 

iltakävelyistä keskustan osayleiskaavaalueen 

kulttuurihistoriallisesti arvokkailla 

alueilla. Kävelyt tehdään torstai-iltaisin huhti-toukokuussa. 

Valtioneuvoston määrittelemässä Rakennusperintöstrategiassa 

linjataan eri toimijoiden, 

erityisesti valtiovallan toimia rakennusperinnön 

hoidon edistämiseksi ja 

tiedon lisäämiseksi. Rakennusperinnön vuosi 

2003 on osa strategian toteutusta. Vuoden 

tapahtumia toteuttavat kansalaisjärjestöt, 

valtio, kunnat ja yksityiset. Ympäristöministeriö 

ja Museovirasto ovat valtakunnalliset 

pääjärjestäjät. 

Iltakävelyjen aikataulu: 

❍ Keskusta 24.4. klo 18, lähtö kaupungintalon 

sisäpihalta, asiantuntijoina suunnittelurakennusmestari 

Sinikka Artinaho 

ja kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi 

❍ Otan alue 8.5. klo 18, lähtö Otanaukiolta, 

asiantuntijoina apulaisasemakaavaarkkitehti 

Irma Tyllilä ja kaavoitusarkkitehti 

Pasi Mäkinen 

❍ III kaupunginosa 15.5. klo 18, lähtö Otankoulun 

pihalta, asiantuntijoina kaavoitusarkkitehti 

Outi Virola ja piirtäjä Pirjo 

Hoikkala. 

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

Maakuntakaavan 

laatiminen alkaa 

atakunnan voimassa olevan seutukaa- 

korvaa Satakunnan maakuntakaa- 

Svan 

va, jonka laatiminen on käynnistynyt. Työn 

arvioidaan kestävän neljä vuotta. 

Kaavan laatiminen on laaja yhteistyöhanke, 

jossa ovat mukana alueen kunnat, 

seutukunnat, eri viranomaiset ja muut sidosryhmät 

sekä kaikki muut osalliset, joiden 

elinolosuhteisiin kaava saattaa vaikuttaa. 

Kaavan laatimisesta vastaa Satakuntaliitto 

ja sen vahvistaa ympäristöministeriö. 

Lisätietoja kaavasta saa Satakuntaliitosta: 

Maakunta-arkkitehti Sirkka Lehto 

620 4334 (050 516 7147) 

Yli-insinööri Jukka Moilanen 

620 4382 (050 367 2617) 

Ympäristösuunnittelija Anne Savola 

620 4333 (050 596 1362) 


Lähde kävelylle 

Rauma-päivänä! 

Kurkistus Kanalinvarren 

tulevaan maisemaan 

Rauma-päivänä 17. huhtikuuta tehdään 

kävelyretki Kanalin alajuoksulle. 

Kävelyn teemoja ovat Kanalinvarren 

reittien kehittäminen, ravintolalaivan 

sijoittaminen Kanaliin, merellinen 

Rauma ja keskusta-asuminen 

sekä kulttuurikeskuksen rakentuminen 

Kanalinmutkaan. 

Kävely alkaa klo 13 kaupungintalon 

edestä, ulottuu sisäsatamaan 

ja päättyy kaupungintalolle. Aikaa 

retkeen kuluu pari tuntia. Osa matkasta 

kuljetaan Kanalin pohjoisrannan 

polkuja pitkin, joten kunnolliset jalkineet 

ovat tarpeen. Asiantuntijoina kävelyllä 

ovat asemakaava-arkkitehti Ulla 

Räihä ja piirtäjä Riitta Koivukari. 

Ravintolalaivoja 

ja asumista 

Kanalinmutkan asemakaavan muutoksen 

luonnosvaihtoehdoissa Kanalilaivalle 

esitettiin kolme mahdollista paikkaa 

Saunasillan ja Vähämaanpuiston sillan 

väliseltä alueelta. Ravintolalaivasta on 

keskusteltu kiivaastikin viimeisten parin 

vuoden aikana. Kirjallisia huomautuksia 

asiasta ei kaavavalmistelun yhteydessä 

kaupunkilaisilta saatu. Teemakävelyllä 

Kanalinmutkan alueesta on 

kasvamassa kulttuurikeskus. 

katsastetaan laivan mahdolliset sijoituspaikat. 

Keskustaan rakennetaan lisää asuntoja 

täydentämään nykyistä kaupunkirakennetta. 

Kanalinvarrellakin on useita 

täydennysrakennuskohteita. Useimmat 

kohteet ovat yksittäisiä vajaakäytössä 

olevia tontteja. Kanalin ympäristön puistoja 

ei ole tarkoitus pienentää. 

Keskustan osayleiskaavassa esitettiin 

ajatus Kanalinsuun asuntoalueesta Anderssoninsillan 

tuntumaan. Paikka on 

maisemallisesti ja kaupunkirakenteellisesti 

mielenkiintoinen ja haastava. Asuntojen 

sijoittaminen alueelle edellyttää 

perusteellisia selvityksiä eikä asuntorakentaminen 

alueella ole välttämättä 

mahdollista. Merellisen asumisen mahdollisuudet 

alueella ovat kuitenkin niin 

houkuttelevat, että idean toteuttamismahdollisuuksien 

tutkimista 

päätettiin jatkaa mahdollisista vaikeuksista 

huolimatta. Arkkitehtiylioppilas 

Susanna Roslöf tekee 

diplomityötä Kanalinsuun asuntoalueesta 

keskustan osayleiskaavan 

pohjalta. 

Satamasta 

kulttuurikeskukseen 

Suojan satama kehittyy yhdeksi 

Kanalinvarren virkistysreitin painopisteeksi, 

Rauman sataman yleisölle 

avoinna olevaksi osaksi. Ensivaiheen 

toimenpiteet ovat nykyisten toimintojen 

uudelleenjärjestely ja ympäristön 

ilmeen parantaminen. Hanke on osittain 

EU-rahoitteinen. Aluetta koskeva 

yleissuunnitelma oli nähtävänä viime 

vuonna. Suunnitelman on laatinut arkkitehti 

Jukka Koivula. 

Kanalinmutkan alueesta on kasvamassa 

kulttuurikeskus. Uusi pääkirjasto 

on rakenteilla ja teatterin suunnittelu 

käynnistymässä. Kulttuurikeskus muuttaa 

voimakkaasti keskustan kaupunkikuvaa 

ja elävöittää aluetta toiminnallisesti. 

Kulttuurilaitosten rakentamisen 

rinnalla suunnitellaan alueen kaupunkitiloja, 

puistoja, aukioita ja katuja – kaupunkilaisten 

yhteistä olohuonetta. 

Vanhan Rauman liikepihoille puoteja ja verstaita 

Vanhan Rauman liikekeskuksen pihoja 

avataan käynnissä olevan pihaprojektin 

suunnitelmien mukaan harkitusti 

kävelijöille, asuinkiinteistöjen pihat 

säilyvät yksityisinä nykyiseen tapaan. 

Rakennukset ja pihat on tarkoitus kunnostaa 

siten, että ympäristöstä tulee 

entistä viihtyisämpi. Pihoille tulee jonkin 

verran myös uudisrakennuksia. 

Suunnitelmien mukaan pihoilta löytyy 

uusia puoteja, verstaita ja asuntoja. 

Pihalta pihalle pääsee pujahtamaan 

pikku porttien kautta. 

Tavoitteena on lisätä alueen kiinnostavuutta 

ja käyttöä. Hanke käsittää 

yksityiskohtaisen muutos- ja 

täydennysrakentamissuunnitelman 

Vanhan Rauman liikekeskusalueelle 

ja liittyy Rauman keskustan kehittämiseen, 

erityisesti Kuninkaankadun ja 

Kauppakadun uudistamiseen. Pihojen 

kehittämisessä otetaan huomioon Vanhan 

Rauman arvo ja erityislaatu. 

Hanke on osittain EU -rahoitteinen. 

Aloituskortteli oli Anundilanaukion, Kuninkaankadun, 

Pappilankadun ja Kauppakadun 

rajaama kortteli, jota koskeva 

Kuva: Timo Tuomola 

korttelisuunnitelma valmistui alkuvuodesta. 

Suunnittelu etenee tänä vuonna torin 

suuntaan Pappilankadun, Kuninkaankadun, 

Kauppatorin ja Kauppakadun rajaamiin 

kahteen kortteliin. Suunnittelu on 

konsulttityötä, konsultteina ovat arkkitehdit 

Markus Bernoulli, Jukka Koivula ja Timo 

Tuomola. 

Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat 

Erkki Railio ja Raimo Helkelä 

Vanhan Rauman Liikekeskusyhdistyksestä, 

Pentti Kuikka Satakuntaliitosta 

sekä Kalle Saarinen ja Ulla Räihä 

Rauman kaupungista. 

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

○ 

Vanhan Rauman liikekeskuksen 

pihat kohentuvat ja tarjoavat 

tulevaisuudessa uudenlaisia 

elämyksiä asukkaille ja vierailijoille.

Radanvarsitie kipukohtana 

Rauman yleiskaavasta yhteinen 

Rauman yleiskaavatyön keskeinen tavoite on kaupungin 

strategioiden ja muiden suunnitelmien yhteen sovittaminen 

siten, että saadaan sovittua suuntaviivat yleiskaavaa 

yksityiskohtaisemmalle kaavoitukselle. Työssä on keskitytty 

kaupunkirakenteellisiin asioihin ja kokonaismitoitukseen. 

Yleiskaavan laatimisessa ei noussut 

esille suuria ristiriitoja. 

Yleiskaavaluonnoksesta saadut 

mielipiteet otettiin huomioon kaavaehdotusta 

laadittaessa. URPO -rata esitetään 

yleiskaavassa sen saamasta vastustuksesta 

huolimatta, koska rata on vahvistetun 

seutukaavan mukainen. URPO –ratavarauksen 

tarpeellisuutta tutkitaan alkaneessa 

Satakunnan maakuntakaavatyössä. 

Rauman keskustan osayleiskaavatyön 

lähtökohtana oli Radanvarsitien ja 

Lampolan alueen maankäyttöratkaisujen 

kaupunkirakenteellisten vaikutusten 

arviointi. Luonnosvaiheessa viime vuonna 

osallisten kannanotot keskittyivät 

Radanvarsitiehen, Lampolan alueeseen 

ja Fåfängaan. 

Fåfänga säilyy virkistyskäytössä ja 

Prisma siirtyy valtatieliittymästä lähemmäksi 

keskustaa, Lampolan alueelle. Fåfängan 

ja Lampolan alueen osalta osayleiskaavan 

ratkaisut ovat muotoutuneet 

syksyllä 2000 tehdyn asukaskyselyn ja 

palveluselvityksen pohjalta yhteistyössä 

osallisten kanssa. 

Osayleiskaavan kipukohtana on Radanvarsitie. 

Tietä vastustavat sen läheisyydessä 

asuvat. Suurin osa muista osallisista 

sen sijaan pitää Radanvarsitietä 

Rauman kehittämisen kannalta elintärkeänä. 

Rautatiemakasiinit 

säilyvät 

Radanvarsitie alkaa Porintien ja 

Kairakadun liittymästä. Huittisten 

suunnasta tultaessa tie kääntyy 

Kairakadun kohdalla oikealle, sukeltaa 

radan alitse ja kulkee rautatietä 

seuraten Luoteisväylän yli 

Syväraumankadulle. Luoteisväylältä 

on liittymä valtatielle. Osayleiskaavassa 

on Radanvarsitien 

linjausta tarkistettu Junamiehenkadun 

kohdalla siten, että tie siirtyy 

lähemmäksi rautatietä kuin 


aiemmassa suunnitelmassa. 

Syväraumankadun jälkeen tie kaartuu 

Rautatienkadulle ja makasiinit säilyvät. 

Tien ilme Rautatienkadulla ja edelleen 

Hakunintiellä on kaupunkimainen. 

Syväraumankadulta ei pääse valtatielle. 

Pitkän tähtäyksen suunnitelmana on rakentaa 

valtatien ja rautatien alittava tunneli 

Syväraumankadulta Valtakadulle. 

Alikulku on teknisesti vaativa ja kallis. 

Suunnitelman etuna onkin, että ensi vaiheessa 

järjestely toimii valo-ohjauksella. 

Radanvarsitie 

lyhin reitti satamaan 

Tiehallinnon tavoitteena on varmistaa, 

että kaikkiin tärkeisiin satamiin on sujuvat 

ja riittävän korkeatasoiset liikenneyhteydet. 

Satamatie on valtatie (VT 12) Hakunintien 

ja Anderssonintien liittymään asti. 

Radanvarsitie on suunniteltu yhteistyössä 

Tiehallinnon Turun tiepiirin kanssa. 

Radanvarsitien yleissuunnitelma välille 

Kairakatu – Syväraumankatu valmistui 

1996. Yleissuunnitelmaa edelsi 1990- 

luvun alussa laaja vaihtoehtojen tarkastelu, 

jonka yhteydessä selviteltiin useita 

eteläisiä vaihtoehtoja. Vaihtoehtoja 

tutkittiin vielä myös sataman laajennusta 

suunniteltaessa 1990-luvun lopulla. 

Yhteys on osoitettu Satakunnan seutukaavassa. 

Pääosa kaupungin ulkopuolelta Rauman 

satamaan suuntautuvasta liikenteestä 

tulee Huittisten suunnasta. Vain 

kymmenesosa tulee pohjoisesta ja saman 

verran etelästä. Satamaliikenne kulkee 

kaupungin läpi kaikissa vaihtoehdoissa, 

joita voidaan ajatella toteutettavaksi 

lähivuosikymmeninä. 

Radanvarsitie on lyhin yhteys satamaan. 

Sen vaikutusalueella asuu puolta 

vähemmän ihmisiä kuin esimerkiksi 

Rauma-Repolantien kautta suunnitellun 

eteläisen vaihtoehdon varrella. Lyhyt matka 

vaikuttaa myös melu- ja muiden päästöjen 

määrään tien vaikutusalueella. 

Keskustan liikenne 

turvallisemmaksi 

Keskustan uusilla liikennejärjestelyillä tavoitellaan 

nykyistä turvallisempaa ja viihtyisämpää 

ympäristöä. Läpiajoliikennettä 

ydinkeskustassa vähennetään ja ajonopeuksia 

lasketaan. Toimenpiteiden toteutus 

aloitettiin Anundilanaukiosta ja 

Kanalinsiltojen liittymistä. 

Tärkeä osa liikenneverkkoa on Radanvarsitie, 

jolla pystytään siirtämään suuri 

osa keskustaan ja satamaan suuntautuvasta 

raskaasta liikenteestä keskustan liike- 

ja asuntokaduilta omalle väylälleen. 

Keskustan liikennejärjestelyjen kannalta 

Radanvarsitie on tarpeellinen, vaikka satamaan 

suuntautuva liikenne kulkisikin 

muita reittejä. 

Ympäristöhaittoja 

vähennetään 

Osayleiskaavaan liittyvässä Rauman satamayhteyden 

kehittämissuunnitelmassa 

esitetään yksityiskohtaiset melusuo- 

○ ○ ○

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

Kuninkaankatu kunnostusvuorossa 

näkemys 

jaustoimenpiteet Kukonkarinalueen ja 

Rautatienkadun varren osalta. Radanvarsitien 

varrella Kairakadun ja Luoteisväylän 

välillä ei 1996 laaditun yleissuunnitelman 

mukaan ole asutusta tien melualueella. 

Meluvaikutuksia selvitetään 

kuitenkin uudelleen vireillä olevan asemakaavatyön 

yhteydessä. 

Junamiehenkadun varteen asutus on 

rakentunut satamatien suunnittelun jälkeen, 

joten rakennuksissa on voitu tehdä 

rakenteellinen melunsuojaus. Myös 

Radanvarsitien linjauksen siirto radan viereen 

Junamiehenkadun kohdalla vaikuttaa 

alueen melutilanteeseen. 

Porintietä ja Karjalankatua kehitetään 

korkeatasoisena sisääntulotienä. 

Porintien ilmeen muutosta korostetaan 

Kairakadun valoliittymässä. Karjalankadun, 

Porintien ja Tallikedonkadun liittymä 

tehdään kiertoliittymäksi, josta on 

yhteys myös Lampolan alueelle. Kiertoliittymä 

korostaa keskustaan saapumista. 

Muut katuliittymät ovat valo-ohjattuja. 

Porintien liikennemäärät edellyttävät 

melusuojausta Kukonkarin alueella. Tontin 

rajalle on rakennettava noin kaksi 

metriä korkea aita. Meluaidan suunnittelu 

on käynnissä. 

Kevyen liikenteen 

yhteyksiä parannetaan 

Tärkeä uusi kevyenliikenteen yhteys on 

suunniteltu kulkemaan Kauppatorilta 

kiertoliittymän kautta radan ja satamatien 

alitse pohjoisiin kaupunginosiin ja 

virkistysalueille. Kiertoliittymän kohdalla 

Porintien yli pääsee sekä maantasossa 

että alikulun kautta. 

Karjalankadulla ja Porintiellä on molemmilla 

puolilla erilliset kevyen liikenteen 

väylät. Kairakadun kohdalla kevyt 

liikenne risteää valtatieliikenteen kanssa 

eritasossa sekä pohjois – eteläsuunnassa 

että itä – länsisuunnassa. 

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

Ulla Räihä 

Radanvarsitien rakentaminen mahdollistaa 

Porintien ympäristön kehittämisen 

kaupunkimaiseksi sisääntulokaduksi. 

Ydinkeskustan portiksi esitetään 

kiertoliittymää Porintien ja Tallikedonkadun 

risteykseen. 

Keskikesä 

rauhoitetaan töiltä 

Rauman keskustan ilmeen kohentaminen jatkuu tänä vuonna 

Kuninkaankadulla. Lisäksi Isokirkkokatua rakennetaan torilta 

kirkkosillalle saakka ja Savilanpuistoon tehdään 32 uutta 

pysäköintipaikkaa. Toukokuun loppupuolella alkavat työt 

keskeytetään keskikesän ajaksi, kunnallistekniikan päällikkö 

Antti Kolehmainen kertoo. 

Kunnostus alkaa Kuninkaankadun 

länsipäästä ja etenee kortteleittain 

Kauppatorin kulmaan 

ja siitä kirkkosillalle. Ensimmäinen työ 

on kadun pääviemärin sujutustyö torilta 

Nortamon patsaalle. Samassa yhteydessä 

sujutetaan katualueella olevat 

tonttijohdot viemärikaivoihin kaupungin 

kustannuksella. Kaksi kolme 

viikkoa kestävä operaatio haittaa liikennettä 

melko vähän. 

Kunnostustöistä ja niiden aikataulusta 

on neuvoteltu kiinteistönomistajien 

ja muiden sidosryhmien kanssa. 

Myös lopullinen aikataulu pyritään Kolehmaisen 

mukaan saamaan valmiiksi 

hyvissä ajoin, niin että liikkeenharjoittajat 

ehtivät tehdä omia järjestelyjään. 

Elokuun puolivälissä aloitetaan Kuninkaankadun 

perustustöiden ja katualueen 

putkistojen sekä kaapelien uusiminen. 

Marraskuussa katu saa asvalttipinnan, 

joka jää noin 20 cm lopullista 

katupintaa alemmaksi. Varsinainen 

kiveystyö alkaa vasta keväällä 2004. 

Peruskunnostuksessa lähdetään siitä, 

ettei katua tarvitsisi ihan heti repiä 

uudelleen auki. Niinpä yhdessä kiinteistönomistajien 

kanssa on selvitetty 

putkistojen saneeraustarvetta. Tekninen 

virasto on laatinut jokaiselle ns. 

kiinteistökortin, josta käy ilmi vesihuollon 

tilanne. Vesijohdot kunnostetaan 

katurakennustyön yhteydessä. 

Katurakentamisen yhteydessä muutetaan 

ja parannellaan usean kiinteistön 

portaita. Lisäksi on sovittu, että kaupunki 

asentaa portaat paikoilleen korvausta 

vastaan. Kivitilaukset tehdään 

samanaikaisesti kustannusten säästämiseksi. 

Samanaikaisesti katutöiden kanssa 

tehdään liikekorttelien sisäpihoilla monenlaisia 

rakennus- ja asennustöitä. 

Alue liitetään kaukolämpöön. Museovirasto 

seuraa omalta osaltaan niin ka- 

tualueella kuin tonteillakin tehtäviä töitä. 

Kahden arkeologin kustannuksista 

vastaavat kaupunki ja museo. 

Peruskunnostussuunnitelmat ovat 

valmiina myös Kauppakadulle, jossa 

työt alkavat syksyllä 2004. 

Lisää keskustan kehittämisohjelmasta 

www.rauma.fi 

Kuninkaankatu rakennetaan 

kävelypainotteiseksi. Kapeat 

jalkakäytävät jäävät historiaan. 

Kuva: Matti Vahe 

Savilanpuistoon rakennetaan 32 

pysäköintipaikkaa henkilöautoille. 

Bussit siirtyvät Savilankadun 

varrelle.

Tilinpäätös 2002 

Rauman kaupungin tilikauden tulos oli 

9,9 miljoonaa euroa. Tulos yksiköittäin/ 

liikelaitoksittain: 

● Kaupunki ilman liikelaitoksia: 

6,3 miljoonaa euroa 

● Rauman Satama: 2,5 miljoonaa euroa 

● Rauman Vesi 0,9 miljoonaa euroa 

● Rauman seudun jätehuoltolaitos: 0,2 

miljoonaa euroa 

Positiivinen tulos syntyi usean osatekijän 

yhteisvaikutuksesta: säästöä tai ylituloa 

syntyi niin toiminnasta kuin rahoituksestakin. 

Kaupungin toimintakate ilman 

liikelaitoksia osoitti runsaan 600.000 

euron säästöä. Verotulot olivat yhteensä 

99 miljoonaa euroa. 

Yksityiskohtaisempia tietoja tilinpäätöksestä 

kaupungin nettisivuilta sekä kirjastoissa 

nähtävillä olevista vuosikertomuksista. 

Avaintietoa Raumasta 

· virallinen asukasluku 37 034 

(31.12.2002) 

· vuoden 2002 asukasluvun kokonaismuutos 

+4 

· vuonna 2002 syntyi 308 uutta 

raumalaista ja kuoli 363 raumalaista 

· alle 15-vuotiaiden osuus 15,6 % ja yli 

64-vuotiaiden osuus 16,6 % 

· työttömyysaste 15,9 % 

(tammikuu 2003) 

· työssäkäyviä raumalaisia 15 521 

(tammikuu 2003) 

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

Rauma-tilastoja verkossa: 

www.rauma.fi/info/tilastoja/ 

Raumalla odotetaan 

jälleen vilkasta matkailukesää 

Rauma kasvattaa suosiotaan 

maan eturivin matkailukaupunkina. 

Viime vuonna lyötiin 

kaikki ennätykset ja tästä vuodesta 

odotetaan saman veroista. Kesän 

vetonauloja ovat matkailusaaret, joille 

on saatu merkittävästi lisää liikennevuoroja. 

Ajoittaisiin ruuhkiin saadaan 

silti varautua, matkailupäällikkö 

Pekka Oivanen toteaa. 

Kiikartornissa toimii ensi kesänä 

monipuolinen infopiste, josta voi varata 

ja ostaa liput saaristoristeilyille. 

Tarjolla on myös tietoa saaristosta ja 

Rauman kesästä laajemminkin. Kalastusluvan 

voi ostaa Kiikartornista, 

jossa on käytettävissä myös ilmainen 

nettiyhteys, NettiTrumbu. 

Oivasen mukaan Rauman matkailuimago 

ja asema Suomen matkailukartalla 

ovat vahvistuneet selkeästi viimeisen 

kymmenen vuoden aikana. 

Syinä näihin ja matkailun kasvuun 

ovat uudet vetovoimaiset matkailukohteet, 

tapahtumat ja palvelut sekä 

matkailun edistämisessä tehty pitkäjänteinen 

yhteistyö. 

Raumalla kävi viime vuonna kaikkiaan 

noin puoli miljoonaa matkailijaa. 

Rekisteröityjen yöpymisten määrä oli 

88 000. Luvusta puuttuvat yli 100 000 

yöpymistä, eli Raumanmeren Juhannuksen 

leirintäalueiden yöpymiset sekä 

kaikki tuttavien ja sukulaisten luona 

yöpyneet. 

Kesän näyttelyitä ja tapahtumia 

-25.5. Jälkitilat 03, näyttely Lönnströmin 

taidemuseossa 

4.4.-7.9. Lehm om Mansike, mull o Matt – eläimet 

kaupungissa, näyttely Marelassa 

15.4.-18.5. Venenäyttely, Rauman lasten ja nuorten 

kuvataidekoulun näyttely Rauman taidemuseon 

verstaassa ja pihassa 

1.5. Rauman Poikasoittokunnan vappuparaati 

ja simakonsertti 

15.5. Pertsa ja Kilu –päivät 

18.5. Flikkatte Vitone 

23.5. Musiikkiopiston päätöskonsertti Posellissa 

7.6. Iltamat Merskassa 

7.6.-28.9. ”Tiettyä magnetismia”, Länsi-Suomesta 

taiteeksi, näyttely Lönnströmin taidemuseossa 

7.6.-10.8. Inspira ry:n, Rauman Kuvataiteenharrastajien 

kesänäyttely Nokan taidetorpassa 

8.6. Taide valtaa kaupungin 

19.-22.6. Raumanmeren Juhannus 

20.6.-17.8. Ars Rauma 2003, Heli Rekulan valokuvia ja 

maalauksia Rauman taidemuseossa 

29.6.-20.7. ”Vanhan hamsterin hotelli”, kesäteatteria, 

Fåfänga. Rauman Iltanäyttelijät ry 

30.6.-20.7. ”Lumikki ja 7 kääpiötä”, kesäteatteria 

Lönnströmin kotimuseon puistossa. Klassikko 

projekti 

1.-20.7. ”Luutnantt saa suuvooro”Hannu Heinon ja Tapio 

Niemen teatteria Rauman taidemuseon pihalla 

19.-27.7. Rauman Pitsiviikko 

25.7. Mustan Pitsin Yö 

19.7.-7.9. Pitsejä Puolasta, näyttely Vanhalla Raatihuoneella 

25.-26.7. Käsityöläismarkkinat Kalatorilla 

26.7. Rauma Blues 

4.-10.8. Rauman Festivo-musiikkipäivät, 

15.-17.8. Rauman Viinipäivät 

18.8. Sirkus Finlandia Karin P-alueella 

20.-24.8. Blue Sea Film Festival 

23.8.-26.10. Immo Tuominen, retrospektiivinen näyttely 

Rauman taidemuseossa 

20.-21.9. Silakkamarkkinat 


Kylmäpihlajan majakkasaari 

*Mahtava näkymä avomerelle 

*Majakan tornissa 12 kahden hengen huonetta 

*Kahvila/ravintola, neuvottelutila,sauna 

*Saariopastuksia, kappeli 

Puh. 040 746 218, p.karlsson@nic.fi 

Kuuskajaskarin linnakesaari 

* Järeitä rannikkotykkejä 

*Rivitalo- ja kasarmimajoitusta 

*Kahvio Sotku/kioski, kokoustilaa 100 hengelle, saunat 

*Pelikenttä, juoksurata, suvitansseja 

Puh. (02)822 9164, 040 721 4357 ja 

040 505 7582, kuuskajaskari@co.inet.fi 

Reksaaren luontosaari 

*Vehreää saaristolehtoa, luontopolku 

*Leirintäalue, mökkejä 

*Kaffetupa, hirsisauna, uimaranta 

* Lapsille päivittäin ohjattuja toimintatuokioita 

Puh. (02)823 4804, 0400 717 244 

kalle.saarinen@sunpoint.net 

Reittiliikenne saarille 

Ajalla 13.6.-31.8.2003 

M/s Airisto Star 

Syväraumanlahti Kuuskajaskari Kylmäpihlaja 

klo 12.15 > klo 12.45 > klo 13.05 

klo 15.35 < klo 15.05 < klo 14.45 

klo 18.00 > klo 18.30 > klo 18.50 

klo 21.20 < klo 20.50 > klo 20.30 


Matkailusaaret kutsuvat 

M/s Airisto Star 

Syväraumanlahti Reksaari 

klo 10.00 > klo 10.45 

klo 12.00 < klo 11.15 

klo 15.45 > klo 16.30 

klo 17.45 < klo 17.00 

Hinnat/meno/paluu 

Kylmäpihlaja aikuiset 12 € lapset 6 € 

Kuuskajaskari aikuiset 7 € lapset 3 € 

Reksaari aikuiset 8 € lapset 3 € 

Perhelippu 

Kylmäpihlajaan 24 € 

Kuuskajaskariin 15 € 

Reksaareen 17 € 


M/s Pujo 

Syväraumanlahti Kylmäpihlaja 

klo 11.00 > klo 12.00 

klo 15.00 < klo 14.00 

Tarvittaessa pysähtyy Kuuskajaskarissa. 

(Pujon aikataulumuutokset mahdollisia) 

Hinnat/meno/paluu 

Kylmäpihlaja aikuiset 11 € lapset 6 € 

Kuuskajaskari aikuiset 7 € lapset 3 € 

Rauman kaupungin matkailutoimisto 

Valtakatu 2, 26100 RAUMA 

puh. (02)834 4551, 834 4552 

matkailu@rauma.fi 

www.rauma.fi

RAUMA-PÄIVÄ 17.4. 

Ohjelmaa Kauppatorilla klo 9-12 

Klo 9.00 

Klo 9.30 

Klo 10.00 

Klo 10.30 

Klo 11.15 

Klo 11.00 

Aamujumppaa musiikin tahdissa ohjaavat Rauman Naisvoimistelijoitten nallet 

Pellekaija Pum Sirkusorkesteri 

Jukka Lehtonen säestäjänään Robi de Godzinsky 

Pellekaija Pum Sirkusorkesteri 

Jukka Lehtonen säestäjänään Robi de Godzinsky 

jälkeen Rauman Marttayhdistyksen Martat myyvät lapskoussia, myös omiin astioihin 

Kaupungintalon Yhteispalvelupiste Pyyrman 

Klo 9-16 

Klo 12.15 

560-juhlavuoden kuvia. Vanhan Rauman pihaprojektin esittely 

Opastettu kaupungintalokierros, kesto 30 min. 

Kävelykierros Kanalin varrella 

Klo 13.00 

Kurkistus Kanalinvarren tuleviin maisemiin 

Lähtö kaupungintalon pääovelta, kesto noin kaksi tuntia 

Oppaana asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä 

Avoimet ovet Kuovinkujalla 

Klo 12-18 

Nuorisotalo Kuovissa oman ja nuorisokodin toiminnan esittely. 

Pihamaalausta, myös yleisölle 

Nuorten työpajalla toimintaan tutustumisen ohella savulohimaistiaiset 

Nuorisoasemalla elämyksiä, kahvia ja musiikkia 

Avoimet ovet perhetukikeskuksessa, Otantie 4 

Klo 10-14 Lastensuojelutyötä Otantiellä jo 50 vuotta, ”Lastenkodista perhetukikeskukseksi” 

Kiirastorstain messu 

Klo 18.00 Haappusten kirkko, klo 19.00 Pyhän Ristin kirkko 

Ristintie 2003 

Klo18.00, 19.00 ja 20.00 Meriristissä

KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 1/2003 - Rauma

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?