linnustoseurantaraportti - Rauma
linnustoseurantaraportti - Rauma
linnustoseurantaraportti - Rauma
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
TUULIVOIMASUUNNITTELUN LINNUSTOSEURANTA<br />
RAUMA, UPM – tehdasalue 2011<br />
VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2011
1. JOHDANTO<br />
2. TUTKIMUSALUE<br />
3. TUTKIMUSMENETELMÄT<br />
4. TULOKSET<br />
4.1 KEVÄTMUUTTO<br />
4.2 PESIMÄLINNUSTO<br />
4.3 SYYSMUUTTO<br />
4.4 LAJIRYHMÄKOHTAINEN KATSAUS<br />
4.5 MUU LUONTO<br />
4.6 RAKENNUSPAIKKOJEN KASVILLISUUS<br />
5. TULOSTEN TARKASTELU JA KIITOKSET<br />
6. LIITTEET<br />
Kansikuva: Maisema seurantapisteeltä pohjoiseen © Pekka Alho
1. JOHDANTO<br />
Varsinais-suomen luonto- ja ympäristöpalvelut teki vuonna 2011 VentusVis Oy:n<br />
toimeksiannosta linnustoseurantaa <strong>Rauma</strong>n UPM:n teollisuusalueella tuulivoiman<br />
suunnittelun taustatiedoksi. Tavoitteena oli selvittää lintujen muuton tarkempaa kulkua<br />
suunnittelualueen ja sen lähiympäristön yllä tuulivoimarakentamisen näkökulmasta.<br />
VentusVis Oy suunnittelee alueelle viiden voimalayksikön rakentamista. Voimalatyypiksi on<br />
suunniteltu alustavasti 120 m korkeita yksiköitä, joiden roottorien suora linnustovaikutus<br />
ulottuisi välille 65m – 175 m maanpinnan yläpuolella. Suunnitteilla oleva tuulipuisto on<br />
voimalayksikkömäärän suhteen suhteellisen pieni, mikä osaltaan helpottanee lintujen<br />
ratkaisukykyä ohittaa tuulipuisto-alue. Tutkimusten mukaan linnut osaavat melko hyvin<br />
väistää tuulivoimalapuistoja. Monesti osa linnuista ”väistää” hyvissä ajoin myös mm.<br />
kaupunki-alueita korkeine rakennuksineen, tässä tapauksessa <strong>Rauma</strong>n kaupunkia ja<br />
teollisuusalueita.<br />
Lintujen muuttoon vaikuttavat monet eri tekijät, mm. sääolosuhteet. Hyvissä olosuhteissa<br />
hyvän näkyvyyden ja myötäisen tuulen vallitessa linnut muuttavat usein korkeammalla, kun<br />
taas tuuliset, pilviset ja sateiset kelit painavat muuttoa alemmas silloin kun sitä huonosta<br />
säästä huolimatta toisinaan esiintyy. Lintujen yömuuton seuranta on osoittanut linnuilla<br />
olevan yllättävän hyvä kyky väistää jo hyvissä ajoin suurempia ja ääntä pitäviä esteitä,<br />
kuten tuulivoimaloita, myös pimeään aikaan.<br />
Eniten ongelmia aiheutuu tutkimusten mukaan päiväaktiivisille hitaille purjelentäjille, sekä<br />
muille isoille linnuille, jotka ovat hitaita väistäjiä ajautuessaan syystä tai toisesta<br />
tuulivoimalakenttään. Vaaralle altistavat myös linnun keskittyminen saalistamiseen tai<br />
vaikkapa keväiseen soidinkisailuun. Lisäksi eri syistä aiheutuvat pakoreaktiot vaarantavat<br />
lintujen normaalin arviointikyvyn. Oleellisia eroja on havaittu myös eri lajien ja lajiryhmien<br />
käyttäytymisessä tuulivoimaloiden suhteen.<br />
Tämä selvitys painottuu kevät- ja syysmuuton kulkuun suunnittelualueella, mutta myös<br />
alueen pesimälinnustoa, rakennuspaikkojen kasvillisuutta ym. selvitettiin ohessa. Alueen<br />
lietealtailla ja joutomaa-alueella myös levähtää jonkin verran linnustoa. Teollisuusalueen<br />
tarkkojen liikkumisrajoitusten vuoksi liikkumista alueen ydinosissa ja mm. puhdistamoilla<br />
vältettiin.<br />
Alueen linnustoselvityksestä ja sen raportoinnista vastasi ensisijaisesti ympäristöinsinööri<br />
ja projektipäällikkö Pekka Alho. Alho tutki myös voimalapaikkoja niiden aluskasvillisuuden<br />
suhteen. Opiskelija ja kokenut linnustokartoittaja Markus Lampinen vastasi osasta<br />
linnuston maastoseurantaa. Raportin kuvat © Pekka Alho ellei muuta mainita.
2. TUTKIMUSALUE<br />
Suunnittelualue sijaitsee <strong>Rauma</strong>n kaupungin lounais-puolella, käytännössä kokonaan<br />
keskellä laajaa rakennettua teollisuusaluetta. Alueella on jo ennestään runsaasti korkeita<br />
rakennuksia ja piippuja, sekä mm. <strong>Rauma</strong>n satama- ja telakka-alueen nostureita. Satamaalue<br />
UPM:n pohjoispuolella ulottuu suunnittelualueen luoteispuolella ulommas länteen,<br />
jossa sijaitsee mm. 80 m korkea viljasiilo. Suunnittelualueelta itään maisemaa<br />
tehdasalueelta katsottuna hallitsevat voimalinjat ja korkeat kerrostalot.<br />
Teollisuusalueen sydämeen työntyy lännestä kapea merenlahti, Sampaanalanlahti. Lahti<br />
vetää puoleensa jonkin verran vesilintuja, merimetsoja, lokkeja ja lähellä pesiviä<br />
harmaahaikaroita merialueelta tehdasalueelle, mutta tämä liikenne tapahtui<br />
pääsääntöisesti matalalla, selvästi vaarakorkeuden 65m alapuolella. Lahden täyttämisestä<br />
teollisuusalueen tarpeisiin on kuitenkin jo päätetty, joten em. tyyppinen lintuliikenne<br />
luonnollisesti vähenee oleellisesti. Aivan kokonaan se ei lopu, sillä myös lahden<br />
eteläpuolinen tehtaan laskuoja toimii vähäisempänä johtolinjana tehdasalueelle ja on<br />
lisäksi sula ympäri vuoden. Laskuoja lähtee puhdistamolta, joka keräsi toisinaan jonkin<br />
verran kala- ja naurulokkeja ja varsinkin sinisorsia. Talvella laskuoja pitää edustan<br />
merialuetta muutaman hehtaarin alalta sulana, joka kerännee jonkin verran talvehtivia<br />
lintuja, sekä keräsi alkukeväällä enemmänkin lintuja sulalle kovan talven jäljiltä jäässä<br />
olevan meren vuoksi.<br />
<strong>Rauma</strong> satama-alueineen sijaitsee rannikkoa myötäilevän lintujen päämuuttolinjan<br />
varressa, jossa joidenkin lintulajien muutto kohdentuu myös tehdasalueen ylle tai sen<br />
tuntumaan. Varsinainen merimuutto kulkee kuitenkin lähisaariston ohjaamana selvästi<br />
ulompana, ≥ 5 km:n etäisyydellä.<br />
Pääosin lounaasta saapuvan kevätmuuton suhteen tehdasalue sijoittuu puskuriksi <strong>Rauma</strong>n<br />
kaupungin eteen ja monet lintuparvet siirtyivät tehdasaluetta ja kaupunkia kiertävälle<br />
radalle jo ennen tehdasaluetta, eivät kuitenkaan kaikki. Syksyllä tulosuunta on vastaavasti<br />
pääsääntöisesti pohjoiskoillinen. Tämä näkyi tiettyjen lajien osalta siten että kaupunkialue<br />
puskuroi niistä pääosan kauemmas jo paljon ennen tehdasalueen ilmatilaan saapumista.<br />
Asiaan vaikuttaa yleisellä tasolla myös lentokorkeus; korkealla saapuvat parvet lentävät<br />
suoraviivaisemmin alueita kiertämättä kuin alempana muuttavat parvet. Näin myös<br />
<strong>Rauma</strong>lla tekemiemme havaintojen mukaan, mikä on törmäysriskin kannalta hyvä asia.<br />
Itse tehdas-alue naapuritehtaineen on suhteellisen monimuotoinen, sisälahtineen,<br />
joutomaa-alueineen ja lietealtaineen. Tästä johtuen alueella myös pesii melko<br />
monipuolisesti lintulajeja, lähinnä varpuslintuja ja muutamia kahlaajalajeja. Nämä lajit eivät<br />
kuitenkaan ole erityisen ongelmallisia tuulivoiman suhteen. Sen sijaan tehdasalueen ja
sataman välittömällä edustalla pesii noin 10 parin harmaahaikarayhdyskunta Vähä<br />
Järviluodon saaressa. Tämän länsipuoleisessa Iso Järviluodon saaressa pesii Suomen ehkä<br />
urbaanein merikotkapari, joka osaltaan aiheuttaa pohdintaa tuulivoimaloiden sijoittamisen<br />
suhteen. Satama-alueet on tunnetusti myös lokkilintujen mieleen.<br />
Kartta 1: Suunnittelualue - havainnointipisteet ja voimaloiden suunniteltu sijainti,<br />
suunnittelualue varjostettu punaisella.<br />
3. MENETELMÄT<br />
Suunnitelman mukaan kevätkaudella ja syyskaudella tehtäisiin yhteensä 20<br />
maastotyöpäivää kumpanakin. Muutontarkkailun pituus oli lähtökohtaisesti viisi tuntia<br />
päivässä, mutta hyvinä muuttopäivänä seurantaa jatkettiin tilanteen mukaan. Työtä ei<br />
katsottu järkeväksi vakioida esim. usein käytettyyn auringon nousuun sitoen, sillä silloin<br />
mm. iltapäivällä tapahtuva petolintujen ja isojen lintujen muutto jäisi helposti<br />
tavoittamatta. Työpäivän aloitus tehtiin varsinkin huhtikuun puolella säiden ja<br />
sääennusteiden pohjalta siten että mahdollisimman hyviä isojen lintuja muuttoja saataisiin<br />
sopimaan seurantaan. Loppukeväällä muuton painopiste siirtyy enemmän varpuslintuihin
ja kahlaajiin, jolloin aamuvarhainen seuranta muuttui taas oleellisemmaksi. Seurantaa<br />
painotettiin huhtikuulle, jolloin pääosa suurista tuulivoimalle aremmista linnuista muuttaa<br />
ja toisaalta koska varsinaista merimuuttoa tai myöhempää arktisten lintujen muuttoa ei<br />
suunnittelualueella juurikaan tapahdu. Merikotkan ja harmaahaikarakolonian vuoksi kaksi<br />
seurantapäivää keväältä siirrettiin kesään, näiden tuulivoimalle arkojen lajien saalistus- ja<br />
ruoan kuljetusmatkojen seuraamiseksi. Merikotkan pesintä epäonnistui ja seuranta kesällä<br />
jäi yhteen päivään. Syksyn loppuun varattiin päivää joutsenmuuton varalle, joka<br />
poikkeuksellisen leudon syksyn myötä jäi toteutumatta – ainakin raportointiin mennessä.<br />
Keväällä havainnointi tehtiin käytännössä lähes kokonaan kartalla 1. esitetystä<br />
(pää)seurantapisteestä. Apuseurantapistettä tarvittiin ja käytettiin jonkin verran syksyllä,<br />
sillä apuseurantapisteestä itä-koillinen havaintosektori oli hallittavissa selvästi paremmin,<br />
Näkyvyys 180 astetta länsipuolen suuntaan oli kuitenkin varsin huono, joten<br />
apuseurantapistettä käytettiin lähinnä iltapäivällä sisämaan petomuuttoa silmällä pitäen.<br />
Pääseurantapisteen osuus oli keväällä 95 % ja syksyllä 81,5 %., Pääseurantapisteestä<br />
näkyvyys oli kaikkiin ilmansuuntiin hyvä tai erinomainen, lukuun ottamatta melko kapeaa<br />
sektoria itään / itä-kaakkoon, jonka osalta näkyvyys oli vain kohtuullinen.<br />
Kartta 2: Lintujen valtavirran muuttosuunta ja käytetyt ohitusetäisyydet sektoreina
Lintujen valtavirran muuttosuunta on <strong>Rauma</strong>n seudulla keväällä lounaasta koilliseen ja<br />
syksyllä (pohjois-)koillisesta (etelä)lounaaseen (ks. kartta 2.). Muuttavista tai muuten<br />
lentäen siirtyvistä lintulajeista kirjattiin puolen tunnin jaksoissa laji, yksilömäärä,<br />
muuttosuunta, muuttokorkeus, sekä ohitusetäisyys.<br />
Ohitusetäisyyden määrittämiseen käytettiin lintuharrastuksessa useimmin käytettävää<br />
merkintätapaa, kohteeseen voimalapaikkojen pohjalle soveltaen (ks. kartta 2.). Oikealta<br />
puolelta ohitavat linnut merkitään + -merkillä ja vasemmalta puolelta ohittavat – -merkillä.<br />
Karkeasti yksi plus tai miinus merkki tarkoittaa linnun menneen läheltä, kaksi plussaa tai<br />
miinusta kohtuullisella etäisyydellä ja kolme merkkiä kaukaa ja neljä todella kaukaa.<br />
Merkintä +- tarkoittaa suoraan yli tapahtunutta lentoa. Keväällä ja syksyllä merkinnät<br />
tarkoittavat näin ollen päinvastaista ohituspuolta eli kevään miinus tai plus muuttuu<br />
syksyllä sisämaan puoleisesta meren puoleiseksi ja päinvastoin.<br />
<strong>Rauma</strong>n UPM:n tapauksessa plus ja miinus merkkien merkitys sovitettiin siten että ne<br />
vastasivat kartoissa 2. ja 3. esitettyjä sektoreita I – IV (I lähellä, IV hyvin kaukana).<br />
Parhaasta havainnointipaikasta ja toisaalta merelle avoimemmasta näkyvyydestä johtuen<br />
meren puoleinen sektori III muodostui käytännössä huomattavasti leveämmäksi kuin<br />
itäpuoleinen (kartta 3.), mikä toisaalta palveli muutosta saatavan kokonaiskuvan etua.<br />
Muuttokorkeus kirjattiin kolmeportaisella jaottelulla sen mukaan ohittiko kohde<br />
suunniteltujen tuulivoimaloiden vaikutuspiirin alapuolella (K1), vaaravyöhykkeessä 65m –<br />
175m (K2) tai voimalavaikutuksen yläpuolella (K3). Muuttokorkeuden määrittelyä<br />
helpottivat selkeät maamerkit, joista tärkeimmät olivat Metsä Botnian rakennus (n. 80m) ja<br />
piippu (120 m) havaintopaikkojen välittämässä läheisyydessä, sekä UPM:n piiput<br />
etäämpänä suunnittelualueen itäosassa (95m ja 90m). Länsipuolella arvion pohjana oli<br />
usein mm. täysikasvuisen metsän korkeus lähisaarilla, sekä lähimpien pohjoispuolisten<br />
telakkanosturien latvat, luokkaa vaaravyöhykkeen alarajan korkeudella (ks. kansikuvan<br />
oikea reuna, keskellä oleva kauempana lienee hiukan korkeampi).<br />
Muutonseurannassa keskityttiin suunnittelualueeseen. Meren puolella kaukana (≥5 km)<br />
kaukoputkietäisyydellä tapahtuvaa muuttoa ja toisaalta 8-tien itäpuolella tapahtuvaa<br />
muuttoa ei lähtökohtaisesti pyritty seuraamaan. Tuolta etäisyydeltä poimittiin pääasiassa<br />
vain kiikarillakin erottuvat suurimmat kohteet, kuten merimetsoparvet tai merikotkat.<br />
Mainittakoon että lännessä noin 9,4 km:n etäisyydellä olevalta Santakarin saarelta pystyi<br />
hyvissä sääolosuhteissa seuraamaan suohaukan saalistelua.<br />
Tuulivoimarakentamisen kannalta kaikkien oleellisin tieto on muuton intensiteetti<br />
suunnittelualueen kohdalla. On kuitenkin huomattava että lintujen muuttoon vaikuttavat<br />
mm. tuuliolosuhteet, eikä reitin valinta ole aina tismalleen sama. Tästä syystä on
tiedostettava, että esim. <strong>Rauma</strong>n tapauksessa käytännössä sektorien III välinen muutto<br />
(ml. sektorit III) on monen lajiryhmän osalta potentiaalinen toteutumaan myös<br />
suunnittelualueen kohdalla, ei kuitenkaan useimpien vesilintujen osalta.<br />
Kartta 3: Muuttosektorit suunnittelualueella<br />
Mitä ei kirjattu<br />
Muutamina kaikkein parhaimpina syysmuuttopäivinä pikkulintujen muuton kirjaamisesta<br />
jouduttiin osin luopumaan suurempien lintujen hyväksi. Tuolloin vain suunnittelualueen<br />
ylittäneitä varpuslintuja ehdittiin havainnoida ja kirjata, eikä kaikkia niitäkään.<br />
Alkukeväällä edustan sulalla viihtyneet lepäilevät vesilinnut ja mm. jo pesimään<br />
valmistautuvat sinisorsat tekivät toisinaan keväthuumassa erilaisia pyrähdyksiä ja takaaajoja<br />
pinnan tuntumassa. Näitä lintuja ei pääsääntöisesti kirjattu, sillä niiden katsottiin vain<br />
sekoittavan kuvaa todellisesta liikehdinnästä. Mikäli pyrähtely kuitenkin nousi ylemmäs ja<br />
varsinkin jos se suuntautui suunnittelualueelle (eikä ulos meren suuntaan), niin tuolloin<br />
lennot merkittiin. Yksittäisiä / muutamia tavallisia, paljolti pesiviä, pikkulintuja siirtymässä<br />
matalalla lähipaikasta toiseen ei merkitty, eikä vastaavasti myöskään esim. tehdasalueen<br />
sisällä matalalla ruokapaikkaa vaihtavia varis- tai lokkiyksilöitä, tai kesykyyhkyjä. Heti jos<br />
lintuja oli enemmän ja/tai ne siirtyivät selvästi enemmän kuin ”nurmikolta toiselle”, ne<br />
merkittiin.<br />
Lokkien liikkumisesta on erillinen kuvaus kohdassa 4.4. lajiryhmäkohtainen katsaus.
Muu aineisto<br />
Suunnittelualueen linnustovaikutusten arviointiin UPM <strong>Rauma</strong>n kohteella ei ole olemassa<br />
aiempaa käyttökelpoista materiaalia. Yksittäisiä lintuhavaintoja alueelta on jonkin verran,<br />
mutta satunnaisista havainnoista ei ole juuri apua tähän tarkoitukseen. Käytännössä vain<br />
joiltain tunnetuimmilta muutonseurantapaikoilta on saatavissa käyttökelpoista aineistoa.<br />
Tuolloinkin aineistoa voitaneen käyttää lähinnä tausta-aineistona kertomaan muuton<br />
yleisestä intensiteetistä, sillä lentokorkeuksien, etäisyyksien jne. puuttuminen tekee<br />
materiaalista käyttökelpoisuudeltaan vajavaista tähän tarkoitukseen. Lounaassa avomeren<br />
rannalla sijaitseva Pyhärannan Rihtniemi on selvästi lähin suunnittelualuetta sijaitseva<br />
muutontarkkailupaikka, josta on olemassa laajempaa tausta-aineistoa. Nyt tehty seuranta<br />
kuitenkin osoitti kuinka erityyppinen muutto näillä kohteilla on, vaikka etäisyyttä<br />
linnuntietä on vain kymmenkunta kilometriä.<br />
Kuva: Merimetsoparvi tehdasalueen yllä.<br />
KESÄSEURANTAPÄIVÄ<br />
Kesän ainoa seurantapäivä 14.7. tuotti hyvin tavoitteen mukaista materiaalia<br />
harmaahaikaroiden liikkumisesta isojen poikasten ruokinta-aikaan. Viiden tunnin<br />
aamuseuranta välillä 5.00–10.00 tuotti 16 merkintää yhteensä 24 harmaahaikarasta, joista<br />
osa on luonnollisesti voinut olla samoja yksilöitä.
4. TULOKSET<br />
Linnustoseurannan tulokset on esitetty siten, että kevät- ja syysmuutto kunkin lajin osalta<br />
on esitetty yhteisessä lajiryhmäkohtaisessa katsauksessa. Kevään muuttajat on koottu<br />
liitteeksi raportin loppuun, taulukoihin joista selviävät lajeittain kokonaismuuttosummat,<br />
suunnittelualueen kodalta kulkenut muutto, muuttokorkeudet ja vaaravyöhykkeellä<br />
kulkeneen muuton osuus.<br />
4.1. Kevätmuutto<br />
Kevätkaudelle varattiin 20 maastopäivää välillä 2.4. – 2.6. Muutonseurannan ohessa ja<br />
lisäksi havainnoitiin alueen pesimälinnustoa lähinnä tehdasalueen länsiosissa. Keväällä<br />
toteutui 18 laskenta ja kaksi siirrettiin kesälle. Kevään linnustoseurannasta vastasivat Pekka<br />
Alho (PA) ja Markus Lampinen (ML). Taulukossa 1. on esitetty keväällä 2011 tehty seuranta,<br />
sekä kesän seurantakäynti.<br />
Taulukko 1. Kevään 2011 seurantapäivät / <strong>Rauma</strong> UPM<br />
Laskennan tyyppi Pvm. Kellonaika Laskija<br />
Kevätmuutto 2.4. 7.30 - 12.30 PA, ML<br />
Kevätmuutto 6.4. 12.00 - 17.00 PA<br />
Kevätmuutto 8.4. 9.30–14.30 PA<br />
Kevätmuutto 11.4. (8.00–13.00) ML<br />
Kevätmuutto 12.4. 8.30–14.00 PA<br />
Kevätmuutto 14.4. 9.00–14.40 PA<br />
Kevätmuutto 15.4. 8.00–13.30 PA<br />
Kevätmuutto 17.4. 7.00–12.30 PA<br />
Kevätmuutto 21.4. 7.00–12.30 PA<br />
Kevätmuutto 24.4. 7.20–12.30 PA<br />
Kevätmuutto 27.4. 7.30–12.30 PA<br />
Kevätmuutto 30.4. 7.00–12.00 ML<br />
Kevätmuutto 6.5. 5.30–10.30 PA<br />
Kevätmuutto 12.5. 6.30–11.30 PA<br />
Kevätmuutto 15.5. 5.00–10.00 ML<br />
Kevätmuutto 19.5. 6.00–11.00 PA<br />
Kevätmuutto 24.5. 5.30–10.30 ML<br />
Kevätmuutto 2.6. 7.00–12.00 ML<br />
Ravinnonhaku &<br />
kesäliikehdintä<br />
14.7. 5.00–10.00 ML
Seuranta käynnistyi kovan talven jäljiltä 2.4., jolloin edustan merialue oli vielä tukevasti<br />
jäässä ja edelleen 24.4., joskin sataman edustalla tuolloin jo laajasti auennut. Aikaisena<br />
keväänä aloitusajankohta olisi ollut aavistuksen myöhäinen, mutta tässä tapauksessa<br />
pitkittyneen talven jäljiltä melko optimaalinen. Kevätseurantaa alkoi nihkeästi sillä jatkuvat<br />
sumut piinasivat selvitystä sen alkuvaiheessa. Tosin sumussa ei yleensä juuri muuttoakaan<br />
ollut, mutta linnut tuntuivat käyttävän ennalta vaikeasti arvattavia selkeitä hetkiä sitten<br />
sitäkin tehokkaammin. Yhden päivän osalta (11.4) sumu pilasi totaalisesti seurannan, eikä<br />
sää seljennyt vielä päivälläkään. Useimmiten sumuisten aamupäivien jälkeen muutto ei<br />
enää käynnistykään kunnolla, mutta ilm. jatkuvista sumuista johtuen mm. 14.4. muutto<br />
käynnistyi sumun jäljiltä täydellä voimalla. Toki asiaan vaikuttaa myös esim. etelämpänä<br />
vallitseva sää, joka ei kuitenkaan kokonaan selitä tuon päivän rynnistystä. 15.4. kirjattiin<br />
muistiin ”ensimmäinen sumuton aamu”.<br />
Kevään havaintojen perusteella suunnittelualueen ja sen välittömän lähiympäristön yli<br />
muuttivat erityisesti laulujoutsenet, hanhet, kuovit, ja sepelkyyhkyt, kun taas vesilinnut,<br />
petolinnut, kurjet, kahlaajat yleisemmin, sekä varpuslinnut muuttivat vain vähissä määrin<br />
alueella. Hanhet ja joutsenet levähtävät keväällä tunnetusti suurin määrin Eurajoen<br />
pelloilla, ja tehdyt havainnot viittaavat siihen että linnut suuntaavat sinne varsin<br />
määrätietoisesti. Laulujoutsenet muuttivat varsin suoraviivaisesti, mutta hanhista iso osa<br />
aristi teollisuusaluetta ja kaupunkia korjaten jonkin verran kurssiaan molemmin puolin<br />
ennen kaupunkia. Varsinainen merimuutto kulkee pääosin kaukana suunnittelualueelta,<br />
mutta merimetsoja risteili melko paljon myös suunnittelualueella ja sen tuntumassa.<br />
Merimuuton lajistosta puhuttaessa viitataan usein mm. haahkoihin, pilkkasiipiin, alleihin,<br />
mustalintuihin, kuikkalintuihin, moniin kahlaajiin, lokkeihin, tiiroihin ja merimetsoon.<br />
Kuva: Merihanhia lennossa Sampaanalanlahden suulla, taustalla öljypuomit.
Kartta 4: joutsenten, hanhien ja merimuuton kulku <strong>Rauma</strong>n ympäristössä keväällä 2011.<br />
Seurantapaikka merkitty mustalla pisteellä.<br />
KEVÄTLEVÄHTÄJÄT<br />
Suunnittelualueella ja sen tuntumassa levähti jonkin verran lintuja, vaikka varsinaiseksi<br />
levähdysalueeksi aluetta ei voikaan kutsua. Edustan sula houkuttaa levähtämään silloin kun<br />
meri ja lahdet ovat vielä jäässä. Leudoimpina keväinä tämä vaihe jäänee pitkälti väliin,<br />
mutta kuten laskentavuonna, ankarien talvien jäljiltä sulalla levähtää lintuja. Keväällä 2011<br />
sulalla levähti enimmillään noin 440 lintua heti ensimmäisenä laskentapäivänä 2.4.<br />
Linnuista puolet oli merimetsoja, neljännes isokoskeloita ja loput muita vesilintulajeja.<br />
Määrät vähenivät nopeasti sulavesien lisääntyessä muualla.<br />
Toinen lintuja jonkin verran houkutteleva alue oli lietealtaat reunapusikoineen.<br />
Lintumäärät olivat kuitenkin pieniä. Seuraavassa taulukossa 2. on esitetty yhteenveto<br />
alueen kevätlevähtäjistä. Taulukon tyllit ja pikkutyllit ovat kuitenkin pääosin pesiviä.
RAUMA UPM KEVÄT 2011 / Levähtäjät<br />
Laji 2.4. 6.4. 8.4. 12.4. 14.4. 15.4. 17.4. 21.4. 24.4. 27.4. 30.4. 6.5. 12.5. 15.5. 19.5. 24.5.<br />
MERIMETSO 219 55 20 1<br />
MERIHANHI 2 2 8<br />
SINISORSA 15 60 4 4<br />
HEINÄTAVI 2<br />
PUNASOTKA 1 1 1 6<br />
TUKKASOTKA 46 50 27 40 70 6 2<br />
HAAHKA 16<br />
TELKKÄ 20 60<br />
TUKKAKOSKELO 1 16 3<br />
ISOKOSKELO 135<br />
HIIRIHAUKKA 1 1<br />
NOKIKANA 32 28<br />
PIKKUTYLLI 1 2 3 3 4<br />
TYLLI 2 3 3 2 7 1 3<br />
LAPINSIRRI 2 2<br />
SUOKUKKO 2 1<br />
TAIVAANVUOHI 2 3<br />
METSÄVIKLO 1<br />
NAURULOKKI 200 50<br />
KALATIIRA 3 20 30 40<br />
HARJALINTU 1<br />
NIITTYKIRVINEN 1 4 1 6<br />
SINIRINTA 1 2<br />
KULORASTAS 6 7<br />
KOTTARAINEN 60<br />
LAPINSIRKKU 1<br />
PULMUNEN 8<br />
Taulukko 2: kevätlevähtäjät<br />
Kuva: Metsähanhia K2:lla plussasta… <strong>Rauma</strong> UPM, 8.4.2011.
4.2 Pesimälinnusto<br />
Tehdasalueen pesimälinnustoa seurattiin muutonseurannan ohessa ja käymällä<br />
tehdasalueen laitamilla olevia joutomaita ja pienialaisia metsiköitä läpi. Liikkumisrajoitusten<br />
ja vilkkaan sisäisen liikenteen vuoksi ei tehdasalueen ytimessä ja alueen itäosissa liikuttu<br />
yksittäisiä habitaattiin tutustumiskäyntejä lukuun ottamatta. Toisaalta liikkumiseen siellä ei<br />
ollut mainittavasti tarvettakaan. Pesimälinnustoa ei siten kartoitettu systemaattisesti koko<br />
kiinteistön alueelta, vaan oleellisiin lajeihin ja parhaisiin tai potentiaalisiin elinympäristöihin<br />
huomiota kiinnittäen.<br />
Pesimälinnustoselvityksen painopistealueet on esitetty seuraavassa kartassa 5.<br />
Aallonmurtajalla ei havaittu pesintään viittaavaa käytössä millään lajilla. Etäisyyden vuoksi<br />
sillä on saattanut teoriassa silti pesiä vastaavia paikkoja suosivina kivitasku tai västäräkki.<br />
Kartta 5: Pesimälinnuston selvityksen painopistealueet<br />
Pesimälinnuston kuvaus on jaettu neljään osaan (A, B, C ja D) oleellisimpien alueiden<br />
pohjalta. Kartan 5. suurempi rajaus pitää sisällään kaksi aivan erityyppistä aluetta (etelä- ja<br />
pohjoispuolinen alue), jotka jakaa itäpuolelta jätevedenpuhdistamolta tuleva laskuoja ja<br />
samalla eteläisen joutomaakasan reunaa sen ympäri kulkeva tie. Näiden lisäksi erillisenä
painopistealueena on käsitelty pienemmän rajauksen alue, sekä suunnittelualueen<br />
välittömässä läheisyydessä punaisella rajattu harmaahaikaroiden ja merikotkan pesimäalue.<br />
Alue A<br />
Eteläpuolinen joutomaa-alue pitää sisällään kuvassakin osin näkyvän lietealtaan, joka<br />
reunapusikoineen monimuotoistaa alueen pesimälinnustoa. Muutoin joutomaa-alue pitää<br />
sisällään enemmän ja vähemmän rehevää niittyä, joka on jo osin kasvamassa umpeen pajua<br />
ja koivikkoa. Joutomaa-alueella kasvaa myös mm. tyrniä ja (istutettuja?) lehtikuusia.<br />
Joutomaa-alueen ja lietealtaiden muodostaman kokonaisuuden oleellisimpaan<br />
pesimälinnustoon kuuluivat sinisorsa (2 paria), tavi (2 paria), lapasorsa (1 pari), meriharakka<br />
(1 pari), töyhtöhyyppä (3 paria), tylli (1 pari), pikkutylli (1 paria), pensassirkkalintu (1 pari),<br />
kiuru (2-3 paria), niittykirvinen (3 paria), kivitasku (1-2 paria), Pensastasku (1paria),<br />
rytikerttunen (1 pari), pensaskerttu (2 paria), pajusirkku (2 paria) ja punavarpunen (1 pari).<br />
Lietealtaita pesivät tai käyttivät enemmän tai vähemmän säännöllisesti ruokailuun myös<br />
ilmeisesti jossain muualla lähiympäristössä pesivät tukkasotka, punajalkaviklo ja rantasipi,<br />
sekä naapurikiinteistön tylli- ja pikkutylliparit.<br />
Kuva: töyhtöhyyppä hautoo kolmea munaa lietealtaalla 24.4.
Alue B<br />
Pohjoispuolinen osa pitää sisällään kalliomännikköä, paikoin seassa huonokasvuista<br />
sekametsää, sekä mm. lehtikompostin paikkana käytettävän pienen kentän, jota reunustaa<br />
pieni ruovikoitunut vesipotero (näkyy myös kuvassa). Pohjoisessa alue rajautuu<br />
Sampaanalanlahteen, jota reunustaa monin paikoin kapea ruokovyö. Kevään 2011 osalta<br />
luotettavan kuvan antavaa pesimälinnustoselvitystä Sampaanalanlahden osalta varjosti<br />
oleellisesti siellä tapahtunut öljyvuoto. Lahden suuosa olikin koko vuoden öljypuomitettuna<br />
ja alkukeväällä paikallisen lintuyhdistyksen väki oli värvätty hätistämään lintuja pois lahdelta.<br />
Öljyvuodon seuraukset eivät ilmeisesti lopulta olleet kovin pahat, joskin ainakin yksi<br />
öljyyntynyt kyhmyjoutsen menehtyi saamiinsa epäpuhtauksiin. Linnustoltaan alue B oli hyvin<br />
vaatimaton, rautiainen ehkä mainittavimpana pesimälajina.<br />
Alue C<br />
Kuva: Mustaleppälintukoiras reviirillään <strong>Rauma</strong>n UPM:n tehdasalueella 14.4.2011. Suomessa<br />
harvinaisena, ja varsinkin teollisuusalueilla, pesivä mustaleppälintu on viime vuosina<br />
vakiintunut <strong>Rauma</strong>n sataman-teollisuusalueiden muodostamalle kokonaisuudella.
Pienempi rajaus pitää sisällään vähemmän rakennettua tehdasaluetta, jossa riitti elinpiiriä<br />
linnuillekin. Avomaasta ja joutoalueista koostuvan alueen linnustossa oli lähinnä<br />
varpuslinnuille sopivaa habitaattia. Tämän alueen oleellisimmat pesimälajit olivat kiuru,<br />
niittykirvinen, mustaleppälintu, kivitasku, tikli, hemppo ja keltasirkku – yksi pari kutakin.<br />
Vaikka ko. lajistolla ei ole virallista suojelustatusta, eikä merkitystä tuulivoiman suhteen, on<br />
lajikirjo osoitus teollisuusalueillakin tavattavasta monimuotoisuudesta.<br />
Muualla teollisuusalueella pesi oleellisemmista lajeista tiettävästi vielä yksi<br />
mustaleppälintupari lisää, sekä varmasti viitisen paria kivitaskuja. Muualla UPM:n alueella ja<br />
myös naapurikiinteistöjen alueella (mm. Metsä Botnian puutavarakentillä) pesi muutamia<br />
pareja sekä tyllejä, että pikkutyllejä. Alueella pesi myös rakennetun ympäristön muuta<br />
peruslajistoa kuten kesykyyhkyjä, tervapääskyjä, haarapääskyjä ja västäräkkejä.<br />
Alue D<br />
Tuulivoimarakentamisen kannalta haasteellisin osa pesimälinnustoa pesii läheisillä Ison ja<br />
Vähä Järviluodon saarilla.<br />
Iso Järviluodon saarella pesii merikotka. Paria pidetään Suomen urbaaneimpana, sen<br />
pesiessä käytännössä satamassa. Keväällä pari soidinsi ja partioi eripuolilla näkyvyysaluetta,<br />
enimmäkseen länsipuolella, mutta myös suunnittelualueen yllä ja käyden toisinaan hyvällä<br />
säällä myös kaukana sisämaan yllä kaartelemassa. Usein pari istui yhdessä linjamerkin päällä,<br />
pesimäsaaren edustalla. Havaintojen perusteella liikkuminen tehdasalueella ja varsinkaan<br />
vaarakorkeudella, ei ollut kovin vilkasta, mutta toisinaan lentorata kulki myös vaara-alueella<br />
ja useimmiten aallonmurtajan kohdalla. Lintujen pesä sijaitsee saaren länsiosassa, josta<br />
linnut lähtevät ja tulevat usein vaarakorkeudella erityisesti etelään (ks. kartta 6). Tehdyn<br />
seurannan perusteella erityisesti aallonmurtajalle suunniteltu voimala voi aiheuttaa vaaran<br />
merikotkalle. Samainen sijainti on seurannan perusteella suunnitelluista voimaloista<br />
potentiaalisin vaara myös monille muille lintulajeille.<br />
Seurantavuoden epäonneksi merikotkat epäonnistuivat pesinnässään pesän pudottua<br />
keväällä tuulessa alas, luultavasti haudontavaiheessa. Tästä syystä poikasaikainen ja toisaalta<br />
poikasten lähdön jälkeinen liikkuminen jäi vaille dokumentoitua dataa. Nuorten lintujen<br />
totuttelu ympäristöön lienee tuulivoiman näkökulmasta kriittistä aikaa. Emot kuitenkin<br />
pysyivät uskollisina reviirilleen ja pesimäpaikka on luultavasti taas seuraavana vuonna<br />
käytössä.<br />
Vähä Järviluodon saarella pesii noin 10 parin harmaahaikarakolonia. Haikarat saapuvat<br />
keväällä jo varsin aikaisin ja lähtevät syksyllä suhteellisen myöhään. Haikaroiden suosimat<br />
tärkeimmät ravinnonhakualueet sijainnevat Unajanlahden ympäristössä, jonne ja josta ne<br />
säännöllisesti suuntaavat oheisen kartan 6. mukaisesti. Haikarat saalistavat myös viereisellä
teollisuusalueelle työntyvällä Sampaanalanlahdella, mutta lento sinne tapahtuu lyhyestä<br />
välimatkasta johtuen lähes poikkeuksetta matalla. Luonnollisesti haikaroiden matkat<br />
suuntautuvat myös muihin ilmansuuntiin, mutta kartassa esitetty pääreitti on selvästi<br />
suosituin ja jatkuvassa käytössä. Laji on hämäräaktiivinen saalistaja, jonka lentoliikenne on<br />
vilkkainta varhaiseen aamuaikaan.<br />
Kartta 6: Merikotkan usein ja harmaahaikaroiden jatkuvasti käyttämä<br />
reitti ravinnonhakuun. Kartalla reittien välissä näkyvä aallonmurtaja toimi laskennoissa<br />
luontevana etäisyyden mittarina etäisyyden arvioinnissa. Suoraan vaaravyöhykkeeseen<br />
kuuluvaksi lennot tulkittiin vasta aallonmurtajan sisäpuolella. Tästä syystä kartta selventää<br />
miksi aallonmurtajalle suunniteltu voimala voi olla vaaraksi ja miksi merikotkan lennot jäävät<br />
muuttohavaintotaulukoiden vaaravyöhykkeessä (ks. liitteet) muista oleellisista lajeista<br />
poiketen aliedustetuksi (vihreät pisteet suunniteltuja voimalanpaikkoja).
Kuvat: Harmaahaikara ja merikotka ovat sopeutuneet <strong>Rauma</strong>lla urbaaniin ympäristöön.
4.3. Syysmuutto<br />
Syysmuuton seurantaa tehtiin 20 päivänä välillä 17.8. – 23.10. Lisäksi paikalla käytiin 12.11.,<br />
jolloin olisi periaatteessa ollut viimeinen mahdollisuus joutsenmuuton seurantaan ennen<br />
raportin viimeistelyä. Sää oli kuitenkin lämmin ja sumuinen. Myös kesällä 14.7. tehdyn<br />
seurantapäivän muuttohavainnot otettiin mukaan syksyn raporttiin.<br />
Kevään tapaan lähtökohta oli 5 tuntia yhtäjaksoista seurantaa, jota hyvässä<br />
muuttotilanteessa jatkettiin pidempään. Tarkemmin havaintopäivät on esitetty taulukossa 2.<br />
Syksyn linnustoseurannasta vastasivat Pekka Alho (PA) ja Markus Lampinen (ML).<br />
Taulukko 3: Syksyn 2011 seurantapäivät / <strong>Rauma</strong> UPM<br />
Laskennan tyyppi Pvm. Kellonaika Laskija<br />
Syysmuutto 17.8. PA<br />
Syysmuutto 20.8. PA<br />
Syysmuutto 23.8. PA<br />
Syysmuutto 28.8. PA<br />
Syysmuutto 2.9. PA<br />
Syysmuutto 3.9. 7.00–12.00 ML<br />
Syysmuutto 5.9. PA<br />
Syysmuutto 10.9. PA<br />
Syysmuutto 17.9. PA<br />
Syysmuutto 21.9. PA<br />
Syysmuutto 24.9. PA<br />
Syysmuutto 26.9. PA<br />
Syysmuutto 30.9. PA<br />
Syysmuutto 1.10. PA<br />
Syysmuutto 5.10. PA<br />
Syysmuutto 9.10. 8.00–13.00 ML<br />
Syysmuutto 14.10. PA<br />
Syysmuutto 18.10. PA<br />
Syysmuutto 21.10. PA<br />
Syysmuutto 23.10. 8.00–13.00 ML<br />
Seurantakäynti 12.11. 11.00–14.00 PA, ML
Syksy oli yleisesti ottaen lämmin ja lämpöä riitti pitkälle marraskuulle saakka. Syysmuutto<br />
saatiin varsin kattavasti havainnoitua, ainoastaan myöhäisimpinä muuttavien<br />
laulujoutsenten muuttoa ei saatu enemmälti havainnoitua. Laulujoutsenten muutto<br />
tapahtuu <strong>Rauma</strong>n leveysasteilla viileämpinä syksyinä jo lokakuun lopulla, mutta leutoina<br />
syksyinä kuten 2011 muutto jatkuu toisinaan aina joulukuulle saakka.<br />
Syksyn muuttajamäärät on koottu raportin loppuun liitetaulukkoon 2, josta selviävät<br />
lajeittain kokonaismuuttosummat, suunnittelualueen kodalta kulkenut muutto,<br />
muuttokorkeudet ja vaaravyöhykkeellä kulkeneen muuton osuus. Kartassa 7 on esitetty<br />
syysmuuton ehkä oleellisimmat virrat syksyllä 2011. Havaittu merimuutto koostui<br />
etäisyyden vuoksi pitkälti merimetsoista, kun taas varisten valtavirta kulki uloimpia suuria<br />
saaria myötäillen. Pienempi osa varismuutosta jakaantui kuitenkin koko alueelle.<br />
Suunnittelualueen osalta selvästi merkittävimmän muuttovirran muodostivat sepelkyyhkyt<br />
ja naakat. Parhaana päivänä 1.10. seurantapisteen ohitti lähes 5000 sepelkyyhkyä, joista<br />
4316 suunnittelualueen yli.<br />
Kartta 7: Mittavimman syysmuuton yleiskuva vuonna 2011.
Kuva: Syksyllä <strong>Rauma</strong>lle kokoontuu ilm. seudun saaristossa pesivät valkoposkihanhet<br />
poikasineen. Linnut liikkuivat ruoka- ja levähdyspaikkojen välillä kaupungin ilmatilassa.<br />
Kuva: ruskosuohaukka taittaa matkaa matalalla tehdasalueen halki, saalisteltuaan ensin<br />
hetken alueella 23.8.2011.
Kuva: Seurantarutiinia piristi tämä 17.9 ja 14.10. havaintopaikalla muutonseuraajan kaverina<br />
viihtynyt kuningaskalastaja. Muutaman kovan talven jäljiltä laji oli vuonna 2011 Suomessa<br />
taas varsin suuren luokan harvinaisuus. Laji on koreasta ulkonäöstään huolimatta taitava<br />
piilottelemaan ja havainnot koskivatkin todennäköisimmin samaa koirasyksilöä.<br />
SYYSLEVÄHTÄJÄT<br />
Syksyllä alueella levähtää kevättä enemmän lintuja ja erityisesti varpuslintuja lietealtaiden<br />
reunapusikoissa ja joutomaakasan ympäristössä. Lietealtaan ruovikoissa ja<br />
reunapensastoissa olikin parhaina päivinä runsaasti mm. kerttusia ja pajusirkkuja. Näiden<br />
varpuslintujen levähtäjämäärien tarkempi arviointi edellyttäisi esim. lintujen rengastusta<br />
verkkopyyntiä käyttäen. Monet ovat yömuuttajia, mutta aamuisinkin näki joitain korkealta<br />
taivaalta suoraan altaille tippuvia pikkulintuja.<br />
Lietealtaat houkuttivat myös jonkin verran kahlaajia, joskin määrät olivat varsin pieniä.<br />
Määriä saattoi heikentää syksyn runsas sademäärä, joka peitti altaiden lietteitä alleen<br />
erityisesti syyskuussa. Edustan vesialueen levähtäjiksi on tulkittu aallonmurtajan ja<br />
suunnittelualueen väliin jäävä vesialue tai aallonmurtajan välittömässä läheisyydessä meren<br />
puolella lepäilleet vesilinnut. Seuraavista taulukoista 4. ja 5. selviävät oleellisimmat syksyn<br />
mittaan tehdyt levähtäjähavainnot.
RAUMA UPM Syksy 2011 / Levähtäjät<br />
Laji 17.8. 20.8. 23.8. 28.8. 2.9. 3.9. 5.9. 10.9. 17.9. 21.9.<br />
SILKKIUIKKU 10 10 5 7<br />
MERIMETSO 1 9 10 5 5 5 4<br />
HARMAAHAIKARA 1 2<br />
KYHMYJOUTSEN 10<br />
KANADANHANHI 12 7 3<br />
VALKOPOSKIHANHI 9<br />
HARMAASORSA 1<br />
TAVI 11 6 14 17 12 5 11 22<br />
SINISORSA 9 25 40 8<br />
HEINÄTAVI 1<br />
PUNASOTKA 1 2 1<br />
TUKKASOTKA 101 118 172 306 129 254 110 30 40<br />
HIIRIHAUKKA 1<br />
KAPUSTARINTA 5 1<br />
TÖYHTÖHYYPPÄ 22 31 25 1 1 1 1<br />
LAPINSIRRI 1<br />
SUOKUKKO 2 1 1<br />
TAIVAANVUOHI 4 4 3 1 1<br />
VALKOVIKLO 2<br />
METSÄVIKLO 2 1<br />
LIRO 2 1 3<br />
RANTASIPI 3 3 3 1 1 1 2<br />
TERVAPÄÄSKY 75 6 2 7 1<br />
KUNINGASKALASTAJA 1<br />
PALOKÄRKI 1 1<br />
HAARAPÄÄSKY 200 35 10<br />
RÄYSTÄSPÄÄSKY 30<br />
KELTAVÄSTÄRÄKKI 3<br />
VÄSTÄRÄKKI 30 12 20<br />
SINIRINTA 1<br />
PENSASTASKU 4 1<br />
KIVITASKU 9 2 3<br />
RUOKOKERTTUNEN 10 2<br />
RYTIKERTTUNEN 1 1 1<br />
TILTALTTI 1 1<br />
PIKKULEPINKÄINEN 2 2 1 1<br />
KOTTARAINEN 32 160 190 130<br />
PIKKUVARPUNEN 5 13<br />
PEIPPO 100<br />
TIKLI 8 8 2 17 35 8 10 5<br />
PAJUSIRKKU 50<br />
Taulukko 4: Alkusyksyn levähtäjät
RAUMA UPM Syksy 2011 / Levähtäjät<br />
Laji 24.9. 26.9. 30.9. 1.10. 5.10. 14.10. 18.10. 21.10. 12.11.<br />
SILKKIUIKKU 1<br />
MERIMETSO 4 1 1 1<br />
HARMAAHAIKARA 1 1<br />
KANADANHANHI 1<br />
TAVI 12 3 2 8 3 8 3 2<br />
SINISORSA 11 2 11 40 22 1 40<br />
TUKKASOTKA 31 21 35 5 8 2 250<br />
TUKKASKOSKELO 6<br />
ISOKOSKELO 16 10<br />
KANAHAUKKA 1<br />
AMPUHAUKKA 1<br />
MUUTTOHAUKKA 1<br />
KAPUSTARINTA 4 1<br />
TÖYHTÖHYYPPÄ 1 1 1<br />
JÄNKÄKURPPA 1<br />
TAIVAANVUOHI 1 3 1 2<br />
KUNINGASKALASTAJA 1<br />
PALOKÄRKI 1 1 1<br />
HAARAPÄÄSKY 2<br />
NIITYKIRVINEN 5 2<br />
VÄSTÄRÄKKI 1<br />
PEUKALOINEN 1 2<br />
MUSTALEPPÄLINTU 1<br />
KULORASTAS 2 1<br />
TILTALTTI 1 2<br />
ISOLEPINKÄINEN 1 1<br />
KOTTARAINEN 10 16 13<br />
TIKLI 2 11<br />
PAJUSIRKKU 5 8 2<br />
Taulukko 5: loppusyksyn levähtäjät
4.4. Lajiryhmäkohtainen katsaus<br />
JOUTSENET<br />
Kyhmyjoutsen (Cygnus olor)<br />
Keväällä muuttolennossa tai muutoin siirtymätaipaleella tavattiin 23 kyhmyjoutsenta, jotka<br />
kaikki muuttivat matalalla K1:lla. Kyhmyjoutsenia oli enimmillään kerääntynyt lauhdesulalle<br />
11 yksilöä heti 2.4. Näistä yksi kuoli myöhemmin Sampaanalanlahdella tapahtuneen<br />
öljyvahingon vaikutuksiin. Syksyllä lentäviä kyhmyjoutsenia kirjattiin 9 lintua, joista kolme<br />
yhdessä parvessa suunnittelualueen yli K2.<br />
Laulujoutsen (Cygnus cygnus)<br />
Kevät: Muuttavia laulujoutsenia tavattiin 87 yksilöä, joista peräti 81 muutti<br />
suunnittelualueen yli. Näistä vaarakorkeudella matkasi 42 lintua. Tämän lisäksi tavattiin 11<br />
lajilleen määrittämätöntä joutsenta, joista vain yksi ylitti suunnittelualueen. Levähtäviä<br />
laulujoutsenia tavattiin vain kerran; sulalla 2 yksilöä 2.4.<br />
Syksy: Lämmin loppusyksy jätti joutsenmäärän 44 yksilöön. Näistä 16 ylitti suunnittelualueen<br />
ja 11 niistä vaarakorkeudella. Määrittämättömiä joutsenia tavattiin vain kaksi alueen<br />
ulkopuolelta.<br />
HANHET<br />
Merihanhi (Anser anser)<br />
Kevät: Merihanhia muutti kevään aikana 280 lintua. Näistä 196 oikaisi suunnittelualueen<br />
kohdalta, joista 100 vaarakorkeudella. Edustan merialueella levähti hetken joitain<br />
merihanhia, enimmillään 8 lintua 15.4.<br />
Syksy: Uskomattomasti merihanhien syksyn yhteismääräksi tuli tismalleen sama kuin<br />
keväällä; 280 yksilöä. Syyspuolen linnuista pienempi osa (137) kulki suunnittelualueen<br />
kohdalta, mutta niistä melkein kaikki (130) vaarakorkeudella. Näistä tosin yli puolet (85 yks.)<br />
muutti yhdessä parvessa metsästyksen aloituspäivänä 20.8. Syksyn viimeiset merihanhet<br />
tavattiin 21.9.<br />
Metsähanhi (Anser fabalis)<br />
Kevät: Kevään yhteismääräksi tuli 383 muuttavaa metsähanhea, levähtäjiä ei tavattu. 201<br />
lintua ylitti suunnittelualueen, 85 vaarakorkeudella.<br />
Syksy: Muuttavat metsähanhet olivat syksyllä varsin vähissä, eivätkä pelkästään <strong>Rauma</strong>n<br />
seudulla, vaan myös esim. Varsinais-Suomessa. Hyviä muuttoja ei tavattu ja havainnot jäivät
koskemaan yksittäisiä pikkuparvia. Ensimmäiset muuttajat nähtiin jo 23.8. ja viimeiset 9.10.<br />
Koko syksyn saldo vaatimaton 111 muuttajaa, joista peräti 88 suunnittelualueelta, mutta vain<br />
16 vaarakorkeudelta.<br />
Tundrahanhi (Anser albifrons)<br />
Kevät: Kevään ainoat 4 tundrahanhea muuttivat yhdessä parvessa 14.4., vaarakorkeudella,<br />
läheltä meren puolelta. Syksyllä havaintoja ei tehty.<br />
Harmaahanhilaji (Anser sp)<br />
Kevät: määrittämättömiä harmaita hanhia muutti 200, joista vain 18 vaaravyöhykkeessä.<br />
Määrittämättömät hanhet menevät käytännössä kaukaa tai vaihtoehtoisesti vastavalossa,<br />
mikä vastaa hyvin pientä määrää. Kaikkiaan havaittiin näin ollen 867 muuttavaa Anser –<br />
hanhea.<br />
Syksy: vain 36 muuttajaa havaittiin, joista kaikki suunnittelualueen ulkopuolelta. Näin ollen<br />
metsähanhien pienet määrät eivät selittyneet tätäkään kautta.<br />
Kanadanhanhi (Branta canadensis)<br />
Kevät: matkaa taittamassa tavattiin yhteensä 13 kanadanhanhea, joista 4 muutti<br />
vaaravyöhykkeessä. Ei levähtäjiä, eikä syysmuuttajia.<br />
Valkoposkihanhi (Branta leucopsis)<br />
Kevät: Ensimmäiset muuttajat nähtiin 14.4. ja kevään mittaan muuttajia kirjattiin 77.<br />
Suunnittelualueen ylitti 47 yksilöä, joista 25 vaarakorkeudella.<br />
Syksy: Arktisia vakoposkihanhia ei tavattu lainkaan. Lähisaariston vallanneet valkoposket<br />
ovat viime vuosina kerääntyneet Otanlahteen keskelle <strong>Rauma</strong>n kaupunkia, jossa ne<br />
lepäilevät ja laiduntavat nurmikoilla. <strong>Rauma</strong>lla tämä parvi liikkui kaupungin lähialueen<br />
pelloilla ja erikokoisina parvina paikkaa vaihtavia lintuja kulki usein myös suunnittelualueen<br />
yli. Siirtyessään kaakkoispuolelle Unajan suuntaan ja takaisin parvet menivät usein<br />
suunnittelualueen itäosan ylitse. Suurimmassa parvessa oli 220 lintua (10.9), mutta siinäkään<br />
tuskin oli koko alueen valkoposket. Vielä 24.9. valkoposkihanhia nähtiin 175, jolloin ne<br />
menivät korkeammalla eteläisiin suuntiin ja saattoivat jo olla esim. Porin seudulta lähtöisin.<br />
Tämän jälkeen ei havaintoja tehty enää lainkaan.<br />
SORSALINNUT<br />
Tavallisista sorsalinnuistamme vain tehdasalueella hyvin viihtyviä sinisorsia tavattiin<br />
enemmälti. Muiden lajien osalta tavien, haapanoiden, jouhisorsien ja lapasorsien määrät<br />
olivat varsin merkityksettömiä. Lajien esiintyminen käy ilmi muutto- ja levähtäjätaulukoista.<br />
Harmaasorsasta ainoa havainto tehtiin sinisorsaparvessa kiertelevästä koiraslinnusta 17.9. ja<br />
heinätavipari levähti aallonmurtajalla 21.4., sekä syksyllä 28.8. yksi yksilö lietealtailla.
SOTKAT JA TELKKÄ<br />
Suunnittelualueen edustalle kertyi sekä keväällä että syksyllä levähtäviä tukkasotkia.<br />
Parvessa tavattiin toisinaan muutamia punasotkia, mutta ainoat 2 lapasotkaa tavattiin<br />
muutolla 23.10. Seuraavassa taulukossa on esitetty tukkasotkien esiintyminen<br />
suunnittelualueella keväällä ja syksyllä 2011. Syksyn taulukossa 2.9. notkahdus ei ole<br />
todellinen, vaan viittaa lintujen olleen tuolloin jossain muualla lähistöllä, esim. Metsä<br />
Botnian sataman ”takana” piilossa. Tuulivoimarakentamisen kannalta tukkasotkien<br />
esiintyminen ei kosketa muita kuin aallonmurtajalle suunniteltua ja senkin suhteen linnut<br />
liikkuivat yleensä alempana.<br />
80<br />
70<br />
60<br />
50<br />
40<br />
30<br />
Sarja1<br />
20<br />
10<br />
0<br />
2.4.<br />
6.4.<br />
8.4.<br />
12.4.<br />
14.4.<br />
15.4.<br />
17.4.<br />
21.4.<br />
24.4.<br />
27.4.<br />
30.4.<br />
6.5.<br />
12.5.<br />
15.5.<br />
19.5.<br />
24.5.<br />
350<br />
300<br />
250<br />
200<br />
150<br />
Sarja1<br />
100<br />
50<br />
0<br />
17.8.<br />
20.8.<br />
23.8.<br />
28.8.<br />
2.9.<br />
3.9.<br />
5.9.<br />
10.9.<br />
17.9.<br />
21.9.<br />
24.9.<br />
26.9.<br />
30.9.<br />
1.10.<br />
5.10.<br />
9.10.<br />
14.10.<br />
18.10.<br />
21.10.<br />
12.11.<br />
Taulukko 6: levähtävien tukkasotkien esiintyminen suunnittelualueella keväällä ja syksyllä<br />
2011.
Telkkä (Bucephala clangula)<br />
Telkkiä lenteli telkille tyypillisesti yksittäin tai pieninä porukoina sekalaisiin suuntiin<br />
pääasiassa meren puolella, ei kuitenkaan mainittavia määriä. Jonkin verran lintuja myös<br />
levähti edustalla, ainoana vähänkään maininnan arvoisena 60 lintua 12.4.<br />
MERELLÄ LIIKKUVAT VESILINTULAJIT<br />
Merimuuttoon liittyvistä peruslajeista, kuten haahka, alli, mustalintu ja pilkkasiipi ei koko<br />
seurannassa tehty yhtään havaintoa suunnittelualueen yltä. Muutamia haahkoja ui keväällä<br />
aallonmurtajan tuntumassa.<br />
KOSKELOT JA UIKUT<br />
Uivelo (Mergus albellus)<br />
Keväällä nähtiin 7 muuttajaa kolmena eri päivänä, kaikki matalla. Ei levähtäjiä. Syksyn ainoa<br />
muutti 23.10 suunnittelualueen ulkopuolella.<br />
Isokoskelo (Mergus merganser)<br />
telkän luonnehdinta kuvaa melko hyvin myös isokoskelon esiintymistä, joskin isokoskeloiden<br />
lennot suuntautuivat telkkää useammin sisämaahan ja suunnittelualueelle.<br />
Tukkakoskelo (Mergus serrator)<br />
Muutamia lintuja tavattiin keväällä ja syksyllä. Ei tuulivoiman kannalta merkittävää<br />
liikehdintää.<br />
Silkkiuikku (Podiceps cristatus)<br />
Uikuista vain silkkiuikkuja tavattiin. Lennossa nähtiin keväällä 3 ja syksyllä niin ikään 3 lintua,<br />
joista yksi keväinen tuli vaarakorkeudella sisämaasta 12.5.
Kuva: silkkiuikku harvoin irtaantuu lentäessäänkään veden pinnasta, seurannassa<br />
poikkeuksen teki tämä sisämaasta tehdasalueen yli vaarakorkeudella saapunut yksilö.<br />
KUIKKALINNUT<br />
Keväällä suunnittelualueen ylitti 18 kuikkaa ja 8 lajilleen määrittämätöntä kuikkalintua.<br />
Kaikkiaan havaittiin 61 kuikkaa, joista 7 ylitti alueen riskikorkeudella. Lisäksi nähtiin 25<br />
määrittämätöntä kuikkalintua. Kaakkureita muutti vain kolme joista yksi alueen ilmatilassa.<br />
HAIKARAT<br />
Jalohaikara (Egretta alba)<br />
Yksi seurannan harvinaisimmista linnuista oli 27.4. suunnittelualueen itäpuolitse<br />
pohjoiskoilliseen muuttanut jalohaikara.<br />
Harmaahaikara (Ardea cinerea)<br />
Pesivien harmaahaikaroiden vuoksi muuttajien erottaminen oli hankalaa. Lajin liikkumisesta<br />
saatiin paljon dataa ja pesimälinnustokappaleessa kerrotaan tarkemmin lajista. Ks. myös<br />
Menetelmät -osan viimeinen kesäseurannasta kertova kappale.<br />
PETOLINNUT<br />
Kalasääski Pandion halieaetus<br />
Keväällä tavattiin 4 muuttajaa, joista kaksi alueen yli, toinen vaarakorkeudella. Varsin<br />
yllättäen syksyn ainoa oli 2.9. suunnittelualueen ylittänyt lintu.
Merikotka (Haliaetus albicilla)<br />
Pesivän parin pesintä epäonnistui (ks. pesimälinnusto), mutta liikkumisesta saatiin paljon<br />
tietoa. Muuttajien tai muuten liikkuvien vanhojen lintujen erottelu oli hankalaa, mutta<br />
nuorista ja esiaikuisista linnuista tehtiin vajaat parikymmentä merkintää.<br />
Ruskosuohaukka Circus aeruginosus<br />
Kevään kolme muuttajaa tavattiin pitkällä aikavälillä 12.4. – 2.6. Syyspuolella havaittiin viisi<br />
ruskosuohaukkaa, joista kolme suunnittelualueen sisällä.<br />
Sinisuohaukka (Circus cyaneus)<br />
Keväällä tavattiin vain 2 muuttavaa sinisuohaukka (12. ja 15.4.). Syksyllä määrät olivat<br />
suurempia ja muuttajasaldoksi kirjattiin yhteensä 11 yksilöä, joista suunnittelualueella 9.<br />
Näistä vain yksi muutti vaarakorkeudella k2, suuren osan muuttaessa melko korkealla.<br />
Hiirihaukka (Buteo Buteo)<br />
Muuttavia hiirihaukkoja tavattiin varsin niukasti, mutta myös muutamia suunnittelualueen<br />
sisällä paikallisia lintuja tavattiin. Pääosa muuttavista hiirihaukoista muuttaneekin hieman<br />
sisempää reittiä.<br />
Piekana (Buteo lagopus)<br />
Piekanan muuttosuunta poikkeaa oleellisesti muista petolinnuista, ollen keväällä luode ja<br />
syksyllä kaakko. Suurin osa piekanoista lähtee keväällä <strong>Rauma</strong>nkin kohdalta suoraan<br />
luoteeseen merelle, kohti Ruotsin ja Norjan tunturialueita. Seurantavuonna piekanoja näkyi<br />
pitkästä aikaa ilahduttavammin. Yhteensä nähtiin 36 muuttajaa, joista 13 vaarakorkeudella<br />
suunnittelualueen yli. Päämuutto oli hyvin keskittynyt, kun 14. ja 15.4. muutti 33 yksilöä.<br />
Syksyllä muutto oli selvästi vaisumpaa, yhteensä tavattiin 5 muuttajaa. Näistä 3 muutti<br />
suunnittelualueen yli, joista yksi vaarakorkeudella.<br />
Mehiläishaukka (Pernis apivorus)<br />
Mehiläishaukkoja tavattiin vain syyspuolella, yhteensä 11 yksilöä / lentotapahtumaa.<br />
Alkusyksyn havainnoista osa viittasi ehkä pesivään pariin jossain lähiseudulla, sillä vanha lintu<br />
kävi muutamia kertoja matalalla saalistelemassa alueen itäosan tuntumassa ja lähti kaksi eri<br />
kertaa sieltä suuntaan NW. Suunnittelualueelta tehtiin 7 merkintää.
Kuva: nuori mehiläishaukka muutti päätä hipoen 21.9.<br />
Varpushaukka (Accipiter nisus)<br />
Kevätmuutolla tavattiin 35 ja syysmuutolla 159 varpushaukkaa. Laji onkin yksi niistä harvoista<br />
petolinnuista joiden muuttoreitti kulkee vahvana myös suunnittelualueella, jonka ilmatilasta<br />
nähtiin keväällä 25 ja syksyllä 113 yksilöä. Varpushaukkojaa muutti kaikilla korkeuksilla ja 43<br />
lintua eli 31 % näistä muutti vaaravyöhykkeessä tuulimyllyjen suhteen.<br />
Kanahaukka (Accipiter gentilis)<br />
Kanahaukkoja tavattiin keväällä 2 alueen ulkopuolella ja syksyllä 6 yksilöä, joista 4<br />
suunnittelualueella.<br />
Muuttohaukka (falco peregrinus)<br />
Kevään ainoa nähtiin muutolla kauempana meren yllä. Syksyllä nähtiin neljä lintua välillä<br />
24.9. – 9.10. Näistä kaksi meni suunnittelualueen yli, toinen hyvin korkealla suoraan yli,<br />
toisen nahistellessa myös matalalla sataman lokkien kanssa. Kolme syksyn linnuista oli<br />
nuoria, yksi iälleen määrittämätön.
Nuolihaukka (Falco subbuteo)<br />
Keväällä vain yksi havainto, syksyllä 15, joista osa koskee ilm. lähiseudulla pesivää,<br />
tehdasalueella alkusyksyllä usein saalistellutta lintua / paria. Lähes kaikki syksyn havainnot<br />
olivat suunnittelualueelta.<br />
Ampuhaukka (Falco columbarius)<br />
Keväällä vain yksi muuttaja, syksyllä seitsemän lintua, tarkemmin ks. taulukot.<br />
Tuulihaukka (Falco tinnunculus)<br />
Kevään saldo oli 7 muuttajaa, syksyllä 13. Vaarakorkeudelta suunnittelualueella 7 merkintää.<br />
KURKI JA NOKIKANA<br />
Kurki (Grus grus)<br />
Keväällä muuttavia kurkia tavataan alueella suhteellisen vähän. Seurantavuoden keväällä<br />
nähtiin yhteensä 186 muuttavaa kurkea, joista 102 meni suunnittelualueen yli, 35<br />
matkatessa vaarakorkeudella. Vastaavat luvut syyspuolelta olivat 948 / 315 / 50. Näin ollen<br />
vuoden kurjista 7,5 % muutti vaarakorkeudella alueen yli.<br />
Syksyllä ns. länsikurjet muuttavat yleensä myöhäisimpinä Suomen kurjista, usein vasta<br />
lokakuulla. Tämä muutto kulkee tuuliolosuhteista riippuen myös <strong>Rauma</strong>n seudulta.<br />
Seurantavuonna oli kuitenkin myös yksi yllättävän aikainen muuttopäivä, jolloin miehitystä<br />
<strong>Rauma</strong>n kohteilla ei ollut. Tuo muutto kulki suullisesti lintuharrastajilta saadun tiedon<br />
mukaan kokonaan <strong>Rauma</strong>n itäpuolelta ja dokumentoitiin toisella seurantakohteellamme<br />
Porissa. Jälkimmäinen muutto tapahtui ennustettavasti pohjoistuulessa, sään kirkastuttua ja<br />
viilennyttyä 1.10. Tuolloin muuton päävirta kulki kaukana meren puolella, mutta parvia meni<br />
myös suunnittelualueen itäreunaa viistäen.<br />
Nokikana (Fulica atra)<br />
Vain lauhdesulan houkuttamia kevätlevähtäjiä tavattiin, ks. taulukko 2.<br />
KAHLAAJAT<br />
Kahlaajien muutto suunnittelualueella oli kuovin kevätmuuttoa lukuun ottamatta kaikkien<br />
lajien osalta lähes olematonta. Tähän nähden pesivien kahlaajaparien määrä ja kirjo on<br />
kuitenkin varsin hyvä. Eri kahlaajalajien esiintymisestä, niin levähtävien kuin muuttajienkin<br />
osalta, saa parhaan kuvan levähtäjä- ja muuttotaulukoista.<br />
Kuovin (Numenius arquata) kevätmuutto käynnistyi 12.4. ja parhaana päivänä 17.4. muutti<br />
262 yksilöä. Kevään saldo oli yhteensä 591 muuttajaa, joista suunnittelualueen ylitti 352<br />
lintua, joista 39 % riskikorkeudella. Kaikkiaan kuoveista 18,3 % muutti matalalla (K1),<br />
vaarakorkeudella 37,9 % ja suurin osuus korkealla (k3) 43,8 %.
TIIRAT JA KIHUT<br />
Räyskä (Sterna caspia)<br />
Saapuessaan huhtikuun lopulla räyskät kiertelivät alueella, niin edustan vesialueella, kuin<br />
teollisuusalueen puolellakin. Tehdystä 20 merkinnästä 14 koskee suunnittelualueen<br />
ilmatilassa yksin tai pareittain liikkuneita räyskiä, joista 5 tapauksessa lentokorkeus oli<br />
vaarakorkeudella. Toukokuun edetessä räyskähavainnot vähenivät oleellisesti. Kesällä 14.7.<br />
paikalla liikkui 1-2 aikuista räyskää jotka kiertelivät laajalla alueella, myös tehdasalueen<br />
sisällä. Varsinaisen syksyn seurannassa lajia ei enää tavattu.<br />
Kalatiira (Sterna hirundo)<br />
Keväällä kalatiiroja kertyi muutolta saapumisen jälkeen lauhdekanavan suun edustalle, jossa<br />
niitä saalisteli enimmillään 40 lintua 15.5. Syksyn viimeinen kalatiira saalisteli samassa<br />
paikassa 17.8.<br />
Merikihu (Stercorarius parasiticus)<br />
Muutamia merikihuja nähtiin kevään ja kesän seurannoissa, kaikki ulompana merellä selvästi<br />
suunnittelualueen ulkopuolella.<br />
LOKKILINNUT<br />
Lokkien viihtyminen satamien ja kaatopaikkojen tuntumassa ja liikkuminen niiden välillä on<br />
yleisesti tunnettu ilmiö. <strong>Rauma</strong>n satama sijaitsee heti suunnittelualueen pohjoispuolella ja<br />
<strong>Rauma</strong>n kaatopaikka kaupungin itäpuolella. Tätä väliä kulkevat eritoten harmaalokit ja<br />
merilokit, leutoina talvina lähes ympäri vuoden. Selkälokki ja erityisesti kala-, ja naurulokit<br />
ovat satunnaisemmassa roolissa tässä liikenteessä ja näillä levähdyspaikoilla. Enimmillään<br />
sataman varastojen katoilla loikoili n. 500 lokkia 10.9. ja 400 lokkia 1.10. Pääasiassa kyseessä<br />
olivat harmaa ja merilokit, mutta parhaimmillaan mukana myös joitain kymmeniä nauruja/tai<br />
kalalokkeja, sekä satunnaisemmin joitain selkälokkeja.<br />
Lokkien liikkuminen <strong>Rauma</strong>n alueella<br />
<strong>Rauma</strong>lla lokkien liikkumisen täsmällisyys oli odotettuakin suurempaa sekä keväällä, että<br />
syksyllä. Lokkiliikenne suunnittelualueen yläpuolella, aallonmurtajaa lukuun ottamatta, oli<br />
kaikkiaan hämmästyttävän pientä koko seurannan ajan, vaikka lintuja lepäili usein satamassa<br />
satamäärin. Sataman lokkimäärät eivät kuitenkaan olleet oikein missään vaiheessa erityisen<br />
suuria, vaan yleensä liikuttiin määrissä sadasta muutamaan sataan. Määrä on suhteellisen<br />
pieni, sillä ”parhailla” kaatopaikoilla ja toisinaan satamissakin, lokkeja voi olla jopa 5000<br />
yksilöä samanaikaisesti.
Sataman lokkien tarkempi tarkkailu ei ollut helposti mahdollista, sillä etäisyyttä on noin 1 km<br />
ja lukuisat rakennukset estivät osaltaan lintujen tarkkaa laskentaa. Parhaiten lokit olivat<br />
näkyvillä ja laskettavissa noustessaan satamasta kaatopaikan suuntaan. Usein kulku<br />
kaatopaikoille tapahtuu erikokoisissa ryhmissä vähin erin, eikä havainnoinnissa voitu<br />
keskittyä vain lokkeihin. Paluuta kaatopaikalta tapahtui enemmälti vasta iltapäivän myötä.<br />
Tuolloin lokkeja saattoi hyvän sään vallitessa nousta korkeuksiin kaupungin ylle<br />
kiertelemään, jolloin paluu satamaan ja merelle tapahtui korkealla, normaalia reittiä<br />
laajemmalla haarukalla (vertaa kartat).<br />
Keväällä lähinnä naurulokkeja muutti jonkin verran myös tehdasalueen yli, mutta muutoin<br />
suunnittelualueen yllä liikkuvat lokit olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta<br />
yksittäisiä tai muutaman linnun porukoita. Loppukeväällä ja alkusyksyllä puhdistamoaltaat ja<br />
tehdasalueen nurmikot houkuttivat kymmeniä pääasiassa pesimättömiä esiaikuisia ja<br />
syyspuolella myös nuoria lintuja. Näiden siirtyminen altaille tapahtui pääosin matalalla ja<br />
usein kaupungin suunnasta / suuntaan.<br />
Kartta 8: Harmaa- ja merilokkien liikkuminen <strong>Rauma</strong>lla 2011
Kartassa 8. näkyy isojen lokkilintujen suora kulkureitti satamasta kaatopaikalle ja päinvastoin.<br />
Kaksi alempaa ohutta viivaa kuvaat vähäistä siirtymistä suoraan saaristosta kaatopaikan<br />
suuntaan. Alin ohuempi viiva kertoo lokkien joskus iltapäivisin käyttämän reitin merelle.<br />
Kartta 9: Harmaa- ja merilokkien liikkuminen suunnittelualueen tuntumassa.<br />
Yllä oleva kartta havainnollistaa isojen lokkien liikkumisen tarkemmin suunnittelualueen<br />
tuntumassa. Alue 1 ylhäällä kuvaa lokkien suosimaa lepäilyaluetta satamassa ja siitä itään<br />
lähtevä nuoli päivittäistä reittiä kaatopaikan suuntaan ja takaisin. Suunnittelualueen edustan<br />
merialueella sijaitseva Hanhenvarpaat -saari oli lokkien toisinaan käyttämä lepoluoto. Siltä<br />
lähtevät lokit kulkivat ensin määrätietoisesti nuolen osoittamaan suuntaan aallonmurtajan<br />
yli, liittyen sittemmin lokkien päävirtaan. Alempi katkoviiva osoittaa pienen määrän<br />
(kymmeniä) lokkien toisinaan käyttämää reittiä kaatopaikan suuntaan.<br />
Pikkulokki poikkeaa monella tavalla muista lokeista, eikä esim. käy kaatopaikoilla.<br />
Pikkulokkeja tavattiin muutolla muutamia yksilöitä sekä keväällä että syksyllä (ks.<br />
muuttotaulukot).<br />
KYYHKYT<br />
Uuttukyyhky (Columba oenas)<br />
Vain muutamia muuttajia tavattiin.
Sepelkyyhky (Columba palumbus)<br />
sepelkyyhky oli laji jonka muutto kulki keväällä ja syksyllä vahvana suunnittelualueen yli.<br />
Keväällä tavattiin 1088 muuttajaa, joista 740 alueen yli. Selvä ero syksyyn nähden oli<br />
kyyhkyjen muuton tapahtuminen astetta matalammalla kuin syksyllä. Syksyn parhaina<br />
päivinä monet jättikokoiset parvet menivät hyvin korkealla: 8094 yhteensä 10108 syksyn<br />
muuttajasta meni korkeudella k3 eli yli voimala tason. Syksyn kovin muuttopäivä oli 1.10,<br />
jolloin etelään matkasi 5511 sepelkyyhkyä, joista pääosa suunnittelualueen yli (5019).<br />
SÄIHKYLINNUT<br />
Seurannassa tavattiin yllättäen kaksikin säihkylintua, jotka kaikki ovat Suomessa harvinaisia.<br />
30.4. saapui lounaasta matalalla harjalintu joka jatkoi matkaa ilmeisesti laskeutuen jonnekin<br />
tehdasalueen sydämeen. Lajille tyypillisiä paikkoja ovat suunnittelualueen tapaiset avoimet<br />
elinympäristöt joutomaineen ja nurmikoineen.<br />
Syksyllä oli vuorossa kuningaskalastaja, joka viihtyi seurantapaikan edustalla rantakivillä 17.9<br />
ja 14.10. Kyseessä oli kuitenkin mitä todennäköisimmin yksi ja sama lintu.<br />
TIKAT<br />
Keväällä tavattiin vain kolme käpytikkaa, mutta syksyllä myös palokärki oli melko tavallinen<br />
näky, viihtyen paljon mm. tukkien varastokentillä. Syksy oli muuallakin tavanomaista<br />
heikompi muiden tikkalajien osalta, eikä niitä seurantavuonna tavattu suunnittelualueella<br />
lainkaan.<br />
PÄÄSKYT JA TERVAPÄÄSKY<br />
Haarapääsky (Hirundo rustica)<br />
Mainittavaa muuttoa ei havaittu. Syksyn poikueiden selvästi parhaana kertymänä laskettiin<br />
200 lintua alueella saalistelemassa 28.8., luultavasti pääosin alueen omaa pesimäkantaa ja<br />
sen tuottoa.<br />
Räystäspääsky (Delichon urbicum)<br />
Lähinnä Metsä Botnian puolella pesivän kolonian lintuja ja tuottoa tavattiin enimmillään 30<br />
muutolle valmistautuvaa 20.8.<br />
Tervapääsky (Apus apus)<br />
Ei selviä muuttohavaintoja, pesivät linnut liikkuvat kaikilla korkeuksilla tehdasalueilla, mutta<br />
määrät olivat melko pieniä.
VÄSTÄRÄKIT JA KIRVISET<br />
Laajalta tehdasalueelta löytyy mieluisa elinympäristö lukuisille västäräkkipareille.<br />
Kevätmuutolla västäräkkejä nähtiin vain muutamia yksilöitä, keltavästäräkkejä vain yksi.<br />
Syyspuolella molempia nähtiin muuttavina vajaa nelisenkymmentä yksilöä. Enimmillään<br />
lietealtailla ja niiden tuntumassa lepäili 30 västäräkkiä 2.9.<br />
Niittykirvisen muuttajamäärät jäivät syksylläkin yllättävän pieneksi (37 yksilöä), samoin<br />
metsäkirvisen (9 yksilöä). Monilla paikoilla näitä yleisiä lintuja muuttaa syksyllä sata tai jopa<br />
tuhatmäärin. Vähälukuisemmista kirvisistä keväällä tavattiin kaksi luotokirvistä ja syksy kaksi<br />
lapinkirvistä.<br />
KERTTUSET JA KERTUT<br />
Ruoko- ja rytikerttusia levähti elo-syyskuussa mukavan oloisesti lietealtailla. Määriä on melko<br />
mahdotonta arvioida ilman verkkorengastusta. Kerttuja tavattiin vähemmän, mutta ainakin<br />
jonkin verran pensas-, herne- ja lehtokerttuja levähti alueella.<br />
RASTAAT<br />
Kevät ei tuonut mukanaan mainittavia rastasmuuttoja. Syksyllä sitäkin selväpiirteisempi lyhyt<br />
ja ytimekäs huippu osui 14.10. kun lähes 3000 räkättirastasta matkasi alueen halki, vastaten<br />
noin 75 % osalta koko syksyn rastasmuutosta. Nopeasta läpimenosta voi päätellä että<br />
kyseessä ei ollut marjavuosi. Laulu- ja punakylkirastaista tehtiin havaintoja vain nimeksi<br />
(muutamia kymmeniä lintuja).<br />
VARISLINNUT<br />
Närhi (Garrulus glandarius)<br />
Vaatimaton vaellus, yhteensä vain 12 vaeltajaa.<br />
Pähkinähakki (Nucifraga caryocatactes)<br />
Lajista tehtiin yksi havainto: yksinäinen lintu etelään alueen itäosan poikki 20.8.<br />
Naakka (Corvus monedula)<br />
Kevään 540 naakasta 409 muutti suunnittelualueen yli. Syksyllä naakka oli muuttonäytelmän<br />
päätähtiä, kun seurantapisteeltä laskettiin yhteensä 14140 muuttajaa. Alueen ylittäneistä<br />
8544 naakasta 25 % muutti vaarakorkeudella.<br />
Varis (Corvus cornix)<br />
Variksia muutti keväällä kohtalaisen hyvin (yhteensä 578 yksilöä), vaikka päämuutto ehti<br />
mustavariksen tapaan luultavimmin mennä jo maaliskuun puolella ennen seurannan
aloitusta. Varisten syysmuutto taas painottui selvästi naakkaa ulommas merelle ja laskentaalueen<br />
ylitti vain 710 lintua, joka on suhteellisen pieni luku.<br />
Korppi (Corvus corax)<br />
Laji pesi samassa saaressa merikotkan kanssa, josta emot tekivät ruoanhakumatkoja moneen<br />
suuntaan, usein mm. suunnittelualueen länsireunaa melko matalalla matkaten.<br />
MUUT SEKALAISET VARPUSLINNUT<br />
Vain oleellisimpia varpuslintulajeja tai määrällisesti merkittäviä on kuvattu seuraavassa.<br />
Tuulivoiman näkökulmasta vähemmän merkitykselliset havainnot löytyvät taulukoista.<br />
Kangaskiuru (Lullula arborea)<br />
Ainoa havainto tehtiin 9.10. suunnittelualueen yli vaarakorkeudella muuttaneesta yksilöstä.<br />
Peukaloinen (Troglodytes troglodytes)<br />
Ainoat havainnot tehtiin syysmuutolla levähtävistä: 1 yksilö 18.10 ja 2 yksilöä 12.11.<br />
Peippo (Frincilla coelebs)<br />
Kevään muuttosummaksi saatiin 230, joista vajaa kolmannes muutti riskikorkeudella. Syksyn<br />
muuttosumma jäi suhteessa vaisummaksi (552 yksilöä), joskin yli puolet muutti<br />
riskikorkeudella. Vilkkaina päivinä kaikkia pikkulintuja ei ehditty seuraamaan ja lisäksi osa<br />
peipoista on voinut joutua myös kategoriaan pikkulinnut (taulukossa =PL).<br />
Urpiainen (Carduelis flammea)<br />
Keväällä nähtiin vain 46 urpiaista, mutta syksyllä päästiin suurempiin lukemiin. Syysmuutolla<br />
yhteensä 1255 urpiaista muutti seuranta-alueen yli, näistä 450 riskikorkeudella.<br />
Kottarainen (Sturnus vulgaris)<br />
Syyspuolella kottaraiset suosivat puutavarakenttiä, joista ja joille suuntautuva liikkuminen<br />
muodosti pääosan havainnoista, varsinaisten muuttajien ollessa vähemmistönä.<br />
Isokäpylintu (Loxia pytyopsittacus)<br />
Ainoa havainto: 10 linnun parvi matalalla suunnittelualueen yli 19.5.<br />
Pajusirkku (Emberiza schoeniclus)<br />
Syysmuutolla lietealtaat ruovikoineen houkuttivat varsin hyvin pajusirkkuja, joita tippui<br />
ruovikkoon suoraan muutolta tuon tuostakin. Todelliset määrät ovat vaikeita arvioida, mutta<br />
altaita käytti levähtämiseen varmasti useita satoja pajusirkkuja syksyn mittaan.
4.5. Muu luonto<br />
Siivekkäiden lisäksi alueella tavattiin suhteellisen monipuolisesti muuta eläimistöä. Alueella<br />
on jo pidempään viihtynyt lauma metsäkauriita, joita nähtiin usein niin keväällä, kuin<br />
syksyllä. Enimmillään tavattiin samanaikaisesti 5 yksilöä. Metsäkauriit saattavat osin olla<br />
alueella olosuhteiden pakostakin, sillä ulospääsytien löytäminen ei ole aivan helppoa.<br />
Kevään avauspäivänä tavattiin lauhdevesiputken edustan sulalla puuhasteleva saukko.<br />
Myöhemmin lajia ei enää tavattu. Joutomaakasalla viihtyi sen sijaan kärppä, sekä kettu, joka<br />
kuvattiin (alla) myöhemmin syksyllä poikueineen tehdasalueen puolella. Syksyn yllättäjiin<br />
kuului 18.10. edustan satama-altaassa polskutellut harmaahylje.
4.6. Tuulivoimaloiden rakennuspaikkojen kasvillisuus<br />
Suunnitellut voimalapaikat 1.-5. on esitetty seuraavassa kartassa. Rakennuspaikan kuvauksen<br />
perään on lisätty kuva tai kuvia ko. paikalta. Näiden kuvien © Markus Lampinen .<br />
Voimaloista läntisin (1.) on kaavailtu kivilouheesta tehdylle aallonmurtajalle, noin 500m<br />
varsinaisesta teollisuusalueelta länteen.
Aallonmurtajan päällä ei kasva kauempaa kaukoputkella katsottuna mitään, eikä siellä<br />
katsottu olevan tarpeen käydä. Sijoituspaikka on suunnitelluista paikoista linnuston kannalta<br />
selvästi ongelmallisin, mm. kartassakin luoteispuolella näkyvän merikotkan pesän vuoksi.<br />
Seuraavaksi läntisin sijoituspaikka 2. on keskellä perisuomalaista kalliomännikkökaistaletta.<br />
Kalliokumpare on kaikkiaan suhteellisen pienialainen, saareke teollisuusalueiden<br />
puristuksessa. Ko. luontotyypissä ei yleensä ole mainittavia luonnonarvoja, ellei paikan<br />
puusto ole erityisen iäkästä, alue ole esim. laajuudelta edustava tai ellei esim. laajempia<br />
avokallioita tai sammalkerroksen esiintymiä ole. Mitään näistä ei suunnittelualueen kohteella<br />
ole havaittavissa.
Pohjoisin yksikkö 3. on sijoitettu sorakentälle, käytössä olevien varasto- ja pajarakennusten<br />
väliin, alueelle, jonka länsireunaa rajaa louhittu seinämä. Sepelikentällä ei esiintynyt<br />
mainittavaa kasvillisuutta, lisäksi alue on käytössä olevaa varastoaluetta. Ei luonnonarvoja.<br />
Sampaanalanlahden pohjoisreunaan kaavailtu tuulivoimala 4. on alueella johon on<br />
tuoreeltaan ajettu maa-aineksia, mm. hiekkaa ja mursketta, sekä puun kuoriketta ja purua,<br />
jota muodostuu mitä ilmeisesti sivutuotteena aivan sijoituspaikan vieressä. Paikalla on myös<br />
maa-ainesta kuten hiekkaa ja vastaavaa varastoituna. Tällaiseen muokattuun maahan<br />
muodostuu toisinaan lyhytaikaisia pioneerikasvillisuuden joutomaakenttiä, jotka ilman<br />
häiriötä muuttuvat nopeasti sukkeesion kautta heinittyneiksi paju- ja koivutaimikoiksi.<br />
Pioneerivaiheessa esiin pääse usein Suomessa umpeenkasvun myötä vähentynyttä avoimen<br />
maan kasvillisuutta, joukossa umpeenkasvun vuoksi harvinaistuvia lajeja. Esiintyminen on<br />
kuitenkin tilapäistä ja muutoin lähtökohtaisesti tavanomaista lajistoa. Ko. alue on kuitenkin<br />
aktiivikäytössä ja muutoksille jatkuvasti altista työmaakenttää, joilta ei ole vaadittu, eikä<br />
voida automaattisesti sälyttää monimuotoisuuden ylläpitovelvoitetta.
Itäisin tuulivoimalapaikka 5. on sijoitettu päällystetylle puutavarakentälle, jolla ei<br />
kasvillisuuden suhteen luontoarvoja.<br />
Edellä kuvatun mukaisesti teollisuusalueelle mahdollisesti sijoittuva tuulivoimarakentaminen<br />
ei vaaranna luonnonvaraista kasvillisuutta, eikä suojeltavia luontotyyppejä. Vanhoilla<br />
satama-alueilla saattaa tunnetusti esiintyä harvinaisuuksina laivojen tai rahdin muinoin<br />
mukanaan tuomia arkeofyyttejä, usein esim. ratapihoilla tms., joita esiintyy myös <strong>Rauma</strong>n<br />
satama-kompleksissa ja siihen kytkeytyvillä teollisuusalueilla. Kaavaillut rakennuspaikat eivät<br />
kuitenkaan sijaitse sen tyyppisillä paikoilla, vaan pitkälti aktiivikäytössä olevilla paikoilla<br />
teollisuusalueen sisällä ja toisaalta esim. kalliomännikössä. Edellä mainitun perusteella<br />
perusteita tarkempaan tai laajempaan kasvillisuusanalyysiin ei mielestämme ole.<br />
Rakennuspaikat tarkasti Pekka Alho. Alholla on pitkäaikainen kokemus luontotyyppien<br />
kartoituksesta ja luototyyppiarvioiden antamisesta lukuisissa luontokartoituksissa<br />
yhteistyössä useiden eri kasviammattilaisten kanssa, vaikka kasvien yksilöllinen tuntemus<br />
lajitasolla ei vastaakaan ammattilaisten tasoa.
5. TULOSTEN TARKASTELUA<br />
Yhteenvetoa pesimälajistosta<br />
Pesimälajisto on alueella melko monimuotoista. Tuulivoiman suhteen itse teollisuusalueella<br />
pesivää linnustoa ei voi kuitenkaan pitää kovin ongelmallisena, vaikka lajistoon sisältyy EU:n<br />
lintudirektiivin lajina mustaleppälintu, sekä useita kansallisen uhanalaisuusluokituksen<br />
omaavia lajeja (ks. Liite 3: alueen linnuston suojeluarvo). Erityisesti Sampaanalanlahden ja<br />
lietealtaiden, mutta jonkin verran myös mm. vedenpuhdistamojen ja esim. nurmikenttien<br />
välillä tapahtuu myös pesivien vesilintujen ja kahlaajien siirtymisiä. Näistä lennoista vain<br />
harva, mutta kuitenkin pieni osa ulottuu vaarakorkeuteen K2.<br />
Mikäli tuulivoimarakentamisen mittarina pidetään lähtökohtaa kahden kilometrin<br />
turvaetäisyydestä merikotkan pesälle, on koko <strong>Rauma</strong>n satama ja teollisuusalueet tällä<br />
etäisyydellä. Tämä vaatimus lienee <strong>Rauma</strong>n tapauksessa kohtuuton, sillä kyseessä on<br />
entuudestaan laaja ja tärkeä elinkeinotoiminnan keskittymä. Harmaahaikaran suhteen<br />
erityisen mielenkiintoista olisi tulevankin varalle tietää ilmenisikö voimaloilla käytännön<br />
vaikutuksia tämän Suomessa vähälukuisen pesimälinnun pesimäkoloniaan. Yksi<br />
olennaisimmista lajeista harmaahaikara kuitenkin on pesiessään alueen naapurina.<br />
Kuva: Merikotka lennossa lapojen alakorkeuden rajamailla eli luokkaa 65 metrissä. Taustalla<br />
Metsä Botnian 120 m korkea piippu.
Yhteenvetoa levähtäjistä<br />
Alueen levähtäjistä merkittävimmät piirteet levähtäjien suhteen ovat satama-alueen<br />
runsaina esiintyvät lokit, suojelustatuksen piiriin juuri nostettu tukkasotka, sinisorsat, sekä<br />
lietealtailla ja sen laitamilla levähtävät varpuslinnut kokonaisuutena. Lisäksi alkukeväällä (ja<br />
talvella?) edustan sulana pysyvä merialue houkuttelee monipuolisesti levähtäjiä muiden<br />
vesistöjen ollessa jäässä. Seurannan perusteella mikään näistä ei kuinkaan ollut<br />
mittaluokaltaan tai liikkumiseltaan sitä luokkaa, että todellisia ongelmia suunnitellun<br />
tuulivoiman kanssa olisi odotettavissa.<br />
Yhteenvetoa alueen muuttavasta linnustosta<br />
Nyt tehdyn selvityksen mukaan keväällä suunnittelualue sijoittuu erityisesti laulujoutsenien,<br />
metsähanhien ja kuovien muuttoreitille. Tällä reitillä muutto (tai kiertely) oli ajoittain<br />
kohtalaista myös sepelkyyhkyllä, meri- ja valkoposkihanhella, merimetsolla ja muutamana<br />
päivänä myös piekanalla ja naurulokilla.<br />
Syksyllä suunnittelualue sijoittuu erityisesti varislintujen, sepelkyyhkyjen ja varpushaukkojen<br />
muuttoreitille, sekä ennen varsinaista muuttoaan seudulla kiertelevien hanhiparvien reitille.<br />
Jossain määrin alueen yli muuttaa myös metsähanhia, merikotkia, ja joinain vuosina ns.<br />
länsikurkien muutto saattaa osua alueelle. Mahdollisesti laulujoutsenen muutto voi olla<br />
joskus kohtuullista, mutta asia jäi tarkemmin todentamatta hyvin leudon loppusyksyn vuoksi.<br />
Seurannan perusteella aallonmurtajalle suunniteltu yksikkö on voimaloista se joka voi olla<br />
laajemminkin törmäyskurssilla lintujen kanssa, niin pesivien, levähtäjien, kuin muuttajienkin<br />
näkökulmasta. Muutoin suunniteltu voimalakapasiteetti luontunee osaksi ennestään<br />
rakennettua yhtenäistä teollisuusaluetta, jonka kiertämisen vaihtoehto saattaisi teoriassa<br />
tulla linnun näkökulmasta jopa entistä selväpiirteisemmäksi korkeiden myllyjen myötä.<br />
Raportti ei ota kantaa maisema-arvoihin, eikä meluvaikutukseen. Myös linnustovaikutusten<br />
lopullinen arvottaminen jää viranomaisten tehtäväksi. Tämä raportti antaa siihen riittävät<br />
edellytykset.<br />
Kiitämme kaikkia jotka avustivat projektiamme, erityisesti Timo Pitkästä <strong>Rauma</strong>n UPM:n<br />
tehtailta, sekä Tuuli Saimaan henkilökuntaa hyvästä yhteistyöstä.<br />
Raisio, marraskuu 2011<br />
Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut
6. LIITTEET<br />
Liite 1: Kevätmuuton yhteenveto<br />
Liite 2: Syysmuuton yhteenveto<br />
Liite 3: <strong>Rauma</strong>n UPM seurannassa tavatun linnuston suojeluarvo<br />
Liite 1: Kevätmuuton yhteenveto<br />
Lentokorkeudet:<br />
k1 = alle 65m<br />
k2 = 65–175 m KOKO KEVÄÄN YKSILÖMÄÄRÄT 2011<br />
k3 = yli 175 m<br />
yht. = havaitut/kirjatut yksilöt Kaikki Alueen Riskiylittänee<br />
korkeudell<br />
alue = tutkimusalueen lentokorkeuksittain havaitut t<br />
a<br />
ylittäneet yksilöt k1 k2 k2 A k3 yksilöt yksilöt lentäneet<br />
Kyhmyjoutsen 23 0 0 0 23 0 0 %<br />
Laulujoutsen 39 46 42 2 87 81 52 %<br />
Joutsenlaji 10 1 1 0 11 1 100 %<br />
Joutsenet yht 72 47 43 2 121 82 52 %<br />
0 0 %<br />
Merimetso 1724 1784 269 106 3614 728 37 %<br />
0 0 0 0 0 0 0 %<br />
Merihanhi 126 130 100 24 280 196 51 %<br />
Metsähanhi 160 162 85 61 383 201 42 %<br />
Tundrahanhi 0 4 4 0 4 4 100 %<br />
Harmaahanhilaji 107 65 18 28 200 49 37 %<br />
Kanadanhanhi 8 5 4 0 13 11 36 %<br />
Valkoposkihanhi 23 40 25 14 77 47 53 %<br />
Hanhilaji 4 0 0 0 4 0 0 %<br />
Hanhet yht 428 406 236 127 961 508 46 %<br />
0 0 0 0 0 0 0 %<br />
Kaakkuri 2 1 0 0 3 1 0 %<br />
Kuikka 23 19 7 19 61 18 39 %<br />
Kuikkalintu 17 7 0 1 25 8 0 %<br />
Kuikkalinnut yht 42 27 7 20 89 27<br />
0 0 0 0 0 0 0 %<br />
Silkkiuikku 2 1 1 0 3 1 100 %<br />
Tukkasotka 33 5 1 0 38 10 10 %<br />
Punasotka 0 1 0 0 1 0 0 %<br />
Telkka 26 0 0 0 26 22 0 %<br />
Isokoskelo 51 64 23 0 115 79 29 %
Tukkakoskelo 42 8 0 1 51 12 0 %<br />
Uivelo 7 0 0 0 7 5 0 %<br />
Sinisorsa 31 14 14 3 48 29 48 %<br />
Haapana 1 4 0 0 5 1 0 %<br />
Jouhisorsa 0 6 0 0 6 0 0 %<br />
Lapasorsa 2 6 2 0 8 4 50 %<br />
Haahka 6 20 0 10 36 0 0 %<br />
Pilkkasiipi 1 1 0 0 2 0 0 %<br />
Vesilinnut yht 202 130 41 14 346 163<br />
0 0 0 0 0 0 0 %<br />
Harmaahaikara 79 55 40 0 134 121 33 %<br />
Jalohaikara 0 1 0 0 1 0 0 %<br />
0 0 0 0 0 0 0 %<br />
Merikotka 10 4 0 9 23 9 0 %<br />
Kalasääski 2 2 1 0 4 2 50 %<br />
Ruskosuohaukka 2 1 1 0 3 3 33 %<br />
Sinisuohaukka 0 2 1 0 2 2 50 %<br />
Hiirihaukka 1 4 3 0 5 3 100 %<br />
Piekana 2 29 13 5 36 14 93 %<br />
Buzzard 0 4 1 1 5 1 100 %<br />
Iso Peto 1 3 0 1 5 0 0 %<br />
Kanahaukka 2 0 0 0 2 1 0 %<br />
Varpushaukka 12 18 11 5 35 25 44 %<br />
Tuulihaukka 4 3 2 0 7 5 40 %<br />
Ampuhaukka 0 1 1 0 1 1 100 %<br />
Nuolihaukka 1 0 0 0 1 0 0 %<br />
pikku Falco 0 0 0 1 1 0 0 %<br />
Muuttohaukka 0 1 0 0 1 0 0 %<br />
Pedot yht 37 72 34 22 131 66 55 %<br />
0 0 0 0 0 0 0 %<br />
Teeri 1 0 0 0 1 1 0 %<br />
Kurki 8 118 35 60 186 102 34 %<br />
0 0 0 0 0 0 0 %<br />
Meriharakka 103 14 13 0 117 69 19 %<br />
Tylli 10 1 1 0 11 11 9 %<br />
Tundrakurmitsa 2 0 0 0 2 0 0 %<br />
Lapinsirri 4 2 2 0 6 6 33 %<br />
Töyhtöhyyppä 191 169 73 51 411 280 26 %<br />
Kuovi 108 224 139 259 591 352 39 %<br />
Punakuiri 21 0 0 100 121 0 0 %<br />
Valkoviklo 0 8 1 0 8 1 100 %<br />
Metsäviklo 2 1 1 0 3 3 33 %<br />
Liro 1 0 0 0 1 1 0 %<br />
Punajalkaviklo 3 1 1 0 4 1 100 %<br />
PK 3 0 0 0 3 3 0 %<br />
KK 1 1 0 0 2 2 0 %
IK 0 0 0 11 11 0 0 %<br />
Kahlaajat yht 449 421 231 421 1291 729 33 %<br />
0 0 0 0 0 0 0 %<br />
Merikihu 3 2 0 0 5 0 0 %<br />
Pikkulokki 15 0 0 0 15 15 0 %<br />
Naurulokki 95 210 134 40 345 251 53 %<br />
Selkälokki 2 2 2 0 4 4 50 %<br />
Lokkilaji 0 30 30 0 30 30 100 %<br />
Räyskä 9 8 5 3 20 14 36 %<br />
0 0 0 0 0 0 0 %<br />
Uuttukyyhky 3 3 3 0 6 3 100 %<br />
Sepelkyyhky 180 713 438 195 1088 740 59 %<br />
Kesykyyhky 0 1 1 0 1 1 100 %<br />
Kyyhkyt yht 183 717 442 195 1095 744 65 %<br />
0 0 0 0 0 0 0 %<br />
Käpytikka 3 0 0 0 3 3 0 %<br />
0 0 0 0 0 0 0 %<br />
Naakka 132 391 118 17 540 409 29 %<br />
Mustavaris 1 0 0 0 1 1 0 %<br />
Varis 125 448 147 5 578 469 31 %<br />
Korppi 22 13 8 0 35 28 29 %<br />
varislintu 0 200 200 0 200 200 100 %<br />
0 0 0 0 0 0 0 %<br />
Mustarastas 3 0 0 0 3 3 0 %<br />
Räkättirastas 1 16 13 0 17 14 93 %<br />
Kulorastas 0 2 2 0 2 2 100 %<br />
Iso rastaslaji 9 1 1 0 10 10 10 %<br />
Laulurastas 0 2 2 0 2 2 100 %<br />
rastaslaji 9 2 1 0 11 11 9 %<br />
Rastaat yht 22 23 19 0 45 42 51 %<br />
0 0 0 0 0 0 0 %<br />
Räystäspääsky 2 0 0 0 2 2 0 %<br />
0 0 0 0 0 0 0 %<br />
Kiuru 24 10 9 0 34 34 26 %<br />
Kangaskiuru 0 1 1 0 1 1 100 %<br />
Niittykirvinen 6 0 0 0 6 6 0 %<br />
Luotokirvinen 2 0 0 0 2 2 0 %<br />
Keltavästäräkki 1 0 0 0 1 1 0 %<br />
Västäräkki 3 2 2 0 5 5 40 %<br />
Tilhi 2 0 0 0 2 2 0 %<br />
Kivitasku 1 0 0 0 1 1 0 %<br />
0 0 0 0 0 0 0 %<br />
Kottarainen 10 0 0 0 10 10 0 %<br />
Peippo 131 99 93 0 230 213 44 %<br />
Tikli 3 0 0 0 3 3 0 %<br />
Vihervarpunen 28 3 3 0 31 31 10 %
Hemppo 3 8 0 0 11 11 0 %<br />
Urpiainen 46 0 0 0 46 46 0 %<br />
Isokäpylintu 10 0 0 0 10 10 0 %<br />
Lapinsirkku 0 8 1 0 8 1 100 %<br />
Pulmunen 1 1 0 0 2 1 0 %<br />
Keltasirkku 1 8 8 0 9 9 89 %<br />
Pajusirkku 4 1 0 0 5 5 0 %<br />
0 0 0 0 0 0 0 %<br />
PL 128 88 56 35 251 232 24 %<br />
Pikkulinnut yhteensä 406 229 173 35 670 626 34 %<br />
Liite 2: Syysmuuton yhteenveto<br />
Lentokorkeudet:<br />
k1 = alle 65m<br />
k2 = 65-175 m KOKO SYKSYN YKSILÖMÄÄRÄT 2011<br />
k3 = yli 175 m<br />
yht. = havaitut/kirjatut<br />
yksilöt Kaikki Alueen Riski-<br />
alue = tutkimusalueen<br />
havaitut ylittäneet korkeudella<br />
ylittäneet yksilöt k1 k2 k2A k3 yksilöt yksilöt lentäneet<br />
Kyhmyjoutsen 6 3 3 0 9 5 60 %<br />
Laulujoutsen 12 30 11 2 44 16 69 %<br />
Joutsenlaji 2 0 0 0 2 2 0 %<br />
Joutsenet yht 20 33 14 2 55 23 61 %<br />
0 0 0 0 0 0 0 %<br />
Merimetso 452 1146 240 396 1994 310 77 %<br />
Silkkiuikku 3 0 0 0 3 0 0 %<br />
0 0 0 0 0 0 0 %<br />
Merihanhi 63 166 130 51 280 137 95 %<br />
Metsähanhi 0 37 16 74 111 88 18 %<br />
Harmaahanhilaji 2 10 0 17 29 0 0 %<br />
Kanadanhanhi 0 0 0 0 0 0 0 %<br />
Valkoposkihanhi 665 746 646 0 1411 1204 54 %<br />
Hanhilaji 0 0 0 7 7 0 0 %<br />
Hanhet yht 730 959 792 149 1838 1429 55 %<br />
0 0 0 0 0 0 0 %<br />
Kaakkuri 1 0 0 0 1 1 0 %<br />
Kuikka 3 4 2 11 18 8 25 %<br />
Kuikkalintu 0 0 0 7 7 0 0 %<br />
Kuikkalinnut yht 4 4 2 18 26 9 22 %<br />
0 0 0 0 0 0 0 %
Tukkasotka 88 76 4 3 167 20 20 %<br />
Punasotka 0 1 1 0 1 1 100 %<br />
Lapasotka 2 0 0 0 2 0 0 %<br />
Telkkä 158 85 0 0 243 37 0 %<br />
Isokoskelo 38 40 23 9 87 42 55 %<br />
Tukkakoskelo 2 2 0 0 4 2 0 %<br />
Uivelo 0 1 0 0 1 0 0 %<br />
Sinisorsa 56 91 16 10 157 90 18 %<br />
Haapana 5 12 0 1 18 13 0 %<br />
Tavi 6 0 0 0 6 3 0 %<br />
Jouhisorsa 0 2 1 0 2 1 100 %<br />
Harmaasorsa 1 0 0 0 1 1 0 %<br />
Lapasorsa 3 0 0 0 3 3 0 %<br />
Alli 2 0 0 0 2 0 0 %<br />
Pilkkasiipi 4 0 0 0 4 0 0 %<br />
Vesilintulaji 25 20 0 18 63 0 0 %<br />
Vesilinnut yht 390 330 45 41 761 213 21 %<br />
0 0 0 0 0 0 0 %<br />
Harmaahaikara 44 35 20 4 83 62 32 %<br />
0 0 0 0 0 0 0 %<br />
Merikotka 21 19 8 17 57 18 44 %<br />
Kalasääski 0 1 1 0 1 1 100 %<br />
Ruskosuohaukka 3 2 1 0 5 3 33 %<br />
Sinisuohaukka 1 4 1 6 11 9 11 %<br />
Hiirihaukka 2 11 6 8 21 15 40 %<br />
Piekana 0 4 1 1 5 3 33 %<br />
Mehiläishaukka 2 7 5 2 11 7 71 %<br />
But/Per 0 1 0 4 5 1 0 %<br />
IP 0 0 0 0 0 0 0 %<br />
Kanahaukka 3 3 2 0 6 4 50 %<br />
Varpushaukka 41 58 32 60 159 113 28 %<br />
Tuulihaukka 3 8 5 2 13 13 38 %<br />
Ampuhaukka 3 3 0 1 7 5 0 %<br />
Nuolihaukka 6 4 4 5 15 14 29 %<br />
pieni Falco 0 0 0 2 2 1 0 %<br />
Muuttohaukka 1 1 1 2 4 2 50 %<br />
Pedot yht 86 126 67 110 322 209 32 %<br />
0 0 0 0 0 0 0 %<br />
Kurki 0 372 50 576 948 315 16 %<br />
0 0 0 0 0 0 0 %<br />
Tylli 0 5 4 0 5 5 80 %<br />
Kapustarinta 8 1 0 0 9 8 0 %<br />
Töyhtöhyyppä 10 34 34 0 44 44 77 %<br />
Suokukko 0 4 4 0 4 4 100 %<br />
Taivaanvuohi 2 0 0 3 5 5 0 %<br />
Kuovi 0 1 1 0 1 1 100 %
Valkoviklo 4 4 1 0 8 5 20 %<br />
Liro 0 3 3 3 6 6 50 %<br />
PK 0 2 2 0 2 2 100 %<br />
KK 0 7 0 0 7 0 0 %<br />
Kahlaajat yht 24 61 49 6 91 80 61 %<br />
0 0 0 0 0 0 0 %<br />
Merikihu 1 0 0 0 1 0 0 %<br />
Pikkulokki 2 0 0 0 2 2 0 %<br />
Naurulokki 19 23 23 0 42 35 66 %<br />
Kalalokki 2 22 22 0 24 24 92 %<br />
Selkälokki 3 2 2 0 5 5 40 %<br />
Harmaalokki 1114 381 141 14 1509 219 64 %<br />
Kalatiira 3 0 0 0 3 1 0 %<br />
Räyskä 0 1 1 0 1 1 100 %<br />
Uuttukyyhky 0 2 1 1 3 3 33 %<br />
Sepelkyyhky 65 1949 1453 8094 10108 7993 18 %<br />
Kesykyyhky 15 22 22 5 42 37 59 %<br />
Kyyhkyt yht 80 1973 1476 8100 10153 8033 18 %<br />
0 0 0 0 0 0 0 %<br />
Suopöllö 0 1 1 1 2 2 50 %<br />
Käki 1 1 0 0 2 1 0 %<br />
Palokärki 6 1 1 0 7 7 14 %<br />
Käpytikka 11 5 3 0 16 12 25 %<br />
0 0 0 0 0 0 0 %<br />
Pähkinähakki 0 1 1 0 1 1 100 %<br />
Närhi 6 5 5 1 12 10 50 %<br />
Naakka 1706 6672 2119 5762 14140 8544 25 %<br />
Mustavaris 23 2 2 35 60 32 6 %<br />
Varis 770 1080 433 113 1963 710 61 %<br />
Korppi 16 10 8 2 28 23 35 %<br />
0 0 0 0 0 0 0 %<br />
Mustarastas 2 4 4 0 6 6 67 %<br />
Räkättirastas 1178 2050 1303 535 3763 2765 47 %<br />
Iso rastaslaji 70 95 60 74 239 191 31 %<br />
Laulurastas 0 1 1 0 1 1 100 %<br />
Rastaat yht 1250 2150 1368 609 4009 2963 46 %<br />
0 0 0 0 0 0 0 %<br />
Törmäpääsky 2 0 0 0 2 2 0 %<br />
Haarapääsky 9 4 4 0 13 13 31 %<br />
0 0 0 0 0 0 0 %<br />
Kiuru 0 4 4 0 4 3 133 %<br />
Kangaskiuru 0 1 0 0 1 1 0 %<br />
Metsäkirvinen 3 6 6 0 9 9 67 %<br />
Niittykirvinen 32 5 5 0 37 37 14 %<br />
Lapinkirvinen 2 0 0 0 2 2 0 %<br />
Keltavästäräkki 32 6 6 0 38 38 16 %
Västäräkki 29 10 10 0 39 33 30 %<br />
Tilhi 31 0 0 0 31 31 0 %<br />
Rautiainen 0 2 2 0 2 2 100 %<br />
Kivitasku 1 0 0 0 1 1 0 %<br />
0 0 0 0 0 0 0 %<br />
Kuusitiainen 7 0 0 0 7 7 0 %<br />
Talitiainen 12 57 57 0 69 69 83 %<br />
Sinitiainen 75 14 14 0 89 81 17 %<br />
Lapinharakka 1 1 1 0 2 2 50 %<br />
0 0 0 0 0 0 0 %<br />
Kottarainen 316 251 251 0 567 522 48 %<br />
Pikkuvarpunen 56 4 4 0 60 60 7 %<br />
Peippo 56 338 338 158 552 507 67 %<br />
Järripeippo 218 7 7 0 225 225 3 %<br />
Viherpeippo 16 0 0 0 16 16 0 %<br />
Tikli 24 0 0 0 24 24 0 %<br />
Vihervarpunen 81 0 0 0 81 81 0 %<br />
Hemppo 6 0 0 0 6 6 0 %<br />
Urpiainen 934 450 450 0 1384 1255 36 %<br />
Pikkukäpylintu 1 0 0 0 1 1 0 %<br />
Käpylintulaji 0 0 0 2 2 2 0 %<br />
Punavarpunen 1 0 0 0 1 1 0 %<br />
Punatulkku 20 6 6 0 26 26 23 %<br />
Pulmunen 0 0 0 1 1 1 0 %<br />
Keltasirkku 15 0 0 0 15 15 0 %<br />
Pajusirkku 44 3 3 0 47 47 6 %<br />
0 0 0 0 0 0 0 %<br />
PL 482 683 348 449 1614 1083 32 %<br />
PL yhteensä 2506 1852 1516 610 4968 4203 36 %<br />
UPM tehdasalue
Liite 3: <strong>Rauma</strong>n UPM seurannassa tavatun linnuston suojeluarvo<br />
RAUMAN SEURANNASSA TAVATUN LINNUSTON SUOJELUARVO<br />
Lintudirektiivi kansallinen luokitus <strong>Rauma</strong> UPM Tuulivoima<br />
Pesimälajit 2000 2010<br />
Harmaahaikara x x<br />
Kivitasku NT VU x<br />
Kottarainen<br />
NT<br />
Merikotka x VU VU x x<br />
Mustaleppälintu x NT x<br />
Niittykirvinen<br />
NT<br />
Punavarpunen<br />
NT<br />
Rantasipi<br />
NT<br />
Tylli NT x<br />
Levähtäjät<br />
Haahka<br />
NT<br />
Heinätavi<br />
VU<br />
Hiirihaukka<br />
VU<br />
Kalatiira<br />
x<br />
Kuningaskalastaja x NE CR (x)<br />
Lapinsirri VU VU<br />
Liro<br />
x<br />
Naurulokki VU NT<br />
Palokärki<br />
x<br />
Punajalkaviklo<br />
NT<br />
Punasotka<br />
VU<br />
Rantasipi<br />
NT<br />
Räyskä VU NT x ?<br />
Sinirinta<br />
NT<br />
Selkälokki VU VU<br />
Suokukko NT EN<br />
Tukkasotka VU x<br />
Muuttajat<br />
Isokoskelo<br />
NT<br />
Jouhisorsa<br />
VU<br />
Kaakkuri NT NT<br />
Kalasääski x NT NT<br />
Lapasotka VU EN<br />
Lapinkirvinen<br />
VU<br />
Laulujoutsen x x x<br />
Mehiläishaukka NT VU<br />
Metsähanhi NT NT x x<br />
Muuttohaukka x EN VU<br />
Pilkkasiipi<br />
NT<br />
Ruskosuohaukka x NT<br />
Sinisuohaukka NT VU<br />
Teeri NT NT<br />
Tukkakoskelo<br />
Törmäpääsky<br />
Taulukon selitteet seuraavalla sivulla<br />
NT<br />
VU
Liitteen 3. taulukon ensimmäinen sarake kertoo lajin kuulumisesta EU:n lintudirektiivin<br />
mukaan suojeltaviin lajeihin. Seuraavat kaksi saraketta kertovat kansallisen<br />
uhanalaisuusluokituksen mukaisen statuksen vuoden 2000 ja melko tuoreen vuoden 2010<br />
arvioinnin eli nykyisin käytössä olevan, monen lajin osalta muuttuneen statuksen. Sarake<br />
”<strong>Rauma</strong> UPM” kertoo minkä lajien osalta suunnittelualue on hyvä pesimä tai levähdysalue tai<br />
sijaitsee merkittävällä muuttoreitillä. Viimeinen sarake arvio vuoden 2011 seurannan<br />
perusteella mitkä lajit ovat oleellisimmat tuulivoimasuunnitelmien punnitsemiselle. Räyskä<br />
on tässä suhteessa rajatapaus, ja mukana kysymysmerkkinä suhteellisen vähästä<br />
liikkumisesta huolimatta, sillä lajia pidetään tuulivoimaselvitysten osalta tärkeänä.<br />
Harmaahaikara on listan ainoa laji jolla luokitusta ei ole. Tästä huolimatta vakiintuneet<br />
pesimäkoloniat ovat Suomessa siksi harvinaisia, että asia tulee huomioida.<br />
Kuningaskalastajan kohdalla on haluttu kiinnittää huomio lajin vahvaan suojelustatukseen,<br />
vaikka laji ei tuulivoimarakentamisesta, ainakaan tässä tapauksessa, kärsikään.<br />
Suojeluarvon kansainvälisesti käytetyt määritteet ovat seuraavat:<br />
NT = Silmälläpidettävä<br />
VU = Vaarantunut<br />
EN = Erittäin uhanalainen<br />
CR = Äärimmäisen uhanalainen<br />
NE = arvioimaton<br />
Kuva: Maisema seurantapisteeltä länteen. Vasemmalla Metsä Botnian satama, keskellä<br />
aallonmurtaja, oikealla häämöttää merikotkan pesimäsaari.
Change language