Euroopan vihreä pääkaupunki - Deutsch-Finnische Handelskammer

n 

n 

Hamburg – Umwelthaupstadt 2011 

Hampuri - Euroopan vihreä pääkaupunki 

2·2011

Fotogalerie • Kuvagalleria 

Siemens war Gastgeber des traditionellen 

Vorabends für den Vorstand der DFHK. 

Botschaftsrat Dr. Ulrich Seidenberger (rechts), hier im Gespräch 

mit DFHK-Vorstandsmitglied Eva Dude und dem scheidenden 

DFHK-Präsidenten Robert Lorenz-Meyer, war Gastgeber des 

Empfangs in der Deutschen Botschaft. 

DFHK-Vorstandsmitglied Eva Dude (rechts) und Vizekonsulin 

Marianne Sinemus-Ammermann im Gespräch mit Torsten Pauly, 

dem neuen GTAI-Korrespondenten in Helsinki. 

Der neue Präsident der DFHK, Hans Sohlström (rechts), 

im Meinungsaustausch mit dem Festredner Andreas J. Goss. 

Die Verkehrsausschussmitglieder Rolf Sandberg (links) und Norbert 

Naumenko (rechts) tauschten sich mit DFHK-Geschäftsführer 

Manfred Dransfeld über die Planungen für die DFHK-Herbsttagung 

in Wilhelmshaven aus. 

Robert Lorenz-Meyer (links), 1. Vizepräsident der DFHK, auf der 

sonnigen Terrasse des Restaurants Palace zusammen mit Kuratoriumsmitglied 

Hans E. Selle und Verkehrsausschussmitglied Rolf Sandberg. 

Warum ist Deutschland 

so erfolgreich? 

Ich freue mich, dass ich als Präsident des Hauptverbandes der 

Finnischen Wirtschaft die Gelegenheit habe, ein Grußwort zu 

Ihnen zu sprechen. Der deutsch-finnische Handel hat eine lange 

Tradition. Deutschland ist der zweitwichtigste Handelspartner Finnlands 

sowohl beim Export als auch beim Import. Deshalb ist es nicht gleichgültig, 

wie diese Beziehungen gepflegt und weiter entwickelt werden. 

Deutschland und Finnland ähneln sich insofern, als der Außenhandel 

für beide Länder eine wichtige Rolle spielt. Für finnische Unternehmen 

ist die Bedeutung sogar noch größer, denn unser Inlandsmarkt 

entspricht ja nur einem Bruchteil des deutschen Marktes. Daher treffen 

zahlreiche finnische Exportunternehmen auf dem Weltmarkt häufig 

gerade auch auf deutsche Konkurrenten, so wie es auch bei meiner 

Firma Wärtsilä der Fall ist. 

Der Wettbewerbsfähigkeit Finnlands kommt natürlich eine Schlüsselrolle 

zu, wenn es um das Ziel geht, im internationalen Wettbewerb 

Erfolg zu haben. Vor diesem Hintergrund hat das Forschungsinstitut 

der Finnischen Wirtschaft ETLA auf Bitten des Hauptverbandes der 

Finnischen Wirtschaft vor kurzem eine Untersuchung über die Wettbewerbsfähigkeit 

Deutschlands erstellt. Der Titel der Untersuchung lautet: 

„Warum ist Deutschland so erfolgreich?“. In dieser Untersuchung geht 

man insbesondere darauf ein, welche Bedeutung die Wirtschafts- und 

Arbeitsmarktreformen in Deutschland für den Erfolg der deutschen 

Industrie im vergangenen Jahrzehnt gehabt haben. 

In dieser Untersuchung treten vier Punkte hervor, die von unserem 

Standpunkt aus besonders interessant sind: 

1) die Flexibilität des Arbeitsmarktes. In Deutschland gibt es vielfältigere 

Möglichkeiten als früher, die Arbeitszeiten, Löhne und Lohnerhöhungen 

auf Betriebsebene festzulegen. Ferner kommt es auf dem Arbeitsmarkt 

kaum zu Störungen, also Streiks. 

2) im ersten Jahrzehnt dieses Jahrhunderts wurden ausgesprochen 

maßvolle Tarifabschlüsse vereinbart. Darüber hinaus konnten 

betriebsbezogen sogar Lohnsenkungen vereinbart werden. 

3) Die Arbeitslosenunterstützung und Arbeitsmarktpolitik wurde 

radikal erneuert mit dem Ziel, Arbeitslose besser und schneller in 

Beschäftigung zu bringen. 

4) Deutschland verfügt über eine starke industrielle Basis, eine 

vielseitige Tradition, Unternehmen von Weltniveau und über 

einen starken Mittelstand. 

Die Zeit reicht heute nicht aus, um diese Bereiche im Einzelnen zu 

behandeln. Aber es ist sicher für Sie keine Überraschung, dass auf diese 

Bezug genommen wird, wenn es um die Ziele meines Verbandes geht. 

Obwohl ich nicht glaube, dass diese Modelle als solche bei uns in Finnland 

kopiert werden könnten oder gar sollten, gibt es doch viel, woraus 

wir lernen können, und solches, um das wir Deutschland beneiden können. 

Ziehen wir daraus also unsere Lehren, sowohl auf nationaler Ebene 

als auch in den Unternehmen. Genau diese Art von Handelskammerzusammenarbeit 

bildet einen ausgezeichneten Rahmen für derartiges 

Lernen voneinander und Netzwerk untereinander. Ich wünsche dieser 

Jahrestagung viel Erfolg. Vielen Dank für Ihre Aufmerksamkeit! 

Ole Johansson 

Präsident des Hauptverbandes der Finnischen Wirtschaft (EK) 

Grußwort auf der DFHK-Jahrestagung 

am 26. Mai 2011 in Helsinki 

Vorwort • Esipuhe 

Miksi Saksa menestyy? 

Olen iloinen siitä, että olen saanut mahdollisuuden EK:n puheen- 

johtajana tervehtiä teitä täällä tänään. Saksalais-suomalaisilla 

kaupalla on pitkät perinteet. Saksa on Suomen toiseksi tärkein 

kauppakumppani sekä viennissä ja tuonnissa. Siksi ei ole yhdentekevää, 

miten näitä suhteita hoidetaan tai miten ne kehittyvät. Saksa ja Suomi 

muistuttavat toisiaan myös siinä, että ulkomaankaupan merkitys kum- 

mallekin on huomattava, suomalaisille yrityksille vieläkin merkittävämpi; 

meidän kotimarkkinamme kokohan on vain murto-osa Saksasta. Tästä 

syystä moni suomalainen vientiyritys törmää usein juuri saksalaisiin 

kilpailijoihin liikkuessaan maailmalla, näin myös meillä Wärtsilässä. 

Suomen kilpailukyky on tietenkin avainasemassa pyrkiessämme 

vaikuttamaan siihen, miten yrityksemme tässä kilpailussa menestyvät. 

Sitä taustaa varten taloudellinen tutkimuslaitos ETLA teki EK:n pyynnöstä 

Saksan kilpailukyvystä hiljattain ilmestyneen tutkimuksen, jonka 

otsikko on ”Miksi Saksa menestyy?” Tutkimuksessa pyritään selvittämään 

erityisesti sitä, mikä merkitys Saksan talous- ja työmarkkinauudistuksella 

on ollut Saksan teollisuuden menestykseen 2000-luvulla. 

Tutkimuksesta käy ilmi neljä aluetta, jotka ovat erityisen 

mielenkiintoisia meidän kannaltamme: 

1) Työmarkkinoiden joustavuus. Saksassa on aikaisempaa 

monipuolisempia mahdollisuuksia järjestää yritystasolla työaikoja, 

palkkoja ja palkankorotuksia. Sen lisäksi työmarkkinoilla ei esiinny 

juurikaan häiriöitä eli lakkoja. 

2) 2000-luvulla on tehty selkeän maltillisia palkkasopimuksia ja 

sen lisäksi yrityskohtaisesti on voitu sopia palkanalennuksista. 

3) Työttömyysturva ja työvoimapolitiikka on radikaalisti uudistettu 

tavoitteena parempi ja nopeampi työllistyminen. 

4) Saksalla on vahva teollinen perusta, monipuolinen perinne, 

maailmanluokan yrityksiä sekä vahvat keskisuuret yritykset. 

Aika ei tänään riitä näiden alueiden yksityiskohtaiseen käsittelyyn, 

mutta teille tuskin on yllätys, että EK omissa tavoitteissaan on 

pitänyt näitä esillä. 

Vaikka en uskokaan, että näitä malleja voisi tai edes tulisi kopioida 

meille Suomeen sellaisenaan, näissä on paljon opittavaa ja sellaista, josta 

voimme olla Saksalle kateellisia. Ottakaamme siis näistä opiksemme, niin 

kansallisella tasolla kuin yrityksissäkin. Juuri tämänkaltainen kauppakamariyhteistyö 

antaa erinomaiset puitteet tällaiselle oppimiselle ja verkostoitumiselle, 

ja toivotan tälle vuosikokokouksellenne parasta menestystä! 

Ole Johansson 

Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja 

Tervehdyssanat Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin 

vuosikokouksessa 26. toukokuuta 2011 Helsingissä 

2 Deutsch-Finnischer Handel 2·2011 Deutsch-Finnischer Handel 2·2011 

3

Mitteilungen der Deutsch- 

Finnischen Handelskammer 

Kauppakamarin jäsenlehti 

ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 

Se lähetetään jäsenistölle 

maksutta. Tekstiä lainattaessa 

lähde aina mainittava. 

Painos: 2000 

Hallituksen 

puheenjohtaja: 

Robert Lorenz-Meyer 

Toimitusjohtaja: 

Manfred Dransfeld 

Toimitus: 

Riitta Ahlqvist 

Bernd Fischer 

Anja Kontturi 

Mariaana Rainerla-Pulli 

Ilmestymispäivä: 

9. kesäkuuta 2011 

Ilmoitusmyynti: 

Simon Schultheis 

simon.schultheis@dfhk.fi 

puh. (09) 6122 1241 

Layout: 

Adverbi Oy 

Painopaikka: 

Hannun Tasapaino Oy 

Painettu ympäristöystävälliselle 

paperille 

Novatech Easy Matt, 

Galerie Art Gloss 

ISSN 1236-360X 

Saksalais-Suomalainen 

Kauppakamari 

Mikonkatu 25 

PL 83 

00101 Helsinki 

Puh. (09) 6122 120 

Faksi (09) 642 859 

info@dfhk.fi 

www.dfhk.fi 

DFHK-Tapahtumakalenteri 

14. syyskuuta 2011 

Oktoberfest Helsingissä 

25./26. syyskuuta 2011 

Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin 

syyskokous Wilhelmshavenissa 

18. lokakuuta 2011 

Open house ja Bernhard Vogelin 

taidenäyttely 

15. marraskuuta 2011 

2. Suomalais-Saksalainen 

Energiapäivä Helsingissä 

Premium Partner 

Sisältö 

Saksankieliset sivut: 

2 Kuvagalleria vuosikokouksesta 

6 Kauppakamarin vuosikokous Helsingissä 

10 Kauppakamari 

11 Kauppakamarin liikennevaliokunta huolissaan 

Itämeren laivaliikennettä uhkaavasta 

kustannusten noususta 

12 Suomen ruokaherkkuja Saksan markkinoille 

13 Hyvät mahdollisuudet Suomen 

ympäristömarkkinoilla 

14 GTAIn toimialakatsaus Suomen 

koneenrakennusteollisuudesta 

16 Talousuutiset 

18 100 suurinta suomalaista yritystä vuonna 2010 

20 Suomen tilaajavastuulain mukaiset 

velvollisuudet 

21 Saksalainen kirjasto 130 vuotta 

22 Liikeyhteydet 

Suomenkieliset sivut: 

26 Kauppakamarin vuosikokouksessa vallitsi kasvun henki 

28 ”Kestävää kasvua Euroopassa globaalin yrityksen 

näkökulmasta” Otteita juhlaesitelmästä Saksalais- 

Suomalaisen Kauppakamarin vuosikokouksessa 

26. toukokuuta 2011 Helsingissä 

30 Talousuutiset 

32 Saksassa vihreän teknologian vahvat markkinat 

33 JadeWeserPort tulevaisuuden satama Wilhelmshavenissa 

34 Hampuri – Euroopan ympäristöpääkaupunki 2011 

36 Siksi Saksa menestyy: Maa pani työmarkkinansa kuntoon 

37 Saksalainen kirjasto 130 vuotta 

– Joachim Gauck juhlapuhujana 

38 ”Kaikkea se saksalainen keksii…” 

40 Messu-uutisia 

Saksan toiseksi suurin kaupunki, Hampuri, on valittu tämän 

vuoden Euroopan ympäristöpääkaupungiksi. Kaupungin 

koko pinta-alasta on peräti 40 prosenttia viheralueita, joten 

Hampuri lukeutuu maailman vihreimpiin kaupunkeihin. 

Kuva: © Harald Bolten – Fotolia.com. 

Inhalt 

Deutsche Seiten: 

2 Fotogalerie von der Jahrestagung 

6 DFHK-Jahrestagung im Zeichen des Aufschwungs 

4 Deutsch-Finnischer Handel 2·2011 

Deutsch-Finnischer Handel 2·2011 

8 „Nachhaltiges Wachstum in Europa – aus der Sicht 

eines global agierenden Unternehmens“ Auszüge aus 

dem Festvortrag von Andreas J. Goss, CEO Siemens 

North West Europe Cluster 

10 DFHK intern 

11 DFHK-Verkehrsausschuss besorgt über drohende 

Kostensteigerungen für die Ostsee-Schifffahrt 

12 Finnische Spezialitäten für den deutschen Markt 

13 Glänzende Absatz- und Kooperationsmöglichkeiten 

in der Umweltwirtschaft 

14 Marktbericht der GTAI über den finnischen 

Maschinenbau und Anlagenbau 

16 Wirtschaftsnachrichten 

18 Die 100 größten finnischen Unternehmen 

20 Besondere Pflichten bei der Beauftragung von 

Subunternehmen und Beschäftigung von 

Leiharbeitnehmern in Finnland 

21 130 Jahre Deutsche Bibliothek 

– Festveranstaltung mit Joachim Gauck 

22 Geschäftsvermittlungen 

Finnische Seiten: 

25 Fotogalerie von der Jahrestagung 

26 DFHK-Jahrestagung in Helsinki 

30 Wirtschaftsnachrichten 

32 Energieseminar der DFHK in Tampere 

33 JadeWeserPort in Wilhelmshaven – Hafen der Zukunft 

34 Hamburg – Umwelthauptstadt Europas 2011 

36 Warum ist Deutschland so erfolgreich? 

37 130 Jahre Deutsche Bibliothek 

38 „Was der Deutsche so alles erfindet…“ 

40 Messeneuigkeiten 

Hamburg ist in diesem Jahr die Umwelthauptstadt Europas. 

Wie Umwelt- und Naturschutz in einer Großstadt gelebt werden 

kann, zeigt Hamburg an sechs Themen, über die wir in unserem 

finnischen Teil ausführlich berichten. 

Foto: © Harald Bolten – Fotolia.com. 

DFHK-Terminkalender 

28./29. Juni 2011 

Marktberatung „NRW Go Europe North“ 

in Detmold und Düsseldorf 

4. Juli 2011 

Arbeitsfrühstück „Finnland“ in 

der IHK Nürnberg 

14. September 2011 

Oktoberfest der DFHK in Helsinki 

25./26. September 2011 

Herbsttagung der DFHK in Wilhelmshaven 

15. November 2011 

2. Finnisch-Deutscher Energietag 

in Helsinki 

Mitteilungen der 

Deutsch-Finnischen 

Handelskammer 

Das Magazin erscheint 

vier mal jährlich. Die Abgabe 

erfolgt kostenlos 

an Mitglieder. 

Nach druck nur mit 

Quellen angabe. 

Auflage: 2000 

Präsident: 

Robert Lorenz-Meyer 

Geschäftsführer: 

Manfred Dransfeld 

Redaktion: 

Riitta Ahlqvist 

Bernd Fischer 

Anja Kontturi 

Mariaana Rainerla-Pulli 

Redaktionsschluss: 

9. Juni 2011 

Anzeigen–Verwaltung: 



Tel. +358 9 6122 1241 

Layout: 

Adverbi Oy 

Druck: 

Hannun Tasapaino Oy 

Gedruckt auf 

umwelt freund lichem 

Novatech Easy Matt, 

Galerie Art Gloss 

ISSN 1236-360X 

Deutsch-Finnische 

Handelskammer 

Mikonkatu 25 

Postfach 83 

FI-00101 Helsinki 

Tel. +358 9 6122 120 

Fax +358 9 642 859 

E-Mail: info@dfhk.fi 

Internet: www.dfhk.fi 

5

DFHK intern • Kauppakamari DFHK intern • Kauppakamari 

Während der Festvortragsveranstaltung von links nach rechts: DFHK-Vizepräsident Rainer Bitzer, Botschafterin 

Päivi Luostarinen, 1. Vizepräsident Robert Lorenz-Meyer, DFHK-Präsident Hans Sohlström, Festredner Andreas J. Goss, 

Botschaftsrat Dr. Ulrich Seidenberger und DFHK-Vizepräsident Kari Hietanen. 

DFHK-Jahrestagung im 

Zeichen des Aufschwungs 

Im Mittelpunkt der DFHK-Jahrestagung am 26. Mai 2011 in Helsinki stand der Festvortrag von Andreas J. Goss, 

CEO Siemens North West Europe Cluster, über „Nachhaltiges Wachstum in Europa – aus Sicht eines global 

agierenden Unternehmens“. Neben dem Festredner hieß der neu gewählte Präsident der DFHK, Hans Sohlström, 

auch den Präsidenten des Hauptverbandes der Finnischen Wirtschaft (EK), Ole Johansson, sowie Botschaftsrat 

Dr. Ulrich Seidenberger von der Deutschen Botschaft in Helsinki und die designierte Botschafterin 

der Republik Finnland in Deutschland, Frau Päivi Luostarinen, besonders willkommen. 

so Präsident Hans Sohlström, „unterstreicht die 

ausgezeichnete Zusammenarbeit, die wir sowohl 

„Dies“ 

mit der Finnischen Botschaft in Berlin als auch mit 

der Deutschen Botschaft in Helsinki pflegen. Lassen Sie mich 

an dieser Stelle auch meinem Vorgänger im Präsidentenamt, 

Robert Lorenz-Meyer, herzlich danken. Er stand bis heute 

Morgen an der Spitze unserer Kammer und wird mir in den 

nächsten zwölf Monaten noch als Erster Vizepräsident zur Seite 

stehen. Dieser alle zwei Jahre stattfindende Wechsel von einem 

deutschen zu einem finnischen Präsidenten und umgekehrt 

verdeutlicht nicht zuletzt die gelebte Bilateralität unserer Handelskammer. 

Ich möchte gerade hier in Finnland betonen, dass die 

Deutsch-Finnische Handelskammer ihren bilateralen Auftrag 

sehr ernst nimmt und für deutsche und finnische Unternehmen 

da ist – und zwar im Export wie im Import. Ein Beispiel dafür 

ist unser Exportnetzwerk, mit dem wir derzeit zehn finnische 

Lebensmittelhersteller praxisnah bei ihrem Einstieg in den 

deutschen Markt unterstützen. Erwähnen möchte ich auch den 

Finnisch-Deutschen Energietag im letzten November, auf dem 

bilaterale Kooperationsmöglichkeiten im Energiebereich im Mittelpunkt 

standen. Dieser Energietag war im Übrigen so erfolgreich, 

dass wir am 15. November 2011 den zweiten Finnisch- 

Deutschen Energietag hier in Helsinki veranstalten werden. 

Die Deutsch-Finnische Handelskammer ist aber nicht nur 

eine bilaterale Organisation, sie ist zudem eingebunden in 

ein multilaterales Netzwerk. Hiervor konnte ich mich vor 

wenigen Wochen in Berlin selbst überzeugen, als unsere 

Dachorganisation, der Deutsche Industrie- und Handelskammertag 

(DIHK), sein 150 jähriges Jubiläum feierte. Es war für 

mich sehr beeindruckend, zum einen das Netzwerk von 80 

Industrie- und Handelskammern in Deutschland mit rund 3,6 

Millionen Mitgliedsfirmen und zum anderen das weltweite 

Netzwerk der deutschen Auslandshandelskammern (AHKs) 



in 80 Ländern näher kennenzulernen. Aus diesen beiden 

Netzwerken zieht natürlich auch die Deutsch-Finnische 

Handelskammer ihren Nutzen, wovon wiederum deutsche wie 

finnische Unternehmen profitieren.“ 

Deutschland und Finnland auf Wachstumskurs 

In seinem Grußwort ging Botschaftsrat Dr. Ulrich Seidenberger 

von der Deutschen Botschaft in Finnland u.a. auf die 

wirtschaftliche Entwicklung in Deutschland und Finnland 

ein und führte dabei aus: „Deutschland hat sich erstaunlich 

schnell von der schwersten Krise der Nachkriegsgeschichte 

erholt und ist wieder auf Wachstumskurs. Im vergangenen 

Jahr ist die deutsche Wirtschaft um eindrucksvolle 3,6 % gewachsen. 

Auch dieses Jahr wird mit einem Wachstum um fast 

3 % gerechnet. Im ersten Quartal 2011 hat die wirtschaftliche 

Aktivität in Deutschland kräftig zugelegt. Das Bruttoinlandsprodukt 

ist nach vorläufigem Datenreal um 1,5 % gegenüber 

dem Vorquartal und um 5,2 % gegenüber dem Vorjahr gestiegen. 

Die Auftragsbücher der Unternehmen sind gefüllt, in den 

meisten Betrieben gibt es wieder viel zu tun. Die Unternehmensinsolvenzen 

sind gegenüber Anfang 2010 um fast 10 % 

zurückgegangen, die Arbeitslosigkeit ist so niedrig wie seit 

fast zwei Jahrzehnten nicht mehr. Viele Menschen haben Beschäftigung 

gefunden, so viele wie noch nie in Deutschland. 

Kurzum: Die Zahlen belegen, dass die deutsche Wirtschaft 

weiter an Fahrt gewinnt und Deutschland der Wachstumsmotor 

unter den Industrieländern ist, und zwar nicht nur in 

Europa. 

Botschaftsrat Dr. Ulrich Seidenberger unterstrich 

in seinem Grußwort, dass Deutschland und Finnland 

auf den Wachstumspfad zurückgekehrt seien. 

Auch Finnland ist längst auf den Wachstumspfad zurückgekehrt. 

Gestiegenes Wirtschaftswachstum (2010: 3,1 %; 

2011: 3,6 %), der Fokus der neuen Regierung auf nachhaltige 

Haushaltskonsolidierung und gegebenenfalls künftige Steuererhöhungen 

werden den Haushalt stabilisieren helfen und 

die Gesamtverschuldung stetig zurückführen.“ 

Der neue Präsident der DFHK, Hans Sohlström (links), dankte dem 

Festredner Andreas J. Goss für seinen schwungvollen Vortrag. 

Keine Krise der Währung Euro 

Für einen breit angelegten Wirtschaftsaufschwung – so Dr. 

Seidenberger weiter – sehe er allerdings eine Gefahr, die sich 

derzeit aus der Destabilisierung der Europäischen Wirtschafts- 

und Währungsunion ergebe. Er fügte jedoch hinzu: „Es gibt 

keine Krise der Währung Euro! Der Euro hat sich als überaus 

stabile Währung erwiesen – mit niedrigerer Inflationsrate als 

die D-Mark (stabiler Binnenwert) und höherem Außenwert als 

der US-Dollar. Wohl aber hat es eine Verkettung von Bankenkrise, 

Finanzkrise und Wirtschaftskrise gegeben, die zu einer massiven 

Staatsschuldenkrise geführt hat. Dies in Verbindung mit 

langfristiger falscher Haushaltspolitik einiger Euroländer und 

mit einem entsprechendem Marktversagen - weil der Markt 

die Risiken für diese Länder in den ersten 10 Jahren der WWU 

nicht eingepreist hatte – hat schließlich zu einer Eskalation in 

der Krise geführt, der die Politik seither verzweifelt und zugegebenermaßen 

noch nicht mit sichtbarem Erfolg Herr zu werden 

versucht. 

Eine Fortsetzung der europäischen Erfolgsgeschichte der 

letzten sechzig Jahre wird es mittelfristig nicht geben können 

ohne eine Komplettierung der Wirtschafts- und Währungsunion 

durch eine Politische Union zumindest im Bereich der Wirtschafts- 

und Finanzpolitik, d.h. nur dann, wenn wir – entgegen 

dem Zeitgeist - den Mut zu einem weiteren substantiellen 

Integrationsschritt aufbringen.“ 

In seinem Grußwort ging Ole Johansson, Präsident des 

Hauptverbandes der Finnischen Wirtschaft (EK) auf die kürzlich 

in Finnisch erschienene Untersuchung „Warum ist Deutschland 

so erfolgreich?“ ein (siehe Seite 3). Auszüge aus dem schwungvollen 

Festvortrag von Andreas J. Goss über „Nachhaltiges 

Wachstum in Europa – aus Sicht eines global operierenden 

Unternehmens“ finden sich auf den nächsten beiden Seiten. n 

7

DFHK intern • Kauppakamari DFHK intern • Kauppakamari 

Nachhaltiges Wachstum in Europa 

– aus der Sicht eines global 

agierenden Unternehmens 

Auszüge aus dem Festvortrag von 

Andreas J. Goss, CEO Siemens North 

West Europe Cluster, auf der Jahrestagung 

der Deutsch-Finnischen 

Handelskammer am 26. Mai 2011 in 

Helsinki. 

Wir leben in aufregenden Zeiten. 

Europa ist immer noch fest im 

Griff der Finanzkrise, und es wird 

viele Jahre dauern, uns daraus zu befreien. 

Das hat tiefgreifende Folgen für den 

ganzen Kontinent. Die Folgen sind zum 

Beispiel auch ablesbar aus dem Erfolg der 

Partei der „Wahren Finnen“, die sich gegen 

die EU-Rettungsaktionen für überschuldete 

Euroländer ausspricht. Diese Ansicht 

findet auch in anderen Ländern, so auch 

Deutschland, teilweise Resonanz, wo mancher 

Bürger unmutig darauf reagiert, dass 

solide geführte Ökonomien diejenigen aus 

Finanznöten befreien müssen, die in der 

Vergangenheit etwas verschwenderischer 

gewirtschaftet haben. 

Europa hat gleichwohl gute Chancen, 

sich auch weiterhin im internationalen 

Wettbewerb zu behaupten. Unsere gemeinsame 

Währung ist dabei ein entscheidender 

Vorteil. Ich bin zuversichtlich, dass 

die Stabilitätsmaßnahmen Erfolg haben 

werden. 

Ökonomische und ökologische 

Nachhaltigkeit keine Gegensätze 

Europas Zukunft liegt in nachhaltigem 

Wachstum. Eine wesentliche Grundlage 

dafür ist die Entwicklung und Vermarktung 

grüner Technologien. Hier ist Europa mit 

einem Anteil von 45 % Weltmarktführer. 

Am Beispiel der grünen Technologien wird 

auch deutlich, dass ökonomische UND 

ökologische Nachhaltigkeit keine Gegensätze 

sind. 

Für Siemens bedeutet Nachhaltigkeit, 

im besten Interesse künftiger Generationen 

zu handeln – in ökonomischer, 

ökologischer und gesellschaftlicher Hinsicht. 

Wir sind stolz, im Dow-Jones-Nachhaltigkeitsindex 

als bestes Unternehmen 

unserer Klasse geführt zu werden. Siemens 

Kunden konnten mit unseren Umweltprodukten 

und Lösungen rd 270 Millionen 

Tonnen CO 2 einsparen. Dies entspricht dem 

gesamten CO 2 -Ausstoß der Metropolen 

Hongkong, London, New York, Tokio, Dehli 

und Singapur. 

Die Städte sind ein großer Wachstumsmarkt 

für Umwelttechnologien. Die OECD 

geht davon aus, dass sich die Infrastrukturausgaben 

in Städten jährlich auf zwei 

Billionen Euro belaufen. Grüne Infrastrukturlösungen 

von Siemens befassen sich mit 

der Verbesserung der Luftqualität in den 

Städten, der Behandlung von Trinkwasser 

und der Sicherung einer zuverlässigen 

Energieversorgung. Sie reduzieren den Energieverbrauch 

von Gebäuden und machen 

Verkehrssysteme effizient, komfortabel und 

sicher. 

Europäische Energiegemeinschaft 

aufbauen 

Zu den zukünftigen Herausforderungen 

in Europa gehört der Aufbau einer Europäischen 

Energiegemeinschaft mit grenzüberschreitenden, 

smarten Stromnetzen 

und einem integrierten Strommarkt. Die 

EU-Kommission rechnet mit einem Investitionsbedarf 

von 20 Milliarden € jährlich, 

um die Energieziele 2020 umzusetzen. 

Diese Investitionen könnten sich doppelt 

lohnen. Erstens, weil ressourcen-effiziente 

Infrastrukturen helfen, Energie und Kosten 

zu sparen. Zweitens, weil sie die Wettbewerbsfähigkeit 

aller EU-Mitglieder stärken. 

Angesichts des ständig steigenden 

Strombedarfs (von 21.000 Terrawattstunden 

2010 auf 36.700 Terrawattstunden 

2030) muss die Stromversorgung 

der Zukunft effizient, umweltverträglich 

und nachhaltig sein. Die Technologien 

dazu sind bereits weitgehend vorhanden, 

aber nicht implementiert. 

Im Mittelpunkt der Debatte über Klimawandel, 

Energiesicherheit und wirtschaftliches 

Wachstum steht letztendlich die 

Frage, welchen Energiemix Europa künftig 

haben sollte. 

Konkret geht es dabei um: 

1. Effizienzsteigerung auf allen 

Abschnitten der Energiekette, etwa 

durch Steigerung des Wirkungsgrades von 

Anlagen oder durch intelligente Stromnetze. 

2. Optimierung des Energiemixes aus 

fossilen Energieträgern und 

erneuerbaren Energien. 

3. Intelligente Vernetzung aller am 

Energiesystem Beteiligten. 

Was wir in Europa erreichen müssen, 

ist ein Dreiklang: Die Herstellung eines 

Gleichgewichts zwischen Versorgungssicherheit, 

Erschwinglichkeit und Umweltverträglichkeit. 

Die Kernenergie hat in den letzten Jahren 

aufgrund der Emissionsdebatte eine 

Art Renaissance erlebt. Dabei war Finnland 

mit seiner Entscheidung aus dem Jahr 

2002, einen neuen Druckwasserreaktor zu 

bauen, europaweit richtungsweisend. Siemens 

liefert die Turbinen und Generatoren 

für dieses seit einem Jahrzehnt erste neue 

Kernkraftwerk in Westeuropa. Finnlands 

Schritt folgten Entscheidungen in ganz 

Europa über die Inbetriebnahme neuer 

Nuklearkapazitäten oder die Verlängerung 

von Laufzeiten. 

Politisches Nachbeben 

nach Fukushima 

Vor kurzem wurde die politische Landschaft 

durch die Ereignisse im Kernkraftwerk 

Fukushima erschüttert, die im März auf 

ein Erdbeben und eine Flutwelle folgten. 

Die politischen Nachbeben sind nirgendwo 

deutlicher zu spüren als in Deutschland. 

Letzte Woche veröffentlichten die 

Nuklearaufsichtsbehörden Finnlands, 

Deutschlands und Großbritanniens die 

Ergebnisse ihrer Überprüfungen der 

Kerntechnik, die nach dem Unfall vorgenommen 

wurden. Keine der drei Aufsichtsbehörden 

sahen eine Notwendigkeit, 

Werke abzuschalten. Doch die Geschehnisse 

in Japan haben in Deutschland ganz 

andere Reaktionen hervorgerufen als in 

Finnland und Großbritannien. Während 

in Großbritannien und hier in Finnland 

die Notwendigkeit neuer Kernkraftkapazitäten 

weiterhin weitgehend akzeptiert 

ist, scheint nun in Deutschland politischer 

Konsens zu bestehen, dass das Land von 

der Kernkraft Abschied nehmen muss und 

es wird nur noch debattiert, wie schnell 

der Ausstieg erfolgen soll. Acht Kraftwerke, 

die 1980 oder früher in Betrieb genommen 

wurden, sind bereits für drei Monate „zum 

Nachdenken und Handeln“ abgeschaltet 

worden. 

Nun wie sehen die Alternativen aus? 

Man muss davon ausgehen, dass Kernkraft 

weiterhin Teil eines internationalen, an 

CO 2 Emissionen armen Energiemixes sein 

wird, in dem vor allem auch erneuerbare 

Energien, CCS, also die Kohlenstoffbindung 

und -speicherung sowie durchgreifende 

Maßnahmen für mehr Energieeffizienz 

ihren Platz haben. 

Energie-Infrastruktur 

muss erneuert werden 

Europa durchläuft im Energiesektor im 

Moment einen tiefgreifenden Restrukturierungsprozess. 

Das ist zum Teil auf die 

simple Tatsache zurückzuführen, dass ein 

großer Teil der Infrastruktur über ein halbes 

Jahrhundert alt ist und erneuert werden 

muss. Doch gleichzeitig arbeitet Europa 

entschieden an einer „Entkarbonisierung“ 

seines Energiesystems, wozu in puncto 



Klimawandel dringender Handlungsbedarf 

besteht. Siemens ist einer der Vorreiter 

bei einer Vielzahl von Technologien, die in 

diesem Veränderungsprozess erforderlich 

sind. 

Die politische Agenda zur Senkung 

der Kohlenstoffemissionen hat für die 

Kohleindustrie einschneidende Folgen: Die 

EU-Richtlinie für Großfeuerungsanlagen 

verdrängt eine ganze Generation von 

Kohlekraftwerken praktisch vom Markt. 

Gleichzeitig stehen viele europäische 

Öl- und Gasvorkommen vor ihrer Erschöpfung, 

und wir sind in Zukunft – zumindest 

kurzfristig – verstärkt auf Gaslieferungen 

aus Russland angewiesen. 

Doch eine ausreichende Versorgung 

mit Gas ist keine Lösung hinsichtlich der 

Kohlenstoffemissionen. Möglicherweise 

kann diese Energieform die umweltschädlichere 

Kohlefeuerung zum Teil verdrängen, 

aber wir sind dennoch auf erneuerbare 

Energien und andere praktisch 

emissionsfreie Technologien angewiesen, 

um unsere langfristigen Nachhaltigkeitsziele 

zu erreichen. 

Siemens spielt im Segment der erneuerbaren 

Energien eine wesentliche Rolle 

und gehört zu den wichtigsten Unternehmen 

für Onshore- und Offshore-Windkraftanlagen, 

ein Industriesegment, dessen 

Zentrum in der Nordsee beheimatet ist. 

Dort haben wir bereits Offshore-Anlagen 

mit einer Kapazität von etwa 750 Megawatt 

eingerichtet und werden voraussichtlich 

2012 über 2 Gigawatt erreichen. 

Die Erschließung des Windenergiemarktes 

geht auch in Finnland gut voran. Siemens 

erhielt den Zuschlag für den Bau von 

acht Anlagen, und zwar für die größten 

Windkraftanlagen, die bisher in Finnland 

errichtet wurden. Ebenso beschäftigen 

wir uns mit Photovoltaikanlagen, Solarthermieanlagen 

und Komponenten für 

Biomassekraftwerke. 

Doch wie Energie erzeugt wird, ist 

nicht die einzige Frage, die mit dem Thema 

künftiger Nachhaltigkeit verbunden ist. 

Auch die europäische Infrastruktur zur 

Stromübertragung und verteilung bedarf 

einer Generalüberholung. 

Die Europäische Union betreibt die 

Schaffung eines einzigen Strommarktes 

und eines freien, grenzüberschreitenden 

Energiehandels; doch auch die physischen 

Verbindungen Europas werden stärker, 

nicht nur zwischen den Mitgliedsländern, 

sondern auch zu den benachbarten Staaten. 

Das führt zu mehr Energiesicherheit 

und stützt die Einbindung von größeren 

Mengen erneuerbarer Energie. Finnland, 

das seit den 90er Jahren gemeinsam mit 

Schweden, Dänemark und Norwegen am 

skandinavischen Strommarkt vertreten ist, 

kennt die Vorteile solcher Integrationen. 

Supergrid und Desertec 

– Projekte der Superlative 

Siemens ist Gründungsmitglied der Organisation 

„Friends of the Supergrid“ und 

zugleich Gründungsmitglied und Technologiepartner 

von Desertec, einem weiteren 

ambitionierten Projekt, das helfen könnte, 

Europas CO 2 -Bilanz auszugleichen und 

seine Energiesicherheit zu erhöhen. Bis 

2050 könnte Strom, der in solarthermischen 

Kraftwerken und Windfarmen 

in Nordafrika erzeugt wird, 15 bis 20 

Prozent von Europas Energiebedarf über 

Hochspannungskabel decken sowie die 

Erzeugerländer selbst mit sauberer Energie 

versorgen. Siemens ist eine der treibenden 

Kräfte dieser Initiative. Desertec und das 

europäische Supergrid sind natürlich Projekte 

der Superlative. Aber mehr Effizienz 

im Energiesystem zu schaffen, ist nicht 

nur eine Frage der Größe, sondern auch 

eine Frage von mehr Effizienz und Intelligenz 

im Umgang mit Energie. 

Eine weitere Revolution wartet auf 

der Straße: nach und nach werden immer 

mehr Fahrzeuge stromgetrieben bewegt, 

was zugleich Chancen und Herausforderungen 

für unser Elektrizitätssystem mit 

sich bringt. Die Nachfrage wird zunehmen, 

und zugleich bietet sich die Möglichkeit, 

durch die azyklische Speicherung und 

Ladung der Fahrzeuge Nachfrageschwankungen 

im Netz auszugleichen. Elektroautos 

speichern mit ihren Akkus Stromüberschüsse 

während der Stillstandzeiten, und 

geben diese in Hauptlastzeiten zurück ins 

Netz. Das trägt erheblich zur Stabilität der 

Netze bei. 

Die Herausforderungen für nachhaltiges 

Wachstum in Europa lassen sich wie 

folgt zusammenfasssen: 

- Innovationskraft UND Technologieführerschaft 

sichern – Grundlage für nachhaltiges 

Wachstum, für wirtschaftliche 

Prosperität. 

- Technologiefreundliches Klima fördern, 

Investitionen entsprechend triggern. 

- Europaweit gemeinsames Vorgehen 

sicherstellen. Zu viele Entscheidungen 

werden in den EU-Staaten noch auf 

unterschiedliche Weise umgesetzt. 

- Politische Rahmenbedingungen schaffen, 

die den Einsatz umweltfreundlicher 

Technologien fördern. 

- Die Wettbewerbsfähigkeit Europas steht 

und fällt mit Bildung. n 

9

DFHK intern • Kauppakamari 

Oktoberfest der DFHK am 

14. September 2011 in Helsinki 

Die Deutsch-Finnische Handelskammer wird in diesem Jahr 

erstmals ein Oktoberfest organisieren, das am 14. September 

2011 von 16.00–22.00 Uhr in einem Festzelt im Kaisaniemi- 

Park in Helsinki stattfindet. Sowohl für finnische als auch 

für deutsche Unternehmen bietet sich dabei die Gelegenheit, 

einen Firmentisch zu reservieren. Das Sponsorenpaket beinhaltet 

acht Plätze sowie Bier, Wein, Softdrinks und original 

bayerisches Essen. Zusätzlich werden die Sponsoren auf der 

DFHK-Homepage und während der Veranstaltung sicht- und 

hörbar präsentiert. Nähere Informationen über den Erwerb 

der nur begrenzt verfügbaren Firmentische erteilt Frau Päivi 

Graefe, Tel. +358 9 6122 1244, E-Mail: paivi.graefe@dfhk.fi. 

Folgende Sponsoren sind bereits dabei: 

Hauptsponsoren: 

Sponsoren: 

12 Teilnehmer bestanden Prüfung Wirtschaftsdeutsch 

An der Prüfung Wirtschaftsdeutsch International, 

die die DFHK zusammen mit 

dem Goethe-Institut Helsinki organisiert, 

nahmen in diesem Jahr 13 Kandidaten 

teil, von den 12 bestanden. Wie in den 

Vorjahren wurde die Prüfung in Helsinki, 

Tampere und Turku durchgeführt. Die 

erfolgreichen Kandidaten erhielten ihre 

Zeugnisse am 3. Juni 2011 aus der Hand 

von Botschafter Dr. Peter Scholz auf 

einem Empfang in der Deutschen Botschaft 

in Helsinki. 

Beste Teilnehmerin war Laura Elo von 

der Wirtschaftsuniversität Turku, die 

mit dem Friedrich-E.-Russegger-Preis 

ausgezeichnet wurde. Dieser mit 250 € 

dotierte Preis, der nach dem DFHK-Gründungspräsidenten 

und früheren Ehrenvorsitzenden 

der Deutsch-Finnischen 

Vereinigung (DFV) benannt ist, stammt 

aus den Erträgen eines Fonds, den Andreas 

Russegger der DFV hat zukommen 

lassen. 

Hans Sohlström neuer 

Präsident der DFHK 

Im Rahmen der Jahrestagung am 26. Mai 2011 in Helsinki 

wählte der Vorstand der Deutsch-Finnischen Handelskammer 

Hans Sohlström einstimmig zum neuen Präsidenten der Kammer. 

Hans Sohlström, Executive Vice President bei UPM, ist 

damit Nachfolger von Robert Lorenz-Meyer, der turnusgemäß 

das Amt des Präsidenten nach zwei Jahren abgab und jetzt 

Erster Vizepräsident der DFHK ist. Hans Sohlström ist Diplom- 

Ingenieur sowie Diplom-Ökonom und gehört dem Geschäftsführenden 

Vorstand der DFHK seit 2007 an. 

Neu in den Geschäftsführenden Vorstand wurden Rainer 

Bitzer, Geschäftsführer der Bayer Oy in Espoo, sowie Jens 

Broder Knudsen, Geschäftsführender Gesellschafter von 

Sartori & Berger in Kiel, gewählt. Sie traten die Nachfolge 

von Dr. Erik Larsson und Honorarkonsul Gunther Ranke an. 

Die Mitgliederversammlung der DFHK wählte ferner neu in 

den Gesamtvorstand: 

Heinrich Beckmann, Geschäftsführer der Lübecker 

Hafengesellschaft, Lübeck 

Victor Ehrnrooth, Senior Relationship Manager, 

Commerzbank AG Nordic Center, Hamburg 

Dr. Andreas Ostrowicki, Geschäftsführer, 

BGS Beta-Gamma-Service GmbH & Co. KG, Wiehl 

Mikko Pukkinen, Hauptgeschäftsführer, Hauptverband 

der Finnischen Wirtschaft (EK), Helsinki 

Aus dem Vorstand schieden aus Jochen Bremermann, Leif 

Fagernäs, Hans-Gerd Gielessen, Lauri Kivinen, Dr. Erik Larsson, 

Dieter Medow und Jens Schürfeld, denen der scheidende 

Präsident Robert Lorenz-Meyer für ihre Mitarbeit im Vorstand 

herzlich dankte. 

Die erfolgreichen Teilnehmer der Prüfung Wirtschaftsdeutsch 

nach der Zeugnisübergabe in der Deutschen Botschaft. 



Im Rahmen der DFHK-Jahrestagung am 26. Mai 2011 in 

Helsinki traf sich auch der Verkehrsausschuss der Deutsch- 

Finnischen Handelskammer zu einer öffentlichen Sitzung. 

In seiner Eröffnung informierte der Vorsitzende des Verkehrsausschusses, 

Dr. Kimmo Naski, zunächst darüber, dass 

Heinrich Beckmann, Geschäftsführer der Lübecker Hafen-Gesellschaft, 

sowie Janne Kangaste von der Heinrich Lehmann 

KG in Lübeck neu in den Verkehrsausschuss berufen worden 

seien. 

„Der deutsch-finnische Handel“ so Dr. Kimmo Naski weiter, 

„hat sich im Jahr 2010 von dem tiefen Einbruch in 2009 

erholt und ist wieder um gut ein Zehntel gestiegen. Allerdings 

ist dabei zu bedenken, dass sowohl der deutsche als auch der 

finnische Gesamtaußenhandel um etwa ein Fünftel angezogen 

haben, also quasi doppelt so schnell gewachsen sind 

wie der deutsch-finnische Handel. Die ersten Zahlen für das 

laufende Jahr deuten aber glücklicherweise darauf hin, dass 

sich der deutsch-finnische Handel wieder im Gleichschritt mit 

dem Gesamtaußenhandel unserer beiden Länder entwickelt. 

Dies würde einen Zuwachs um gut ein Fünftel bedeuten, so 

dass wir diesbezüglich durchaus Grund zum Optimismus 

haben können. 

Grund zum Pessimismus haben wir dagegen weiterhin 

bezüglich der von der Internationalen Schifffahrtsorganisation 

IMO erlassenen Herabsetzung des Schwefelgehalts 

beim Bunkeröl auf 0,1 %, die ab 2015 in Nord- und Ostsee 

gelten soll. Wie auf unserer Sitzung vor einem Jahr beschlossen, 

hat sich die Deutsch-Finnische Handelskammer im Juni 

2010 wegen dieses Problems an die Verkehrsminister unserer 

beiden Länder gewandt. Die Handelskammer hat dabei darauf 

hingewiesen, dass die Senkung des Schwefelgehalts zu einer 

erheblichen Erhöhung der Treibstoffkosten und damit auch 

der Frachtraten in der Ostsee-Schifffahrt führen wird, was 

wiederum zu einer Verlagerung der Transporte vom See- auf 

den Straßenverkehr führen würde und damit in der ökologischen 

Gesamtbilanz einen negativen Effekt hätte. 

Die beiden Verkehrsministerien haben auf unsere Schreiben 

eher ausweichend geantwortet und auf die völkerrechtliche 

Verpflichtung von IMO-Beschlüssen verwiesen. 

Gleichwohl ließ man erkennen, dass Verlagerungen vermieden 

werden sollten und man sich darüber Gedanken machen 

wolle. Inzwischen ist auch die Presse auf dieses Problem 

aufmerksam geworden, so dass wir in dieser Frage am Ball 

bleiben sollten. Nicht zuletzt sind ja auch die Wettbewerbsfähigkeit 

der finnischen Industrie und die führende Stellung 

Finnlands im Transitverkehr mit Russland gefährdet.“ 

Auch Antti Saurama, Leiter des Forschungszentrums für maritime 

Wirtschaft der Universität Turku, ging in seinem Vortrag 

„Ports Development in the Baltic Sea Region: Drivers and 

Future Development“ auf die enormen Kostensteigerungen 

ein, die die Reeder im Ostseeraum aufgrund der neuen Regelungen 

zu tragen hätten und an ihre Kunden weitergeben 

Antti Saurama zeigte in seinem Vortrag die 

neuen Herausforderungen für die Ostseehäfen auf. 


DFHK-Verkehrsausschuss besorgt über drohende 

Kostensteigerungen für die Ostsee-Schifffahrt 

müssten. Dies würde letztlich die internationale Konkurrenzfähigkeit 

der finnischen Industrie schwächen und auch 

die Wettbewerbsposition Finnlands im Transitverkehr mit 

Russland beeinträchtigen. Dieser sehe sich ohnehin großen 

Herausforderungen gegenüber, da Russland in einer neuen 

föderalen Strategie den Transportanteil der eigenen Häfen am 

russischen Außenhandel von derzeit 75 % auf 95 % im Jahre 

2020 steigern wolle. 

Die finnische Position im Transitverkehr sowie die Auswirkungen 

der neuen Schwefelsenkungsregelungen auf den 

Schiffsverkehr in der Ostsee werden auch zu den Themen des 

2. Deutsch-Finnischen Logistikforums gehören, das am 13. 

Juni 2012 im Rahmen der Fachmesse „transfairlog“ in Hamburg 

stattfinden soll. Das Forum soll an den Erfolg des 

1. Deutsch-Finnischen Logistikforums anschließen, das vor 

drei Jahren ebenfalls in Hamburg stattfand. Mit der Präsentation 

des 2. Deutsch-Finnischen Logistikforums durch Vizekonsulin 

Marianne Sinemus-Ammermann vom Finnischen 

Generalkonsulat in Hamburg schloss die Sitzung des DFHK- 

Verkehrsausschusses. n 

11


Finnische Spezialitäten für den deutschen Markt 

Die reine Natur Finnlands bietet naturnahe, köstliche Produkte, die in Deutschland teils noch unbekannt sind. 

Finnische Spezialitäten sollen deshalb auch den deutschen Markt erobern. Die Deutsch-Finnische Handelskammer 

unterstützt dafür in einem Exportnetzwerk zehn kleine und mittlere finnische Lebensmittelhersteller bei ihrem 

Markteinstieg. Kontakt: Marjaana Saurila, Tel.: +358 9 6122 1212, marjaana.saurila@dfhk.fi 

Vuohelan Herkku Oy 

Glutenfreie finnische Backspezialitäten 

Als Pirkko Hämäläinen, Geschäftsführerin von Vuohelan 

Herkku Oy, an Zöliakie erkrankte, war dies der Beginn einer 

Erfolgsgeschichte: Schon immer begeistert vom Backen, begann 

die mutige Bäuerin, Rezepte für glutenfreie Backwaren 

zu entwickeln. Im Jahre 1989 startete sie schließlich ihre 

eigene Bäckerei. Heute ist das Familienunternehmen mit rund 

40 Mitarbeitern der größte Produzent frischer glutenfreier 

Backwaren in Finnland. 

Erst vor wenigen Jahren ist die gegenwärtige Produkton- 

sstätte im südfinnischen Hartola in Betrieb gegangen, für 

deren Neubau große Investitionen nötig waren. Alle Produkte, 

die heute in der hochmodernen Backanlage aus dem 

Ofen kommen, sind völlig frei von Zusatzstoffen. Außerdem 

wird bei ihrer Herstellung nicht oder nur in geringem Maße 

Weizenstärke verwendet. Heute bietet Vuohelan Herkku 

alles, was auf finnischen Ess- und Kaffeetischen typisch ist, 

unter anderem das leckere finnische Hefegebäck und finnische 

Piroggen. Der Slogan des Unternehmens ist zugleich 

wichtigster Anspruch: „Wie zuhause gebacken“. 

Mit diesem Anspruch kann Vuohelan Herkku auf dem 

noch jungen deutschen Segment für glutenfreie Backwaren 

punkten. Zwar ist der deutsche Markt für Backwaren längst 

nicht mehr geprägt nur von kleinen, lokalen Bäckereien. 

Vielmehr steigt die Bedeutung regionaler Ketten wie auch 

nationaler und internationaler Wettbewerber ständig. Die 

glutenfreien finnischen Premium-Backwaren von Vuohelan 

Herkku könnten aber ein Paradebeispiel dafür sein, wie ein 

kleines finnisches Unternehmen gezielt ein noch unterentwickeltes 

Marktsegment in Deutschland ausnutzen kann. 

In jedem Falle wird in diesem Jahr ein neues Kapitel in 

der Erfolgsgeschichte von Vuohelan Herkku aufgeschlagen: 

Nachdem neue Kühlmöglichkeiten geschaffen sind, wird 

die Produktion tiefgekühlter Backwaren ausgeweitet – eine 

wichtige Voraussetzung für den Export und guter 

Schritt für die Zusammenarbeit im Rahmen der 

Exportförderung der Deutsch-Finnischen 

Handelskammer. 

Weitere Informationen: 

www.vuohelanherkku.fi 

Kymppi-Maukkaat Oy 

Aus reinem Getreide 

„Zehn Köstlichkeiten“ verheißt der Name der Firma Kymppi- 

Maukkaat Oy aus Toijala nördlich von Helsinki. Hochwertige 

Convenience-Backwaren und Fertigspeisen sind die Spezialität 

des Unternehmens seit dessen Gründung im Jahre 1960. Lecker, 

einfach und gesund – das sind vor allem die Fertigteige, die das 

mittelständische Unternehmen für Großverbrauchermmärkte sowie 

den Einzelhandel herstellt. 

Laktosefrei, sojafrei und reich an Omega-3: Besonders die 

hochwertigen Convenience-Tiefkühlprodukte versprechen Erfolg 

auch auf dem deutschen Markt. Im vergangenen Jahr ist der deutsche 

Tiefkühlmarkt erneut gewachsen. Auf Backwaren entfallen 

etwa 20 Prozent des Gesamtabsatzes von knapp 3,2 Millionen 

Tonnen. In diesem Segment betrug das Wachstum in 2010 ganze 

5,8 Prozent. Der Absatz an Tiefkühlteigen macht dabei nur einen 

minimalen Teil aus. Hier gibt es Marktpotenzial für innovative, 

neue Produkte. 

Ganze 25 Jahre hat Kymppi-Maukkaat Kompetenz im Tiefkühlbereich. 

Knapp 50 Beschäftigte arbeiten heute in der etwa 20.000 

Quadratmeter umfassenden Produktionsstätte des mittelständischen 

Unternehmens. Zusätzlich kann die Firma an Exporterfahrung 

der Konzernmutter Laihian Mallas Oy anknüpfen, zu der 

Kymppi-Maukkaat seit 1999 gehört. Laihian Mallas Oy exportiert 

vor allem Malzprodukte, unter anderem für die Backindustrie auch 

auf dem deutschen Markt. 

Beliebt im finnischen Einzelhandel sind von den „zehn Köstlichkeiten“ 

die typisch finnischen Aufläufe sowie eine für den 

deutschen Gaumen bemerkenswerte Dessertspezialität: Mämmi, 

ein gebackener Malzpudding, der traditionell zu Ostern gegessen 

wird. Für Großverbraucher stellt Kymppi-Maukkaat außerdem 

erfolgreich Saucenkonzentrate hier. Auch hier gibt es trotz starker 

Konkurrenzsituation und kleiner Gewinnmargen realistische 

Marktchancen, hat doch der Import von Suppen, Saucen und Würzen 

nach Deutschland seit 2004 um 45 Prozent zugenommen. 

Gemeinsam mit der Deutsch-Finnischen Handelskammer wird 

Kymppi-Maukkaat in den nächsten Monaten vor allem mit deutschen 

Großhändlern im Kontakt sein. Es ist zu hoffen, dass neben 

den gesunden und praktischen Fertigteigen auch Mämmi, die 

Vollkorndelikatesse der Finnen, bald ihren Weg auf den finnischen 

Markt findet. 

Weitere Informationen: 

www.kymppi-maukkaat.fi 

In Zusammenarbeit mit dem Bundeswirtschaftsministerium 

für 

Wirtschaft und Technologie wird die 

Deutsch-Finnische Handelskammer in 

diesem Jahr ein Vermarktungshilfeprogramm 

für ostdeutsche Unternehmen 

durchführen, das sich auf die Umweltwirtschaft 

konzentriert. 

Aufgrund seiner dünnen Besiedlungsdichte 

war Finnland lange Zeit 

nicht in gleichem Maße von Umweltproblemen 

wie dichtbesiedelte Länder 

betroffen. Das Umweltbewusstsein war 

daher weder in der Bevölkerung noch 

in der Wirtschaft noch bei politischen 

Entscheidungsträgern besonders 

ausgeprägt. Dies hat sich in den letzten 

Jahren grundlegend geändert, so hat 

z.B. das Recycling-Bewusstsein deutlich 

zugenommen. 

Inzwischen sind eine Vielzahl 

verschiedener Regelungen getroffen 

worden, die den Umweltschutz stärker 

in den Vordergrund stellen. Ausbauvorhaben 

sind im Zuge der Erhöhung der 

Energieeffizienz im Kraftwerksbereich 

und in den Leitungsnetzen sowie in 

der Industrie und in den Kommunen in 

Gang oder in der Planung. Umfassender 

Erneuerungsbedarf besteht ferner im 

Bereich der Haustechnik. 

Auch das neue Abfallgesetz, das sich 

derzeit in Vorbereitung befindet, wird 

deutlich strengere Verpflichtungen 

sowohl für Unternehmen als für 



2. Finnisch-Deutscher Energietag 

am 15. November 2011 

Nach dem Erfolg des Finnisch-Deutschen Energietages 

im Herbst letzten Jahres veranstaltet die DFHK am 

15. November 2011 den 2. Finnisch-Deutschen Energietag, 

der im Royal Crown Plaza in Helsinki stattfinden wird. Das 

Programm wird sich u.a. folgenden Fragestellungen widmen: 

Wie sieht der Energiemix der Zukunft aus? 

Wie werden sich die Europäischen Energiemärkte entwickeln? 

Wie sieht die Zukunft der Erneuerbaren Energien und deren 

Subventionierung aus? 

Das Programm umfasst ferner eine Podiumsdiskussion, 

Workshops und eine begleitende Fachausstellung, in der 

Unternehmen ihre Produkte und Dienstleistungen vorstellen 

können. Nähere Informationen über den Ablauf des Energie- 

Kommunen bei der Abfallbeseitigung 

und -verwertung mit sich bringen. In 

jedem Fall dürfte das neue Abfallgesetz 

den Bedarf an Investitionen und neuem 

Know-how im Bereich der Umweltwirtschaft 

– nicht zuletzt aus dem 

Ausland – spürbar erhöhen. Deutsche 

Umwelttechnik genießt in Finnland 

einen so guten Ruf, dass sich gerade 

auch für ostdeutsche Unternehmen der 

Umweltwirtschaft exzellente Chancen 

ergeben, auf dem finnischen Markt Fuß 

zu fassen. 

Glänzend sind auch die Kooperationsmöglichkeiten 

mit finnischen 

Unternehmen des Clusters „Cleantech 

Finland“, das 2007 vom finnischen 

Innovationsfonds SITRA ins Leben 

gerufen wurde. Dieses Programm zielt 

darauf ab, die besten Innovationen und 

Technologien finnischer Unternehmen 

aus dem Umweltbereich zu verketten 

und ihnen Zugang zum Weltmarkt zu 

verschaffen. Dem finnischen Cleantech-Cluster 

gehören mittlerweile rund 

2.000 Unternehmen aus den verschiedensten 

Umweltbereichen an. 

Im Jahr 2010 erwirtschafteten die 

100 größten finnischen Cleantech- 

Unternehmen einen Umsatz von 17,9 

Mrd. €. Dieser Rekordumsatz aus dem 

vergangenen Jahr dürfte in 2011 um 

weitere 10 % steigen. Knapp die Hälfte 

des Umsatzes entfällt dabei auf den 

Bereich Energieeffizienz. n 

tages erteilt in der DFHK Frau Päivi Graefe 

Tel. +358 9 6122 1244, E-Mail: paivi.graefe@dfhk.fi. 

Sponsoren: 

Wirtschaftsnachrichten • Talousuutiset 

Glänzende Absatz- und Kooperationsmöglichkeiten 

in der Umweltwirtschaft 

Das Vermarktungshilfeprogramm 

Umweltwirtschaft für ostdeutsche 

Unternehmen 

Das Vermarktungshilfeprogramm 

beinhaltet u.a. eine Überprüfung des 

vorhandenen Marktpotentials sowie 

allgemeine und branchenspezifische 

Informationen zu Finnland. Ein wichtiger 

Bestandteil des Projekts ist eine 

Reise nach Finnland, während der die 

Unternehmen die Möglichkeit haben, 

sich mit von der Kammer ausgewählten 

potentiellen Geschäftspartnern 

auszutauschen. Hierbei stützt sich 

die Kammer auf ihre ausgezeichneten 

Kontakte zu Importeuren und Einkäufern 

in Finnland. 

Den Teilnahmebedingungen zufolge 

dürfen die Firmen nicht mehr als 

250 Mitarbeiter und einen Jahresumsatz 

von höchstens 50 Mio. € 

oder eine Jahresbilanzsumme von 

höchstens 43 Mio. € aufweisen. Jedes 

teilnehmende Unternehmen trägt 

einen Eigenbeitrag in Höhe von 

750 € sowie die anfallenden Reise- 

und Übernachtungskosten. Über nähere 

Einzelheiten des Vermarktungshilfeprogramms 

„Umweltwirtschaft“ 

informiert in der Kammer die Projektleiterin 

maija.nuutinen@dfhk.fi, 

Tel. +358 9 612212 29. 

13

Branchenreport • Toimialakatsaus 

Marktbericht der GTAI über Finnland: 

„Branche kompakt“– 

Maschinenbau und Anlagenbau 

Im Zuge der Konjunkturerholung seit Mitte 2010 steigen 

die Bestellungen von Maschinen und Anlagen in 

Finnland wieder an. Die Importe legten im Gesamtjahr 

2010 um 3,1 % zu, und die finnischen Hersteller erwirtschafteten 

im Dezember 2010 einen Inlandsumsatz, 

der um 19,2 % höher war als vor Jahresfrist. Auch 2011 

sind die Geschäftschancen für den Maschinen- und 

Anlagenbau gut, dank besserer Auftragseingänge, einer 

steigenden Produktion und einer höheren Auslastung als 

zu Jahresbeginn. 

Marktentwicklung/-bedarf 

Finnland ist als weit entwickeltes Industrieland traditionell 

ein wichtiger Abnehmer hochwertiger Technologiegüter. Detaillierte 

statistische Daten zum Absatz von Maschinen und 

Anlagen im Gesamtjahr 2010 lagen bei Redaktionsschlusses 

noch nicht vor. Die Angaben für 2009 spiegeln noch stark 

den Einbruch infolge der allgemeinen Wirtschaftskrise wider, 

nicht jedoch die danach einsetzende deutliche Erholung. So 

haben sich etwa die Inlandsumsätze der finnischen Maschinen- 

und Anlagenbauer zwischen den Dezembermonaten 

2009 und 2010 um 19,2 % erhöht, nachdem es im gleichen 

Vorjahreszeitraum noch einen Einbruch von 26,7 % gegeben 

hatte. 

Deutlich erkennbar ist jedoch auch in den Zahlen von 

2009, in welchen Sparten in Finnland traditionell der größte 

Bedarf an Maschinen und Anlagen besteht. Dies ist der Fall 

bei Hebezeugen und Fördermitteln, für welche es 2009 ein 

Marktvolumen von 1,4 Mrd. Euro gab, bei Maschinen für die 

Papierindustrie (1 Mrd. Euro) sowie bei Bergwerks-, Bau- und 

Baustoffmaschinen (910 Mio. Euro). Eine größere Nachfrage 

gibt es in Finnland darüber hinaus für Forst- und Landwirtschaftsmaschinen 

(673 Mio. Euro), für Pumpen, Kompressoren 

und dergleichen (431 Mio. Euro) sowie bei Werkzeugmaschinen 

(248 Mio. Euro). 

Anfang 2011 bestanden in Finnland wieder deutlich bessere 

Absatzaussichten für Maschinen und Anlagen als zur 

Zeit der starken Konjunkturkrise zwischen Mitte 2008 und 

Mitte 2010. Im Gesamtjahr 2010 erhöhte sich der Umsatz des 

finnischen verarbeitenden Gewerbes um 11,2 %, wobei die 

Dynamik vor allem gegen Jahresende stark zunahm. So war 

der Umsatz im letzten Quartal 2010 um 21,4 % höher als im 

gleichen Vorjahreszeitraum. Im Februar 2011 stieg die Industrieproduktion 

laut neuesten verfügbaren Zahlen um weitere 

1,2 % gegenüber Januar. Auch die Kapazitätsauslastung des 

verarbeitenden Gewerbes lag im Februar mit durchschnittlich 

78,3 % bereits wieder um 4,4 % höher als zwölf Monate zuvor. 

In der bedeutenden Metall-sowie Forstindustrie erreichte 

die Auslastung sogar 79,3 % beziehungsweise 82,0 %. 

Frühindikatoren deuten auf eine anhaltende Erholung 

hin. So lagen die Auftragseingänge der Industrie im 

Februar 2011 um 20,6 % höher als vor Jahresfrist, wobei 

es insbesondere in der Metallindustrie ein hohes Plus gab 

(+26,1 %). Aber auch in der Chemie- (+15,6 %), der Textil- 

(+11,9 %) und der in Finnland besonders wichtigen 

Papierindustrie (+11,8 %) waren die Auftragsbücher zuletzt 

wieder deutlich besser gefüllt. Wegen der Investitionszurückhaltung 

während der Konjunkturkrise seit Mitte 2008 

ist der Bedarf an neuen Maschinen und Anlagen während 

des nun zu beobachtenden Aufschwungs noch größer. 

Branchenkenner halten es für möglich, dass die Umsätze 

im Maschinenbau in Finnland 2011 um insgesamt 10 % 

zulegen könnten. 

In Finnland sind einige Zweige des verarbeitenden Gewerbes 

in der Produktion und als Abnehmer von Maschinen und 

Anlagen besonders bedeutend. Hier sind zum einen die Hersteller 

von Elektro- und optischen Geräten zu nennen, auf die 

2008 laut neuesten verfügbaren Zahlen 21,5 % der landesweiten 

Erzeugung im verarbeitenden Gewerbe entfielen. Sehr 

wichtig sind darüber hinaus die Papier- (14,2 %) und holzverarbeitenden 

Betriebe (4,6 %), ferner die Metallbe- und 

-verarbeiter (14,0 %), die Maschinen- und Anlagenbauer 

(13,7 %), die Nahrungsmittel- und Getränkeverarbeiter 

(8,0 %), Raffinerien (7,1 %), die Chemieindustrie (6,1 %) 

sowie die Werften und anderen Hersteller von Fahrzeugen 

außer Kfz (3,1 %). Auch der Bergbau ist in Finnland bedeutend. 

Dem Vernehmen nach stehen dort Investitionen im 

Gesamtwert von 1 Mrd. Euro an. 

Produktion/Branchenstruktur 

Der exportorientierte finnische Maschinen- und Anlagenbau 

spielt in der örtlichen Wirtschaftsstruktur eine 

wichtige Rolle und besitzt auch auf dem Heimatmarkt in 

der Regel eine sehr starke Position. Laut neuesten verfügbaren 

Zahlen des staatlichen Statistikamtes waren 

2008 im landesweiten Maschinen- und Anlagenbau 3.610 

Unternehmen registriert. Diese erzeugten mit 65.670 Mitarbeitern 

einen Produktionswert von 18,1 Mrd. Euro bei 

einer Wertschöpfung von 4,7 Mrd. Euro. Damit standen die 

Maschinen- und Anlagenbauer innerhalb des finnischen 

verarbeitenden Gewerbes 2008 für 13,7 % der Gesamtproduktion 

und stellten 16,7 % aller Arbeitsplätze. 

Finnische Hersteller sind vor allem bei Ausrüstungen 

für den Bergbau, die Holz- und Papierwirtschaft und den 

Schiffsbau stark. So haben allein die Erzeuger von Hebe- 

und Fördertechnik 2008 Ware für 3.0 Mrd Euro produziert. 

Weitere 2,1. Mrd. Euro sind bei Bau- und Bergbauausrüstungen 

angefallen. Maschinen zur Papiererzeugung 

wurden für 2,6 Mrd. Euro hergestellt und Geräte für die 

Forst- und Landwirtschaft für 1,6 Mrd. Euro. Turbinen und 

andere Antriebe außer für Kfz und Flugzeuge hatten einen 

Produktionswert von 2,3 Mrd. Euro. Die international 



Führende Unternehmen in der finnischen 

Maschinenindustrie (Umsatz in Mio. Euro) 

Firmenname (Sitz) Betätigungsfeld Umsatz 

2010 

Metso Oyj, Helsinki 

Druck- u. 

Papiermaschinen 

5.552 

Kone Oyj, Espoo 

Hebezeuge u. Fördermittel, 

u.a. Fahrstühle 

4.987 

Wärtsilä Oyj Abp, Helsinki Antriebsmaschinen 4.553 

Cargotec Oyj, Helsinki 

Hebezeuge und Fördermittel, 

v.a. Logistik 

2.575 

Konecranes Oyj/Konecranes Plc, 

Hyvinkää 

Sandvik Mining and Construction 

Oy, Tampere 

Rolls-Royce Oy Ab, Rauma 

Valtra Oy Ab, Suolahti 

Andritz Oy, Helsinki 

Moventas Oy, Jyväskylä 

Quelle: Largest Companies 

Hebezeuge und 

Fördermittel 

Bergbaumaschinen, 

Baumaschinen 

Veredlung von Erzeugnissen 

dieser Gütergruppe 

Maschinen für die Landund 

Forstwirtschaft 

Maschinen für die 

Papiererzeugung undverarbeitung 

Lager, Getriebe, Zahnräder 

und Antriebselemente 

bekannten finnischen Unternehmen Wärtsilä, Metso und 

Kone sind vor allem in diesen Sparten am Markt. 

Viele Maschinentypen werden jedoch nicht im Lande 

selbst hergestellt. In diesem Fall sind finnische Käufer oft 

an der besten ausländischen Qualität interessiert. Einen 

Vorteil kann eine Kooperation mit finnischen Unternehmen 

darstellen, etwa bei einer gemeinsamen Angebotserstellung 

für komplexere Ausschreibungen. 

Außenhandel 

Im Jahr 2010 erhöhten sich die finnischen Importe von 

wichtigen Maschinen und Anlagen um 3,1 % auf ein 

1.546 

585 

573 

497 

325 

194 

Einfuhr von Maschinen nach Finnland (Werte in Euro) 

SITC Warenbezeichnung 2010 davon aus 

Deutschland 

723, 728.3 Bau- u. Baustoffmaschinen, 

Bergbaumaschinen 

451,3 74,7 

724 Textil- u. Ledermaschinen 21,8 9,2 

725, 726 Druck- u. 

Papiermaschinen 

137,6 48,1 

727, 745.27 Nahrungsmittel- u. V 

erpackungsmaschinen 

80,2 23,5 

728.12, 728.44 Holzbearbeitungsmaschinen 37,6 8,7 

728.42 Kunststoff- u. 

Gummimaschinen 

22,2 3,3 

742, 743.1 Pumpen, Kompressoren 276,0 97,0 

744 Fördertechnik 341,0 44,9 

731, 733, 735 Werkzeugmaschinen zur 

Metallbearbeitung 

98,1 28,8 

Quelle: Eurostat 

Volumen von 1,5 Mrd. Euro. Die Lieferungen aus Deutschland 

sanken allerdings um 19,9 % auf 0,3 Mrd. Euro, was 

vor allem am Einbruch bei den Werkzeugmaschinen lag 

(–51,8 %). Insgesamt blieb Deutschland in Finnland 2010 

mit einem Importanteil von 21,8 % dennoch der wichtigste 

Lieferant von Maschinen und Anlagen. Hohe Anteile 

hatten auch Wettbewerber aus Schweden (16,1 %) 

und Italien (7,8 %). 

Die stärkste Marktposition besaßen deutsche Hersteller 

in Finnland bei Textil- und Ledermaschinen, wo sie 2010 

etwa 42,1 % aller Importe stellten, ferner bei Pumpen 

und Kompressoren (35,1 %), bei Druck- und Papiermaschinen 

(35,0 %), bei Nahrungsmittel- und Verpackungsmaschinen 

(29,4 %) sowie - trotz des Einbruchs - bei 

Werkzeugmaschinen (29,3 %). 

Geschäftspraxis 

Im innergemeinschaftlichen Warenverkehr der EU sind 

die Regelungen des Umsatzsteuer-Kontrollverfahrens in 

der EU zu beachten. Informationen hierzu finden sich auf 

der Internetseite des Bundeszentralamtes für Steuern 

(www.bzst.bund.de). 

Hinsichtlich der Normierung gelten die einschlägigen 

EU-Richtlinien. Siehe hierzu zum Beispiel die Website des 

Deutschen Instituts für Normung e.V. (www.din.de) oder des 

Finnischen Verbands für Standards (www.sfs.fi). Die Homepage 

des finnischen Zolls findet sich unter www.tulli.fi. n 

Autor: torsten.pauly@gtai.de 

Branchenreport • Toimialakatsaus 

Kontaktadressen 

Bezeichnung Internetadresse Anmerkungen 

Ministerium für Arbeit 

und Wirtschaft (Työ- ja 

Elinkeinoministeriö) 

www.tem.fi - 

Finnischer Verband für 

Standards SFS (Suomen 

Standardisoimisliitto) 

Finnischer Zoll 

(Suomen tulli) 

Hauptverband der finnischen 

Wirtschaft EK (Elinkeinoelämän 

keskusliitto) 

Verband der finnischen 

Technologieindustrien 

(Teknologiateollisuus) 

www.sfs.fi - 

www.tulli.fi - 

www.ek.fi - 

www.teknologia- 

teollisuus.fi 

Teollisuus Nyt www.teollisuusnyt.fi Fachzeitschrift 

Koneviesti www.koneviesti.fi Fachzeitschrift 

Maxpo www.finnexpo.fi Messe für 

Baumaschinen, 

Hebetechnik, 

Umweltanlagen 

Teknologia, Helsinki www.finnexpo.fi Messe für die 

Metallindustrie 

Automaatio, Helsinki www.finnexpo.fi Messe für Automatisierungstechnik 

- 

15

Wirtschaftsnachrichten • Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten • Talousuutiset 

Finnische Wirtschaft im 

1. Quartal um 5,5 % gewachsen 

Das Bruttoinlandsprodukt in Finnland hat sich im 1. Quartal 

2011 um real 5,5 % gegenüber dem entsprechenden Vorjahreszeitraum 

erhöht. Den Angaben des Statistischen Zentralamtes 

zufolge war es bereits das zweite Quartal hintereinander, 

in dem ein derart kräftiges Wirtschaftswachstum 

registriert wurde. Auch wenn sich das Wachstumstempo 

im weiteren Verlauf des Jahres etwas abschwächen dürfte, 

so geht die Nordea-Bank in ihrem jüngsten Konjunkturüberblick 

davon aus, dass die finnische Wirtschaft in diesem 

Jahr um immerhin 3,7 % wachsen wird. Angekurbelt wird 

die Konjunktur dabei vor allem vom Export, der real um 

7,7 % zulegen soll, sowie von den Investitionen, für die die 

Nordea-Bank eine Zunahme um 5,6 % prognostiziert. 

Zuversicht in der finnischen 

Industrie nimmt weiter zu 

Die günstigen Konjunkturprognosen für die finnische Wirtschaft 

werden gestützt durch das im Mai veröffentlichte 

Konjunkturbarometer des Hauptverbandes der Finnischen 

Wirtschaft (EK). Dieser Frühjahrsumfrage zufolge erwarten 

derzeit 26 % der finnischen Industrieunternehmen eine Verbesserung 

der wirtschaftlichen Lage und nur 2 % eine Verschlechterung, 

während sich 72 % unentschieden zeigten. 

Der sich aus der Differenz von Optimisten und Pessimisten 

errechnende Stimmungssaldo von +24 war damit um 5 

Punkte besser als bei der letzten Umfrage zu Jahresbeginn. 

Produktionserweiterung von 

UPM am Standort Kymi 

UPM wird im Herbst 2012 am Standort Kymi in Kouvola- 

Kuusankoski die Produktion von gestrichenen Feinpapieren 

aufnehmen. In die Erweiterung der Papierfabrik Kymi, 

die in diesem Herbst beginnt, werden rund 15 Mio. € 

investiert. Durch die Produktionserweiterung sollen insbesondere 

die nahe gelegenen Märkte mit UPM-Finesse- 

Papier versorgt werden. UPM-Finesse ist ein Sortiment 

von holzfreien gestrichenen Papieren mit verschiedenen 

Oberflächenbehandlungen von glänzend bis matt. UPM- 

Finesse-Papiere werden darüber hinaus bei der UPM 

Nordland Papier im emsländischen Dörpen hergestellt. 

Tieto eröffnet neues 

Rechenzentrum in Deutschland 

Aufgrund der steigenden Nachfrage nach IT-Betriebs- und 

Serviceleistungen wird der finnische IT-Dienstleister Tieto 

ein neues Rechenzentrum in Frankfurt eröffnen. Ab Juli 2011 

werden damit große und mittelständische Unternehmen im 

deutschsprachigen Raum sowie Tietos internationale Kunden 

Zugriff auf die innovativen virtuellen Dienstleistungen 

des neuen Rechenzentrums haben. Das Rechenzentrum 

wird ausschließlich mit erneuerbarer Energie betrieben. Tieto 

betreibt außerdem Rechenzentren in Schweden, Russland 

und natürlich Finnland, die alle die neuesten Nachhaltigkeitsstandards 

erfüllen. Im Mai 2011 wurde das Rechenzentrum 

in Espoo vom unabhängigen Uptime Institut mit dem 

Green Enterprise IT (GEIT) Award ausgezeichnet. Tieto gehört 

mittlerweile zu den größten IT-Dienstleistern in Europa und 

beschäftigt rund 18.000 Mitarbeiter. 

Rofin-Sinar nimmt Produktion 

von Faserlasern in Tampere auf 

Der Laserhersteller Rofin-Sinar, der seine operativen 

Hauptsitze in Hamburg und in Plymouth im US-Staat 

Michigan hat, baut in Finnland seine Produktionskapazitäten 

aus. Über seine finnische Tochtergesellschaft 

Corelase Oy erwarb Rofin-Sinar einen Gebäudekomplex 

in Tampere. Der Komplex, der eine Gesamtnutzfläche 

von 5.000 qm hat, eignet sich mit seinen 800 qm Reinraumkapazitäten 

besonders gut für die Produktion von 

Hochleistungsfaserlasern. Rofin-Sinar ist einer der weltweit 

führenden Hersteller von Lasern für die industrielle 

Materialbearbeitung. 

M-Real trennt sich 

von Premium Papieren 

JOT Automation zurück 

in finnischem Besitz 

Die finnische JOT Automation, die vor vier Jahren vom 

mittlerweile in Konkurs gegangenen deutschen Rohwedder-Konzern 

übernommen worden war, ist in finnischen 

Besitz zurückgekehrt. Neuer Eigentümer ist die Head Invest 

Ltd, deren Vorstandsvorsitzender Veikko Lesonen die JOT 

Automation im Jahre 1988 gegründet hatte. Die auf Automatisierung 

spezialisierte JOT Automation wird mit der 

Master Automation Group Ltd zusammengeführt und soll 

nach der Fusion als Head Tech Oy firmieren. 

Finnische Itella Information 

übernimmt NewSource GmbH 



Der finnische Papierhersteller M-real hat eine Absichtserklärung 

bezüglich der Veräußerung des Geschäftsbereichs 

Premium Papiere an eine Schwestergesellschaft der Papierwerke 

Lenk AG im Schwarzwald unterzeichnet. Die Veräußerung 

betrifft den gesamten Geschäftsbereich der Premium 

Papiere, die dazugehörenden Maschinen und Anlagen sowie 

etwa 100 Mitarbeiter bei der M-real Zanders GmbH in Bergisch 

Gladbach. Es handelt sich dabei um hochwertige Papiere 

mit Marken wie Gohrsmühle, Zanders Classic, Zanders 

Bankpost, Zeta, Reflex Special, Elefantenhaut, Efalin, Estralin, 

Medley sowie weitere traditionsreiche Marken. 

SAXONIA Eurocoin an Finnische 

Münzprägeanstalt veräußert 

Die SAXONIA Eurocoin GmbH, die bislang zur britischen 

DNick Holding plc gehörte, ist in den Besitz der Finnischen 

Münzprägeanstalt (Mint of Finland Ltd.) übergegangen. 

Der 100-Mann-Betrieb im sächsischen Dorf Halsbrücke 

ist der zweitgrößte Münzrohlinghersteller weltweit. Nicht 

weniger als ein Drittel aller Euro-Münzen wurde von der 

SAXONIA Eurocoin gestanzt. Die in Staatseigentum befindliche 

Finnische Münzprägeanstalt hat sich, u.a. durch den 

Erwerb der Schwedischen Münzprägeanstalt, zu einem der 

führenden Hersteller von Münzen in Europa entwickelt. Die 

irischen, griechischen, luxemburgischen, slowenischen, zypriotischen 

und zuletzt die estnischen Euromünzen wurden 

sämtlich in Finnland geprägt. 

Itella Information, eine Tochtergesellschaft der finnischen 

Itella-Gruppe, hat die NewSource GmbH in Hannover übernommen, 

die sich auf das Outsourcing des Finanz- und 

Rechnungswesens spezialisiert hat. Der Erwerb von New- 

Source fügt sich in die Strategie von Itella Information ein, 

Marktführer in Europa bei Finanztransaktionsprozessen zu 

werden. Als Teil der aus der Finnischen Post hervorgegangenen 

Itella-Gruppe ist Itella Information derzeit mit 1.900 

Mitarbeitern in 15 europäischen Ländern tätig und erzielte 

2010 einen Nettoumsatz von 260 Mio. €. 

Sanoma-Gruppe übernimmt Benelux- 

Aktivitäten von ProSieben Sat.1 

Die finnische Sanoma-Gruppe hat zusammen mit niederländischen 

und belgischen Partnern die Geschäftsaktivitäten des 

deutschen Medienkonzerns ProSiebenSat.1 in den Niederlanden 

und Belgien erworben. Der Transaktionswert beläuft sich auf 

1,2 Mrd. €. Die Sanoma-Gruppe hat sich – nicht zuletzt durch 

seine Aktivitäten in den Benelux-Ländern – zu einem der größten 

Medienkonzerne Europas entwickelt und beschäftigt gut 

20.000 Mitarbeiter in mehr als 20 europäischen Ländern. 

Finnische Großunternehmen 

mit höheren Gewinnen, 

aber geringeren Investitionen 

Die 500 größten finnischen Unternehmen konnten 2010 ihre 

Gewinne gegenüber dem Krisenjahr 2009 spürbar steigern, 

gleichwohl investierten sie weniger als 2009. Das kumulierte 

Nettoergebnis der 500 größten Unternehmen belief sich auf 

12 Mrd. €, nachdem es im Jahr zuvor bei 5,4 Mrd. € gelegen 

hatte. Der Umsatz erhöhte sich gegenüber dem Vorjahr um 

6 % auf 334 Mrd. €, wovon jedoch lediglich 12 Mrd. für Investitionen 

aufgeandt wurden. Die Investitionsquote belief sich 

damit auf lediglich 3,6 % und war so niedrig wie seit mehr als 

zwanzig Jahren nicht mehr. Wie die Übersicht auf den nächsten 

beiden Seiten zeigt, war Nokia erneut das mit Abstand 

umsatzstärkste Unternehmen mit einem Jahresumsatz von 

42,5 Mrd. €. Das beste Nettoergebnis erwirtschaftete der 

Energiekonzern Fortum mit 1,2 Mrd. €. 

BJL BERGMANN 

A t t o r n e y s a t L a w 

Ihre Rechtsanwälte in Finnland 

Experten für internationale Transaktionen 

– Maßgeschneiderte Dienstleistungen 

– Im Fokus: der Mandant und sein Unternehmen 

www.bjl-legal.com 

BJL Bergmann Attorneys at Law 

Eteläranta 4 B 9, 00130 Helsinki 

Tel. +358 9 696207 0 

Fax +358 9 692207 10 

helsinki@bjl-legal.com 

Bestellen Sie unsere kostenlose Broschüre: 

Doing Business in Finland 

soeben erschienen in 5. Auflage, deutschsprachig 

17

Wirtschaftsnachrichten • Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten • Talousuutiset 

Die 100 größten finnischen Unternehmen 2010 

Rang Name Branche Anschrift, Internetadresse Umsatz 

Mio. e 

Beschäftigte 

1 Nokia Elektronik PL 226, 00045 Nokia Group, www.nokia.com 42446 129355 

2 Neste Oil Energie PL 95, 00095 Neste Oil, www.nesteoil.fi 11892 5030 

3 Stora Enso Forstindustrie PL 309, 00101 Helsinki, www.storaenso.com 10297 27383 

4 SOK Mischkonzern PL 1, 00088 S-Ryhmä, www.sok.fi 9258 8442 

5 UPM-Kymmene Forstindustrie PL 380, 00101 Helsinki, www.upm-kymmene.com 8924 22689 

6 Kesko Handel Satamakatu 3, 00016 Kesko, www.kesko.fi 8777 18215 

7 Sampo Finanzierung Fabianinkatu 27-29, 00100 Helsinki, www.sampo.fi 6515 6914 

8 Fortum Energie PL 1, 00048 Fortum, www.fortum.fi 6296 11156 

9 OP-Pohjola-ryhmä Finanzierung PL 308, 00101 Helsinki, www.op.fi 6186 12468 

10 Metso Metall PL 1220, 00101 Helsinki, www.metso.com 5552 27585 

11 Metsäliitto Forstindustrie PL 10, 02020 Metsä, www.metsaliitto.fi 5377 13168 

12 Kone Metall PL 7, 02150 Espoo, www.kone.com/fi 4987 33566 

13 Varma Versicherungen PL 1, 00098 Varma, www.varma.fi 4888 601 

14 Ilmarinen Versicherungen 00018 Ilmarinen, www.ilmarinen.fi 4598 635 

15 Wärtsilä Metall PL 196, 00531 Helsinki, www.wartsila.com 4553 18000 

16 Tamro Großhandel PL 11, 01641 Vantaa, www.tamro.fi 4387 5455 

17 Outokumpu Metall PL 140, 02201 Espoo, www.outokumpu.com 4229 8148 

18 YIT Bau PL 36, 00621 Helsinki, www.yit.fi 3788 24319 

19 Nordea Pankki Suomi Bank Aleksanterinkatu 36, 00020 Nordea, www.nordea.fi 3635 10038 

20 Nordea Henkivakuutus Versicherungen Aleksis Kiven katu 9, 00020 Nordea, www.nordea.fi/selekta 2792 157 

21 Sanoma Verlag PL 1229, 00101 Helsinki, www.sanoma.fi 2761 16016 

22 Cargotec Metall PL 61, 00501 Helsinki, www.cargotec.fi 2575 9673 

23 Rautaruukki Metall PL 138, 00811 Helsinki, www.rautaruukki.fi 2415 11693 

24 Luvata Metall PL 78, 02101 Espoo, www.luvata.com 2372 7354 

25 ABB Elektronik Strömbergintie 1, 00380 Helsinki, www.abb.fi 2174 7083 

26 Kemira Chemie PL 330, 00101 Helsinki, www.kemira.com 2161 5608 

27 HK-Scan Lebensmittel PL 50, 20521 Turku, www.hkscan.fi 2114 7491 

28 Finnair Transport PL 15, 01053 Finnair, www.finnair.fi 2023 7578 

29 Teboil Ölhandel PL 102, 00121 Helsinki, www.teboil.fi 2003 481 

30 Huhtamäki Mischkonzern Keilaranta 10, 02150 Espoo, www.huhtamaki.fi 1952 12827 

31 Oriola-KD Großhandel PL 8, 02101 Espoo, www.oriola-kd.fi 1929 4893 

32 Ahlstrom Mischkonzern PL 329, 00101 Helsinki, www.ahlstrom.fi 1894 5823 

33 Lemminkäinen Bau PL 23, 00241 Helsinki, www.lemminkainen.fi 1892 8316 

34 Itella Logistik PL 1, 00011 Itella, www.itella.fi 1842 21597 

35 Eläke-Tapiola Versicherungen Revontulentie 7, 02010 Tapiola, www.tapiola.fi 1839 198 

36 Valio Lebensmittel PL 10, 00039 Valio, Helsinki, www.valio.fi 1822 4403 

37 Stockmann Einzelhandel PL 220, 00101 Helsinki, www.stockmann.com 1822 15165 

38 RTF Auto Autohandel Hirsalantie 11, 02420 Jorvas 1764 3 

39 Amer Sports Mischkonzern PL 130, 00601 Helsinki, www.amer.fi 1740 6497 

40 Tieto IT PL 38, 00441 Helsinki, www.tieto.com 1714 17097 

41 Telia-Sonera Finland Telekommunikation PL 220, 00051 Sonera, www.teliasonera.fi 1713 4385 

42 Veikkaus Sonderdienstleistungen 01009 Veikkaus, www.veikkaus.fi 1690 364 

43 HOK-Elanto Einzelhandel PL 53, 00441 Helsinki, www.hok-elanto.fi 1668 6087 

44 Onvest Großhandel Mittalinja 1, 01260 Vantaa, www.onvest.fi 1599 4651 

45 Konecranes Metall PL 661, 05801 Hyvinkää, www.konecranes.fi 1546 9739 

46 Eläke-Fennia Versicherungen Kansakoulukuja 1, 00041 Eläke-Fennia, www.elake-fennia.fi 1518 253 

47 Fazer Lebensmittel PL 44, 00101 Helsinki, www.fazergroup.com 1514 14294 

48 Wihuri Mischkonzern PL 30, 01511 Vantaa, www.wihuri.fi 1477 4780 

49 Elisa Telekommunikation PL 1, 00061 Elisa, www.elisa.fi 1463 3477 

50 VR-Yhtymä Transport PL 488, 00101 Helsinki, www.vr-konserni.fi 1423 11950 



Rang Name Branche Anschrift, Internetadresse Umsatz 

Mio. e 

Beschäftigte 

51 St1 Ölhandel PL 100, 00381 Helsinki, www.st1.fi 1347 131 

52 Atria Lebensmittel PL 900, 60060 Atria, www.atria.fi 1301 5812 

53 Gasum Energie PL 21, 02151 Espoo, www.gasum.fi 1241 236 

54 Alko Einzelhandel PL 33, 00181 Helsinki, www.alko.fi 1175 1991 

55 Suomen Lähikauppa Einzelhandel PL 1, 00581 Helsinki, www.lahikauppa.fi 1150 3980 

56 Myllykoski Forstindustrie Myllykoskentie 1, 46800 Anjalankoski, www.myllykoski.com 1123 2404 

57 Elcoteq Elektronik PL 8, 02631 Espoo, www.elcoteq.com 1070 7783 

58 Nokian Renkaat Chemie PL 20, 37101 Nokia, www.nokiantyres.com 1058 3338 

59 Pohjolan Voima Energie PL 40, 00101 Helsinki, www.pohjolanvoima.fi 1041 512 

60 Outotec Metall PL 86, 02200 Espoo, www.outotec.com 970 3151 

61 Sampo Pankki Bank PL 1102, 00075 Sampo Pankki, www.sampopankki.fi 959 3026 

62 Also Nordic Holding Großhandel Hatanpään valtatie 48, 33900 Tampere, www.also.fi 919 725 

63 Veho Group Autohandel PL 158, 00101 Helsinki, www.veho.fi 910 2052 

64 Norilsk Nickel Harjavalta Metall Ahventie 4 B, Espoo, www.nornik.fi 892 273 

65 Etera Versicherungen PL 20, 00241 Helsinki, www.etera.fi 858 292 

66 Vahinko-Tapiola Versicherungen Revontulentie 7, 02010 Tapiola, www.tapiola.fi 854 2641 

67 Orion Chemie PL 65, 02101 Espoo, www.orion.fi 850 3137 

68 Kuusakoski Group Metall PL 9, 02781 Espoo, www.kuusakoski.com 510 2953 

69 Skanska Bau PL 114, 00101 Helsinki, www.skanska.fi 504 3138 

70 Sanitec Sanitärkeramik PL 447, 00101 Helsinki, www.sanitec.com 777 7860 

71 Paulig Lebensmittel PL 15, 00981 Helsinki, www.paulig.fi 768 1927 

72 Tuko Logistics Logistik PL 115, 04201 Kerava, www.tuko.fi 764 678 

73 Vattenfall Energie Televisiokatu 4 A, 00240 Helsinki, www.vattenfall.fi 762 443 

74 Uponor Chemie PL 37, 01511 Vantaa, www.uponor.com 749 3219 

75 Hämeenmaa Ok Einzelhandel PL 41, 15111 Lahti, www.hameenmaa.fi 748 1958 

76 Rettig Metall PL 115, 00121 Helsinki, www.rettig.fi 726 4565 

77 Vapo Mischkonzern PL 22, 40101 Jyväskylä, www.vapo.fi 720 1333 

78 Fiskars Metall PL 235, 00101 Helsinki, www.fiskars.fi 716 3612 

79 St1 Energy Ölhandel PL 16, 01301, Vantaa, www.st1.fi 709 170 

80 Dynea Chemie Siltasaarenkatu 18-20 A, 00530 Helsinki, www.dynea.com 708 2056 

81 DNA Telekommunikation PL 41, 01741 Vantaa, www.dna.fi 690 934 

82 Ahlström Capital Finanzierung PL 169, 00131 Helsinki, www.ahlstromcapital.com 684 4704 

83 Pöyry Dienstleistungen PL 4, 01621 Vantaa, www.poyry.fi 682 6611 

84 Pirkanmaan Ok Einzelhandel Åkerlundinkatu 11 A, 33100 Tampere, www.s-kanava.fi 662 1807 

85 Tokmanni Einzelhandel Isolammintie 1, 04600 Mäntsälä, www.tokmanni-konserni.fi 634 2811 

86 Raha-automaattiyhdistys Sonderdienstleistungen PL 32, 02601 Espoo, www.ray.fi 619 1589 

87 Lidl Suomi Einzelhandel PL115, 01611 Vantaa, www.lidl.fi 619 2524 

88 Consolis Baustoffe Äyritie 12 B, 01510 Vantaa, www.consolis.com 618 4831 

89 STX Finland Cruise Schiffbau PL 666, 20101 Turku, www.stxeurope.com 601 3576 

90 Planmeca Metall Asentajankatu 6, 00880 Helsinki, www.planmeca.fi 598 2279 

91 Lassila & Tikanoja Dienstleistungen PL 28, 00441 Helsinki, www.lassila-tikanoja.fi 598 7835 

92 OMG Finland Metall PL 286, 67101 Kokkola, www.omgi.com 597 1003 

93 NCC Rakennus Bau PL 13, 00281 Helsinki, www.ncc.fi 591 2175 

94 Tikkurila Chemie PL 53, 01301 Vantaa, www.tikkurila.fi 589 3703 

95 Arina Ok Einzelhandel Nuottasaarentie 1, 90400 Oulu, www.s-kanava.fi 586 2178 

96 Sandvik Mining And Construction Metall PL 100, 33311 Tampere, www.miningandconstruction.sandvik.com 585 1456 

97 Rolls-Royce Metall PL 220, 26101 Rauma, www.rolls-royce.com 573 447 

98 Schenker East Transport PL 498, 00101 Helsinki, www.schenker.fi 570 2042 

99 Viking Line Transport PL 166, 22101 Mariehamn, www.vikingline.fi 570 3087 

100 Lite-On Mobile Chemie PL 178, 01511 Vantaa, www.liteonmobile.com 569 14000 

19

Recht • Lakiasiat Kultur • Kulttuuri 

Besondere Pflichten bei der Beauftragung 

von Subunternehmen und Beschäftigung 

von Leiharbeitnehmern in Finnland 

In der heutigen Zeit zwingt ein verstärkter 

Wettbewerb immer wieder 

zu einem neuen Umdenken bei der 

Umstrukturierung und Organisation von 

Unternehmen. Nur die wenigsten Unternehmen 

verfügen über so viel Personal 

und eigenes Know-how, dass sie ihre 

Aufträge durch den Einsatz von ausschließlich 

eigenem Personal ausführen 

können. Schließlich ist die Einstellung von 

Arbeitnehmern für kurzfristige Projekte 

aus unterschiedlichen Gründen häufig 

keine interessante Alternative für den Unternehmer. 

Aus diesem Grund entscheiden 

sich viele Unternehmer insbesondere im 

Bereich der Bau- und Metallindustrie für 

die Beauftragung von Subunternehmen 

und den Einsatz von Leiharbeitnehmern. 

Unter anderem in dem Fall, dass ein 

Unternehmen mit Sitz in Deutschland 

von einem finnischen Unternehmen mit 

der Durchführung bestimmter Arbeiten 

beauftragt wird und dass deutsche Unter- 

nehmen wiederum für die Durchführung 

der Arbeiten in Finnland ein Subunternehmen 

einsetzt, haben sowohl das finnische 

wie auch das deutsche Unternehmen 

besondere finnische rechtliche Bestimmungen 

zu beachten. Dasselbe gilt bei der 

Beschäftigung von Leiharbeitnehmern. 

Ausnahmen gelten insbesondere, wenn der 

Auftragswert ohne Umsatzsteuer 7.500 € 

unterschreitet oder die Arbeitnehmerüberlassung 

höchstens 10 Arbeitstage dauert. 

Das finnische Recht legt fest, dass sich 

der Auftraggeber bereits vor dem Abschluss 

eines Vertrages mit einem Subunternehmen 

oder einem Zeitarbeitsunternehmen 

insbesondere über bestimmte Registereintragungen 

seines Vertragspartners 

informieren und einzelne im Gesetz angegebene 

Bescheinigungen und Informationen 

von seinem Vertragspartner verlangen 

muss. Diese Unterlagen und Informationen 

müssen von dem Auftraggeber mindestens 

zwei Jahre nach Vertragsbeendigung 

aufbewahrt werden. Ferner ist auch 

der Vertragspartner zur Vorlage der 

Unterlagen und zur Erteilung der Informationen 

verpflichtet. Insbesondere 

ist zu beachten, dass der Auftraggeber, 

wenn das Subunternehmen seinen Sitz 

außerhalb Finnlands hat, prüfen muss, 

dass die Arbeitnehmer des Subunternehmens 

entweder eine gültige 

Aufenthaltserlaubnis haben oder eine 

solche nicht benötigen. In der Praxis 

ist immer wieder festzustellen, dass 

ausländische Unternehmen mangels 

Kenntnisse im finnischen Recht diesen 

Pflichten nicht nachkommen. 

In Finnland werden insbesondere 

auf Großbaustellen regelmäßig 

behördliche Prüfungen durchgeführt, 

um die Einhaltung der gesetzlichen 

Vorschriften zu kontrollieren. Werden 

diese Anforderungen von einem 

Auftraggeber versäumt, kann ein 

Bußgeld in Höhe von derzeit 1.600 

bis 16.000 € gegen den Auftraggeber 

verhängt werden. 

Für weitere Informationen zu 

diesem Thema steht der Leiter 

der Rechtsabteilung der Deutsch- 

Finnischen Handelskammer (mikko. 

saarve@dfhk.fi) gern zur Verfügung. n 

Arbeitgeberbeiträge zur Sozialversicherung in Finnland 

und Deutschland etwa gleich hoch 

Wenngleich sich die Sozialversicherungssysteme in Finnland und 

Deutschland voneinander unterscheiden, so sind die Sozialversicherungszahlungen 

der Arbeitgeber in beiden Ländern etwa gleich 

hoch. Bei einem monatlichen Bruttogehalt von beispielsweise 

3.200 € fallen in Finnland für die Arbeitgeber des Privatsektors 

Sozialversicherungszahlungen von durchschnittlich 22,6 % des 

Bruttogehalts an. In Deutschland liegt der entsprechende Wert im 

Durchschnitt bei etwa 21 %. 

Anders als in Deutschland werden in Finnland jedoch die Sozialversicherungsbeiträge 

nicht im Verhältnis 50:50 unter Arbeitgebern 

und Arbeitnehmern aufgeteilt. So liegt z.B. der Arbeitnehmerbeitrag 

zur gesetzlichen Rentenversicherung in Finnland durchschnittlich 

nur bei etwa 5 %. Ein weiterer Unterschied gegenüber 

Deutschland liegt darin, dass es in Finnland keine Beitragsbemessungsgrenzen 

gibt. 

Bemerkenswert ist ferner, dass in Finnland die Arbeitgeberbeiträge 

zur gesetzlichen Rentenversicherung mit durchschnittlich 

17,1 % relativ hoch sind, die Arbeitgeberbeiträge zur gesetzlichen 

Krankenversicherung dagegen nur bei 2,12 % liegen. In Finnland 

ist der Arbeitgeber jedoch verpflichtet, eine betriebliche Gesundheitsfürsorge 

für seine Arbeitnehmer zu organisieren, für die im 

Durchschnitt Kosten in Höhe von 12,50 € pro Monat entfallen, was 

einem Anteil von 0,4 % an einem Bruttomonatsgehalt von 3.200 € 

entspricht. Die betriebliche Gesundheitsfürsorge kann bei kommunalen 

oder privaten Gesundheitszentren abgeschlossen werden. 

Die zahlungsmäßige Abwicklung der Arbeitgeberbeiträge zur 

Sozialversicherung erfolgt so, dass der Arbeitgeber die Beiträge 

zur Krankenversicherung monatlich zusammen mit der 

Lohnsteuer an das zuständige Finanzamt zahlt, alle übrigen 

Versicherungen werden mit einer finnischen Versicherungsgesellschaft 

geschlossen. 

120% 

100% 

80% 

60% 

40% 

20% 

0% 

Struktur der Arbeitgeberbeiträge 

Sozialversicherung in Finnland 

jeweils durchschnittlicher 

Prozentsatz bei einem 

Bruttomonatsgehalt von 3.200 € 

Gruppenlebensversicherung 0,071 % 

Betriebliche Gesundheitsfürsorge 0,4 % 

Unfallversicherung 1 % 

Krankenversicherung 2,12 % 

Arbeitlosenversicherung 2,32 % 

Rentenversicherung 17,10 % 



Bruttolohn 

130 Jahre Deutsche Bibliothek 

– Festveranstaltung mit 

Joachim Gauck 

„Freiheit ist mein Herzensthema“ verkündete Joachim Gauck 

bei der Festveranstaltung der Deutschen Bibliothek aus 

Anlass ihrer Gründung vor 130 Jahren. „Die Freiheit ist mir 

so wichtig, weil ich zu lange in der Unfreiheit gelebt habe.“ 

Joachim Gauck war von 1990 bis 2000 erster „Bundesbeauftragter 

für die Unterlagen des Staatssicherheitsdienstes 

der ehemaligen Deutschen Demokratischen Republik“ und 

leitet heute die Vereinigung „Gegen Vergessen - Für Demokratie“. 

Im Jahr 2010 kandidierte er für das Amt des Bundespräsidenten. 

Auch in Finnland genießt er einen Ruf als „führende Autorität 

für Vergangenheitsbewältigung in Europa“, wie Helsingin Sanomat 

schreibt. 

Joachim Gauck besuchte neben der Deutschen Bibliothek in 

Helsinki auch die Deutsche Gemeinde, die Deutsche Botschaft 

und die Deutsche Schule, wo er vor den Schülern aus seinen 

Erinnerungen „Winter im Sommer - Frühling im Herbst“ vorlas. 

Gerade jungen Menschen möchte Gauck den Zusammenhang 

von Freiheit und gesellschaftliche Verantwortung klarmachen. 

Die Jugendlichen, die nach der Wiedervereinigung Deutschlands 

geboren wurden und die DDR nur aus den Geschichtsbüchern 

kennen, waren von seiner „ungetrübten Freude über das 

demokratische Deutschland heute“ tief beeindruckt. 

Die Deutsche Botschaft hatte Joachim Gauck eingeladen, 

zu den etwa 250 geladenen Gästen der 130-Jahr-Feier der 

Deutschen Bibliothek zu sprechen. 1881 aus einem Lesekreis 

von aus Deutschland übergesiedelten Bürgern gegründet sei die 

Bibliothek ein Paradebeispiel für gesellschaftliche Prozesse. „Am 

Anfang steht der freie Bürger, bevor ein freies Gemeinwesen 

entsteht,“ sagte Gauck in seinem historischen Rückblick. 

Er warnte vor allen Bestrebungen, den Willen der Menschen 

einzuschränken, sich frei zu bewegen, frei zu denken und sich 

frei zu äußern. Freiheit führe zum neuen Wert der Verantwortung. 

„Das Dasein in Verantwortung für den, der neben Dir 

lebt“ sei für ihn die Grundlage jeder demokratischer Ordnung 

der Gesellschaft. Gerade in Büchern und dem gedruckten Wort 

manifestiere sich der Gedanke der Freiheit. Dennoch befinde 

sich die Rolle des Buches im Wandel. Er wünschte der Deutschen 

Bibliothek Glück und Erfolg, das erreichte Werk in die 

Zukunft zu führen. „Sie stehen in der Tradition der europäischen 

Aufklärung.“ 

Die am Kasarmitori im Zentrum von Helsinki 

gelegene Deutsche Bibliothek bietet 

eine Sammlung von über 36 000 deutschsprachigen 

Büchern und Zeitschriften, 

Informationsdienst, 

Leseplätze, 

deutschsprachige Zeitungen, 

Fernleihdienst an andere Bibliotheken, 

Joachim Gauck wünschte der Deutschen Bibliothek zu ihrem 

130-jährigen Jubiläum, Glück und Erfolg das erreichte Werk 

in die Zukunft zu führen. 

Führungen durch die Bibliothek 

und einen Online-Katalog. 

Die Spezialgebiete der Deutschen Bibliothek Helsinki sind 

Belletristik, 

Literaturwissenschaft und Linguistik, 

Wörterbücher und Nachschlagewerke, 

Fachzeitschriften zu Literatur, Sprache und Kultur, 

Geschichte und Landeskunde der deutschsprachigen Länder, 

eine große Fennica-Sammlung mit Sachbüchern über 

Finnland und finnischer/finnlandschwedischer Literatur 

in deutscher Übersetzung 

Die Deutsche Bibliothek Helsinki steht allen Interessierten offen, 

und ihre Dienste sind kostenfrei. n 

Deutsche Bibliothek / Saksalainen Kirjasto 

Pohjoinen Makasiinikatu 7, 00130 Helsinki 

Öffnungszeiten: montags 10–18 Uhr, 

dienstags-freitags 10–16 Uhr 

www.deutsche-bibliothek.org/wp 

21 

© Deutsche Botschaft/jb

Geschäftsvermittlungen • Liikeyhteydet 

Geschäftsvermittlungen 

Liikeyhteyksiä 

Finnische Unternehmen suchen 

deutsche Produkte 

Suomalaiset yritykset etsivät 

saksalaisia tuotteita 

Finnischer Importeur und Großhändler sucht 

Kontakt zu Großhändlern in den Bereichen 

allgemeine Konsumgüter, Werkzeuge, 

Haushaltswaren, Elektronik, Jagen und Fischen. 

Oy Semac Ab 

Ruosilankuja 6 

00390 HELSINKI 

Finnland 

Tel. +358 9 25338200 

Fax +358 9 25338220 

www.semac.fi 

E-Mail: mikko.nenonen@semac.fi 

Ansprechpartner: Herr Mikko Nenonen 

Finnische Unternehmen suchen 

Vertriebspartner/Abnehmer in Deutschland 

Suomalaiset yritykset etsivät 

edustajaa/ostajaa Saksasta 

Finnischer Hersteller von Designprodukten 

(Taschen, Heimtextilien, Küchenartikel, Tassen 

und Notebooks) sucht Vertriebspartner. 

Logonet Brands Oy 

Tehtaankatu 27–29 A 

00150 HELSINKI 

Finnland 

Tel. +358 9 6824150 

Fax +358 9 68241550 

www.brandsscandinavia.com 

E-Mail: harri.johansson@brandsscandinavia.com 

Ansprechpartner: Herr Harri Johansson 

Saksalaiset yritykset etsivät 

suomalaisia tuotteita 

Deutsche Unternehmen suchen 

finnische Produkte 

Koivunkaarnatuotteiden valmistaja 

etsii tuohta. 

Betula Manus OHG 

Dorfstr. 28 

18573 RAMBIN 


Puh. +49 38306 629816 

Faksi +49 38306 629856 

www.betula-manus.de 

Sähköposti: iske@betula-manus.de 

Yhteyshenkilö: Herr Gernot Iske 

22 

Kamiinapuiden, brikettien ja pellettien 

tukkukauppias etsii luotettavia toimittajia. 

DERR Logistik GmbH 

PL 172 

45951 GLADBECK 


Puh. +49 2043 966313 

Faksi +49 2043 966322 

www.derr-logistik.de 

Sähköposti: nicole.blaeser@derr-logistik.de 

Yhteyshenkilö: Frau Nicole Blaeser 

Bremeniläisen puutavarakaupan edustaja 

etsii sahatavaraa (mänty ja kuusi) Japaniin 

ja Saudi-Arabiaan. 

Finn Karelia Mode GmbH 

Postfach 25 

97299 ZELL-WÜRZBURG 


Puh. +49 931 468660 

Faksi +49 931 464006 

www.finnkarelia.com 

Sähköposti: 

abriele.karl-riedmann@finnkarelia.com 

Yhteyshenkilö: Frau Gabriele Karl-Riedmann 

Muoti- ja design-tuotteiden kuvien 

painotöihin erikoistunut mediatoimisto 

etsii yhteyttä pahvimukien valmistajiin. 

General Services 

Marchlewskistarße 25 

10243 BERLIN 


Puh. +49 163 2618329 

www.general-services.de 

Sähköposti: ip@general-services.de 

Yhteyshenkilö: Herr Ivan Perez 

Vaasan jätteidenpolttolaitoksen rakennusurakoitsija 

etsii yhteyttä keskisuuriin eristystyöurakoitsijoihin. 

Lisäksi yritys tarvitsee 

trapetsi-profiileja ja levyjä 

alumiinista. 

KRAMER GmbH 

Stöckmatten 2–10 

79224 FREIBURG IM BREISGAU 


Puh. +49 7665 93590 

Faksi +49 7665 93594236 

www.kramer-daemmtechnik.com 

Sähköposti: j.kiener@kramer-daemmtechnik.com 

Yhteyshenkilö: Herr Jochen Kiener 

Teknisten tuotteiden tukkukauppias etsii 

yhteyttä koivusta valmistettujen Multiplex-levyjen 

toimittajiin. Yrityksen asiakas on kiinnostunut 

suurista ostomääristä. 

Technischer Handel -Industriebedarf- MROSE GmbH 

Heinrich-Werner-Str. 6-8 

03149 FORST (LAUSITZ) 


Puh. +49 3562 98140 

Faksi + 49 3562 6320 

www.mrose.de 

Sähköposti: j.tetzel@mrose.de 

Yhteyshenkilö: Herr Jens Tetzel 

Jäännös- ja ylimääräerien tukkukauppias 

etsii yhteyttä tavarataloihin, tukku- ja vähittäis- 

kauppiaisiin, torikauppiaisiin, postimyynti- ja 

online-yrityksiin sekä tyypillisten suomalaisten 

tuotteiden valmistajiin. 

Trade & Liquidation Service GmbH & Co. KG 

Hagenbacher Str. 2 

74177 BAD FRIEDRICHSHALL 


Puh. +49 7136 96370 

Faksi +49 7136 963729 

www.tlservice.com 

Sähköposti: cornelia.rampp@tlservice.com 

Yhteyshenkilö: Frau Cornelia Rampp 

Saksalaiset yritykset etsivät 

edustajaa/ostajaa Suomesta 

Deutsche Unternehmen suchen 

Vertriebspartner/Abnehmer in Finnland 

Metallialan yritys etsii edustajaa, 

jolla on hyvät yhteydet valimoihin. 

ABP Induction Systems GmbH 

Horlecke 102 

44147 DORTMUND 


Puh. +49 231 9972449 

Faksi +49 231 9972393 

www.abpinduction.com 

E-Mail: franz.schroeder@abpinduction.com 

Yhteyshenkilö: Herr Franz Schroeder 

Kiinnitystekniikan valmistaja etsii 

edustajaa. BiERBACH GMbH & Co. 

KG Befestigungstechnik 

Rudolf-Diesel-Straße 

59425 UNNA 


Puh. +49 2303 28020 

Faksi +49 2303 2802129 

www.bierbach.de 

Sähköposti: r.witzenhausen@bierbach.de 

Yhteyshenkilö: Frau Rita Witzenhausen 

Myyntiajoneuvojen ja peräkärryjen valmistaja 

etsii yhteyttä lihakauppiaisiin, leipomoihin, 

kalakauppiaisiin ja torikauppiaisiin. 

Borco-Höhns GmbH & Co. KG 

Industriestraße 1–3 

27356 ROTENBURG (WÜMME) 


Puh. +49 4261 6710 

Faksi +49 4261 671197 

www.borco.de 

Sähköposti: goetz@borco.de 

Yhteyshenkilö: Herr Carsten Götz 

Koirien suuntimiskaulapannan valmistaja 

etsii yhteyttä keskikokoisiin eläinkauppoihin 

ja eläintarvikkeiden tukkukauppoihin. 

Brains3 

Lärchenweg 2 

94559 NIEDERWINKLIG 


Puh. +49 9962 20330 

Faksi +49 9962 203329 

www.brains3.de 

Sähköposti: kirchberger@brains3.de 

Yhteyshenkilö: Frau Romana Kirchberger 

Ajoneuvojen varaosien toimittaja etsii 

yhteyttä maahantuojiin, tukkukauppiaisiin 

ja autokorjaamoihin. 

Brechmann Handels GmbH 

Essener Str. 74 A 

45529 HATTINGEN 


Puh. + 49 521 9724274 

Faksi + 49 521 9724275 

www.brechmann.com 

Sähköposti: g.rekelkamm@brechmann.com 

Yhteyshenkilö: Herr Günter Rekelkamm 

Spektrometrien valmistaja etsii edustajaa. 

B & W Tek Europe GmbH 

Seelandstr. 14–16 

23568 LÜBECK 


Puh. +49 451 30803854 

www.bwtek.com 

Sähköposti: danielb@bwtek.com 

Yhteyshenkilö: Herr Daniel Barchewitz 

Juomatölkkien uudeellensulkemissysteemin 

keksijä etsii yhteyttä menekinedistämis- 

toimistoihin. 

Cliqloc GmbH 

Schmiedhofsweg 1 

50769 KÖLN 


Puh. +49 221 91395878 

Faksi +49 221 94999988 

www.cliqloc.com 

Sähköposti: koerting@cliqloc.com 

Yhteyshenkilö: Frau Ira Nicole Körting 

Mattojen valmistaja etsii yhteyttä mattojen 

maahantuojiin, tukkukauppiaisiin, tavara- 

taloihin ja matto- ja huonekaluliikkeisiin. 

GECO GmbH 

Lennestrasse 57 

58840 PLETTENBERG 


Puh. +49 2391 95980 

www.geco-ambiente.de 

Sähköposti: ralf.schneider@geco-ambiente.de 

Yhteyshenkilö: Herr Ralf Schneider 

Suoramyyntialan yritys etsii yhteyttä ostajiin/ 

henkilöihin, jotka myyvät kodin siivous- 

tarvikkeita kuluttajille. 

HS Vertriebsberatung 

Ziegelweg 5 

78532 TUTTLINGEN 


Puh. +49 7461 76844 

www.hs-tut.eu 

Sähköposti: info@hs-tut.eu 

Yhteyshenkilö: Herr Holger Schweizer 

Luonnonkivituotteiden valmistaja 

etsii edustajaa. 

HoMei 

Ostlandstr. 3 

32312 LÜBBECKE 


Puh. +49 5741 338333 

www.ho-mei.de 

Sähköposti: info@ho-mei.de 

Yhteyshenkilö: Herr Horst Meier 

Verensokerin mittauslaitteiden 

valmistaja etsii tuotteiden jakelijaa. 

IMACO GmbH 

Hauptstr. 27 f 

23923 LÜDERSDORF 


Puh. +49 38821 62020 

Faksi +49 38821 62062 

www.imaco-gmbh.com 

Sähköposti: holst@imaco.info 

Yhteyshenkilö: Herr Peter G. Holst 

Typen ja hapen tuotantolaitteiden valmistaja 

etsii yhteyttä paineilmakompressoreiden ja 

vastaavien tuotteiden tukkukauppiaisiin 

INMATEC Gase Technologie GmbH & Co.KG 

Gewerbestr. 72 

82211 HERRSCHING 


Puh. +49 8152 90970 

Faksi +49 8152 909710 

www.inmatec.de 

E-Mail: vanguelpen@inmatec.de 

Yhteyshenkilö: Herr Alex Vangülpen 

Uudenlaisen puukaiteiden kiinnityssysteemin 

valmistaja etsii yhteyttä puukaiteiden 

valmistajiin ja kahvojen myyjiin. 

Innenausbau Velken 

Nordvelener Straße 137 

46342 VELEN 


Puh. + 49 2863 1474 

www.innenausbau-velken.de 

Sähköposti: info@innenausbau-velken.de 

Yhteyshenkilö: Herr Wolfgang Velken 

Turkisten myyjä etsii asiakkaita. 

Isabelle Fur Fashion GmbH 

FRANKFURT 


Sähköposti: isabellefurfashion@yahoo.de 

Yhteyshenkilö: Frau Chrisula Nikolaou 


Pankin asiakas etsii maahantuojaa 

mm. retkikeittimille, lampuille, sytyttimille 

ja hitsauslaitteille. 

Kreissparkasse Heilbronn 

Am Wollhaus 14 

74072 HEILBRONN 


Puh. +49 7131 63813159 

Faksi +49 7131 63823159 

www.kreissparkasse-heilbronn.de 

Sähköposti: Jochen.Koenigsdorff@spk-hn.de 

Yhteyshenkilö: Herr Jochen Koenigsdorff 

Auringonsuojatuotteiden valmistaja 

etsii edustajaa. 

Paul Voss GmbH & Co. KG 

Biggestr. 6 

57413 FINNENTROP-HEGGEN 


Puh. +49 2721 60816 

Faksi +49 2721 60851 

www.paulvoss.de 

Sähköposti: info@paulvoss.de 

Yhteyshenkilö: Herr Wolfgang Voss 

Skannauskameroiden valmistaja etsii jakelijaa. 

PENTACON GmbH 

Enderstraße 92 

01277 DRESDEN 


Puh. +49 351 2589231 

Faksi +49 351 2589335 

www.pentacon.de 

Sähköposti: jens.krausse@pentacon.de 

Yhteyshenkilö: Herr Jens Krausse 

Yli 3-vuotiaille tarkoitettujen puupelien 

valmistaja etsii ostajia. 

rainbowgames 

Lübzer Straße 15 

19370 PARCHIM 


Puh. +49 3871 6069940 

Faksi +49 3871 6069941 

www.rainbowgames.de 

Sähköposti: info@rainbowgames.de 

Yhteyshenkilö: Herr Ralf Wohlfahrt 

Energiajuomien valmistaja etsii maahantuojaa/ 

juomien tukkukauppiaita. 

Rhino‘s Energy Drink and Food AG 

Justus-Von-Liebig-Ring 4–6 

82152 KRAILING/MÜNCHEN 


Puh. +49 89 80065640 

Faksi +49 89 80065667 

www.rhinos-energy.com 

E-Mail: marco.enzmann@rhinos-energy.com 

Yhteyshenkilö: Herr Marko Enzmann 

Deutsch-Finnischer Handel 2·2011 Deutsch-Finnischer Handel 2·2011 

23


Ulos sijoitettujen kuntoilulaitteiden 

valmistaja etsii yhteyttä leikkipaikka- 

tuotteiden valmistajiin ja myyjiin. 

VISUELLE TEXTIL GmbH 

Sebastian Kneipp Str. 1 

31139 HILDESHEIM 


Puh. +49 5121 289 980 

Faksi +49 5121 289 9828 

www.outdoor.visuelle.org 

Sähköposti: office@outdoor.visuelle.org 

Yhteyshenkilö: Herr Kemal Degirmenci 

Perinteisten työkalujen kuten porien, sorvien 

ja jyrsintälaitteiden valmistaja etsii työkalujen 

edustajaa/jakelijaa. 

Werner Wilke Zerspanungstechnik GmbH 

Eschbornber Str.4 

654824 SCHWALBACH 


Puh. +49 2262 999 9720 

Faksi +49 2262 999 9721 

www.wilke-tools.com 

Sähköposti: info@kasemann.eu 

Yhteyshenkilö: Herr Joachim Kasemann 

Teknisten oppilaitosten opetustekniikan 

valmistaja etsii ostajia. 

Schreiner-Didaktik KG 

Stephanstrasse 30 

42859 REMSCHEID 


Puh. +49 2191 464 4990 

Faksi + 49 2191 4644 9933 

www.schreiner-didaktik.de 

Sähköposti: info@schreiner-didaktik.de 

Yhteyshenkilö: Frau Katja Küpper 

Kauppakamarin Oktoberfest 

14.9.2011 

Saksalais-Suomalainen Kauppakamari järjestää ensimmäistä 

kertaa Oktoberfestin 14. syyskuuta klo 16.00–22.00 

juhlateltassa Kaisaniemen puistossa Helsingissä. Tarjoamme 

suomalaisille ja saksalaisille yrityksille mahdollisuuden 

varata tilaisuuteen oma pöytä. Sponsoripaketti sisältää 

kahdeksan hengen pöydän, olutta, viiniä, alkoholittomia 

juomia sekä aitoa baijerilaista ruokaa. Sponsoriyritykset 

ovat esillä Kauppakamarin kotisivuilla sekä nähtävissä ja 

kuultavissa itse tilaisuudessa. Lisätietoja vielä vapaista 

pöydistä antaa Päivi Graefe, puh. (09) 6122 1244, 

paivi.graefe@dfhk.fi. Seuraavat yritykset ovat jo mukana: 

Maailmanlaajuisesti toimiva teknologiayritys 

(kuparin, nikkelin, koboltin, messingin, tinan ja 

sinkin toimittaja) etsii yhteyttä galvanointi- 

yrityksiin, muovien jalostajiin ja syväpainanta- 

yrityksiin. 

Umicore Metalle & Oberflächen GmbH 

Gladbecker Str. 413 

45326 ESSEN 


Puh. +49 201 8360 561 

Faksi +49 201 8360 550 

www.umicore.com 

E-Mail: annette.leppert@umicore.com 

Yhteyshenkilö: Frau Annette Leppert 

Yhteistyökumppaneita, palveluita 

Kooperation, Dienstleistungen 

Turvallisuusalan yritys etsii yhteyttä 

vantaalaisiin etsivätoimistoihin. 

KDM Sicherheitsconsulting 

August-Schanz-Straße 82 

60433 FRANKFURT AM MAIN 


Puh. +49 6954 5094 

Faksi +49 6954 5094 

www.kdm-group.de 

Sähköposti: Wolfgang.Fach@kdm-group.de 

Yhteyshenkilö: Herr Wolfgang Fach 

Tilaisuuden päätukijat: 

Tilaisuuden tukijat: 

Kirjekuorikoneiden valmistaja etsii 

liikeyhteyskumppaneita liikeidean 

toteuttamiseen Suomessa. 

Kern GmbH 

Elbinger Strasse 12 

64625 BENSHEIM 


Puh. +49 6251 5820 

Faksi +49 6251 58244 

www.kerngmbh.de 

Sähköposti: PKorzilius@kerngmbh.de 

Yhteyshenkilö: Herr Peter Korzilius 

Perusteilla olevan muodin, kenkien, laukkujen 

ja tarvikkeiden online-kaupan toimitusjohtaja 

etsii investoijia hankkeeseen. 

Myoutfitonline 

Tristlstraße 40 

54186 VILSHEIM 


Puh. +49 176 6254 8488 

Faksi +49 180 35518 65865 

www.myoutfitonline.com 

Sähköposti: info@myoutfitonline.com 

Yhteyshenkilö: Herr Markus Wimmer 

Berliiniläinen yritys etsii yhteyttä paperi- 

tehtaisiin pitkäaikaisen yhteistyön 

aloittamiseksi. 

Neptune International GmbH 

Brandsteinweg 6 

13595 BERLIN 


Puh. +49 30 3650 9122 

Faksi +49 30 3650 9124 

leonid.kulintsev@blackberry-mail.de 

Yhteyshenkilö: Herr Leonid Kulintsev 


Kauppakamarin johtokunnan jäsen Jukka Seppälä keskustelussa 

Saksasta tilaisuuteen saapuneiden pääkonsuli Erja Tikan ja 

ulkoasiainsihteeri Jukka Nikulaisen kanssa (oikealta vasemmalle). 

Verkostoitumista vuosikokouksessa: käyntikortteja vaihtavat 

Vesa Vihavainen, Teknikum Oy, Pekka Erkkilä, Outotec Oyj, 

Juha Väyrynen, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy ja Matti 

Honkanen, Asianajotoimisto Teperi & Co Oy (vasemmalta oikealle). 

Kauppakamarin hallituksen jäsen Kari Hietanen, 

Wärtsilä Oyj ja hallitukseen tässä vuosikokouksessa 

valittu jäsen Rainer Bitzer, Bayer Oy. 


Fotogalerie • Kuvagalleria 

Pitkään Kauppakamarin toiminnassa mukana olleet Arto Waroma (vas.) 

ja Hans Selle (oik.) lähetystön vastaanotolla Kauppakamarin uuden 

johtokunnan jäsenen Dr. Andreas Ostrowickin kanssa. 

Pirkko Erämetsä, Hannele Zilm-Schulz ja Paavo Virkkunen 

vaihtoivat kuulumisia (vasemmalta oikealle). 

Kauppakamarin johtokunnan ja liikennevaliokunnan uusi jäsen Heinrich Beckmann, 

Lübecker Hafen-Gesellschaft mbH (kesk.) vaihtoi mielipiteitä liikennevaliokunnan 

jäsenten Rolf Sandbergin (vas.) ja Norbert Naumenkon kanssa. 

25

Kauppakamari • DFHK Intern 

Kauppakamarin vuosikokouksessa 

vallitsi kasvun henki 

Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin vuosikokouksen pääteemana oli juhlapuhe, joka käsitteli Euroopan 

kestävää kasvua maailmanlaajuisesti toimivan yrityksen näkökulmasta. Puheen piti Siemensin Luoteis-Eurooppa 

-klusterin johtaja Andreas Goss (CEO Siemens North West Europe Cluster). Juhlapuhujan lisäksi Kauppakamarin 

uusi hallituksen puheenjohtaja Hans Sohlström toivotti tilaisuuteen erityisesti tervetulleeksi Elinkeinoelämän 

keskusliiton puheenjohtajan Ole Johanssonin, Saksan Suomen-suurlähetystön lähetystöneuvos 

Dr. Ulrich Seidenbergerin sekä Suomen Berliinin tuleva suurlähettiläs Päivi Luostarisen. 

Puheenjohtaja Sohlström totesi, 

että ”tässä tapaamisessa näkyy 

se erinomainen yhteistyö, joka 

meillä on sekä Berliinin Suomensuurlähetystön 

että Helsingin Saksan- 

suurlähetystön kanssa. Haluan kiittää 

tässä yhteydessä myös sydämellisesti 

edeltäjääni Robert Lorenz-Meyeriä 

puheenjohtajuudesta. Hän oli tähän 

aamuun saakka Kauppakamarimme 

johdossa ja on tukenani seuraavat kaksitoista 

kuukautta vielä ensimmäisenä 

varapuheenjohtajana. Tämä kahden 

vuoden välein tapahtuva vaihdos 

saksalaisesta suomalaiseksi puheenjohtajaksi 

ilmentää kauppakamarimme 

bilateraalisuutta. 

Haluaisin juuri täällä Suomessa 

korostaa, että Saksalais-Suomalainen 

Kauppakamari ottaa bilateraalisen tehtävänsä 

hyvin vakavasti ja on sekä saksalaisten 

että suomalaisten yritysten 

käytettävissä niin viennin kuin tuonnin 

alalla. Yksi esimerkki tästä on vientiverkostomme, 

jolla tuemme tällä hetkellä 

kymmenen suomalaisen elintarvikeyrityksen 

vientiä käytännönläheisesti 

niiden pyrkiessä Saksan markkinoille. 

Haluaisin mainita vielä suomalaissaksalaisen 

energiapäivän viime marraskuussa, 

jossa käsiteltiin energia-alan 

bilateraalisia yhteistyömahdollisuuksia. 

Tämä energiapäivä oli niin onnistunut, 

että järjestämme 15. marraskuuta 2011 

toisen Suomalais-Saksalaisen Energiapäivän 

täällä Helsingissä. 

Kauppakamari multilateraalisen 

verkosten osa 

Saksalais-Suomalainen Kauppakamari 

ei ole vain bilateraalinen organisaatio, 

vaan se on lisäksi multilateraalisen 

verkoston osa. Tulin tästä itse vakuuttuneeksi 

muutama viikko sitten Berliinissä 

tutustuessani kattojärjestömme 

Saksan keskuskauppakamarin DIHK:n 

toimintaan sen juhliessa 150-vuotistaivaltaan. 

Minusta oli hyvin vaikuttavaa 

nähdä Saksan 80 kauppakamarin ja 3,6 

miljoonan jäsenyrityksen ja toisaalta 

Saksan ulkomaankauppakamarien 80 

maassa toimiva verkosto. Tästä laajasta 

verkostosta hyötyy luonnollisesti myös 


ja sen saksalaiset ja suomalaiset yritysasiakkaat.” 

Saksa teollisuusmaiden 

kasvumoottori 

Tervehdyspuheessaan Saksan suurlähetystön 

lähetystöneuvos Dr. Ulrich 

Seidenberger käsitteli mm. Saksan ja 

Suomen talouskehitystä seuraavasti: 

”Saksa on toipunut hämmästyttävän 

nopeasti sodanjälkeisestä vaikeimmasta 

kriisistään ja päässyt kasvuvauhtiin. 

Viime vuonna Saksan talous kasvoi 

vaikuttavat 3,6 prosenttia. Myös tänä 

vuonna kasvuksi arvioidaan lähes 3 

prosenttia. Vuoden 2011 ensimmäisellä 

puoliskolla talouskasvu on ollut Saksassa 

ripeää. Bruttokansantuotteen reaalikasvu 

on ennakkolaskelmien mukaan 1,5 

prosenttia edelliseen vuosineljännekseen 

verrattuna ja 6,2 prosenttia edellisvuoteen 

verrattuna. Yritysten tilauskirjat 

ovat täynnä, ja monissa yrityksissä on 

taas paljon töitä. Yrityskonkurssit ovat 

vähentyneet edellisvuoteen verrattuna 

lähes 10 prosentilla, työllisyys on alempi 

kuin lähes kahteenkymmeneen vuoteen. 

Monet ihmiset ovat löytäneet töitä, 

useampi kuin koskaan aikaisemmin 

Saksassa. Lyhyesti: luvut osoittavat, että 

Saksan talous kasvaa edelleen ja Saksasta 

on tullut teollisuusmaiden kasvumoottori, 

eikä vain Euroopassa. 

Myös Suomi on jo aikoja sitten 

palannut kasvu-uralle. Vilkastunut 

talouskasvu (2010: 3,1 prosenttia; 

2011: 3,6 prosenttia), uuden hallituksen 

keskittyminen kestävään talouden 

vakauttamiseen ja mahdolliset tulevat 

veronkorotukset auttavat talouden tasapainottamisessa 

ja kokonaisvelkaantumisen 

jatkuvassa hillitsemisessä. 

Euro ei ole kriisissä 

Laaja-alaista talouskasvua uhkaa tosin 

Dr. Seidenbergerin mukaan Euroopan 

talous- ja rahaunionin epävakaudessa 

oma vaaransa. Hän totesi kuitenkin, että 

”euro ei ole kriisissä! Euro on osoittautunut 

hyvinkin vakaaksi valuutaksi, jolla 

on alhaisempi inflaatioprosentti kuin 

D-markalla (vakaa sisämarkkina-arvo) 

ja suurempi ulkoinen arvo kuin USdollarilla. 

Mutta pankkikriisin, finanssikriisin 

ja talouskriisin ketjuuntuminen 

on johtanut massiiviseen valtionvelkakriisiin. 

Tämä johti yhdessä muutamien 

euromaiden pitkäaikaisen väärän 

talouspolitiikan ja vastaavien markkinavirheiden 

vuoksi – koska markkinat 

eivät olleet hinnoitelleet näiden maiden 

riskejä talous- ja rahaunionin ensimmäisen 

10 vuoden aikana – lopulta 

kriisin kärjistymiseen, jota poliitikot nyt 

epätoivoisesti ja toistaiseksi huonolla 

menestyksellä yrittävät selättää. 

Euroopan kuluneiden kuudenkymmenen 

vuoden menestystarina ei voi jatkua, 

ellei talous- ja rahaunionia täydennetä 

ainakin talous- ja finanssipuolen poliittisella 

unionilla. Tarina jatkuu vain, 

jos meillä on rohkeutta – vastoin ajan 



vehdyspuheessaan teemaksi äskettäin 

suomeksi ilmestyneen tutkimuksen 

”Miksi Saksa menestyy?” (kts. s. 4). 

Otteita vauhdikkaasta Andreas Gossin 


Juhlaesitelmätilaisuuden puhujat Kauppakamarin uusi hallituksen puheenjohtaja Hans Sohlström, UPM-Kymmene Oyj, Andreas Goss, 

CEO Siemens North West Europe Cluster ja Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Ole Johansson (vasemmalta oikealle). 

henkeä – ottaa seuraava oleellinen askel 

kohti integraatiota.” 

Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja 

Ole Johansson otti ter- 

juhlapuheesta ”Kestävä kasvu Euroopassa 

– globaalisti toimivan yrityksen 

näkökulmasta” voi lukea seuraavilta 

sivuilta. n 

Hans Sohlström Kauppakamarin 

uusi hallituksen puheenjohtaja 

Kauppakamarin johtokunta valitsi 

vuosikokouksessaan 26. toukokuuta 

2011 Helsingissä yksimielisesti 

Hans Sohlströmin uudeksi hallituksen 

puheenjohtajaksi ja Robert Lorenz- 

Meyerin seuraajaksi. Hans Sohlström on 

UPM:n yhteistyösuhteista ja kehityksestä 

vastaava johtaja. Hän on ollut UPM- 

Kymmenen palveluksessa vuodesta 1988 

ja johtajiston jäsen vuodesta 2004. Lisäksi 

hän on Euroopan hienopaperituottajien 

järjestön CEPIFINEn ja Metsäteollisuus 

ry:n hallituksen jäsen. Kauppakamarin 

hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin 

toimitusjohtaja Rainer Bitzer, Bayer Oy, 

Espoo, sekä toimitusjohtaja Jens Broder 

Knudsen, Sartori & Berger, Kiel. He seuraavat 

Dr. Erik Larssonia ja kunniakonsuli 

Gunther Rankea. 

Jäsenkokous valitsi uusina 

jäseninä johtokuntaan: 

Heinrich Beckmann, toimitusjohtaja, 

Lübecker Hafengesellschaft mbH, 

Lyypekki 

Victor Ehrnrooth, Senior Relationship 

Manager, Commerzbank AG Nordic 

Center, Hampuri 

Dr. Andreas Ostrowicki, toimitusjohtaja, 

BGS Beta-Gamma-Service GmbH 

& Co. KG, Wiehl 

Mikko Pukkinen, toimitusjohtaja, 

Elinkeinoelmän keskusliitto, Helsinki 

Johtokunnasta erosivat Jochen 

Bremermann, Leif Fagernäs, Hans-Gerd 

Gielessen, Lauri Kivinen, Dieter Medow 

ja Jens Schürfeld, joita eroava hallituksen 

puheenjohtja Robert Lorenz-Meyer 

kiitti panoksesta Kauppakamarin johtokunnassa. 

n 

27


Andreas J. Goss, CEO Siemens North West Europe Cluster: 

Kestävää kasvua Euroopassa 

globaalin yrityksen näkökulmasta 

Otteita juhlaesitelmästä Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin 

vuosikokouksessa 26. toukokuuta 2011 Helsingissä. 

Elämme kiihkeitä aikoja. Eurooppa 

on edelleen rahoituskriisin lujassa 

otteessa, ja siitä vapautuminen 

kestää vielä vuosia. Kriisillä on syvälle 

ulottuvia seurauksia koko Euroopan 

mantereelle. Seuraukset näkyvät selkeästi 

esimerkiksi perussuomalaisten 

vaalimenestyksessä, mikä on protesti 

ylivelkaantuneiden euromaiden pelastusyrityksiä 

kohtaan. Tämä mielipide saa 

myös muissa maissa, kuten Saksassa, 

osittain vastakaikua. Monet kansalaiset 

ilmaiset haluttomuutensa siihen, että 

vakaasti hoidetut taloudet joutuvat 

vapauttamaan rahavaikeuksista sellaisia 

maita, jotka ovat aikaisemmin eläneet 

tuhlaavaisemmin. 

Euroopalla on kaikesta huolimatta 

hyvät mahdollisuudet selvitä myös 

tulevaisuudessa kansainvälisessä kilpailussa. 

Ratkaisevana etuna meillä on 

yhteinen valuuttamme. Luotan siihen, 

että vakaustoimet tuottavat tulosta. 

Euroopan tulevaisuus on kestävässä 

kasvussa. Sen tärkeä perusta on vihreiden 

teknologioiden kehittäminen ja 

markkinointi. Tässä Eurooppa on maailman 

johtava talousalue 45 prosentin 

osuudellaan. Vihreiden teknologioiden 

esimerkki osoittaa myös selvästi, etteivät 

taloudellinen ja ekologinen kestävyys 

ole vastakohtia. 

Siemensille kestävä kehitys merkitsee 

toimimista tulevien sukupolvien 

etujen mukaisesti niin taloudellisesti, 

ekologisesti kuin yhteiskunnallisesti. 

Olemme ylpeitä siitä, että meidät on 

valittu Dow Jonesin kestävän kehityksen 

indeksissä luokkamme parhaaksi 

yritykseksi. Siemensin asiakkaat kykenivät 

säästämään meidän ympäristötuotteillamme 

ja ratkaisuillamme noin 270 

miljardia tonnia hiilidioksidipäästöjä. 

Tämä vastaa kokonaishiilidioksidimäärää, 

jonka Hongkongin, Lontoon, New 

Yorkin, Tokion, Delhin ja Singaporen 

kokoiset kaupungin päästävät ympäristöön. 

Kaupungit ovat ympäristöteknologioiden 

suuria kasvumarkkinoita. OECD 

arvioi, että kaupunkien infrastruktuurikulut 

ovat vuosittain 2 000 miljardia 

euroa. Siemensin vihreän infrastruktuurin 

ratkaisuihin kuuluu kaupunkien ilman 

laadun parantaminen, juomaveden 

puhdistaminen ja luotettavan energiahuollon 

turvaaminen. Näillä ratkaisuilla 

vähennetään rakennusten energiankulutusta 

ja luodaan tehokkaita, mukavia 

ja turvallisia liikennejärjestelmiä. 

Euroopan tulevaisuuden haasteita 

on saada aikaan eurooppalainen 

energiayhteisö, jolla on rajat ylittävä, 

älykäs energiaverkosto ja yhteiset 

energiamarkkinat. EU-komissio laskee, 

että vuoden 2020 energiatavoitteiden 

saavuttamiseksi vuosittainen investointitarve 

on 20 miljardia euroa. 

Investointien kannattavuutta voitaisiin 

kaksinkertaistaa. Resursseja tehokkaasti 

hyödyntävät infrastruktuurimallit 

auttavat säästämään energiaa ja kustannuksia, 

ja kaikkien EU-jäsenmaiden 

kilpailukyky vahvistuu. 

Jatkuvasti kasvavan sähköntarpeen 

vuoksi (kasvu +75 % vuoden 2010 

21 000 terawattitunnista 36 700 

terawattituntiin vuonna 2030) on 

tulevaisuuden energiahuollon oltava 

tehokasta, ympäristöystävällistä ja kestävää. 

Teknologia tähän on jo pääosin 

olemassa, mutta ei vielä käytössä. 

Euroopan tulevat 

energiavaihtoehdot 

Keskeinen kysymys keskusteltaessa 

ilmastonmuutoksesta, energian saatavuudesta 

ja taloudellisesta kasvusta 

on, mitä energiayhdistelmää Euroopan 

pitäisi tulevaisuudessa toteuttaa. 

Konkreettisesti kyse on 

1. Energian tehokkaammasta hyödyntämisestä 

tuotantoketjun kaikissa 

vaiheissa nostamalla esimerkiksi 

laitteiden hyötysuhdetta ja rakentamalla 

älykkäitä sähköverkostoja. 

2. Fossiilisista ja uusiutuvista energia- 

lähteistä saatavan ”energiamixin” 

optimaalisesta käytöstä. 

3. Kaikkien energiajärjestelmään 

osallistuvien älykkäästä verkottumisesta. 

Meidän on saatava Euroopassa kolme 

asiaa tasapainoon keskenään: huoltovarmuus, 

hinnan kohtuullisuus ja 

ympäristöystävällisyys. 

Ydinenergia on kokenut viime vuosina 

päästökeskustelujen seurauksena 

eräänlaisen renessanssin. Tässä Suomi 

on ollut suunnannäyttäjä koko Euroopalle 

vuoden 2000 päätöksellään rakentaa 

uusi painevesireaktori. Siemens 

toimittaa turbiinit ja generaattorit 

tähän vuosikymmeneen ensimmäiseen 

läntisessä Euroopassa rakennettavaan 

ydinvoimalaan. Suomen esimerkin 

pohjalta tehtiin päätöksiä uuden 

ydinvoimakapasiteetin rakentamisesta 

ja entisten reaktorien käyttöaikojen 

pidentämisestä koko Euroopassa. 

Jokin aika sitten poliittista kenttää 

ravistelivat Fukushiman tapahtumat 

maaliskuussa tapahtuneen maanjäristyksen 

ja tšunamin seurauksena. 

Poliittinen jälkijäristys ei tunnu missään 

muualla niin voimakkaana kuin 

Saksassa. 

Viime viikolla Suomen, Saksan ja 

Ison-Britannian säteilyvalvontavirastot 

julkaisivat ydintekniikan tutkimustuloksensa, 

jotka oli saatu onnettomuuden 

jälkeen. Mikään kolmesta 

säteilyvalvontakeskuksesta ei pitänyt 

välttämättömänä sulkea voimaloita. 

Kuitenkin Japanin tapahtumat herättivät 

Saksassa aivan toisenlaisia 

reaktioita kuin Suomessa ja Isossa- 

Britanniassa. Kun Isossa-Britanniassa 

ja täällä Suomessa on laajalti hyväksytty 

uuden ydinvoimakapasiteetin 

välttämättömyys, Saksassa näyttää 

vallitsevan poliittinen yksimielisyys 

sanoutua irti ydinvoimasta. Nyt keskustellaan 

vain siitä, kuinka nopeasti 

sen on tapahduttava. Kahdeksan atomivoimalaa, 

jotka on otettu käyttöön 

1980 tai sitä ennen, on jo suljettu 

kolmeksi ”harkinta- ja toimenpidekuukaudeksi”. 

Mitkä ovat sitten vaihtoehdot? 

Lähtökohtana on, että ydinvoima kuuluu 

edelleen kansainväliseen vähähiilidioksidipäästöiseen 

”energiamixiin”. 

Tähän kuuluvat ennen kaikkea uusiutuvat 

energialähteet, CCS eli hiilidioksidin 

talteenotto ja varastointi sekä 

kaikenlainen tehokkaampi energian 

hyödyntäminen. 

Energiajärjestelmä 

perusteellisesti uudistettava 

Eurooppa käy nyt läpi energia-alalla 

syvää rakennemuutosta. Tämä johtuu 

osittain siitä yksinkertaisesta syystä, 

että suuri osa infrastruktuuria on yli 

puoli vuosisataa vanhaa ja se täytyy 

uusia. Mutta samanaikaisesti Eurooppa 

on päättäväisesti vähentämässä 

energiajärjestelmänsä hiilipitoisuuksia, 

mikä ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi 

on välttämätöntä. Siemens on 

tässä muutosprosessissa tarvittavien 

monien teknologioiden edelläkävijä. 

Poliittisella hiilidioksidipäästöjen 

alentamissuunnitelmalla on huomattavia 



seurauksia kivihiiliteollisuudelle: suurpolttolaitoksia 

koskeva EU-direktiivi 

pakottaa käytännössä kokonaisen 

hiilivoimalasukupolven pois markkinoilta. 

Samanaikaisesti monet 

eurooppalaiset öljy- ja kaasuesiintymät 

ovat loppumassa ja me olemme 

tulevaisuudessa – ainakin hetkellisesti 

– entistä enemmän Venäjän kaasutoimitusten 

varassa. 

Kaasun riittävä saanti ei ole kuitenkaan 

mikään ratkaisu hiilidioksidipäästöihin. 

Tällä energiamuodolla voidaan 

mahdollisesti vähentää osittain 

ympäristölle vahingollisemman hiilen 

polttoa, mutta pitkäaikaisten kestävyystavoitteidemme 

saavuttamiseksi 

olemme joka tapauksessa uusiutuvan 

energian ja muiden käytännöllisesti 

päästöttömien teknologioiden varassa. 

Siemensillä on uusiutuvan energian 

alueella merkittävä asema. Se 

kuuluu Pohjanmeren rannikolle keskittyneiden 

onshore- ja offshore-tuulivoimaloiden 

toimittajana tärkeimpiin 

yrityksiin. Pohjanmeren rannikolla 

meillä on jo offshore-voimaloita, 

joiden kapasiteetti on noin 750 megawattia. 

Se ylittää todennäköisesti 

vuonna 2012 yli kaksi gigawattia. 

Tuulienergiamarkkinat ovat avautumassa 

myös Suomessa. Siemens 

sai kahdeksan voimalan tilauksen 

suurimmista tuulivoimaloista, mitä 

Suomessa koskaan on rakennettu. Me 

toimitamme myös aurinkokennoja ja 

aurinkolämpövoimaloita sekä komponentteja 

biovoimaloihin. 

Yhteiset sähkömarkkinat 

turvaavat energian saannin 

Kestävä kehitys ei ole kuitenkaan ainoa 

teema, joka liittyy tulevaisuuden 

energiantuotantoon. Myös Euroopan 

energiasiirron ja jakeluverkoston 

infrastruktuuri on kokonaan uudistettava. 

Euroopan unioni haluaa luoda 

yhtenäiset sähkömarkkinat ja vapaan 

rajojen yli ulottuvan energiakaupan. 

Mutta myös Euroopan fyysiset yhteydet 

vahvistuvat paitsi jäsenvaltioiden 

välillä myös naapurivaltioiden kanssa. 

Tämän johdosta energian saanti on 

varmempaa, ja se edistää uusiutuvien 

energialähteiden laajempaa kytkemistä 

kulutukseen. Suomi, joka on 90-luvulta 

lähtien ollut mukana yhdessä Ruotsin, 

Tanskan ja Norjan kanssa Skandinavian 

sähkömarkkinoilla, tuntee sellaisten 

yhteistoimintamallien edut. 


Siemens on ”Friends of the Supergrid” 

–organisaation perustajajäsen ja 

samalla Desertecin perustajajäsen ja 

teknologiapartneri. Desertec on toinen 

kunnianhimoinen projekti, joka 

voisi auttaa Eurooppaa parantamaan 

hiilidioksiditasapainoa ja nostamaan 

sen energiavarmuutta. Vuoteen 2050 

mennessä voitaisiin Pohjois-Afrikan 

aurinko- ja tuulivoimaloissa tuotetulla 

sähköllä kattaa 15–20 prosenttia 

Euroopan energiatarpeesta korkeajännitekaapelin 

kautta sekä toimittaa 

tuottaja-alueen maille puhdasta energiaa. 

Siemens on eräs tämän aloitteen 

alullepanija. 

Desertec ja eurooppalainen 

supergrid-siirtoverkko ovat tietenkin 

jättiprojekteja. Mutta tehokkaampien 

energiajärjestelmien luomisessa ratkaisevaa 

ei ole vain koko, vaan myös 

lisäteho ja älykkyys energian käsittelyssä. 

Sähköauton vallankumous 

Seuraava vallankumous odottaa 

maanteillä: vähitellen yhä useampi 

ajoneuvo kulkee sähköllä, mikä tuo 

sekä mahdollisuuksia että haasteita 

sähköjärjestelmällemme. Kysyntä kasvaa 

ja tarjoaa samalla mahdollisuuden 

tasoittaa verkon kysyntävaihteluita, 

kun ajoneuvojen lataaminen tapahtuu 

asyklisesti eri vuorokauden aikoihin. 

Sähköautot lataavat akkuihinsa 

seisonta-aikana ylijäämäsähköä ja 

luovuttavat sitä kulutushuippuina takaisin 

verkkoon. Tämä auttaa huomattavasti 

tasapainottamaan verkkoja. 

Kestävän kasvun haasteet 

Euroopassa voidaan tiivistää 

seuraavasti: 

– on turvattava innovaatiovoima ja 

teknologinen johtoasema kestävän 

kasvun ja taloudellisen vaurauden 

perustana. 

– on edistettävä teknologiamyönteistä 

ilmapiiriä ja tuettava vastaavasti 

investointeja. 

– on varmistettava, että koko 

Eurooppa etenee samassa rintamassa. 

EU-maissa toteutetaan vielä liian 

paljon päätöksiä toisistaan 

poikkeavalla tavalla. 

– on luotava sellaiset poliittiset 

toimintaedellytykset, jotka edistävät 

ympäristömyönteisien teknologioiden 

käyttöä. 

– koulutus on Euroopan kilpailukyvyn 

perusta. n 

29

Talousuutiset • Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset • Wirtschaftsnachrichten 

DIHK ennustaa Saksan 

talouskasvuksi 3,5 prosenttia 

Saksan Keskuskauppakamarin DIHK:n yrityksille lähettämän 

keväisen suhdannekyselyn tulos ennustaa edelleen voimakasta 

talouskasvua. Yritykset arvioivat tulosodotuksensa 

yhtä vahvoiksi kuin kasvun vuonna 2007. Vauhdikas vienti- 

ja investointikehitys tukee myös työmarkkinoita. Tämä vilkastuttaa 

puolestaan yksityistä kulutusta. Niinpä DIHK uskoo 

talouden kasvavan tänä vuonna 3,5 prosenttia. Investointien 

arvioidaan lisääntyvän 8,4 prosenttia ja viennin sekä tuonnin 

jopa 11 prosenttia. 

Saksan keskuskauppakamarin suhdanne-ennuste, % 

2009 2010 2011 

Bruttokansantuote –4,7 +3,6 +3,5 

Yksityinen kulutus –0,2 +0,4 +2,4 

Investoinnit –10,1 +6,0 +8,4 

Vienti –14,3 +14,1 +11,0 

Tuonti –9,4 +12,6 +11,0 

Vähemmän lakkoja Saksassa 

WSI-tutkimusinstituutin mukaan työtaistelujen kautta menetettyjen 

työpäivien määrä laski Saksassa vuonna 2010 edellisvuoteen 

verrattuna yli puolella. Viime vuonna rekisteröitiin 

vain 173 000 menetettyä työpäivää. Näin alhaiseen lukuun ei 

ollut päästy vuoden 2004 jälkeen. Vuonna 2009 menetettiin 

398 000 ja vuonna 2006 jopa 1 607 000 työpäivää. 

Suomen Rahapaja osti saksalaisyhtiön 

Metallisia käyttö- ja juhlarahoja valmistava Suomen Rahapaja 

Oy on ostanut saksalaisen raha-aihioiden valmistajan Saxonia 

EuroCoin GmbH:n koko osakekannan. Vuonna 1993 perustettu 

Saxonia on euroalueen suurin raha-aihioiden valmistaja, 

jonka tuotevalikoima koostuu pinnoitetuista teräs-, värimetalli- 

sekä jalometalliaihioista. Yhtiön liikevaihto vuonna 

2010 oli 80,7 miljoonaa euroa ja henkilöstöä yhtiöllä oli 95. 

Kaupan myötä Suomen Rahapajasta tulee euroalueen vahvin 

metallirahan valmistaja. Kauppa ei vaikuta tuotantolaitosten 

sijaintiin Suomessa, Vantaalla eikä Saksan Halsbrückessä. 

Kaupalla haetaan synergiaetuja myynnissä, markkinoinnissa 

ja tuotekehityksessä. 

JOT Automation palaa Rohwedder 

AG:ltä suomalaisomistukseen 

Tuotantoautomaatiota valmistava JOT Automation palaa 

saksalaiselta Rohwedder AG:ltä takaisin suomalaisomistukseen. 

Ostajana on sijoitusyhtiö Head Invest, jonka hallituksen 

puheenjohtaja Veikko Lesonen perusti JOT Automationin 

1980-luvun lopulla. Rohwedder AG hakeutui viime vuonna 

konkurssiin liikevaihdon romahdettua talouskriisin takia. 

Näin matkapuhelin- ja autoteollisuutta palveleva JOT tuli 

myyntiin. 

Head Invest aikoo yhdistää JOT Automationin ja ennestään 

omistamansa Master Automation Groupin uudeksi 

Head Tech Oy:ksi. Sen liikevaihto nousee tänä vuonna arviolta 

noin 65 miljoonaan euroon. Yhtiö työllistää kahdeksassa 

eri maassa noin 360 ihmistä, joista sata Suomessa. JOT 

Automation on yksi maailman johtavista matkapuhelin- ja 

ajoneuvoteollisuuden testausjärjestelmien toimittajista. 

Master Automation Group toimittaa konenäköä hyödyntäviä 

kokoonpano- ja viimeistelyratkaisuja matkapuhelin-, laiva- 

ja lentokoneteollisuudelle. 

Teleste Oyj uudistaa 13 200 

asunnon kaapeliverkkoa Saksassa 

Hampurilainen Immomedianet GmbH & Co. KG on 

allekirjoittanut puitesopimuksen Teleste Oyj:n kanssa 

tilaajaverkon uudistamisesta useissa Saksan kaupungeissa. 

Projektin arvioitu kesto on vuoden 2011 loppuun 

ja Teleste toteuttaa sen avaimet-käteen -periaatteella. 

Teleste uudistaa 13 200 Deutsche Anningtonin omistaman 

asunnon verkkokapasiteetin normaalista 450 

MHz:n TV-kanavajakelusta 862 MHz:iin. Uudistustyön 

myötä Deutsche Annington pystyy tarjoamaan asukkailleen 

täydelliset multimediapalvelut ja erittäin nopeat 

internetyhteydet. Immomedianetilla on toimintaa koko 

Saksan alueella ja se tarjoaa paikallisia, kullekin kohteelle 

parhaiten soveltuvia multimediaratkaisuja. 

Saksan ulkomaaninvestoinnit 

ennätyssuuret 



Saksan keskuspankin ilmoituksen mukaan saksalaisten 

yritysten suorat investoinnit ulkomaille vuonna 2010 

kasvoivat 31 miljardilla eurolla ennätystasolle eli 985 

miljardiin euroon. Summa oli kaksi kertaa suurempi kuin 

ulkomaisten yritysten suorat investoinnit Saksaan. Ulkomaisten 

investointien arvo vuonna 2010 oli 470 miljardia 

euroa. Tästä 361 miljardia euroa tuli EU-maista, joihin 

Saksa puolestaan investoi 562 miljardia euroa. 

Tieto Oyj avaa uuden konesalin Saksaan 

Tieto Oyj alkaa tarjota Saksan markkinoille uusia konesalipalveluita 

heinäkuusta alkaen. Uusi konesali valmistuu 

Frankfurtiin. Uusia konesalipalveluja tarjotaan ensin Saksan 

suurille ja keskisuurille yrityksille. Tieto Oyj:n mukaan konesalin 

tarvetta kasvattaa pilvipalvelujen kysyntä Saksassa, 

Itävallassa ja Sveitsissä. Yritykset keskittyvät entistä enemmän 

ydinliiketoimintaansa. Ne etsivät yhteistyökumppaneiksi 

tietotekniikan palveluyrityksiä, jotka tarjoavat joustavia ja 

tehokkaita it-pohjaisia liiketoimintajärjestelmiä. Tieto Oyj on 

rakentanut uusia konesaleja Saksan lisäksi Suomeen, Ruotsiin 

ja Venäjälle. 

Itella Information laajensi talous- ja 

palkkahallinnon osaamistaan Saksaan 

Itella Information on ostanut saksalaisen taloushallinnon 

toimijan New Source GmbH:n. New Source tarjoaa taloushallinnon 

palveluja saksalaisille yrityksille. Yrityksen noin 60 

työntekijää siirtyy Itella Informationin palvelukseen. Kaupan 

myötä Itella Informationista tulee samalla eräs johtavista taloushallinnon 

palveluntarjoajista Saksan markkinoilla. Talous- 

ja palkkahallinnon palveluita Itella Informationilla on Suomen 

ja Saksan lisäksi Puolassa. Osto- ja myyntilaskujen käsittelyyn 

liittyviä palveluita yritys tarjoaa 15 Euroopan maassa. Yrityksellä 

on 2 000 työntekijää. 

Saksalais-suomalainen 

logistiikkafoorumi 2012 Hampurissa 

Jo toisen kerran Hampurissa järjestetään 13. kesäkuuta 2012 

pohjoissaksalaisille logistiikkayrityksille suunnattu saksalaissuomalainen 

logistiikkafoorumi, jota koordinoi Suomen 

Hampurin-pääkonsulaatti. Ensi vuoden foorumin keskeisiä 

teemoja ovat Itämeren suojelu ja laivaliikenteen tuleva kehitys. 

Samanaikaisilla transfairlog-messuilla 12.–14.6.2012 

suomalaisilla kuljetus- ja logistiikkayrityksillä on mahdollisuus 

osallistua yhteiselle näyttelyosastolle ja etsiä saksalaisia yhteistyökumppaneita. 

Osastopaketin hinta on 4800 euroa, johon 

yrityksillä on mahdollisuus hakea vientitukea. Tavoitteena 

on saada näytteilleasettajaksi noin 20 suomalaista yritystä. 

Lisätietoja: Marianne Sinemus-Ammermann 

marianne.sinemus-ammermann@formin.fi 

puh. +49 40 350 8070, Suomen pääkonsulaatti Hampurissa 

Saksa sulkee ydinvoimalansa 

vuoteen 2022 mennessä 

Saksan hallitus päätyi pitkän väännön jälkeen radikaaliin 

päätökseen: maan kaikki ydinvoimalat suljetaan vuoteen 

2022 mennessä. Ensimmäinen ydinvoimala Länsi-Saksassa 

otettiin käyttöön vuonna 1960 Kahlissa Frankfurtin lähellä. 

Itä-Saksassa ensimmäinen ydinvoimala Rheinsbergissä alkoi 

tuottaa sähköä vuonna 1966. Se kuitenkin suljettiin samoin 

kuin Greifswaldinkin voimalat heti Saksojen yhdistymisen 

jälkeen turvallisuussyistä. 

31

Energia • Energie 

EnergiaSaksa-seminaari Tampereella: 

Saksassa vihreän teknologian 

vahvat markkinat 

Saksalais-Suomalainen Kauppakamari järjesti Tampereella yhdessä Tampereen energiateknologian osaamiskeskuksen 

Hermian kanssa uusiutuvan energian seminaarin suomalaisille alan yrityksille 24.5.2011. Tilaisuudessa saksalaiset 

asiantuntijat esittelivät liiketoiminta- ja tukimahdollisuuksia uusiutuvan energian teknologian alalla Saksassa. 

Case-esimerkkinä laajentumistaan 

Saksaan cleantech-teknologian 

sijoittajana esitteli suomalaisen VNT 

Management Oy:n toimitusjohtaja Jarmo 

Saaranen. 

Vuonna 2003 perustettu Suomen 

ainoa yksityinen riskirahastoyritys VNT 

Management Oy keskittyy sijoituksiin, 

jotka kohdistuvat puhtaaseen teknologiaan 

ja uusiutuvan energian tuotantoon 

Skandinaviassa ja Keski-Euroopassa. 

VNT:n toimipisteet sijaitsevat Suomessa 

Vaasassa ja Vantaalla ja Keski-Euroopassa 

Münchenissä. 

Miksi juuri Saksaan? 

Vaikka yhteiskunnan rahoituskuviot Saksassa 

ovat hyvinkin kehittyneet, riskipääoman 

käyttö on VNT Management Oy:n 

Jarmo Saarasen mukaan vielä vähäistä. 

Tässä on yksi syy, miksi yritys on lähtenyt 

etsimään markkinoita Saksasta. 

Saksa on johtava uusiutuvan energian 

hyödyntäjä ja cleantech-teknologian 

vahva kehittäjä. Siellä on runsaasti alan 

teollisuutta ja laajat kotimarkkinat. Syöttötariffeille 

myönnetään valtion tukea. 

Myös kulttuurierot Saksan ja Suomen 

välillä eivät ole kovin suuret. 


järjesti menestyksellisesti viime syksynä 

ensimmäisen Suomalais-Saksalaisen 

Energiapäivän. Tänä vuonna Energiapäivä 

järjestetään 15. marraskuuta hotelli Royal 

Crown Plazassa Helsingissä. 

Ohjelmassa käsitellään muun muassa 

seuraavia kysymyksiä: 

Miltä näyttää tulevaisuuden energiamix? 

Miten Euroopan energiamarkkinat 

kehittyvät? Miltä uusiutuvan energian 

tulevaisuus ja sen tukeminen näyttävät? 

VNT tutki vaihtoehtoja Hampurin, Berliinin, 

Frankfurtin ja Münchenin välillä. 

Kullakin kaupungilla on omat energiaalan 

vahvuutensa. Kuitenkin München 

tarjosi monipuolisimmat edellytykset 

sijaintipaikaksi. Siellä on runsaasti tutkimus- 

ja kehitysinstituutteja ja laitoksia, 

yhteistyöorganisaatioita sekä runsaasti 

yksityisen pääoman yrityksiä. Lisäksi 

Münchenistä on läheiset yhteydet kaikkiin 

muihin Keski-Euroopan maihin. 

Riskipääomaa virtaa 

vihreään teknologiaan 

Cleantech-alan yritykset pyrkivät alku- ja 

käynnistysvaiheessa kasvamaan voimakkaasti. 

Ne kehittävät tuotteitaan ja 

palvelujaan ja pyrkivät lisäämään vientiä. 

Tähän yritykset tarvitsevat rahaa. Sitä 

näyttää olevan nyt tarjolla. Pääomasijoittajien 

investoinnit cleantech-yrityksiin 

ja puhtaan tekniikan markkinoihin ovat 

kasvamassa Euroopassa kaksinumeroisin 

luvuin. 

Myös eri maiden hallitukset ovat innokkaasti 

ostaneet maidensa uutta energia- 

ja ympäristötekniikkaa kehittävien 

yritysten osakkeita. Näin on tehnyt myös 

Suomi Teollisuussijoitus Oy:n kautta. n 

Energiapäivän ohjelma koostuu lisäksi 

paneelikeskustelusta, työpajoista ja teollisuusnäyttelystä, 

jossa yritykset voivat 

esitellä tuotteitaan ja palveluitaan. 

Tilaisuuden tukijat: 

VNT Management 

Oy:n sijoituspääoma 

Tällä hetkellä VNT Management 

Oy:n kokoaman ja hallinnoiman 

kahden riskirahaston Power Fund 

I:n ja Power Fund II:n sijoituspääoma 

on yhteensä 80 miljoonaa euroa. 

Näistä Power Fund II sijoittaa 

erityisesti uusiin energiamuotoihin. 

Suurimpia rahastoon investoijia 

ovat valtion pääomayhtiöt Suomen 

Teollisuussijoitus Oy, suomalaiset 

eläke- ja henkivakuutusyhtiöt Varma, 

Etera, Eläke-Fennia ja Veritas 

sekä yksityissijoittajat. 

Esimerkkejä yrityksistä, jotka 

ovat saaneet tukea VNT 

Management Oy:n hallinnoi- 

masta pääomarahastosta: 

The Switch Engineering Oy, Suomi 

EpiChrystals Oy, Suomi, 

OptoGaN Oy, Suomi 

Cavitar Oy, Suomi, 

Mervento Oy, Suomi 

There Corporation Ltd, Suomi, 

Visedo Oy, Suomi 

dilitronics GmbH, Saksa 

2. Suomalais-Saksalainen Energiapäivä 15.11.2011 

Lisätietoja Energiapäivästä antaa 

Päivi Graefe, puh. (09) 6122 1244, 

paivi.graefe@dfhk.fi. 



JadeWeserPort tulevaisuuden 

satama Wilhelmshavenissa 

Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin 

tämän vuoden syyskokous pidetään 

25.–26. syyskuuta 2011 Wilhelmshavenissa. 

Kokouksen alustava ohjelma on 

Kauppakamarin verkkosivuilla. Juhlaesitelmän 

ohella kokouksen keskeisenä ohjelmanumerona 

on tutustuminen rakenteilla 

olevaan JadeWeserPort-satamaan. Saksan 

ainoa konttien syväsatama avaa uusia 

mahdollisuuksia myös Suomen syöttöliikenteelle. 

Seuraavassa satamasta tarkempi 

esittely: 

Wilhelmshavenin kaupunki sijaitsee 

Pohjanmeren eteläisellä rannikolla noin 

100 kilometriä Bremenistä luoteeseen. Wilhelmshaven 

on ollut jo vuosikymmenien 

ajan Saksan suurin öljysatama. Ajoväylän 

syvyyden vuoksi Ala-Saksin ja Bremenin 

osavaltiot päättivät kymmenen vuotta 

sitten rakentaa Wilhelmshaveniin Saksan 

ainoan suurkonttilaivojen syvävesisataman. 

Noin miljardi euroa maksava Jade- 

WeserPort on suurimpia Pohjois-Saksan 

infrastruktuurihankkeita viimeisen 50 

vuoden aikana. 

JadeWeserPort-sataman 40-vuotisen 

toimiluvan saamiseksi EUROGATE-ryhmä 

voitti Euroopan laajuisen tarjouskilpailun. 

EUROGATE valittiin voittajaksi erityisen 

toimintakykyisenä ja koko Euroopan alueella 

operoivana terminaalin ylläpitäjänä, 

jolla on yhteistyökumppanina vahvoja laivavarustamoja. 

Tämä Hampurin Eurokain 

ja Bremenin BLG Logistics Groupin muodostama 

yhteisyritys on Euroopan johtava 

konttiterminaali- ja logistiikkakonserni, 

jolla on yhdeksän terminaalia Pohjanmeren 

satamissa ja Välimerellä. Eurogate Container 

Terminal Wilhelmshaven GmbH & Co. 

KG:ssä on 30 prosentilla osakkaana myös 

Maersk A/S Kopenhagen, jota edustaa APM 

Terminals International. Venäläisellä National 

Container Companylla (NCC) on varaus 

tulla mukaan yhtiön osakkaaksi. Eurogate 

Container Terminal Wilhelmshaven (CTW) 

on yleisterminaalina kaikkien varustamoiden 

käytössä. 

Suunnitellussa 1 725 metrin pituisessa 

lastauslaiturissa, jossa on 16 konttisiltaa, 

voidaan samanaikaisesti käsitellä neljä 

suurkonttilaivaa. Ensimmäiset 1 000 metriä 

laiturista on tarkoitus ottaa käyttöön 

elokuussa 2012 ja loput 725 metriä elokuussa 

2013. 

Wilhelmshavenin Eurogate-konttiterminaalin 

valmistumisen myötä ensi 

vuonna Saksan merisatamien kapasiteetti 

vahvistuu entisestään. Uuden 

saksalaisen konttisyväsataman etuja 

on, että Jaden 18 metrin syväväylän ja 

lyhyen 23 merimailin satama-alueen 

ansiosta se sopii erityisesti suurkonttilaivojen 

lastinkäsittelyyn. Jopa 430 metrin 

pituiset syväykseltään 16,50 metrin 

jättialukset voivat laskea nopeasti ja 

helposti laituriin täydessä lastissa ja 

vuorovedestä riippumatta. 

Wilhelmshavenin JadeWeserPort on 

Pohjois-Euroopan itäisin syvävesisatama 

Le Havren ja Hampurin välillä. Sen 

vuosikapasiteetti on noin 2,7 miljoonaa 

TEU-yksikköä. MAIN HUB Wilhelmshavenissa 

käsitellään noin kaksi kolmannesta 

Euroopan merentakaisesta 

konttiliikenteestä kauttakulkulastauksina 

Skandinavian, EU:n Itämeren valtioiden 

ja Venäjän kanssa. Container Terminal 

Wilhelmshaven on siten tärkeä osa transeurooppalaista 

”merellistä moottoritietä”. 

Sataman lisäetuna on, että pää- ja 

syöttöalusten keskitetty lastaus yhdessä 

paikassa vähentää aikaa vievää ja kallista 

tavaran siirtelyä useiden terminaalien 

välillä. Tämän takia Wilhelmshaven on 

myös Suomen syöttöliikenteelle erityisen 

kiinnostava. 

130 hehtaarin suuruinen maantie- ja 

raideliikenteelle rakennettu terminaalialue 

yhdistetään 160 hehtaarin logistiseen 

vyöhykkeeseen tarkoituksena kehittää 

siitä toimiva tavaraliikennekeskus. 

Paikka tarjoaa parhaan mahdollisen sijainnin 

logistiikan sopimuspalveluiden 

tarjoajille sekä tukku- ja tuotantoyrityksille 

Aasian ja Euroopan välisessä globaalissa 

toimitusketjussa. Tuonti- ja vientiyritykset 

voivat järjestellä tavaravirtansa erittäin 

hyvin. Tavaraliikennekeskuksessa jokainen 

yritys voidaan liittää raideverkostoon. A29moottoritie 

vie suoraan tavaraliikennekeskukseen 

ja yhdistää JadeWeserPort-sataman 

Euroopan kaukoliikenneverkostoon. 

Tulevia laajennuksia varten suoraan 

logistiikkavyöhykkeen vieressä on käytössä 

400 lisähehtaaria pinta-alaa, joka voidaan 

ottaa käyttöön tarpeen tullen. n 

JadeWeserPort 

Wilhelmshaven 

Logistiikka • Logistik 

Satamalaiturin pituus 1 725 m 

Terminaalin pinta-ala 1 30 ha 

Sataman syvyys 18 m 

Käännösaltaan pituus 700 m 

Rakentamisen aloitusvuosi 2008 

Valmistuminen 

1. 1000 m:n laituri, 1. osa 08/2012 

2. 725 m:n laituri valmis 08/2013 

Sataman kapasiteetti 2,7 milj. TEU p.a. 

Laitureita 4 (suurkonttilaivalle) 

Konttilaitureita 16 

JadeWeserPort-sataman 

kokonaisalue 160 ha 

33

Ympäristö • Umwelt 

Vihreässä “ideoiden junassa” järjestettävän näyttelyn on tarkoitus 

kertoa ympäristöpääkaupungista mahdollisimman monille. 

Hampuri – Euroopan 

ympäristöpääkaupunki 2011 

Pyöräteiden lisääminen, sähköauton suosiminen, talojen energiatehokkuuden nostaminen, uusien biotooppien 

nimeäminen sekä jätteen tarkempi lajittelu ja kierrätys: siinä muutamia vihreitä ideoita, joilla Hampuri haluaa 

profiloitua tänä vuonna Euroopan ympäristöpääkaupunkina. 1,7 miljoonan asukkaan Hampuri on Saksan toiseksi 

suurin kaupunki. Kaksi vuotta sitten Euroopan komissio palkitsi sen ”ympäristöpääkaupunki”-tittelillä. Hampuri 

voitti kilpailun, jossa oli mukana 35 eurooppalaista osanottajaa. Ensimmäisenä tämän nimityksen sai Tukholma 2010 

suurkaupungin esikuvallisesta panoksesta ympäristö- ja luonnonsuojeluun. Hampuri esittelee yli 200 tapahtuman ja 

projektin avulla ratkaisuja, kuinka ekologia ja talous voidaan entistä paremmin saattaa sopusointuun keskenään. 

Kuuden eri teeman avulla Hampuri ympäristöpääkaupunkina 

esittelee, miltä ympäristön- ja luonnonsuojelu voivat näyttää 

suurkaupungissa. Niitä ovat 

Liikkuminen 

Ilmasto ja energia 

Kaupunkikehitys & asuminen 

Luonto & viheralueet 

Resurssiensuojelu & asuminen 

Kestävä kulutus 

”Liikkuminen” 

Tavoitteena on päästä mahdollisimman nopeasti pisteestä A pisteeseen 

B rasittamatta ympäristöä liikaa: jokaisen suurkaupungin 

asumisenlaadun kannalta älykkäät kaupungin sisäiset liikenneyhteydet 

ovat ratkaisevia. 

Hampuri on yksi Saksan kahdeksasta sähköisen liikkumisen 

mallikaupungista. Täällä testataan, kuinka suurkaupungin liikenne 

voidaan hoitaa sähköisesti ympäristöystävällisemmin. Malliprojektissa 

kaupunki antaa kuljetusyritysten käyttöön 80 paristo- 

käyttöistä ajoneuvoa tavaratoimitusten ja kuriirilähetysten hoitamiseksi 

perille ilman pakokaasuja. Sähköautojen polttoaine saadaan 

100-prosenttisesti uusiutuvasta energiasta. 

Sähköistetty metro- ja junaliikenne tarjoavat muutoinkin jo 

ympäristöystävällistä liikkumista. Lisäksi Hampurin S-juna kulkee 

vuodesta 2010 lähtien pelkästään ekosähköllä, jota tuottavat Saksan 

vesivoimalat. Myös bussiliikenteessä kokeillaan uusia ilmastoa 

säästäviä moottorityyppejä. 

”Ilmasto ja energia” 

Kaupungit ja niiden asukkaat tuottavat lähes 80 prosenttia kasvihuonekaasuista. 

Siksi kaupungeilla on suuri vastuu ilmastolle 

vahingollisten päästöjen alentamisesta. Uusiutuvien energialähteiden 

hyödyntämisessä Hampuri on kehittymässä maailman 

johtavaksi innovatiivisten palvelujen tuottajaksi. Ratkaiseva etu 

alueella on siinä, että tuulivoimalan roottoreiden valmistajat 

Siemens, REpower ja Nordex ovat keskittäneet toimintansa Hampuriin. 

Hampurilla on myös asiantuntemusta uusiutuvan energian 

rahoituksessa, vakuutuksissa ja sopimusoikeudessa, sertifioinnissa 



ja laadunohjailussa sekä projektien suunnittelussa ja kehittämisessä. 

Pääpaino on kestävässä energiahuollossa, jossa hansakaupunki 

haluaa olla edelläkävijänä. Keskeisenä tekijänä tässä on oma energiayhtiö 

Erneuerbare Energien Hamburg GmbH. Yhtiö tiedottaa 

ja koordinoi tapahtumia, joissa uusiutuvan energian asiantuntijat 

voivat verkottua. 

Hampurilla on oma ilmansuojeluohjelma, jonka tavoitteena 

on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2020 mennessä 

40 prosentilla ja vuoteen 2050 mennessä 80 prosentilla. Ilmastonsuojelupaketti 

sisältää nyt jo yli 450 aktiviteettia, joissa ovat 

mukana lähes kaikki poliittiset suunnat. Rahaa tulee ennen kaikkea 

sellaisiin projekteihin, jotka vaikuttavat selkeästi hiilidioksidipäästöihin 

ja ovat mitattavissa. Siksi lähes 80 prosenttia varoista 

menee rakennusten saneeraukseen, liikenteeseen, laitetekniikkaan 

ja innovatiivisiin energiakonsepteihin. 

Ympäristövuoden nimissä Hampurin kaupunki järjestää syyskuussa 

2011 ensimmäinen kansainvälisen ympäristöoikeuspäivän 

”The Hamburg Congress on Environmental Law”, johon osallistuu 

alan ammattilaisia kaikkialta maailmasta. Taustalla on ajatus 

siitä, että ilman globaalia ympäristöoikeutta ei voi olla olemassa 

koko maailman kattavaa tehokasta ympäristönsuojelua. Ympäristöoikeuspäivän 

osanottajien tarkoitus ei ole vain pitää puheita, 

vaan myös työstää konkreettisia ohjeita. Lisäksi erilaiset intressiryhmät 

halutaan saada keskustelemaan keskenään. 

”Kaupunkikehitys ja asuminen” 

Hampuri haluaa tehdä urbaanista tilasta elämisen arvoisen ja 

kestävän vahingoittamatta ympäristöä ja ilmanalaa. Tärkeää tässä 

on asuintilan energiataseen parantaminen. Tämän mukaan uudet 

asuintalot on rakennettava energiaa tehokkaasti hyödyntäviksi 

sekä vanhojen asuinrakennusten lämmönhukkaa on vähennettävä. 

Tästä syystä Hampurin kaupunki on luonut ohjelman vanhojen 

talojen lämpösuojan kehittämiseksi. Tällä ohjelmalla edistetään 

yksityisten asuintalojen energiakulutuksen saneerausta ja modernisointia 

myöntämällä sille kaupungin rahoitusta. 

Elämisen arvoiseen asumiseen kuuluu myös melunsuoja. Tähän 

haasteeseen vastaa ”Melunsuoja kaupunkirakentamisessa” –projekti. 

Tällä strategialla on tarkoitus alentaa meluhaittoja erityisen 

vilkkailla asuinalueilla kaikille siedettäviin mittoihin. Kaupungin 

eri alueilla tehdyn melurasitustutkimuksen pohjalta luotiin koko 

kaupungille meluntorjuntasuunnitelma. Erikoista tässä oli se, että 

myös asukkaat oli pyydetty mukaan ilmoittamaan häiritsevistä 

melulähteistä ja tekemään aktiivisesti ehdotuksia meluongelman 

poistamiseksi. Kaupungin meluisimpien alueiden melurasitusta 

pyritään alentamaan kohtuulliseksi uudenlaisilla asuinrakennuskonsepteilla. 

”Luonto & viheralueet” 

Elin- ja asumismukavuuteen vaikuttaa myös nk. Vihreä verkko, 

joka ympäröi koko Hampuria. 40 prosenttia Hampurin koko 

pinta-alasta on nimittäin viheraluetta, joka on suurkaupungille 

erityisen suuri osuus. Siksi on mahdollista kävellä tai pyöräillä 

koko Hampurin läpi viheralueita pitkin. Puistot, pienoispuutarhat 

ja kävelyreitit rauhoittavat kaupunkia. Eräs Hampurin läpi menevä 

moottoritie häviää lähiaikoina vihreän kannen alle. On myös hämmästyttävää, 

että Hampurissa on enemmän puita kuin ihmisiä. 

Lukuisien viheralueidensa vuoksi Hampuri on mukana myös 

EU-komission Natura 2000 -verkostossa. Kaupunki on julkaissut 

ohjeen Euroopan luontoperinnön säilyttämiseksi ja tervehdyttämiseksi. 

Koululuokkia houkutellaan valtavien lehmuksen 

lehtien avulla ympäristöretkelle läpi Hampurin. 

Ympäristö • Umwelt 

”Resurssien suojelu & talous” 

Hampurin ”ympäristökumppanuus” on todiste siitä, että ympäristönsuojelu 

ja taloudellinen ajattelu ovat sopusoinnussa 

keskenään. Senaatin ja elinkeinoelämän yhteistyön on tarkoitus 

motivoida yrityksiä lisäämään ympäristöaktiivisuuttaan enemmän 

kuin mitä laki vaatii. ”Ympäristökumppanuus”-hanke on 

syntynyt senaatin ja Hampurin elinkeinoelämän järjestöjen, 

mm. Hampurin kauppakamarin, vapaaehtoisesta aloitteesta. 

”Ympäristökumppanuus” tarjoaa esimerkiksi maksutonta neuvontaa 

hampurilaisille yrityksille ja tukee näitä ympäristöä ja 

ilmansuojelua koskevien projektien läpiviemisessä ja hallinnoimisessa. 

Myös Hamburg Port Authority vaikuttaa ohjailujärjestelmällään 

ympäristötietoiseen satamatoimintaan. ”Kestävä satamatalous” 

–projekti sisältää joukon erilaisia tavoitteita: energiatehokkaasta 

rakennusten saneerauksesta ja aurinkoenergian 

käytöstä infrastruktuurin laajentamiseen ympäristöystävällisiä 

liikennevälineitä varten. 

”Kestävä kulutus” 

Kulutusyhteiskunnan ympäristövaikutuksia usein aliarvioidaan. 

Tulevaisuuden kaupungin tärkeänä tehtävänä on kiinnittää 

huomiota ympäristönsuojelun ja kulutuksen läheiseen keskinäiseen 

yhteyteen. Tätä varten Hampurin messualueella 

järjestettiin Saksan ensimmäiset suuret kestävän kulutuksen 

”goodgoods”-messut 27.–29. toukokuuta 2011. Nämä ”hyvien 

tavaroiden” messut omistettiin tuotteille ja palveluille, joiden 

tuottamisessa tarvitaan vähän energiaa, jotka säästävät ympäristöä 

ja jotka valmistetaan reilun periaatteen mukaan. 

Kestävyyteen energiamarkkinoilla Hampurin kaupunki 

vaikuttaa jälleen äsken perustetun energiayrityksen kautta. 

”Hamburg Energie” on ”Hamburg Wasser” –vesihuoltoyrityksen 

tytäryhtiö. Se on 100-prosenttisesti kaupungin omistuksessa 

ja myy ympäristöystävällistä sähköä ja biokaasua. Sähkö on 

peräisin yksinomaan uusiutuvista energialähteistä kuten vesi-, 

tuuli- ja aurinkovoimasta sekä tehokkaista sähkön ja lämmön 

yhteistuotantolaitoksista. n 

35

Talousuutiset • Wirtschaftsnachrichten 

Siksi Saksa menestyy: Maa pani 

työmarkkinansa kuntoon 

EU:n jäsenmaat ovat onnistuneet viime vuosina taloutensa tasapainottamisessa ja kasvattamisessa hyvin eri tavoin. 

Kun jotkut ovat eläneet yli varojensa, Saksa on onnistunut löytämään oikeat lääkkeet 2000-luvun ja talouskriisin 

jälkeiseen vahvaan talouskasvuun. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija Antti Kauhanen ja keskusliiton tutkija 

Seppo Saukkonen tiivistävät ”Miksi Saksa menestyy” –raportissaan Saksan onnistumisen syyt. Niitä ovat työvoima- 

poliittiset uudistukset, vahva teollisuuspohja työpaikkojen tarjoajana sekä työmarkkinoiden maltillisuus ja joustavuus. 

2000-luvun alkuun saakka Saksa kärsi alhaisesta talouskasvusta, 

korkeasta rakenteellisesta työttömyydestä ja 

sosiaalimenot olivat karkaamassa käsistä. Oli aika tehdä 

jotain. 

Työehtosopimusjärjestelmä uusiksi 

Liittokansleri Gerhard Schröder käynnisti talouden perkaamisen 

vuonna 2003. Työmarkkinainstituutiot oli uudistettava 

perusteellisesti, muutoin ulkopuoliset markkinat sanelisivat 

uudistukset. Muutokset toteutettiin vuosina 2003–2005. Työehtosopimusten 

yleissitovuutta väljennettiin ja markkinoille 

annettiin mahdollisuus sopia palkoista ja työajoista paikallisesti. 

Työntekijöiden irtisanomissuojaa heikennettiin, työttömyyskorvausten 

kestoa lyhennettiin ja työn vastaanottamissäännöksiä 

kiristettiin. Myös korvauksissa pyrittiin ottamaan huomioon 

henkilön varallisuusasema. Tämän lääkkeen sivuvaikutuksista 

huolimatta siitä oli myös välittömiä myönteisiä vaikutuksia 

taloudelle. Vientimarkkinoiden kehityksen myötä Saksan talous 

alkoi kasvaa. Työttömyys laski yli viidestä miljoonasta alle 

kolmeen miljoonaan juuri ennen finanssikriisin puhkeamista. 

Ennen kaikkea pitkäaikaistyöttömyys oli vähentynyt huomattavasti. 

Kriisin alkaessa asiat olivat hyvällä mallilla. 

Työmarkkinauudistusten lisäksi Saksan talouden elpyminen 

on ollut monien tekijöiden summa. Maltilliset palkankorotukset 

ovat parantaneet Saksan kilpailukykyä muihin kauppakumppaneihin 

verrattuna. 

Erikoistunut kotimainen 

valmistus tuki kasvua 

Toisin kuin on ennustettu, Saksan voimakas erikoistuneisiin konepajatuotteisiin, 

kuljetuskalustoon, kemikaaleihin ja investointihyödykkeisiin 

keskittynyt teollisuus on pärjännyt melko hyvin. 

Matalapalkkatuotannon siirtäminen kokonaan Kiinaan ja paljon 

tietoa käyttävän palvelutalouden ja tuotteiden suunnittelu 

kehittyneissä maissa ei tällä hetkellä olekaan enää yhtä hyvä 

ajatus kuin ennen kriisiä. 

Yritykset pitivät kiinni työvoimastaan 

Kriisin aikana Saksa sopeutui shokkiin ja yritykset olivat yllättävän 

joustavia. Taantuma iski ensimmäisenä tuottaviin ja 

kannattaviin vientiyrityksiin. Näillä on nousun alkaessa myös 

ensimmäiseksi pulaa työvoimasta. Yritykset eivät nähneet notkahdusta 

pitkäkestoisena kriisinä, vaan halusivat pitää kiinni 

työvoimastaan parempia aikoja odotellessaan. Valtio maksoi 

työntekijöille Suomen lomautusjärjestelmää muistuttavan lyhennetyn 

työajan tukea, jota sai noin 1,1 miljoonaan ihmistä 

vuonna 2009. Irtisanomiset eivät levinneet viennistä muille 

toimialoille, mikä antoi luottamusta tulevaisuuteen. Monilla 

toimipaikoilla sovittiin palkkamaltista vastineeksi työpaikkojen 

säilyttämiselle. 

Onko tästä malliksi Suomelle? 

Tutkimuksen loppupäätelmä on, että Saksan työmarkkinakonseptia 

ei voida yhteisistä tavoitteista huolimatta kopioita suoraan 

Suomeen. Mutta siitä voidaan ottaa oppia. 

Myös Suomella on tavoitteena parantaa yritysten kilpailukykyä 

ja estää työllistämismahdollisuuksien heikkeneminen. Suurin 

ongelma on Suomen työvoimapolitiikassa. Työnteosta olisi 

tehtävä työttömyysturvaa kannustavampaa. Saksassa 2000-luvulla 

toteutettu Hartz-uudistus pyrki aktivoimaan työnhakijoita 

kiristämällä oikeutta työttömyyskorvaukseen. Esimerkiksi alle 

400 euroa kuukaudessa ansaitsevien ei tarvinnut tuloistaan 

maksaa sosiaaliturvamaksuja. 

Työmarkkinoiden sääntely ja palkanmuodostusjärjestelmä 

ovat Suomessa edelleen jäykkiä useimpiin kilpailijamaihin verrattuna. 

Palkkaratkaisujen tulisi olla nykyistä maltillisempia ja 

sisältää monipuolisempia vaihtoehtoja. Saksan mallin mukaan 

alakohtaisten sopimusten sijasta olisi lisättävä mahdollisuuksia 

sopia yritys- ja työpaikkatasolla keskeisistä työsuhteen ehdoista. 

Muutostakin on tapahtumassa. Viime vuosina on yksityisellä 

sektorilla työehtosopimusratkaisuihin liitetty myös yrityskohtaisia 

palkankorotuksia. n 

Tuntiansioiden kehitys Suomessa, Saksassa ja 

EU:ssa 1995–2010, koko talous 

107 

106 

105 

104 

103 

102 

101 

Suomi Saksa EU 

100 

1995 

Lähde: OECD 

1998 2001 2004 2007 

Saksassa on pidetty viime vuosina yllä tiukkaa hinta- ja 

kustannuskuria myös palkkaratkaisuissa. Suomen työntekijöiden 

tuntiansiot ovat kasvaneet 60 prosenttia vuosina 1995–2009. 

Saksassa ansiot ovat kasvaneet vähiten EU:ssa eli alle 30 

prosenttia. Tämä on tukenut Saksan kustannuskilpailukykyä. 



2010 

Vapaus on minulle sydämen asia”, julisti Joachim Gauck 

Saksalaisen kirjaston 130-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetyssä 

tilaisuudessa Helsingissä. ”Vapaus on minulle 

hyvin tärkeä, koska olen elänyt liian kauan epävapaudessa.” 

Joachim Gauck toimi vuodesta 1990 vuoteen 2000 entisen 

Saksan demokraattisen tasavallan turvallisuuspalvelun 

asiakirjojen selvitystyötä johtaneen viraston ensimmäisenä 

johtajana. Nykyään hän johtaa Gegen Vergessen – Für Demokratie 

-nimistä yhdistystä. Vuonna 2010 hän oli ehdokkaana 

liittopresidentinvaaleissa. Myös Suomessa häntä pidetään 

”yhtenä Euroopan johtavana auktoriteettina menneisyyden 

käsittelyssä”, kuten Helsingin Sanomat kirjoitti artikkelissaan. 

Gauck vieraili Helsingissä Saksalaisen kirjaston ohella 

myös saksalaisessa seurakunnassa, Saksan suurlähetystössä 

ja Saksalaisessa koulussa, jossa hän luki oppilaille otteita 

muistelmateoksestaan ”Winter im Sommer – Frühling im 

Herbst”. Juuri nuorille Gauck haluaa tehdä selväksi vapauden 

ja yhteiskunnallisen vastuun yhteyden. 

Saksan jälleenyhdistymisen jälkeen syntyneisiin nuoriin, 

jotka tuntevat DDR:n vain historiankirjoista, Gauckin ”puhdas 

ilo tämän päivän demokraattisesta Saksasta” teki syvän vaikutuksen. 

Saksan suurlähetystö oli kutsunut Joachim Gauckin puhumaan 

Saksalaisen kirjaston 130-vuotisjuhlan noin 250 kutsuvieraalle. 

Gauck luonnehti vuonna 1881 perustettua kirjastoa, 

joka sai alkunsa Helsinkiin muuttaneiden saksalaisten lukupiiristä, 

yhteiskunnallisen prosessin malliesimerkkinä. ”Ensin 

on vapaa kansalainen ja vasta sen jälkeen syntyy vapaa yhteiskunta”, 

Gauck sanoi historiallisessa katsauksessaan. 

Hän varoitti kaikista pyrkimyksistä rajoittaa ihmisen 

tahtoa liikkua vapaasti, ajatella vapaasti ja ilmaista itseään 

vapaasti. Vapauden myötä vastuu saa uuden merkityksen. 

Gauckille kaiken yhteiskunnallisen järjestyksen perustana on 

”elämä, johon kuuluu vastuu siitä, joka elää sinun vierelläsi”. 

Vapauden ajatus ilmenee hänen mukaansa juuri kirjoissa ja 

painetussa sanassa. Siitä huolimatta kirjan rooli on hänen 

mielestään muuttumassa. Hän toivotti Saksalaiselle kirjastolle 

onnea ja menestystä sen viedessä työtään eteenpäin. ”Olette 

osa Euroopan valistuksen traditiota.” 

Saksalainen kirjasto palvelee saksankielisestä kulttuurista 

ja saksan kielestä kiinnostuneita asiantuntijoita ja muita 

lukijoita. Kokoelmat käsittävät 36 000 nidettä saksankielistä 

tieteellistä ja kaunokirjallisuutta, myös lasten- ja nuortenkirjallisuutta. 

Kirjaston palvelut ovat valtakunnallisia aina 

kaukolainoja ja eri kulttuurilaitosten kanssa toteutettavia 

yhteistyöprojekteja myöten. n 

Yritysuutiset • Unternehmensnachrichten 

Saksalainen kirjasto 130 vuotta 

– Joachim Gauck juhlapuhujana 

Joachim Gauck luki Saksalaisessa koulussa 

otteita muistelmateoksestaan. 

Saksalainen kirjasto / Deutsche Bibliothek 

Pohjoinen Makasiinikatu 7 


Aukioloajat: ma 10–18, ti-pe 10–15 

www.deutsche-bibliothek.org/wp 

© Deutsche Botschaft/jb 

37

Innovaatiot • Innovationen Innovaatiot • Innovationen 

”Kaikkea se saksalainen keksii...” 

Autojen polttoainevalikoima laajenee: lähitulevaisuudessa 

auto saattaa kulkea jätteistä tuotetulla polttoaineella. 

Aurinkoa ja lunta. On täydellinen 

lasketteluilma. Vain pieni huolimattomuus 

ja seuraukset voivat 

olla epämiellyttävät. Kaatuminen voi 

aiheuttaa loukkaantumisen, joka osuu 

useimmiten polveen. Kuluu viikkoja, 

kunnes polvi on taas toimintakykyinen. 

Jätteellä 

kulkeva auto 

Kuinka vaurioitunut nivel 

paranee nopeammin 

Elokuvaklassikon ”Back to the Future” aikakone esitteli huikean 

vision: jätteellä kulkevan auton. Noin 20 vuotta filmin 

valmistumisen jälkeen fiktiosta on tullut totta. 

Oldenburgissa Saksassa 65-vuotias Peter Eckhoff toteutti 

elokuvaidean käytännössä. Hän muutti 13 vuotta vanhan Lupoautonsa 

kulkevaksi vanhoilla muovipulloilla. Roskatynnyristä 

peräisin oleva polttoaine säästää noin 30 prosenttia bensiinissä. 

Autoon on asennettu noin kahden Coca-Cola–pullon kokoinen 

moduuli, joka polttaa muovipullot ja tuottaa energiaa. 

Autossa oleva bensiinimoottori kuumentaa jätteen paineen alla. 

Tällöin muovimolekyylit hajoavat atomeiksi ja syntyvä kaasu 

toimii käyttövoimana. Noin 125 gramman muovijätteellä pääsee 

Eckhoffin mukaan 100 kilometriä. 

Polttoaineeksi kelpaa muovipullojen lisäksi teoriassa jäteöljy 

tai vaikkapa kanan luut. Muovista saadaan kuitenkin parasta 

energiaa, koska sekin on peräisin maaöljystä. Ongelmana on toistaiseksi 

syntyvä pakokaasu, joka ei ole kovin ympäristöystävällistä. 

Berliinin teknisen korkeakoulun asiantuntijat vahvistavat, että 

muovijätettä voidaan teoriassa hyvin käyttää lisäpolttoaineena 

myös autossa. 

Saksan autokatsastus ei ole vielä hyväksynyt muovipullojätteellä 

kulkevaa autoa yleiseen maantieajoon, mutta Peter Eckhoff 

on toiveikas. Hän on hakenut patenttia keksinnölleen ja etsii nyt 

yrityspartneria energian tuottamiseksi jätteestä. Jos hänen muovikaasuttimelleen 

myönnetään joskus patentti, hän ei ainakaan 

halua myydä sitä omien sanojensa mukaan suurille konserneille. 

Siellä ne hukkuvat usein pöytälaatikkoon. n 

Potilaan on opittava taas kävelemään. 

Miten nopeasti loukkaantunut polvinivel 

paranee, riippuu terapiasta. Mutta 

miten ortopedi pystyy arvioimaan paranemisen 

keston varmuudella ja kuinka 

potilas tunnistaa edistymisen? Toistaiseksi 

lääkärit ovat pystyneet tekemään 

vain rajoitettuja toimintatestejä, ja potilas 

on joutunut turvautumaan subjektiivisiin 

tuntemuksiin tilastaan. Fraunhofer-instituutin 

tuotantoteknologian 

tutkijat Stuttgartissa ovat kehittäneet 

menetelmän, joka analysoi polven liikeratoja. 

Se näyttää sekä potilaalle 

Onko muoviin pakattu kanankoipi 

todella vielä tuoretta ja syötävää, 

ei näy ulospäin. Myöskään 

viimeinen käyttöpäivä ei vielä takaa hyvää 

laatua. Lihaskandaalit ovat panneet 

kuluttajat epäilemään. Myös kuluttaja 

voi heikentää lihan laatua säilyttämällä 

sitä väärällä tavalla. Fraunhoferinstituutin 

tutkijat Münchenissä ovat 

kehittäneet sensorikelmun, joka näyttää 

syömäkelpoisesta lihasta keltaista valoa 

tai sitten varoittaa pilaantuneesta 

ruoasta sinisellä. Sensorikelmu on kiinnitetty 

pakkaukseen sisäpintaan. Se reagoi 

amiini-molekyyleihin, joita syntyy 

elintarvikkeiden ja ennen kaikkea kalan 

ja lihan mädäntyessä. Nämä molekyylit 

saavat aikaan myös epämiellyttävän 

pilaantuneen hajun. Kun ne joutuvat 

pakkauksessa ilman kanssa tekemisiin, 

folion väriaine reagoi niihin ja muuttuu 

keltaisesta varoittavan siniseksi. 

Sensorikalvon tieto perustuu todelliseen 

kontrolliin eikä vain pakkauksessa 

ilmoitettuun viimeisen käyttöpäivän 

arvioon. Lisäksi menetelmä on halpa, 

joten sitä voidaan soveltaa suuriin 



Sensorikalvo määrittää 

lihan tuoreuden 

että terapeutille nivelen kunnon, onko 

käytetty terapia ollut oikea vai pitääkö 

sitä muuttaa. 

Moderni terapiakontrolli toimii näin: 

polven siteeseen on asennettu kulma, 

jossa on erityisiä miniatyyrisensoreita. 

Ne rekisteröivät polven liikekulman, 

kuinka potilas kykenee liikuttamaan 

polveaan tiettynä ajanjaksona. Uusi 

software kokoaa tiedot ja ilmoittaa ne 

potilaalle helposti ymmärrettävällä tavalla. 

Tutkijat aikovat soveltaa tätä mittausta 

myös muiden kehon osien kuten 

olkapään ja lonkan hoidossa. n 

tuotemääriin. Elektronisten sensoreiden 

käyttäminen nostaisi pakatun lihan hintaa 

oleellisesti. 

Tutkijat ovat kehittämässä sensorikalvolla 

varustettua mittausmoduulia. 

Sillä elintarvikkeiden käsittelijät ja 

Polven siteeseen asennetut 

pienen pienet sensorit 

raportoivat vamman 

paranemisesta. 

Kelmun värin muuttuminen siniseksi 

varoittaa ruuan pilaantumisesta. 

pakkaushenkilökunta voivat heti testata 

elintarvikkeiden senhetkisen tuoreuden 

objektiivisemmin kuin pelkästään 

silmämääräisesti. Keksinnölle ollaan nyt 

etsimässä teollista valmistajakumppania. 

n 

39

Messut • Messen Messut • Messen 

LIGNA HANNOVER 

vauhditti metsä- ja puualan nousua 

Touko-kesäkuun vaihteessa Hannoverissa järjestettiin 

maailman johtavat metsä- ja puualan messut LIGNA 

HANNOVER. Näytteilleasettajien ja kävijöiden korkeat 

odotukset jopa ylittyivät: Messuihin osallistui 52 maasta 

yhteensä 1 765 näytteilleasettajaa, mikä on hieman enemmän 

kuin edellisillä messuilla kaksi vuotta sitten. Suomesta 

messuilla oli mukana omalla osastolla 21 näytteilleasettajaa, 

lisäksi muutama ulkomaisten yhteistyökumppanien osastolla. 

Messuilla tehtiin ahkerasti kauppoja, 30 prosenttia enemmän 

kuin vuonna 2009. 

Kävijämäärä kohosi viiden messupäivän aikana 90 000:een, 

mikä on 13 prosenttia edellismessuja korkeampi. Lisäksi 

joka toinen kävijä oli investoinneista päättävässä asemassa 

yrityksessään. Messut ovat erittäin kansainväliset: kävijöistä 

nelisenkymmentä prosenttia tuli Saksan ulkopuolelta. Ulkomaisten 

kävijöiden nousi 26 prosenttia edellisistä messuista. 

Heitä tuli kaikkiaan 90 maasta! Erityisen vahvasti kävijöiden 

määrä lisääntyi muun muassa Venäjältä, Suomesta, Isosta- 

Britanniasta, Itävallasta ja Ruotsista. 

Messut järjestävän VDMA:n puuntyöstökonejärjestön toimitusjohtaja 

Bernhard Dirr kehui LIGNAn kansainvälisyyttä ja 

osallistuvien yritysten tyytyväisyyttä. ”LIGNA on ainoita metsä- 

ja puualan messuja, jotka kasvavat. Messujen yksi pääteemoista, 

resurssien tehokas käyttö, oli osuva valinta.” 

EMO Hannover 

– metallityöstön koko maailma 

Saksan työstökonevalmistajien liitto VDW järjestää 

jälleen EMO-messut Hannoverissa 19.–24.9.2011. 

Messut ovat valmistusteknologian johtava tapahtuma 

maailmassa. 

Näytteilleasettavat yritykset kattavat laajalti metallintyöstöön 

liittyvää teollisuutta. Pääpaino on metallin leikkuu- 

ja työstökoneissa, valmistusjärjestelmissä, tarkkuustyökaluissa, 

automatisoidussa materiaalin kulussa, tietokonetekniikassa 

sekä teollisessa elektroniikassa ja laitteissa. 

Edellisen kerran messut järjestettiin Hannoverissa neljä 

vuotta sitten. Silloin näytteilleasettajia oli 2 120 kaikkiaan 

42 maasta. Kuutisenkymmentä prosenttia näytteilleasettajista 

tulee Saksan ulkopuolelta. Suomalaisyrityksiä on 

tällä kertaa mukana kolme. Kävijöitä odotetaan jälleen noin 

170 000 erilaisilta valmistusteknologian aloilta: koneen- ja 

laiterakennus, lentokoneteollisuus, sähkö- ja elektroniikkateollisuus, 

tarkkuuskoneet ja optiikka ja metallintyöstöteollisuus. 

Kävijät edustavat ensisijaisesti päättäviä tahoja 

yrityksissään. 

Hannover 

Työnäytökset ja toimivat koneet olivat 

LIGNA-messujen yleisömagneetteja. 

Messujen pääaiheita olivat erityisesti huonekaluteollisuuden 

kevytrakenteet, teollinen pintakäsittelyteknologia ja puuenergian 

käyttö. Messuvieraita kiinnosti pintakäsittelyn suunnittelun 

uusimmat trendit ja laajaa yksilöllisyyttä tarjoava 

digitaalipaino. Puun energiakäyttö herätti jo ennen messuja 

suurta kiinnostusta. Bioenergiaan liittyi myös kansainvälinen 

talous- ja vientifoorumi, jossa asiantuntijat keskustelivat kansainvälisten 

bioenergiamarkkinoiden kehittämisestä. 

Seuraavat LIGNA HANNOVER –messut järjestetään 

6.–10.5.2013. n 

Messuihin liittyy perinteisesti myös konferenssi- 

ohjelmaa. Tällä kertaa aiheena ovat kestävä 

tuotanto ja lentokoneteollisuuden uudet 

valmistusteknologiat. n 

Lisätietoja messuista: www.emo-hannover.de 

VISION 8.-10.11.2011 

Stuttgartin VISION on Euroopan 

johtava teollisen kuvantyöstön 

ja tunnistamisteknologian 

tapahtuma. Vuosittain järjestettävät 

messut keräsivät vuonna 2010 yli 300 

näytteilleasettajaa sekä noin 6 500 ammattilaiskävijää. 

Tapahtuma tavoittaa 

kävijöitä erityisesti eteläisestä Saksasta, 

mutta myös Italiasta, Ranskasta, Itävallasta 

ja Alankomaista. Kaiken kaikkiaan 

kävijöitä saapuu yli 50 maasta, ja kansainvälisten 

vierailijoiden osuus hipoo 

35 prosenttia kokonaiskävijämäärästä. 

Konenäköä hyödyntävät toimialat 

toimivat auto-, lasi-, elektroniikka- ja 

muoviteollisuuden sekä koneenrakennus-, 

puu-, elintarvike-, lääke- ja 

graafisen teollisuuden sekä tekstiili- ja 

vaatetusteollisuuden parissa. Vähitellen 

muutkin toimialat, kuten lääketiede, 

biotieteet, turvatekniikka ja älykkäät 

liikenteen valvontajärjestelmät ovat alkaneet 

hyödyntää konenäköratkaisuja. 

VISION 2011 nostaa tänä vuonna 

erityisteemana esille lääketieteen tueksi 

kehitettyä tunnistamisteknologiaa, jota 

voidaan hyödyntää mm. havaitsemaan 



Messutoimintaa Venäjällä 

Saksan suurimpiin messuyhtiöihin kuuluva Deutsche 

Messe laajentaa edelleen messutarjontaansa Venäjällä. 

Viime syksyllä aloitettiin neljän teollisuudenalan 

kokonaisuudella Industrial Trade Fair Moscow. Teollisuusautomaatioon, 

yritysten sisälogistiikkaan, voimansiirtoon 

ja pintakäsittelyyn keskittyvä nelikko jatkaa ensi syksynäkin 

27.–30.9.2011. 

Messupaikkana on Crocus Expo Center, jonne pääsee 

nykyään kätevästi uuden metroyhteyden ansiosta. Olemme 

varanneet suomalaisyrityksille hyvät osastot sisälogistiikan 

CeMAT–hallista sekä voimansiirron MDA–hallista. 

Stuttgart 

Tunnistamisteknologiaa teollisuuden 

ja lääketieteen tarpeisiin 

silmätauteja ja ihosyöpää sekä käyttää 

apuvälineenä hammashuollossa ja kosmeettisissa 

leikkauksissa. 

Messujen oheisohjelmassa jaetaan 

VISION-palkinto parhaalle innovatiiviselle 

tuotteelle peräti 19. kertaa. Lisäksi 

Industrial VISION Days -foorumissa 

alan toimijat esittelevät uutuuksiaan. 

”Integration area” tarjoaa kävijöille 

Teollisuusaiheiden lisäksi vuonna 2012 tuodaan samaan 

kokonaisuuteen vielä matto- ja lattianpäällystealan 

ammattimessut DOMOTEX RUSSIA. Domotex on alan 

ammattilaisille tuttu messutapahtuma jo Hannoverista, 

Dubaista ja Shanghaista. n 

Lisätietoja näistä ja muistakin 

Deutsche Messen järjestämistä messuista: 

Riitta Ahlqvist, puh. (09) 649 054 

info@hf-finland.com. 

mahdollisuuden ei ainoastaan testata 

tuotteita vielä konkreettisemmin, vaan 

myös käydä keskustelua palveluntarjoajien 

kanssa. n 

Lisätiedot, pääsyliput sekä 

näytteilleasettajalomakkeet: 

Sonja Similä, sonja.simila@dfhk.fi 

(09) 6122 1223, www.vision-messe.de. 

41

Messut • Messen 

Berliini 

ITB Berlin tarjoaa elämyksiä ja 

asiaa matkailualan paraatipaikalla 

Maailman johtavat matkailualan 

ITB-messut Berliinissä antaa 

läpileikkauksen koko maailman 

matkailuteollisuuden tarjonnasta. Esillä 

ovat kaikki merkittävät maailman matkakohteet, 

matkojen järjestäjät, varausjärjestelmät, 

kuljetusten tarjoajat, hotelli- 

ja ravintolaketjut sekä kaikki muu 

matkailuun liittyvä alihankinta. ITB on 

ammattilaisten tapaamisfoorumi, jossa 

yhteisenä puheenaiheena ovat myös 

loma- kuin liikematkailuun välittömästi 

vaikuttavat maailman senhetkiset yhtä 

hyvin poliittiset kuin luonnonmullistukset. 

Eri maiden matkanjärjestäjien, 

hotellien ja muiden matkapalvelujen 

tarjoajat tulevat messuille solmimaan 

yhteistyösopimuksia keskenään. Yksityiskävijöille 

ITB tarjoaa värikkään elämyskeitaan, 

josta voi alkaa suunnitella 

seuraavaa lomamatkaa. 

Vuoden 2011 messuilla oli mukana 

11 163 näytteilleasettajaa ja 170 000 

kävijää, joista 110 791 alan ammattilaisia. 

ITB on matkailualan kansainvälisin 

tapahtuma, jossa yli 40 prosenttia messuvieraista 

tulee Saksan ulkopuolelta. 

Maailman lehdistön kiinnostus messuja 

kohtaan on huomattava, sillä mukana 

oli noin 7 000 lehdistön ja median 

edustajaa. 

Air Berlinin pirteät lentoemännät toivottivat tervetulleeksi lennolle. 

ITB näyttää myös, mitkä ovat tulevan 

matkailuvuoden trendit. Tällä hetkellä 

ne näyttävät olevan teemoitetut kierto- 

ja kaupunkimatkat sekä risteilyt 

niin Euroopassa kuin sen ulkopuolella. 

Varsinkin saksalaiset haluavat risteilylle 

Keski-Amerikkaan, Karibialle, Välimerelle 

tai Nordkapiin. Matkailijat haluavat 

kokea uutta ja oppia tuntemaan maat 

ja ihmiset. Tärkeää on myös painottaa 

kestävää ja ympäristöä säästävää matkailua. 

Myös terveys- ja hyvinvointimatkat 

ovat suosittuja. 

ITB:ssä suuri huomio annetaan kunkin 

vuoden kumppanuusmaalle, joka 

Leipzig 

MIDORA-tapahtuma kerää jälleen kelloja kulta-alan ammattilaiset kolmen 

päivän ajaksi historialliseen Leipzigiin. Esillä on kellojen ja korujen ohella 

muun muassa jalokiviä, helmiä, hopeatavaraa, ilmapuntareita ja lämpömittareita, 

myynti- ja näyttelytarvikkeita. Oheisohjelmassa on kultaseppäoppilaiden 

taidonnäytteitä sekä korumuotoilukilpailu „Fair für alle!“, joka esittelee luonnon- sekä 

kierrätysmateriaaleista valmistettuja koruja. 

Midoran ohella Leipzigin messukeskuksen täyttävät lahjatavaroiden ammattilaistapahtuma 

CADEAUX, tekstiilialan uutuuksia esittelevä COMFORTEX sekä ruoka-alan 

messutrilogia MESSEN MIT RAFFINESSEN. n 

Pääsyliput ja lisätiedot: Sonja Similä, sonja.simila@dfhk.fi 

(09) 6122 1223, www.midora.de. 

esittelee yleisölle matkailuvahvuuksiaan. 

Tänä vuonna kumppanuusmaa oli 

Puola. Vuonna 2012 se on Egypti. 

Seuraava ITB järjestetään 7.- 

11.3.2012. Messut ovat tärkeä kansainvälinen 

katselmus myös suomalaisille 

matkailualan ammattilaisille, 

matkatoimistoille ja yrittäjille. n 

www.itb-berlin.de 

Lisätietoja näistä ja muistakin 

Berliinin messuista: 

Mikko Nummi, puh. (09) 6122 1216, 

mikko.nummi@dfhk.fi 

MIDORA 3.-5.9.2011 

Kelloja, kultaa ja kimallusta! 

HÄFEN • SATAMAT RECHTSANWÄLTE • ASIANAJOTOIMISTOT 

Ilmoitukset - lisätietoja: 



Puh. (09) 6122 1241 


Mielenkiintoisena 

oheisohjelmana: 

metsästys- ja 

ratsastusesityksiä 

ym. 

BJL BERGMANN 

R e c h t s a n w ä lte 

Ihre Experten für internationale Transaktionen 

Kansainvälisten transaktioiden asiantuntijanne 

BJL Bergmann Attorneys at Law 

Eteläranta 4 B 9 


Tel. +358 9 696207 0 

42 Deutsch-Finnischer Handel 2·2011 Deutsch-Finnischer Handel 2·2011 

43 

www.bjl-legal.com 

RECHTSANWÄLTE • ASIANAJOTOIMISTOT 

Avaimesi 

markkinoille 

Osborne Clarke 

Rechtsanwälte 

Dr. Timo Karsten 

+49 221 5108 4114 

timo.karsten@ 

osborneclarke.de 

25742_AZ_D_Fin_Handel_v4.indd 1 01.09.2010 17:41:28 Uhr 

9.–11. syyskuuta 

Kansainvälinen metsäteknologian, 

uusiutuvan energian, erä- ja retkeilyharrastusten esittely 

Hermannsburgin messualueella 

Perjantaista 9.9. sunnuntaihin 11.9.2011 – avoinna päivittäin klo 9.00–17.30 

www.forst-live.de – puh. +49 (0) 5052-8522

Saksan alkeet sijoittajille 

kom|pe|Tenz|neTz|werk 

[kɔmpeˈtɛntsˈnɛtsvɛrk] 

* 

* Osaajien verkosto 

Germany Trade & Invest ja Saksan ulkomaankauppakamarit 

tarjoavat sinulle maailmanlaajuisesti 

toimivan verkoston, jonka avulla voit laajentaa 

liiketoimintaasi Saksassa. 

Hyödynnä maksuttomia palvelujamme: 

· Markkinatutkimukset ja kilpailija-analyysit 

· Vero-, laki- ja rahoitusneuvontaa 

· Neuvontaa sijoittumisessa Saksan markkinoille 

· Tukea etabloitumisprojektin kaikissa eri vaiheissa 

· Tietoa Saksan ulkomaankaupasta 

Käsittelemme kaikki tiedot luottamuksellisesti ja tarjoamme teille palvelujamme maksutta. 

www.gtai.com 

Promoted by the Federal Ministry of Economics and Technology and 

the Federal Government Commissioner for the New Federal States in 

accordance with a German Parliament resolution.

Euroopan vihreä pääkaupunki - Deutsch-Finnische Handelskammer

Erfolgreiche ePaper selbst erstellen

Template löschen?

Als Template speichern?