ANALYYSI
Joulu- - Suomen Laboratorioalan Liitto ry
Joulu- - Suomen Laboratorioalan Liitto ry
- No tags were found...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Anna Pursiainen • Tutkija, FM<br />
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos<br />
Ympäristöterveyden osasto • Vesi ja terveys -yksikkö<br />
email: anna.pursiainen@thl.fi • puh: 020 6107728<br />
Homeet ja aktinomykeetit<br />
talousvedessä<br />
Homeet ja aktinomykeetit ovat kaksi laajaa mikrobiryhmää, jotka voivat aiheuttaa<br />
talousveteen tunkkaista, maamaista tai kellarimaista hajua sekä makua. Homeita<br />
ja aktinomykeettejä esiintyy yleisesti ympäristössä, joten ei ole yllättävää, että niitä<br />
esiintyy myös talousvedessä. Talousveden kuluttajat olettavat saavansa hyvälaatuista<br />
vettä ja antavat herkästi palautetta, jos näin ei ole. Homeet ja aktinomykeetit sietävät<br />
hyvin desinfiointia, joten näitä mikrobeja on vaikea torjua talousvedestä.<br />
Homeet ja aktinomykeetit<br />
(sädesienet) ovat mikrobeja,<br />
joita esiintyy yleisesti vedessä,<br />
ilmassa ja maaperässä.<br />
Molempiin mikrobiryhmiin kuuluu<br />
hyvin erilaisia sukuja ja lajeja,<br />
jotka voivat ympäristössä<br />
käyttäytyä monin eri tavoin.<br />
Homeet kuuluvat sienikuntaan<br />
ja ovat aitotumallisia. Yleensä<br />
puhutaan mikrosienistä, joihin<br />
kuuluvat homeiden lisäksi hiivat.<br />
Homeet kasvavat rihmamaisesti<br />
ja muodostavat itiöitä.<br />
Itiöitä käytetään sekä suvulliseen<br />
lisääntymiseen että selviytymiskeinona<br />
heikentyneissä<br />
elinolosuhteissa. Hiivat ovat yksisoluisia<br />
ja lisääntyvät jakaantumalla.<br />
Aktinomykeetit taas<br />
ovat grampositiivia bakteereita<br />
ja esitumallisia, eivätkä sieniä,<br />
vaikka nimitys sädesieni<br />
siihen viittaakin. Aktinomykeeteille<br />
on ominaista rihmamainen<br />
kasvutapa samoin kuin sienillä.<br />
Kooltaan aktinomykeettien<br />
rihmat ovat ohuempia kuin<br />
homeiden rihmat. Lisäksi osa<br />
aktinomykeeteistä pystyy muodostamaan<br />
itiöitä heikentyneissä<br />
elinolosuhteissa. Homeiden<br />
ja aktinomykeettien tiedetään<br />
tuottavan aineenvaihdunnassaan<br />
tuotteita, joille on ominaista<br />
maamainen tai kellarimainen<br />
haju. Tämän tiedon perusteella<br />
ne on osattu yhdistää<br />
myös talousveden haju- ja makuongelmiin.<br />
Suomessa käytettävä talousvesi<br />
valmistetaan pohjavedestä,<br />
pintavedestä tai tekopohjavedestä.<br />
Pääsääntöisesti<br />
Suomessa käytettävä talousvesi<br />
on hyvälaatuista ja täyttää sille<br />
asetetut vaatimukset. Vesilaitoksilla<br />
raakavettä voidaan käsitellä<br />
monin eri tavoin, jotta siitä<br />
saadaan kuluttajille soveltuvaa<br />
talousvettä. Saostus ja hiekkasuodatus<br />
(hidas tai nopea) ovat<br />
yleisesti käytettyjä menetelmiä.<br />
Pohjavettä voidaan usein jakaa<br />
kuluttajille käsittelemättömänä,<br />
koska se on Suomessa laadultaan<br />
hyvää. Suosituksena kuitenkin<br />
on, että pienilläkin vesilaitoksilla<br />
olisi valmius käynnistää<br />
talousveden desinfiointi<br />
häiriötilanteissa. Tekopohjaveden<br />
valmistuksessa usein lisätään<br />
olemassa olevan pohjavesiesiintymän<br />
vesimäärää pintavedellä.<br />
Vesi puhdistuu suodattuessaan<br />
maakerrosten läpi.<br />
Talousveden desinfioinnilla pyritään<br />
takaamaan talousveden<br />
mikrobiologinen turvallisuus.<br />
Menetelminä käytetään esimerkiksi<br />
UV-säteilyä, otsonointia<br />
tai kloorausta. Klooraus on ainoa<br />
desinfiointimenetelmä, jossa<br />
suojavaikutus jatkuu myös<br />
talousvesiverkostossa.<br />
6<br />
<strong>ANALYYSI</strong> 4/2011
Change language