Lue numero 1/2011 - Chiller
Lue numero 1/2011 - Chiller
Lue numero 1/2011 - Chiller
- No tags were found...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
SUUNTA<br />
NUMERO 1/<strong>2011</strong><br />
<strong>Chiller</strong> Oy:n asiakaslehti, lokakuu <strong>2011</strong><br />
SIVU<br />
2<br />
Grand Vari All in one<br />
Air coditioning unit E<br />
Asianmukaista hiljaisuutta<br />
– Helsingin Musiikkitalon ilmanvaihto toimii tehokkaasti, mutta ennen<br />
kaikkea lähes äänettömästi. Järjestelmä suunniteltiin ja laitteet valittiin<br />
pitkälti akustisin perustein. <strong>Chiller</strong> toimitti mm. puhallinpatterit,<br />
kasettipatterit ja kaappikoneet. SIVU 4 E<br />
Jonkun on näytettävä suuntaa.<br />
www.chiller.fi
PÄÄKIRJOITUS<br />
Energia ja rakentamisen taso on tämän päivän puheenaiheita markkinoilla.<br />
Miten energiankulutus määritetään ja kuinka rakentamisen laatua valvotaan?<br />
Me <strong>Chiller</strong> Oy:ssä olemme lähteneet viemään kehitystä eteenpäin kahdella<br />
rintamalla, joilla olemme nähneet olevan merkitystä myös maamme rajojen<br />
ulkopuolella.<br />
Kylmävesiasema- ja lämpöpumppupuolella olemme panostaneet yhä<br />
enemmän Service Next -palvelumme kehittämiseen. Service Next:in avulla<br />
voimme oleellisesti tehostaa laitteiden hyötysuhdetta ja huoltotoimintaa.<br />
Olemme mm. ratkaisseet kokonaan jokavuotisen kevätruuhkan ongelman.<br />
Viime keväänä sitä ei ollut ollenkaan. Huoltomiehemme lähtee merkittäviin<br />
kohteisiin telemetritiedoin. Vikaa ei myöskään etsitä työmaalla, vaan se<br />
tiedetään jo Service Nextin kautta Help Deskissämme. Näin päästään<br />
huoltomiesten turhista käynneistä sekä takuuaikana että sen jälkeen. Ja<br />
loppukäyttäjä säästää!<br />
Service Next -järjestelmään on yhdistetty Kiotronic -vuodonilmaisujärjestelmä,<br />
jonka avulla ympäristöarvoja voidaan valvoa kahdesta suunnasta.<br />
Hitaan vuodon syntyessä laitteen hyötysuhde heikkenee, siis sähkönkulutus<br />
kasvaa ja samalla lisääntyvät myös kasvihuonepäästöt. Kiotronic -järjestelmä<br />
on suoraan yhteydessä Service Nextin kautta Help Deskiimme, joten olemme<br />
heti tietoisia laitteessa tapahtuneista muutoksista.<br />
Kattotuoteyksikkömme kasettipatterit Box Vari ja hotellikonvektorit Grand<br />
Vari ovat herättäneet suurta mielenkiintoa erityisesti vientimarkkinoilla. Grand<br />
Varin markkinointi on aloitettukin ensin vientiin ja sen jälkeen kotimaahan.<br />
Molempia laitteita yhdistää erittäin sekä matala energiankulutus että äänitaso<br />
ja helppo huollettavuus. Suurin mielenkiinto näihin laitteisiin kohdistuu<br />
Afrikassa ja Lähi-idässä. Laitteet soveltuvat erinomaisesti aurinkopaneelien<br />
yhteyteen, sillä niiden sähkötehon tarve vain 5…10 W.<br />
Rakentamisen ja järjestelmien energiatehokkuus ovat kaikkien etu.<br />
Joskus tuntuu, ettei asia ole aivan kaikille rakentamisen osapuolille täysin<br />
selvä. Toivoisinkin, että LVI-konsulttien tekemiä suunnittelu- ja laiteratkaisuja<br />
kunnioitettaisiin myös urakointipuolella. Liian usein lähdetään<br />
muuttamaan järjestelmää rakennuttajan kannalta epäedulliseen suuntaan ja<br />
etenkin elinkaarikustannuksiltaan kalliisiin ratkaisuihin.<br />
Kaunista syksyn jatkoa!<br />
Heikki Lahdenperä<br />
<strong>Chiller</strong> Oy, toimitusjohtaja<br />
<strong>Chiller</strong> Oy:n asiakaslehti SUUNTA 1/<strong>2011</strong><br />
Julkaisija: <strong>Chiller</strong> Oy, Louhostie 2, 04300 Tuusula, puh. (09) 2747 670, fax (09) 2747 6777,<br />
info@chiller.fi, www.chiller.fi<br />
Päätoimittaja: Heikki Lahdenperä Toimitus: DDT Communications Oy<br />
Taitto: Sangraaf Oy Painatus: Forssan kirjapaino Oy<br />
Grand Vari jo<br />
sarjatuotannossa<br />
<strong>Chiller</strong> on luonut uuden sukupolven<br />
jäähdytyslaitteen hotelleihin,<br />
lämpöpumppulämmitteisiin<br />
omakotitaloihin ja toimistoihin.<br />
Grand Varille on ominaista<br />
energia tehokkuus ja suuri joustavuus.<br />
Asennukseen ei tarvita<br />
alakattoratkaisua, joten toimistohuoneen<br />
katossa on ainoastaan<br />
valaistus. Laite toimii ensin jäähdytyspalkin<br />
tavoin ja jäähdytystehon<br />
tarpeen kasvaessa puhallin<br />
otetaan mukaan. Puhaltimen<br />
teho säätyy s 0…100 %.<br />
E Jäähdytyksen ei kuulu näkyä, vaan tuntua.<br />
Grand Vari on osa huonekokonaisuutta<br />
ilman näkyvää teknologiaa. Laite<br />
on tarkoitettu ensisijaisesti hotellihuoneiden<br />
ja konttoreiden ilmastointiin ja ilmanvaihdon<br />
pääte-elimeksi.<br />
Grand Varin suunnittelun lähtökohtana<br />
on ollut erinomainen energiatehokkuus ja<br />
matala äänitaso.<br />
Uutta EC-moottoriteknologiaa hyödyntävän<br />
Grand Vari puhallinpatterin energiatehokkuus<br />
on huippuluokkaa. Normaalissa<br />
hotellihuoneessa sen kuluttama<br />
sähköteho on 3…11 W. Vain LED lamppu<br />
pystyy kilpailemaan sen kanssa energiatehokkuudessa.<br />
Säleikkö on jaettu kahteen<br />
osaan: yläosasta ilma puhalletaan huoneeseen<br />
ja alaosasta imetään laitteeseen.<br />
Tällä ratkaisulla päästään huomattavasti<br />
parempaan logaritmiseen lämpötilaeroon<br />
ilman ja veden välillä traditionaaliseen ratkaisuun<br />
verrattuna, koska myös raitis ilma<br />
tuodaan saman puhallussäleikön kautta<br />
huoneeseen. Ilma tuodaan patterille aina<br />
huonekuorman puolelta, ei sekoitettuna.<br />
Puhallus on myös vedoton, koska ilma<br />
pakotetaan kattopintaa pitkin huoneeseen.<br />
2 SUUNTA 1/<strong>2011</strong>
Grand Vari All in one Air coditioning unit<br />
Patteri on puhaltimen imupuolella taaten<br />
täysin paraploidisen nopeusprofiilin<br />
patterin yli. Vuotuinen energiankulutus on<br />
yli 70 % alhaisempi vanhoihin ratkaisuihin<br />
nähden. Laite soveltuu erinomaisesti<br />
yhdistettäväksi aurinkopaneeleihin. Seinäsäätimen<br />
avulla voidaan ohjata yhtä tai<br />
useampaa laitetta. EC-moottori mahdollistaa<br />
säädön ja energiankulutuksen<br />
0…100 %.<br />
Laite on erittäin tiivis ja sen puhalluskanava<br />
on varustettu äänenvaimennuskammiolla.<br />
Ilmanvaihtokoneelta tuleva<br />
raitisilma puhalletaan saman äänenvaimennuskammion<br />
kautta. Laitteen kokonaiskorkeus<br />
on alle 250 mm, joten<br />
puhalluskanavasta saadaan matala ja<br />
leveä.<br />
Grand Vari puhallinpatteri on vaivaton<br />
sekä käyttäjälle että asentajalle.<br />
Asennus on helppoa ja nopeaa. Laite<br />
asennetaan käytävän puolelle ja työnnetään<br />
kauluskappaleen avulla huoneen<br />
puolelle. Lopuksi kiinnitetään säleikkö.<br />
Huoneeseen ei tarvitse rakentaa alaslaskettua<br />
kattoa eikä elementti myöskään<br />
jää näkyviin sisustussuunnittelijaa harmittamaan.<br />
Asennus on erittäin vaivatonta, koska<br />
laite kiinnitetään pohjalevyssä olevien<br />
kiinnikkeiden kautta kiinteään kattopintaan.<br />
Laitteeseen kiinnitetty läpimenokappale<br />
työnnetään seinäpinnasta läpi ja<br />
säleikkö suodatinosalla kauluksineen<br />
kiinnitetään läpimenokappaleeseen.<br />
Kaikki laitteen tekniset liitännät sijaitsevat<br />
sen takalevyssä, joten liittämistyö on<br />
nopeaa ja vaivatonta. Mitään teknisiä kytkentöjä<br />
ei tehdä laitteen sivuilta, jolloin<br />
lämpöä siirtävä jäähdytyspatteri saadaan<br />
mahdollisimman leveäksi.<br />
Kondenssiveden poisto on toteutettu<br />
joko kondenssipumpulla tai vapaalla<br />
viemä röinnillä.<br />
Grand Varissa ei ole tasosuodatinta,<br />
vaan suurialainen vekattu suodatin, joka<br />
voidaan puhdistaa imuroimalla tai pesemällä.<br />
Se sijaitsee kätevästi saranoidun<br />
säleikön takana. Irrotettava ja helposti<br />
pestävä kondenssikaukalo takaa<br />
bakteeri vapaan laitteen.<br />
Laitteen huollon tarve on vain murtoosa<br />
tavallisiin puhallinpattereihin verrattuna.<br />
Laite valmistetaan Suomessa <strong>Chiller</strong><br />
Oy:n tehtaalla Tuusulassa ja jokainen kone<br />
esitestataan huolellisesti ennen toimitusta.<br />
Laite voidaan toimittaa tehtaalta valmiiksi<br />
Grand Vari jäähdytyslaite<br />
Liitäntä laitteen takaa<br />
Saranoitu puhallussäleikkö suodattimella<br />
kytketyllä automatiikalla. Samaa automatiikkaa<br />
käytetään myös BOX Vari teknologiassa,<br />
jossa on Modbus liitäntä vakiona<br />
(Suunta 2/2010).<br />
Grand Vari on kompakti asennusvalmis<br />
ratkaisu.<br />
SUUNTA 1/<strong>2011</strong> 3
Asianmukaista hiljaisuutta<br />
Harjoitussali on kopio konserttisalista. Katsomo voidaan heijastaa etuseinälle, jolloin harjoitustunnelma on mahdolli sim man<br />
lähellä esitystilannetta.<br />
Musiikkitalon ilmanvaihto toimii tehokkaasti, mutta ennen kaikkea lähes äänettömästi.<br />
Järjestelmä suunniteltiin ja laitteet valittiin pitkälti akustisin perustein. <strong>Chiller</strong> toimitti<br />
mm. puhallinpatterit, kasettipatterit ja kaappikoneet.<br />
E Lopultakin lähes 20 vuotta valmisteltu<br />
hanke on valmis. Helsingin kaupunginorkesteri,<br />
Radion Sinfoniaorkesteri ja Sibelius-Akatemia<br />
ovat päässeet muuttamaan<br />
kauan odottamiinsa uusiin tiloihin. Vihreänä<br />
hohtelevaa musiikin palatsin arkkitehtuuri<br />
ei ole vakuuttanut kaikkia, mutta<br />
talon musiikkisalin akustiikkaa sen sijaan<br />
ylistetty jopa kyyneleet silmissä.<br />
Musiikkitalon rakentamisprojektiin<br />
osallistuneille taival on ollut pitkä ja haastava.<br />
Viimeistään avajaiskonsertissa kaikki<br />
vaiva on tullut palkituksi. Kahdella yleisön<br />
joukossa istuneella musiikillinen nautinto<br />
jäi kuitenkin miltei sivuseikaksi. Villasekoitekankaiseen<br />
pukuun pukeutunut suunnittelujohtaja,<br />
DI Jukka Tyni mm. Musiikkitalon<br />
ilmanvaihdon suunnitelleesta<br />
Insinööritoimisto Olof Granlund Oy:stä<br />
mietti, oliko hänelle miellyttävä +22 asteen<br />
sisälämpötila ollenkaan sovelias minipituisiin<br />
juhlahepeniin somistautuneille viereisten<br />
penkkien leideille. Projektipäällikkö,<br />
automaatioteknikko Marko Paulasuo ISS<br />
Proko Oy:n rakennuttamispalveluista<br />
naputti keskittyneesti tekstiviestejä kännykällään<br />
ilmanvaihdon säätäjille.<br />
– TV-kuvan nähneet tutut luulivat minun<br />
nukkuvan, kun pää roikkuen naputin<br />
ohjeita, Paulasuo naurahtaa nolona.<br />
4 SUUNTA 1/<strong>2011</strong><br />
Sepä Tyni että Paulasuo ovat lopputulokseen<br />
hyvin tyytyväisiä. Uudessa kohteessa<br />
opettelemista ja säätämistä riittää,<br />
mutta tärkeintä on, että tavoitteissa on<br />
onnistuttu. Ilmanvaihto toimii hyvin, kun<br />
talon käyttäjät eivät kiinnitä siihen mitään<br />
huomiota.<br />
Tynille Musiikkitalon avajaiskonsertti oli<br />
eräänlainen päätös ainutlaatuisen haasteelliselle<br />
ja pitkäkestoiselle projektille. Se<br />
käynnistyi virallisesti ensimmäisessä suunnittelukokouksessa<br />
joulukuussa 2004,<br />
mutta Tyni toki aloitti oman suunnitteluurakkansa<br />
jo aiemmin, suunnittelutarjousta<br />
laatiessaan saman vuoden kesällä.<br />
Tavoitteet korkealla<br />
Musiikkitalon tapaisessa valtakunnan<br />
ykkösluokan kohteessa tavoitteet ovat<br />
korkealla, myös sisäilmaston suhteen.<br />
– Sisäilmaston suunnittelun lähtökohtana<br />
oli hyvä S1-taso kohteen erityispiirteet<br />
huomioon ottaen. Soittotiloissa ilman<br />
suhteellisen ilman kosteuden minimitavoite<br />
on 35 %. Urkusalissa olosuhdevaatimukset<br />
olivat muita tiukemmat, suhteellinen<br />
kosteus saa vaihdella välillä 45 % - 70 %,<br />
myös lämpötilan tavoitetaso on muita tiloja<br />
matalampi, Tyni kertoo.<br />
Soitinten vaatimat ilman kosteustasot<br />
ovat vain yksi Musiikkitalon tapaiseen erikoiskohteeseen<br />
tarvittavasta suunnattomasta<br />
tietomäärästä. Taitavakaan ilmanvaihdon<br />
suunnittelija ei voi onnistua tehtävässään,<br />
jollei käytössä ole mahdollisimman<br />
täydellisiä lähtötietoja tilan käyttäjältä.<br />
Alustavat tiedot pyritään saamaan<br />
käyttöön mahdollisimman tarkkoina jo<br />
luonnossuunnitteluvaiheessa.<br />
– Näiden tietojen kerääminen ja tarkentaminen<br />
onkin usein suunnittelun<br />
haasteellisin tehtävä. Tärkeätä on käydä<br />
lähtötiedot käyttäjän kanssa tarkasti läpi,<br />
jotta varmistutaan, että lähtötietojen antaja<br />
on ymmärtänyt mitä on kysytty ja mihin<br />
lähtötietoja käytetään, Tyni huomauttaa.
DI Jukka Tyni Insinööritoimisto Olof<br />
Granlund Oy:stä johti Musiikkitalon<br />
LVI-suunnittelua. Musiikkitalo on<br />
toistaiseksi ollut haastavin kohde<br />
hänen urallaan.<br />
Helsingin Musiikkitalon lasinen vihreä<br />
massa on suunniteltu sopimaan ympäristön<br />
puistoihin ja lasi materiaalina puolestaan<br />
Sanomataloon. Hillityn arkkitehtuurin on<br />
tarkoitus eheyttää kaupunkikuvaa.<br />
Teksti: Dakota Lavento<br />
Raitista ilmaa saadaan tarkkaamoon<br />
taitavasti naamioituna, ritilän takaa.<br />
Oikeilla lähtötiedoilla saadaan suunniteltua<br />
ja toteutettua järkevät ja kustannustehokkaat<br />
ratkaisut.<br />
Laitetiloissa on tietysti omat olosuhdevaatimuksensa,<br />
joista tiedot saatiin suunnittelua<br />
varten tilojen erikoissuunnittelijoilta.<br />
Mitä haastavampi ja monipuolisempi<br />
kohde, sitä varmemmin muutoksia ja tarkennuksia<br />
tulee pitkin matkaa, myös<br />
rakennusvaiheen aikana.<br />
Musiikkitalon tyyppisessä yleisökohteessa<br />
ilmamäärät on mitoitettava toimimaan<br />
täydellä käytöllä, kun jokaisessa<br />
salissa on toimintaa. – Näin voi hyvinkin<br />
olla esimerkiksi Helsingin Juhlaviikkojen<br />
aikana, Tyni sanoo.<br />
Ei pihaustakaan<br />
Musiikinkuuntelutilassa on oltava hiljaista,<br />
studiossa jopa täysin hiljaista. Ilmanvaihdon<br />
ääni ei saa erottua studio- ja salitiloissa.<br />
Lastauslaiturilla saa sitten humista<br />
kuuluvastikin.<br />
Musiikkitalon harjoitussalit ovat rakennettu<br />
erillisiksi tiloiksi varsinaisen rakennuksen<br />
sisällä. Ne ovat omia laatikoitaan,<br />
Musiikkitalon konserttisalin tarkkaamosta on upea näkymä alas saliin. Tilan väri on ”musiikkitalon mustaa”, joka salaman valossa<br />
valitettavasti muuntuu harmahtavaksi. Tarkkaamoiden seinäpaksuus on erilaisten kivivillaeristetäyttöjen vuoksi parhaimmillaan kaksi<br />
metriä. Myös alakattojen eristys on paksu, n. 1000 mm. Laitteiden tuottama lämpö on saatava pois ilman, että tilaan tulee vedon tunnetta.<br />
SUUNTA 1/<strong>2011</strong> 5
Asianmukaista hiljaisuutta - Helsingin musiikkitalo<br />
jotka ”lepäävät” kumityynyjen varassa<br />
irrallaan rakennuksen ulkoseinistä. Mitään<br />
vääriä ääniä ei haluta ulkoa sisälle eikä<br />
tilasta toiseen.<br />
Akustiset vaatimukset ovat kovat myös<br />
kaikelle talotekniselle laitteistolle. Vaikka<br />
Musiikkitalon budjetissa on alkuperäisistä<br />
suunnitelmista jouduttukin paljon tinkimään,<br />
akustisten vaatimusten ja ratkaisujen<br />
osalta ei ole tingitty. Vakioidut olosuhteet<br />
ja äänetön ilmanvaihto edellyttävät<br />
erikoiskomponentteja ja riittävän kokoisia<br />
kanavia, jotta ilma voisi kulkea niissä riittävän<br />
pienillä nopeudella ja äänettömästi.<br />
Akustikot määrittelevät vaatimustason<br />
ja sen perusteella laaditaan järjestelmämitoitukset<br />
ja laitevalinnat. Äänen kulkeutuminen<br />
tilasta toiseen on myös estettävä.<br />
Läpivientien osalta se asettaa asennukselle<br />
omat haasteensa. Tyni kertoo, että<br />
myös läpivientien toteutustapa suunniteltiin<br />
yhdessä akustikkojen kanssa.<br />
Vaimennusta ja mutkia<br />
Riittävän pieni ilmannopeus merkitsee riittävän<br />
suuria kanavakokoja, mutta myös<br />
äänenvaimentimiin turvauduttiin monin<br />
paikoin. Suuressa salissa akustiikkanero<br />
Yasuhisa Toyota edellytti äänenvaimentimien<br />
sijaan äänenvaimennettuihin kulmiin<br />
turvautumista.<br />
Toyotan sanaa painaa, sillä hän on<br />
alallaan tunnustettu nero. Hänen akustinen<br />
luomuksensa on mm. Los Angelesin<br />
filharmonikkojen Walt Disney -konserttitaloa<br />
yhdessä arkkitehtiguru Frank Gehryn<br />
kanssa.<br />
Hänen laskelmiensa perusteella mm.<br />
muutettiin Musiikkitalon salin katon muotoa,<br />
joidenkin pintojen kaltevuutta ja vaihdettiin<br />
salin lasisten kaiteiden materiaali.<br />
– Toytota sanoi, ettei oikein usko<br />
äänenvaimentimiin, koska tuntee mutkat.<br />
Hän ilmoitti, montako mutkaa tarvitaan ja<br />
se toteutettiin, kertoo talon akustiikkasuunnitteluun<br />
osallistunut vanhempi konsultti<br />
Olli Salmensaari Insinööritoimisto<br />
Akukon Oy:stä.<br />
Salmensaaren mukaan mutkia käyttämällä<br />
saadaan diskanttiäänten lisäksi vaimennettua<br />
tehokkaasti myös bassoäänet.<br />
Akukonille Musiikkitalon akustiikan<br />
suunnittelu oli haastava, mutta ei suinkaan<br />
ainutlaatuinen tehtävä. Toimiston käsialaa<br />
on mm. kehuttu Sello-sali. Akukon toimi<br />
Nagata Acousticsin alikonsulttina ja huolehti<br />
akustiikka-asioiden hoidosta Suomessa.<br />
Akukon huolehti suurta salia<br />
lukuun ottamatta Musiikkitalon akustisesta<br />
suunnittelusta.<br />
Suuren, 1650-paikkaisen konserttisalin akustiikka on kunnossa. Jo viritysvaihe kuulostaa<br />
modernilta sävellykseltä.<br />
– Meillä on tilan suurin sallittu melutaso<br />
totuttu ilmaisemaan A-painotettuna<br />
äänitasoina. Esimerkiksi suurin sallittu<br />
melutaso asuinhuoneessa saa olla<br />
30 dB(A).<br />
Musiikkitalossa käytettiin kuitenkin<br />
meluarvo- eli NC-käyriä (noise criteria curves)<br />
melun häiritsevyyden luokittelukriteerinä,<br />
Salmensaari kertoo. Mittaustuloksia<br />
käsitellään oktaaveittain, kun A antaa<br />
yhden lukuarvon koko taajuuskaistalle.<br />
Äänitysstudioissa suositeltava käyrä<br />
on NC 15...20 ja normaaleissa teatteri- ja<br />
konserttisaleissa NC 20...25. Musiikkitalon<br />
suuressa konserttisalissa vaatimus on<br />
NC 15, joka vastaa noin 20 dB(A), muissa<br />
saleissa NC 20, harjoitustiloissa NC 25,<br />
Helsingin Musiikkitalo<br />
Neliötä: 38 500<br />
Kuutioita: 255 000<br />
Kuulijoita: Suuressa konserttisalissa 1700<br />
Hinta: 163 M€<br />
<strong>Chiller</strong> Oy on toimittanut Musiikkitaloon kaikkiaan noin 200 konetta,<br />
jotka ovat ääniteknisiltä ominaisuuksiltaan erilaisia. Alhaisin äänitaso<br />
on 19 dB ja korkein 50 dB.<br />
Laitetyypit:<br />
• Puhallinpatterit SVK 10…16 SHLK 10…16 SHLC 10…16<br />
• Kaappimallinen puhallinpatteri LSU ja LSD 700 ja 1300<br />
• Kaappikone CWUC 60<br />
• Kaappikone AUC 60<br />
• Kasettipatteri BOX40…160<br />
joka vastaa noin 30 dB (A). Se on hieman<br />
tavanomaista toimistotasoa hiljaisempi.<br />
Häiriöäänentasot pyritään alittamaan<br />
rakennusakustiikan keinoin.<br />
Salmensaaren mukaan vaativimpiinkin<br />
tasoihin pääseminen ei edellytä mitään<br />
kommervenkkeja, vaan varsin yksinkertaisia<br />
asioita. – Ilman tulee liikkua riittävän<br />
hitaasti, mikä merkitsee riittävän suurta<br />
kanavakokoa. Ilman sitä ollaan ongelmissa.<br />
Tarvittaisiin suuria äänenvaimennuksia,<br />
joka johtaisi merkittäviin painehäviöihin,<br />
mikä edellyttäisi suuria koneita,<br />
jotka tarvitsisivat suuret äänenvaimentimet…<br />
Edessä olisi todellinen suo, hän<br />
kuvaa.<br />
6 SUUNTA 1/<strong>2011</strong>
Tarkkaa työtä<br />
Kun ”varmuudenvuoksi” ylimitoitukseenkaan<br />
ei ole mahdollisuuksia, pelivaraa ei<br />
jää toteutusvaiheessa. Salmensaaren<br />
mukaan kaiken on onnistuttava nappiin<br />
eikä virheitä voi sallia, jotta kaikki toimisi<br />
halutulla tasolla.<br />
Tietomallinnuksesta oli merkittävää<br />
etua koko talon rakennusvaiheessa. Tietomallinnuksen<br />
hyödyntämisen suhteen<br />
Musiikkitalo on Suomessa ollut pioneerikohde.<br />
Rakennuttaja Senaatti-Kiinteistöt<br />
pyysi jo 2004 suunnittelukilpailutuksessa<br />
eräänlaista perustason tietomallinnusta.<br />
Monille mukanaolijoille tietomallinnuksen<br />
hyödyntäminen merkitsi uuden opettelua.<br />
Suunnittelijoilta tietomallinnuksen hyödyntäminen<br />
on edellyttänyt normaalia<br />
enemmän työtä, kun projektin kuluessa on<br />
tarvittu yhä eksaktimpaa tietoa. Granlund<br />
on ollut tietomallinnuksen käyttöönotossa<br />
Suomessa edelläkävijä, joten sen suunnittelijoille,<br />
myös Tynille, oli iloinen yllätys,<br />
miten hyvin sitä kyettiin työmaatasollakin<br />
hyödyntämään. – Mm. yhteensovituksessa<br />
ja asennusjärjestysten sopimisessa siitä oli<br />
korvaamatonta apua, Tyni kertoo.<br />
Ilmanvaihdon äänenvaimennuksen<br />
suunnittelu äänitasovaatimuksia vastaavaksi<br />
ei olisi ollut mahdollista ilman tietomallin<br />
käyttöä. CFD-simuloinnin avulla<br />
puolestaan lämpiöiden ilmanvaihdon ilmavirtoja<br />
saatiin pienennettyä 20 %.<br />
Musiikkitalon urakan sai toteuttaakseen<br />
tamperelainen perheyritys MHS-<br />
Asennus Oy. – Haastavia kohteita olemme<br />
kyllä toteuttaneet ennenkin, mutta suurin<br />
tämä on meille tähän mennessä ollut,<br />
Esko Tiikkaja sanoo. Asennustyötä tehtiin<br />
kahdessa vaiheessa ja työmaalla oli<br />
enimmillään 25 asentajaa yhtä aikaa.<br />
Kanavien valmistus työllisti omassa verstaassa<br />
lisäksi 10 työntekijää.<br />
Haastavassa työssä oli eduksi, että laitetoimittaja<br />
<strong>Chiller</strong> sijaitsee lähellä. – Apua<br />
saatiin aina tarvittaessa ja toimitukset tulivat<br />
ajallaan. Täytyy sanoa, että yhteistyökumppanina<br />
se on ykkösluokkaa, Tiikkaja<br />
kehaisee.<br />
Musiikkitaloa jäähdytetään kaukojäähdytyksellä.<br />
Tyni kertoo, että rakennuskohtaisen<br />
ratkaisun ja kaukojäähdytyksen<br />
etuja vertailtiin tarkkaan suunnitteluvaiheessa.<br />
– Kaukojäähdytyksen ekologisuus<br />
oli etu, mutta myös helpompi asennettavuus<br />
painoi paljon. Musiikkitalon katolle<br />
suurten liuosjäähdyttimien sijoittaminen<br />
olisi ollut todella hankalaa. Kompressorien<br />
ääneneristys olisi myös pitänyt ratkaista<br />
jollakin tavalla, hän perustelee.<br />
Ohi on<br />
Syyskuussa Musiikkitalon käyttämistä<br />
vielä opetellaan. Säätöjä tehdään ja ilmanvaihtoakin<br />
hiotaan toimimaan parhaalla<br />
mahdollisella tavalla kaikissa tiloissa ulkoisista<br />
olosuhteista riippumatta.<br />
Jukka Tynillä ovat työn alla jo uudet<br />
kohteet, uusine haasteineen. <br />
BOX kasettipatteri<br />
Alalämpiön seinillä on tilaa vaihtuville näyttelyille.<br />
Kaappikone aukaistulla ovella.<br />
SUUNTA 1/<strong>2011</strong> 7
<strong>Chiller</strong> Oy osti ruotsalaisen<br />
kylmäalan urakointiliikkeen<br />
<strong>Chiller</strong> Oy laajentaa toimintaansa<br />
Pohjoismaissa.<br />
Yritys on ostanut 70 prosentin<br />
osuuden ruotsalaisesta<br />
Forsberg&Tibell Kyl Ab:sta.<br />
Forsberg&Tibell on arvostettu, jo<br />
1930-luvulla Jönköpingiin perustettu<br />
kylmäalan yritys, joka on omalla alueellaan<br />
johtava kylmäalan toimija. Yrityksellä<br />
on 11 työntekijää ja sen liikevaihto<br />
on noin kaksi miljoonaa euroa.<br />
Myyjä, yrityksen toimitusjohtajana vuodesta<br />
1987 toiminut Sven Karlsson,<br />
jatkaa yrityksessä myös tehdyn kaupan<br />
jälkeen. Loput 30 prosenttia osakkeista<br />
siirtyivät yhtä suurin osuuksin<br />
yrityksen kahden toimihenkilön Morgan<br />
Danellin ja Johan Blingen haltuun.<br />
<strong>Chiller</strong> on kehittänyt vientiään jo 15<br />
vuoden ajan. Alku aikojen kasettipattereista<br />
tuotevalikoima ja osaaminen<br />
ovat kehittyneet niin, että nyt asiakkaille<br />
voidaan tarjota kattava talotekninen<br />
paketti suuriinkin kohteisiin. –<br />
Olemme aiemmin toimineet Ruotsissa<br />
pelkästään Tukholmassa sijaitsevan<br />
<strong>Chiller</strong> Sverigen kautta. Yrityskauppa<br />
vahvistaa asemiamme Ruotsin markkinoille<br />
selvästi, <strong>Chiller</strong> Oy:n toimitusjohtaja<br />
Heikki Lahdenperä sanoo.<br />
– Skandinavia muodostaa meille<br />
luontevimman vienti alueen maiden<br />
markkinarakenteen samankaltaisuudesta<br />
johtuen. Talotekniset ratkaisut<br />
tehdään enimmäkseen konsulttivetoisesti,<br />
teknisiin argumentteihin<br />
nojaten. Odotammekin paljon Ruotsin<br />
markkinoilta lähitulevaisuudessa.<br />
Skandinavian tuttujen markkinoiden<br />
lisäksi <strong>Chiller</strong> tähyää myös itäiseen<br />
naapurimaahan. – Venäjä on<br />
kiinnostava mahdollisuus erityisesti<br />
ilmaston laitteille asettamien vaatimusten<br />
vuoksi, Lahdenperä kertoo. <br />
Grand Vari TM<br />
uusi konsepti<br />
hotellihuoneiden<br />
ilmastointiin<br />
Uuden Grand Vari puhallinpatterin ainutlaatuinen rakenneratkaisu<br />
yhdistää EC-moottoriteknologian sekä ilman imu- ja<br />
jakovirran integroivan säleikön mahdollistaen patterille<br />
erinomaisen logaritmisen lämpötilaeron.<br />
erinomainen hotellihuoneen ilmastointiin<br />
puhaltimen ja venttiilin säätö 0…100 %<br />
laiterakenne optimoitu EC-puhaltimeen<br />
suodattimen huolto säleikön kautta<br />
huippuluokan energiatehokkuus 3…11 W(!)<br />
<strong>Chiller</strong> Oy, Louhostie 2, 04300 Tuusula , Puh. (09) 2747 670, Fax (09) 2747 6777<br />
www.chiller.fi • info@chiller.fi (Lisätietoja/jälleenmyyjät)<br />
www.chiller.fi/snvideo<br />
Service Next -etähuoltojärjestelmän esittelyvideo<br />
Tutustu helppoon tapaan parantaa hyötysuhdetta<br />
jäähdytyslaitteissa.<br />
www.chiller.fi<br />
<strong>Chiller</strong> Oy<br />
Louhostie 2<br />
04300 Tuusula<br />
Puh. (09) 2747 670<br />
Fax (09) 2747 6777<br />
info@chiller.fi<br />
www.chiller.fi<br />
<strong>Chiller</strong> Lahti<br />
Puh. (03) 876 470, Fax (03) 876 4750<br />
lahti@chiller.fi<br />
<strong>Chiller</strong> Tampere<br />
Puh. (03) 214 3250, Fax (03) 213 4252<br />
tampere@chiller.fi<br />
<strong>Chiller</strong> Turku<br />
Puh. (02) 253 5700, Fax (02) 253 5799<br />
turku@chiller.fi<br />
<strong>Chiller</strong> Stockholm<br />
Puh. +46 8 5450 2080, Fax +46 8 611 0680<br />
info@chillersverige.se<br />
<strong>Chiller</strong> Jyväskylä<br />
Puh. (014) 378 2511, Fax (014) 378 2510<br />
jyvaskyla@chiller.fi<br />
<strong>Chiller</strong> Kuopio<br />
Puh. (017) 263 1880, Fax (017) 263 1807<br />
kuopio@chiller.fi<br />
REFTEC AS, Norway<br />
Puh. +47 7 310 3950, Fax +47 7 310 3955<br />
www.reftec.no
Change language