Siemenluettelo 2007 - Maatiainen ry

Siemenistä ei tietenkään kasva samoja lajikkeita
kuin emonsa, mutta saman tapaisia tarhakurjenmiekkoja
kuitenkin, emoaan parempia, hienompia,
jännittävämpiä - tai sitten ei. Itämisen jälkeen ensimmäinen
kesä kuluu taimen kasvuun. Voimakkaimmat
siementaimet kukkivat jo toisena kesänään,
useimmat kuitenkin kolmantena kesänä,
kaikkein hitaimmat vielä myöhemmin.
Tunnus: mv-376-6- a / b
PIKKUKURJENMIEKKA / småiris
Iris Pumila-ryhmän lajikkeet
Matalia, 20-30 cm, kurjenmiekkoja jotka kukkivat
jo toukokuussa. Sukupuuhun kuuluvat mm.
saksankurjenmiekka (I. germanica) jälkeläisineen
sekä Alpeilla luontaisena kasvava kääpiökurjenmiekka
(I. pumila). Mainioita, värikkäästi ja
runsaasti kukkivia kasveja kivikkotarhaan ja vastaaville
paikoille. Pystyt, harmaanvihreät miekkalehdet
pysyvät kauniina koko kesän. Aur. Kuivahko
tai tuore, hiekkapitoinen maa. Kylvö: D
Kannat:
a) xxxx K-S siniviolettikukkainen vanha lajike
b) x-xxxx E-S
nämä siemenet on kerätty samasta kokoel-
masta kuin tarhakurjenmiekkojen siemenet,
ks. edellä
Tunnus: mv-376- 8- a / b
KELTAKURJENMIEKKA / svärdslilja
Iris pseudacorus
Rehevä luonnoniiris, yleinen maan eteläosassa
rannoilla, harvinaistuu keskellä maata, rauhoitettu
Oulun ja Lapin lääneissä. Leveät ja pitkät,
kaartuvat lehdet 70-80 cm, metriset kukkavarret.
Keltaiset, suuret kukat kesä-heinäkuussa. Kukkatarhaan,
ojiin, rannoille. Aur-pvar. Kostea multamaa
paras, mutta menestyy nk. tavallisessakin
puutarhamaassa.
Kylvö: C
“Tosi komea, sekä lehdet että kukinta.”
“Viihtyy puutarhassa. Helppohoitoinen.”
a) luonnonkanta E-S
b) luonnonkanta K-S
c) luonnonkanta P-S (siemenet kerätty
pihaistutuksista)
Tunnus: mv-376- 6- a / b / c
KAUNOKURJENMIEKKA / tuviris
Iris setosa
Vanhastaan, mutta varsin harvinaisena kasvatettu
hieno kurjenmiekka. Korkeus 70-90 cm, kapeah-
Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit
25
kot lehdet (leveämmät kuin siperiankurjenmiekalla)
kaartuvat latvastaan. Paksuhko juurakko.
Liilansiniset, tummasuoniset kukat kesä-heinäkuussa.
Kukkien alaskääntyneet kolme kehälehteä
ovat isot ja leveät, kun taas pystyt kolme
terälehteä ovat varsin pienet, lähes olemattomat.
Kukkatarhaan, pensasryhmien vierelle. Aur-pvar.
Tuore tai kostea hiekkamultamaa. Kylvö: D
“Komea kasvi kosteahkolle paikalle. Näyttävä ilman
kukkiakin.”
Kanta: xxxx E-K-S Tunnus: mv-376-2
SIPERIANKURJENMIEKKA / strandiris
Iris sibirica
Kapealehtinen, viljelyvarma luonnoniiris, pihan
peruskasveja. Korkeus 70-90 cm, kapeat lehdet
tuuheana mättäänä. Tiukka ohutjuurinen juurakko,
varsinainen vyyhti. Sirot siniset tai valkoiset
kukat kesä-heinäkuussa. Kukkatarhaan, lammen
tai ojan rannalle. Aur-pvar. Tuore tai kostea multamaa.
Kylvö: D
Kannat:
a) xxx-xxxx sininen
b) x-xxx valkoinen
Tunnus: mv-376-22- a / b
MORSINKO / vejde
Isatis tinctoria
Luonnossa harvinainen ristikukkainen Suomen- ja
Pohjanlahden kivisillä rannoilla. Lehtevät varret
0- 00 cm haarovat runsaasti yläosasta. Maanrajassa
lehtiruusuke, lehdet suikeita ja sinivihreitä.
Keltaiset ristikukat taajoina terttuina haarojen
päissä. Kukinta kesä-heinäkuussa. Koristeelliset
isot, tummanruskeat lidut. Kukkatarhaan, kosteapohjaiseen
sorapihaan, kaunis talventörröttäjä.
Ikivanha värikasvi, josta saadaan harvinaista sinistä
väriä. Aur. Tuore, hiekkapitoinen maa.
Kylvö: A Kaksivuotinen, kylväytyy ja säilyy.
Ilmeisesti viljelykanta xx Tunnus: mv-377-
ETELÄNMUNKKI / franska blåmunkar
Jasione laevis
Tämä kellojen sukulainen (vaikkei heti uskoisi) on
lähtöisin Etelä- ja Keski-Euroopan vuoriniityiltä.
Suikeat lehdet ruusukkeena, kukkavanat 20-30 cm.
Kukinto tiheä ja puolipallomainen, siniliila, noin 3
cm leveä. Kukinta kesä-elokuussa. Rönsyää jonkin
verran. Kivikkoon, pihakedolle, harjupuutarhaan,
leikkokukka. Aur. Kuivahko, hiekkapitoinen,
kalkittu maa.
Kylvö: A, pinta Kanta: xx Tunnus: mv-379-2
Maatiainen ry - siemenluettelo 2007