<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong> Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit on monimuotoinen. Kukkatarhaan (kasvaa upeaksi vähänkin hoidettuna), pihaniitylle. Aur. Kuivahko tai tuore maa. Kylvö: C Luonnonkanta E-S Tunnus: mv-52 - PUNAKORISTERAPARPERI / röd flikrabarber Rheum palmatum var. tanguticum Komeimpia lehtiperennoja. Lehdet isot ja liuskaiset, nuorina tumman punaiset. Kukkavarret 20- 80 cm, kukinnot punaiset. Kukinta kesäkuussa. Koristeelliset hedelmystöt koko kesän. Komea yksittäiskasvi, tarvitsee kasvurauhan. Aur-pvar. Tuore tai kostea, runsasravinteinen multamaa. Kylvö: A Kanta: xx Tunnus: mv-528-3 SYYSPÄIVÄNHATTU / höstrudbeckia Rudbeckia laciniata Luonnonperenna Pohjois-Amerikasta. Tuttu perinnekasvi kultapallo on syyspäivänhatun “kerrannaiskukkainen” lajike (‘Goldball’). Korkeus 00- 50 cm, haarautuvat varret. Syväliuskaiset lehdet. Mykeröt päivänkakkaramaiset, vihertävät kehräkukat kumpuna, laitakukat kirkkaan keltaiset. Kukinta elo-syyskuussa. Kukkatarhaan, hyvä leikkokukka. Aur, tuore maa. Kylvö: C “Hyvä loppukesän kukkija. Lämpimän kesän ansiosta siemenetkin ehtivät kypsyä hyvin.” Kanta: xxx Tunnus: mv-533-3 ALPPIHIERAKKA / alpskräppa Rumex alpinus Keski-Euroopasta kotoisin oleva alppihierakka kasvaa Suomessakin tulokaskasvina muutamin paikoin, myös puutarhakasvina viljelty. Vankka varsi - ,5 m. Alalehdet 20-30 cm, leveän kolmiomaisia ja poimulaitaisia. Kukintona leveä, pitkä kerrannaisterttu kuten hierakoilla yleensä, mutta paljon muhkeampi. Kukinta heinä-elokuussa, sen jälkeen koristeelliset hedelmystöt. Komea yksittäiskasvi, vielä komeampi kasvustona. Vaikka navetan tai autotallin seinustalle. Aur-pvar. Tuore, runsasravinteinen multamaa. Kylvö: B Kanta: xxx Tunnus: mv-53 -2 NIITTYSALVIA / ängssalvia Salvia pratensis Kestävä, turhan harvoin kasvatettu luonnonperenna. Monivartinen, tanakat varret 30-70 cm, suikeat lehdet. Sinivioletit huulikukat pitkissä, tähkämäisissä kukinnoissa kesä-elokuussa. Kukkatarhaan, perennaniitylle. Aur. Kuivahko tai tuore, hiekkapitoinen maa. Kylvö: A Kanta: xx Tunnus: mv-537-6 38 LOISTOSALVIA / skogssalvia Salvia x sylvestris Loistosalvioiden kantavanhempiin kuuluvat mm. niitty- ja lehtosalvia (S. nemorosa). Tukeva, monivartisen pensasmainen kasvutapa, korkeus 0-60 cm. Suikeat lehdet harmaanvihreät. Tummanvioletit tai siniset kukat sekä violetit verhiöt pitkissä, tähkämäisissä kukinnoissa. Pitkä kukinta kesä-heinäkuussa. Kukkatarhaan, kivikkoon, reunuskasviksi. Aur. Kuivahko tuore hiekkamultamaa. Ei pidä talvimärkyydestä. Kylvö: A Kanta: xx sinivioletti Tunnus: mv-537-9 PUNALUPPIO / blodtopp Sanguisorba officinalis Vanha rohdoskasvi. Monivartisen pensasmainen kasvutapa. Haarautuvat varret 50- 00 cm, parilehdykkäiset lehdet. Verenpunaiset, pitkänpyöreät pampulakukinnot latvoissa. Kukinta heinä-elokuussa. Kukka<strong>ry</strong>hmiin ja yrttitarhoihin, leikko- ja kuivakukka. Aur-pvar. Tuore tai kostea hiekkamultamaa. Kylvö: C Kanta: xx Tunnus: mv-5 0-6 KIVIKKOSUOPAYRTTI / liten såpnejlika Saponaria ocymoides Sievä peittokasvi Keski-Euroopasta. Maata pitkin suikertavat varret jopa puolimetrisiä. Mattomaisesti leviävä kasvutapa, kasvuston korkeus noin 5 cm. Pienet, soikeat lehdet. Kasvusto peittyy kesä-heinäkuussa ruusunpunaisiin, sentin levyisiin kukkiin, jotka tuoksuvat. Kukat ovat viisiteräisiä “peruskukkia”. Kivikkoon, muureille, harjupuutarhaan ja vastaaville paikoille, joihin vesi ei ker<strong>ry</strong> talvella. Aur. Kuivahko, hiekkainen maa. Lumettomilla alueilla havupeite. Kylvö: C Kanta: xx Tunnus: mv-5 - ROHTOSUOPAYRTTI / såpnejlika Saponaria officinalis Tuttu loppukesällä kukkiva, ihanantuoksuinen perinnekasvi. Korkeus 50-80 cm. Kukat yksinkertaiset tai kerrannaiset, kasvupaikan ja sään mukaan valkoiset tai hennon vaaleanpunaiset ja voimakkaasti tuoksuvat. Kukinta heinä-elokuussa. Kukkatarhaan, pihan puolihoidetuille alueille. Leviää maanalaisilla rönsyillä ja valtaa tilaa naapureiltaan, joten parasta istuttaa muista perennoista erilleen omaksi kasvustoksi. Aur. Kuivahko tai tuore maa. Kylvö: B “Ihana tuoksu suoraan lapsuudesta mummon puutarhasta. Hän kutsui kasvia ylioppilaaksi, mitä nimeä olen sittemmin kuullut muidenkin käyttävän täällä päin (Satakunta).” “Leviää isoiksi alueiksi ja säilyy.” Kannat: xxxx a) E-S yksinkertaiskukkainen
Postimerkki 1.lk <strong>Maatiainen</strong> r.y. Stenbäckinkatu 8 00250 Helsinki