lampaan ruuansulatuskanavan loisten esiintyminen suomessa - Helda
lampaan ruuansulatuskanavan loisten esiintyminen suomessa - Helda
lampaan ruuansulatuskanavan loisten esiintyminen suomessa - Helda
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
8 POHDINTA<br />
Tulokset osoittavat <strong>ruuansulatuskanavan</strong> <strong>loisten</strong> olevan hyvin yleisiä kliinisesti terveillä<br />
lampailla. Syksyn ja kevään loistilanteen vertailussa jouduttiin tyytymään karitsoilla<br />
tehtävään vertailuun, johtuen teurastamolta saadusta näytemateriaalista. Aikuisten<br />
eläinten <strong>loisten</strong> hypobioosista aktivoituminen eli ns. kevätnousu jäi siis osoittamatta.<br />
Tutkimuksen kannalta hyödyllistä olisi ollut tietää tilojen loislääkityskäytännöistä.<br />
Teurasvaroaikojen vuoksi lampaita ei ole kuitenkaan voitu loislääkitä juuri ennen<br />
näytteidenottoa.<br />
Kokkideja esiintyi aineistossa eniten. Tulos on odotettu, sillä kokkidit ovat yleisiä<br />
terveillä lampailla ja niitä on useita eri lajeja, joista vain muutamat ovat patogeenisia.<br />
Kokkideja esiintyi huomattavasti enemmän karitsoilla kuin aikuisilla lampailla. Tämä<br />
liittyy iän mukana kehittyvään vastustuskykyyn. Karitsoilla esiintyi kokkideja keväällä<br />
miltei yhtä paljon kuin syksylläkin. Tutkimuksessa ei kuitenkaan ollut käytettävissä<br />
tietoja tilojen talviulkotarhojen käytöstä tai tilojen käyttämistä kuivikemateriaaleista<br />
kuten olki, puru tms., jotka vaikuttavat olosuhteisiin ja sitä kautta kokkidien<br />
esiintymiseen keväällä.<br />
Lampaiden heisimatotartunnat (Moniezia expansa) eivät olleet tutkimuksessa yleisiä.<br />
Tulos on samankaltainen muiden esiintyvyystutkimusten kanssa (taulukko 5.1). Syksyn<br />
näytteissä karitsoilla oli heisimatoja prosentuaalisesti melkein kolminkertainen määrä<br />
aikuisiin lampaisiin verrattuna. Kevään karitsa näytteissä ei ollut lainkaan heisimatoja.<br />
Tämä tulos oli odotettavissa, sillä heisimadot tarttuvat väli-isännän kautta laidunkauden<br />
aikana ja tutkitut näytteet olivat periaatteessa laiduntamattomista (syksyllä syntyneistä)<br />
karitsoista.<br />
Aikaisempiin tutkimuksiin (taulukko 5.1) verrattuna Strongyloides-tyypin munat olivat<br />
tässä tutkimuksessa yliedustettuina (kuvat 7.1 ja 7.2). Tämä voi johtua tulkintavirheestä,<br />
sillä Strongyloides -määritystä ei varmistettu toukkaviljelmillä. Näytteiden myöhäinen<br />
tutkimusajankohta näytteenottoon nähden on todennäköisesti vaikuttanut tulokseen:<br />
”Trichostrongylus”-tyyppiset munat olivat jo alkaneet kehittyä ja se vaikeutti tulkintaa.<br />
Tässä tutkimuksessa <strong>loisten</strong>munien kokoa ei mitattu. Mittauksen avulla olisi voitu tehdä<br />
erotusdiagnostiikkaa helpottavia päätelmiä. Huomattavaa on myös se, että aikuisten<br />
43
Change language