pdf 3,70 Mt - Salon kaupunki

Varsinais-Suomen liitto
Egentliga Finlands förbund
Regional Council of Southwest Finland
SALON PIENSATAMA
SELVITYS SATAMAN KEHITTÄMISEN JA MERIVÄYLÄN SYVENTÄMISEN
LIIKENNEJÄRJESTELMÄVAIKUTUKSISTA
2012

Merikartta © Liikennevirasto
Opaskartta © Salon kaupunki
Kannen kuva © Salo Seaport Oy
Muut valokuvat © Varsinais-Suomen liitto
Salon piensatama
Selvitys sataman kehittämisen ja meriväylän syventämisen liikennejärjestelmävaikutuksista
2012
ISBN 978-952-5599-75-6
Varsinais-Suomen liitto
PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku
puh. (02) 2100 900
www.varsinais-suomi.fi
2

Sisältö
1. JOHDANTO ...................................................................................................................................................................................5
2. LÄHTÖKOHDAT JA KEHITTÄMISTARPEET ..............................................................................................................................6
1. Satamaverkko ...........................................................................................................................................................................6
2. Salon seudun liikennejärjestelmä ..............................................................................................................................................7
3. Salo Seaport ...........................................................................................................................................................................11
4. Maankäyttö ..............................................................................................................................................................................11
5. Kehittämistarpeet ....................................................................................................................................................................12
1. Liikennestrategia ................................................................................................................................................................12
2. Piensatama ........................................................................................................................................................................13
3. VÄYLÄN SYVENTÄMISEN VAIHTOEHDOT ..............................................................................................................................14
1. Kannattavuuslaskelmat ...........................................................................................................................................................14
2. Liikenne-ennusteet ..................................................................................................................................................................16
3. Takamaayhteydet ....................................................................................................................................................................18
4. VAIKUTUKSET ...........................................................................................................................................................................21
1. Liikenteeseen ..........................................................................................................................................................................21
2. Elinkeinoelämään ....................................................................................................................................................................23
3. Ympäristöön ............................................................................................................................................................................24
5. JOHTOPÄÄTÖKSET ..................................................................................................................................................................25
3

Kartta 1. Salon piensataman sijainti.
4

1. JOHDANTO
Salon entisen sokeritehtaan laituri siirtyi Salo Seaport Oy:n omistukseen vuonna 2010. Yritys on kehittänyt pienimuotoista,
ko. alueelle soveltuvaa satamatoimintaa, jonka johdosta kuljetusmäärät ovat kasvaneet. Salon satama on kuitenkin
edelleen aivan eri mittaluokassa, kuin Varsinais-Suomen suuret satamat: Turku, Naantali tai Uusikaupunki. Salon satama
lähestyy maakunnan muita pieniä satamia (Förby, Taalintehdas, Kemiö ja Parainen) kuljetusmäärillä mitattuna. Salon
satamalla on kuitenkin merkittäviä positiivisia vaikutuksia paikallisesti Salon seudulle. Satama ja sen kehittäminen
mahdollistavat uusien liiketoimintojen sijoittumisen seudulle. Samalla se monipuolistaa kaupungin elinkeinorakennetta,
joka seudun nopeasti heikentyneen työllisyystilanteen ja yksipuolisen elinkeinorakenteen näkökulmasta on erittäin tavoiteltavaa.
Salon satama -terminä antaa väärän mielikuvan nykyisestä toiminnasta. Kun toiminnan volyymi on vuositasolla muutamia
kymmeniä tonneja, niin Salon sataman sijaan Salon piensatama lienee kuvaavampi nimitys alueelle ja sen nykyiselle
toiminnalle. Jos tässä raportissa arvioidut kuljetusmääräennusteet toteutuvat, niin satama lienee tulevaisuuden toimintaa
paremmin kuvaava termi. Tässä selvityksessä Salon satamasta käytetään termiä ”piensatama”.
Salo Seaport Oy on maininnut piensataman kehittämisen yhdeksi pullonkaulaksi meriväylän mataluuden. Piensatamaan
tulee nykyisin 4,0 metrin syvyinen väylä. Liikennevirasto on tehnyt väylän syventämisestä kannattavuuslaskelman vuonna
2010, mutta asia ei ole sen jälkeen edennyt Liikenneviraston osalta. Liikennevirasto on vaatinut, että väylän syventämistä
tulee arvioida liikennejärjestelmätasoisesti.
Alueiden kehittämislain mukaan maakunnan liitto vastaa alueellisesta liikennejärjestelmäsuunnittelusta. Varsinais-
Suomen liitto yhdessä Salon kaupungin kanssa päättivät laatia tämän selvityksen Salon piensataman kehittämisen ja
meriväylän syventämisen liikennejärjestelmävaikutuksista. Selvityksen tavoitteena on arvioida meriväylän syventämisen
edellytyksiä liikennejärjestelmän näkökulmasta. Tässä selvityksessä arvioidaan liikennejärjestelmätasoisesti piensataman
kehittymisen myötä kasvavien kuljetusmäärien vaikutuksia piensataman takamaayhteyksiin.
Jos selvityksessä arvioidut liikennejärjestelmävaikutukset puoltavat meriväylän syventämistä, Salon kaupunki tulee esittämään
Liikennevirastolle meriväylän syventämisen suunnittelun jatkamista.
5

2. LÄHTÖKOHDAT JA KEHITTÄMISTARPEET
1. Satamaverkko
Varsinais-Suomen satamilla on suuri merkitys Suomen logistisessa järjestelmässä. Maakunnassa on kolme isoa satamaa,
jotka sijaitsevat Naantalissa, Turussa ja Uudessakaupungissa. Kaikki kolme satamaa ovat erikoistuneet ja ovat
keskenään hyvin erityyppisiä, eivätkä suoranaisesti kilpaile toistensa kanssa. Varsinais-Suomessa sijaitsevat Paraisten,
Förbyn, Taalintehtaan, Kemiön ja Salon satamat ovat pienempiä satamia, joissa on joustavat aikataulut ja edullisemmat
satamamaksut.
Kaavio 1. Tuonti ja vienti tiedot Varsinais-Suomen satamista vuodelta 2011. Tavaramäärät ovat tonneissa.
9 000 000
8 000 000
7 000 000
6 000 000
5 000 000
4 000 000
3 000 000
2 000 000
1 000 000
0
tuonti
Varsinais-Suomen merkittävin satama tavaramäärässä (tonnit) mitattuna on Naantalin satama, joka on Suomen neljänneksi
suurin satama. Neste Oilin jalostamo sijaitsee sataman lähellä ja yli puolet sataman kautta kulkevasta tuonnista tai
viennistä liittyy öljynjalostamoon. Naantalin satamaan tuleva 15,3 metrin väylä on maakunnan syvin. Turun sataman
koko, tavaramäärässä mitattu, on noin puolet Naantalin satamasta. Turun satama on Suomelle tärkeä satama, koska
suuri osuus Suomen ja Skandinavian välisestä rahdista kulkee juuri Turun sataman kautta. Neljä miljoonaa henkilömatkustajaa
vuosittain tekee Turun satamasta merkittävän myös matkustajaliikenteessä. Uudenkaupungin sataman tonnimäärä
on pienin näistä kolmesta satamasta. Sataman kautta toimitetaan tehokkaasti kaupungin ja Vakka-Suomen kasvavan
teollisuuden raaka-ainetarpeet.
vienti
yhteensä
6

Paraisten satama on tärkeä piensatama Varsinais-Suomessa. Satamaan tulee 7,5 metrin väylä. Satama on merkittävä
kotimaankuljetuksissa ja tärkeä Paraisten alueella sijaitseville teollisuusyrityksille. Sataman kautta kulkeva rahti on
enimmäkseen keskittynyt irtotavaraan. Förbyn ja Taalintehtaan satamat ovat yksittäisiä teollisuuslaitoksia palvelevia.
Suurin osa Taalintehtaan rahdista on metallin tuontia. Viennin osuus Taalintehtaan satamasta on pieni. Förbyn satamaan
tuodaan raakamineraaleja ja viennin osuus on pieni. Vuoden 2011 tilastojen mukaan Taalintehtaan tavaraliikenne
oli 206 000 tonnia ja Förbyn tavaraliikenne oli 240 000 tonnia. Entisen Salon sokeritehtaan käyttämä lastauslaituri on
nykyään Salon piensatama. Piensatama on keskittynyt irtotavararahtiin ja piensatamaan tulee nykyisellään 4,0 metrin
väylä. Yllämainittuihin piensatamiin ei avata väyliä talvella jääkauden aikaan, joten satamat ovat käytössä noin 9 kuukautta
vuodessa.
Salon satama on tämän hetken kuljetusmäärillä arvioituna piensatama verrattuna muihin maakunnan satamiin. Piensatama
palvelee nykyisellä kapasiteetilla ensisijaisesti lähialueella sijaitsevia yrityksiä, eikä kilpaile varsinaisesti maakunnan
muiden satamien kanssa. Sataman pienuus on sen merkittävä valtti. Se mahdollistaa joustavat aikataulut ja kilpailukykyiset
hinnat.
2. Salon seudun liikennejärjestelmä
Salon sijainti on yrityksien näkökulmasta hyvä, sillä Salosta on hyvät ja nopeat yhteydet kaikkiin merkittäviin suuntiin.
Tärkeimmät tavaraliikennettä synnyttävät alueet seudulla ovat Salon Meriniityn teollisuusalue, rautatieaseman seutu
sekä Halikon asemanseudulla sijaitseva teollisuusalue. Tavaraliikenteen virtoja kulkee mm. Salon ja Halikon kaupan
suuryksiköihin sekä lähes kaikissa kunnan osakeskuksissa sijaitseviin yksittäisiin teollisuus- ja tuotantolaitoksiin. Keskeiset
tavaraliikenteen kuljetusreitit Salon seudulla ovat valtatie 1 (E18) ja kantatie 52. Nämä ovat samalla tärkeimmät erikoiskuljetusten
reitit, joilla on mahdollista kuljettaa ylikorkeita kuormia 7,0 metrin korkeuteen asti.
Kantatie 52 kulkee läpi Salon seudun pohjois-etelä -suunnassa. Etelässä kantatie tarjoaa yhteydet Raaseporiin ja Hankoon
sekä pohjoisessa Forssan seudulle ja edelleen Sisä-Suomeen. Itä-länsi-suunnassa kulkee moottoritie, joka toimii
kahden merkittävän valtakunnanosakeskuksen Helsingin ja Turun pääväylänä. Salosta on seututasoiset yhteydet Perniöstä
Kemiöön (maantie 183), Salosta Kiskon kautta Inkooseen (maantie 186), Halikosta Marttilaan (maantie 224) sekä
Somerolta Helsinkiin (maantie 280) ja Tammelaan (maantie 282). Valtatien 1 rakentuminen moottoritieksi entisestä valtatie
1 tuli seututieksi 110. Muut tärkeimmät kunnan alakeskusten väliset yhteydet ja yhteydet maankäytön painopistealueilta
keskuksiin ovat pääsääntöisesti 4-numeroisia yhdysteitä. Muun alempitasoisen tieverkon muodostavat 5-numeroiset
yhdystiet. Maanteitä täydentää kuntien katuverkko.
Maantie 110 kulkee Salon keskustan pohjoispuolella ja kantatie 52 keskustan halki. Salon keskustan vilkkaimmat sisääntuloväylät
ovat pohjoisesta valtatieltä 1 keskustaan saapuva Hämeentie sekä Halikon suunnasta keskustaan saapuva
Mariankatu. Keskustan pääkatuja ovat Mariankatu–Raatihuoneenkatu, Hämeentie–Annankatu, Turuntie–
Helsingintie, Salonkatu sekä Kirkkokadun eteläosa. Meriniityn teollisuusalue on merkittävä tavaraliikennettä synnyttävä
kohde. Läpiajava ja Meriniityn teollisuusalueelle suuntautuva raskasliikenne on ohjattu käyttämään Meriniitynkatua Salon
keskustan katuverkon sijaan. Raskaan liikenteen osuus keskustassa on suuri ja kaupunki on pyrkinyt löytämään toimenpiteitä,
joilla estetään raskaan liikenteen synnyttämät melu, tärinä- ja turvallisuushaitat.
7

Rantarata (Turku-Salo-Helsinki) on pääasiassa henkilöliikenteen käytössä, mutta rataosalla on myös tavaraliikennettä.
Rataosuuden tavaraliikenne ei ole volyymiltaan kovin suurta verrattuna valtatien 1 (E18) tavaraliikenteeseen tai muuhun
valtakunnan rataverkkoon. Tavaraliikenne koostuu pääasiassa satunnaisista puutavarakuljetuksista.
Särkisalon ja Kemiönsaaren vesialueilla meriväyläverkko on kattava, ja useat väylät ovat yli neljän metrin syvyisiä. Syvimmät
väylät tulevat Förbyn ja Taalintehtaan teollisuusalueelle. Särkisalon Förbyn länsipuolella sijaitsevaa väylää pääsee
Strömman kanavan ja Teijon kautta Salon piensatamaan. Förbyn Karaholman teollisuuslaituriin asti on merikarttaan
merkitetty 9,0 metrin väylä. Förbysta pohjoiseen väylän syvyys on 5,1 metriä. Teijolta Salon piensatamaan on merikarttaan
merkitetty 4,0 metrin väylä.
Kartta 2. Ote merikartasta Förby-Salo, jossa esitetty nykyiset väyläsyvyydet.
8

Merikulmantie, maantie 1824
Salosta Teijolle kulkee maantie 1824, joka on maantie Salon piensatamaan. Piensataman kohdalla Merikulmantien leveys
on 7,0 metriä, jossa kevytasfalttipäällysteen (PAB-B) leveys on 6,5 metriä. Rauvolan kylästä Salon keskustan katuverkkoon
Merikulmantien ja päällysteen leveys on 8,0 metriä. Merikulmantiellä on suoritettu laajempi rakenteen parantamishanke
vuosien 1995 ja 1996 aikana. Maantien loppuosalla Salon keskustan puoleisessa päässä on asfalttibetonipäällyste
vajaan kilometrin matkalla.
Piensatamasta Hämeenkyläntien (maantie 12103) liittymään keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä (KVL) oli 913
ajon./vrk vuonna 2011. Raskaita ajoneuvoja oli vuorokaudessa keskimäärin 48. Hämeenkyläntien liittymästä Hakamäenraitti
-nimisen kadun liittymään KVL oli 1 240 ja raskaita ajoneuvoja oli vuorokaudessa keskimäärin 61. Hakamäenraitilta
Salon keskustan katuverkolle Merikulmantien KVL oli 2 065 ajon./vrk ja raskaita oli keskimäärin 83. Vuoden 2012 aikana
Merikulmantietä on tarkoitus uudelleenpäällystää kevytasfaltilla Rauvolan kylästä Salon keskustan suuntaan noin neljän
kilometrin matkalla. Raskaan liikenteen osuus on noin 5 % kokonaisliikennemäärästä.
Taulukko 1. Maantien 1824 liikennemäärä per vuorokausi.
Maantien 1824 liikennemäärä KVL RKVL
Sataman kohdalla 913 48
Pohjoispäässä 2 065 83
Viime vuosina Merikulmantien molemmille puolille on kaavoitettu uudet asuinalueet: Viitanlaakso ja -nummi. Asuinalueet
sijaitsevat noin 3 km Salon keskustasta Teijon suuntaan ja vastaavasti noin 6 km Salon piensatamasta keskustan suuntaan.
Rannikon osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tehdyssä liikenneselvityksessä arvioitiin Merikulmantien pohjoispään
keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) kaavan mukaisella maankäytöllä noin 4 000 ajon./vrk vuonna 2030.
9

Kuva 1. Merikulmantie Viitannummen kohdalta. Viitanlaakson asuinalue metsän takana oikealla. Kuvanottosuunta Salon keskustaan.
Kuva 2. Liittymä satamaan maantieltä 1824 (Merikulmantie).
10

3. Salo Seaport
Salon piensatama, Salo Seaport, sijaitsee Salosta 9 km etelään maantien 1824 (Merikulmantie) varrella. Salon piensatama
on erikoistunut pääasiassa irtotavaran vienti- ja tuontikuljetuksiin. Piensataman kautta kuljetetaan kalkkia, tukki-
/sellupuuta, energiapuuta, turvetta, lasimursketta, kivimursketta ja maanparannusaineita. Meriväylän nykyinen syväys,
4,0 metriä, rajoittaa irtotavaroiden maksimilastin noin 2 000 tonniin. Piensatamaan johtava väylä ei ole talvikäytössä.
Viimeisenä kahtena vuonna piensatama on ollut käytössä vuosittain noin 9 kuukautta.
Piensataman kokonaisliikenne oli vuosina 2001–2009 vähäistä, vain muutamia tuhansia tonneja vuodessa. Vuonna
2010 kuljetusmäärät kasvoivat ja olivat noin 35 000 tonnia. Piensatamaa on käytetty ulkomaanliikenteeseen, mutta pääasiassa
kotimaan kuljetuksiin. Suurin osa kotimaan liikenteestä on ollut raakapuun kuljetuksia.
Salon piensatama siirtyi vuonna 2010 Salo Seaport Oy:n omistukseen. Jo vuonna 2010 piensataman kautta kulkeneet
rahtimäärät nousivat merkittävästi verrattuna edellisiin vuosiin. Piensatamassa kävi 39 alusta, joista 20 käytettiin ulkomaankuljetuksissa.
Vuonna 2011 piensatama keskittyi raakapuun kuljettamiseen kotimaan liikenteessä ja piensatamassa
kävi 22 alusta, joista 19 käytettiin kotimaan raakapuukuljetuksissa. Salo Seaport Oy on arvioinut, että vuonna 2012
piensatamassa käy n. 45 alusta.
4. Maankäyttö
Ympäristöministeriö vahvisti Salon seudun maakuntakaavan 12.11.2008. Maakuntakaava laadittiin silloisen Salon seudun
11 kunnan alueelle kokonaismaakuntakaavana. Vahvistetussa maakuntakaavassa ei ole osoitettu Salon piensatamaa.
Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto hyväksyi 12.12.2011 Salo-Lohja -ratalinjaa koskevan vaihemaakuntakaavan.
Vaihemaakuntakaavan tavoite on ollut osoittaa ratalinjan sijainti Salosta Uudenmaan rajalle. Vaihemaakuntakaava on
parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana. Kaavaprosessin rinnalla on tehtyä myös ratalinjan alustavaa yleissuunnittelua.
Ko. ratalinja on suunniteltu sekaliikenneratana, joka mahdollistaa toteutuessaan myös tavaraliikenteen ko.
rataosalla.
Salon entinen kaupunki käynnisti koko kuntaa koskevan yleiskaavoituksen jatkoksi keskustan eteläpuoleista merenrantavyöhykettä
koskevan Rannikon osayleiskaavan laadinnan vuonna 2007. Kaavaprosessin ehdotusvaiheessa lausuntoihin
ja muistutuksiin perustuen osayleiskaavasta esitettiin hyväksyttäväksi vain kaavan pohjoisosa, jonka Salon kaupunginvaltuusto
hyväksyi 23.1.2012. Rannikon osayleiskaavan eteläosan osalta kaavatyötä jatketaan tänä vuonna. Syynä
osayleiskaavan vaiheittaiseen käsittelyyn on mm. se, että alueen eteläosassa sijaitsevan Salo Seaport Oy:n satamahankkeen
suunnitelmat ovat laajentuneet ja muuttuneet kaavoitustyön kuluessa. Piensataman kehittämissuunnitelmat
vaativat uusia ja laajempia vaikutusten arviointeja, kuin osayleiskaavan alkuvaiheessa oli toteutettu. Myöskään satamaalueen
laajuus (kaavaehdotuksessa noin 13 ha, muistutuksessa toivottu pinta-ala 20 ha) ja satama-alueen toimintasuunnitelmat
vaativat vielä täsmennystä.
Yllä mainitun Rannikon osayleiskaavan käsittely kahdessa osassa tarkoittaa Salon piensataman osalta sitä, että ko.
alueella on voimassa tällä hetkellä Salon yleiskaava 2020, jossa on osoitettu kohdemerkinnällä satama-alue, nykyinen
piensataman käyttämä maa-alue LS-aluevarauksena (satama-alue) sekä tämän eteläpuolelle LV-aluevaraus (venesata-
11

ma- ja telakka-alue). Kevään 2012 aikana on aloitettu asemakaavan laatiminen Salo Seaportin omistamalle piensataman
nykyiselle maa-alueelle (2,4ha). Kaavan tarkoituksena on laatia satama-alueen kaava (LS), joka mahdollistaa myös
venetelakkatoimintaa palvelevien rakennusten rakentamisen.
5. Kehittämistarpeet
1. Liikennestrategia
Vuonna 2003 valmistuneessa Salon seudun liikennestrategiassa 2020 nostettiin esiin seuraavat liikennejärjestelmän
kehittämiskohteet tavaraliikenteen osalta:
• Meriniityn teollisuusalueen yhteydet etelään ja pohjoiseen kantatielle 52
• Yhteydet etelästä kantatieltä 52 itään ja pohjoiseen. Nykyisin tämä Salon kaupungin läpi kulkeva raskas liikenne
käyttää pääosin reittiä Mariankatu – Annankatu – Hämeenkatu.
• Raskaan liikenteen pysäköintipaikkojen puute Salo-Halikko taajamavyöhykkeellä
• Seudun alemman tieverkon kuntoon ja talvikunnossapitoon liittyvät ongelmat
• Rantaradan kapasiteetin puute rajoittaa tavarakuljetusten kasvua.
Kartta 3. Kantatie 52, Salon kohta, itäinen ohikulkutie ja eteläinen kehäkatu, yleissuunnitelma.
12

Liikennestrategiassa tieverkon suurena ongelmana on tunnistettu raskas liikenne Salon keskustassa. Läpikulkeva raskas
liikenne ei sovi keskustamaiseen liikenteeseen ja aiheuttaa sekä turvallisuusriskiä että melu- ja tärinähaittoja. Strategian
valmistumisen jälkeen keskustan läpikulkevaa raskasta liikennettä on rajoitettu ja sille on osoitettu kiertävät reitit
liikenneopastein. Kantatien 52 parantamista on suunniteltu linjaamalle se Salon ydinkeskustan itäpuolitse noin 7,5 km
matkalla sekä kääntämällä maantien 186 Kirjolankadun päähän. Parantamistoimenpiteillä on arvioitu turvattavan liikenteen
sujuvuus ja hyvä palvelutaso kantatiellä ja samalla Salon keskustan katuverkon kuormitus pienenee, jolloin erityisesti
raskaan liikenteen aiheuttama melu- ja päästöhaitat sekä tärinä vähenevät. Rakennettuna itäinen ohikulkutie ja
eteläinen kehäkatu palvelevat myös piensatamasta ja piensatamaan tuleva tavaraliikennettä ja parantavat piensataman
yhteyksiä pohjoiseen ja valtatielle.
2. Piensatama
Tällä hetkellä satama-alue on 2,4 hehtaaria, ja satamassa on yksi 40 metriä pitkä laituri. Salo Seaport Oy:n arvion mukaan
yhdellä laiturilla ja tämän hetken lastaus- ja purkaustehoilla läpikulkeva tavaravirta on maksimissaan 370 000 tonnia
vuodessa. Sataman läpikulkevaa tavaramäärää voidaan nostaa syventämällä satamaan johtava meriväylä sekä
investoimalla sataman kehittämiseen. Lisäksi satama-alueen koko tuottaa haasteita sataman pitäjälle.
Sataman voimakas kehittäminen vaatii selvästi laajemman maa-alueen, kuin nyt on käytössä. Salo Seaport Oy arvioi
satamatoimintojen tarvitsevan noin 23 hehtaarin alueen, jotta satamaa voidaan kehittää. Satama-aluetta on tarkoitus
kehittää vaiheittain. Ensimmäisen kehitysvaiheen osalta maa-alan tarve on noin 13 hehtaaria, joka on osoitettu tällä
hetkellä voimassa olevassa Salon yleiskaavassa 2020. Satama-alueelle tarvitaan mm. katettua varastointitilaa ja muita
investointeja, jotka Salo Seaport Oy:n mukaan ovat seuraavat:
Taulukko 2. Salo Seaport Oy:n investoinnit.
Investointi milj. €
Laiturit 1,0
Muut kiinteät rakenteet 0,7
Kentät, kadut, kunnallistekniikka 0,8
Rakennukset 2,2
Lastinkäsittelylaitteet 0,9
Turva- kulunvalvontajärjestelmät 0,1
Yhteensä 5,7
13

3. VÄYLÄN SYVENTÄMISEN VAIHTOEHDOT
1. Kannattavuuslaskelmat
Liikennevirasto on laatinut Salon meriväylän syventämisen kannattavuuslaskelman vuonna 2011. Laskelmassa on tutkittu
kahta eri vaihtoehtoista kulkusyvyyttä, 4,8 metriä ja 5,5 metriä. Väylän syventämisen kustannusarvio 4,8 metrin väylän
osalta on arvioitu olevan 3,9 milj. € ja 5,5 metrin väylän osalta 4,6 milj. € (vuoden 2010 hintataso). Piensataman suunnitelmat
lähivuosien investoinneiksi ovat yhteensä 6,5 milj. €. Näistä 2,4 milj. € on sellaisia, jotka liittyvät välittömästi väylän
syventämiseksi 4,8 metrin syvyiseksi. Vastaavasti 5,5 metrin väylän edellyttämät satamainvestoinnit ovat 2,7 milj. €
(Harri Kiviaho Salo Seaport Oy 28.2.2011). Kannattavuuslaskelmissa käytettävät kokonaisinvestoinnit ovat siten 4,8
metrin väylän osalta 6,3 milj. € ja 5,5 metrin väylän osalta 7,3 milj. €.
Taulukko 3. Väylän syventämisen ja sataman kehittämisen kokonaisinvestoinnit.
Investointi 4,8 metriä, milj. € 5,5 metriä, milj. €
Väylän syventäminen 3,9 4,6
Väylän syventämisen edellyttämät satamainvestoinnit 2,4 2,7
Väylän syventämisen investoinnit 6,3 7,3
Sataman muut suunnitellut investoinnit 3,8 3,8
Väylän syventämisen kokonaisinvestoinnit 10,1 11,1
Valtion osuus investoinneista 3,9 4,6
Sataman osuus investoinneista 6,2 6,5
Kannattavuuslaskelmat perustuvat Salo Seaport Oy:n antamiin liikenne-ennusteisiin vuodelta 2011. Liikenneennusteisiin
Salo Seaport Oy on kerännyt informaatiota teollisuuden tarvekartoituksen kautta. Salo Seaport Oy arvioi
sataman liikenteen kasvavan erityisesti energiapuun ja hakkeen tuonnissa sekä viennissä. Kuljetuskysynnän taustalla
ovat mm. Vapon Salon voimalaitoksen laajennussuunnitelma ja Kuusankoski Oy:n Salon terminaalihanke. Kuusankoski
Oy on perustamassa satamaan noin 10 000 m 2 ulkovarastoa ja lajitteluterminaalia kierrätysmateriaaleja ja haketta varten.
4,8 metrin syvän väylän kannattavuuslaskelmassa on käytetty taulukon 4 mukaista, Salo Seaport Oy:n laatimaa liikenneennustetta.
Määrä on annettu 1 000 tonneissa.
14

Taulukko 4. Salo Seaport Oy:n laatima liikenne-ennuste, joka on käytetty 4,8 metrin syvän väylän kannattavuuslaskelmassa.
hyötyvä liikenne liikenne 2010 ennuste 2015 ennuste 2020
kivimurske, vienti, Viro 16 10 10
lasimurske, vienti, Itämeri 30 40
turve, tuonti, Viro 15 40 60
puu, tuonti, Kotka 40 60
hake, tuonti, Venäjä 50 70
hake, vienti, Ruotsi 30 60
lannoitteet, tuonti, Venäjä 20 35
kuivalasti, vienti, Venäjä 40 60
kierrätysmateriaalit vienti ja tuonti, Itämeri 50 80
teollisuushiekka vienti ja tuonti, Itämeri 4 40 60
4,8 metrin väylä (VE1)
Kannattavuuslaskelmassa on käytetty Salo Seaport Oy:n liikenne-ennusteita vuosille 2015 ja 2020. Ennusteen mukaan
liikennemäärät kasvaisivat 350 000 tonniin vuonna 2015 ja 535 000 tonniin vuonna 2020 syventämällä kulkusyvyyttä 4,8
metriin. Hankkeen synnyttämät kuljetustaloudelliset hyödyt kannattavuuslaskelman mukaan olisivat vuonna 2015 0,33
milj. € ja vuonna 2020 noin 0,50 milj. € vuodessa. Lisäksi pieniä säästöjä saavutetaan alusliikenteen päästökustannuksissa.
Hankkeen hyöty-kustannussuhteeksi (HK-suhde) on liikenneviraston tekemän laskelman mukaan saatu 1,2.
5,5 metrin väylä (VE2)
Kannattavuuslaskelmassa on käytetty Salo Seaport Oy:n liikenne-ennusteita vuosille 2015 ja 2020. Ennusteen mukaan
liikennemäärät kasvaisivat 635 000 tonniin vuonna 2015 ja 1 075 000 tonniin vuonna 2020 syventämällä kulkusyvyyttä
5,5 metriin. Hankkeen synnyttämät kuljetustaloudelliset hyödyt kannattavuuslaskelman mukaan olisivat vuonna 2015
0,60 milj. € ja vuonna 2020 noin 1,0 milj. € vuodessa. Lisäksi pieniä säästöjä saavutetaan alusliikenteen päästökustannuksissa.
Hankkeen hyöty-kustannussuhteeksi (HK-suhde) on liikenneviraston tekemän laskelman mukaan saatu 1,9.
Ruopattava osuus olisi pidempi 5,5 metrin väylän osalta kuin 4,8 metrin. Teijolle tuleva 5,1 metrin väylä ei tarvitse toimenpiteitä,
jos väylä Teijolta Salon piensatamaan syvennetään 4,8 metrin syvyiseksi. Tällöin ruopattava matka olisi noin
4 merimailia. Jos Salon piensatamaan asti halutaan 5,5 metrin väylä, on ruopattavia osuuksia yllä mainitun lisäksi välillä
Förby-Teijo. Pohjatutkimusten mukaan Förby-Teijo -väyläosuudella on ainoastaan joitakin matalikkoja, ja suurin osa
väyläosuudesta on yli 5,5 metriä. Teijo-Salon piensatama väyläosuudella ruopattava määrä on hieman suurempi 5,5
metrin väylällä kuin 4,8 metrin.
Tätä raporttia tehdessä on noussut esiin myös väylän syventäminen 5,1 metriin. Väyläruoppauksen tarve lienee lähes
sama 4,8 metrin ja 5,1 metrin syventämisvaihtoehdoissa. Tästä syystä kannattavuus on perusteltua laskea myös 5,1
metrin vaihtoehdolla, jossa voidaan saavuttaa hyötyjä aluskoossa tai lastin määrässä verrattuna 4,8 metrin vaihtoehtoon.
Kannattavuuslaskelman mukaan molemmat tutkitut vaihtoehdot ja mahdollisesti myös 5,1 metrin vaihtoehto olisivat
yhteiskuntataloudellistesti kannattavia. Kannattavuuslaskelman suurimmat epävarmuustekijät liittyvät liikenne-ennusteen
toteutumiseen.
15

2. Liikenne-ennusteet
Tätä selvitystä varten pyydettiin Salo Seaport Oy:ltä huhtikuussa 2012 maksimi- ja minimiliikenne-ennusteet. Ennusteet
pyydettiin ajoittamaan kahteen ajankohtaan siten, että ennuste kolme vuotta syventämisen jälkeen sekä noin kymmenen
vuotta syventämisen jälkeen. Alla olevissa taulukoissa on esitetty Salo Seaport Oy:n tekemät arviot kuljetusmääristä
mini-, ja maksimivaihtoehdoissa kahtena ajankohtana, molemmilla väyläsyvyyksillä, ja eroteltuna tuotelajeittain.
Taulukko 5. Salo Seaport Oy:n liikenne-ennusteet huhtikuusta 2012, +3 vuotta syventämisen jälkeen minimi- ja maksimiennusteineen.
Kuljetusmääräennuste: väylän syventäminen +3 vuotta
Väyläsyvyys 4,8 m 5,5 m
arviot tonneissa Min (tn) Max Min Max
kivimurske, vienti, Viro 8 000 13 000 10 000 20 000
lasimurske, vienti, Itämeri 20 000 33 000 35 000 45 000
turve, tuonti, Viro 30 000 45 000 60 000 90 000
puu, vienti, Kotka 35 000 44 000 70 000 85 000
hake, tuonti, Venäjä 65 000 87 000 110 000 170 000
lannoitteet, tuonti, Venäjä 15 000 24 000 35 000 65 000
kuivalasti, vienti, Venäjä 20 000 40 000 55 000 70 000
kierrätysmateriaalit, vienti/tuonti, Itämeri 40 000 55 000 80 000 100 000
teollisuushiekka, vienti/tuonti, Itämeri 20 000 40 000 40 000 60 000
hake CCA, vienti, Saksa 15 000 23 000 25 000 40 000
vilja, vienti, Itämeri 8 000 14 000 20 000 30 000
kivihiili, tuonti, Itämeri 20 000 35 000
yhteensä 276 000 418 000 560 000 810 000
Lähiajan ennusteissa läpikulkeva tavaramäärä 4,8 metrin väylän osalta on 276 000 – 418 000 tonnia vuodessa. Vastaavasti
5,5 metrin väylän osalta vuosittaiset tonnit ovat 560 000 – 810 000.
16

Taulukko 6. Salo Seaport Oy:n liikenne-ennusteet huhtikuusta 2012, +10 vuotta syventämisen jälkeen minimi- ja maksimiennusteineen.
Kuljetusmääräennuste: väylän syventäminen + noin 10 vuotta
Väyläsyvyys 4,8 m 5,5 m
arviot tonneissa Min Max Min Max
kivimurske, vienti, Viro 8 000 13 000 20 000 30 000
lasimurske, vienti, Itämeri 35 000 45 000 65 000 90 000
turve, tuonti, Viro 50 000 60 000 90 000 90 000
puu, vienti, Kotka 51 000 63 000 80 000 90 000
hake, tuonti, Venäjä 117 000 140 000 170 000 200 000
lannoitteet, tuonti, Venäjä 30 000 38 000 60 000 80 000
kuivalasti, vienti, Venäjä 40 000 65 000 55 000 90 000
kierrätysmateriaalit, vienti/tuonti, Itämeri 65 000 85 000 80 000 100 000
teollisuushiekka, vienti/tuonti, Itämeri 45 000 63 000 40 000 90 000
hake CCA, vienti, Saksa 20 000 30 000 35 000 50 000
vilja, vienti, Itämeri 10 000 20 000 20 000 40 000
kivihiili, tuonti, Itämeri 35 000 45 000
yhteensä 471 000 622 000 750 000 995 000
Pitkänajan ennusteissa läpikulkeva tavaramäärä 4,8 metrin väylän osalta on 471 000 – 622 000 tonnia vuodessa. Vastaavasti
5,5 metrin väylän osalta vuosittaiset tonnit ovat 750 000 – 995 000.
Nykyisellä väylällä aluksen maksimilasti on noin 2 000 tonnia. Suunnitellun 4,8 metrin väylällä maksimilasti olisi noin
2 900 tonnia ja 5,5 metrin väylällä 3 000 – 5 000 tonnia aluksesta riippuen. Aluskoon lisäksi kuormattavan lastin määrä
vaikuttaa kuljetusmääräennusteisiin. 5,5 metrin väylää pitkin suuremmat alukset voivat tulla piensatamaan, joka mahdollistaa
uusien tuotelajien kuljetuksia, kuten kivihiilen tuonti.
17

Taulukko 7. Aluskäyntien määrä suhteutettuna kuljetusmääräennusteisiin.
Tonnimäärä (vuosi) Aluskäynnit 4,8 m Aluskäynnit 5,5 m Aluskäynnit 4,8 m Aluskäynnit 5,5 m
(vuodessa)
(vuodessa) (vko, keskiarvo) (vko, keskiarvo)
200 000 69 50 1,8 1,3
400 000 140 100 3,6 2,6
600 000 207 150 5,3 3,9
800 000 - 200 - 5,1
1 000 000 - 250 - 6,4
3. Takamaayhteydet
Salo Seaport Oy on arvioinut tuotelajikohtaisesti sataman kautta tulevan tai lähtevän rahdin suuntautumista tieverkolla.
Taulukko 8. Piensatamasta lähtevän rahdin suuntautuminen tieverkolla.
Materiaali Reitti satamaan
Kivimurske
Lasimurske
Vilja
CCA-kyllästetty hake
Raakapuu
Kuivalasti
Perniöstä Salon kautta satamaan ja Salon Korvenmäen teollisuusalueelta
satamaan. Ajallinen jakautuma, pääosin klo. 06-
18.
Pääosin Forssan alueelta, Somero-Halikon risteyksen tai Auran
kautta satamaan. Ajallinen jakautuma, pääosin klo. 06-18.
Salon talousalueen viljelijöiltä satamaan kaikilta ilmansuunnilta.
Väylän syventämisen jälkeen myös Perniön viljavarastolta
suoraan satamaan. Ajallinen jakautuma, pääosin klo. 06-18.
Tuuloksesta suoraan Auran ja Halikon kautta satamaan. Ajallinen
jakautuma, pääosin klo. 06-22.
Kemiön saaren ja koko Salon talousalueen metsänomistajilta
satamaan kaikilta ilmansuunnilta. Ajallinen jakautuma, pääosin
klo. 06-18.
Kuiva-ainetehtaalta Kiikalasta moottoritietä Halikon liittymästä
satamaan. Ajallinen jakautuma, pääosin klo. 06-16.
18

Satamassa siiloissa varastoitavat kuiva-aineet
Jalostettu teollisuushiekka
Kierrätysmateriaalit
Hake
Taulukko 9. Piensatamaan tulevan rahdin suuntautuminen tieverkolla
Materiaali Reitti satamaan
Polttoturve
Kivihiili
Hake
Raakapuu
Maanparannuskalkki
Etelä-Suomesta kaikilta ilmansuunnilta siilovarastoihin ajettava.
Ajallinen jakautuma, pääosin klo. 07-16. (myöhemmin
tapahtuva)
Salon alueelta eteläistä reittiä satamaan. Ajallinen jakautuma,
pääosin klo. 06-18. (myöhemmin tapahtuva)
Etelä-Suomesta kaikilta ilmansuunnilta. Ajallinen jakautuma,
pääosin klo. 06-18.(myöhemmin tapahtuva)
Satama-alueella valmistettu vientiin tarkoitettu hake. Ei kumipyöräkuljetuksia
lainkaan. (myöhemmin tapahtuva)
Satamasta Salon voimalaitokselle, Forssan voimalaitokselle ja
Porin voimalaitokselle. Forssaan ja Poriin Halikko-Aura kautta.
Ajallinen jakautuma, pääosin klo. 06-18.
Satamasta Salon voimalaitokselle, Forssan voimalaitokselle ja
Porin voimalaitokselle. Forssaan ja Poriin Halikko-Aura kautta.
Ajallinen jakautuma, pääosin klo. 06-18. (vaatii 5,5 metrin
väylä)
Satamasta Salon voimalaitokselle ja talousalueen voimalaitoksiin
sekä myös pienempiin laitoksiin. Jakelu kaikille ilmansuunnille.
Ajallinen jakautuma, pääosin klo. 06-18. (myöhemmin
tapahtuva)
Turun saaristosta ja Kemiön saaristosta. Varastointi satamaalueella.
Ei kumipyöräkuljetuksia lainkaan.
Satamasta Etelä-Suomen viljelijöille. Jakelu kaikille ilmansuunnille.
Ajallinen jakautuma, pääosin klo. 06-16.
19

Maanparannus lannoitteet
Kierrätysmateriaalit
Kartta 4. Keskeiset piensataman maantiekuljetusreitit mustalla.
Satamasta Etelä-Suomen viljelijöille. Jakelu kaikille ilmansuunnille.
Ajallinen jakautuma, pääosin 06-16. (myöhemmin
tapahtuva)
Etelä-Suomesta kaikilta ilmansuunnilta. Ajallinen jakautuma,
pääosin klo. 06-18. (myöhemmin tapahtuva)
20

4. VAIKUTUKSET
1. Liikenteeseen
Salon piensataman kautta kulkevan rahdin lähtö- tai määränpää arvioidaan olevan Salon seudulla. Tavaraliikenneennusteiden
mukainen kysyntä syntyy seudulla eikä sen arvioida vaikuttavan merkittäviä liikenteen siirtymiä satamien
välillä. Joten liikenteen vaikutuksia arvioidaan ainoastaan satamaperäisessä liikenteen kasvussa.
Rannikon osayleiskaavatyössä laadittu liikenneselvitys on arvioinut alueen liikennemäärää v. 2030. Tässä liikenneennusteessa
piensataman laajentaminen ja sen synnyttämää maantieliikennettä ei ole otettu huomioon. Osayleiskaavan
mukainen maankäytön lisäys Rannikon alueella aiheuttaa merkittävää liikennemäärän kasvua Merikulmantien pohjoispäässä.
Kokonaisajoneuvoliikenne Merikulmantien pohjoispäässä on tällä hetkellä noin 2 000 ajon./vrk ja ennustettu
kokonaisliikenne vuonna 2030 on noin 4 000 ajon./vrk. Liikenteen kokonaiskasvu tänä kahtenakymmenenä vuotena olisi
siten 100 %.
Liikenteen kasvu Merikulmantiellä piensataman kohdalla on ennusteen mukaan noin 20 %, tämän hetken 1 000 ajon./vrk
1 200 ajon./vrk vuoteen 2030 mennessä. Ennusteessa raskaan liikenteen kasvua ei ole eritelty. Tässä selvityksessä
raskaan liikenteen osuus myös ennustetilanteessa on arvioitu olevan noin 5 %. Merikulmantien pohjoispään liikenteen
kasvu syntyy pääasiassa uusista asuinalueista. Tästä näkökulmasta raskaan liikenteen 5 % osuus kokonaisliikennemäärästä
saattaa olla liian suuri, varsinkin kun tässä ennusteessa ei ole huomioitu mahdollista satamanliikenteen kasvua.
Piensataman kuljetusmääräennusteilla on suora yhteys satamaperäiseen, raskaan liikenteen määrään Merikulmantiellä.
Raskaan liikenteen ennustamiseen liittyvät epävarmuudet johtuvat pääasiassa piensataman kuljetusmääräennusteiden
epävarmuudesta ja tehdyistä oletuksista kuten keskimääräinen ajoneuvon kuorman suuruus.
Piensataman läpikulkevan tavaravirran rajoittava tekijä on lastaus- ja purkausteho. Salo Seaport Oy:n antamien lastaus-
ja purkaustehojen mukaan piensataman maksimikapasiteetti olisi noin 5 000 tonnia/vrk edellyttäen, että satama-alueen
investoinnit on toteutettu. Tämä tarkoittaa 140–280 rekkaa/vrk. Vaihteluväli riippuu siitä, onko näillä ajoneuvoilla kuorma
yhteen vai kahteen suuntaan ja myös kuorman suuruudesta. Todennäköisesti maakuljetusten toinen suunta ajetaan
tyhjänä. Käytännössä tätä teoreettista maksimikapasiteettia ei saavuteta. Tätä rajoittavat aikataulujen yhteensovittaminen,
satama-alueen koko ja muut häiriötekijät.
Taulukossa 10 on esitetty kuljetusmääräennusteita ja niistä johdettuja raskaan liikenteen ajoneuvomääriä tieverkolla.
Taulukossa esitetty raskaan liikenteen ajoneuvomäärä vuorokaudessa on suunta antava keskiarvo, joka perustuu vuoden
kokonaisrahtimääriin. Käytännössä ruuhkahuiput ajoittuvat ajankohtiin, jolloin alus on satamassa, ja tällöin raskas
liikenne on merkittävästi keskiarvoa suurempaa. Ruuhkahuippujen aikaan liikennemäärä lähenee piensataman sen
hetkisestä lastaus- ja purkukapasiteetin maksimista aiheutuvaa raskaan liikenteen määrää. Vastaavasti aluskäyntien
välillä raskas liikenne on merkittävästi keskiarvoa vähäisempää. Taulukossa raskasliikenne on huomioitu sekä meno-
että paluukuljetuksena.
21

Taulukko 10.
alusrahti vuodessa rekkaliikenne/vrk
270 000 tonnia 42
420 000 tonnia 66
550 000 tonnia 86
800 000 tonnia 125
Taulukoissa 11. ja 12. Salo Seaport Oy:n tavaraliikenne-ennusteista johdetut raskaan liikenteen määrät.
Ennuste vuonna +3v, tiellä 1824
Väyläsyvyys 4,8 m 5,5 m
arviot tonneissa Min Max Min Max
yhteensä 276 000 418 000 560 000 810 000
rekat/vrk
raskas liikenteen kasvu, kappa-
43 65 88 127
le/vrk 43 65 88 127
Taulukko 12.
Ennuste vuonna +10v, tiellä 1824
Väyläsyvyys 4,8 m 5,5 m
arviot tonneissa Min Max Min Max
yhteensä 471 000 622 000 750 000 995 000
rekat/vrk
raskas liikenteen kasvu, kappa-
74 97 117 156
le/vrk 74 97 117 156
Jos liikenne-ennusteet toteutuvat, raskaan liikenteen osuus maantiellä 1824 piensataman kohdalla olisi 8–18 % kokonaisliikennemäärästä.
Tällä hetkellä ko. maantiellä raskaan liikenteen osuus on noin 5 %. Vastaavasti raskaan liikenteen
osuus maantien pohjoispäässä olisi 6-9 % kokonaisliikennemäärästä. Nämä raskaan liikenteen osuuden kasvut kokonaisliikennemäärästä
ovat melko huomattavia. Toisaalta minimi- ja maksimiennusteista johtuvien liikennemäärien kasvun
ero on suuri. 995 000 tonnin tavaraliikenne-ennusteen mukainen raskas liikenne on lähes nelikertainen verrattuna
276 000 tonnin ennusteen mukaiseen raskaaseen liikenteeseen. Ennustetut raskaan liikenteen osuudet maantiellä 1824
ovat samaa suuruusluokkaa kuin raskaan liikenteen osuudet tällä hetkellä Varsinais-Suomen valtatieverkolla keskimäärin.
22

Kaavio 2. Rannikon osayleiskaavan mukainen liikenne-ennuste lisättynä piensataman maksimitavaraliikenne-ennusteen mukainen liikenteen kasvu
maantiellä 1824, yksikkönä raskaita ajoneuvoja / vuorokausi.
rekkaliikenne sataman kohdalla
rekkaliikenne pohjoispäässä
2. Elinkeinoelämään
0 50 100 150 200 250 300 350 400
VE2 2020
VE2 2015
VE1 2020
VE1 2015
Ei laajennusta
Salon seutukunta on valtioneuvoston päätöksellä 17.9.2009 nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Taustan tälle
päätökselle loi seudun nopeasti heikentynyt työllisyystilanne ja yksipuolinen elinkeinorakenne. Äkillisen rakennemuutoksen
statusta on jatkettu kestämään vuoden 2013 loppuun.
Salon elinkeinorakenne nojaa vahvasti vain yhteen toimialaan (ICT). Kuluvan vuoden aikana lähinnä Nokian ja sen alihankkijoiden
irtisanomiset vähentävät seudun työpaikkojen määrä. Tätä taustaa vasten kaikki avaukset uusien liiketoimintojen
sijoittumiseksi seudulle ja uudet avaukset, kuten Salo Seport Oy:n piensataman kehittäminen ovat Salon kaupungin
elinkeinorakenteen monipuolistumisen kannalta erittäin tärkeitä.
Kaupunki on kaavoittanut ja suunnitellut Korvenmäen kaatopaikka-alueen läheisyyteen Metsäjaanun yritysalueen. Alue
on profiloitu ympäristöliiketoiminnan yritysalueeksi, johon mm. kierrätysliiketoimintaa harjoittavia yrityksiä voi sijoittua.
Näille yrityksille piensataman läheisyys tuo selkeää kilpailuetua ja vaikuttanee myönteisesti ko. yritysten sijoittautumiseen.
Kehittyessään piensatama olisi merkittävä portti merikuljetuksissa Salon seudun teollisuudelle. Mikäli piensataman elinkeinovaikutukset
pystytään täysimääräisesti ulosmittaamaan, Salon kaupunki on arvioinut, että piensataman alueelle voi
sijoittua 5-7 yritystä, jotka synnyttäisivät yhteensä 50 uutta työpaikkaa.
23

3. Ympäristöön
Tässä selvityksessä ei ole arvioitu meriväylän syventämisen ympäristövaikutuksia. Näitä vaikutuksia tullaan arvioimaan
väylän syventämisen tarkemmassa suunnittelussa ja siihen liittyvissä lupaprosesseissa. Vaikka meriväylän syventämiseen
liittyvät ympäristövaikutukset ovat useimmiten negatiivisia, niin sillä saattaa olla myös positiivisia vaikutuksia, kuten
veden vaihtuvuuden paraneminen.
Takamaayhteyksien osalta kasvavalla tavaraliikenteellä tieverkolla on negatiivisia ympäristövaikutuksia. Toisaalta kasvun
suuruus suhteutettuna kokonaisliikennemääriin ja muuhun liikennemäärän kasvuun on pientä. Tässä selvityksessä
arvioidaan vaikutuksia, kuten ympäristövaikutuksia, liikennejärjestelmätasoisesti. Tällä tasolla arvioituna piensataman
takamaayhteyksien negatiiviset vaikutukset eivät ole merkittäviä.
Rahdin kuljettaminen vesitse on kestävämpi kuljetusmuoto, kuin maanteiden kumipyöräkuljetukset. Toisaalta kuljetusketjut
ovat yleensä intermodaalisia, jolloin käytetään useampia eri kuljetusmuotoja. Kestävän vesitiekuljetuksen kasvu Salon
piensatamaan kohdentaa Salon seudulla lisää piensatamasta johtuvaa kumipyöräliikennettä, joka lienee pääasiassa
siirtyvää eli on jostain muualta pois.
24

5. JOHTOPÄÄTÖKSET
Salon satama on tämän hetken toiminnan valossa ja nykyisillä kuljetusmäärillä arvioituna piensatama verrattuna Varsinais-Suomen
suurempiin satamiin, Naantaliin, Turkuun ja Uuteenkaupunkiin. Salon piensatama palvelee nykyisellä
kapasiteetilla ensisijaisesti lähialueella sijaitsevia yrityksiä, eikä kilpaile varsinaisesti maakunnan muiden satamien kanssa.
Sataman pienuus on sen valtti. Jos piensatama kehittyy, kuten Salo Seaport Oy on arvioinut, sillä on merkittäviä
positiivisia elinkeinovaikutuksia Salon seudulle.
Salo Seaport Oy:n arvioimissa kuljetusmääräennusteissa on merkittävää kasvua verrattuna nykyisiin kuljetusmääriin.
Jotta näihin tavoitteisiin voidaan päästä, vaatii se niin meriväylän syventämistä, kuin myös satama-alueen voimakasta
kehittämistä nykyisestä. Satama-alue vaatii investointeja ja nykyistä laajempaa maa-aluetta. Kuljetuskauden pidentäminen
nykyisestä mahdollistaa paremmat edellytykset kuljetusmäärien kasvulle.
Salo Seaport Oy on hakenut ympäristölupaa nykyisen piensataman toimintaan Etelä-Suomen aluehallintovirastolta elokuussa
2011. Aluehallintovirasto ei ole ratkaissut vielä asiaa (1.6.2012). Varsinais-Suomen ELY -keskus on antanut
lausunnon ympäristölupahakemukseen liittyen. ELY-keskus katsoo, että hakemuksessa tarkoitettu sataman toiminta
tulee arvioida ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) annetun lain mukaisessa menettelyssä. Tässä selvityksessä
ei arvioida YVA:n tarvetta. Mutta selvityksessä on esitetty Salo Seaport Oy:n arvioimia kuljetusmääräennusteita ja
niistä johdettuja liikennemääräennusteita ja näistä syntyviä vaikutuksia.
Liikenneviraston laatiman kannattavuuslaskelman perusteella yhteiskuntataloudellinen kannattavuus (H/K-suhde) on
parempi, jos meriväylä syvennetään 5,5 metriin. Investointikustannusten ero 4,8 metrin ja 5,5, metrin syventämisvaihtoehdoissa
on vain n. 15 %. 5,5, metrin väylä mahdollistaa suuremmat alukset, aluksilla suuremman lastin sekä avaa
isompien alusten myötä mahdollisuuden tuoda tai viedä uusia tuotelajeja. On huomioita, että väylän syventäminen vaatii
toteutuessaan myös merkittäviä investointeja satama-alueella. 5,5 metrin väylä vaatii kannattavuuslaskelman mukaan
2,7 milj. euron investoinnit satama-alueella.
Satamaperäisen raskaan liikenteen määrä perustuu kuljetusmääräennusteisiin. Koska kuljetusmäärien minimi- ja maksimiennusteiden
välillä on suuri ero, myös raskaan liikenteen ennusteissa on laaja skaala. Satamasta syntyvän liikenteen
kasvu ei ole merkittävää, jos tarkastellaan Salon seudun tieverkkoa kokonaisuutena. Koska sataman liikenne jakautuu
useille reiteille, ja liikenteen kasvu tapahtunee pitkän ajan kuluessa. Jos kuitenkin suurimmat kuljetusmääräennusteet
toteutuvat, niin yksittäisiä sujuvuusongelmia ja pullonkauloja syntynee.
Muusta maankäytöstä aiheutuva liikenteen kasvu luo paineita joka tapauksessa tieverkon kehittämiseen seudulla. Tämän
myötä syntyvä kehittäminen palvelee myös satamaperäisen liikenteen tarpeita. Salon seudun merkittävin tieverkon
kehittämisinvestointi, kantatien 52 parantaminen Salon kohdalla palvelee erityisen hyvin myös kasvavan satamaliikenteen
tarpeita.
Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset kohdistuvat maantielle 1824, Merikulmantie, Salon piensataman ja Kirjolankadun
välille. Rannikon osayleiskaavassa on ko. alueelle arvioitu muusta maankäytöstä kuin satamasta johtuvaa liikenteen
merkittävää kasvua. Riippuen suoraan kuljetusmääristä, satamaperäinen raskasliikenne lisää näitä ennustemääriä
entisestään. Ennusteiden mukaan maantielle 1824, Sataman kohdalla, raskaan liikenteen osuus olisi 8–18 % kokonaisliikennemäärästä
ja vastaavasti maantien pohjoispäässä 6-9 % kokonaisliikennemäärästä. Sataman liikenteellä on suurimmat
maankäytölliset vaikutukset Merikulmantiellä Viitannummen ja Viitanlaakson uusille asuinalueille. Jos sataman
maksimikuljetusmääräennusteet toteutuvat pitkällä aikavälillä, vaatinee se toimenpiteitä maantien1824 rakenteessa ja
25

päällystyksessä. Lisääntyvä raskasliikenne heikentää sataman ja Merikulmantien risteysalueen liikenneturvallisuutta.
Turvallisuuden parantamiseen maantielle on tehtävissä ensivaiheen kustannustehokkaita toimenpiteitä, kuten liikennemerkit,
nopeusrajoitus, näkemien parantaminen ja risteysalueen teiden leventäminen. Näitä toimenpiteitä on perusteltua
toteuttaa satama-alueen muun kehittämisen yhteydessä. Lisäksi Merikulmantien ja Kirjolankadun liittymän toimivuus
heikkenee liikennemäärien lisääntyessä. Liittymän parantaminen sisältyy itäisen ohikulkutien ja eteläisen kehäkadun
toimenpidekokonaisuuteen.
Tässä selvityksessä arvioidut liikennejärjestelmävaikutukset puoltavat Salon piensatamaan johtavan meriväylän syventämistä.
Tästä näkökulmasta meriväylän syventämisen jatkosuunnittelua ja vesiluvan valmistelua on perusteltua jatkaa.
26