Vanha tiilikasarmi otettiin hyötykäyttöön Kohti vihreää - Senaatti ...
18.06.2013 • Views
Share Embed Flag

Vanha tiilikasarmi otettiin hyötykäyttöön Kohti vihreää - Senaatti ...

Vanha tiilikasarmi otettiin hyötykäyttöön Kohti vihreää - Senaatti ...

Vanha tiilikasarmi otettiin hyötykäyttöön Kohti vihreää - Senaatti ...

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
senaatti.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

<strong>Vanha</strong> <strong>tiilikasarmi</strong> <strong>otettiin</strong> <strong>hyötykäyttöön</strong> <strong>Kohti</strong> <strong>vihreää</strong> toimistoa Upseerikerhon uusi elämä<br />

Työympäristön<br />

kehittämisessä<br />

visuaalisuus on osa<br />

kokonaisuutta<br />

kontrahti<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen sidosryhmälehti 2·2008

4 <strong>Vanha</strong> <strong>tiilikasarmi</strong> <strong>otettiin</strong><br />

<strong>hyötykäyttöön</strong><br />

9 Aktiivisesti asiakkaan lähellä<br />

Olavi Hiekka johtaa Länsi-<br />

Suomen aluetta.<br />

10 Toimitilojen ympäristövaikutus<br />

on merkittävä<br />

12 Maailma paremmaksi toimisto<br />

kerrallaan<br />

WWF:n Green Offi ce<br />

antaa selkeät pelisäännöt<br />

ympäristökuormituksen<br />

vähentämiseksi.<br />

17 Elinkaariajattelua<br />

suodatukseen<br />

Suodatinten tarjouskilpailussa<br />

pääpaino asetettiin elinkaariajattelulle,<br />

ei yksikköhinnoille.<br />

18 On väliä miltä näyttää<br />

Myös julkisten tilojen olisi<br />

Reetta Ripatin mielestä<br />

kiinnitettävä huomiota toimiston<br />

visuaalisuuteen.<br />

21 Pinnalla<br />

Innovatiivinen puumuovikomposiitti<br />

tuo tyyliä ja<br />

kestävyyttä terassille.<br />

22 Upseerikerhon uusi elämä<br />

26 Kolumni, Unto Eskelinen<br />

27 Ammattilaisen valinnat<br />

28 Esittelyssä Hyrylän<br />

varuskunta-alue<br />

30 Uutiset<br />

34 Resumé<br />

2 kontrahti 2·2008<br />

Kontrahti 2·2008 Sisältö<br />

4 <strong>Vanha</strong>lle <strong>tiilikasarmi</strong>lle<br />

uusi käyttö<br />

22<br />

Puolustushallinto sai modernin<br />

Palvelukeskuksen.<br />

Upseerikerho<br />

remontoitiin MMM:lle<br />

Ministeriön uusissa tiloissa korjattiin<br />

vain se, mikä oli pakko.<br />

© Jari Härkönen<br />

10<br />

Ekoteko<br />

toimitiloja<br />

kehittämällä<br />

Riitta Juutilainen ja<br />

Anne Sundqvist opastavat<br />

tehokkaaseen<br />

tilojen käyttöön.

© Johanna Kannasmaa<br />

© Jari Härkönen<br />

Pääkirjoitus<br />

Hyvä ekologia on<br />

hyvää ekonomiaa<br />

Vuosia on puhuttu ympäristösuojelusta ja luonnonvarojen loppumisesta.<br />

Uhkakuvat suurista luonnonmullistuksista ilmaston lämpenemisen vuoksi on<br />

saanut ihmiset pelkäämään ja ajattelemaan tulevaisuutta. Elämme erikoista aikaa.<br />

Muutoksen tuulet ovat puhaltamassa, sillä ihmiskunta on sittenkin herännyt<br />

ajattelemaan tekemistensä vaikutuksia.<br />

Aikaisemmin ympäristöasioita pidettiin ”hömpötyksenä” ja yritysten viherpesuna<br />

imagon kirkastamiseksi. Nykyään hyvä ympäristöasioiden hoito on jokaisen yrityksen<br />

olemassaolon peruselinehto. Lopultakin on ymmärretty, että hyvä ekologia on<br />

myös hyvää ekonomiaa.<br />

Myös <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt on uusien haasteiden edessä. Kuten olemme mediasta<br />

havainneet, energiankulutus ja tuottamistavat ovat suuremman kiinnostuksen<br />

kohteena kuin koskaan aikaisemmin. Kansalliset ja kansainväliset velvoitteet vaikuttavat<br />

toimintaamme, ja energiankulutusta on saatava vähäisemmäksi kaikissa<br />

rakennuksissamme. Tämä ei välttämättä ole helppoa, koska rakennuskantamme<br />

on hyvin moninainen, kuten ovat asiakkaittemme tarpeetkin.<br />

Pystyykö <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt vastaaman haasteeseen energiankulutuksen<br />

vähentämiseksi?<br />

Kyllä pystyy, sillä meillä on osaamista tarvittavien muutosten aikaansaamiseksi.<br />

Olemme tehneet yhteistyösopimuksen WWF:n kanssa Green Offi ce -palvelun<br />

edistämiseksi edistämisek asiakkaittemme parissa sekä itse sitoutuneet siihen.<br />

Lisäksi toimitilojen suunnittelupalvelun avulla voimme huomat-<br />

tavas tavasti vähentää toimintamme ympäristövaikutusta. Toimivat ja<br />

tilatehokkuudeltaan tilate<br />

hyvät tilat ovat mitä parhainta ekologiaa ja<br />

ekonomiaa. ekon Korkea käyttöaste sekä tilatehokkuus, energiatehokkuus,<br />

hokk kiinteistöjen keskeinen sijainti ja motivoitunut henki-<br />

lök lökunta – miten tällä yhtälöllä voisimme epäonnistua?<br />

Unohdetaan se asenne, ettei omilla valinnoilla olisi<br />

merkitystä. Teemme nimittäin joka päivä useita valintoja,<br />

joilla on merkitystä ympäristönkuormitukseen. Isojenkin<br />

päätösten takana on se sama ihminen, joka tekee pieniä<br />

ratkaisuja jokapäiväisessä arjessa samojen arvojensa<br />

mukaan kuin työelämässä. Meillä on mahdollisuus<br />

jäädä historiaan sukupolvena, joka muuttaa maailman<br />

asennemuutoksella.<br />

© Jari Härkönen<br />

Aurinkoista kesää odotellessa<br />

Juha Kortesalmi<br />

Ympäristöasiantuntija<br />

kontrahti 2·2008 3

Rakennus numero 10 seisoo jykevänä<br />

Hämeenlinnassa Suomen kasarmin<br />

kulttuurihistoriallisessa ympäristössä.<br />

Vuosisadan alun punatiiliseen miehistörakennukseen<br />

on peruskorjattu<br />

modernit tilat Puolustushallinnon<br />

Palvelukeskukselle.<br />

Virpi Hopeasaari<br />

<strong>Vanha</strong> <strong>tiilikasarmi</strong><br />

<strong>otettiin</strong> <strong>hyötykäyttöön</strong><br />

4 kontrahti 2·2008

Puolustushallinnon Palvelukeskus on uusi palveluyksikkö,<br />

joka on syntynyt valtionhallinnon talous- ja henkilöstöhallinnon<br />

kehittämisen myötä. Palvelujen ja hallinnon<br />

saatavuuden, tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi<br />

hajautettujen virastojen hajautetusti tuotettuja toimintoja on<br />

yhtenäistetty ja keskitetty.<br />

»Puolustushallinnon Palvelukeskus tuottaa puolustushallinnon<br />

virastoille henkilöstö- ja taloushallinnon volyymipalveluita<br />

kuten palkanlaskentaa, ostoreskontran palveluja ja maksatuksia.<br />

Voimme palvella muitakin valtionhallinnon virastoja. Puolustusvoimien<br />

ja puolustusministeriön lisäksi asiakkaanamme<br />

on myös ulkoasiainhallinto», kertoo Palvelukeskuksen johtaja<br />

Helena Lappalainen.<br />

Uusi yksikkö on toiminut Hämeenlinnassa kesäkuusta<br />

2005 lähtien. Ensimmäiset tilat kaupungin keskustassa<br />

jäivät kuitenkin pieniksi ja Palvelukeskus joutui toimimaan<br />

kolmesta eri osoitteesta käsin. Suomen kasarmin peruskorjatuissa<br />

tiloissa Palvelukeskus toimii ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan<br />

saman katon alla.<br />

Runkovalmis rakennuskohde<br />

Puolustushallinnon Palvelukeskuksen uudet tilat sijaitsevat<br />

komeassa punatiilisessä kasarmirakennuksessa, joka on<br />

peräisin vuodelta 1913. Se on ehtinyt majoittaa vuosien<br />

varrella niin venäläisiä kuin suomalaisiakin sotilaita, etenkin<br />

tykistörykmenttejä.<br />

kontrahti 2·2008 5<br />

© Jari Härkönen

Puolustushallinnon Palvelu keskuksen johtaja<br />

Helena Lappalainen oli tiiviisti mukana<br />

perus korjaus hank keessa. »Unettomia öitä ei<br />

tullut, vaikka aikataulu oli tiukka. Yhdessä<br />

suunnit telu tiimin kanssa ideointi sen sijaan<br />

oli erittäin innostavaa.»<br />

Viimeiset varusmiehet palvelivat rakennuksessa vuonna<br />

1973. Sen jälkeen tiloja käytettiin enää varastona. Vuodesta<br />

1977 lähtien rakennus on seissyt tyhjillään.<br />

Kun <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt ehdotti rakennuksen peruskorjaamista<br />

Puolustushallinnon Palvelukeskuksen tarpeisiin, rakennuksesta<br />

oli käytännöllisesti katsoen pystyssä vain ulkoseinät.<br />

Sisäpinnat oli vuosien kuluessa ehditty purkaa työllistämistöinä<br />

lähes kokonaan, mikä osoittautui onnenkantamoiseksi<br />

peruskorjaushankkeen kannalta.<br />

»Rakennuksen runko oli tukeva ja vankka, lisäksi rakennuksessa<br />

oli melko hyväkuntoinen konesaumattu peltikatto.<br />

Myös ulommaiset vanhat ikkunat olivat vielä hyvässä käyttökunnossa.<br />

Hanketta oli helppo lähteä viemään eteenpäin, kun<br />

se oli valmiiksi ikään kuin runkovaiheessa», kertoo arkkitehti<br />

Johanna Virsu, joka johti hankkeen suunnittelua rakennutta-<br />

6 kontrahti 2·2008<br />

jakonsulttina toimineen Puolustushallinnon rakennuslaitoksen<br />

edustajana.<br />

Selkeät tarpeet ja tavoitteet<br />

Puolustushallinnon Palvelukeskuksen tarpeet ja rakennuksen<br />

tarjoamat edellytykset kohtasivat hankkeessa hyvin.<br />

»Kun käyttäjätarpeet olivat tiedossa heti alusta saakka,<br />

etene minen oli selkeää. Rakennukseen pystyttiin helposti<br />

toteut tamaan alkuperäisten majoitustilojen huonejaon mukaan<br />

käyttä jien toivomat avonaiset ja vuorovaikutteiset tilat», kertoo<br />

Virsu.<br />

»Avotoimisto oli lähtökohtamme alusta saakka, sillä siitä<br />

oli kokemuksia jo edellisissä tiloissa. Myös valtionhallinnon<br />

palvelukeskuskonseptiajattelu perustuu avokonttoritoimintaan.<br />

Erityistarpeina meillä oli hissin saaminen rakennukseen sekä<br />

riittävän suurien arkistotilojen toteuttaminen», kertoo Helena<br />

Lappalainen.<br />

Käyttäjätarpeiden lisäksi myös kohteen kulttuurihistorialliset<br />

arvot piti ottaa huomioon. Vaikka rakennuksella ei ole<br />

varsinaista suojelumerkintää kaavassa, Museovirasto on määritellyt<br />

koko Suomen kasarmin alueen kulttuurihistoriallisesti<br />

arvokkaaksi kohteeksi.

»Julkisivultaan rakennus säilytti entisen ilmeensä. Ainoastaan<br />

vanhat rapautuneet puu-ulko-ovet korvattiin uusilla<br />

lasiovilla», kertoo Virsu.<br />

Hyvää vuorovaikutusta<br />

Haastavinta hankkeessa oli tiukka aikataulu, joka kuitenkin<br />

pysyi kurissa samoin kuin budjettikin. Hankesuunnittelu alkoi<br />

huhtikuussa 2006, toteutussuunnittelu käynnistyi elokuussa<br />

2006 ja helmikuussa 2007 alkoi rakentaminen. Uusiin tiloihin<br />

Puolustushallinnon Palvelukeskus pääsi muuttamaan jo marraskuun<br />

lopussa 2007.<br />

»Suunnitteluvaihe oli tiivis ja nopea, mutta Puolustusvoimat,<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt ja tuleva tilojen käyttäjä toimivat<br />

tehokkaasti yhteen ja tekivät nopeita päätöksiä. Myös arkkitehtisuunnittelusta<br />

vastannut Arkkitehtitoimisto Lasse<br />

Kosunen Oy piti tiiviisti yhteyttä tulevaa käyttäjään», kertoo<br />

Virsu.<br />

Koko hankkeen etenemistä helpotti lisäksi se, että sisäpuolelta<br />

puretusta rakennuksesta tiedettiin melko tarkkaan, mitä<br />

se sisältää eikä eteen tullut rakentamisen aikana suuria yllätyksiä.<br />

Pääurakoitsijana hankkeessa toimi korjausrakentamiseen<br />

erikoistunut Rakennus Oy Paanurakenne.<br />

© Kaikki kuvat Jari Härkönen<br />

<strong>Vanha</strong>najan tunnelmaa<br />

»Tietotekniikka on integroitu<br />

näkymättömästi työpisteisiin.»<br />

Muutaman kuukauden käytössä olleet uudet tilat ovat silmiinpistävän<br />

viehättävät. Uuden ajan tapa tehdä työtä on istutettu<br />

luontevasti vanhaa tunnelmaa henkivään rakennukseen.<br />

Entisten majoitustilojen jykevät tiilipylväät raamittavat<br />

avotoimiston avaraksi, mutta silti intiimiksi ja rauhalliseksi<br />

kokonaisuudeksi. Tietotekniikka on integroitu näkymättömästi<br />

työpisteisiin ja valon annetaan kulkea näyttävästi vanhoista<br />

ruutulasi-ikkunoista läpi koko tilan.<br />

»Vanhojen sosiaali- ja varastotilojen paikalle on voitu sijoittaa<br />

meidän sosiaali- ja varastotilamme. Varsinaisia toimistohuoneita<br />

on muutama ja ne on sijoitettu luontevasti rakennuksen<br />

päätyihin», kuvailee Lappalainen.<br />

Tunnelmantuojaksi on jätetty esiin vanhaa punaista tiiliseinää.<br />

Entisajan käsintehdyissä tiilissä näkyy aikakautensa<br />

sormenjälkiä aivan konkreettisina painaumina. Yläkerroksen<br />

neuvottelutila on saanut Helge-nimensä tiiliin jääneen vanhan<br />

kaiverruksen mukaan.<br />

Pääosin vanhat tiiliseinät ovat saaneet päälleen kuultorappauksen<br />

ja maalin, jotta pölyä keräävien tiilipintojen allergisoivat<br />

vaikutukset estettäisiin. Tunnelmaa rakennukseen tuovat<br />

myös vanhat graniittiset portaat. Kaunis takorautakaide on<br />

kontrahti 2·2008 7

Kasarmirakennuksen vanha<br />

tunnelmallinen puuovi on<br />

saanut sijansa taide-esi neenä<br />

perus korjat tujen tilojen<br />

aulassa.<br />

kuitenkin joutunut antamaan esteettisyydessään hiukan periksi<br />

työturvallisuudelle: kaidetta on korotettu vastaamaan nykyajan<br />

vaatimuksia.<br />

Tilaa tuleviin tarpeisiin<br />

Helena Lappalaisen mukaan tilat ovat sekä viihtyisät että<br />

toimivat.<br />

»Upouudet siistit tilat lisäävät työviihtyvyyttä ja tekevät<br />

työskentelystä tehokkaampaa ja miellyttävämpää. Uudelle<br />

organisaatiolle on myös tärkeää saada luotua yhtenäistä tiimihenkeä.<br />

Siinä hyvin toimivat tilat tulevat avuksi.»<br />

Lappalainen arvostaa myös tiloihin jäänyttä kasvunvaraa.<br />

Nyt Palvelukeskuksen 124 henkilöä mahtuvat tiloihin ongelmitta,<br />

mutta muuntojoustavuutta löytyy. Esimerkiksi neuvotteluhuoneiden<br />

seinäratkaisut antavat mahdollisuuden muuntaa<br />

tiloja helposti myös työpistekäyttöön.<br />

Todellinen aarre on yläkerran ullakkotila, joka toistaiseksi<br />

toimii vain talotekniikan läpikulkuväylänä. Tarvittaessa työskentelytiloja<br />

voidaan laajentaa myös sinne upeiden vanhojen<br />

kattoparrujen alle. <br />

8 kontrahti 2·2008<br />

© Jari Härkönen © Vesa-Matti Väärä<br />

Puolustus ja turvallisuus -toimiala<br />

on suurin asiakasryhmä Olavi<br />

Hiekan luotsaamalla Länsi-<br />

Suomen alueella.

Aktiivisesti<br />

asiakkaan lähellä<br />

Virpi Hopeasaari<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen organisaatio uudistuksen myötä<br />

muodostettua uutta Länsi-Suomen aluetta johtaa<br />

Olavi Hiekka. Myös Puolustushallinnon Palvelukeskuksen<br />

uudet tilat kuuluvat Hiekan alueeseen.<br />

Länsi-Suomen alue ulottuu Ahvenanmaalta<br />

Varsinais-Suomen ja Satakunnan kautta<br />

Kanta-Hämeeseen saakka. Päätoimipaikka on<br />

Turku. Toinen toimipiste sijaitsee Hämeenlinnassa.<br />

»Alue on integroitunut hyvin yhteen.<br />

Kiinteistö päälliköt toimivat kuten ennenkin ja<br />

kiinteistöjen rutiiniasiat hoituvat tuttuun tyyliin.<br />

Asiakkuuksien hoito tapahtuu Turusta ja johtava<br />

asiantuntija toimii kiinteistöpäällikköjen apuna<br />

esimerkiksi uusia tilaratkaisuja tarjottaessa»,<br />

Olavi Hiekka kertoo.<br />

Olennaista ei Hiekan mukaan ole organisaatio<br />

sinänsä vaan se, että asiakkaille tarjottavat palvelut<br />

toimivat hyvin.<br />

»Tarjoamme asiakkaillemme aktiivisesti uusia<br />

ratkaisuja. Jokaisessa kohteessa pyrimme olemaan<br />

entistä voimakkaammin läsnä asiakkaiden toiminnoissa<br />

ja tarpeissa.»<br />

Mukana muutoksessa<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen asiakkaina Länsi-Suomen alueella ovat<br />

muun muassa yliopistot ja korkeakoulut, vankilat, poliisi-,<br />

vero-, oikeus- ja puolustushallintoa. Suurin yksittäinen asiakas<br />

on Turun yliopisto.<br />

Tyypillistä on puolustus- ja turvallisuussektorin merkittävä<br />

rooli. Alueella on useita suuria varuskuntia ja paljon vankiloita.<br />

Esimerkiksi Turun uusi vankila on yksi suurimmista kohteista<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen mittakaavassa.<br />

»Myös läänihallinnon lähivuosien suuret muutokset näkyvät<br />

toiminnassamme, onhan alueellamme kaksi suurta hallintokaupunkia.<br />

Hallintouudistuksen tilamuutostarpeisiin vastataan<br />

aktiivisesti ja huolella.»<br />

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Jokioisissa<br />

on yksi Kanta-Hämeen suurista asiakkaista. Myös sen toiminnassa<br />

on edessä muutoksia, joiden hallinta on Länsi-Suomen<br />

alueelle tärkeä haaste.<br />

»Oma lukunsa ovat yliopistomaailmaan tulossa olevat<br />

muutokset. Emme vielä tiedä niiden käytännön vaikutuksia,<br />

mutta joka tapauksessa ne koskettavat meitä voimakkaasti»,<br />

arvioi Hiekka.<br />

Kiinteistöjä joka lähtöön<br />

Kaikkiaan Länsi-Suomen alueella on 2 455 kiinteistöä: uusia,<br />

vanhoja, pieniä ja suuria.<br />

»Joukossa ovat esimerkiksi <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen vanhimmat<br />

arvorakennukset Maaherran makasiini ja hovioikeuden<br />

rakennus eli Akatemiatalo Turussa. Suuri ylpeydenaiheemme<br />

on vuoden hankkeeksi valittu Merivoimien Esikunnan kasarmirakennus.<br />

Uusinta rakennuskantaa edustavat Turun vankila ja<br />

ICT-talo.»<br />

Hiekka pitää alueensa rakennuskantaa suhteellisen hyväkuntoisena.<br />

Alueella kuitenkin tunnistetaan ja tunnustetaan<br />

myös tiettyjen huonommassa kunnossa olevien rakennusten<br />

ongelmat, esimerkiksi sisäilma-asiat, joiden edessä työtä tehdään<br />

Hiekan mukaan nöyränä ja vakavuudella.<br />

Liikuntaa, musiikkia ja Leijonia<br />

Valmistuttuaan maanmittariksi Teknillisestä korkeakoulusta<br />

Hiekka työskenteli 13 vuotta maanmittauslaitoksen palveluksessa<br />

muun muassa Vaasassa. Seuraava 13 vuoden rupeama kului<br />

kiinteistöarvioinnin ja toimitilavälityksen tehtävissä. Vuonna<br />

2004 Hiekka siirtyi <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen palvelukseen.<br />

»Tämä paikka tuntuu hyvältä ja omalta. Tämän putken<br />

pituutta en lähde enää ennustamaan», Hiekka naurahtaa.<br />

Mielenkiintoisen työn ohella Hiekan elämän täyttää perhe<br />

ja vanhan kotitalon maille Sauvoon rakennettu vapaa-ajan<br />

asunto. Omakotiasumisesta lasten kasvamisen myötä luopuneelle<br />

se tarjoaa sopivasti puuhaa.<br />

Hiekan sydäntä lähellä ovat myös Lions Club -toiminta ja<br />

liikunta. Hän pelaa tennistä, sauvakävelee ja pyöräilee.<br />

»Vaimon kanssa olemme klassisen musiikin suurkuluttajia.<br />

Siihen Turussa on hyvät mahdollisuudet.» <br />

kontrahti 2·2008 9

Toimitilojen<br />

ympäristövaikutus<br />

on merkittävä<br />

Tuija Holttinen<br />

Jokainen yksittäinen ihminen ja työyhteisö kuormittaa<br />

käyttäytymisellään ympäristöä. Yllättävän paljon<br />

ympäristökuormitukseen voi vaikuttaa tarkastelemalla<br />

toimitilojen käyttöä. Tilojen tarkkaan mietityllä käytöllä<br />

tehdään ympäristöteko; ekologisinta ja vastuullisinta on<br />

olla rakentamatta uutta ja käyttää sen sijaan nykyisiä<br />

tiloja ja resursseja tehokkaammin.<br />

10 kontrahti 2·2008<br />

Sitran toimialajohtaja Seppo<br />

Junnila on tutkinut toimitilojen<br />

tehokkaan käytön merkitystä organisaation<br />

ympäristökuormituksessa. Hän<br />

toteaa, että tietotyötä tekevien palveluorganisaatioidenympäristökuormituksesta<br />

yli puolet muodostuu toimitilojen<br />

käytöstä.<br />

Kuormitus muodostuu käytettävien<br />

tilojen kokonaislaajuudesta, niiden<br />

rakentamisesta, käytöstä ja ylläpidosta.<br />

Tästä energiankulutus on noin kolme<br />

neljäsosaa. <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt on siis<br />

tilantarjoajana merkittävässä asemassa,<br />

kun lähdetään pohtimaan, miten ympäristökuormitusta<br />

voitaisiin alentaa.<br />

Energian säästö on myös<br />

taloudellista säästöä<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen Toimistot-toimialalla<br />

johtavana asiantuntijana toimiva<br />

Riitta Juutilainen kertoo kestävän kehityksen<br />

tavoitteiden kuuluneen <strong>Senaatti</strong>kiinteistöjen<br />

toimintaan jo pitkään.<br />

Ympäristönäkökohdat huomioidaan<br />

tilatarpeen ja tilojen suunnittelussa,<br />

niiden toteutuksessa ja ylläpidossa.<br />

»<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen ympäristöohjelmissa<br />

yksi tavoite on energiankulutuksen<br />

vähentäminen, ja tähän tavoittee-<br />

© Johanna Kannasmaa

Info<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen keinoja<br />

ympäristö vaikutusten pienentämiseksi:<br />

Ympäristöasioita hallitaan ISO 14001:2004 -standardin<br />

mukaisesti laaditun ja sertifi oidun ympäristöjärjestelmän<br />

avulla. Ympäristöjärjestelmän keskeiset<br />

tavoitteet ovat nykyisen kiinteistökannan energiankulutuksen<br />

vähentäminen, uudisrakennus- ja<br />

perus korjaushankkeiden ympäristöominaisuuksien<br />

parantaminen ja jätehuoltojärjestelyjen kehittäminen<br />

Työympäristön optimaalisen laajuuden määrittäminen:<br />

Optimaze.net<br />

Strategialähtöinen tavoitteenasettelu ja muutosjohtaminen:<br />

Strategia lähtöisen työympäristökehittämisen<br />

palvelu<br />

Työympäristöjen toteuttaminen ekologisen rakennuttamisen<br />

prosessin kautta<br />

Ympäristönäkökulman huomioiminen kiinteistönhoidossa<br />

ja kunnossapidossa<br />

Yhteistyö käyttäjien kanssa esim. WWF:n Green<br />

Offi ce -palvelun käyttöönotto<br />

Jatkuva parantaminen ympäristö järjestelmän,<br />

kehitys- ja tutkimushankkeiden kautta <br />

seen vaikuttaa luonnollisesti asiakkaan<br />

toiminta kiinteistössä. Ympäristöasiathan<br />

ovat jokaiselle ihmiselle henkilökohtainen<br />

haaste. Valtiohallinnon organisaatioille<br />

se on myös osa hallitusohjelmassa<br />

nimettyjä vaatimuksia».<br />

Juutilainen muistuttaa, ettei energian<br />

säästäminen ole pelkkää energian kulutuksen<br />

vähentämistä, vaan se tuottaa<br />

samalla myös taloudellista säästöä. Ekologia<br />

ja ekonomia kulkevat pitkälti käsi<br />

kädessä. Usein sama ratkaisu palvelee<br />

molempia tavoitteita.<br />

Tilojen käyttöaste toimii mittarina<br />

Kun tietotyötä tekevien organisaatioiden<br />

tilojen käyttöasteita on tutkittu, on huomattu,<br />

että työpisteiden käyttöaste on<br />

Evata Pöyryn tutkimusten mukaan keskimäärin<br />

46 prosenttia. Lisäksi keski määrin<br />

27 prosenttia on tilapäisesti ilman käyttäjää<br />

ja 27 prosenttia on koko naan poissa<br />

toimistolta. Oma työpiste onkin monella<br />

tyhjänä merkittävän osan työpäivästä ja<br />

-viikosta. Tyhjänä olevia tiloja kuitenkin<br />

valaistaan, lämmitetään, jäähdytetään ja<br />

ylläpidetään lähes samalla tavalla kuin<br />

tehokkaassa käytössä olevia.<br />

Työympäristökehittämisen asiantuntija<br />

Anne Sundqvist tutkii ja hakee<br />

»Haluamme haastaa asiakkaamme tekemään meidän<br />

kanssamme yhteistyössä vielä kestävämpiä ratkaisuja», sanovat<br />

Riitta Juutilainen ja Anne Sundqvist.<br />

päivittäisessä työssään<br />

erilaisia näkökulmia ja<br />

ratkaisuja työympäristöjen<br />

kehittämiseen.<br />

Työhön liittyy myös<br />

selkeä ympäristönäkökulma.<br />

Hän sanoo, että<br />

ympäristökuormituksen<br />

tarkastelussa on olennaista<br />

tarkentaa energiankulutuksen<br />

seurannan<br />

mittareita.<br />

»Tyypillisesti järjestelmät<br />

raportoivat<br />

energiankulutusta kiinteistössä<br />

kuutiota kohti.<br />

Asiantuntijat osaavat<br />

tulkita kuutiotietoja.<br />

Kun tätä tietoa tulkitaan asiakkaiden<br />

muiden toimitilojen mittareiden mukaan<br />

neliöille, saadaan uutta, ymmärrettävämpää<br />

tietoa. Energiankulutus tulkittuna<br />

käytössä olevan tilatehokkuuden<br />

perusteella yksilötasolle osoittaa, mikä<br />

vaikutus tulee siitä, käyttääkö kiinteistöä<br />

iso vai pieni henkilömäärä.»<br />

Vaikka parempi tilatehokkuus edellyttää<br />

tehokkaampaa ja modernimpaa<br />

ilmastointi- ja jäähdytystekniikkaa, kokonaisenergiataloudellisesti<br />

se on lopulta<br />

kuitenkin edullisin ratkaisu. Esimerkiksi<br />

eräässä pilottianalysoinnissa päädyttiin<br />

karkean laskennan perusteella havaintoon,<br />

jonka mukaan sama mikä pätee<br />

liikenteen päästöissä kimppa-autoilua ja<br />

yksityisautoilua verrattaessa, pätee myös<br />

rakennuksen energiankulutukseen.<br />

Käyttäjämäärien kasvaessa kiinteistön<br />

energiankulutus kasvaa; käyttäjää kohden<br />

energiankulutus kuitenkin oleellisesti<br />

vähenee.<br />

»Esimerkkitapauksessa tutkittiin<br />

tilarakenteen muuttumisen ja työpistekohtaisen<br />

tilankäytön tehostumisen<br />

vaikutusta ilmastonmuutokseen. Hiilidioksidipäästöissä<br />

mitattuna säästöä syntyi<br />

useita satoja kiloja työntekijää kohden<br />

vuositasolla arvioituna. Tämä kerrotta-<br />

essa koko organisaation henkilömäärällä<br />

päästiin huikeisiin lukuihin, joilla on<br />

paitsi ympäristö- myös taloudellista<br />

vaikutusta», Sundqvist kertoo.<br />

Kiinteistön energiankulutus tulee<br />

siis jakaa käyttäjämäärällä. Erot kiinteistöjen<br />

välillä ovat merkittäviä riippuen<br />

myös siitä, kuinka paljon rakennuksessa<br />

on isoja yksittäisiä huoneita ja auloja<br />

verrattuna vaikkapa yhteisöllisempään<br />

työympäristöön, jossa on haettu myös tilankäytön<br />

optimointia. Käyttäjämäärien<br />

kasvaessa ja käyttöasteiden parantuessa<br />

ollaan myös ympäristövaikutukseltaan<br />

järkevämmissä ratkaisuissa.<br />

»Hienoa olisi, jos olisi olemassa helppoja<br />

työkaluja, joilla jokainen työntekijä<br />

voisi arvioida elämänsä kokonaisympäristövaikutusta<br />

niin työ- kuin vapaa-ajan<br />

ratkaisuissa. Miksei voisi jopa toteuttaa<br />

henkilökohtaisella tasolla päästökauppaa?<br />

Työnantajat voisivat myös tarjota<br />

mahdollisuuksia henkilökohtaisiin<br />

valintoihin tai vaihtoehtoisesti valmiiksi<br />

mietittyjä arvopohjaisia ratkaisuja esimerkiksi<br />

työtilojen paikan, mitoituksen,<br />

teknisten ominaisuuksien ja yhteyksien<br />

suhteen – joilla kaikilla olisi selkeä yhteys<br />

ympäristöasioihin.»<br />

Yhteistyöllä kestäviin ratkaisuihin<br />

Sekä Sundqvist että Juutilainen korostavat<br />

kuitenkin, että kaikki on lopulta<br />

kiinni kiinteistössä toimivan asiakkaan<br />

omista linjauksista ja päätöksistä. <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt<br />

tarjoaa osaamista, tutkimuksia<br />

ja työvälineitä, mutta asiakas itse<br />

on oman toimintansa ja organisaationsa<br />

asiantuntija, joka päättää juuri heille<br />

sopivasta ratkaisusta ja etenemistavasta.<br />

»Me tuomme erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja<br />

työympäristönäkökulmasta. Asiakas<br />

lisää tähän arvionsa oman toimintansa<br />

näkökulmasta ja valitsee itselleen<br />

oikean ja sopivan, jonka me yhteistyössä<br />

toteutamme», Riitta Juutilainen ja Anne<br />

Sundqvist sanovat. <br />

kontrahti 2·2008 11

Maarit Seeling<br />

Green Offi ce -palvelu ohjaa arjen ekotekoihin<br />

Maailma paremmaksi<br />

toimisto kerrallaan<br />

WWF Suomi ja <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt lyöttäytyivät yhteen toimistojen<br />

ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Green Offi ce -palvelu antaa<br />

selkeät pelisäännöt, joilla pienentää ihmisen jättämää ekologista jalanjälkeä.<br />

12 kontrahti 2·2008<br />

© Pia Holm

Tuntuuko tutulta: työpaikan<br />

jokainen kone ja laite on joka hetki<br />

täydessä käyttövalmiudessa? Toimiston<br />

jokaisessa huoneessa on täysi valaistus<br />

– myös niissä, joissa kukaan ei ole?<br />

Tuleeko tulostettua turhaan? Entä miten<br />

on jätteiden lajittelun laita? Päätyvätkö<br />

paperit, paristot ja kahvipurut samaan<br />

pussiin?<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt tarjoaa asiakkailleen<br />

nyt ensimmäisenä toimitilavuokraajana<br />

ympäristöasioita edistävää Green<br />

Offi ce -palvelua. Se allekirjoitti asiaa<br />

koskevan yhteistyösopimuksen WWF<br />

Suomen kanssa tammikuussa 2008.<br />

»Omia tapojaan hiukan muuttamalla<br />

jokainen pystyy vaikuttamaan ympäristönsä<br />

hyvinvointiin. Kun pieniä puroja<br />

on tarpeeksi, niistä kertyy iso virta»,<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen ympäristöasiantuntija<br />

Juha Kortesalmi huomauttaa.<br />

Kaksivuotisen yhteistyösopimuksen<br />

tarkoituksena on edistää Green Offi ce<br />

-palvelun käyttöönottoa valtionhallinnossa.<br />

Green Offi ce -kriteerien tavoitteena<br />

on muun muassa konkreettisesti<br />

vähentää toimistotyöstä syntyvien<br />

kasvihuonepäästöjen määrää. Samalla<br />

työpaikat voivat saavuttaa säästöjä materiaali-<br />

ja energiakustannuksissa.<br />

Sopimuksen mukaisesti WWF<br />

tuottaa palvelun ja <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt<br />

edistää sen käyttöönottoa omien asiakaskontaktiensa<br />

kautta, muun muassa<br />

tarjoamalla neuvonta-apua toiminnan<br />

käynnistämisessä tai olemalla mukana<br />

sopimusneuvotteluissa.<br />

»Hyvää asiaa kannattaa edistää»,<br />

Kortesalmi summaa yhtiön päätöstä olla<br />

mukana hankkeessa.<br />

Energiakulut alas<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöillä on päätökselleen<br />

painavat perustelut. Juha Kortesalmi<br />

muistuttaa Green Offi ce -hankkeen<br />

tukevan <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen jokapäi-<br />

»<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt on<br />

ottanut ympäristö- ja yhteiskunta<br />

vastuuasiat uuden<br />

strategiakautensa keskeiseksi<br />

päämääräksi.»<br />

Aulis Kohvakka, toimitusjohtaja<br />

väiseen toimintaan kuuluvia yhteiskuntavastuutavoitteita<br />

sekä ylipäänsä<br />

pyrkimystä vähentää energiankulutusta<br />

kiinteistöissään.<br />

»Meidän on muututtava vastataksemme<br />

asiakkaidemme ja toimintaympäristömme<br />

vaatimukseen. Vähentämällä<br />

energiankulutusta voimme osaltamme<br />

olla mukana ilmastonmuutostalkoissa.<br />

Green Offi ce -kriteerien käyttöönotto<br />

työelämässä tuo asian henkilötasolle,<br />

käytännön tekemiseen toimistomaailmassa.<br />

Tavoitteena tietysti on, että tätä<br />

kautta ihmiset ymmärtävät, että heidän<br />

kontrahti 2·2008 13

Info<br />

Mikä on Green Offi ce?<br />

WWF:n Green Offi ce on toimistoille suunnattu ympäristöpalvelu.<br />

Sen avulla työpaikat voivat sekä vähentää ympäristökuormitustaan<br />

että saavuttaa säästöjä materiaali- ja energiakustannuksissa.<br />

Samalla se ohjaa jokaista arjen ekotekoihin.<br />

WWF luovuttaa Green Offi ce -tunnuksen käyttöoikeuden<br />

toimistolle, jonka ympäristöohjelma täyttää tietyt kriteerit.<br />

Toimistojen tulee muun muassa valita keskuudestaan Green<br />

Offi ce -vastaava, laatia ympäristöohjelma, kierrättää ja lajitella<br />

jätteet, säästää energiaa ja siten vähentää hiilidioksidipäästöjä,<br />

lisätä henkilöstönsä tietämystä ympäristöasioissa sekä<br />

sitoutua ympäristöasioittensa jatkuvaan parantamiseen.<br />

Palveluun liittymisen jälkeen toimistolla on vuosi aikaa<br />

saada ympäristöjärjestelmänsä valmiiksi. WWF tarkastaa<br />

Green Offi ce -toimistot säännöllisesti.<br />

Lisätietoja www.wwf.fi<br />

© Pia Holm<br />

14 kontrahti 2·2008<br />

Tähän mennessä Green<br />

Offi ce -kriteerit on täyttänyt<br />

yli 80 organisaatiota.<br />

Jukka Liede<br />

omilla tekemisillään ja valinnoillaan on<br />

merkitystä niin työpaikoilla kuin kotonakin»,<br />

Kortesalmi sanoo.<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen laajaan asiakaskuntaan<br />

kuuluvat kaikki valtionhallinnon<br />

merkittävät toimijat. Rakennuksia on yli<br />

11 000. Yhteensä se tekee<br />

runsaat kahdeksan miljoonaa<br />

neliömetriä.<br />

»Toteutuessaan Green<br />

Offi ce -palvelun vaikutus on<br />

mittava. Ympäristöasioiden<br />

lisäksi sillä on lisäksi selkeää<br />

taloudellista merkitystä, joten palvelun<br />

käyttöönotto tukee myös valtion tuottavuustavoitteita»,<br />

Kortesalmi sanoo.<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen asiakkaat ovat<br />

hänen mukaansa ottaneet hyvin vastaan<br />

ajatuksen vihreämmästä toimistosta.<br />

Hanke on lähtenyt etenemään nopeammin<br />

kuin mitä alussa edes suunniteltiin.<br />

Kortesalmi aistii viimevuotisten leutojen<br />

talvien myötä virinneen ilmastonmuutoskeskustelun<br />

osaltaan muuttaneen

ihmisten asenteita myönteiseksi<br />

asialle.<br />

»Kysyntä ja tarjonta kohtaavat Green<br />

Offi ce -järjestelmässä poikkeuksellisen<br />

hyvin. Oikeastihan tämä on myös<br />

toimintojen tehostamista», Kortesalmi<br />

toteaa.<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt on ottanut<br />

myös omaan käyttöönsä Green Offi ce<br />

-palvelun. Tavoitteena on, että sen kaikki<br />

13 toimipistettä saavat vaatimusten täyttämisestä<br />

kertovan merkin ensi vuoden<br />

loppuun mennessä. <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöillä<br />

on jo käytössään ISO 14001 -sertifi oitu<br />

ympäristöjärjestelmä, jonka osaksi Green<br />

Offi ce -palvelu sopii.<br />

Ympäristöasiat on muutoinkin nostettu<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen toiminnassa<br />

tärkeysjärjestyksen kärkeen.<br />

»<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt on vahvasti<br />

mukana ilmastonmuutoksen torjunnassa<br />

ja ottanut ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasiat<br />

uuden strategiakauden keskeiseksi<br />

päämääräksi», toimitusjohtaja<br />

Aulis Kohvakka <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöistä<br />

toteaa.<br />

Kiinnostus kasvanut huimasti<br />

WWF Suomen Green Offi ce -päällikkö<br />

Helka Julkunen kertoo toimistojen kiinnostuksen<br />

palvelua kohtaan kasvaneen<br />

muutamassa vuodessa huimasti. Kun<br />

hanketta käynnistettiin, tavoitteena oli<br />

saada mukaan kahdeksan uutta organisaatiota<br />

vuosittain. Nyt yksistään tämän<br />

vuoden maaliskuun loppuun mennessä<br />

Green Offi ce -tunnuksen oli saanut jo<br />

20 uutta toimistoa.<br />

»Tähän mennessä kriteerit on täyttänyt<br />

yli 80 organisaatiota. Lisäksi vuoroaan<br />

odottaa suuri joukko yrityksiä, joissa tarkastusta<br />

ei ole vielä tehty tai jotka eivät<br />

ole vielä läpäisseet sitä. Mukaan on tullut<br />

paljon isoja yrityksiä ja kokonaan uusia<br />

toimialoja. Joka tapauksessa määrä on yli<br />

odotustemme», Julkunen iloitsee.<br />

Jokaisella Green Offi ce -yrityksellä<br />

on oma ympäristöohjelma, jonka toteu-<br />

tumista seurataan vuosittain. Ohjelmaan<br />

on kirjattu toimenpiteet, vastuuhenkilöt<br />

ja aikataulut niin energian säästöön, liikkumisesta<br />

aiheutuvan ympäristökuormituksen<br />

vähentämiseen kuin materiaalien<br />

käytön tehostamiseenkin.<br />

»Ihmiset ovat nyt toden teolla heränneet<br />

ilmastonmuutokseen ja haluavat<br />

tehdä asioille jotain. Samoin Itämeren<br />

tila ja jäätiköiden sulaminen puhuttelevat.<br />

Yleinen tietoisuus ympäristöongelmista<br />

on kasvanut», Julkunen arvioi.<br />

Hän tähdentää, että omilla teoilla<br />

on aivan ratkaiseva vaikutus tilanteen<br />

muuttamisessa.<br />

»Otetaan esimerkiksi vaikkapa<br />

tietokoneiden ja muiden laitteiden stand<br />

by -toiminnot. Jos luopuisimme niistä,<br />

voisimme säästää sähköä noin 250 000<br />

kerrostaloasunnon kuluttaman määrän.<br />

Kyse on asenteesta», Julkunen sanoo.<br />

Green Offi cen suosion yhdeksi syyksi<br />

hän arvioi sen helppouden. Palvelu<br />

tarjoaa valmiin ympäristöohjelmapohjan,<br />

kontrahti 2·2008 15

jota on helppo työstää omien tarpeiden<br />

mukaan edelleen ilman mittavia koulutusjärjestelyjä.<br />

»Järjestämme myös noin neljä kertaa<br />

vuodessa verkostotapaamisia. Ne ovat<br />

olleet hyvin suosittuja. Tapaamisissa<br />

vaihdetaan ajatuksia ja kokemuksia<br />

tietystä teemasta. Samalla osallistujat<br />

näkevät, mitä muissa toimipaikoissa on<br />

tehty ja miten niissä on edetty», Julkunen<br />

kertoo. <br />

Info<br />

Toimiston 10<br />

ekotehokkuutta<br />

parantavaa ohjetta:<br />

1. Käytä sähköistä tiedonhallintaa<br />

paperin asemesta aina kun voit.<br />

2. Aktivoi energiansäästöasetukset<br />

tietokoneeseesi ja muihin laitteisiin.<br />

Ei juhlavalaistusta arkena.<br />

3. Käytä <strong>vihreää</strong> sähköä tai hanki<br />

vihreitä sertifi kaatteja.<br />

4. Järjestä liikematkojen sijaan<br />

video- tai puhelinneuvotteluja.<br />

Välttämättömien lentomatkojen<br />

aiheuttamat hiilidioksidipäästöt<br />

voi kompensoida.<br />

5. Harrasta hyötyliikuntaa työmatkoilla<br />

tai käytä julkisia kulkuvälineitä.<br />

6. Anna liikelahjaksi ja aloitepalkkioksi<br />

palveluita tavaran sijaan.<br />

7. Kuluta harkiten, käytä uudelleen,<br />

kierrätä! Lajittele toimiston jätteet.<br />

8. Käytä ekologisia toimistotarvikkeita<br />

kuten kierrätettäviä mustekasetteja,<br />

uusiomuovikalvoja ja<br />

täytettäviä kyniä.<br />

9. Viherrä hankinnat. Suosi vuokraamista<br />

ja leasing-sopimuksia.<br />

10. Sovella ympäristöystävällisiä<br />

toimintatapoja myös vapaaajallasi.<br />

<br />

16 kontrahti 2·2008<br />

Lähde: WWF Suomi<br />

Verohallinnon Green Offi ce -palvelun sopimus allekirjoitettiin<br />

maaliskuussa. Kuvassa WWF Suomen pääsihteeri Timo Tanninen<br />

(vas.), verohallinnon pääjohtaja Mirjami Laitinen sekä verohallinnon<br />

hallintojohtaja Kari Huhtala.<br />

Verohallinto näyttää mallia<br />

Verohallinto lähti ensimmäisenä valtion hallinnon yksikkönä mukaan<br />

Green Offi ce -yhteistyöhön. Tavoitteena on, että kaikki verohallinnon<br />

toimipaikat saavat Green Offi ce -merkin vuoden 2011 loppuun mennessä.<br />

Tämän vuoden aikana palvelun on ottamassa käyttöön neljä yksikköä.<br />

Verohallituksen pääjohtaja Mirjami Laitinen tunnustaa, ettei vero hallinto<br />

liittynyt palveluun pelkästään vihreyden takia; toinen yhtä merkit tävä puoli<br />

asiaa ovat tavoiteltavat kustannussäästöt.<br />

»Olemme jo jonkin aikaa kiinnittäneet huomiota omiin toimintatapoihimme.<br />

Paperia kuluu aika surutta muistioihin ja monisteisiin, monistushuoneet<br />

uhkuvat lämpöä ja kokoushuoneisiin unohtuvat yleensä valot, kun<br />

niistä poistutaan. Aika moni on ruvennut samanaikaisesti miettimään, onko<br />

tämä kaikki tosiaan välttämätöntä. Päätimme, että on korkea aika ryhtyä käyttämään<br />

tervettä talonpoikaisjärkeä», Laitinen toteaa.<br />

Uudet tuulet alkoivat puhaltaa, kun verohallinnon Jyväskylän yksikön<br />

muutti uusiin toimitiloihin runsas vuosi sitten. Yksikössä päätettiin muuton<br />

myötä ryhtyä kiinnittämään aikaisempaa parempaa huomiota toiminnan<br />

ympäristövaikutuksiin.<br />

»Ajattelimme, että miksei saman tien tehdä samanlaiset linjavedot koko<br />

hallintoon, kun yhdessä yksikössä kuitenkin jo toimitaan ympäristöperiaatteiden<br />

edellyttämällä tavalla. Nyt tarkoituksemme on, että kestävän kehityksen<br />

periaatteista tulee osa arkipäiväistä toimintaamme.»<br />

Verohallinnossa on 23 verotoimistoa, seitsemän yritysverotoimistoa ja<br />

Konserniverokeskus sekä 100 muuta palvelupistettä. Verohallinnon henkilöstömäärä<br />

on noin 6 000 henkeä.<br />

»Yksikkömme ovat hajallaan ympäri Suomea, joten matkustelemme<br />

myös paljon. Nyt tarkoitus on samalla miettiä, miten yhteydenpitoa voisi<br />

tehostaa muilla tavoin», Mirjami Laitinen kertoo. <br />

© Antonin Halas

Koska <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt haluaa viedä ympäristöasiat juhlapuheista<br />

käytäntöön, se uskaltautui tiettävästi maailmallakin<br />

ainutlaatuiseen ilmanvaihtosuodattimien tarjouskilpailuun. Siinä<br />

pain<strong>otettiin</strong> elinkaariajattelua suodattimien yksikköhintojen sijaan.<br />

Marjo Tiirikka<br />

Elinkaariajattelua<br />

suodatukseen<br />

Julkisen sektorin hankintakilpailuissa<br />

voittaa pääsääntöisesti halvin<br />

tar jous. <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen, Puolustushal<br />

lin non rakennuslaitoksen sekä Helsingin<br />

yliopiston yhteisessä suodattimien<br />

tarjous kilpailussa haettiin puolestaan elinkaaritaloudellisesti<br />

edullisimpia suo dattimia.<br />

Tähän päästiin laskemalla kolmen<br />

vuoden suodatuksen kustannus LCCelinkaarikustannusten<br />

laskentaohjelmalla.<br />

»Kyse ei siis ollut suodatinten vaan<br />

suodatuksen tarjouskilpailusta», talotekniikan<br />

asiantuntija Teppo Malm<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöistä täsmentää.<br />

Laskentaohjelma ottaa huomioon valittuna<br />

aikana suodattimien hankintakustannuksien<br />

lisäksi valitun suodattimien<br />

aiheuttaman sähköenergian kulutuksen.<br />

»Hyvä, hiukan kalliimpi suodatin<br />

saattaa tulla energiataloudellisesti<br />

© Camfi l Oy<br />

ajateltuna lopulta kuitenkin edullisimmaksi.»<br />

Laskentaohjelman käytöllä halutaan<br />

parantaa hankintayksiköiden rakennusten<br />

energiataloutta ja auttaa niitä sekä<br />

omien yhteiskuntavelvoitteiden että<br />

valtion asettamien energian säästötavoitteiden<br />

saavuttamisessa.<br />

»Mietimme pitkään, uskallammeko<br />

hankkeeseen lähteä. Suodatintoimittajat<br />

markkinoivat energiataloudellisia ratkaisuja,<br />

mutta laskentaohjelmien tasosta ja<br />

käytön laajuudesta emme olleet varmoja.<br />

Ilmoituksen perusteella kyselyjä tilattiin<br />

kahdeksan ja tarjouksia saimme lopulta<br />

kolme.»<br />

Tarjouskilpailussa voiton nappasi<br />

Camfi l Oy, joka on yksi maailman<br />

suurim mista ilmansuodattimien valmistajista.<br />

Sopimuskausi alkoi helmikuussa<br />

Liikenneruuhkissa, ulkoilmasuo<br />

dattimissa ja ihmisten<br />

keuhkorakkuloiden pinnalla on<br />

miljardeja pakokaasuhiukkasia.<br />

ja päättyy tammikuun loppuun 2011.<br />

Lisäksi varataan yksi optiovuosi. Kaikkiaan<br />

hankinnan arvo on noin 900 000<br />

euroa vuodessa.<br />

Tarjoukseen sisältyy myös olemassa<br />

olevien kohteiden suodatinvalintojen<br />

laskentaa LCC-ohjelmalla sekä huoltohenkilökunnan<br />

koulutusta. Ilmanvaihdon<br />

suodatintekniikkaa käsitteleviä koulutustilaisuuksia<br />

järjestetään kaikkiaan<br />

yhdeksän eri puolilla Suomea.<br />

Koko jalanjälki mukaan<br />

Tyypillisessä toimistorakennuksessa<br />

ilmastoinnin osuus sähköenergian kokonaiskulutuksesta<br />

on noin kolmannes,<br />

josta puolestaan suodatuksen osuus on<br />

10–50 prosenttia.<br />

»Suurimmat vuokralaisemme maksavat<br />

sähkön itse. Tällöin säästö menee<br />

suoraan heidän pussiinsa.»<br />

Ilmanvaihtosuodattimien tarjouskilpailussa<br />

ei ollut kuitenkaan kyse pelkästään<br />

taloudellisista seikoista vaan paljon<br />

laajemmasta kokonaisuudesta.<br />

Teppo Malm uskoo, että seuraavassa<br />

vaiheessa tarjouspyynnöissä on mukana<br />

jo suodattimien hävitys. Tulevaisuudessa<br />

tullaan ottamaan huomioon suodattimen<br />

luontoon jättämän jälki kokonaisuudessaan<br />

valmistuksesta, kuljetuksesta<br />

ja käytöstä hävittämisestä aiheutuvaan<br />

kuormitukseen asti.<br />

»Kilpailutustavalla pyrimme ohjaamaan<br />

suodattimien kehitystä energiataloudellisimpiin<br />

ratkaisuihin. Lisäksi<br />

viestitämme selvästi, mitä tulevaisuudessa<br />

tulemme suodattimilta vaatimaan»,<br />

Teppo Malm kertoo. <br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen käytännön<br />

mu kai sesti on ilmastonvaihtosuodattimien<br />

kilpailu tuk sen aineisto kaikkien saatavilla.<br />

Lisätietoja: Teppo Malm p. 040 544 2201,<br />

teppo.malm@senaatti.fi<br />

kontrahti 2·2008 17

© Juha Myllymäki<br />

On väliä<br />

miltä näyttää<br />

18 kontrahti 2·2008

Nykyisin työtila on paljon muutakin kuin vain paikka tehdä töitä.<br />

Fyysisen ympäristön avulla viestitään yrityksen arvoista, mutta<br />

sen avulla voidaan myös tehostaa liiketoimintaa. Arkkitehti<br />

Reetta Ripatti pohtii työkseen, miten tämä tehdään.<br />

Kun asiakas astuu yrityksen ovesta<br />

sisään, hän voi heti tehdä päätelmiä<br />

sen toimintatavoista ja arvoista.<br />

»Niin ulkopuolisille vierailijoille kuin<br />

henkilökunnalle itselleenkin fyysinen<br />

tila on yrityksen näkyvin osa, joten sille<br />

täytyy laittaa painoarvoa. Toiminnalle<br />

on luotava arvoisensa puitteet», sanoo<br />

Pöyry Evata Oy:n johtava konsultti<br />

Reetta Ripatti.<br />

Visuaalisuus on tärkeä osa kokonaisuutta,<br />

koska se heijastaa organisaation<br />

arvoja ja vaikuttaa mielikuvaan yhteisöstä.<br />

Se, mitä valinnoilla viestitään, vaikuttaa<br />

myös sisäisesti yksilöiden omaan<br />

käsitykseen työyhteisöstään.<br />

Reetta Ripatin mukaan on jo oivallettu,<br />

että julkisuuskuvaan vaikuttavaa<br />

brändiä ja imagoa ei voi erottaa omaksi<br />

alueekseen vaan kaikki vaikuttaa kaikkeen.<br />

Ne kulkevat käsi kädessä sekä toiminnan<br />

että sisustusratkaisujen kanssa.<br />

Tyylikäs sisustaminen ei ole pörssiyhtiöiden<br />

yksinoikeus vaan julkisenkin<br />

sektorin olisi Ripatin mielestä panostettava<br />

visuaalisiin seikkoihin. Kun suuret<br />

ikäluokat lähtevät eläkkeelle, julkisyhteisöiden<br />

pitää olla houkutteleva vaihtoehto<br />

osaajista kilpailtaessa.<br />

»Nuori polvi on tottunut tekemään<br />

töitä yleensä toisentyyppisissä tiloissa<br />

kuin esimerkiksi perinteisessä virastoympäristössä.<br />

Nuorille osaajille yrityksen<br />

ulkoinenkin houkuttelevuus ja mielikuvat<br />

yrityksestä ovat tärkeitä.»<br />

Pöyryn työympäristönkehittäjät<br />

ovatkin nostaneet vaikutuksellisuuden<br />

yhdeksi työympäristön tuloksellisuuden<br />

mittariksi. Tällä tarkoitetaan tapaa, jolla<br />

fyysinen ympäristö, yrityskuva ja brändi<br />

tukevat organisaation ydintoiminnan<br />

tavoitteita tai esimerkiksi käynnissä<br />

olevaa organisatorista muutosta ja kehitettävää<br />

toimintakulttuuria.<br />

Tiloja voidaan arvioida luonnollisesti<br />

myös tilakustannuksilla ja niiden<br />

optimoinnilla. Tuloksellisuutta voidaan<br />

mitata lisäksi tehostavuudella eli ydinliiketoiminnan<br />

tehostamisen ja keskeisten<br />

prosessien virtaviivaistamisen kautta<br />

tuotetulla lisäarvolla.<br />

Tilat kustannuksesta voimavaraksi<br />

Jos toimitilat nähtiin ennen lähinnä<br />

pakollisena menoeränä yrityksen<br />

liiketoiminnassa, nyt työympäristö on<br />

mahdollista muuttaa kustannuksesta<br />

voimavaraksi.<br />

Marjo Tiirikka<br />

kontrahti 2·2008 19<br />

© Juha Myllymäki

»Julkisenkin sektorin on syytä<br />

panostaa visuaalisuuteen.»<br />

Huolellinen tekninen suunnittelu<br />

takaa toimitiloille pidemmän elinkaaren<br />

ja pienemmät käyttökustannukset.<br />

Hyvin toimiva fyysinen työympäristö<br />

auttaa työntekijöitä työskentelemään<br />

tehokkaammin.<br />

»<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen hankkeissa<br />

olemme yhdessä verkostokumppaniemme<br />

kanssa porautuneet prosessien<br />

kehittämiseen. Tukemalla kehitettyjä<br />

prosesseja optimaalisella fyysisellä työympäristöllä<br />

työnteko on tehostunut ja<br />

sitä kautta organisaation tuottavuuskin<br />

on parantunut.»<br />

Monesti suuret toiminnan muutokset<br />

liitetään uusiin toimitiloihin muuttamisen<br />

tai tilojen peruskorjauksen yhteyteen,<br />

jolloin organisaatiotakin voidaan<br />

keikauttaa uuteen uskoon. Jos yritys-<br />

tai johtamiskulttuurista halutaan esimerkiksi<br />

osallistuvampaa ja näkyvämpää,<br />

voidaan päätyä tätä tukevaan monitilatoimistoon.<br />

»Työympäristön kehittämistä voidaan<br />

käyttää hyödyksi laajempienkin<br />

muutosten jalkauttamisessa. Avainsana<br />

on nykyisin paitsi toiminnan ja tilojen<br />

muuntojoustavuus myös henkilöstön<br />

muutosvalmius jatkuvasti kehittyvässä<br />

toimintaympäristössä.»<br />

Tilakeskeisestä toimintalähtöiseksi<br />

Kun Reetta Ripatti 10 vuotta sitten<br />

alkoi keskittyä työssään työympäristön<br />

kehittämiseen, työn lähtökohtana olivat<br />

tilat ja niiden tarjoamien mahdollisuuksien<br />

hyödyntäminen. Esimerkiksi Hot<br />

desking -ajatusmallin mukaan työpisteet<br />

vaihtuivat työn mukana ja avotoimistoon<br />

siirtymisen perusteena oli tilankäytön<br />

tehokkuusajattelu.<br />

Nyt ajattelu on siirtynyt toimintalähtöiseksi<br />

ja oleellisinta on tapa, jolla<br />

organisaatio toimii. Työympäristön<br />

kehittäjät sukeltavat yhä syvemmälle<br />

yritysten strategioihin ja ydinprosessei-<br />

20 kontrahti 2·2008<br />

hin. Suurennuslasin alle asetetaan lisäksi<br />

tavoitetila eli se, mihin suuntaan organisaatiota<br />

ollaan viemässä.<br />

»Ennen mietittiin, millainen tila<br />

tukisi yrityksen toimintaa. Nyt pohditaan,<br />

miten paljon lisäarvoa tilan käyttö<br />

voisi yritykselle tuottaa ja miten tilat<br />

saadaan parhaiten tukemaan yrityksen<br />

tavoitteita», Ripatti tiivistää.<br />

Valtionhallinnossa ja kuntasektorilla<br />

toimintamallit ovat Reetta Ripatin<br />

mukaan yksityissektoria jäykempiä.<br />

Perinteet vaikuttavat sitkeästi, koska<br />

työntekijät ovat usein olleet pitkään<br />

samassa työpaikassa.<br />

»Julkisyhteisöissä muutoskyky on<br />

ehkä heikompi kuin yksityissektorin<br />

puolella. Tilanne on kuitenkin muuttumassa,<br />

ja meilläkin on ollut useita<br />

julkispuolen asiakkaita muutaman<br />

viime vuoden aikana.»<br />

Työympäristön kehittämisen suunta<br />

on kohti kokonaisvaltaisempaa ajattelua.<br />

»Työympäristön kehittämisessä poraudutaan yhä<br />

syvemmälle yritysten strategioihin ja prosesseihin»<br />

Reetta Ripatti kertoo.<br />

Fyysistä ympäristöä tai toimitiloja ei<br />

enää ajatella niinkään erillisenä osatekijänä<br />

tai välttämättömänä kehyksenä<br />

yrityksen tai organisaation toiminnalle.<br />

Pikemminkin ne integroituvat kokonaisuuteen,<br />

johon kuuluvat tilan ja toiminnan<br />

lisäksi henkilöresurssit, yrityksen<br />

strategiset linjaukset sekä talouteen<br />

liittyvät asiat.<br />

»Jos kiinteistö-, talous- ja henkilöstöpuoli,<br />

IT ja viestintä toimivat yrityksen<br />

sisällä saumattomana kokonaisuutena,<br />

yritys pystyy muuntojoustavasti<br />

vastaamaan toiminnassa tapahtuviin<br />

muutoksiin.»<br />

Poikkitoiminnallisuutta kehiin<br />

Reetta Ripatti työskenteli aiemmin<br />

Evatassa, joka nykyisin kuuluu yli sadan<br />

suunnittelijan Pöyry Architects Oy:hyn.<br />

Kymmenen hengen työympäristön kehittämisyksikön<br />

monitieteiseen tiimiin kuuluvat<br />

arkkitehtien ja sisustusarkkitehtien<br />

© Juha Myllymäki

lisäksi kauppatieteilijä, valtiotieteilijä ja<br />

kasvatustieteilijä.<br />

»Lähestymistapamme on niin kokonaisvaltainen,<br />

että siihen liittyy myös<br />

muutosten hallinta ja asiakasyrityksen<br />

uuden toimintakulttuurin sisäistäminen.<br />

Tähän tarvitaan muun muassa pedagogista<br />

silmää ja organisaation kehittämisen<br />

osaamista.»<br />

Samantyyppisestä poikkitieteisyydestä<br />

voisi muillakin työpaikoilla syntyä<br />

uusia ideoita ja erilaista luovuutta.<br />

Usein organisaatioissa ihmiset sijoittuvat<br />

työpaikoilleen kuitenkin tiukasti<br />

organisaatiokaavion mukaisesti, eikä eri<br />

yksiköiden tai osastojen väki juuri tapaa<br />

toisiaan.<br />

Eräässä valtionhallinnon hankkeessa<br />

pohdittiin vastikään, miten eri kerrosten<br />

väki kohtaisi toisiaan paremmin.<br />

»Lähdimme etsimään uudenlaista<br />

taukotilakonseptia. Ajatuksena oli halu<br />

lisätä työntekijöiden välistä vuorovaikutusta<br />

’törmäyttämällä’ ihmisiä poikkiorganisatorisesti.<br />

Jokaiseen kerrokseen<br />

suunniteltiin eri teemoihin perustuva<br />

kahvila, joiden toivomme houkuttelevan<br />

työntekijöitä eri kerroksista. Toimivuudesta<br />

emme vielä tiedä, sillä asia on vasta<br />

toteutusvaiheessa.»<br />

Jos luovuutta edesauttava poikkitoiminnallinen<br />

osaaminen ja synergiaajattelu<br />

puuttuvat työyhteisöistä, osa<br />

osaamispotentiaaliakin jää helposti<br />

hyödyntämättä. Tätä ongelmaa Pöyryn<br />

työympäristön kehittäjät ovat yrittäneet<br />

viime aikoina ratkoa.<br />

»Olemme kehittämässä liiketoimintakonseptia,<br />

jonka avulla on mahdollista<br />

tuottaa uudenlaista lisäarvoa kuin mitä<br />

tähän mennessä on tuotettu. Tarkoituksemme<br />

on kiihdyttää organisaatioiden<br />

osaamisen ja tietopääoman uusiutumissykliä<br />

hyödyntämällä sen kompetenssialueita<br />

nykyistä syvällisemmin ja kokonaisvaltaisemmin.»<br />

<br />

© UPM<br />

PALSTALLA ESITELLÄÄN UUDENLAISIA PINTAMATERIAALEJA<br />

Yksilöllistä tyyliä terassille<br />

Kaikkien ulkoterassien ei enää tarvitse<br />

olla samanlaisia. UPM ProFi Deckin avulla<br />

terasseista ja patioista saa paitsi näyttäviä<br />

myös persoonallisia.<br />

Innovatiivinen UPM ProFi<br />

-puumuovikomposiitti on<br />

tehty puuperäisestä kuiduista ja<br />

puhtaista muovipolymeereistä,<br />

jotka ovat syntyneet muiden prosessien<br />

sivutuotteina ja päätyisivät<br />

muutoin hävitettäväksi. Vuoden<br />

verran markkinoilla ollut materiaali<br />

on kierrätettävää, joten se on täysin<br />

ympäristöystävällinen tuote.<br />

Kotimaisen terassilankun<br />

värimaailma on haettu suomalaisesta<br />

luonnosta: valikoimista löytyy<br />

syksynruskeaa, lumensinistä,<br />

kivenharmaata ja yönmustaa.<br />

Väri säilyy hyvin, sillä tuote ei<br />

sisällä juuri lainkaan puun luontaista,<br />

harmaantumista aiheuttavaa<br />

ligniini-molekyyliä.<br />

Materiaali kestää hyvin pakkaset,<br />

helteet ja sateet. Kitkapinnan<br />

ansiosta pinta ei ole märkänäkään<br />

liukas.<br />

Pinnalla<br />

Erilaisia värejä ja pintakuviointeja<br />

yhdistämällä voi ulkoalueista<br />

tehdä halutunlaisen, ja värit voidaan<br />

sovittaa kätevästi rakennuksen<br />

muuhun ulkoasuun. Patiolankulla<br />

saa luotua kaareviakin muotoja,<br />

sillä terassilautojen taivuttaminen<br />

onnistuu lämmön avulla.<br />

Puun ja muovin parhaat<br />

puolet yhdistävä terassilankku<br />

on helppohoitoinen: se ei tarvitse<br />

vuosittaista pintakäsittelyä, hiontaa,<br />

petsaamista tai öljyämistä.<br />

Japanilaisarkkitehti Shigeru<br />

Ban suunnitteli Artekin paviljongin<br />

Milanon muotoilumessuille UPM<br />

ProFista. Paviljonki on ollut esillä<br />

myös Helsingissä ja Miamissa.<br />

Shigeru Ban on käyttänyt<br />

puumuovikomposiittia lisäksi viime<br />

syksynä Ranskassa Pont du Gardin<br />

lähelle rakennetussa tilapäisessä<br />

sillassa. <br />

kontrahti 2·2008 21

22 kontrahti 2·2008<br />

Upseerikerhon<br />

uusi elämä<br />

Maa- ja metsätalousministeriön toimitilat<br />

Helsingin Kruununhaassa uudistettiin<br />

periaatteella »jotain uutta, paljon vanhaa».<br />

1800-luvun loppupuolella valmistuneen<br />

rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo<br />

asetti työlle omat reunaehtonsa.<br />

Liisankatu 8:ssa, Karhun kortte -<br />

lissa sijaitsevan entisen venäläisen<br />

upseerikerhon tiloissa vallitsee vapun<br />

kynnyksellä hallittu kaaos. Maa- ja<br />

metsätalousministeriö on muuttamassa<br />

rakennukseen vuoden kestäneen,<br />

osittaisen peruskorjauksen jälkeen. Sen<br />

aikana muun muassa uusittiin kiinteistön<br />

ilmanvaihto ja sähköistys vastaamaan<br />

tämän päivän vaatimuksia.<br />

Rakennus oli edellisen kerran peruskorjattu<br />

1980-luvun alkupuolella, mikä<br />

osaltaan joudutti hankkeen toteutusta<br />

ja auttoi rajaamaan töitä tärkeysjärjestykseen.<br />

Neuvotteleva virkamies Risto<br />

Hiltunen maa- ja metsätalousministeriöstä<br />

kertoo, että hankkeen aikataulutus oli<br />

silti todella tiukka. Erittäin tärkeä osuus<br />

siinä pysymisessä oli projektin urakoitsijalla<br />

Rakennus-Auridos Oy:llä.<br />

»Maa- ja metsätalousministeriössä<br />

tapahtui peruskorjauksen käynnistymisen<br />

jälkeen tiettyjä organisaatiomuutoksia.<br />

Ensimmäistä kertaa yli 10 vuoteen oli<br />

mahdollista sijoittaa koko ministeriön<br />

Maarit Seeling<br />

henkilöstö viiden minuutin kävelymatkan<br />

päähän toisistaan lähelle valtioneuvoston<br />

linnaa, mikä helpottaa melkoisesti asioiden<br />

hoitamista. Umpeutuvien vuokrasopimusten<br />

takia meidän oli kuitenkin<br />

pakko päästä muuttamaan uusiin tiloihin<br />

juuri sovittuna aikana», Hiltunen kertoo.<br />

Korjausrakentamista pieteetillä<br />

Liisankatu 8:n uudistustyöt suunniteltiin<br />

erittäin huolellisesti ja tarjouskyselyt

© Kaikki kuvat Jari Härkönen<br />

»Loppujen lopuksi budjetoidulla<br />

rahalla saimme enemmän<br />

kuin odotimme», kertoo<br />

Risto Hiltunen maa- ja<br />

metsätalousministeriöstä.<br />

kontrahti 2·2008 23

© Kaikki kuvat Jari Härkönen<br />

»Kaikkia ovia ei suoralta kädeltä uusittu vaan<br />

ainoastaan korjattiin ja pestiin aina kun se riitti.»<br />

tehtiin pieteetillä. Ajatuksena oli, että<br />

jos rahaa jää, korjausta voidaan laajentaa<br />

myös seinien ja kattojen maalaamiseen.<br />

Näin tapahtuikin.<br />

»Suunnitteluvaiheessa kiersin kat selemassa<br />

tulevia tilojamme. Huomio kiinnittyi<br />

eritysti kerrosten käytäviin, jotka<br />

vaikuttivat pimeiltä ja ahtailta. Toivoimme<br />

erityisesti, että niiden ilmavuutta<br />

parannettaisiin ja valaistusta tehostettaisiin»,<br />

Hiltunen muistelee.<br />

Sinällään korkeiden käytävien ala katto<br />

ja oli aikaisempien remonttien yhteydessä<br />

laskettu ja LVI-tekniikka oli kätketty<br />

kerrostumien väliin. Ratkaisu pimensi<br />

24 kontrahti 2·2008<br />

pitkiä käytäviä. Kokonaan alakatois ta ei<br />

nytkään päästy, mutta sentään jonkun<br />

verran korotusvaraa niistä löytyi.<br />

Hiltunen pitää lopputulosta onnistuneena.<br />

Muutenkin muutostöissä kuunneltiin<br />

hänen mielestään vuokralaisen<br />

mielipidettä hyvin.<br />

»Tietysti oli pysyttävä budjetissa.<br />

Välillä piti miettiä, mitä kaikkea onkaan<br />

varaa tehdä vai tyydytäänkö entisiin ratkaisuihin.<br />

Loppujen lopuksi budjetoidulla<br />

rahalla saatiin enemmän kuin alkujaan<br />

od<strong>otettiin</strong>.»<br />

Korjaussuunnittelussa pyrittiin ottamaan<br />

huomioon kestävän kehityksen<br />

periaatteita. Paikkoja ja kalusteita uusittiin<br />

vain tarpeen mukaan. Esimerkiksi<br />

kaikkia ovia ei suoralta kädeltä uusittu<br />

vaan ainoastaan korjattiin ja pestiin aina<br />

kun se riitti. Tämä toisaalta vaati suunnittelijoilta<br />

erikseen oman paneutumisen<br />

ja aikansa.<br />

Kuusikerroksisen rakennuksen<br />

jokainen kerros sai oman tunnusvärinsä.<br />

Alimmat kerrokset ovat 1800-luvun<br />

lopulta, kun taas ylimmät on tehty niiden<br />

päälle vasta sotien jälkeen. Aikaero<br />

näkyy väistämättä sisätilojen myös nyt<br />

toteutetuissa ratkaisuissa.<br />

Alakerroksiin sijoitettujen uusien<br />

kokoushuoneiden maalikerrosten<br />

alta muun muassa löytyi alkuperäisiä<br />

koristemaalauksia, jotka osittain entisöitiin,<br />

osittain jätettiin näkyville sellaisena<br />

kuin ne ovat jälkipolville säilyneet.

Rakennushistoriallisesti vaatimattomammista,<br />

ullakkokerrokseen tehdyistä<br />

pienistä toimistohuoneista puolestaan<br />

avautuvat hulppeat näkymät Kruununhaan<br />

ja Helsingin yli.<br />

»Lattiapinnat uusittiin vain siltä osin<br />

kuin se oli ehdottoman välttämätöntä.<br />

Ehkä lopputulos olisi vielä tyylikkäämpi<br />

kuin nyt, jos se olisi tehty kauttaaltaan.<br />

Toki tämä on myös ekologinen ratkaisu»,<br />

Hiltunen pohtii.<br />

Arkkitehdin rajatut mahdollisuudet<br />

Hankkeen suunnitteli Arkkitehtitoimisto<br />

Kaisa Vepsäläinen Oy. Pääsuunnittelijana<br />

toimineen arkkitehti Tuula Pukkilan<br />

mie lestä projektissa oli omat haasteensa.<br />

Kyseessä oli ennen kaikkea tekninen<br />

remontti: arkkitehdin mahdollisuudet<br />

olivat jo alun alkaen rajatut. Keskeisin<br />

tavoite oli huoneilman laadun parantaminen.<br />

»Mahdollisuudet oli punnittava<br />

todella tarkoin. Lisähaasteensa työhön<br />

toi se, että kiinteistö paljastui kahdessa<br />

vaiheessa rakennetuksi. Rakenteet olivat<br />

huomattavan erilaisia, mikä myös rajasi<br />

vaihtoehtoja. Purkuja ei voinut tehdä<br />

paljon ja tehdytkin olivat erittäin haasteellisia»,<br />

Pukkila kertoo.<br />

Hän kertoo olevansa kuitenkin<br />

tyytyväinen siihen, että uudistuksessa<br />

onnistuttiin kaivamaan esiin nimenomaan<br />

alakerrassa näkyviä historian<br />

kerrostumia.<br />

»Yllättävää, miten paljon vanhoja,<br />

hienoja yksityiskohtia loppujen lopuksi<br />

paljastuikaan paksun lateksin alta. Se toi<br />

suunnittelulle mielenkiintoista lisäarvoa»,<br />

Pukkila sanoo. <br />

Liisankadulla, samassa talossa<br />

Autonominen Suomi sai vuonna 1878 säädetyn asevelvollisuuslain<br />

mukaan oman kansallisen sotaväkensä. Upseerit ja heidän perheensä<br />

tarvitsivat tietysti Helsingistä arvoisensa asumukset, ja pian Mariankatu<br />

23:een kohosi kolmikerroksinen palatsimainen kasarmi. Kasarmin suunnitellut<br />

Evert Laferspetz piirsi vuonna 1882 upseerikasarmille Liisankadun<br />

puolelle vielä siipirakennuksen, jossa avattiin muutamaa vuotta<br />

myöhemmin upseeriklubi.<br />

Suomen korkeimmat sotilasvirastot toimivat korttelissa vuoteen 1925,<br />

jolloin ne muuttivat puolustusministeriön tiloihin Korkeavuorenkadulle.<br />

Mariankadun tiloihin muutti maataloushallitus ja Liisankadulle asutushallitus.<br />

Ne yhdistettiin vuonna 1971 maatilahallitukseksi. Rakennukset<br />

peruskorjattiin 1980-luvulla ja ne siirtyivät maa- ja metsätalous ministeriön<br />

käyttöön 1993, kun maatilahallitus liitettiin osaksi ministeriötä.<br />

Maatilahallituksen lakkauttamisen yhteydessä Mariankatu 23 ja<br />

Liisan katu siirtyivät MMM:n ja tuolloin perustetun MMM:n tietopalvelukeskuksen<br />

(TIKE) käyttöön. Nyt remontoidusta talosta siirsi TIKE<br />

toimitilansa Lapinlahdenkatu 1:een, jolloin talo vapautui MMM:lle. <br />

kontrahti 2·2008 25

Kolumni<br />

26 kontrahti 2·2008<br />

Unto Eskelinen<br />

Mäkihyppääjän muodonmuutos<br />

Valtalehdessä haettiin moniväri-ilmoituksella Työpaikkaliikunnan<br />

Johtajaa. Tä? Onko kansan koti jo<br />

täällä? Onneksi hakijaksi paljastui liikuntajärjestö.<br />

Silti. Nykyään työelämätutki muksetkin lähtevät<br />

siitä, että työssäkäynnin päätarkoitus on lepo,<br />

virkistys ja harrastukset. Kaikki työhön liittyvät<br />

epämukavuudet ovat inhimillisiä tragedioita tai<br />

ainakin johtamis vajetta.<br />

Oikeasti töihin mennään tekemään töitä. Työnteosta<br />

aiheutuu kuormitusta, fyysistä ja henkistä.<br />

Vastapainona on tyytyväisyys tuloksista, mutta se<br />

ei yksin riitä. Töistä ja arjesta selviäminen vaatii<br />

fyysistä kuntoa, josta on jo pulaa.<br />

Vaikka vastuu kunnostaan on jokaisella itsellään,<br />

eivät työnantajatkaan voi vaivihkaa liueta<br />

katsomoon. Heillä on työntekijöiden kanssa<br />

sopimukset, joilla väki internoidaan viikonpäiviksi<br />

istumaan paikallaan ja tuijottamaan ruutua tai<br />

maantietä. Jotain pitää tehdä. Vähissä ovat kuitenkin<br />

keinot, jos työelämään tulevalle liikunta on<br />

tuttu vain sanana.<br />

Konservatiivisina liikkujina kuntoilu jää, jos<br />

nuoruuden liikuntatavoille ei löydy paikkoja tai<br />

porukoita aikuisena. Monien mahdollisuuksia<br />

vähentää ilmastonmuutos, joka tuo ulkolajeihin<br />

lisärajoitteita ja vielä päälle eettisen ahdistuksen.<br />

Yksilölle haaste on aineenvaihdunnallinen,<br />

yhteiskunnalle poliittinen. Ulkoilu luonnossa ilman<br />

ohjausta on vaarallista. Tarvitaan rakennettuja<br />

liikuntatiloja.<br />

Kansan hyvinvoinnin perusta on harrasteliikunta,<br />

jolle vuodenaikojen sekoaminen on<br />

myrkkyä. Mutta kaikille vastalääkkeetkään eivät<br />

kelpaa. Hiihtoväki yrittää turvata harrastuksensa<br />

jatkuvuutta rakentamalla muutamia hiihtoputkia.<br />

Hankkeita kritisoidaan kalliiksi temppuiluksi, jolla<br />

levitetään talvilajia luonnollisen harrastuskauden<br />

ulkopuolelle. Arvostelijoiden uskottavuus kärsii<br />

siitä, että he olivat hiljaa silloin, kun kesälajeja siirrettiin<br />

talveen ja Suomeen rakennettiin tuhatkunta<br />

uima- ja palloiluhallia?<br />

Kilpaurheilu esikuvineen on sytyke harrastukseen.<br />

Sitäkin ilmastonmuutos kurittaa. Tuulisuus<br />

aiheutti viime talvena enemmän mäkikisojen<br />

peruutuksia kuin koskaan ennen. Avantouinnin<br />

SM-kisat olivat vaakalaudalla, kun jäätä oli niin<br />

vähän, että pelättiin toimitsijoiden muuttuvan<br />

osanottajiksi. Entä jos suunnitellun lentomäen<br />

kolmen vuoden kilpailut joudutaan perumaan<br />

tuulen vuoksi? Kansan harrasteliikuntapaikaksi ei<br />

lentomäkeä voi suositella työvoimapulan ja suurten<br />

sairaan hoitomenojen maassa.<br />

Miten työpaikkaliikunta voi auttaa hädässä?<br />

Liikuntasetelit ovat käytännöllisiä, mutta tuttu<br />

opetus, »eivät terveet tarvitse parantajaa vaan<br />

sairaat», voi muuttua sanasta lihaksi. Seteleitä<br />

käyttävät muutenkin aktiiviset. Pahempaa toki on,<br />

jos kaikki paukut käytetään itsestään piittaamattomien<br />

hyysäämiseen. Työpaikan liikunta tilat ovat<br />

hyvä heräte. Riskinsä on niissäkin, kun vaaditaan<br />

tehokasta tilankäyttöä. Kellarin naruneliöstä tulee<br />

hukkaneliöitä viimeistään silloin, kun enää työntekijöistä<br />

rotevin haluaa kehään.<br />

Mukavuudenhaluisille liikunta on tuotava työn<br />

ääreen. Nuoriso on keksinyt, että kone, joka on<br />

vienyt liikunnan, saa tuoda sen takaisin. Fyysiset<br />

videopelit ovat in. Ennakkoluulot pois ja sama idea<br />

työpaikoille? Varttuneille tuttuja lajeja. Videopeli<br />

muuttuu lentomäkisimulaattoriksi tuolin jalkatukeen<br />

ja toimistotuulettimeen viritettävillä antureilla.<br />

Jo muutama päivittäinen leiskautus oikoo<br />

ja herkistää kroppaa melkoisesti. Sosiaalinen<br />

elämä saa uusia virkistäviä piirteitä. Ekbergin<br />

kahvila seu rue hämmästyy, kun kuulee, että<br />

Jutta on hypännyt Planican mäestä 212<br />

metriä kaatu matta ja Vikersundistakin 204 ja<br />

puoli metriä. <br />

Unto Eskelinen<br />

Kirjoittaja työskentelee vesiviljelyjohtajana Riista- ja<br />

kala talouden tutkimuslaitoksessa. Vapaa-aikana hän<br />

harrastaa muun muassa aprikointia.

© Marjo Tiirikka<br />

PALSTALLA ERI ALOJEN AMMATTILAISET VALITSEVAT KOLME ITSELLEEN MIELUISTA, TOIMITILOIHIN LIITTYVÄÄ ESINETTÄ TAI HUONEKALUA JA PERUSTELEVAT VALINTANSA.<br />

Sisustusarkkitehti SIO Jukka Halmisen valinnat<br />

Arkkitehtitoimisto KoKo3 Oy<br />

Aurinkolasit<br />

Toimme vajaat kymmenen<br />

vuotta sitten työmatkalta<br />

San Franciscosta toimistolahjaksi<br />

kolmet eriväriset<br />

aurinkolasit: kultaiset, hopeiset<br />

ja vaaleanpunaiset.<br />

Pinkit ovat ehdottomasti<br />

kaikkein kreiseimmät. Ainoastaan<br />

näiden lasien linsseissä<br />

on hieno liukuväri vaaleanpunaisesta<br />

siniseen.<br />

Jukka Halminen ja aurinkolasit.<br />

Otamme aurinkolasit aina<br />

esiin, jos on jotenkin tylsä<br />

päivä tai haluamme piristää<br />

joko itseämme tai työkavereitamme.<br />

Päivä paranee<br />

varmasti ainakin pikkaisen.<br />

Kerran menin asiakastapaamiseenkin<br />

nämä päässä,<br />

mutta totta puhuen otin ne<br />

pois ennen palaverin alkua.<br />

Heli Rekulan valokuvateos<br />

Kaksi valintaani liittyvät fi iliksiin.<br />

Aurinkolasit tuovat iloa ja<br />

suurikokoinen, Heli Rekulan<br />

valokuva luo puolestaan tunnelmaa.<br />

Toimiston väki valitsi<br />

taulun yhdessä vajaa vuosi<br />

sitten.<br />

Heli Rekulan ylivalotettu,<br />

hieno valokuva on kuin<br />

unelma tai lapsuuden muisto,<br />

vaikkei lapsuuteeni suoraan<br />

rannat tai hotelli liitykään.<br />

Tunnelma on utuinen ja<br />

unen omainen.<br />

Taulu puhututtaa ja<br />

herät tää paljon ajatuksia.<br />

Yleensäkin taulut voivat<br />

joillekin olla ärsyke, toiselle<br />

puhtaasti mielihyvän lähde.<br />

Kun toisesta toimistomme<br />

ikkunasta katsoo ulos, näkee<br />

meren. Jos on huono ilma,<br />

meren rannan näkee ainakin<br />

katsomalla vastakkaisen seinän<br />

valokuvaa. Se toimii!<br />

Stabilon kuitukärkikynä<br />

Kynä on toimiston perustarvike.<br />

Minulle kynän pitää olla<br />

Stabilon sensor -kuitukärkikynä,<br />

jonka paksuus on 0,7.<br />

Varmasti hyviä kyniä löytyy<br />

muiltakin valmistajilta, mutta<br />

Stabilojen vahvuutena on<br />

niiden hyvä saatavuus. Ainakin<br />

meille kynät myydään<br />

suoraan ovelta.<br />

Käytän yleensä aina mustaa<br />

Stabiloa. Sama kynä käy<br />

Ammattilaisen valinnat<br />

Heli Rekulan teos Landscape<br />

no. 3 The Beach vuodelta 1998.<br />

Stabilon kuitukärkikynä<br />

soveltuu sekä kirjoitta miseen<br />

että piirtämiseen.<br />

sekä piirtämiseen että ä<br />

muistiinpanojen tekemiseen.<br />

Kuulakärkikynää en<br />

enää käytä juuri ollenkaan.<br />

Stabilo on arkikynäksi<br />

täydellinen – se ei kaipaa<br />

enää minkäänlaista tuotekehitystä.<br />

<br />

kontrahti 2·2008 27

Esittelyssä<br />

Hyrylän varuskunta-alueelle<br />

kestävän kehityksen asuntoja<br />

Marjo Tiirikka<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen ja Tuusulan kunnan järjestämän Hyrylän varuskunta-alueen<br />

suunnittelukilpailun on voittanut Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy Helsingistä.<br />

Palkinto lautakunta suosittelee voittaneen ehdotuksen perusratkaisun ottamista<br />

lähtökohdaksi osayleiskaava- ja asemakaavatyössä sekä ehdotuksen tekijöiden<br />

arkkitehdit SAFA Daniel Bruunin ja Jussi Murolen käyttämistä asiantuntijoina.<br />

28 kontrahti 2·2008<br />

© Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy

© Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy<br />

Kaikkiaan 260 hehtaarin käsittävän<br />

Hyrylän kasarmialueen kansainvälisen<br />

suunnittelukilpailun tavoitteena<br />

oli luoda alueelle oma selkeä identiteettinsä<br />

ja yhdistää kasarmialue toimi vaksi<br />

osaksi Hyrylän keskustaa.<br />

Voittanut ehdotus käyttää hyväkseen<br />

koko kilpailualuetta luoden tasapainoisen,<br />

tulevaisuuteen tähtäävän<br />

puistokaupunkikokonaisuuden.<br />

Koko nykyinen keskustan ydinalue<br />

on pyritty saamaan mukaan tarkasteluun.<br />

Erityisen ansiokkaana palkintolautakunta<br />

pitää tiiviimmän asuinrakentamisen<br />

tuomista myös alueen<br />

keskiosiin, sitä palvelevien puistokatujen<br />

varsille sekä myös pääristeysten ympäristöön.<br />

Palkintolautakunnan mukaan kortteli<br />

alueita on jatkossa tarpeen vielä<br />

jonkin verran tiivistää ja näin laajentaa<br />

luonnontilaan jätettäviä alueita. Ehdotuksen<br />

ansiona ovat myös lukuisat eri<br />

korttelityypit, jotka antavat mahdollisuuden<br />

poikkeuksellisen rikkaaseen<br />

asuntotyyppikirjoon.<br />

Pientaloalueet muodostavat selkeitä<br />

yksiköitä, joiden puitteissa käytettävissä<br />

oleva asuntotyyppien kirjo on käytännössä<br />

rajaton.<br />

Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy:n<br />

meriittilistalta löytyy muun muassa<br />

Kauniaisten keskustakilpailun voitto<br />

muutaman vuoden takaa sekä Imatran ja<br />

Sallan tulliasemat, jotka molemmat ovat<br />

Esitetyllä konseptilla<br />

on sekä keskustaalueelle<br />

että<br />

pientalovaltaisiin<br />

asuntokortteleihin<br />

luotavissa vahva<br />

oma identiteettinsä<br />

ja Hyrylälle sopiva<br />

paikan henki.<br />

mukana <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen arvokiinteistöluettelossa.<br />

Historia alueella vahvasti läsnä<br />

Koko Hyrylän taajaman voi katsoa kehittyneen<br />

pääosin varuskunnan rakentamisen<br />

ansiosta. Rakentaminen on keskittynyt<br />

kolmeen päävaiheeseen. Varhaisin<br />

vaihe ajoittuu Krimin sodan jälkeiseen<br />

aikaan vuosille 1858–1885, josta on<br />

jäljellä enää miehistökasarmi vuodelta<br />

1862.<br />

Varuskunnan toinen rakennusvaihe<br />

1900–1915 liittyy vuosisadan alun<br />

yleispoliittiseen tilanteeseen. 1900-luvun<br />

alun 23 sotilasrakennuksesta on jäljellä<br />

vielä kahdeksan.<br />

Kolmas rakennusvaihe ajoittuu<br />

1950-luvulle, jolloin alkoi Suomen<br />

varuskuntien täydennysrakennusvaihe.<br />

Maastonmyötäisesti sijoitetut rakennukset<br />

ovat olleet pääosin alkuperäisessä<br />

käytössä varuskuntatoiminnan poistumiseen<br />

asti. Täydennysrakentaminen jatkui<br />

aina 2000-luvulle asti.<br />

Lähes kaikki vanhat rakennukset<br />

säilytetään ja lisäksi alueelle tulee<br />

uudisrakennuksia. Osayleiskaavan ja<br />

asemakaavan laatiminen käynnistyy nyt<br />

suunnittelukilpailun ratkettua. Alueen<br />

toteuttaminen alkaa varsinaisesti aikaisintaan<br />

vuonna 2010. <br />

Lisätietoja www.senaatti.fi . Hyrylän varuskunta-alue<br />

on esitelty Kontrahdissa 3/07.<br />

<strong>Senaatti</strong>kiinteistöjen<br />

ja Tuusulan<br />

maa kauppa<br />

hyväksyttiin<br />

Valtioneuvoston on hyväksy nyt <strong>Senaatti</strong>kiinteistöjen<br />

ja Tuu su lan kunnan välisen<br />

maa kau pan, joka koskee Hyry lässä<br />

sijait sevan noin 145 heh taa rin laajuisen<br />

maa-alu een myy mi sen Tuusulan<br />

kun nalle. Myyn ti valtuus liittyy Tuusulan<br />

kun nan ja <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen solmimaan<br />

Hyrylän varuskunta-alu et ta koskevaan<br />

yhteistyösopi muk seen.<br />

Sopimuksella taataan koko varuskuntaalueen<br />

tuleva kehittäminen. Sopimus<br />

turvaa valtion maantarpeet ja kunnan kaavoitussuunnitelmien<br />

toteu tumisen alueella<br />

sekä kompensoi valtiolle alueen rakentamisesta<br />

koituvia kustannusvaikutuksia.<br />

Sopimuksen aikaansaa miseksi Tuusulan<br />

kunta ja <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt ovat toimineet<br />

tiiviissä yhteistyössä. Valtiovarainministeriö<br />

on tyytyväinen toimintatapaan, jolla Tuusulan<br />

kunnan kanssa on viety asiaa eteenpäin.<br />

VM:n mukaan sopimus toteuttaa<br />

hallitusohjelman tavoitetta kohtuuhintaisen<br />

asuntotuotannon edistämisestä kuntien<br />

kanssa tehtävällä yhteistyöllä sekä edistää<br />

valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen<br />

aiesopimuksen toteutumista. <br />

kontrahti 2·2008 29

© Juha Leiviskä/Helander-Leiviskä arkkitehtdit SAFA<br />

Uutisia <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöistä<br />

Social- och kommunalhögskolan<br />

Kruununhakaan<br />

Uudisrakentaminen Helsingin ydinkeskustassa<br />

alkaa olla nykyisin harvinaista. <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt<br />

omistaa Snellmaninkadun<br />

ja Yrjö-Koskisen kadun kulmassa olevan<br />

tontin, jolla on kuitenkin vielä rakennusoikeutta.<br />

Tontille rakennetaan uusi yliopistorakennus<br />

Helsingin yliopiston Svenska<br />

social- och kommunalhögskolanille.<br />

Uudisrakennus sijoittuu yhteiskuntatieteelliselle<br />

kampukselle, ja social- och<br />

kommunalhögskolan pääse näin oman<br />

30 kontrahti 2·2008<br />

tiedekuntansa välittömään läheisyyteen.<br />

Uudisrakennuksen pinta-ala on noin<br />

3 500 bruttoneliömetriä ja rakennushankkeen<br />

kustannusarvio on 11,7 miljoonaa<br />

euroa.<br />

Urakkasopimus allekirjoitettiin vappuaattona<br />

30.4. rakennuttajana toimivan<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen ja projektinjohtourakoitsijana<br />

toimivan SRV:n välillä. Talo<br />

valmistuu elokuussa 2009. <br />

© Katri Tulander<br />

Arkkitehtisuunnittelijana<br />

toimii Arkkitehtitoimisto<br />

Helander & Leiviskä,<br />

joka voitti rakennuksen<br />

suunnittelusta järjestetyn<br />

kilpailun vuonna 2004.<br />

Sopimusta allekirjoittamassa<br />

johtaja Petri Turku <strong>Senaatti</strong>kiinteistöistä<br />

(vas.) sekä<br />

toimitusjohtaja Juha Pekka<br />

Ojala ja tuotantojohtaja Antti<br />

Raunemaa SRV Toimitilat<br />

Oy:stä. Takana Juha Harinen<br />

(vas.) ja Markku Kallioinen<br />

SRV:stä, Risto Partanen<br />

Haahtelasta, Juha Niemelä<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöistä, Kimmo<br />

Almgren ISS Proko:sta sekä<br />

Juha Lemström <strong>Senaatti</strong>kiinteistöistä.

Kohvakka<br />

RAKLIn<br />

puheen -<br />

johtajaksi<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen toimitusjohtaja<br />

Aulis Kohvakka on<br />

valittu Asunto-, toimitila- ja<br />

rakennuttajaliitto RAKLI ry:n<br />

uudeksi puheenjohtajaksi.<br />

Aulis Kohvakka on johtanut<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjä vuodesta<br />

1999, jolloin virastomuotoisesta<br />

Valtion kiinteistölaitoksesta<br />

tehtiin liike laitos. Kohvakka<br />

on toiminut lukuisissa toimialan<br />

luottamustehtävissä kuten<br />

esimerkiksi RAKLIn ja Kiinteistöalan<br />

koulutuskeskus Oy:n<br />

hallituksessa. Toimitusjohtajana<br />

toimiessaan hän on johtanut<br />

muun muassa kiinteistö- ja<br />

rakennusalan tuote mallin nuksen<br />

ja yhteiskuntavastuun sekä<br />

ympäristöasioiden kehittämistä.<br />

RAKLI toteuttaa Kohvakan<br />

mukaan edelleen voimassa<br />

olevaa strategiaansa.<br />

»Liiton tavoitteena on kasvaa<br />

rakennetun ympäristön,<br />

kiinteistöjen ja infrastruktuurin,<br />

ammattimaisten omistajien<br />

ja tilaajien toimialajärjestönä»,<br />

Kohvakka sanoo.<br />

Kohvakka siirtyy puheenjohtajaksi<br />

pitkän linjan kiinteistövaikuttajan,<br />

rakennusneuvos,<br />

toimitusjohtaja Asko Salmisen<br />

luovuttua tehtävästä kolmen<br />

vuoden puheenjohtajuuden<br />

jälkeen. <br />

Tarinoita arvokiinteistöistä<br />

Yksi sypressi säilyi hengissä<br />

Kasvitieteellinen puutarha perustettiin<br />

alun perin Turkuun vuonna 1678. Turun<br />

palon jälkeen vuonna 1829 puutarha<br />

siirrettiin hevosvankkureilla Helsingin<br />

Kaisaniemeen. Gustaf Nyströmin suunnittelema<br />

suuri trooppinen, lasikattoinen<br />

palmuhuone valmistui vuonna 1889. Sen<br />

esikuvana on Kew Gardenin palmuhuone<br />

Lontoossa.<br />

Toisen maailmansodan aikana 1944<br />

puutarhan alueelle putosi kolme pommia,<br />

jotka särkivät kasvihuoneiden lasit. Kasvihuone<br />

kokoelma tuhoutui pakkasessa, ja<br />

vain yksi sypressi säilyi hengissä. Lisäksi<br />

pystyttiin pelastamaan yksi parananjättilumme,<br />

sillä sen siemenet säilyivät hengissä<br />

jäätyneen lummealtaan pohjalla. <br />

Lue lisää arvokiinteistöistä:<br />

www.senaatti.fi > Kiinteistöt > Arvokiinteistöesittely<br />

Nimitysuutisia Arkkitehti Esa Heikelä on aloittanut 28.4.<br />

projektipäällikkönä Länsi-Suomen alueella<br />

Turussa. Hän hoitaa hanketehtäviä uudis- ja<br />

korjausrakennushankkeissa.<br />

Laskentamerkonomi, ITS, LKV Riitta<br />

Kirjavainen aloitti 5.5. kiinteistöpäällikkönä<br />

Länsi-Suomen alueella Turussa. Hän hoitaa<br />

puolustusvoimien kohteita Varsinais-Suomen<br />

ja Satakunnan alueella. <br />

Esa Heikelä Riitta Kirjavainen<br />

kontrahti 2·2008 31

Uutisia <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöistä<br />

Rakennuksen kolmiblokkinen massoittelu muodostuu<br />

grafi ittibetonipintaisesta makasiiniarkista, lasisesta<br />

porrashuoneena toimivasta välitilasta sekä alumiinipinnoitetusta<br />

toimisto-osasta.<br />

Hämeenlinnan maakuntaarkistolle<br />

uudet tilat<br />

Hämeenlinnan maakuntaarkistosta<br />

tulee <strong>Senaatti</strong>kiinteistöjen<br />

uusi asiakas ensi<br />

vuoden keväällä, jolloin maakunta-arkiston<br />

uudisrakennus<br />

valmistuu. Rakennus nousee<br />

Hämeenlinnan rautatieaseman<br />

lähistölle Viipurintien ja Aittatien<br />

kulmaan. Uusiin tiloihin<br />

päädyttiin maakunta-arkiston<br />

nykyisten tilojen käytyä riittämättömiksi.<br />

Rakennushanke on nyt<br />

edennyt toteutusvaiheeseen.<br />

Urakkasopimukset allekirjoitet-<br />

32 kontrahti 2·2008<br />

tiin huhtikuun lopulla. Pääurakoitsijana<br />

toimii Peab Seicon,<br />

ja suunnittelusta vastaa Arkkitehtuuritoimisto<br />

Heikkinen-<br />

Komonen Oy. Pinta-alaltaan<br />

rakennus on 6 000 m 2 ja kustannukset<br />

ovat 9,2 miljoonaa<br />

euroa. <br />

Uudisrakennuksen valmistumista<br />

seuraamaan on avattu<br />

rakennusblogi osoitteessa<br />

http:// hma-uudisrakennus.<br />

blogspot.com<br />

© Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy<br />

Hakaniemenranta 6<br />

edennyt harjannostajaisiin<br />

Opetushallituksen virastotalona<br />

tunnetun Hakaniemenranta<br />

6:n peruskorjaushankkeen<br />

rakennustyöt ovat edenneet<br />

harjannostajaisiin. <strong>Senaatti</strong>kiinteistöjen<br />

rakennuttaman<br />

peruskorjauksen tavoitteena<br />

on rakennuksen täydellinen<br />

tekninen ja kaupunkikuvallinen<br />

parannus.<br />

Peruskorjatut toimitilat valmistuvat<br />

vuoden 2008 joulukuussa,<br />

jonka jälkeen taloon<br />

muuttavat Opetushallitus, CIMO<br />

ja Ajoneuvohallintokeskus.<br />

Projektissa on sovellettu<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen käyttöön<br />

ottaman rakennuksen tietomallintamisen<br />

uusia metodeja.<br />

Tavoitteena on jo suunnittelun<br />

sekä rakentamisen aikana varmistaa<br />

kiinteistön elinkaariominaisuudet<br />

ja hyvä toteutuksen<br />

laatu.<br />

Vuonna 1975 valmistuneen<br />

rakennuksen julkisivu sekä sisätilat<br />

rakennetaan peruskorjauksessa<br />

uudestaan. Rakennuksen<br />

hahmoa muotoillaan ja jäsennetään,<br />

ja ulkoasu uudistetaan<br />

lasijulkisivuin. Kiinteistön valtaisa<br />

hahmo muutetaan paremmin<br />

ympäristöön soveltuvaksi.<br />

Satametrinen pääjulkisivu<br />

ja rannan suuntainen rakennus<br />

runko jaetaan kahtia visuaalisella,<br />

pohjoissiiven ty veen<br />

yltävällä avauksella. Runkoa<br />

kavennetaan koko korkeu-<br />

deltaan purkamalla osa rantasivun<br />

toimistovyöhykkeestä<br />

ja muuttamalla muodostuva<br />

nivelosa läpinäkyviksi, avoimiksi<br />

maisematiloiksi. Yleisvaikutelma<br />

ja pääsisäänkäyntiympäristö Hakaniemenkadun<br />

suuntaan saadaan<br />

näin myös valoisammaksi.<br />

Myös rakennuksen julkisivun<br />

eristeet ja pinta uusitaan.<br />

1970-luvun betoninen,<br />

reliefi pintaa ja elementtirakennetta<br />

korostava ulkokuori puretaan.<br />

Teräsbetoninen, kantava<br />

sisäkuori säilytetään, eristetään<br />

ja verhotaan valkein mattapintaisin<br />

rakennuslevyin sekä julkisivulasituksella.<br />

Talo jää näin<br />

muodostuvan ‘’lasimanttelin’’<br />

sisään. Lasitukseen painatetaan<br />

valkea, himmeäpintainen julkisivurasteri.<br />

Rakennuksen pihatason<br />

alapuolelle rakennetaan pysäköintikerros.<br />

Asiakas-, palvelu-,<br />

koulutus-, ravintola- ja muut<br />

yhteistilat keskitetään omaan<br />

kerrokseen. Toimistotalon laajuus<br />

on noin 23 000 bruttoneliömetriä.<br />

Hankkeen projektinjohtourakoitsijana<br />

toimii SRV Oy. Työt<br />

tehdään projektinjohtourakalla<br />

yhteistyössä urakoitsijan ja<br />

tilaajan eli <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

kanssa. Arkkitehti- ja pääsuunnittelusta<br />

vastaa Arkkitehtitoimisto<br />

SARC Oy. <br />

© Arkkitehtitoimisto SARC

Kakolan portit<br />

ovat avautuneet<br />

Turun Kakolanmäki oli 150 vuotta suljettu vankila-alue. Turun<br />

uuden vankilan valmistuttua jyhkeät graniittirakennukset tyhjenivät<br />

ja alueelle ja sen rakennuksille suunnitellaan uutta käyttöä.<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt ja Turun kaupunki ovat kehittäneet Kakolan<br />

suunnitelmia tiiviissä yhteistyössä, ja alueen kuusi vuotta kestänyt<br />

kaavoitusprosessi on nyt loppusuoralla. Kaavaehdotus on parhaillaan<br />

Turun kaupungin käsiteltävänä.<br />

Vankilan portit on avattu yleisölle kesän 2008 ajaksi. Vankilarakennuksiin<br />

on mahdollista tutustua Turku Touringin järjestelmillä<br />

opastetuilla kiertokäynneillä, jotka ovat olleet alusta asti erittäin<br />

suosittuja. <br />

Lisätietoja ja varaukset www.turkutouring.fi<br />

Kakolan alueen suunnitelmiin voi tutustua osoitteessa<br />

www.kakola.fi<br />

Inariin nousee<br />

Saamelaiskulttuurikeskus<br />

Saamelaiset saavat Inariin<br />

oman kulttuurikeskuksen,<br />

johon tulevat tilat saamelaiskulttuuriin<br />

liittyvälle toiminnalle,<br />

Saamelaiskäräjien hallinnolliselle<br />

toiminnalle sekä saamelaiselle<br />

opetus- ja tutkimustoiminnalle.<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt järjestää<br />

Saamelaiskulttuurikeskuksen<br />

suunnittelusta yleisen, kaksivaiheisen<br />

arkkitehtuurikilpailun.<br />

Ensimmäinen vaihe päättyy<br />

30.6.2008. Kilpailun toinen<br />

vaihe alkaa 1.9.2008 ja päättyy<br />

3.10.2008.<br />

Tavoitteena on rakentaa<br />

saamelaiskulttuuria ilmentävä<br />

arkkitehtonisesti laadukas rakennus.<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

toiminnan mukaisesti rakennukselle<br />

on asetettu myös tiukat<br />

ympäristö- ja elinkaaritavoitteet,<br />

ja se suunnitellaan tiiviissä<br />

yhteistyössä käyttä jien kanssa.<br />

Vuosiraportti verkossa<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen yhteiskuntavastuuraportti<br />

2007 löytyy myös verkosta<br />

osoitteessa www.senaatti.fi <br />

Luku<br />

Rakennuksen keskeisiä tiloja<br />

tulevat olemaan monitoimi- ja<br />

palveluaulan ympärille ryhmittyvät<br />

yleisötilat: esiintymis- ja<br />

monitoimitilat, kirjasto ja<br />

ravin tola. Tiloja voidaan myös<br />

vuok rata talon ulkopuolisille<br />

toimijoille.<br />

Kulttuurikeskuksen bruttoala<br />

eli kokonaispinta-ala on 4 670<br />

neliömetriä. Rakennushankkeen<br />

kustannusarvio on noin<br />

11,5 miljoonaa euroa. <br />

Lisätietoja arkkitehtuurikilpailusta<br />

ja Saamelaiskulttuurikeskuksen<br />

rakennushankkeesta<br />

osoitteessa www.samediggi.fi<br />

RAKENNUSKUSTANNUKSET NOUSSEET<br />

VUODESSA 4,3 PROSENTTIA<br />

Rakennuskustannukset<br />

4,3 %<br />

kohosivat vuoden 2007<br />

huhtikuusta vuoden<br />

2008 huhtikuuhun 4,3<br />

prosenttia. Rakentamisen<br />

työkustannukset nousivat vuodessa 3,3 prosenttia,<br />

rakennustarvikkeiden hinnat 4,4 prosenttia ja muiden<br />

kustannusten hinnat 5,5 prosenttia. <br />

Lähde: Rakennuskustannusindeksi,<br />

huhtikuu 2008. Tilastokeskus.<br />

kontrahti 2·2008 33

Resumé<br />

Gammal tegelkasern fi ck ny användning<br />

WWF och Senatfastigheter<br />

gör gemensam sak för att<br />

minska miljöbelastningen från<br />

kontor. Senatfastigheter är<br />

den första lokaluthyraren som<br />

erbjuder sina kunder en tjänst<br />

som medverkar till att skona<br />

miljön, Green Offi ce.<br />

WWF och Senatfastigheter<br />

har träffat ett samarbetsavtal<br />

som löper på två år. Syftet är<br />

att få statsförvaltningen att<br />

använda tjänsten. Green Offi ce<br />

har bland annat som mål att<br />

rent påtagligt reducera mängden<br />

växthusutsläpp som bildas<br />

vid verksamhet på kontor.<br />

Samtidigt kan arbetsplatserna<br />

uppnå kostnadsbesparingar i<br />

fråga om material och energi.<br />

Senatfastigheter har en<br />

bred kundbas som bland annat<br />

består av alla större aktörer<br />

© Jari Härkönen<br />

Grönt kontor värnar om miljön i vardagen<br />

34 kontrahti 2·2008<br />

inom statsförvaltningen. Antalet<br />

byggnader är över 11 000. Det<br />

innebär en total yta på drygt<br />

åtta miljoner kvadratmeter.<br />

»Green Offi ce är en tjänst<br />

som kommer att ge stora<br />

effekter när den tas i bruk. Den<br />

har inte bara en stor inverkan<br />

på miljön utan också en konkret<br />

ekonomisk betydelse.<br />

Därmed kommer tjänsten<br />

också att bidra till att staten når<br />

sina produktivitetsmål», förklarar<br />

Juha Kortesalmi, miljöexpert<br />

vid Senatfastigheter.<br />

Helka Julkunen som är<br />

chef för Green Offi ce inom<br />

WWF Finland uppger att<br />

över 80 organisationer hittills<br />

uppfyller kriterierna för gröna<br />

kontor. Alla arbetsplatser som<br />

inrättat ett grönt kontor har ett<br />

miljöprogram. Man kontrollerar<br />

Försvarets servicecentral har<br />

fl yttat in i moderna lokaler som<br />

är belägna i en kulturhistorisk<br />

miljö, Finska kasernen i Tavastehus.<br />

Serviceenheten startade<br />

sin verksamhet 2005.<br />

De nya lokalerna är inrymda<br />

i en ståtlig kasernbyggnad av<br />

rödtegel som härstammar<br />

från 1913. Under åren som<br />

gått har både ryska och fi nländska<br />

soldater varit inkvarterade<br />

i byggnaden, framför allt<br />

artilleriregementen.<br />

»Byggnaden hade en stadig<br />

och robust stomme. Taket var<br />

dessutom av maskinfalsad<br />

plåt och ganska väl bibehållet.<br />

De yttersta fönstren var<br />

gamla men fortfarande helt<br />

användbara. Det var lätt att dra<br />

igång projektet eftersom stommen<br />

på sätt och vis redan var<br />

en gång per år hur programmet<br />

genomförts. Programmet<br />

innehåller åtgärder, ansvariga<br />

och tidsplaner när det gäller<br />

energisparande och minskning<br />

av miljöbelastning från<br />

transporter samt ett effektivare<br />

utnyttjande av olika material.<br />

Skatteförvaltningen<br />

föregår med gott exempel<br />

Statsförvaltningen var den<br />

första statliga enhet som gick<br />

med i samarbetet kring Green<br />

Offi ce. Det är meningen att alla<br />

klar», förklarar arkitekt Johanna<br />

Virsu.<br />

»Fasaden bevarades i sitt ursprungliga<br />

skick. Bara de gamla<br />

söndervittrade trädörrarna ersattes<br />

med nya dörrar av glas»,<br />

fortsätter hon.<br />

Den största utmaningen<br />

med projektet var den strama<br />

tidsplanen, men vi lyckades<br />

hålla både den och budgeten.<br />

»Planeringsprocessen höll<br />

ett högt tempo, men Försvaret,<br />

Senatfastigheter och de blivande<br />

lokalanvändarna hade ett<br />

effektivt samarbete och fattade<br />

snabba beslut. Arkitektbyrån<br />

Lasse Kosunen Oy som ansvarade<br />

för den arkitektoniska utformningen<br />

höll en tät kontakt<br />

med de framtida användarna»,<br />

konstaterar Johanna Virsu. <br />

skattekontor runt om i landet<br />

ska vara miljömärkta enligt<br />

de kriterier som gäller för ett<br />

grönt kontor fram till slutet av<br />

2011. Fyra kontor kommer att<br />

börja använda tjänsten under<br />

detta år.<br />

Skattestyrelsens generaldirektör<br />

Mirjami Laitinen menar<br />

att det inte bara var för de<br />

gröna värdenas skull som<br />

skatteförvaltningen anslöt sig<br />

till tjänsten. De kostnadsbesparingar<br />

man räknar med på<br />

vägde lika mycket. <br />

© Pia Holm

Det visuella intrycket är viktigt även i offentlig miljö<br />

Börsföretag har inget monopol<br />

på att inreda snyggt. Också<br />

den offentliga sektorn bör satsa<br />

på det visuella, anser Reetta<br />

Ripatti som är seniorkonsult<br />

vid Pöyry Evata Oy. När de<br />

stora årskullarna går i pension<br />

måste även offentliga inrättningar<br />

framstår som attraktiva<br />

alternativ i konkurrensen om<br />

duktiga medarbetare.<br />

»Den yngre generationen<br />

har blivit van vid att arbeta i<br />

kontorslokaler av en helt annan<br />

typ än de som fi nns i ett traditionellt<br />

ämbetsverk. Ett företags<br />

yttre miljö och den image det<br />

har är viktiga faktorer för unga<br />

professionella.»<br />

Evata inriktar sig på att<br />

utveckla hela arbetsmiljöer.<br />

Tidigare betraktade man lokaler<br />

främst som en nödvändig<br />

utgiftspost i ett företags verksamhet.<br />

I dag kan arbetsmiljön<br />

bli en resurs från att ha varit en<br />

kostnad. En noggrann teknisk<br />

planering ger kontorslokaler en<br />

längre livscykel och lägre driftskostnader.<br />

En väl fungerande<br />

Palautetta Kontrahti-lehden tekijöille<br />

Haluaisin Kontrahdin<br />

kertovan jatkossa enemmän<br />

fysisk arbetsmiljö hjälper de<br />

anställda att arbeta effektivare.<br />

»När man utvecklar arbetsmiljön<br />

kan man dra nytta av<br />

utvecklingsarbetet genom att<br />

förankra större förändringar i<br />

organisationen. Nyckelorden i<br />

dag heter fl exibel verksamhet,<br />

lokaler med variationsmöjligheter<br />

och en personal som<br />

är öppen för förändringar i en<br />

dynamisk arbetsmiljö.»<br />

© Juha Myllymäki<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

Palauta tämä kuponki osoitteeseen<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt, Tiedotus, PL 237, 00531 Helsinki<br />

tai faksaa se numeroon 0205 811 355.<br />

Reetta Ripatti<br />

Man har gått från ett<br />

lokalbaserat till ett verksamhetsbaserat<br />

resonemang. Det<br />

sätt som en organisation fungerar<br />

på är viktigast. När man<br />

utvecklar organisationen dyker<br />

man allt djupare in i strategier<br />

och kärnprocesser. Visionen<br />

eller den riktning man har<br />

tänkt sig att organisationen<br />

ska gå i sätts under luppen. <br />

Kontrahti<br />

Kontrahti on <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä<br />

kertaa vuodessa. Seuraava lehti<br />

ilmestyy syyskuussa 2008.<br />

Tilaukset ja osoitteenmuutokset<br />

voi tehdä sähköpostitse<br />

(katri.tulander@senaatti.fi ) tai alla<br />

olevalla kupongilla.<br />

Päätoimittaja: Outi Tarkka<br />

Puhelin 0205 811 356<br />

Lintulahdenkatu 5<br />

PL 237, 00531 Helsinki<br />

Toimituskunta: Marjatta Erwe,<br />

Tuomo Hahl, Kaj Hedvall, Kauko<br />

Kalske, Päivi Montola, Satu<br />

Simpanen-Ahlgren, Karl Gädda<br />

Toimitus: Legendium Oy,<br />

puhelin (09) 682 4420<br />

Toimituspäällikkö: Marjo Tiirikka<br />

Ulkoasu: Markku Jokinen<br />

Taitto: Pauliina Sjöholm<br />

Repro: Frenckellin Kirjapaino Oy<br />

Paino: Frenckellin Kirjapaino Oy<br />

Paperi: Maxi Preprint 170/120g/m 2<br />

Kansikuva: Juha Myllymäki<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt on valtion<br />

liikelaitos, joka tuottaa ja tarjoaa<br />

tilapalveluja ensisijaisesti valtiohallinnon<br />

asiakkaille. Toimitilojen<br />

vuokraus, investoinnit, kiinteistövarallisuuden<br />

kehittäminen ja<br />

hallinnointi muodostavat palvelujen<br />

perustan. www.senaatti.fi<br />

kontrahti 2·2008<br />

En saa Kontrahtia, mutta haluaisin, että lehti postitetaan minulle jatkossa<br />

Nimi: ________________________________________________________________________<br />

Organisaatio: _________________________________________________________________<br />

Osoite: ______________________________________________________________________<br />

Osoitteeni on muuttunut<br />

Nimi: ________________________________________________________________________<br />

Organisaatio: _________________________________________________________________<br />

<strong>Vanha</strong> osoite: _________________________________________________________________<br />

Uusi osoite: ___________________________________________________________________<br />

Poistakaa nimeni postituslistalta:<br />

Nimi: ________________________________________________________________________<br />

Organisaatio: _________________________________________________________________<br />

Osoite: ______________________________________________________________________<br />

35

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt<br />

Lintulahdenkatu 5 A<br />

PL 237<br />

00531 Helsinki<br />

Fax 0205 811 360<br />

Toimitusjohtaja Aulis Kohvakka<br />

Toimialat:<br />

Yliopistot ja tutkimus, johtaja Juha Lemström<br />

Toimistot, johtaja Jorma Heinonen<br />

Ministeriöt ja kulttuuri, johtaja Jukka Liede<br />

Puolustus ja turvallisuus, johtaja Jari Panhelainen<br />

Kehitys- ja aluekiinteistöt, johtaja Heikki Laitakari<br />

Muut toimipaikat<br />

ETELÄ-SUOMEN ALUE<br />

Johtaja Petri Turku<br />

Helsinki<br />

Lintulahdenkatu 5 A, PL 236<br />

00531 HELSINKI<br />

LÄNSI-SUOMEN ALUE<br />

Johtaja Olavi Hiekka<br />

Turku<br />

Joukahaisenkatu 2, PL 55<br />

20521 TURKU<br />

Hämeenlinna<br />

Sibeliuksenkatu 19<br />

13100 HÄMEENLINNA<br />

valtakunnallinen vaihde 0205 8111<br />

kotisivut www.senaatti.fi<br />

sähköpostiosoitteemme<br />

ovat muotoa etunimi.sukunimi@senaatti.fi<br />

KESKI-SUOMEN ALUE<br />

Johtaja Esko Kangaskoski<br />

Jyväskylä<br />

Vaasankatu 2, PL 55<br />

40101 JYVÄSKYLÄ<br />

Vaasa<br />

Wolffi ntie 35, PL 146<br />

65101 VAASA<br />

Tampere<br />

Uimalankatu 1, PL 470<br />

33101 TAMPERE<br />

ITÄ-SUOMEN ALUE<br />

Johtaja Jyrki Reinikainen<br />

Kuopio<br />

Sepänkatu 1, PL 1054<br />

70101 KUOPIO<br />

Kouvola<br />

Hallituskatu 7<br />

45100 KOUVOLA<br />

Mikkeli<br />

Raatihuoneenkatu 5, PL 71<br />

50101 MIKKELI<br />

Lappeenranta<br />

Villimiehenkatu 2, PL 182<br />

53101 LAPPEENRANTA<br />

Joensuu<br />

Sairaalakatu 2, PL 67<br />

80101 JOENSUU<br />

POHJOIS-SUOMEN ALUE<br />

Johtaja Risto Rautiola<br />

Oulu<br />

Isokatu 4, PL 74<br />

90101 OULU<br />

Linnanmaan toimisto<br />

PL 171<br />

90014 OULUN YLIOPISTO<br />

Rovaniemi<br />

Valtakatu 2, PL 8001<br />

96101 ROVANIEMI

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!