3/2012 - Senaatti-kiinteistöt

Huumekoiraksi koulutettavaRenni harjoittelee Tullinkoirakoulussa isäntänsäHenri Purasen kanssa.2 kontrahti 3/2012

lempipaikkaTeksti Tuija Holttinen · Kuva Jari HärkönenPelkkänä kuononaTervehdys. Olen labradorinnoutaja Renni, 1,5 vuotta ikääja kouluttaudun parhaillaan tullin valvonnan apuvälineeksi.Ihan totta, sellaisella nimikkeellä me tullin huume-ja savukekoirat virallisesti olemme.Koirakoulun rehtori, Ari Nieminen, valitsi minut tähänhommaan ihan pentuna. Oma isäntäni ei tuolloin päässytitse valintaa tekemään, mutta hyvin tuo pomo tiesi,että meillä Purasen Henrin kanssa synkkaa. Yhtä ollaanpidetty nyt jo puolisentoista vuotta.Kotosalla pohjoisessa ollaan keskenämme treenattutottelevaisuuskäskyt ja muut perusasiat, ja nyt tultiintänne etelään ihan oikeaan koirakouluun. Meitä on peruskurssillakaikkiaan neljä parivaljakkoa. Me nelijalkaisetolemme noin vuoden ikäisiä, isännät ja emännät vähänenemmän.Täällä on kivaa ja tosi mielenkiintoista. Olen jo muutamanpäivän aikana saanut kokeilla vaikka mitä. Pihallaolevassa harjoitustilassa etsimme kätkettyjä löytöjä, jaulkona on upeat lenkkeilymaastot.Lähdemme usein myös vierailemaan uusiin paikkoihin,kauppakeskuksiin tai lentokentälle, missä on liukkaitalattioita, lasisia seiniä, peilejä, erilaisia ääniä, paljonihmisiä ja yllättäviä tilanteita. Mikäs siinä. Sellaistahan semeidän työkin tulee olemaan. Kaikkeen täytyy tottua.Isäntää pitää totella, mutta myös oma-aloitteisuuttaarvostetaan. Siksi meitä tullikoiria pidetäänkin vähänhaasteellisimpina kasvatteina kuin ihan tavallisia perhekoiria.Mutta kyllä meillekin sitten työajan ulkopuolellamaistuu sellainen normaali koiran elämä kotona ihanyhtä lailla kuin muillekin. Minä pidän kaikkein enitenuimisesta! ■infoTulli on kouluttanut ja käyttänyt huumekoiria vuodesta1969 alkaen. Tullissa työskentelee tällä hetkellä 45 koiraa,joista kolme on koulutettu myös suurten savuke-erientunnistamiseen. Koirat työskentelevät lähes kaikilla Suomentullitoimipaikoilla ulko-, sisä- ja Schengen-rajoilla.Tullin koirakoulu toimii Kirkkonummella, Veikkolassa,1900-luvun alkupuolella rakennetun Navalan kartanontiloissa, joissa alun perin oli ruotsinkielinen teoreettinenkarjanhoitokoulu. Koirakoulun käytössä on päärakennuksenlisäksi koirien harjoitusrakennus ja kiinteistönhoitajanasuinrakennus. ■kontrahti 3/2012 3

Hyvä suunnittelu8 on esteetöntä16Yhden käyttäjäntiloista yrityspuistoihin10-15Kohti Euroopanparasta työelämää23Mitä Valtion taideteostoimikuntatekee?26Monen syynsisäilmaongelmat29Kurkistus ulkomaideninstituutteihin6 14 18© Jari Härkönen© Matti Immonen© Anders PortmanPoliisihallituksen Pirkko Paavola-Häggblompureutuu energiatehokkuussuunnitelmaan.Tutkija Jukka Heinonen& kestävä työympäristö.Hallinnon tietotekniikkakeskus Haltiksai uudet toimitilat edelleenvuokrauksella.4 kontrahti 3/2012

pääkirjoitus24© Shutterstock© Matti ImmonenVakiopalstatLempipaikka· ················2Avaimet toimiviin ratkaisuihin ·· 16Talous· ··················· 24Työhyvinvointi ············· 26Kurkistus ulos· ············· 29Uutiset· ··················· 32Resumé· ·················· 34kontrahtiKontrahti on Senaatti-kiinteistöjensidosryhmälehti, joka ilmestyy neljäkertaa vuodessa. Seuraava lehtiilmestyy joulukuussa 2012.Tilaukset ja osoitteenmuutokset:katri.tulander@senaatti.fiPäätoimittaja: Outi TarkkaPuhelin 0205 811 356Toimituskunta: Jari Auer, KarlGädda, Tuomo Hahl, Kati Jokelainen,Sonja Nybonn ja Suvi Vanto.Toimitus: Legendium Oy,puhelin 010 229 1630Toimituspäällikkö: Marjo TiirikkaUlkoasu: Markku JokinenRepro: Faktor Oy Paino: Libris OyPaperi: Galerie Art Silk 115/150 g/m 2Kannessa: Työministeri LauriIhalainen. Kuva: Jari HärkönenSenaatti-kiinteistöt, Lintulahden katu5 A, PL 237, 00531 HelsinkiValtakunnallinenvaihde 0205 8111fax 0205 811 360www.senaatti.fiSähköpostiosoitteemme:etunimi.sukunimi@senaatti.fiSenaatti-kiinteistöt on työympäristö-ja toimitila-asiantuntija,joka tarjoaa tiloja ja niihin liittyviäpalveluja valtionhallinnolle.Toiminta perustuu yhteiskuntavastuulliseenliiketoimintaan,hyvään palveluun, pitkäaikaisiinasiakkuuksiin ja kumppanuuteen.Toimitilojen vuokraus,investoinnit sekä palvelujenja kiinteistöjen kehittäminenmuodostavat liiketoiminnanperustan.© Jari HärkönenAsiakas toimintamme keskiössäOttaessani heinäkuussa vastaan toimitusjohtajan tehtävän Senaattikiinteistöissä,minun oli helppo todeta, että liikelaitosta on johdettuhyvin ja sillä on ammattitaitoinen, ahkera ja työhönsä sitoutunut henkilöstö.Kiitos tästä kuuluu pitkälti edeltäjälleni, Aulis Kohvakalle, joka jäieläkkeelle kesäkuun lopulla. Tästä on hyvä jatkaa.Senaatti-kiinteistöt on valtiokonsernin palveluyksikkö, joka toimiiliikelaitoksen muodossa. Tämä korostaa asiakkaamme asemaa toimintammekeskiössä. Asiakkaitamme ovat kaikki valtionhallinnon 90 000työntekijää sekä kansalaiset, joita palvellaan valtion käytössä olevissatiloissa. Keskeisin tehtävämme on auttaa asiakkaitamme suoriutumaanperustehtävästään. Tämä tapahtuu toimimalla asiakkaiden työympäristö-ja toimitila-asiantuntijana. Se edellyttää meiltä asiakkaidentarpeiden syvällistä ymmärtämistä ja kykyä tuottaa työympäristöjä jatilaratkaisuja, jotka ovat kustannustehokkaita ja joissa on hyvä työskennellä.Palvelujemme kysyntä on voimistunut entisestään, erityisestiasiakkaiden muutostilanteita tukevien asiantuntijapalveluiden kysyntäon kasvanut. Olemme alkuvuonna tehneet jo 25 uutta asiantuntijapalvelusopimusta.Tilahallintahanke (HTH), jolla mahdollistetaan moninainentoimitilojen analysointi, etenee myös, mutta vielä on useitavaltionhallinnon yksiköitä, jotka eivät ole tallentaneet kaikkia tietojajärjestelmään tai jopa eivät ole vielä tehneet liittymissopimusta. HyödytHTH:sta ovat ilmeiset, ja kannustankinkaikkia tekemääntyötä tahoillaan hankkeensaamiseksi hyvään päätökseen,jotta koko valtionhallinnollaon käytössään tehokasja toimiva työkalu toimitilajohtamiseen.Olen kesän aikana tutustunutSenaatti-kiinteistöjenhenkilöstöön ja sen toimintaansekä useisiin asiakkaisiin.Syksyn ja loppuvuodenpyrin tapaamaan mahdollisimmanmonia asiakkaitamme.Tulemme muutoinkinlisäämään läsnäoloammeasiakkaidemme luona.Asiakkaidemme kokemahyöty ja valtion kokonaisetuovat selkeästi toimintammekeskiössä.PalveluterveisinJari SarjoVM:n HannuMäkinen perääSenaatti-kiinteistöiltätehokkuutta.kontrahti 3/2012 5

esteettömyysHyvä suunnittelu onesteetöntäIhmisoikeuksiin kuuluva esteettömyys on näkökulma – kutenrakennussuojelukin. Nämä kaksi näkökulmaa eivät poissulje toisiaan.Onnistuneessa kohteessa ne ovat sujuvasti yhteensulautuneita.Teksti Tuija Holttinen · Kuvat Jari Härkönen ja Museovirasto / Soile TiriläTänä päivänä kuuluu jo suunnittelunlähtökohtiin, ettäuudisrakennus on esteetön.Siis helppokäyttöinen, sujuvaja toimiva mahdollisimman monelle tilan© Jari HärkönenArkkitehti Niina Kilpelä on luottavainenesteettömyyden lisääntymisestä myöskulttuurihistoriallisissa kohteissa.Eteenpäin mennään pienin muttatasaisin askelein.käyttäjälle. Parhaat saavutettavuusratkaisutovat sellaisia, joihin ei edes kiinnitetähuomiota rakennusta käytettäessä.»Se ajatus, että esteettömyys onjoidenkin erityisryhmien juttu, joutaisijo romukoppaan», Kynnys ry:ssä toimivaarkkitehti Niina Kilpelä puuskahtaa.»Sen sijaan esteettömyys on hyvääsuunnittelua ja toimivia perusratkaisuja.Hyvää arkkitehtuuria ei ole ilman saavutettavuutta.»Suojelukohde saavutettavaksiMutta kun on kyse viime vuosituhannellarakennetusta kulttuurihistoriallisesta jasuojellusta rakennuksesta, moni nostaaesteettömyysvaatimusten edessä kädetpystyyn. Mitään ei voi tehdä!Niina Kilpelä sanoo kuitenkin, ettämahdollisuuksia löytyy aina kun ontahtoa. Ja tietenkin vanhojen rakennustensaattamisessa esteettömiksi tarvitaanmonen tahon yhteistyötä.»Liian helposti ajatellaan, että joskyseessä on suojelukohde, siellä ei voitehdä mitään. Tai ainakin Museovirastokieltää. Esteettömyyden ja rakennussuojelunvastakkainasetteluun ei kuitenkaanole tarvetta. Mielestäni Museovirasto saaturhankin usein syyt niskoilleen. Olemmetehneet yhteistyötä varsin hyvässähengessä ja saaneet hyviä asioita vietyäeteenpäin. »Väärä oletus on myös se, että vanhanrakennuksen muuttaminen saavutettavaksijotenkin pilaa kohdettaan. Ammattitaitoisetsuunnittelijat osaavat ratkaistapulmia, jotka eivät todellakaan olehelpoimmasta päästä. Kilpeläkin myöntää,että aina sitä ihan täydellistä ratkaisua eiehkä löydy.»Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkiesteettömyysratkaisut olisivat rumia. Esteettömyyttäpystytään mainosti toteuttamaanmyös tyylikkäästi.»Ehkäpä vanhojen rakennusteneheydestä ja aikakausien kerrostumistapuhuttaessa voitaisiin ajatella, että rakennukseentehdyistä saavutettavuusparannuksistatulisikin uusi arvokas kerrostumarakennuksessa. Se kertoisi tämän ajanasenteista ja arvostuksista.Ajoissa ja etukäteenNiina Kilpelä tekee konsulttina myös arvorakennustenesteettömyyskartoituksia.Raportti sisältää aina kehittämisehdotuksia.Kartoituksen tekeminen ei sinänsä kehitäesteettömyyttä, mutta siinä todetaanasioiden tila. Kartoitus antaa eväitä kehittämiseenja on työkalu toteutukseen.»Kartoitus kannattaa tehdä esimerkiksiperuskorjauksissa heti hankesuunnittelunyhteydessä, jolloin se on osa suunnittelunperuslähtötietoja. Silloin siitä on enitenhyötyä. Mutta tilannetta voi kartoittaavaikka ei olisikaan tulossa mitään mullistaviaisoja projekteja. Toimenpide-ehdotuksissaon paljon sellaisia kehittämiskohtia,jotka voidaan toteuttaa helposti8 kontrahti 3/2012

tulevaisuus ja työympäristökohdistaan ja omalta tasoltaan. Kaikkientyöpaikkojen toivotaan kuitenkin saavuttavanvähintään hyvän perustason vuoteen2020 mennessä», Ihalainen sanoo.Eväitä koulutuksestaIhalainen korostaa, että työurien pidentämisenydin ei ole eläke- tai muissa ikärajoissa,vaan siinä, miten ihmiset jaksavat jakykenevät selviytymään nopeasti muuttuvassatyöelämässä.»Ensinnäkin pitää olla työpaikkoja, joihinihmiset voivat vaihtaa, kun edellinenmenee alta. Toiseksi ihmisillä pitää ollariittävästi koulutusta ja osaamista, joidenvarassa rakentaa uusia urapolkuja.»Kolmanneksi työaikoja ja -tehtäviäpitää järjestellä joustavasti ja työyhteisöjätulee johtaa niin, että eri-ikäiset ja erielämänvaiheessa olevat ihmiset jaksavatuupumatta tehdä työtä, hän luettelee.Hyvin koulutettujen Suomessa työvoimanosaamisen kehittäminen on edelleeniso haaste.»Meillä on 140 000 nuorta aikuista,jotka eivät ole saaneet toisen asteen koulutusta,ja heidän lisäkseen työelämässä onvielä suuri joukko aikuisia pelkän kansataiperuskoulun varassa. Mitä vähemmäntyöntekijällä on koulutusta, sitä heikommatovat hänen mahdollisuutensa selviytyätyöstä ja ammatista toiseen», Ihalainenmuistuttaa.»Myös osatyökykyiset, maahanmuuttajatja keikkatyöhön halajavat eläkeläisetpitäisi saada mukaan työelämään», hänjatkaa.Ihalainen tähdentää, että arvottomuuden,osattomuuden, turvattomuuden jaepäoikeudenmukaisuuden tunteet ovathuonoja matkasauvoja tuloksen tekemiseen.Sen vuoksi sitä luottamuspääomaa,jonka varassa suomalaista työelämää on rakennettuvuosikymmeniä eri tahoilla ja tasoilla,ei saisi murentaa.»Esimerkiksi palkitsemisjärjestelmiä onkehitettävä koko henkilöstöä ajatelleneikä vain joitain avainhenkilöitävarten», hän sanoo.Siilot nurinIhalainen on kohdannut työelämänhyviä käytäntöjä niin yksityiselläkuin julkisella sektorilla,eivätkä niiden kehittämistarpeetkaanjuuri eroa toisistaan. Hänkuitenkin painottaa julkisyhteisöjenkehittämiskohteinajohtamista ja henkilöstötyötä,palkitsemista ja toimintakulttuurinavoimuutta.»Vaikka Suomi ei ole moniinmuihin maihin verrattuna mikään johtamisentakapajula, meillä on silti vielä paljon tekemistäetenkin johtamisen ja esimiestyön oikeudenmukaisuudessaja työntekijöiden tasa-arvoisessakohtelussa», Ihalainen sanoo.Ihalaisen mielestä palkitsemisen oikeudenmukaisuudennäkökulmasta on myöshuolestuttavaa, jos jokin sektori jää palkoissahuomattavasti muita jälkeen, eikä hän puhunyt johdon sitouttamisesta.»Julkisen sektorin on huolehdittava, ettäse pysyy mukana palkitsemisjärjestelmienkehityksessä, jos se aikoo pärjätä kilpailussaosaavasta työvoimasta», hän muistuttaa.Ministerinä Ihalainen on huomannut,kuinka yhä harvempi asia ratkeaa enää yhdenministeriöin toimialalla. Sen vuoksi hän kaipaakinjulkishallinnon toimintakulttuuriin lisääavoimuutta, luottamusta ja vuorovaikutusta.»Tuloksellisuutensa ja vaikuttavuutensa parantamiseksijulkisten organisaatioiden täytyymadaltaa raja-aitojaan sekä lisätä yhteistyötäja poikkihallinnollista tapaa tehdä työtä», hänsanoo. ■»Työurienpidentämisenydin ei oleeläke- tai muissaikärajoissa, vaansiinä, miten ihmisetjaksavat ja selviävätnopeasti muuttuvassatyöelämässä.»12 kontrahti 3/2012

Tehokkaampaa tilankäyttöäToimitilakustannukset ovat yksi keskeisistä säästökohteista, kun valtio pyrkiikiristyneessä taloudellisessa tilanteessa karsimaan kulujaan. Tilasta on tullut työkalu,jonka avulla on mahdollista säästää paitsi kustannuksissa, myös ympäristöä.Teksti Maarit Seeling • Kuva Hanna LinnakkoViime syksynä Senaatti-kiinteistöissälinjattiin tavoitteetja mallit valtion tilankäytöntehostamiseksi ja säästötavoitteidensaavuttamiseksi. Taloudellisuudenlisäksi tiloilta vaaditaan uudenlaistatehokkuutta, toimivuutta, turvallisuutta jateknistä asianmukaisuutta sekä kestävänkehityksen vaatimukset huomioon ottaviaratkaisuja.Senaatti-kiinteistöjen alue- ja prosessiyksikönjohtaja Juha Lemströminmukaan Senaatti-kiinteistöiltä edellytetäänentistä aktiivisempia toimenpiteitätilaratkaisujen järjestämisessä. Hän puhuutilatehokkuuden roolista julkisen sektorinkestävyysvajeen umpeen kuromisessa.»Tilat muodostavat 10–20 prosenttiavaltionyksiköiden menoista. Valtionuudistetun kiinteistöstrategian tavoitteenaon kiinteistövarallisuuden hoitaminen valtionkokonaisedun varmistavalla tavalla.Taloudellisuuden lisäksi lisää painoarvoaannetaan vastaisuudessa muun muassayhdyskuntarakenteellisille sekä elinkaari-ja energiatehokkuuden näkökulmille»,Lemström määrittää.Kuormitus kuntoonSenaatti-kiinteistöjen johto visioi toimintaympäristönmuutokset neljään keskeisestivaikuttavaan megatrendiin. Näistäkärkeen Lemström nostaa ilmastomuutokseenja ympäristökysymyksiin pureutuvan»Kuormitus kuntoon» -osion.»Tehokkaampi tilankäyttö on ympäristöystävällisempää.Jos haluammepienentää kuormitusta ja hiilijalanjälkeä,lähtökohtaisesti meidän on tehostettavatilankäyttöä entistä energiatehokkaammissataloissa.»»Oleellista ei ole, kuinka paljonkilowatteja valtiolta kuluu per neliö vaanAlue- ja prosessi yksikön johtaja JuhaLemström esittelee Senaatti-kiinteistöjenvisioimia megatrendejä.kuinka paljon energiaa kuluu per henkilö.Nyt puhutaan kokonaisenergian kulutuksesta»,Lemström toteaa.Hukkatila haltuunTiivistyvän yhteiskuntarakenteen myötäon kiinnitettävä enemmän huomiota hukkatilanhallintaan. Samoin tilanhallinnassaon otettava huomioon liikenteen suunnittelu,rakenteiden muunneltavuus sekätilapäiset käyttötarpeet.Lemström muistuttaa, että jo nykyäänmonet työntekijöistä viettävät vain allepuolet työajastaan omassa työpisteessään.Välillä töitä tehdään yksin kotoa käsin,toisinaan ryhmässä työpaikalla, joskusasiakkaan luona. Kysyä voi, tarvitseekosilti jokainen oman työhuoneen?»Asiakkaamme tietysti tekevät valintansaitse. Senaatti-kiinteistöt pyrkii asian-tuntijaorganisaationa tuottamaan tietoaja mittaustapoja, joilla eri vaihtoehtojenkuormittavuutta ja kustannuksia voidaanlaskea. Asiakas päättää, haluaako pudottaakuormitusta, säästää rahaa ja siinä samallaympäristöä.»Pura ja pystytäPoliittisten linjausten ja toimintaympäristönmuutosten vuoksi keskittämisenja hajauttamisen painopisteet ehtivätmuuttua moneen kertaan rakennuksenelinkaaren aikana.»Valtion organisaatioiden muutoksetovat välillä aika rajuja. Monia toimipisteitäsuljetaan ja palveluita keskitetään isompiinkokonaisuuksiin. Tarvitsemme muuntojoustaviatilaratkaisuja, jotta pystymmeseuraamaan ajan kehitystä ja reagoimaantarpeisiin. Miljoonien eurojen investointejakun ei ole mahdollista uusia 2–3vuoden välein poliittisten painopisteidenmuutosten tahdissa», Lemström pohtii.Hän muistuttaa, että osa Senaattikiinteistöjenhallinnoimista tiloista onhyvinkin vanhoja, kuten esimerkiksiHelsingin empire-keskustan kulttuurihistoriallisestiarvokkaat rakennukset. Osaniistä taipuu uusiin tilanteisiin paremmin,osa huonommin, osan muuttaminen onsuojelulainsäädännön vuoksi mahdotonta.Alkuun vaikeiltakin tuntuvissa tapauksissavoidaan silti päästä pelkästäänkalustusta uusimalla tyydyttäviin ratkaisuihin.»Senaatintorin varressa olevissa rakennuksissatyöskenneltiin jo 200 vuottasitten, ja ne ovat toivon mukaan käytössävielä 200 vuotta tästä eteenpäinkin.»Toimisto taskussaInformaatioteknologian harppauksetovat tehneet monista tehtävistä ajasta jakontrahti 3/2012 13

tulevaisuus ja työympäristöTutkija Jukka Heinosen mukaan ympäristön kannalta onjärkevämpää hyödyntää nykyistä rakennuskantaa kuinrakentaa uusia matalaenergiataloja.© Matti Immonen14 kontrahti 3/2012

kiinteistöt ole kasvuorganisaatio. Sen tehtävä onpyrkiä palvelemaan valtiota mahdollisimmantehokkaasti.»Toimintamme voi muuttua, mutta valtiotarvitsee kyllä jatkossakin tiloja. TodennäköisestiSenaatti-kiinteistöjen omistaminen keskittyyerikoisrakennuksiin, joita ei ole saatavissa kuinitse omistamalla, rakentamalla ja ylläpitämällä.Toinen tulevaisuuden painopistealue ontilapalveluiden tarjoaminen ja tilojen käyttöönliittyvien asiantuntijapalveluiden tuottaminen»,Lemström visioi. ■Kestävä työympäristöon monen tekijän summaKestävä työympäristö koostuu monesta asiasta. Aalto-yliopiston tutkijaJukka Heinonen muistuttaa, että toimitilojen hiilijalanjälkeä ei voi ymmärtäävertaamalla ainoastaan niiden energiankulutusta tai käyttämällä muuta yksittäistämittaria. Yhdessä kohtaa saavutetut parannukset saattavat kostautua muualla.Teksti Maarit Seeling · Kuva Matti ImmonenTutkija Jukka Heinosen mielestä ensisijaisentärkeää on löytää oikeat mittarittoimitiloista aiheutuvan hiilijalanjäljentodentamiseen. Tilojen kokonaisenergiankulutuksenosuus ilmastonmuutosta vauhdittaviinpäästöihin on toki merkittävä, muttaHeinonen perää hiilijalanjäljen mittaamiseenlaajempaa näkökulmaa.Työn monimuotoisuuden lisääntyminen eiyksinään tarjoa ratkaisua ympäristön ongelmiin.Etätyöratkaisuja suunniteltaessa olisi ajateltavakokonaistilantarvetta.»Vaikutus saattaa olla jopa päinvastainenkuin on toivottu, kun työpiste on sekä työpaikallaettä kotona», kuluttajan käyttäytymiseenliittyviä mahdollisuuksia ilmastomuutoksenhallinnassa tutkinut Heinonen toteaa.Etätyön lisääntyessä saatetaan muuttaahalvempien neliöiden perässä vähän kauemmasisompaan asuntoon. Toimitilojen energiankulutuksessasaavutetut säästöt siirtyvät tällöin vainEnergiatehokkuus on kulutustatärkeämpi luku: Jokainen käytettyneliö kuormittaa ympäristöä.paikasta riippumattomia. Työ ei ole enää sidottuaikaan, paikkaan tai pysyvään organisaatioon.Työn ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt. Rutiininomaisettyöt vähenevät.»Hyvillä toimitilaratkaisuilla voidaan vaikuttaatyön tuottavuuteen, tiedon kulun paranemiseenja ihmisten viihtymiseen. Niillä on varmastimerkitystä tulevina vuosina, kun suurten ikäluokkieneläköitymisen myötä kilpailu osaavastatyövoimasta kiristyy», Lemström arvioi.Toimintaympäristön muutokset vaikuttavatväistämättä myös Senaatti-kiinteistöjen toimintaan.Lemström muistuttaa, ettei Senaattitoiseenpaikkaan. Käytännössä kulutus saattaajopa kasvaa. Ajaminenkin saattaa lisääntyä, kunmatkat pitenevät.Jokainen neliö kuormittaaToimitilojen energiatehokkuus onkin Heinosenmukaan kulutusta tärkeämpi lukema, sillä jokainenkäytetty neliö, oli se sitten missä hyvänsä,kuormittaa ympäristöä. Esimerkiksi valtion huonetoimistoissatyöntekijää kohden on 35 neliötä.Yrityksissä, joissa työpisteitä jaetaan ja kokoustilojavuokrataan, vastaava luku on 15 neliötä.»Ympäristön kannalta myönteiseen kehitykseenpäästään vasta sitten, kun tilan tarvettapystytään oikeasti vähentämään.»Heinonen kiinnittäisi myös nykyistä enemmänhuomiota uudisrakentamisen aikaisiin hiilidioksidipäästöihin.Hän toteaa, että nykyisenrakennuskannan tehokkaammalla hyödyntämiselläpäästäisiin ympäristön kannalta parempaanlopputulokseen kuin rakennuttamalla uusiamatalaenergiakiinteistöjä.Rakennusten energiatehokkuuden parantaminenon olennainen osa Euroopan unioninilmasto- ja energiastrategiaa, jolla tavoitellaan20 prosentin vähennystä uusien rakennustenenergiankäytössä vuoteen 2020 mennessä. ■kontrahti 3/2012 15

Yhden käyttäjän tiloistayrityspuistoihinMonen käyttäjän kiinteistöt ja kokonaiset toimitilakampuksetyhteisine palveluineen yleistyvät. Ne ovat myös osaSenaatti-kiinteistöjen työympäristöasiantuntijan rooliakokonaispalveluiden tarjoajana.Teksti Vesa Ville Mattila · Kuva Matti Immonensopimus, johon sisältyy yksi tai useampiSenaatti-kiinteistöjen palveluita tuottavayhteistyökumppani.»Tilojen ja palveluiden suunnitteluunkannattaa satsata. Silti yhä nopeammatmuutokset asiakkaiden toimintaympäristössäedellyttävät entistä enemmänjoustavuutta niin tiloissa ja palveluissakuin niitä koskevissa sopimuksissa. Lisäksikaikkien osapuolten täytyy aina tietää,mistä milloinkin on sovittu», Mäkinentoteaa.Kohti toimitilakampuksiaMonikäyttäjätilojenkin toteuttamisessatoimii suuruuden ekonomia. Senaattikiinteistöjentavoitteena on kilpailuttaaniin isoja kokonaisuuksia, että palveluntuottajatpystyvät niihin kunnolla resursoimaan.Senaatti-kiinteistöille on kertynytkampuskokemusta Helsingissä Pasilanvirastokeskittymästä ja ministeriöidenmuodostamasta Valtioneuvoston kampuksestaSenaatintorin kupeessa. Viimevuoden lopulla se kilpailutti HelsingissäHakaniemen ja Sörnäisten alueella useaankiinteistöön ja kymmenkunnalle asiak-kaalle yhteiset siivous-, aula- ja toimistopalvelut.»Noin 80 000 neliön laajuisessa Haka–Sörnäinen-kampuksessa toimivat Senaattikiinteistöjenlisäksi Valtiokonttori, Valvira,Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL),Energiamarkkinavirasto, Suomen Akatemia,Cimo ja Opetushallitus. Haimme jasaimme taloudellista, laadullista ja hallinnollistasynergiaa. Pystymme nyt huomattavastihelpottamaan asiakkaidemmearkea ja tarjoamaan laadukasta palveluakilpailukykyiseen hintaan», Hopeavirtasanoo.infoMonikäyttäjätilan edut:• jaetut kustannukset esimerkiksi aulapalveluissa• helpottaa yhteisten toimintojen ja tilojen kehittämistä• asiakkaalla pääsääntöisesti vain yksi sopimuskumppani: Senaatti-kiinteistöt• mahdollistaa laajat palvelupaketitMonikäyttäjätilan palvelut:• esimerkiksi aula-, siivous-, toimisto- ja ravintolapalvelut• Senaatti-kiinteistöt vastaa, yhteistyökumppanit toteuttavatKampusmaiset ratkaisut ovatkinmonikäyttäjätilojen tulevaisuutta. Samallamonikäyttäjätilamaisuus leviää koko kampukselleja esimerkiksi henkilöstöravintolantäytyy soveltua myös työntekoon.Senaatti-kiinteistöille kampuksetmahdollistavat entistä tehokkaamman toiminnan.Esimerkiksi kaikki palveluihin jaylläpitoon liittyvät seikat saadaan läpikäytyäyhdessä käyttäjäkokouksessa. Samoinmuun muassa jätehuolto- ja pelastuskoulutukseton organisoitavissa kerralla kokokampukselle. ■kontrahti 3/2012 17

HALTIKin toimitaloon ei marssita sisään noin vain. Tulijaa ovatvastassa tarkat turvajärjestelyt, sillä uudisrakennus sulkee sisäänsätieto- ja viestintäteknisiä palveluja valtion turvallisuusviranomaisille.Teksti Mia Sivula · Kuvat Anders PortmanTietoturvaaTarvittiin monta kunnonpamaus ta ennen kuin hallinnontietotekniikkakeskus HALTIKintoimitalon peruskiveä päästiinkaksi vuotta sitten muuraamaan. Toimitalorakennettiin Pöyliövaaran kupeeseen,ja siksi edessä olivat ensin mittavat kallionlouhinta-ja maansiirtotyöt. Kalliostalouhittiin kymmeniä tuhansia kuutioitakiviainesta, jota käytettiin rakennusalueentäyttöaineena. Toimitilan alla on nytpaksuimmillaan viiden metrin kerros louhittuakiviainesta.HALTIKin Rovaniemen alueen reilut200 työntekijää pääsivät muuttamaanuusiin tiloihin vajaa vuosi sitten. Muutonparasta antia olivat modernit työtilat jaRovaniemen työntekijöiden sijoittuminenvihdoin saman katon alle. Aiemmin väkioli ripoteltuna viiteen eri toimipisteeseeneri puolille kaupunkia.18 kontrahti 3/2012

Kiinteistön käyttöpäällikköPekka Rautio (vas.) jaylikonstaapeli Jaakko Ylitaloeivät juuri keksi uudesta toimitalostamoitittavaa. »No,ikkunapaikkoja ei riittänytkaikille.»Resurssijohtaja MarkoMannisen työpiste onPöyliövaaran metsänpuolelta. »Hyvä sielläon töitä tehdä.»»Valtionhallinnon tietoturvavaatimuksiinvastaaminen ei toteutunut parhaallamahdollisella tavalla entisissä tiloissa.Turvallisuusvaatimusten täyttäminen oliyksi tärkeimpiä lähtökohtia, kun uuttatoimitaloa lähdettiin suunnittelemaan»,kertoo HALTIKin turvallisuuspäällikköAri Mämmi.Monitoimiympäristöt joustavattarvittaessaUudessa toimitilassa on viisi kerrosta. Neljässäkerroksessa on toimistotiloja, joistajokaisesta löytyy kahvihuone ja neuvotte-infoHALTIKin uusi toimitalo sai nimekseen Isomus. Se tarkoittaakultahippua, jonka halkaisija on yli 1,5 senttiä. Nimi löytyihenkilöstölle pidetyn nimikilpailun kautta.HALTIKin toimitila Isomus• Valmistumisvuosi 2011• Rakennuttaja Senaatti-kiinteistöt• Rakennuttajakonsultti ISS Proko Oy• Pääurakoitsija Skanska Oy• Arkkitehtisuunnittelustavastasi Arkkitehtitoimisto Sarc Oy• Toimitilassa on viisi kerrosta• Huoneistoalaa on noin 6800 m 2lutiloja. Työtilat ovat suurimmaksi osaksiavoimia monitilaympäristöjä. Ensimmäisessäkerroksessa on myös kokouskeskusja ravintola.Ylikonstaapeli Jaakko Ylitalo työskenteleeyhteisissä tiloissa 16 muun työntekijänkanssa.»Tilassa on ollut hyvä työskennellä.Puhelimessa puhuminen voi olla avoimessatilassa joskus hankalaa, etenkinjos oikein isoäänistä porukkaa sattuuolemaan paikalla. Joka kerroksesta löytyyniin sanottuja hiljaisia huoneita, joihin voitarvittaessa mennä puhumaan puhelun»,Ylitalo kertoo.Kiinteistön käyttöpäällikkö PekkaRautio tuli uudisrakennushankkeeseen mukaanluonnossuunnitteluvaiheessa. Rautionmielestä avonaiset tilat on ollut helppolaittaa tehokkaaseen hyötykäyttöön.20 kontrahti 3/2012

ParastaIsomuksessa?»Oma työhuone ja siitä avautuvatnäköalat. Myös kokouskeskus janeuvottelutilat ovat toimivia jamiellyttäviä tiloja. Näihin tiloihinon mukava tuoda asiakkaita.»– Asiakkuusjohtaja Ilkka Jolma.»Koko talo. Tulen aamuisin töihin pyörällä taijuosten, ja nousen ensimmäisen kerroksenpukuhuoneen kautta portaita pitkin omaantyöpisteeseen neljänteen kerrokseen.Ikkunasta avautuu mahtava näköala, jostaolen ottanut valokuvia pitkin vuotta.»– Ylikonstaapeli Jaakko Ylitalo.info»Henkilöstö on ollut uusiin tiloihintyytyväinen. Talossa on ollut hyvä tehdätöitä. Tilojen muutosjoustavuus on ollutonnistunut. Työtehtävien vaihtuessa jaihmisten vaihtaessa paikkaa tilat ovatantaneet muutokseen mahdollisuuden»,Jolma sanoo.Pian HALTIKlaiset saavat katsellaruskan värejä omasta työpisteestään käsinensimmäistä kertaa. ■Mikä on Haltik?• HALTIK on hallinnon tietotekniikkakeskus, joka työllistää noin 440 tietoturvanammattilaista 30 eri paikkakunnalla.• Eteläisin toimipiste sijaitsee Helsingissä ja pohjoisin Ivalossa. Rovaniemi onHALTIKin päätoimipaikka ja toimipisteistä suurin.• HALTIKin asiakkaiden ensisijaiseen yhteydenottopisteeseen HelpDeskiin tuli viimevuonna keskimäärin 155 puhelua päivässä eli liki 40 000 puhelua vuodessa.HALTIKin tuottamia palveluja ovat HelpDeskin lisäksi muun muassa viestintäpalvelut,järjestelmien ylläpito- sekä asiantuntijapalvelut.Toiveiden tilat yksityisrahoituksellaHALTIKin uudisrakennus toteutettiinvaltion toimitilastrategian mukaisellayksityisrahoituksella. Noin 30 miljoonaneuron investoinnin rahoitti kilpailutuksenjälkeen itävaltalaispankki RL Nordic Oy.Senaatti-kiinteistöt ja HALTIKsolmivat jo hankesuunnitteluvaiheessayhteistyösopimuksen, jossa Senaattikiinteistöttoimi HALTIKin asiantuntijanaja edunvalvojana. HALTIK oli mukanauudisrakennuksen suunnittelussa alustasaakka. Uusiin toimitiloihin saatiin luotuajuuri sellaisia ratkaisuja, joita HALTIKtilan loppukäyttäjänä toivoi.Senaatti-kiinteistöjen ja RL Nordicinvälillä on pääomavuokrasopimus. HAL-TIK toimii tiloissa edelleenvuokraajana.Vuokra-aika on 15 vuotta.Senaatti-kiinteistöt vastaa HALTIKinpuolesta kiinteistön ylläpidosta.»HALTIkin näkökulmasta edelleenvuokrauson toiminut hyvin», HALTIKinkiinteistön käyttöpäällikkö Pekka Rautiosanoo.Edelleenvuokrauksen tulot ja menotmuodostavat tänä päivänä noin viisiprosenttia koko Senaatti-kiinteistöjentoiminnasta. Johtaja Jorma Heinonenarvelee, että edelleenvuokrauksen osuustoiminnasta tulee lisääntymään tulevaisuudessa.»Edelleenvuokraus on järkevä tapa ratkaistaasiakkaiden tilan tarve silloin, kunvaihtoehtona on valtion tilojen lisärakentaminen»,Heinonen sanoo. ■22 kontrahti 3/2012

© Jussi Tiainen © Jari HärkönenReijo Hukkasen Laulupuutjulkistettiin elokuussa.Taideteostoimikunnan jäsenet: mediataiteilija Jani Ruscica (vas.), arkkitehti Jari Auer (pj.), kuvanveistäjäKimmo Schroderus ja valokuvataiteilija Veli Granö. Takarivissä taitelija Silja Puranen(vas.), konservaattori Siukku Nurminen, taidesihteeri Erika Hyyryläinen (siht.), taidegraafikkoArto Nurro ja amanuenssi Heli Ahmio. Kuvasta puuttuu taidemaalari Irmeli Mäkilä.Taidetta valtiolleValtion taideteostoimikunta hallinnoi valtion laajaa taideteoskokoelmaa. Teokset onsijoitettu julkisille paikoille ja virastotaloihin eri puolelle Suomea. Osa on ulkomailla.Teksti Marjo TiirikkaMusiikkitalon pihan taideteoksen latvassa haukilaulaa suu avoinna kohtitaivasta. Taiteilija ReijoHukkasen teos Laulupuut voitti taannoinValtion taideteostoimikunnan järjestämänkilpailun. Käyttötarkoitukseltaan taiarkkitehtuuriltaan merkittäviin kohteisiinhankitaan taidetta juuri taidekilpailunkautta. Kilpailun toinen voittaja, KirsiKaulasen valtavankokoinen Gaia, kimalteleeMusiikkitalon sisääntuloaulassa.Valtiolla on tällä hetkellä noin 13 300taideteosta, jotka on sijoitettu pääasiassajulkisiin tiloihin kuten virastojen auloihinja käytäville. Kilpailujen lisäksi teoksia onhankittu suoraan taiteilijoilta.»Hankintatapa riippuu kohteesta. Uudiskohteissataitelijavalinnoista ja teoksistaneuvotellaan arkkitehtien ja tilan käyttäjienkanssa», toimikunnan sihteeri ErikaHyyryläinen kertoo.Hankintapäätökset tekee toimikunta,johon kuuluu puheenjohtajan ja varapuheenjohtajanlisäksi kuusi jäsentä. Puheenjohtajanatoimii arkkitehti Jari AuerSenaatti-kiinteistöistä.»Taide on merkittävä osa työympäristönviihtyisyyttä ja virikkeellisyyttä. Selisää myös työhyvinvointia, ja siksi taidettaon tärkeää vaalia ja pitää siitä hyvää huolta»,Auer uskoo.Korkea taso kriteerinäTeosten valintakriteerejä ovat korkeataiteellinen taso, kiinnostavuus ja teostensoveltuvuus julkiseen tilaan. Hankinnoissapyritään huo mioimaan myös nuoret, kiinnostavattaiteilijat.Toimikunnan periaatteena on hankkia»aikalaistaidetta». Kuvanveistäjä KimmoSchroderus pitää määrittelyä vaikeana, koskakuvataiteen eri ilmenemismuodot ovatviime vuosina laajentuneet ja sekoittuneet.»Kuvataide on imenyt itseensä vaikutteitakaikilta muilta kulttuurin alueilta.Rajoja ei enää tunnusteta tai niiden yli hypitäänjatkuvasti. Toisaalta kaiken tämänvapauden vastapainona osa taiteilijoistahaluaa selkeästi keskittyä yhteen erikoisosaamisenalueeseen», hän toteaa.Tilaan parhaiten sopiva taideteoslöytyy parhaiten mitä varhaisemmin asiaaaletaan pohtia.»Mikäli asiakas haluaa syvälle menevääja rakennuksen kunnolla huomioon ottavaataidetta, kannattaa suunnittelu aloittaamielellään jo ennen kuin rakennuksenkaikki ratkaisut on tehty ja rakentamistaon edes aloitettu», Schroderus vinkkaa.Taidehankintoihin ja taidekokoelmanhoitoon on tänä vuonna käytettävissä 1,1miljoonan euron määräraha. Rahat tulevatveikkausvoittovaroista eli kansalaistenlottorahoista. ■kontrahti 3/2012 23

talousVeronmaksajahaluaatehokkaan toimitilahankkijanValtion liikelaitoksenaSenaatti-kiinteistöjenon toimittava vähintäänyhtä tehokkaasti kuinmarkkinatoimijat.Teksti Pirjo Kupila · Kuva Matti ImmonenValtion virastoissa kuulee aikaajoin päiviteltävän korkeitatoimitilavuokria ja Senaattikiinteistöjenkovia tuottovaatimuksia.Miksi valtio ylipäänsä periivuokraa omiltaan? Eikö toimitiloja voisiantaa ilmaiseksi?»Ilmaispalvelut ovat vaarallisia, koskane johtavat tehottomuuteen», vastaaosastopäällikkö Hannu Mäkinen valtiovarainministeriöstä.Hän muistuttaa, että myös veronmaksajatansaitsevat tehokkuudeltaanvähintään markkinatoimijoiden veroisentoimitilahankkijan.»Valtio ei hanki rahaa toimitilavuokrilla.Kysymys on toimintamallista,jolla Senaatti-kiinteistöt pidetään kiinnimarkkinoiden pelisäännöissä ja vertailukelpoisenamarkkinoiden verrokkeihin»,hän selvittää.Vaikka Senaatti-kiinteistöjen eisidosryhmäasemassa (in house) tarvitsekilpailla markkinoilla, valtio asettaa omistajanasille samat ehdot ja vaatimuksetkuin potentiaalisille kilpailijoille. Sellainenon 7 prosentin tuottovaatimus, joka pyrkiivastaamaan markkinoiden keskimääräistätuottotavoitetta. Sillä katetaan muunmuassa investoitavan pääoman korko jakiinteistöjen kulumista vastaavat poistotja riskit.Mäkisen johtamalle VM:n budjettiosastollekuuluvat muun muassa valtionkiinteistö- ja toimitila-asiat sekä omistajaohjauksenvalmistelu. Senaatti-kiinteistöjenohjaukseen liittyvät asiat valmisteleebudjettiosaston talousohjausyksikkö.24 kontrahti 3/2012

Tilasäästöt eivätsaa heikentäätyön laatua.»Valtion toimitilavuokrissa ei ole kyse ansainnasta,vaan toimitilojen hankinnan ja käytön tehokkuudesta.Ilmaispalvelut johtavat tehottomuuteen»,sanoo budjettipäällikkö Hannu Mäkinenvaltiovarainministeriöstä.Omistajan näkökulmasta valtiontilapalvelujen keskittäminen liikelaitoksenatoimivalle Senaatti-kiinteistöille onMäkisen mukaan toiminut hyvin.»Liikelaitosmalli sallii valtioneuvostolleja eduskunnalle myös tiiviimmänohjaussuhteen kuin osakeyhtiömuoto,joka tulisi vaihtoehtona kysymykseenehkä kilpailutilanteessa», hän sanoo.Tuottavuus saneleetoimitilaratkaisutka sillä ei valtiontaloudenongelmia ratkaistakaan»,Mäkinen muistuttaa.Hänen mielestäänkustannussäästöt eivät kuitenkaansanele ensisijaisestivaltion toimitilaratkaisujenkehittämistä, vaan työntuottavuus.»Toimitilapolitiikanpitää palvella työn tulosta,eivätkä tilasäästöt saa heikentäätyön laatua. Ympäristötekijöidenhuomioiminen,kuten energiansäästöja vastuullinen materiaalienkäyttö, ovat myös tärkeitä.»Mäkinen huomauttaa,että virasto saa useinremontoitua pienemmistätiloista samoilla vuokrakustannuksillaenergiatehokkaammanja ajanmukaisem-Hallitusohjelmassa on valtion tilankäytölleasetettu 10 miljoonan euron säästötavoite,joka kohdennetaan budjettipäätöksissäeri hallinnonaloille.»Pyrkimys tehokkaampaan tilankäyttöönon vastuullista toimintaa monestakinnäkökulmasta kuten ympäristösyistä, vaik-man toimitilaratkaisun, jokatukee sekä työhyvinvointia että uusimmanteknologian käyttöä. Molemmatlisäävät työn tuottavuutta.Mäkinen testaa itse uusimpia tilaoppejasyyskuusta alkaen, kun hän siirtyyosastonsa ensimmäisten joukossa työskentelemäänneljäksi kuukaudeksi monitilaympäristöön.Valtioneuvoston linnaan on Ritarikadunpuolelle rakennettu monitilaympäristö,josta haetaan käyttökokemuksia linnanvuonna 2015 alkavaa remonttia varten.Budjettiosaston pilottivaihe kestää runsaanvuoden, ja se toteutetaan kolmessaeri vuorossa.»En ole varma, onko työpiste edesoma, mutta minulle käy kaikki. Menenkatsomaan, miten se toimii», Mäkinensanoo reippaasti.Hyvä tulos kertootehokkuudestaEduskunta päättää valtion talousarvionkäsittelyn yhteydessä Senaatti-kiinteistöjenperuspääoman korotuksen ja alennuksensekä hyväksyy lainojen ja investointienenimmäismäärän. Valtiovarainministeriöpäättää Senaatti-kiinteistöjen palvelu-,tulos- ja tuloutustavoitteista.Senaatti-kiinteistöt teki viime vuonnahyvän tuloksen. Se ylitti tulostavoitteensasekä kiinteistöjen myynnissä että vuokrauksessa.Mäkisen mukaan hyvä tulos kuvastaasitä, että Senaatti-kiinteistöt toimiitehokkaasti: kustannukset pysyvät kurissa,ja investoinnit ovat perusteltuja.»Vuokran määräytymiseen ei liityoikeastaan muita eriä kuin tuottovaatimus,jossa voisi ajatella, että vuokralaisiariistetään, ja sekin asetetaan markkinoidenmukaan», hän huomauttaa.Mäkisen mielestä on kuitenkin joihan kannustinvaikutuksen takia tärkeäähuomioida myös vuokrausmalleissa se periaate,että osa hyödystä kuuluu suoraansille, joka osallistuu säästöjen etsimiseen jaelää muita tehokkaammin.»Senaatti-kiinteistöjen laadukastoiminta kiertyy viime kädessä veronmaksajieneduksi. Mitä tehokkaammintoimitilahankkija toimii, sitä enemmänvuokralaiset ja veronmaksajat hyötyvät»,hän jatkaa.Mäkinen odottaa Senaatti-kiinteistöiltätulevaisuudessakin taloudellistatehokkuutta ja hyvää toiminnan laatua.»Hyvään laatuun kuuluu myös hyväasiakassuhde. Vahvoja toimijoita vaaniihelposti ylimielisyyden vaara. Se pitäätunnistaa ja ymmärtää, että asiakassuhdeja asiakkaan luottamus on ansaittava jokapäivä uudelleen», hän tähdentää. ■kontrahti 3/2012 25

työhyvinvointiMonen syynsisäilmaongelmatHyvä sisäilma tukee jaksamista ja työhyvinvointia. Sisäilmaongelmia ilmeneeaika ajoin, ja niiden skaala ulottuu puutteellisesta ilmanvaihdosta päästöihin,vedosta homeongelmiin. Senaatti-kiinteistöjen toimenpiteet ja työkalutsisäilman parantamiseksi ovat moninaiset.Teksti Vesa Ville Mattila · Kuvitus Juha HelastoSenaatti-kiinteistöt hallinnoi noin 11 000 rakennusta,joista noin 300:ssa lienee erilaisia sisäilmaongelmia.Suhde on samanlainen kuin koko Suomen rakennuskannassa.Osittain ongelmia selittävät takavuosien rakennustekniikat –silloisten määräysten mukaiset, nykyisin puutteellisina pidetyt.Esimerkiksi 60- ja 70-lukujen elementtitaloissa betonin ja villanvälistä puuttuu usein tuuletusrako. Vesieristeet ovat monissarakennuksissa tulleet elinkaarensa päähän. Lisäksi joukkoonmahtuu suoranaisia suunnittelu- ja rakennusvirheitä.»Uusimman erityishaasteen aiheuttavat tiuhaan tahtiin vaihtuvatrakennusmateriaalit, joiden kaikkia vaikutuksia ei tunneta.Tiedämme monia yksittäisiä sisäilmaan vaikuttavia tekijöitä,mutta vain vähän kokonaisuudesta», sanoo Senaatti-kiinteistöjenjohtaja Jukka Riikonen.Harkitusti ja hallitustiSenaatti-kiinteistöt remontoi rakennuksiaanvuosittain noin 200 miljoonalla eurolla. Tästäkymmenesosa kohdistuu suoraan tai välillisestisisäilman parantamiseen.»Aina kun rakennuksia peruskorjataan,täytyy sisäilmaseikat ottaa huomioon. Kaikkein tehokkainta onparantaa sisäilmaa hallitusti hyvissä ajoin.»Riikonen mustuttaa, ettei kaikkea tarvitse tehdä kerralla.Mutta mikäli taloon suunnitellaan remonttiputkea, tulee lähteäliikkeelle kokonaisuuden kartoituksesta. Toisaalta taas pieninkäänremontti ei saa vaarantaa myöhemmin mahdollisuuksiaparantaa koko rakennuksen sisäilmaa.Puolitoista vuotta sitten perustettu Sykli-sisäympäristöklinikkatukee Senaatti-kiinteistöjen työskentelyä sisäilmaongelmienennaltaehkäisyssä ja ongelmanratkaisussa. Yksi kuukausittainkokoontuvan Syklin tärkeimmistä tehtävistä on kehittää alueilleannettavaa asiantuntijatukea. Se toimii myös katto-organisaationakaikille Senaatti-kiinteistöjen kohteissa toimiville sisäilmaryhmille.»Oleellista on koota tietoa ongelmista ja kertoa kohteissakäytetyistä keinoista ja ratkaisuista. Oppimisprosessin myötävoimme myös estää virheiden toistamisen», Riikonen arvioi.Virastotalo vaiheittain kuntoonSykli toimii kattoorganisaationasisäilmaryhmille.Turussa Aurajoen rannalla sijaitsevassa Valtion virastotalossatoimii muun muassa Lounais-Suomen aluehallintovirasto jaVarsinais-Suomen maanmittaustoimisto. Vuonna 1967 valmistunutrakennus sisältää noin 12 000 toimistoneliötä sekä auditorion,ruoka- ja liikuntasalit ja kokouskeskuksen.Parhaillaan käynnissä olevaa peruskorjausta ohjaa tavoiteparantaa sisäilmaa.Samalla Senaatti-kiinteistöt tehostaarakennuksen tilankäyttöä ja kehittää tilojenmuuntojoustavuutta.»Ensin laitoimme kuntoon ulkokuoren:perustuksen ja julkisivun. Esimerkiksi ryömintätilastapoistimme kaiken eloperäisenaineksen, teimme sinne koneellisen ilmanvaihdonja lisäsimme uusia perusvesikaivoja. Julkisivuremontinaikana asensimme uudet ikkunat», kertoo Senaatti-kiinteistöjenrakennuttajapäällikkö Tarja Hietamäki.Nyt vuorossa ovat sisätyöt, jotka etenevät ja valmistuvatkolmessa vaiheessa. Suurimpiin toimenpiteisiin kuuluu vanhankeskitetyn ilmanvaihdon muuttaminen hajautetuksi ilmanvaihtojärjestelmäksi.Talon käyttäjistä sekä työterveyshuollon, Työterveyslaitoksenja Senaatti-kiinteistöjen asiantuntijoista koostuva sisäilmaryhmäon tarjonnut osapuolille foorumin saada tietoa ja äänensäkuuluviin. Lisäksi se on tiedottanut työntekijöille suunnitelluista26 kontrahti 3/2012

kurkistus ulosInstituutteja ulkomaillaViime lokakuussa myrskypuu runnoi pahasti Venetsiassa sijaitsevan SuomenAalto-paviljongin. Senaatti-kiinteistöt korjautti paviljongin näyttelykuntoon jahuolehtii myös useasta muusta kulttuuri- ja tiedeinstituutista Euroopassa.Teksti Marjo Tiirikka · Kuvat Senaatti-kiinteistötValtiovarainministeriölläon hallussaankulttuuri- jatiede-instituuttejaRoomassa, Lontoossa, Pariisissaja Ateenassa. Venetsiassasijaitsee Aalto-paviljongin lisäksiPohjoismaiden paviljonki,jonka Suomi omistaa yhdessäRuotsin ja Norjan kanssa.»Valtiovarainministeriönkanssa tehdyn sopimuksenmukaisesti huolehdimmeinstituuttien hoidosta, kunnossapidostaja korjauksista. Vastaammemyös vuokrasopimuksistaja vakuutuksista», kertooasiakaspäällikkö Juha NiemeläSenaatti-kiinteistöistä.Ulkomailla sijaitsevatinstituutit poikkeavat muistaSenaatti-kiinteistöjen kohteistaluonnollisesti etäisyydenvuoksi mutta myös siksi, ettäeri maiden toimintatavat jasäädökset poikkeavat toisistaan.Tämän vuoksi kiinteistöjenhoitoon on palkattu kiinteistöasioitatunteva henkilö, jokapystyy hoitamaan kiinteistöäkoskevat juoksevat asiat paikallisellakielellä.»Suuremmissa korjaushankkeissapaikallinen konsulttihoitaa asioita, vaikkakinetäohjaus ja projektin koordinointihoidetaan meiltä käsin».Aalto-paviljonki kuntoonme marraskuussa isokokoinenpuistopuu kaatui talon katollevaurioittaen pahoin puurakenteistapaviljonkia. Henkilövahingoiltaonneksi vältyttiin.»Korjaustöiden suunnittelualoitettiin heti, ja mukaan kiinnitettiinkohteen arvokkuudenvuoksi Suomen Aalto-säätiö.Rakennus on myös Italiassasuojeltu ja arvostettu: korjaussuunnitelmatedellyttivät useitaviranomaislupia, tärkeimpänäpaikallisen museovirastonhyväksynnän.»Rakennus oli jo ennenonnettomuutta huonokuntoinen,ja seinien alaosat olivatosin lahonneet. Puuvaurionkorjaustöiden yhteydessä oliluontevaa tehdä rakennuksellesamalla peruskunnostus. Aaltopaviljonkisaatiin kuosiinsaelokuista arkkitehtuurinäyttelyävarten. ■Aalto-paviljonkiAlvar Aallon suunnittelema puurakenteinen paviljonki valmistuiVenetsian biennaaliin vuonna 1956. Alvar Aalto suunnitteli paviljonginalunperin siirrettäväksi, mutta se rakennettiin kuitenkinkiinteäksi.Nykyään suomalainen arkkitehtuuri ja kuvataide vuorottelevatpaviljongissa kahden vuoden välein.© Ross Hamilton © Juha NiemeläTämän vuoden keskeinenkorjaushanke on ollut Aaltopaviljonginkorjaaminen. Vii-Aalto-paviljongin korjaus valmistui juuri sopivasti elokuussa avattuun arkkitehtuurinäyttelyyn,ja peruskorjaushankkeen esittely on osa puuaiheista näyttelyä.kontrahti 3/2012 29

kurkistus ulos© Juha NiemeläAsian -tuntijuuttatarvitaanmyös siksi,että erimaidensäädöksetpoikkeavattoisistaan.Suomen paviljonkia huomattavastisuuremman, norjalaisarkkitehtiSverre Fehnin suunnittelemaPohjoismaiden paviljonkivalmistui vuonna 1962.Ateenan-instituuttiBetonipalkkirakenteinenrakennus suunniteltiin ympäröivänpuiston ja kasvillisuudenehdoilla. Käytännössäpaviljonki onkin kuin yksi© Juha NiemeläVuonna 1984 perustetunSuomen Ateenan-instituutinpäätehtävänä on harjoittaa jaedistää Kreikan arkeologian,historian, kielen ja kulttuurintutkimusta antiikin ajastanykypäivään. Uusklassinenrakennus sijaitsee komeallapaikalla vastavalmistuneenAkropolis-museon vieressä.Vuodesta 1992 alkaen se ontoiminut Suomen valtionomistamassa rakennuksessa,jossa on viisi toimistohuonetta,luentosali ja käsikirjasto.»Kiinteistössä on myössuomalainen sauna, jonkakunnostaminen on ohjelmassa.Vaikeutena on ollutsuomalaisen saunarakentamisosaamisenja rakennustarvikkeidensaaminen Kreikkaan,mutta nämä haasteet ovattoisaalta mukavia pähkinöitäratkaistavaksi ja tuovat väriänormaaliin kiinteistönhoitotyöhön»,Juha Niemelätoteaa. ■suuri pergola. Olemassa olleetpuut jätettiin paikalleen siten,että ne lävistävät paviljonginrakenteet ja katon. ■© Suomen Lontoon instituuttiSuomen LontooninstituuttiSuomen opetusministeriön alainenSuomen Lontoon instituuttiedistää suomalaista kulttuuriaBritanniassa ja hoitaa korkeakouluasioita.Instituutti tekee työtä tutkijoiden,taiteilijoiden, asiantuntijoidensekä päättäjien kanssaja edistää kulttuuri- ja yhteiskuntatutkimuksentoimijoidenverkostoitumista.Instituutti avasi ovensa joulukuussa1991 Eagle Streetillä. ■30 kontrahti 3/2012

verohallinnossa pilotoidaan monitilaympäristöä, jolla haetaan kokemuksia suurta verokampustavarten. Yritysverotuksen johto ryhtyi koekaniiniksi ja kehuu ratkaisua asiantuntijatyötä hyvin tukevaksi.teksti Marjo Tiirikka · kuvat Jari Härkönen ja Juho Huttunenvisioon ja strategiaan: tiloilla kehitetään »Tilan ideana oli, että työpisteet haluttiinsijoittaa ikkunapaikoille ja yhteinenyhteisen tiedon leviämistä ja toimintatapojaja lisätään yksiköiden sisäistä tila keskelle. Puoliavoin neuvottelutilayhteistyötä. Samoin muunneltavuutta ja ilman ovia on aika ainutlaatuinen ratkaisu,joustavuutta on tarkoitus parantaa. mutta se on toiminut hyvin», kertoonellyt monitilaympäristössä nyt muutamankuukauden rohkaisevin tuloksin. tavoitteita: Jokaisella on nimetyt työ-Kallén Workspacesta.Tilaratkaisut ja kalustevalinnat tukevat sisustussuunnittelutiimin päällikkö Nina»Koska avonainen ympäristö herätti pisteet, ja palavereja voi pitää avoimenHiljaisuus yllättiennakkoluuloja, halusimme johtoryhmänä neuvottelupöydän äärellä. Jos työ vaatiinäyttää esimerkkiä. Olemme käyttäjinä keskittymistä, siirrytään vetäytymishuoneeseenlintopäällikköSanna Alamäkeä arveluttiTyösuojelupäällikkönäkin toimivaa hal-tilaan ja sen toimivuuteen hyvin tyytyväisiä,ja tämä sopii tarpeisiimme erinomaisesti.Paluuta vanhaan tuskin kukaan Workspacen asiantuntijoiden tiiviin vuotaanse, miten hän pystyy käymään luotta-Sisustus syntyi Verohallinnon ja omasta huoneesta luopumisessa ainoas-haluaa», Ruuhonen kertoo.rovaikutuksen tuloksena. Koska Verohallinnoltapuuttuu toimitilojen visuaalista »Taisin yliarvioida keskustelujenmuksellisia keskusteluja alaistensa kanssa.Pilotti sai alkunsa todellisesta tilatarpeesta,kun työpisteitä piti saada lisää. ilmettä määrittelevä konsepti, värimaailmaja tilan tyyli saatiin suunniteltua ilman harvoin. Tarvittaessa voimme mennä ve-määrän, koska niitä on lopulta erittäinHaapaniemenkatu nelosen kymmeniämetrejä pitkän käytävän päätyyn tehtiin tiukkoja reunaehtoja. Sisustusmateriaalit täytymishuoneeseen», Alamäki pohtii.kaikkiaan 10 työpistettä, joista 8 vakituisilletyöntekijöille ja 2 työpistettä ergonomisuuteen: kaikki pöydät ja tuolit johtaja Ruuhosen selän takana. Onkoovat kohtuuhintaisia. Kalusteissa satsattiin Hallintopäällikön paikka on hetivierailijoille.ovat säädeltäviä.häiritsevää istua johtajan lähellä?Tavoitteet pohjautuvat visioonPilotilla haluttiin luoda monitilaympäristönmalli, jolla edistetään verohallinnonTaukotilan vieressä on avoin neuvottelutila (yllä).tulevia sisäisiä tilamuutoksia. Tavoitteetpohjautuvat suoraan Verohallinnontyöntekoa, kun palavereja ei aina tarvitse erikseenEpäviralliset tapaamiset ovat lisääntyneet ja helpottaneetsopia.10 kontrahti 2/2012 kontrahti 2/2012 11© Juho Huttunen© Jari Härkönentoimitilaa valtionhallinnolleuutisetHelsinkiAlbertinkatu 25, Helsinki· vuokrattavaa tilaa 3449 m 2 neljässä eri kerroksessa· sijainti arvokkaalla alueella Bulevardin jaAlbertinkadun kulmauksessa.· yhteyshenkilö Virve Vuotinen, puh. 040 353 3565Tervetuloa tutustumaanenergiansäästösivuihinwww.senergia.fi-sivuilla tarjoam me tietoaenergiankäytön vaikutuksista elinympäristöönsekä käytännön sähkönsäästövinkkejä toimistotyöhön.Sivuston tarkoitus on motivoidakiinteistöjen käyttäjiä kiinnittämään huomiotaomaan energiankäyttöönsä ja sen ympäristövaikutuksiin.Sivujen kautta tiedotamme myös Senaattikiinteistöjenkäyttäjäsähköprojektin valtakunnallisestaetenemisestä. Uusina kohteinaprojektiin ovat liittyneet Lahden ja Kotkanvirastotalot sekä Neulasen tutkimuskeskusKuopiosta.Tutustu sivustolla myös Esa Halmetojanblogiin. Se sisältää ajankohtaisia ja mielenkiintoisianäkökulmia energiansäästöön. Uusinblogikirjoitus ”Ylimääräistä sähköä” löytyyOsallistu -painikkeen takaa. ■HelsinkiHelsinkiHelsinkiLaippatie 4, Roihupelto· hyväkuntoista 3. kerroksenavotoimistoa, 1838 m²· yhteyshenkilö Aimo Saarinen,puh. 0400 609 422Antinkatu 1, Helsinki· liike/asiakaspalvelutilaa katutasossa 1 300 m²· toimistotilaa 8. kerroksessa yhteensä n. 740 m²· avotilaa ja huoneita 2. kerroksessa n. 996 m²· yhteyshenkilö Virve Vuotinen, puh. 040 353 3565Lintulahdenkuja 4, Helsinki· vuokrattavaa tilaa n. 1 500 m 2 , kolmessaeri kerroksessa.· hyväkuntoista modernia toimistotilaa jäähdytyksellä· talossa monipuoliset, edulliset palvelut· yhteyshenkilö Virve Vuotinen, puh. 040 353 3565HelsinkiViljatie 2, Malmi· n. 1000 m 2 huonetoimistoa· vapautuu 04/2013.· yhteyshenkilö Sonja Nybonn,puh. 040 745 9025Monitilaympäristö ja senhaasteet kiinnostivat enitenKontrahdin 2/2012 luetuin juttu käsittelimonitilaympäristöjä ja sitä, miten niistäsaadaan toimivat. Esimerkkinä oli Verohallinnonuusi tilapilotti. Jutun kirjoitti MarjoTiirikka ja kuvasi Jari Härkönen sekä JuhoHuttunen.Myös Etelä-Savon ELY-keskus, MaarettaTukiaisen luovan työn tilat sekä Senaattikiinteistöjenentisen ja nykyisen toimitusjohtajanAulis Kohvakan ja Jari Sarjonhaastattelu luettiin tarkkaan.Kyselyn toteutti IROResearch Oy. ■TampereHämeenlinnaHippostalo, Uimalankatu 1, Tampere· vuokrattavaa tilaa 2 421 m²· tiloissa yleisilmastoinnin jäähdytys· pihassa ilmaista pysäköintitilaa ja autohallissavapaita autopaikkoja· talossa henkilöstöravintola sekä kuntosali jasaunaosasto henkilöstön käytettävissä· yhteyshenkilö Timo Jokinen, puh. 040 713 9575Vanajantie 10 B, Hämeenlinna· vuokrattavaa tilaa 2 000 m², heti vapaana· loistokunnossa olevaa toimistotilaa järvimaisemalla· yhteyshenkilö Riitta Kirjavainen, puh. 040 845 5697monitilaympäristöAvaraa, valoisaa javuorovAikutteistAritysverotuksen ylijohtajaPekka Ruuhonen työskenteleesamassa tilassa Ohjaus- jaYkehittämisyksikön johtoryhmänkanssa. Yhteensä 8 henkilöä on työsken-TurkuYliopistonkatu 34, Turku· vuokrattavaa tilaa 2 700 m² vapaana 1.4.2013· hyväkuntoista toimistotilaa jäähdytyksellä· yhteyshenkilö Riitta Kirjavainen, puh. 040 845 569710kontrahti 3/2012 33

esuméSnart har vi Europasbästa arbetslivsmiljöEn arbetsgrupp underledning av arbetsministerLauri Ihalainen,SDP, har formulerat en utvecklingsstrategisom blev klar ivåras. År 2020 ska Finland varaen föregångare inom arbetslivsområdet.I dag är vi bland defyra fem bästa i Europa.Lauri Ihalainen anser attden totala arbetsstyrkan intebör vara det enda måttet påproduktivitet. Han är övertygadom att ökad produktivitetkan gå hand i hand med bättrehälsa och trivsel.»Produktiviteten förbättrasnär arbetet organiseras påett smartare sätt, ny teknikinförs och man värnar om deanställdas kompetens, hälsaoch trivsel», säger han.Lauri Ihalainen tillägger attområden inom den offentligasektorn som behöver utvecklasär ledarskap, personalarbeteoch verksamhetskultur. Vi börfå ett öppnare klimat.»Finland ligger inte efterandra länder i fråga om ledarskap,men det finns fortfarandemycket att göra framför alltnär det gäller att skapa enmer demokratisk ledarstiloch chefsstil och att uppnåen likvärdigare behandling avpersonalen», menar ministern.»Aktörerna inom offentligsektornbör vinnlägga sig omatt de hänger med i utvecklingenav ersättningssystem,om de ska kunna konkurreraom kunnig personal», påpekarhan.Arbetsministern vill attarbetskulturen ska präglas avmer öppenhet, förtroende ochdialog.»Offentliga företag ochorganisationer måste riva nedskrankor och öka det tväradministrativasamarbetet föratt förbättra resultatet ocheffektiviteten», förklarar han.Förändringarna i arbetslivetkommer också att påverkautformningen av framtidakontorslokaler. Ledningen förSenatfastigheter ser fyra megatrendersom starkt kommeratt bidra till hur arbetsmiljönförändras. Direktör JuhaLauri Ihalainen© Jari HärkönenLemström lyfter främst framklimatförändringen, miljöarbetetoch sammanhörandefrågor.»Vi kan ta hänsyn tillmiljön genom att användalokalerna effektivare. Om viönskar minska den ekologiskabelastningen och kolavtrycketbör vi i första hand förbättralokalanvändningen och byggaenergisnålare och klimatsmartarehus», resonerar Juha Lemströmvid Senatfastigheter. ■Drömlokaler genom företagsfinansieringFörvaltningens IT-central,HALTIK, har flyttat in iett nybygge som uppfördesmed företagsfinansiering.Förfarandet ligger i linje medstatens lokalförsörjningsstrategi.Investeringen på cirka 30miljoner euro finansierades avden österrikiska banken RLNordic efter anbudstävling.Senatfastigheter ochHALTIK ingick ett samarbetsavtalredan i planeringsskedetdär Senatfastigheterfungerade som expert ochintressebevakare för HALTIK.HALTIK deltog i planeringenav nybygget från första början.Eftersom de är den slutliga användarenså hade de specifikaönskemål om de nya lokalerna.Dessa uppfylldes till punktoch pricka.Senatfastigheter och RLNordic har träffat ett avtal omkapitalhyra. HALTIK hyr lokalernai andra hand. Hyrestidenär 15 år.Senatfastigheter ansvararför fastighetsunderhållet påuppdrag av HALTIK.»Vi tycker att andrahandsuthyrningenhar gått bra»,säger fastighetschef PekkaRautio vid HALTIK.Intäkter och utgifter frånandrahandsuthyrning utgöri dag cirka fem procent avSenatfastigheters verksamhet.Direktör Jorma Heinonen© Anders Portmanförutspår att andelen kommeratt öka i framtiden.»Uthyrning i andra handär ett fiffigt sätt att tillgodosekundernas behov av kontorslokalerifall alternativet är attstaten är tvungen att bygganytt», förklarar Jorma Heinonen.■34 kontrahti 3/2012

Från enanvändarkontortill företagsparkerDet blir allt vanligareatt flera användareflyttar ihop i enfastighet eller etablerar sig ien företagspark eller ett företagscampusoch delar gemensamservice. Utvecklingen ärett viktigt led i Senatfastighetersroll som arbetsmiljöexpert.När flera användareslår sig ihop om en fastighetinnebär det att de kanutnyttja gemensammautrymmen och tjänster. Deanvänder till exempel sammapersonalrestaurang och gym.»Tack vare våra samarbetspartnerkan vi förutomkontor även erbjuda gemensammastödtjänster.Hit hör bland annat lobbytjänster,konferenstjänster,kontorstjänster, städningoch catering», förklarar RikuHopeavirta som är regionchefför Sydfinland vidSenatfastigheter.Volymen på tjänsterna ärkanske inte så hög jämförtmed hyran, men de håller påatt få en allt större betydelsevid hyresförhandlingar.Hyresgästerna ska kunnafokusera på sin kärnverksamhet,arbeta i ändamålsenligalokaler och spara fastakostnader.Senatfastigheter har tilluppgift att samordna ochstödja processen, medanhyresgästerna avtalar omspelreglerna för hur de gemensammautrymmena skaanvändas. Syftet är att skapaen kostnadseffektiv helhetslösningsom alla hyresgästerhar största möjliga nytta av. ■infoRiku Hopeavirta och Toni Mäkinen© Matti ImmonenFördelar med flera användare:• delade kostnader, till exempel för lobbytjänster• lättare att utveckla gemensamma funktioner och utrymmen• kunden har i regel bara en avtalspartner, Senatfastigheter• möjlighet till mer omfattande tjänstepaketTjänster för flera användare:• lobbytjänster, städning, kontorstjänster, catering etc.• Senatfastigheter har ansvaret, samarbetspartners sköterdet praktiska arbetetPalautetta Kontrahti-lehden tekijöillekontrahti 3/2012Haluaisin Kontrahdin kertovanjatkossa enemmän____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________Palauta tämä kuponki osoitteeseenSenaatti-kiinteistöt, Tiedotus, PL 237, 00531 Helsinki tailähetä se telekopiona numeroon 0205 811 355.En saa Kontrahtia, mutta haluaisin, että lehti postitetaan minulle jatkossaNimi:_________________________________________________________________________Organisaatio:___________________________________________________________________Osoite:________________________________________________________________________Osoitteeni on muuttunutNimi:_________________________________________________________________________Organisaatio:___________________________________________________________________Vanha osoite:__________________________________________________________________Uusi osoite:____________________________________________________________________Poistakaa nimeni postituslistalta:Nimi:_________________________________________________________________________Organisaatio:___________________________________________________________________Osoite:________________________________________________________________________kontrahti 3/2012 35

© Anders PortmanNäistä ikkunoista avautuuhienot maisemat.Sivut 18–22.Senaatti-kiinteistötLintulahdenkatu 5 APL 23700531 HelsinkiValtakunnallinen vaihde 0205 8111Fax 0205 811 360Kotisivut www.senaatti.fiSähköpostiosoitteemmeovat muotoaetunimi.sukunimi@senaatti.fiToimitusjohtajaJari SarjoToimialat:Kehityskiinteistöt, johtaja Heikki LaitakariMinisteriöt ja erityiskiinteistöt, johtaja Olavi HiekkaPuolustus ja turvallisuus, johtaja Jari PanhelainenToimistot, johtaja Jorma HeinonenETELÄ-SUOMEN ALUEJohtaja Petri TurkuHelsinkiLintulahdenkatu 5 A, PL 23600531 HELSINKILÄNSI-SUOMEN ALUEJohtaja Esko KangaskoskiTurkuJoukahaisenkatu 2, PL 5520521 TURKUHämeenlinnaSibeliuksenkatu 1913100 HÄMEENLINNAJyväskyläSepänkatu 14 C, PL 5540720 JYVÄSKYLÄVaasaWolffintie 35, PL 14665101 VaasaTampereUimalankatu 1, PL 47033101 TAMPEREITÄ-SUOMEN ALUEJohtaja Jyrki ReinikainenKuopioSepänkatu 1, PL 105470101 KUOPIOKouvolaKauppamiehenkatu 445100 KOUVOLAMikkeliRaatihuoneenkatu 5, PL 7150101 MIKKELILappeenrantaVillimiehenkatu 2, PL 18253101 LappeenrantaJoensuuSairaalakatu 2, PL 6780101 JOENSUUPohjois-SUOMEN ALUEJohtaja Risto RautiolaOuluIsokatu 4, PL 7490101 OULURovaniemiValtakatu 2, PL 800196101 ROVANIEMI