Rakennejärjestelmä kuvaus

1(11)HUOLTOKIRJAN RAKENNEJÄRJESTELMIEN YLEISKUVAUSRAKENNESUUNNITTELUUN LIITTYVÄT JÄRJESTELMIENYLEISKUVAUKSET JA HUOLTO-OHJEET0. SISÄLTÖ1. RAKENNEJÄRJESTELMIEN YLEISKUVAUS2. KÄYTÖN KANNALTA OLEELLISET KANTAVUUSTIEDOT3. RAKENTEISIIN LIITTYVÄT REI’ITYS- JA KIINNITYSOHJEET4. RAKENNETEKNIIKKAAN LIITTYVÄT HOITO-OHJEET5. TURVALLISUUS JA RISKIEN HALLINTA1. RAKENNEJÄRJESTELMIEN YLEISKUVAUSF Rakennustekniikka yleistäRakennus on ns. normaali toimistorakennus, sekä rakenteeltaan että kuormitukseltaan.Rakenteiden palonkestovaatimus on kerrosten kohdalla R60, kellarissa R90.Betonirakenteet omaavat nämä palo-ominaisuudet sellaisenaan. Teräsrakenteet onsuojattu palosuojamaalauksella, joka on tarvittaessa huollettava. Normaalia vaativampiarakenneteknisiä rakenteita ovat kellarikerrosten ulkoseinärakenteet (vesitiiviit) sekäjulkisivusäleiköt.Seuraavassa on lyhty kuvaus rakenteista. Ko. rakenteita koskevia yksityiskohtaisempiatietoja löytyvät rakennepiirustuksista.F1 PerustuksetF2 runkoRakennus on rungoltaan pääosin betonielementtirakenteinen. Kellarikerrokset ovatpaikallavalettuja. Rakennus on perustettu kallionvaraisesti teräsbetonisten seinä- japilarianturoiden varaan. Rakennus on pohjavedenpinnan alapuolella, joten rakennuksenkellarikerrosten ulkoseinään kohdistuu vedenpainetta.Kellarikerrosten vedentiiveys on aikaansaatu valamalla betoniseinät kalliota vasten jatiivistämällä betonin ja kallion välistä saumaa sekä injektoimalla kalliota. Saumaan onmyös asennettu injektointiletkuja, joita myöhemmin voidaan tarvittaessa injektoida, mikälivuotoa esiintyy.Alimman kellarin lattiassa on n. 500 mm paksu sorakerros betonilaatan alla, johonmahdolliset pienet vuotovedet kerääntyvät. Soratila on salaojitettu, vedet kerätäänkaivoihin joista on automaattinen pumppaus. Tilassa on myös radon-kaasunpoistoputkisto.Betonielementtirakenteinen runko koostuu XXXXXXXXXXXX Oy:n toimittamistabetonielementeistä. Pilarit ovat 1-kerrospilareita, palkit jännitettyjä 2-aukkoisiajännebetonipalkkeja, laatat ontelolaattoja. Yläpohjarakenteessa on osittain ns.kuorilaatta-rakennetta. Kantavat väliseinät (lähinnä porras- ja hissikuilut) ovatteräsbetonielementtejä.

2(11)F3 JulkisivuEi-kantavat väliseinät ovat muurattuja (Kahi-tiili) tai kipsilevyrakenteisia.AB-portaan porras- ja kattorakenteiden rungot ovat teräsrakenteisia.Julkisivurakenne on pääosin sandwich-betonielementtirakenteinen. Osassa julkisivua onkäytetty lasitiiltä.F34 Täydentäviä rakenteitaJulkisivua täydentäviä rakenteita ovat teräsrakenteiset katokset sekä julkisivusäleiköt.Teräsrakenteet ovat pääosin kuumasinkittyjä, osittain ruostumattomia.Kellarin seinässä on ulkopuolella muutamassa kohdassa ns. siirtymälaattoja estämäänmaan painumisesta syntyviä haittoja.F4 YläpohjarakenteetVesikattorakenteena on ontelolaataston (osittain kuorilaatan) päällä oleva höyrynsulku,kevytsoraeriste, vedeneristyksenä kumibitumieriste sekä päällä suojakiveys.Räystäsrakenteet ovat pääosin teräsrakenteisia.

3(11)2. KÄYTÖN KANNALTA OLEELLISET KANTAVUUSTIEDOTRakennuksen tasot on suunniteltu seuraaville kuormille (ylhäältä alas):Taso Hyötykuorma, q (kN/m 2 )VesikattoIV-konehuone 5Kerrokset 4Katutaso 51. kellari lattia 5, osittain 102. kellarin lattia 5VSS-lattia 5Lumikuorma 1.8 …4.0Laitekuormat, kts. tasopiirustusPortaat 4Pihakansi10 tai akselikuorma 200 kNPaikallisesti voi olla suuriakin pistekuormia. Tällöin vain täytyy huolehtia siitä, ettäpistekuorman ympäri on yllä mainittuja kuormia pienempi kuormitus, jottakokonaiskuorma pysyisi ennallaan.Kuormitusalueet on esitetty tarkemmin tasopiirustuksissa.

4(11)3. RAKENTEISIIN LIITTYVÄT REI’ITYS- JA KIINNITYSOHJEETOntelolaatatOntelolaattaan voidaan yleensä tehdä vapaasti reikiä ontelolaatan ontelon kohdalla(reiän leveys max. n 150 mm). Kannaksia ja siinä olevia raudoituspunoksia ei saakatkaista ilman rakennesuunnittelijan lupaa! Käytännössä voidaan siis suurempiareikiäkin tehdä, mutta tämä on aina tarkistettava rakennesuunnittelijan toimesta.Ripustuksia ja kiinnityksiä voidaan laattaan tehdä, alapuolella ei kuitenkaan ontelolaatankannasten kohdalla.Jälkikiinnityksissä tulee noudattaa XXXXXXXXXX Oy:n jälkikiinnitysohjetta.Massiivilaatat, kuorilaatatPieniä reikiä ja jälkikiinnityksiä voidaan näihin rakenteisiin varsin vapaasti tehdä.Reunojen rikkominen on kuitenkin reiän teossa vältettävä.JännebetonipalkitJännebetonipalkkeihin ei tulisi tehdä reikiä, ei pienikään ainakaan alapuolella ilmanrakennesuunnittelijan lupaa. Myös syviä porauksia ja jälkikiinnityksiä tulee välttää, etteivahingossa katkaista jännepunoksia. Yhteys rakennesuunnittelijaan on aina otettavamikäli em. tarpeita on.Kantavat väliseinätKantavien seiniin on pieniä reikiä (max n. 150x150 m) tehtävissä varsin vapaasti.Elemettien kiinnityskohteisiin ei saa tehdä reikiä. Tapauskohtaisesti on suurempiakinreikiä mahdollisia. Suuret reiät ja reiät lähellä elementtien reunoja tulee ainaehdottomasti hyväksytettävä rakennesuunnittelijalta.Kiinnikkeitä ja porauksia on tehtävissä hyvin vapaasti, paitsi aivan seinien reunoissa(mahdolliset kiinnityskohdat)Ulkoseinät (sandwich-elementit)Sandwich-elementtiin voidaan myös varsin vapaasti tehdä pieniä reikiä (esim.sähköjohtoja varten) paitsi elementin kiinnitysten kohdalla. Suurempien reikientekomahdollisuus tulee tarkistuttaa rakennesuunnittelijalta.Jälkikiinnitykset ulko- tai sisäkuoreen poraamalla on yleensä aina mahdollista.Suurempia kuormia ei kuitenkaan saa ripustaa ilman rakennesuunnittelijan lupaa.Kun ulko- tai sisäkuori rei’itetään on aina muistettava tiivistäminen esim. silikonilla.Sisäpuoliset teräsrakenteetSisäpuolisiin teräsrakenteisiin voidaan yleensä kiinnittää poraamalla kevyitä kuormia.Kiinnikkeiden hitsausta voi myös olla mahdollista. On kuitenkin huomioitava, ettäpalosuojamaalattuihin teräsrakenteisiin ei voi hitsauksia tehdä, ilman että samalla uusiimaalauksen.

5(11)Ulkopuoliset teräsrakenteetTiiliseinätKipsilevyseinätKatoksiin on mahdollista kiinnittää kevyitä kuormia. Pieniä porauksia voi tehdä, muttarikottuja kuumasinkittyjä pintoja tulee aina käsitellä sinkkipölymaalilla.Tiiliseinät ovat ei-kantavia. Niihin voidaan kuitenkin kiinnittää raskaitakin kuormiaerilaisilla jälkikiinnitysmenetelmillä. Kun kuormat ovat isoja ( esim. yli 200 kg) tuleetarkistuttaa kantavuuden ja kiinnitystavan rakennesuunnittelijalta.Kipsilevyseiniin tehdään kiinnityksiä esim. Gyproc-ohjeen mukaisesti. Raskaitakiinnityksiä ei yleensä voida tehdä ilman erillistä runkoa.

6(11)4. RAKENNETEKNIIKKAAN LIITTYVÄT HOITO-OHJEETOhessa on käyty rakennuksen rakenteita rakennesuunnitelmien kannalta ja otettu kantaakäytönaikaisiin ylläpito- ja huoltotoimenpiteisiin. Suluissa on esitetty ko. rakennusosantavoitteellisen käyttöiän (TKI, v.) sekä arvioidun kunnossapitojakson (KPJ, v.).Käyttöikä kuvaa aikaa jolloin, rakennusosa täyttää sille asetetut toimivuusvaatimukset,kestävyyden, ajanmukaisuuden ja taloudellisuuden suhteen. Tavoiteikä R tarkoittaa, ettäko. rakennusosan arvioitu käyttöikä on sama kuin koko rakennuksen.Kunnossapitojaksolla tarkoitetaan keskimääräistä aikaväliä, jonka jälkeen ko.rakennusosaan liittyvät kunnossapitotoimenpiteet uusitaan. Kunnossapitotoimenpide voiolla rakennusosan tai sen osan korvaaminen toisella, korjaaminen osittain uusimalla,täydentämällä, kunnostamalla tai maalaamalla.D ALUERAKENTEETAluerakenteisiin liittyvät tarkastukset tehdään yleensä kerran vuodessa keväällä.D5 Putkirakenteet alueella (TKI yli 50, KPJ 50)- kadun puolella kellariseinää lävistävät putket on suojattu maan painumista vastaanns. siirtymälaatoilla. Valvotaan sisäpuolelta putkien toimintaa.D6 Viherrakenteet (TKI 30, KPJ 5)- tarkastetaan puuston ja pensaiden aiheuttamat roskahaitat kaivoissa, putkistoissa,katoksilla, ymv.- valvotaan juurista mahdollisesti syntyviä haittoja ja vahinkojaD7 Päällysrakenteet (TKI 30, KPJ 5)- tarkastetaan päällysrakenteiden yleiskunto (asvaltti, kiveys, ym.)- tarkastetaan pintavesien poiston toimivuus (kallistukset, kourut, kaivot)- rekisteröidään mahdolliset halkeamat ja painumat (korjataan ja oikaistaanlaatoitus)- tarkastetaan reunatuet, merkintämaalaukset, pintoihin tulleet kasvustot (poistetaan)- tarkastetaan erityisesti sisäpihan rakenteet (allas), myös sisäpuolelta mahdollistenvesivuotojen havaitsemiseksiD8 Aluevarusteet (TKI 30, KPJ 10)- tarkastetaan lipputankojen kuntoE POHJARAKENTEETE4 Putkirakenteet (TKI yli 50, KPJ 20)Salaojat (tarkastus yleensä 3 v. välein)- tarkastetaan salaojakaivot ja perusvesikaivot (kansi, pohja, saumat, liittymät, jne.),korjaus tai uusiminen tarvittaessa- tarkastetaan kaivojen avulla salaojien toiminta (tarvittaessa puhdistus)- tarkastetaan erityisesti alimman kellarin alapohjan salaojituksen toiminta jamahdollisesti esiintyvää kosteutta (toimenpiteet havaitun puutteen mukaan)- tarkastetaan alimman kellarin radonputkiston toimintaa.

8(11)- aurauksen, liikenteen tms. aiheuttamat vauriotF31.4 Pellitetyt seinät (TKI 50, KPJ 20)Tarkastukset 2 vuoden välein.Tarkastetaan seinät julkisivuittain silmämääräisesti:- ruoste, värinkesto- liitosten ja kiinnitysten kunto- mekaaniset vauriotF31.7 Lasitiiliseinät (TKI 50, KPJ 10)Tarkastukset 2 vuoden välein.Tarkastetaan seinät julkisivuittain silmämääräisesti:- lasitiilisaumojen kunto- seinän suoruus- seinän karmiliittymien kunto ja tiiveys- terästukirakenteiden kunto (maalipinta, liitokset, ruoste)F32 Ikkunat (TKI 50, KPJ 10)Tarkastukset ulkopäin 2 vuoden välein:- ulkopuitteet, karmit ja listat sekä pintakäsittely- vesipellit- liittymät seinärakenteisiin.Tarkastukset sisäpuolelta 5 vuoden välein:- puitteet, karmit ja listat sekä pintakäsittely- tiivisteet, helat- rakenteiden suoruus ja tiiviys- lasien kiinnitys ja kittaus- liittymät rakenteisiin .Lasiseinät tarkastetaan 2 vuoden välein:- ulko- ja sisäpuitteet, karmit, tiiviys- liittymät runkorakenteisiin- teräsrungon kunto (liitokset, tiiviys, maalipinta, ruoste)F33 Ulko-ovet (TKI 50, KPJ 10)Tarkastukset kerran vuodessa (käytännössä myös jatkuvasti):- pinnat ja rakenteet- tiivisteet- karmirakenteet- saranat ja lukot (voitelu tarvittaessa)- ovipumput, kiinnitys- varma sulkeutuminen ja lukittuminen yöllä (sähkölukolliset)- äänetön ja tasainen sulkeutuminen (ovipumpulliset)- helppo avautuminen- aukipitolaitteet kunnossa (ettei käytetä kynnysmattoja tmv.)

9(11)F34.3 Katokset (TKI 50, KPJ 10)Tarkastus 2 vuoden välein:- katosten kiinnitys kantaviin rakenteisiin, liitokset (mm. vesitiiviys)- pinnan ja rakenteen kunto, maalaustarve, ruostuminen- vedenpoiston toimivuusF34.4 Ulkoseinän teräsrakenteet (TKI 50, KPJ 10)Julkisivusäleikön rakenteet tarkastetaan 2 vuoden välein:- teräsrakenteiden kiinnitys kantaviin rakenteisiin, liitokset (tiiviys, korroosio)- teräsrakenteiden sisäiset liitokset (korroosio)- pinnan ja rakenteet kunto (korroosio)- säleikön kunto ja liitoksetF4 YLÄPOHJARAKENTEETF41 YläpohjaF41.1 Vesikatot (TKI 30, KPJ 10)Tarkistetaan kerran vuodessa:- katteen reunojen irtoamiset, repeämät, pussinmuodostumat, kolhut,sammaloituminen, roskaantuminen, singelin tasaisuus- läpiviennit ja juuripellit, tiiviys- luukut- pellitykset- jäätyykö katetta vasten olevalumikerros(lämpövuoto)- esiintyykö jääpuikkoja (lämpövuoto)F42 Räystäät (TKI 30, KPJ 10)Tarkistetaan kerran vuodessa räystäspellitykset ja saumat:- pinnan ja rakenteen kunto, maalaustarve, ruostuminen- pellityksen kiinnitysF43 Yläpohjavarusteet (TKI 40, KPJ 10)Tarkistetaan kerran vuodessa:- huoltokohteisiin pääsyn turvallisuus- tikkaiden kulkusiltojen, pollareiden, katon kaiteiden ja antennien kiinnitykset- kattokaivot ja katon kallistukset, katteen liittyminen kattokoivoihin ja kattokaivojenpuhtaus- kattoluukut, lukitus ja kiinnitys- IV-laitteiden teräsrungot, pintojen kunto, ruostevauriotF44 Kattoikkunat (TKI 40, KPJ 10)Tarkistetaan kerran vuodessa:- kattoikkunoiden ja valokattojen yleiskunto ja tiiviys- liitynnät vesieristeisiin- lukitukset

10(11)F45 Kattokonehuoneet (TKI 40, KPJ 10)Tarkistetaan kerran vuodessa- ovet, lukitus, huoltotarve- julkisivut, kattorakenteet, kts. a.o. kohdatF5 TÄYDENTÄVÄT SISÄOSATF51 Sisäovet (TKI 40, KPJ 20)Tarkistetaan viikottain ja aina liikuttaessa talossa:- ovien yleiskunto, huolto- ja korjaustarve- ovipumppujen toiminta, kiinnitys- palo-ovien telkeytyminenF57 Hormit, kanavat, tulisijat , piiput (TKI 50, KPJ 20)Tarkistetaan kerran vuodessa tai viranomaismääräysten mukaisesti.Tarkistetaan seinien ja tasojen paloläpiviennit kerran vuodessa.

11(11)5. TURVALLISUUS JA RISKIEN HALLINTARakenneteknisten seikkojen kannalta muodostaa pohjavesi suurimman riskin. Alin kellarisijaitsee metrejä pohjavedenpinna alapuolella. Seinän ja kallion tiiveyteen on suunnittelujatoteutusvaiheessa kiinnitetty erityistä huomiota. Mahdolliset vuotovedet hoidetaanlattian alla olevan salaojaverkoston kautta pois automaattisella pumppauksella. Pumpunja salaojaverkoston toimivuutta on ehdottomasti ylläpidettävä. Mikäli vesimäärä nouseesuureksi, on vaara että lattiaan imeytyy kosteutta .Julkisivusäleikkö on mitoitettu siten, että säleiköillä voi olla melko paksu lumikerros.Mikäli ilmasto-olosuhteista johtuen siihen kerääntyvä lumi jäätyy ja muodostuu suureltaalueelta paksuja jääkerrostumia, on ne poistettava. Myös alapuolella liikkuvienhenkilöturvallisuuden kannalta on lumi hallitusti poistettava.