4/2010 (pdf) - Senaatti-kiinteistöt

Sisältö Kontrahti 4·20104 Palkeet eli Valtion talous- ja henkilöstöhallinnonpalvelukeskus sai uudet tehokkaat javiihtyisät tilat.9 Ilmastonmuutos kuriin, vaatiisuurlähettiläs ja heittää pallon kiinteistöalanpäättäjille.12 Valtion kiinteistöstrategia uudistui.14 Hiilijalanjäljen mittauspalvelu löytyyensi vuonna Senaatti-kiinteistöjen tarjoamistapalveluista.16 Miten monipaikkainen työsaadaan toimimaan?18 Poliisiopiskelijat harjoittelevatkulissimaailmassa.24 Homeongelma saatiin Jyväskylässäkorjattua miljoonaremontilla.28 Timo U. Korhonen on RakennusteollisuusRT:n puheenjohtaja. Hänpureutuu alan haasteisiin.Vakiot© Plugi / Ari Andersin11 Kolumni Liisa-Maria Hakala-Zilliacus23 Teos ja tekijä -palstalla kuvanveistäjäkertoo, mistä Musiikkitalon pihalle tulevahaukiteos sai alkunsa.26 Erikoiset -palstalla esitelläänTurun Akatemiatalo.31 Ammattilaisen valinnatTeollinen muotoilija Simo Puintila32 Uutisia34 Resumé© Juuso Paloniemi© Jari Härkönen© Jari Härkönen91216Suurlähettiläs Bruce J. Oreck toimiiaktiivisesti ilmastonmuutosta vastaan.VM:n hallitussihteeri Ilkka Koposen mukaanvaltion päivitetty kiinteistöstrategia ohjaa yhäaktiivisempaan valtion tilojen omistamisentarpeen arviointiin.Tutkija Johanna Haapamäen mukaanuuden teknologian ja toiminta tapojenomaksuminen ovat tätä päivää.2 kontrahti 4·2010

PääkirjoitusToivotammeasiakkaillemme,yhteistyökumppaneillemmejaKontrahdin lukijoillejoulurauhaa jaonnellista uuttavuotta 2011!Hyvästä ja antoisastayhteistyöstä kiittäen,Senaatti-kiinteistöt© Marjo Tiirikka31Tuolin on suunnitellut teollinenmuotoilija Simo Puintila, muttamiten se syntyi?Reivataan strategiaaJo valmis liikelaitoslaki, käsittelyn alla oleva valtion kiinteistöstrategia sekäkiristyvät energiamääräykset ovat varhentaneet Senaatti-kiinteistöjen strategiantuoreutusta vuodella. Sen painopisteitä ovat voimistuva in-house asemavaltion konserniyksikkönä, uudet painotukset valtiolle tarpeellisen kiinteistökannanasemoinnissa ja julkisen vallan edelläkävijähaasteet energiansäästötalkoissaja hiilijalanjäljen pienentämisessä. Strategiatyö saadaan päätökseenvuodenvaihteeseen mennessä.Valtion konserniohjauksen voimistuessa myös Senaatti-kiinteistöjenasiantuntija- ja palvelutehtävät kasvavat ja monipuolistuvat. Lisää osaamistaja tehokkuutta haetaan palvelutuotannon organisointiin sekä sisäisesti ettäyhdessä palvelutoimittajien kanssa. Johtotähtenä on huippuunsa trimmattu”palvelutehdas”. Organisaation asiantuntijuutta tulemme kehittämään nimenomaanasiakkaiden johdolle suunnatuissa työympäristöjen ja tilatehokkuudenkonsultaatiotehtävissä.Uuden strategian myötä meillä on tarve tunnistaa entistä tarkemminasiakkuustasot ja sovittaa asiakkuustyön hoitomallit tämän mukaisesti. Osaasiakaskunnastamme osallistuu ja päättää tilatehokkuustavoitteiden toteutumisestaalaisissaan laitoksissa ja virastoissa, ja osa on käyttäjäasiakkaita, joilletoimivat, hyvin hoidetut tilat ovat kaikki mitä tarvitaan. Sisäinen asiakkuus onkaikkein vaativin asiakassuhde. Asiakastyytyväisyys ei ole kohdallaan, elleihinta/suorituskyky tarjoa markkinoihin nähden edullisempaa win-win-tilannettaja ellei palvelun laatu ole koettu oikein mitoitetuksi. Näiden asioidenjuurruttaminen avainasiakas- ja alueorganisaatiotyöhömmeon keskeistä. Apuna tässä meillä on viime keväälläkäyttöön otettu uusi CRM-järjestelmä.Energiansäästössä ja hiilijalanjäljen pienentämisessäkaikki direktiivit ja kansalliset periaatepäätöksetlähtevät siitä, että julkisen vallan tulee olla tiennäyttäjänä.Tähän ei päästä, ellei myös asiakaskuntammeole vahvasti talkoisiin sitoutunut.Senaatti-kiinteistöt luo selkeää investointistrategiaa”matala-nollaenergia”-ratkaisuille.Odotamme yhteistyökumppaniemmevahvaa tukea turvallisten ja terveiden energiapihienkiinteistöjen rakentamisessa.Vuoden viimeisen lehden kyseessäollen haluan kiittää asiakkaita jasidosryhmiä hyvästä yhteistyöstä jatoivottaa Joulun Iloa kaikille!Aulis Kohvakkatoimitusjohtaja© Jari Härkönen

Kasarmirakennukset on yhdistettytoisiinsa lasiseinäisillä käytävillä.kontrahti 4·2010 5

Kuvat © Jari Härkönen»Uudet tilattukevat hyvintapaamme toimia.»KiinteistöpäällikköAnu Ahoniemikontrahti 4·2010 7

Kuvat © Jari HärkönenPalkeet lyhyesti» Palkeet eli Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus on vuoden2010 alussa toimintansa aloittanut asiantuntijapalveluorganisaatio, joka toimiiHämeenlinnan lisäksi Joensuussa, Kuopiossa, Mikkelissä, Porissa ja Turussa.» Hämeenlinnan peruskorjatut tilat otettiin käyttöön syyskuussa 2010:• Senaatti-kiinteistöt tarjoaa asiantuntijapalveluna toimitilojenkokonaisvaltaista hallintaa.• Toimitilaratkaisuilla tavoiteltiin tilatehokkuutta ja valtion toimitilastrategianmukaisia linjauksia.• Monimuotoiset tilat tukevat toimintaa (videoneuvottelumahdollisuudet,avoimet tiimitilat ja hiljaiset huoneet eri työmuotoja ja toimintoja varten).• Toimitilaratkaisujen lisäksi Senaatti-kiinteistöt toimittaa Palkeillemm. turvallisuus-, aula- ja siivouspalveluja.• Keskittämällä toimitilat ja niihin liittyvät sopimukset yhdelle toimijallevoidaan viraston toimitilaorganisaatio pitää kevyenä ja virasto voi keskittyäomaan ydintoimintaansa.» Käynnissä myös toimitilahankkeet Porissa ja Mikkelissä.InfoPalkeiden peruskorjaus»Hämeenlinnassa olemme joPalkeiden ensimmäisen vuoden aikanaonnistuneet hyvin toimitilojen käytöntehostamisessa. Olemme päässeet tilatehokkuudessaalle 20 neliömetriä perhenkilö, mikä on selkeästi alle tavoitteiden.Ja mikä tärkeintä, uudet tilattukevat hyvin tapaamme toimia.»Strategista kumppanuuttaPalkeiden ja Senaatti-kiinteistöjenyhteistyön tavoitteena on strateginenArkkitehtitoimisto ja pääsuunnittelu Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy,TamperePääurakoitsijaPeab Oy, TampereRakennuttajakonsulttiPöyry CM Oy, TampereRakennuttajaSenaatti-kiinteistöt, Hämeenlinnakumppanuus, jossa Senaatti-kiinteistöttoimii Palkeiden toimitila-asiantuntijanaja tarjoaa virastolle kokonaisvaltaistaosaamistaan aina toimitilastrategiastakäytännön toimenpiteisiin. Senaatti-kiinteistöton Palkeiden ainoa vuokranantaja.Ne tilat, jotka eivät ole valtion omistamia,on Senaatti-kiinteistöt edelleenvuokrannut Palkeille.»Tavoitteenamme on saada täydellistäyhden luukun palvelua Senaatti-kiinteistöiltä.Jatkossa ajatuksena on, ettemmetarvitse omaa kiinteistöhenkilöstöälainkaan. Tällaista strategista kumppanuuttaSenaatti-kiinteistöjen kanssa onrakennettu heti Palkeiden suunnittelustalähtien», Ahoniemi kertoo.Strategiseen yhteistyöhön kuuluvatmyös toimitilapalvelut. Linnan kasarmillaSenaatti-kiinteistöt huolehtii kumppaneidensakanssa aula- ja siivouspalveluidentuottamisesta ja hallinnoimisesta.Myös Mikkelin ja Porin toimipisteissäollaan toteuttamassa samanlaista ratkaisua.Tarkoituksena on vapauttaa Palkeidenoman henkilöstön työaika kaikistatukitoiminnoista varsinaisiin talous- jahenkilöstöhallinnon töihin.»Senaatti-kiinteistöjen kauttasaamme toimitila-asioihin lisää suunnitelmallisuuttaja hallittavuutta. EsimerkiksiMikkelissä, jossa muutammeuusiin tiloihin vuonna 2012, Senaattikiinteistötkilpailuttaa palveluratkaisujayhdessä Palkeille ja ELY-keskukselle.Synergioiden hyödyntäminen tuo meillemyös selvää kustannusetua», Ahoniemikorostaa. ■8 kontrahti 4·2010

Ilmastonmuutos kuriin»Te olette ammattilaisia ja voitte saada aikaan muutoksen», Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläsBruce J. Oreck kannusti kansainvälisiä kiinteistöalan ammattilaisia ilmastonmuutoksenehkäisemiseen Senaatti-kiinteistöjen isännöimässä konferenssissa.Virpi Hopeasaaripäivä maailmassa tuotetaan jakulutetaan 85 miljoonaa barrelia»Jokaöljyä. Jos haluamme käyttää samanmäärän öljyä seuraavien 20 vuodenaikana, uusia öljylähteitä pitäisi löytää jaottaa käyttöön neljän Saudi-Arabian verran»,sanoi suurlähettiläs Bruce J. Oreckpuhuessaan syyskuussa Helsingissä järjestetyssäkansainvälisten kiinteistöalankonferenssien yhteisessä kokouksessa.Innostavassa esityksessään Oreckherätti kuulijat pohtimaan perinteistenenergialähteiden rajallisuutta ja vaikutuksiailmastonmuutokseen. Kansainvälinenenergiajärjestö IEA ennustaa vuoden2009 World Energy Outlook -raportissaan,että maailman energiankulutusnousee parin vuosikymmenen aikana40 prosenttia. Fossiilisilla polttoaineillatulee olemaan hallitseva asema. Seurauksenatästä on hiilidioksidipäästöjenlisääntyminen.»Enää ei voida tuudittautua siihen,miten asioita on tehty aikaisemmin.Tulevaisuus tulee olemaan täysin erilainen.Jos emme tee jotain, kasvihuonekaasupäästötkasvavat räjähdysmäisesti.Päästöjä on vähennettävä uusiutuvanenergian ja entistä paremman energiatehokkuudenkautta», Oreck painotti.© Jari HärkönenRakennettu ympäristö avainasemassa»Te kaikki olette merkittäviä kiinteistöalanpäättäjiä. Vain harvoilla ihmisilläon yhtä hyvät mahdollisuudet vaikuttaasiihen, millaisen tulevaisuuden jätämmelapsenlapsillemme. Rakennettu ympäristökuluttaa 40 prosenttia maailmanSuurlähettiläs Bruce J. Oreckin mukaan kiinteistöalan päättäjät ovat avainasemassavaikuttamassa siihen, millaisen maailman lapsenlapsillemme jätämme.kontrahti 4·2010 9

Suurlähettiläs Bruce J. Oreck esitelmöi Senaattikiinteistöjenisännöimässä Euroopan alueellatoimivan PuRE-netin (Public Real Estate Network)ja maailmanlaajuisen TWN:n (The WorkplaceNetwork) vuosikokouk sessa syyskuussa 2010.Yhtenä keskeisistä teemoista konferensseissa olikestävä kehitys ja energiatehokkuus.Kuvassa (alla) ovat vuosikokouksessa isäntänätoiminut Aulis Kohvakka ja kokousedustajat.energiasta. Teillä on uskomaton mahdollisuusmuuttaa tätä», Oreck kannustikuulijoitaan.Hän kritisoi niitä, jotka väittävätrakennusten energiatehokkuuteen satsaamistakalliiksi.»Suurimmat varallisuudensiirrotmaailmassa tapahtuvat öljyä ostettaessa.Joka vuosi prosentti nettovarallisuudestasiirretään öljyä tuottaviin maihin. Väitän,että tässä valossa jokaisella on varaaenergiatehokkuuden parantamiseen.Rakentamisen energiatehokkuuteenpanostaminen saa aikaan välittömiäsäästöjä.»© Jari Härkönen © Jari HärkönenEsimerkkinä 0-energiataloOreck nosti esiin konkreettisia esimerkkejähankkeista, joissa on saatu aikaanhuomattavaa energia- ja kustannustehokkuutta.Oreckin oma hanke on BoulderiinColoradon osavaltioon rakennettuNext West House. Se on ensimmäinenamerikkalainen 0-energiatalo, joka onsertifioitu platinatason LEED-sertifikaatilla.Aurinkoenergiaa hyödyntävä talotuottaa energiaa huomattavasti enemmänkuin kuluttaa.Talo on yksi Oreckin perustamanZero Carbon Initiative -ryhmän esimerkkihankkeista.Ryhmän tarkoituksena ontestata energiatehokkaan rakentamisenratkaisuja todellisissa hankkeissa ja jakaakokemuksia eteenpäin.Empire State Buildingin energiatehokkuuteenpanostaminen on puolestaantoteutettu osana presidentti BillClintonin ilmastoaloitetta. KiinteistösijoittajaTony Malkinin omistamanmaailmankuulun toimistorakennuksenperuskorjauksella on pystytty kustannustehokkaastipienentämään rakennuksenhiilidioksidipäästöjä ja vähentämään senenergiakulutusta.»Empire State Buildingissä saavutettava38 prosentin energiansäästömerkitsee 4,4 miljoonan dollarin säästöävuosittain. Entistä parempi energiatehokkuusmerkitsee myös parempaa tuottoajokaista neliömetriä kohden. 13,4 miljoonandollarin investointi maksaa itsensäpian takaisin», Oreck korostaa.Empire State Buildingissä energiatehokkuudensaavuttamiseksi testattiinuseita vaihtoehtoja. Muun muassarakennuksen 6500 ikkunaa kunnostettiinenergiatehokkaammiksi ja jokainenvuokralainen sai käyttöönsä nettipohjaisenjärjestelmän oman energiankulutuksensahallitsemiseksi.»Vähemmällä energiankulutuksellaon mahdollista saada aikaan parempityöympäristö», totesi Oreck ja kertoi,että myös Yhdysvaltain Suomen suurlähetystörakennustaollaan parasta aikaakorjaamassa entistä energiatehokkaampaanasuun. ■10 kontrahti 4·2010

Valtion äskettäin päivitettykiinteistöstrategia jakaavaltion kiinteistövarallisuudenomistajapoliittisestistrategisiin ja eistrategisiinomistuksiin.Kiinteistövarallisuudenkeskittäminen jatkuuedelleen. Strategiavelvoittaa Senaatti-kiinteistötentistä aktiivisempaanomaisuudenhoitoon.Vesa Ville MattilaValtion päivitetty kiinteistöstrategiaon työväline, jolta valtiovarainministeriöodottaa paljon.Kiinteistöstrategian tulisi entisestäänyhdenmukaistaa valtion kiinteistövarallisuudenomistajaohjausta ja ottaaaiempaa paremmin huomioon valtionkokonaisetu kiinteistöomaisuutta koskevassapäätöksenteossa.Taloudellisten arvojen ohella kokonaisetuatarkastellaan myös muun muassayhdyskuntarakenteellisten ja sosiaalistenseikkojen sekä elinkaariajattelun jaenergiatehokkuuden näkökulmista.»Päivitetty strategia ohjaa yhä aktiivisempaanvaltion omistusten ja omistamisentarpeen arviointiin. Lisäksi sen avullapyrimme varmistamaan valtion kiinteistövarallisuudenhallinnan ja hoitamisenmahdollisimman tehokkaasti ja tuottavasti»,sanoo valtiovarainministeriönhallitussihteeri Ilkka Koponen.»Yksi lähivuosien tärkeimmistätavoitteista on löytää keinoja, joilla voidaankestävällä tavalla tukea tiukentuvaavaltiontaloutta.»Vaihtoehtoja omistamisen rinnalleJatkossa valtion strategiseen kiinteistövarallisuuteenkuuluvat sellaiset kiinteistövarallisuuserät,jotka valtion onvälttämätöntä omistaa joko tehtävienhoidon tai omaisuuden luonteen vuoksi.Käytännössä kyseeseen tulevat muunmuassa erilaiset turvallisuuteen, infraverkostoonja luonnonsuojeluun liittyvätkiinteistöt.»Strategisiksi katsottavan kiinteistövarallisuudenrajaus on varsin tiukka.Paino asettuu sanalle ›välttämätön›»,Koponen korostaa.Ei-strategiseen omaisuuteen kuuluuvaltion kaikki muu kiinteistövarallisuus,kuten tavanomaiset toimistotilat.»Valtion päivitettykiinteistöstrategiatuo vaihtoehtojaomistamisen rinnalle»,arvioi hallitussihteeriIlkka Koponen.Valtion kiinteistö varallisuudessajako kahteen12 kontrahti 4·2010

»Vaikka päivitetty kiinteistöstrategiamahdollistaakin luopumisen ei-strategisestakiinteistöomaisuudesta, se eipakota siihen. Harkinta tehdään aina tapauskohtaisestija valtion kokonaisedunmukaisesti», Koponen toteaa.Senaatti-kiinteistöt vastaayhä rakennuksistaValtion edellinen kiinteistöstrategialaadittiin 1990-luvun pankkikriisinmainingeissa, jolloin valtion syliin kaatuivaltavasti kiinteistöomaisuutta. Samallakun strategiaa toteutettiin menestyksellisestija sen päätavoitteet saavutettiin,kiinteistöala ja valtionhallinto kehittyivätvoimakkaasti.Kiinteistöstrategia kaipasi päivitystä,ei perinpohjaista mylläystä. Itse asiassauusi strategia jatkaa paljolti aiemmanlinjauksia ja kirjaa ylös nykyistä käytäntöä.»Senaatti-kiinteistöt vastaa jatkossakinvaltion rakennetusta kiinteistövarallisuudesta,Metsähallitus valtion maa-,metsä- ja vesialueista. Tie-, rata- ja vesiväylätniihin liittyvine kiinteistöineensäilyvät Liikenneviraston hallinnassa»,Koponen kertoo.Kulttuurihistoriallisesti arvokkaidenkohteiden osalta kiinteistöstrategianpäivitystä pohtinut työryhmä päätyiesittämään jatkohanketta. Se kartoittaavaltion kulttuurihistoriallisesti arvokkaankiinteistövarallisuuden ja laatii ehdotuksenniiden hallinnoinnin järjestämisestä.Valtion virastoilla voi jatkossa ollaomistajahallinnassaan valtion kiinteistövarallisuuttavain, jos sitä pidetäänvälttämättömänä virastojen toiminnankannalta eikä omaisuuden keskittäminentuo valtiolle mitään hyötyä.Aktiivista omaisuuden seurantaaValtion toimijoiden edellytetään tulevaisuudessanykyistä aktiivisemminarvioivan, miten niiden hallinnassaolevaa kiinteistövarallisuutta ylläpidetäänvaltion kokonaisedun kannaltajärkevimmin. Onko omaisuuden omistaminenylipäätään veronmaksajalle parasvaihtoehto?Käytännössä esimerkiksi Senaattikiinteistöjenpitää nykyistä tarkemminseurata hallitsemiaan kiinteistöjä.»Kun tavanomainen toimistotalovapautuu valtion tarpeista, sen taloudellisestijärkevin myyntiaika on usein joohitettu.»»Omistajan eli veronmaksajannäkökulmasta katsottuna Senaatti-kiinteistöjenkannattaisi myydä tällainen talosen vielä ollessa vuokrattuna valtion toimijalle.Voimassa oleva vuokrasopimuskun osaltaan vaikuttaa kohteen arvoon»,Koponen valaisee. ■Kymmenien miljardienkiinteistövarallisuusSenaatti-kiinteistöt ja Metsähallitushallinnoivat nykyään noin 10miljardin euron arvoista kiinteistövarallisuutta.Kun mukaan lasketaan Liikennevirastonhallinnoima infraomaisuus,kyseessä on lähes 30miljardin euron omaisuus.Valtion muilla toimijoilla onkiinteistövarallisuutta reilun puolenmiljardin arvosta. ■© Jari Härkönenkontrahti 4·2010 13

MittaustiedoillapäästösotaanSenaatti-kiinteistöt tuo ensi vuoden aikana asiakkailleen tarjolle palvelun, jollane voivat mitata toimitilojensa käytöstä aiheutuvan hiilijalanjäljen. Määrittäminenauttaa ympäristövaikutusten vähentämisessä. Tavoitteena on mahdollisimmanvähän ympäristöä kuormittava rakennus.Maarit SeelingHiilijalanjälki on tällä hetkellä ilmastovaikutustensuosituin mittari.Hiilijalanjäljellä viitataan siihen, kuinkapaljon kasvihuonekaasupäästöjä eritoiminnoista aiheutuu. Se voidaan laskeaerikokoisille organisaatioille, tuotteille taipalveluille.»Mittaristo auttaa asettamaan tavoitteethiilijalanjäljen pienentämiselle.Se osoittaa selkeästi pienten tekojenvaikutuksen ja miten jokainen voi omillavalinnoillaan vaikuttaa jäljen suuruuteen.Talotekniikan avulla kiinteistön käyttöävoidaan ohjata ympäristöystävällisemmäksi.Tavoitteena on optimaalinenkulutustaso, jota seurataan, mitataan jaohjataan aktiivisesti», Senaatti-kiinteistöjenympäristöasiantuntija Juha Kortesalmitoteaa.Organisaatioiden hiilijalanjäljenmittaamiseen on kaksi tärkeää syytä:Suomen hallitus on muiden länsimaidenmukana sitoutunut valtaviin päästövähennystavoitteisiin.Vuoteen 2050 mennessäSuomen pitää leikata kasvihuonepäästöjään80 prosenttia pienemmiksi.Toisaalta vihreys on myös toiminnanedellytys, kun eri sidosryhmät vaativatympäristövaikutusten osoittamista. Ympäristönäkökohtienhuomioon ottaminenon sekä taloudellinen että imagollinentekijä.»Kulutus, päästöt ja kustannuksetovat sidoksissa toisiinsa. Päästöjenvähentäminen merkitsee yleensä myöskulujen vähentämistä, kun energiankulutuksenaiheuttamat kustannuksetpienenevät. Kun laskennallisesti voidaanosoittaa, missä kohdin vuotaa, niin myöstoimenpiteet voidaan kohdentaa oikein»,Kortesalmi huomauttaa.Johtamisen apuvälineRakennetun ympäristön merkitys onsuuri ilmastonmuutoksessa ja sen torjunnassa.Rakennukset aiheuttavat peräti40 prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä.»Asiakkaamme ovat olleet kiinnostuneitatällaisen palvelun saamisesta.Toivomuksena tietysti olisi, että ennenpitkää hiilijalanjäljen mittaamisesta tulisiosa toiminnan ohjausta ja samanlainenjohtamisen työkalu kuin esimerkiksi euroistatai kilowateista», Kortesalmi visioi.Palvelu perustuu organisaation käyttämääntilaan ja energiankulutukseen.Hiilijalanjäljen suuruus lasketaan näidentietojen pohjalta.Uutta palvelua on tähän mennessäkokeiltu Senaatti-kiinteistöjen omissaja muutamien asiakkaiden toimitiloissa.Kortesalmi luonnehtii pilotteja rohkaiseviksi.Kokemusten pohjalta harkinnassaon muun muassa työmatkatietojenliittäminen mittaristoon. Ongelmanatässä vaiheessa kuitenkin vielä on, ettäne eivät perustu tarkkaan mittaukseenvaan työntekijöiden omaan ilmoitukseen.Toisaalta valtion tiukka matkustussääntöantaisi pohjaa myös näiden tietojenmukaanotolle.Valmistuttuaan hiilijalanjäljenmittauspalvelu liitetään osaksi Senaattikiinteistöjenvakiotarjontaa.Tieto lisää ymmärrystäHiilijalanjäljen mittauspalvelun lopullinenvalmistuminen on kytköksissämeneillään olevaan valtionhallinnontilatietoprojektiin. Kaikki ministeriöt,virastot ja laitokset sekä Senaattikiinteistötsopivat tämän vuoden aikanatoimenpiteistä, joilla tilatiedot siirretääntietojärjestelmään. Samalla otetaankäyttöön raportointipalvelut. Hankkeentavoitteena on seurata ja tehostaa valtiontilankäyttöä sekä pienentää energiankulutusta.»Kun kaikkien hallinnassammeolevien kiinteistöjen tilatiedot on saatusyötettyä Optimaze.netiin, pystymmekohdentamaan sinne myös energiankulutustietoja.Päästöt voidaan laskea näistätiedoista hyvinkin helposti. Energianmittaustietojensaaminen on pieni haaste.Parhaassa tapauksessa ne ovat tarkkaamittaritietoa, mutta joissain tapauksissatiedot on Optimazen avulla jyvitettykiinteistön käyttäjien kesken. Tiedot ovatsiten usein arvioita, mutta kyllä ne siltisuuntaa näyttävät», Kortesalmi selvittää.14 kontrahti 4·2010

Tarjoamme avaimet toimiviin ratkaisuihin© Jukka LemmettyInfoKortesalmi tähdentää, että hiilijalanjälkitietojapitää osata käyttää oikein. Ketäänei pidä syyllistää jäljen perusteella.»Päästömittaus tulee absoluuttisestaenergiankulutuksesta. Se ei otahuomioon onko ulkona helle tai pakkanen.Siinä mielessä kyse on aika tylystämittarista. Siksi mittareita on osattavalukea. Ehdottomuus on kuitenkin ainoakeino, jolla kulutukseen voidaan ylipäänsävaikuttaa», Kortesalmi huomauttaa. ■Hiilijalanjäljen mittauspalvelu» Senaatti-kiinteistöt tarjoaa vuoden 2011 aikana asiakkailleenpalvelun, jolla voi mitata toimitilojen käytöstä aiheutuvan hiilijalanjäljen.» Mittaristo auttaa asettamaan tavoitteet hiilijalanjäljen pienentämiselle.» Tavoitteena on optimaalinen kulutustaso, jota seurataan, mitataanja ohjataan aktiivisesti.» Kytköksissä valtionhallinnon tilahallintaprojektiin, jossa kaikkitilatiedot kootaan yhteen rekisteriin (Kontrahti 3/2010).kontrahti 4·2010 15

onipaikkainen eli hajautettutyö tarkoittaasitä, että työtä tehdäänyksin tai yhdessäerilaisissa tiloissa kutentoimistossa, etätyöpisteessä, sidosryhmienluona, kotona, julkisissa tiloissa taivaikkapa junassa. Tämän mahdollistaateknologian tehokas hyödyntäminen.Vastikään päättyneen MonipaikkainenVirasto -hankkeen (MoVi) pilottiorganisaationaoli Maaseutuvirasto.Hankkeen projektipäällikkönä toiminuttutkija Johanna Haapamäki Aalto-yliopistonBIT Tutkimuskeskuksesta löytäähajautetusta työstä monia etuja.»Monipaikkaisuus tarjoaa mahdollisuudentyöskennellä lähellä sidosryhmiä.Osaavia työntekijöitä voi rekrytoida eripuolilta, sillä teknologian ansiosta työtävoi tehdä lähes mistä vain», Haapamäkikertoo.»Uuden teknologian ja työtapojenomaksuminen ovat tätä päivää. Monipaikkaisuustuo työhön joustavuutta ja teknologianhyödyntäminen kustannussäästöjämatkustustarpeiden vähentyessä.»Muutos koskee koko organisaatiotaMonipaikkainen työ edellyttää vahvaatukea organisaatiolta. Uusien työtapojenja teknologian käyttöönottoa sekätyöntekijöiden ymmärrystä hajautetustatyöstä voi kehittää valmennuksenavulla.»Keskeistä on, että kun kehitetäänIT- ja henkilöstöpalveluja, otetaan kaikki– myös etäällä työskentelevät aina huomioon.Tämä on tärkeää organisaatioviestinnässä,jonka yksi tehtävä on luodayhteenkuuluvuuden tunnetta organisaationeri osien välille.»Uuden teknologian myötä IT:n jasen tuen rooli korostuvat. Haapamäkimuistuttaa, ettei IT saa kuitenkaan hallitatyötä vaan se on väline sujuvaan työntekemiseen. Oleellista on, että yhteydenpitomahdollistetaan etäältä, ja liikkuvillatyöntekijöillä on pääsy organisaationjärjestelmiin. Tietokoneiden on oltavamyös riittävän tehokkaita – mikä onkaanturhauttavampaa kuin hidas kone kangertelevineyhteyksineen.Haapamäki korostaa, että kaikkienratkaisujen pitäisi tukea organisaationperustehtävää ja ihmisten työtä. Kunymmärretään, mitä ja miten työtätehdään, osataan tunnistaa myös tiloja jateknologiaa koskevat tarpeet paremmin.Muutosta ei kannata ajatella yksinomaanIT-projektina, sillä kyse on myös toiminta-ja ajattelutapojen muutoksesta.Vaarana on, että teknologiaa ei omaksutatai että työtä joudutaan tekemään teknologianehdoilla. IT-osaston pitääkin tehdätiivistä yhteistyötä henkilöstöosaston jatiloista vastaavan kanssa.Chat ja videoneuvottelut välineinäMoVi-hankkeessa keskeisiksi monipaikkaistatyötä tukeviksi teknologiavälineiksiovat nousseet chat sekä työasemakohtainenja neuvotteluhuonekohtainenvideoneuvottelu.»Teknologiavalmennuksessa kannattaamennä ruohonjuuritasolle ja järjestääesimerkiksi työasemakohtainen videoneuvottelukoulutusvirtuaalipalaverikoulutuksena.Työntekijät oppivat samallayhdessä, miten ja millaisissa tilanteissavoi itse sovellusta hyödyntää.»Monipaikkainen tietotyö vaatii erilaisiatyötiloja myös toimitiloissa: yksityisiätiloja, pienryhmätiloja tai isompia neuvotteluhuoneita.Monipaikkaisuudellaja liikkuvuudella on vaikutuksensa myöstilojen käyttöasteeseen.»Avainasemaan nousevat tilojenjoustavuus ja muunneltavuus. Olemmepohtineet, voisiko työtiloja kentiesjakaa osittain sidosryhmien kanssa.Sidosryhmien ja yhteistyökumppaneidenhuomioi minen mahdollisuuksienmukaan on hyödyllistä myös teknologiaavalittaessa. Suunnittelun olisi siis alunalkaen hyvä olla kokonaisvaltaista.»Johtaminen ja esimiestyö muuttuvatKun työntekijät ahertavat fyysisesti eritiloissa, esimieheen tai työkavereihin eienää törmää sattumalta. Johtaminen jayhteistyö monimutkaistuvat. Hajautetussatyössä korostuvatkin juuri ihmisten javuorovaikutuksen johtaminen.»Esimiehen tulee huolehtia siitä, ettäkaikki ymmärtävät yhteiset tavoitteetja syntyy yhteinen ymmärrys siitä, mitäollaan tekemässä ja miksi. Työnjaon onoltava selkeä. Esimiehen kannattaa ollaMitenMonipaikkainen työ on tulevaisuuden tapatehdä töitä. Se säästää aikaa ja rahaa sekä lisääjoustavuutta. Onnistuminen edellyttää uusientoimintatapojen ja teknologioiden omaksumista.monipaikkainen työsaadaan toimimaan?Marjo Tiirikka16 kontrahti 4·2010

aktiivisesti yhteydessä työntekijöihin.Hän voi myös helpottaa yhteydenottojajärjestämällä aikaa, jolloin on varmastitavoitettavissa esimerkiksi videon taichatin välityksellä.»Teknologia helpottaa tavoitettavuuttaja tiedonkulkua. Maaseutuvirastossaotettiin käyttöön läsnäolotietosovellus,jonka avulla tietokoneen avautuessanäkee heti, kuka on paikalla ja kuka ei.»Läsnäolotieto ja chat madalsivatkynnystä ottaa pienissäkin asioissayhteyttä kollegaan tai esimieheen. Aluksioli vähän epäselvää, miten läsnäolotietoakäytetään, ja jotkut epäilivät välinettäkäytettävän työnteon tarkkailuun.Asiasta keskusteltiin ja sen käyttöäselvennettiin. Sovellukseen liittyvä chatkoettiin alusta asti helpoksi ja nopeaksikommunikointivälineeksi ja sen käyttölisääntyi nopeasti.»Monipaikkaisuus edellyttää vahvaaesimiehen ja työntekijöiden luottamustasiihen, että työt tulevat tehdyksi, vaikkajoka päivä ei nähtäisikään. Luottamussyntyy Haapamäen mukaan siitä, ettätyöntekijät ja esimiehet ovat tavoitettavissaja yhteydessä toisiinsa aktiivisesti jasäännöllisesti.»Esimiehen ja työntekijöiden pitääyhdessä sopia pelisäännöistä ja siitä,miten työtä seurataan. Työntulokset jaaikataulussa pysyminen ovat tärkeintä,eikä se, ollaanko työpöydän ääressä ainakahdeksasta neljään.» ■© Juuso PaloniemiMitämonipaikkainentyö tarkoittaa?Monipaikkaista työtä tehdäänjoko yksin, työpareinatai erikokoisina ryhminä eripaikoista käsin pääosin sähköistenviestintä- ja yhteistyövälineidenavulla.Työyhteisö voi olla esimerkiksisellainen, että silläon päätoimipiste, mutta osatyöntekijöistä tekee etätyötäasiakkaan tiloista tai kotoa käsin.Osa saattaa tehdä myösliikkuvaa työtä, jolloin matkustamisaikaaon hyvä kyetähyödyntämään työskentelyyn.Mikä onMoVi-projekti?Monipaikkainen Virasto(MoVi) -hanke toteutettiin2008-2010. Projektissatutkittiin monipaikkaisen työskentelynfyysisiä, virtuaalisiaja sosiaalisia mahdollisuuksiaja esteitä sekä siirtymistähajautettuun työskentelyyn.Samalla kehitettiin opashajautettua ja mobiilia työtätekeville valtionhallinnonorganisaatioille.Hankkeen rahoittajinaolivat Tekesin TILA-ohjelmayhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen,Microsoftin, TeliaSoneranja Videran kanssa.Lisätietoja: www.senaatti.fi> Toiminta > Työympäristönkehittäminen > Tutkimushankkeet> MoViLue verkosta myös tutkijaJouni Virtaharjun haastattelusiitä, miten liikkuva työ vaikuttaatoimitiloihin.kontrahti 4·2010 17

Poliisikoulu on omaPoliisiammattikorkeakoulun kampus Tampereen Hervannassa ontäynnä mielenkiintoisia tiloja ja yksityiskohtia. Alueella sijaitsevatmuun muassa lähes tuhannen opiskelijan asuntolat,kokonainen kulissikaupunki sekä oma museo.Mari Vehmanen18 kontrahti 4·2010

maailmansaPoliisiammattikorkeakoulunkampus kuhisee syksyisenäperjantaipäivänä elämää. Opiskelijat,henkilökunta ja eri puolilta Suomeatäydennyskoulutuksiin saapuneet poliisitkansoittavat oppilaitoksen käytäviä,ruokalaa, kirjastoa ja opetustiloja.Ihmisvilinästä huolimatta yleisvaikutelmaon rauhallinen ja avara.»Juuri tämä on mielestäni tilojemmesuurimpia vahvuuksia: toimintojen laajuuteennähden tunnelma on suorastaanyllättävän väljä. Viihtyisyys onkin meilläeräs tärkeä opiskelua ja työntekoa edistävistäasioista», turvallisuuspäällikkö OlliSainio toteaa.Vuonna 2008 nykyisessä laajuudessaanaloittaneen Poliisiammattikorkeakoulunalue tarjoaa kaiken, mitä suomalaisenpoliisikunnan tutkintokoulutussekä alan tieteellinen tutkimus tarvitsevat.Tavanomaisten luokkahuoneidenlisäksi koulusta löytyy muun muassa niinkutsuttu johtokeskus. Sen tietokoneidenja jättiscreenien äärellä opiskelijat voivattodellisen kaltaisissa oloissa harjoitellakenttätoiminnan johtamista.Niin ikään ajoharjoittelurata, uimajaurheiluhallit sekä ampumaradat ovatahkerassa käytössä. Kampus on myöslähes tuhannen opiskelijan koti − Tampereensuurin majoituslaitos, kuten oppilaitoksenväki sanoo.»Ja totta kai meillä on myös omapubi, Pilkku. Se on Suomen ainoapoliisipubi», hallintojohtaja Timo Rajalamainitsee.Kotihälytys kulissikaupungissaEhkä kaikkein mielenkiintoisin Poliisiammattikorkeakoulunkohteista on»Kulissikaupungissavoi simuloidaerilaisia tilanteita.»»Täällä voi simuloida tilanteita,joita olisi hankala lavastaa oppilaitoksen ulkopuolelle», sanoo kulissikaupunginpormestariksikin tituleerattuylikomisario Jukka Salomaa (oik.). Vierelläkiinteistöpäällikkö Juha Parviainen Senaattikiinteistöistä.kontrahti 4·2010 19

harjoittelualue »kulissikaupunki». Senkatunäkymä on kuin mistä tahansa suomalaisestataajamasta: hotelli, ravintola,Alko, poliisilaitos, bussiasema ja kukkakauppareunustavat pääkadun vartta.Tarkempi katse kuitenkin paljastaa, ettäkyse on hyvin aidonoloisista kulissirakenteista.»Täällä on mahdollista simuloidatilanteita, joita esimerkiksi turvallisuussyistäolisi hankala lavastaa oppilaitoksenulkopuolelle. Tilojen muunneltavuus,jaettavuus ja monikäyttöisyys ovatkaiken perusta: käynnissä voi ollarinnakkain vaikka kolme hyvin erilaistaharjoitusta», kulissikaupungin pormestariksikintituleerattu ylikomisario JukkaSalomaa kertoo.Tavallista kerrostaloa muistuttavassaharjoittelurakennuksessa on parhaillaanmenossa peruskurssilaisten oppitunti.Kolmen opiskelijan poliisipartio ontullut tarkastuskäynnille asuntoon, jostakuuluvasta metelöinnistä naapurit ovattehneet ilmoituksen. Tyhjien olutpullojenja lattialla lojuvien lelujen keskeltäpartio löytää riitelevän pariskunnan.»Onnistuessaan tämän harjoituksenpitäisi päättyä lastensuojeluilmoituksentekemiseen», Jukka Salomaa selittää.Kinastelevaa pariskuntaa näyttelevätsaman kurssin opiskelijat.»Niin kutsuttuna maalihenkilönäesiintyminen on tärkeä osa harjoitusta.Vastapuolen rooliin asettuminen onhyvä keino vertailla opiskelukavereidensuorituksia ja miettiä, miten poliisi voiomalla käytöksellään vaikuttaa erilaisiintilanteisiin», Jukka Salomaa sanoo.Räjähteiden jäljilläTutustumiskierros kulissikaupungissajatkuu. Rakenteita värittävät siniset japunaiset täplät, jotka kertovat väriammuksillatehdyistä aseenkäyttöharjoituksista.Pimennysverhojen ansiostasisätilat voidaan hetkessä muuntaa myöspimeänharjoitteluun sopiviksi.InfoPoliisimuseo vie menneeseen» Poliisimuseo on Poliisiammattikorkeakoulun ainoa osa, joka onavoinna yleisölle.» Museon perusnäyttely esittelee suomalaisen lainvalvonnanhistorian keskiajalta aina tähän päivään. Näyttelyä elävöittävätmuun muassa poliisin asut ja kulkuneuvot eri aikakausilta.» Vaihtuvat erikoisnäyttelyt esittelevät sekä museon omia ettäulkopuolisia kokoelmia.» Lasten suosikki on toiminnallinen poliisikamari Pokela. Sielläpienet vierailijat saavat pukeutua oikeaan poliisiunivormuun jasuorittaa erilaisia tehtäviä.» Vaajakatu 2, Tampere. Avoinnati – pe 10 –15,la 12–17.Ei sisäänpääsymaksua.20 kontrahti 4·2010

Kuvat © Laura Vesa»Tilat tarjoavat kaiken, mitä poliisikoulutus tarvitsee.»kontrahti 4·2010 21

Kuvat © Laura VesaTurvallisuuspäällikkö Olli Sainion mielestä viihtyisyyson tärkeä opiskelua ja työntekoa edistävä asia.Harjoituksissa poliisipartio on tullut tarkastuskäynnilleasuntoon, jonka naapurittekivät valituksen metelöinnistä.Pääkadun varrella seisoo autoja ikkunatsäpäleinä.»Siinä on opeteltu, miten ajoneuvoonmennään hätätilanteessa nopeasti sisään.Tuossa kulissiravintolassa taas harjoi-teltiin vastikään räjähteiden etsimistä»,Jukka Salomaa listaa.Erään rakennuksen järeä väliovi ontäynnä lommoja ja kolhuja. Sen avullatulevat poliisit treenaavat lukittuun tilaan»Hyvät harrastus mahdollisuudet»Huhtikuussa opinnot Poliisiammattikorkeakoulussa aloittaneen KatiKoskelan viikot kuluvat tiiviisti oppilaitoksen alueella. Hän asuukampuksella neljän naisen solussa.»Meillä on kahden hengen makuuhuoneet sekä yhteiset keittiö- jaoleskelutilat. Mielestäni solumme on varsin kodikas.»Asuminen kurssitovereiden kanssa tiivistää Katin mukaan yhteishenkeäja auttaa opinnoissa.»On tosi hyödyllistä, että iltaisinkin voi käydä muiden kanssa läpiopiskeluun liittyviä asioita.»Kati Koskela kiittää myös harrastusmahdollisuuksia.»Kunnosta on pidettävä huolta, jotta pärjäisi. Itse ainakin hyödynnänahkerasti esimerkiksi koulun punttisalia ja alueen lenkkimaastoja.»Opiskelutiloista varsinkin harjoittelukaupunki on tehnyt Katiinvaikutuksen.»Harjoituksissa päästään oikeastikin lähelle tositilanteiden olosuhteitaja tunnelmaa.» ■murtautumista. Kaikkialla on kameroitaja mikrofoneja, joiden ansiosta opiskelijoidensuoritukset voidaan tarvittaessatallentaa arvioitaviksi.Kulissikaupungin takana puolestaankohoaa kerrostaloja, jotka eivät kuuluPoliisiammattikorkeakouluun. Rakennuksissaon jotain erikoista: niidenoppilaitoksen puoleisissa seinissä ei olelainkaan ikkunoita. Turvallisuussyistäulkopuolisilla ei nimittäin voi olla näköyhteyttäkoulun toimintoihin.Kehittyvä kumppanuus»Tiukat turvallisuusvaatimukset ovatmuutenkin leimallisia juuri tälle kohteelle.Ne vaikuttavat monin tavoin yhteistyöhömme»,kiinteistöpäällikkö JuhaParviainen Senaatti-kiinteistöistä kertoo.Senaatti-kiinteistöt kilpailuttaa jateettää kaikki kiinteistön ylläpitotyöt.Normaali kuluminen kuuluu vuokrasopimuksenpiiriin, kun taas esimerkiksiharjoitusten yhteydessä rikkoutuneistatiloista vastaa oppilaitos.»Jokaisesta kampusalueella työskentelevästä− huoltomiehet mukaan lukien− tehdään turvallisuusselvitys. Kulku22 kontrahti 4·2010

Teos ja tekijäPalstalla esitellään taiteilija ja hänen teoksensa Senaatti-kiinteistöjen tiloissa.Hauki laulaa MusiikkitalolleKuvanveistäjä Reijo Hukkasen teos Laulupuutvoitti Musiikkitalon ulkoalueen taidekilpailun.Taiteilija kertoo teräksestä ja alumiinistavalmistettavasta teoksestaan.»Harjoituksissapääsee lähelletositilanteita.»oppilaitoksen eri alueilla on tiukastivalvottua», Parviainen toteaa.Hänen mukaansa Senaatti-kiinteistöjenkumppanuus Poliisiammattikorkeakoulunkanssa toimii erittäin hyvin.Näkemykseen yhtyy myös turvallisuuspäällikköOlli Sainio.»Henkilökemioilla on tässä tärkeäosansa. Olemme Juhan kanssa jatkuvassavuorovaikutuksessa.»Yhteistyö myös hioutuu koko ajan.Parhaillaan kumppanukset pohdiskelevatlukituksen ja kulunvalvonnan työnjakoa.Toistaiseksi nämä toiminnot kuuluvatoppilaitokselle.»Tavoitteena, että me voimmetulevaisuudessa keskittyä yhä tiukemminopettamiseen ja vuokranantajammetaas omiin vahvuuksiinsa», Olli Sainiosummaa. ■Pari vuotta sittentyöskentelin Helsingissämuutaman kuukauden ajanja tulin katselleeksi lähes päivittäinMusiikkitalon suurtamonttua. Kun taideteoskilpailujulistettiin, tuntui luontevaltaosallistua siihen.Tein Oulussa luonnoksiakuukausien ajan kunnesajauduin umpikujaan. Kerranheittäessäni kotona kenkiäjalasta silmäni osuivat NewYorkin luonnontieteellisestämuseosta ostettuun muoviseen,20 senttimetriä pitkäänvalaskalaan. Se nojasi seinäänja näytti laulavan jotain.Yhtäkkiä tajusin, että ajatukseniteoksesta olivat olleet liiankaukana.Mieleeni muistui AaroHellaakosken runo Hauen laulu,jossa »kosteasta kodostaannous hauki puuhun laulamaan».Siitä idea lähti hurjaanlentoon. Hauki sai seurakseenkaksi flyygelin kansista ja halkopinoistakoostuvaa tornia.Työskentelen myös Hailuodossa.Siellä halkopino onarjen hellä oodi jatkuvuudelle.Ainahan taiteilija tekeetyönsä itselleen toivoen kuitenkin,että yksityisessä olisitarpeeksi kiinnekohtia yleiseen,jotta taideteos kiehtoisikatsojaakin. ■Hauki on 13 metriä korkea.Työn on tarkoitus valmistuaMusiikkitalon pihalletoukokuussa 2012.© Ilari Järvinenkontrahti 4·2010 23

Homeongelmakorjattiin miljoonaremontillaJyväskylän poliisitalon sisäilmaongelmat ilmenivätpian sen valmistuttua. Jo seuraavana vuonnakiinteistössä käynnistyivät korjaustyöt. Lopulta talo joutuiperusteelliseen remonttiin vain kymmenen vuoden käytönjälkeen. Nyt poliisitalossa huokaistaan helpotuksesta.Työpaikalla on taas helppo hengittää.Maarit SeelingPoliisitalon ongelmien arvellaansaaneen alkunsa jo rakennusvaiheessavuonna 1998. Poliisitalossa työskentelevätrupesivat oireilemaan piantalon käyttöönoton jälkeen. Oli silmätulehduksiaja hengitysvaikeuksia. Joillekinpuhkesi astma. Muutamat joutuivathakeutumaan eläkkeelle.Seuraavan kymmenen vuodenaikana kiinteistössä vaihdettiin mattoja,poistettiin kosteuslähteitä, parannettiinilmanvaihtojärjestelmiä ja tehtiinmonenlaisia uudistuksia. Talon alla olevaryömintätila tiivistettiin ja maa-ainesvaihdettiin. Mikään ei auttanut. Sisäilmaja kosteusongelmat jatkuivat.»Säädöistä huolimatta sairastavuusei vähentynyt. Tapauksia tuli vain lisää.Tilanne ajautui siihen, että talossapäätettiin teettää täysi remontti. Siinävaiheessa astmatapauksia oli ilmennyttoistakymmentä. Työterveyshuolto laski,että tilastollisesti astmariski oli poliisitalossatyöskenteleville 24-kertainennormaaliin verrattuna», Keski-Suomenpoliisilaitoksen poliisipäällikkö MarkkuLuoma muistelee.Poliisitalon remontti alkoi toukokuussa2008. Poliisit joutuivat muuttamaansen tieltä pois lähikortteleihinväliaikaisiin tiloihin.Epätiivis rakentaminen osasyynäRakennus käytiin perusteellisesti läpivesikatosta ulkoseiniin. Yksittäistä syytäongelmiin ei löytynyt. Kyse oli monientekijöiden summasta. Suurimmaksitekijäksi osoittautui kuitenkin epätiivisrakentaminen, joka koski sekä julkisivujaettä kerrosten ja osien välejä.»Ulkoseinät, ikkunat, lattiapinnatja käytännössä koko ilmanvaihtojärjestelmäuusittiin. Taloon asennettiin lisääilmanvaihtokoneita ja rakennettiin nykyaikainenjäähdytys. Lisäksi väliseinienliittymät ulkoseiniin korjattiin rakenteellisesti»,Luoma listaa.Remontti kesti vuoden. Rakenne- jailmanvaihtosuunnittelussa oli apunaalan erityisosaajia, kuten VTT, Oulunammattikorkeakoulu ja Työterveyslaitos.Kustannukset nousivat miljooniin euroihin.Talon alkuperäisenä pääurakoitsijanatoimi YIT, jonka kanssa Senaatti-kiinteistötkävi tiukkoja keskusteluja vastuistaja korvauksista. Lopulta yhteisymmärryslöytyi.Jyväskylän poliisitalon sisäilmaaseurataan nyt säännöllisesti.»Meillä on erityinen sisäilmatyöryhmä,jossa on poliisin, Senaatti-kiinteistöjenja työterveyshuollon edustus. Rakennuksestaotetaan näytteitä ja seuraammehenkilöstön terveydentilaa. Ainakaantoistaiseksi ei ole tullut esiin asioita,jotka antaisivat aihetta lisätoimenpiteisiin.Lähdemme siitä, että toimimmevihdoin terveessä kiinteistössä», Luomasummaa. ■Jyväskylän poliisitalon vuodenkestänyt remontti tehtiinkokonaisuudessaan sääsuojanalla. Yllä kuva, jossalattiat desifioitiin kuumentamallayli + 75 C:een.Oikealla näkyy ulkoseinänerkkerin eristyspuutteita,jotka aiheuttivat lämpötilaongelmiaja epäpuhtauksiensiirtymistä rakenteistasisätiloihin.24 kontrahti 4·2010

HometalkootkäyntiinKuvat © Jouni KonttinenSisäilman huono laatu on yksi pahimpiaelinympäristömme ongelmia. Noin600 000 – 800 000 suomalaista altistuupäivittäin kosteusvaurioille. Työperäistenkosteus- ja homevaurioiden hoito- japoissaolokustannukset maksavat yhteiskunnallenoin 152 miljoonaa euroavuodessa.Hallitus käynnisti tämän vuodenhelmikuussa valtakunnalliset kosteus- jahometalkoot. Viisivuotisen ohjelmantavoitteena on kosteus- ja homevaurioidenja niiden aiheuttamien kansanterveyshaittojenmerkittävä vähentäminen.Ympäristöministeriö koordinoi hanketta.Valtion työpaikoille luodaan Senaatti-kiinteistöjenjohdolla pelisäännöt,miten sisäilmaongelmia tulisi käsitellä.»Valtio haluaa näyttää omissa rakennuksissaanja työpaikoillaan esimerkkiä.Laadimme myös toimintamallin, mitenkiinteistöjen kuntotutkimukset organisoidaan.Kaikille rakennuksille tehdäänkorjausstrategia sekä huolto- ja ylläpito-ohjelmat.Ohjelmien päähuomiokohdentuu sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyyn»,asiantuntija Jouni KonttinenSenaatti-kiinteistöjen Toimistot-toimialaltakertoo.Rakennusten kosteusvaurioihin onhänen mukaansa monia syitä. Ongelmiasyntyy niin suunnittelu-, rakentamis-kuin ylläpitovaiheen virheistä jalaiminlyönneistä.»Senaatti-kiinteistöissä ollaan nytrakentamassa niin sanottua Sisäympäristö-klinikkaa.Klinikka pyrkii auttamaanerilaisissa sisäilman laatuun liittyvissäongelmissa. Keräämme tietoa jaonnistuneita ratkaisuja esimerkeiksi jajärjestämme muun muassa koulutusta.Työterveyslaitos on hankkeessa mukana.Haluamme henkilöstömme olevannäistä asioista mahdollisimman hyvinperillä ja tietävän, mistä hakea apua tarvittaessa.Tavoitteena on saada ongelmathallintaan», Konttinen sanoo. ■Lue lisää www.hometalkoot.fikontrahti 4·2010 25

Kuvat © Robert SegerInfoTurun AkatemiataloVuoden kestänyt remontti sisälsi monta vaihetta. »Toimintamme sopiihyvin tähän ympäristöön», kertoo hovioikeuden presidentti Antero Palaja.Hovioikeuden tehtävät» valmistumisvuosi 1816, vihkiäisjuhla 1817» rakennusajankohta 1802–1816» bruttokerrosala 8 419 m 2 , huoneistoala 6 132 m 2» kuutiotilavuus 32 800 m 3 , kolme täyskerrosta, osittainen kellari» käyttötarkoitus: entinen Turun akatemian päärakennus, sittemminTurun virastotalona. Nykyään ainoa kiinteä käyttäjä on Turunhovioikeus. Juhlasali aputiloineen on vuokrattu Turun yliopistolle.(Lähde Turun Akatemiatalo, rakennushistoriaselvitys 2009, Arkkitehtitoimisto Okulus)Hovioikeuden päätehtävä on toimia muutoksenhakutuomioistuimenaeli käsitellä tuomiopiiriinsä kuuluvien käräjäoikeuksienratkaisuista tehdyt valitukset ja kantelut. Näissä asioissa hovioikeudenantamista tuomioista ja päätöksistä voi hakea muutostapyytämällä valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Hovioikeuskäsittelee myös eräitä oikeushallintoasioita. Se valvoo alaisuudessaanolevien käräjäoikeuksien toimintaa ja ryhtyy tarvittaessatoimenpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi. ■kontrahti 4·2010 27

TorjuntavoitostaimprovisointiinRakennusteollisuus selvisi talouskriisistä pelättyä pienemmin vaurioin. Haasteitasilti riittää jatkossakin. Tulevaisuudessa työmailla urakoidaan entistä enemmäntalousrikollisuuden, ilmastonmuutoksen ja aikaisen eläköitymisen torjumiseksi.Vesa Ville Mattila»Rakennusteollisuuden rytmissä on nytjazzmainen poljento, joka vaatii paljonimprovisointia», sanoo harrastajabändiJohann Sebastianissa rumpuja soittavavuorineuvos Timo U. Korhonen,Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksenpuheenjohtaja ja NCC Rakennus Oy:ntoimitusjohtaja.Vaikka alan tulevaisuuden tahtilajeihinvaikuttavat monet muuttujat, sävellajissamolli on jo tehnyt tilaa duurille.Rakennusteollisuus taipui ja toipuiTalouskriisin kurimuksessa suomalainenrakennusteollisuus taipui, mutta eitaittunut. Aiemmasta lamasta viisastuneenarakennusyhtiöt ryhtyivät ripeästivapauttamaan pääomiaan muun muassaasuntojen alennusmyyntien avulla.»Myös hallitus hoiti hommansa hyvinlisäämällä roimasti valtion tukemaatuotantoa. Se pelasti kymmeniä tuhansiaalan työpaikkoja», Korhonen arvioi.Nyt asuntorakentaminen on selvässäkasvussa edelliseen vuoteen verrattuna.InfoKorhonen ei kuitenkaan luota suomalaisenasuntopolitiikan pitkäjänteisyyteen.Hän pelkää valtion tukeman asuntotuotannonromahtavan jo ensi vuonnasamalla kun vapaarahoitteinen asuntotuotantoelpyy. Onneksi julkisen puolenurakat näyttävät jatkuvan ja korjausrakentaminenkasvaa tasaiseen tahtiin. Sensijaan niin toimitilojen kuin kaupan jateollisuuden tilojen rakentaminen onedelleen hyvin vähäistä.Ei yksin energiatehokkuuttaRakennusten energiatehokkuudenarvioinnissa siirrytään Suomessa kokonaisenergiatarkasteluunvuoden 2012jälkeen. Arvioinnin perustaksi käyvälaskentamenetelmä on vielä työn alla.Korhonen muistuttaa, että tavoitteidenrinnalla pitäisi puhua myös kustannuksista.»EU:n alkuperäisessä direktiivissä puhutaankustannusoptimoiduista ratkaisuista,ei pelkästään energiatehokkaistaja ympäristöystävällisistä.»Rakennusteollisuuden suurimmat tulevaisuuden haasteet:» Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunta» Työvoiman saatavuuden varmistaminen» Työturvallisuuden parantaminen» Energiatehokkuuden parantaminen ja ilmastonmuutoksen torjunta»Investointikustannukset ja käytönaikaiset elinkaarikustannukset huomioonottavan pitkän tähtäimen kustannusoptimoinnintulee olla osa kansallistatoimintaohjelmaa ja kehitystyötä.»Tavoitteet oikeat, riittääkö aika?Vaikka Rakennusteollisuus RT:tä eikutsuttu laatimaan ympäristöministeriönäskettäin julkistamaa ERA17– Energiaviisaanrakennetun ympäristön aika 2017-toimintaohjelmaa, Korhonen allekirjoittaasen periaatteet.»Rakennus- ja kiinteistöklusterin roolienergiansäästötalkoissa on merkittävä.Jotta Suomi pääsee EU:n tavoitteisiin,meidän pitää pystyä hyppäämään rakentamisessauudelle tasolle sekä kiinteistöjenja rakentamisen energiankulutuksessaettä ympäristöpäästöissä.»»A-luokan matalaenergiatalojen japassiivitalojen rakentaminen ei ole ongelma,keinot ovat jo nykyään olemassa.Sen sijaan tavoite nollaenergiarakennustenrakentamiseksi vuodesta 2019–2020eteenpäin vaatii yhteistä tutkimusta,koulutusta ja onnistumisia, jotta käytettävätratkaisut saadaan turvallisiksi jakestäviksi.»»Myös vastuukysymyksissä on vieläpohdittavaa. Löytyisikö ratkaisu vapaarahoitteisenasuntotuotannon RS-järjestelmänkaltaisesta vakuutusjärjestelmästä,johon kuuluisivat kaikki rakennus- jakiinteistöklusterin osapuolet?»28 kontrahti 4·2010

© Matti Immonen»Energiatehokkaiden ratkaisujen tulisi ollamyös kustannusoptimoituja», muistuttaaRakennusteollisuus RT ry:n hallituksenpuheenjohtaja, NCC Rakennus Oy:ntoimitusjohtaja Timo U. Korhonen.kontrahti 4·2010 29

Ammattilaisen valinnatKuvat: Marjo TiirikkaPalstalla eri alojen ammattilaiset valitsevat kolme itselleen mieluista,toimitiloihin liittyvää aSIAA, esinettä tai huonekalua ja perustelevat valintansa.Teollinen muotoilijaSimo PuintilaPerinteinen höyläpenkkiKäytännössä suurimman osan työstäniteen tietokoneella, mutta usein yksinkertainenkinhahmomalli puolustaa edelleen paikkaansa. Teenjonkin verran pienois- ja hahmomalleja, joidenavulla saan usein paremman käsityksen rakenteista,muodoista ja yleisilmeestä kuin pelkkää näyttöätuijottamalla. Työhuoneeltani löytyy perinteinenhöyläpenkki, joka on mainio alusta erilaiselle askartelulle.Siihen saa kiinnitettyä kappaleen monellatapaa ja se on tukeva. Höyläpenkin arvo on myössymbolinen. Se edustaa käsillä tekemisen traditiotaja muistuttaa muotoilijaakin siitä mihin ammat-1timme oikeastaan pohjautuu.2Kasattava tuoliVaikka en varsinaisesti ole mikään tuolisuunnittelija,kehittelin muutama vuosi sittenajatusta levykalusteesta, jonka voisi koota japurkaa ilman ruuveja, liimaa tai muita heloja.Tämä räiskyvän värinen versio on tehtymassiivisesta IKI-levystä, joka valmistetaanerivärisiä paperiarkkeja levyksi prässäämällä.Tuolin kukkakuviot on toteutettu jyrsimällälevyn pintaa ja näin on saatu värilliset kerroksetesiin. Tämä oli kokeilu kalusteesta,jonka varastoiminen ja valmistaminenolisi yksinkertaista sekä säästäisi tilaa jakustannuksia.Työvälinesarja FestoolTarvitsen välillä erilaisia työkaluja mallinrakentamiseentai johonkin kokeiluun. Nämä saksalaisetFestoolin laitteet ihastuttavat toimivuudellaan.Työkalulaatikot lukittuvat tarvittaessatoisiinsa ja yhteen monitoimipöytään voi kiinnittääniin pyörösahan kuin jyrsimenkin. Todellafiksusti suunniteltu sarja ja käytettävyydeltäänerinomainen. Nämä edustavat mielestäni järke-3vää teollista muotoilua. ■kontrahti 4·2010 31

UutisetKeskittämällä etuavaltion sähkönhankintaanSenaatti-kiinteistöjen sähkönhankintarengas tuleekokonaisuutena siirtymään uuteen, Hanselinkilpailuttamaan valtionhallinnon sähkönhankinnanpuitejärjestelyyn, joka astuu voimaan 1.1.2011.EnergiansäästövinkkiNäytönsäästäjäei säästä sähköä■ Uusi toimittaja on ryhmittymäBergen Energi AS ja VantaanEnergia Oy. Siirtyminen tarkoittaasitä, että Senaatti-kiinteistöjensähkönhankinnassa nytmukana olevat valtiohallinnonasiakkaat liittyvät puitejärjestelyynSenaatti-kiinteistöjentoimesta. Senaatti-kiinteistöt jaHansel Oy huolehtivat yhdessäpuitesopimustoimittajan kanssakäyttöpaikka- ja laskutustietojensiirtämisestä uudellesopimustoimittajalle. Näin ollenasiakkaiden ei tarvitse irtisanoasähkönhankintaansa liittyviä sopimuksiaSenaatti-kiinteistöjenkanssa, vaan ne hoidetaan keskitetysti.Senaatti-kiinteistöjenkiinteistöpäälliköt tiedottavattarkemmin kirjeellä niitä asiakkaitaan,joilta uusi järjestely vaatiierillisiä toimenpiteitä.Valtion sähköhankintastrategianmukaisesti keskeistäsähkönhankinnassa on kootasähkönhankintavolyymit yhteenja keskittää sähkö hankittavaksiyhteisesti kilpailutetun puitejärjestelynkautta.Keskittämällä hankinta saavutetaanvaltiolle kilpailukykyinenja maltillinen sähkön hintataso.Sähkön hinta määräytyypohjoismaisen markkinahinnanperusteella, ja vakaan ja ennustettavanhintatason saavuttamiseksikäytetään hinnansuojausta.Hintasuojaus perustuu valtionyhteiseen riskipolitiikkaan, jonkahyväksyy valtion sähkönhankinnanohjausryhmä. ■■ Näytönsäästäjät, jotka pimentävät ruudun kun konetta eikäytetä, eivät säästä sähköä, vaan näyttöä. Etenkin putkinäytöissäon vaara kuvan ”kiinnipalamisesta”, jos kuva on pitkäänsamassa kohdassa. Näytönsäästäjä ei kuitenkaan sammutanäyttöä, joten sen vaikutus virrankulutukseen on hyvin pieni.Näytönsäästäjän sijasta kannattaa käyttää virransäätötilaa,joka oikeasti sammuttaa näytön tietyn ajan jälkeen. Näin voitvähentää näytön energian kulutusta jopa 30 prosenttia. ■Puolustushallinnon rakennuslaitoksenja Senaatti-kiinteistöjenkumppanuussopimus uusittiin■ Puolustushallinnonkiinteistöt siirtyivät Senaatti-kiinteistöjenhallintaanyli kahdeksan vuottasitten. Siirtotilanteessatehty kumppanuussopimusPuolustushallinnonPalkittuayhteiskunta -vastuuraportointiarakennuslaitoksen jaSenaatti-kiinteistöjenvälillä on nyt uusittu.Sopimusta on kehitettyvastaamaan paremminnykyisiä ja tuleviatarpeita. ■Vuonna 1898 valmistunut RUK:n päärakennusHaminassa peruskorjataan alkuperäistäulkoasua ja huonetilaratkaisuja kunnioittaen.Harjannostajaisia vietettiin lokakuussa.■ Senaatti-kiinteistöjen yhteiskuntavastuuraporttivuodelta2009 sai kunniamaininnanYhteiskuntavastuuraportoinninkilpailussa energia- jamateriaalitehokkuudenraportoinnista. Palkintolautakunnanperusteissa todetaan muun muassa, ettäSenaatti-kiinteistöjen raportissa energiatehokkuudentavoitteet ja tulokset on raportoitu selkeästi.Senaatti-kiinteistöt raportoi laajasti myös kehittämistääntoimintatavoista, jotka ohjaavat hankkeita jakohteita ja tukevat energiatavoitteiden asettamista jatoteutumisen seurantaa.Senaatti-kiinteistöt on julkaissut yhteiskuntavastuuraportinvuodesta 2002 lähtien. Raportti on palkittuvuosittain raportointikilpailussa.Senaatti-kiinteistöjen raporttiin voi tutustuaosoitteessa http://yhteiskuntavastuu.senaatti.fi ■YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 200932 kontrahti 4·2010

NimitysuutisiaLisäys Museoviraston toimitilajuttuun■ Kontrahdissa 3/2010kerrottiin Museovirastontoimitilahankkeenetenemisestä HelsinginSturenkadulla. Lisäyksenätekijäkaartiin:Entisen kotitalousopettajaopistonperus-Senaatti on savuton■ Senaatti-kiinteistöttoimii vuoden 2011alusta alkaen Savutontyöpaikka -periaatteenmukaisesti ja haluaasiten kannustaa työntekijöitääntupakoinninlopettamisessa.Liittymällä savuttomienkorjaussuunnittelunon hoitanut ArkkitehditNRT Oy:n alihankkijanaArkkitehtitoimistoMarkus Lindroos,pääsuunnittelijanaanarkkitehti SAFA MarkusLindroos.työpaikkojen joukkoonSenaatti haluaa edistäätyöntekijöittensä työhyvinvointiaja terveyttä.Tupakoinnin lopettamisestasaa välitöntähyötyä terveyden kohentumisenaja yleiskunnonparantumisena. ■Maanalaisten arkistojakokoelmatilojen sekäyhdyskäytävän uudisrakentamisenpääsuunnittelijanaon toiminutarkkitehti SAFA TuomoRemes / ArkkitehditNRT Oy. ■© Wilhelmina Forsblom / Lumeo UF■ Toimistot-toimialanjohtavaksi asiantuntijaksion 1.11.2010nimitetty arkkitehtiKristiina Koskiaho. Hänvastaa mm. HALTIKin,Palkeiden, Liikenneviraston,Trafin ja Fimeanasiakkuuksista. Tehtäviinkuuluvat mm. asiakkailletarjottavat toimitilajohtamisenpalvelut. Koskiahosiirtyy uuteen tehtäväänsäSenaatti-kiinteistöjenEtelä-Suomen alueelta,jossa hän toimi projektipäällikkönä.■■ Arkkitehti KatiJokelainen on aloittanut11.10.2010Senaatti-kiinteistöjenPohjois-Suomen alueellaOulussa tilapäällikkönä.Hän vastaa muun muassaalueen investointi- jahankesuunnitelmientekemisestä sekä kaavoitukseenja maankäyttöönliittyvien asioidenhoitamisesta. Lisäksi häntoimii toimistot-toimialanasiakastiimin vetäjänä. ■Menestystä Suomen Laatupalkinto 2010 -kilpailussa■ Senaatti-kiinteistöillemyönnettiin SuomenLaatupalkinto 2010-kilpailussa ”Recognisedfor Excellence 5 stars”-tunnustus toimintansaerinomaisuudesta.Tunnustuksen jakoitasavallan presidenttiTarja Halonen Kalastajatorpallajärjestetyssätilaisuudessa.Recognised fo Excellence5 tähden -tunnutusjaetaan laatuarvioinnissayli 500 pistettäsaaneille organisaatioille.Senaatti-kiinteistötoli myös yksi kuudestalaatupalkintofinalisteista.Kilpailussa jaettiin tänävuonna vain yksi palkinto,ja sen voitti VeikkausOy. Muut finalistit olivatMetsä-Botnia, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä,SavoniaammattikorkeakoulujaHelsingin Energia. ■© Tomi ParkkonenTunnustuksen vastaanottivat toimitusjohtaja Aulis Kohvakka (kuvassa neljäs oik.) ja johtaja Juha Lemström (kolmas oik.).kontrahti 4·2010 33

ResuméEffektiva lokalerför statligt servicecenterMögelsanering gicklös på en miljon euro■ Slottskasernen i Tavastehushar efter en totalrenoveringomvandlats till effektiva ochtrivsamma lokaler som inrymmerdet statliga servicecentretför ekonomi och personal,Palkeet.»När vi planerade renoveringenutgick vi från deninterna verksamheten ochhur den skulle organiseras.Vår verksamhet är uppdeladi arbetslag på tio till 15personer där öppna planlösningarfungerar bäst. Det varlätt att göra om de tidigarekasernlogementen tillkontorslandskap av lämpligstorlek. Vi har totalt 250 arbetsplatserhär i Slottskasernen»,berättar fastighetschefAnu Ahoniemi.Förutom öppna arbetsytorfinns det också rum med dörrsom går att stänga, när en arbetsuppgiftkräver större koncentration.Dessutom finnsdet särskilda telefonrum somäven kan användas för mindre© Jari Härkönenmöten. Konferensrummenär utrustade med effektivasystem för videokonferenser.Statens lokalstrategi ochproduktivitetsmål fungerarsom styrmedel i centretsarbete.»Vi har lyckats bra medatt utnyttja lokalerna på etteffektivt sätt under vårt förstaår här i Tavastehus. Lokaleffektivitetenär god, mindreän 20 kvadratmeter perarbetsplats. Det ligger klartunder den uppsatta gränsen.Det bästa är att den nyaarbetsmiljön stödjer vårt sättatt arbeta.»Samarbetet mellan Senatfastigheteroch det statligacentret för ekonomi ochpersonal ska utvecklas till ettstrategiskt partnerskap, därSenatfastigheter har rollensom expert på lokaler ocherbjuder centret en samladkompetens som omfattar alltfrån lokalstrategier till praktiskaåtgärder. ■■ Det nya polishuset i Jyväskylähade nätt och jämnt blivitklart då man konstateradeproblem med inomhusluften.Redan året efter inflyttningenfick man lov att göra vissajusteringar i byggnaden. Baratio år efter att huset invigtsmåste det genomgå en totalsanering.Man misstänker att problemenuppstod redan då husetbörjade byggas 1998. Endel av dem som arbetade påbygget besvärades nämligenav ögoninfektioner, andningssvårigheteroch astma.Under åren som följdebytte man bland annat utmattorna, kartlade och elimineradefuktkällor, förbättradeventilationssystemet, tätadekrypgrunden under husetoch sög ut organiskt material.Trots det fortsatte problemenoch 2008 beslöt man göra enfullständig sanering.Man hittade en hel uppsjöav orsaker till problemet.Otäta konstruktioner visadesig vara den största boven.Det gällde såväl fasader somtätningar mellan våningar ocholika byggnadsdelar.»Ytterväggar, fönster,innergolv och praktiskt tagethela ventilationssystemetförnyades. Fler ventilationsaggregatinstallerades. Dessutombyggdes en modernkylanläggning. Också skarvaroch anslutningar mellanytterväggar och mellanväggarförstärktes», förklarar MarkkuLuoma, chef för polismyndigheteni Mellersta Finland.Hela saneringen tog ettår. Nu gör man regelbundnaanalyser av inomhusluften ipolishuset. Allting tyder på attman fått läget under kontroll.Projekt för mögelsaneringI februari 2009 drog regeringeni gång ett projekt för saneringav fukt- och mögelskador.Programmet ska pågå i fem år.Syftet är att avsevärt minskaproblem med folkhälsan tillföljd av fukt- och mögelskadadebyggnader. Miljöministerietsamordnar projektet.Senatfastigheter hållerpå att ta fram regler för hurman ska hantera problemmed inomhusluften på statligaarbetsplatser.»Staten vill föregå medgott exempel i frågor somrör egna byggnader ocharbetsplatser. Vi utarbetarockså en verksamhetsmodellför hur man utför konditionsundersökningarav fastigheter.Alla hus ska få en ROT-strategi(strategi för renovering,ombyggnad och tillbyggnad)samt program för service ochunderhåll. Fokus i programmetligger på att förebyggaproblem med inomhusluften»,säger Jouni Konttinen, expertinom Affärsområde kontor vidSenatfastigheter. ■© Jouni Konttinen34 kontrahti 4·2010

KontrahtiStatliga fastigheterindelade i två kategorierKontrahti on Senaatti-kiinteistöjensidosryhmälehti, joka ilmestyy neljäkertaa vuodessa. Seuraava lehtiilmestyy maaliskuussa 2011.Tilaukset ja osoitteenmuutoksetvoi tehdä sähköpostitse(katri.tulander@senaatti.fi) tai allaolevalla kupongilla.■ Staten har nyligen uppdateratsin strategi för fastighetstillgångarna.Utifrånägarpolitiska intressen harfastigheterna delats in i strategiskaoch icke strategiskainnehav. Staten fortsätter attfokusera sitt fastighetsägande.Senatfastigheter ska i linjemed strategin bedriva en aktivareförvaltning av tillgångarnaän hittills.»Den uppdaterade strateginmedför att vi mer aktivt än förrska värdera statliga innehavoch bedöma behovet av statligtägande. Strategin är också ettverktyg för att förvalta ochhantera de statliga fastighetstillgångarnaså effektivt ochräntabelt som möjligt», menarIlkka Koponen, regeringssekreterarevid Finansministeriet.Det innebär att statensstrategiska fastighetsportföljkommer att innehålla sådanatillgångar som staten absolutmåste äga, antingen för attkunna sköta sina uppgiftereller för att fastigheten är aven viss beskaffenhet. Hit hörbland annat fastigheter somIlkka Koponen© Jari Härkönenhänför sig till säkerhet, infrastrukturoch naturskydd.Icke strategiska tillgångaromfattar övriga statliga fastigheter,till exempel vanligakontorslokaler.»Senatfastigheter kommeräven längre fram att ansvaraför statliga fastigheter som ärbebyggda, medan Forststyrelsenär ansvarig för mark-, skogs- ochvattenområden som tillhörstaten. Vägar, järnvägar och inrevattenvägar samt dithörande bebyggelseblir kvar hos Trafikverket»,påpekar Koponen. ■Päätoimittaja: Outi TarkkaPuhelin 0205 811 356Lintulahdenkatu 5PL 237, 00531 HelsinkiToimituskunta: Marjatta Erwe,Tuomo Hahl, Kaj Hedvall, PäiviMontola, Petri Porkka, SatuSimpanen-Ahlgren, Karl GäddaToimitus: Legendium Oy,puhelin (09) 682 4420Toimituspäällikkö: Marjo TiirikkaUlkoasu: Markku JokinenRepro: Faktor Oy Paino: Libris OyPaperi: Maxi Preprint 170/120g/m 2Kansi: Kannessa ylikomisario JukkaSalomaa. Kuva: Laura Vesa.Senaatti-kiinteistöt on valtionliikelaitos, joka tuottaa ja tarjoaatilapalveluja ensisijaisesti valtiohallinnonasiakkaille. Toimitilojenvuokraus, investoinnit, kiinteistövarallisuudenkehittäminen jahallinnointi muodostavat palvelujenperustan. www.senaatti.fiPalautetta Kontrahti-lehden tekijöillekontrahti 4·2010Haluaisin Kontrahdinkertovan jatkossa enemmän____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________Palauta tämä kuponki osoitteeseenSenaatti-kiinteistöt, Tiedotus, PL 237, 00531 Helsinkitai lähetä se telekopiona numeroon 0205 811 355.En saa Kontrahtia, mutta haluaisin, että lehti postitetaan minulle jatkossaNimi:_________________________________________________________________________Organisaatio: __________________________________________________________________Osoite: _______________________________________________________________________Osoitteeni on muuttunutNimi:_________________________________________________________________________Organisaatio: __________________________________________________________________Vanha osoite: __________________________________________________________________Uusi osoite:____________________________________________________________________Poistakaa nimeni postituslistalta:Nimi:_________________________________________________________________________Organisaatio: __________________________________________________________________Osoite: _______________________________________________________________________kontrahti 4·2010 35

© Matti ImmonenTorjuntavoitosta improvisointiin, sivut 28–30.Senaatti-kiinteistötLintulahdenkatu 5 APL 23700531 HelsinkiValtakunnallinen vaihde 0205 8111Fax 0205 811 360Kotisivut www.senaatti.fiSähköpostiosoitteemmeovat muotoaetunimi.sukunimi@senaatti.fiToimitusjohtajaAulis KohvakkaToimialat:Kehitys- ja aluekiinteistöt, johtaja Heikki LaitakariMinisteriöt ja kulttuuri, johtaja Jukka LiedePuolustus ja turvallisuus, johtaja Jari PanhelainenToimistot, johtaja Jorma HeinonenTutkimuslaitokset, johtaja Juha LemströmETELÄ-SUOMEN ALUEJohtaja Petri TurkuHelsinkiLintulahdenkatu 5 A, PL 23600531 HELSINKILÄNSI-SUOMEN ALUEJohtaja Olavi HiekkaTurkuJoukahaisenkatu 2, PL 5520521 TURKUHämeenlinnaSibeliuksenkatu 1913100 HÄMEENLINNAKESKI-SUOMEN ALUEJohtaja Esko KangaskoskiJyväskyläVaasankatu 2, PL 5540101 JYVÄSKYLÄVaasaWolffintie 35, PL 14665101 VaasaTampereUimalankatu 1, PL 47033101 TAMPEREITÄ-SUOMEN ALUEJohtaja Jyrki ReinikainenKuopioSepänkatu 1, PL 105470101 KUOPIOKouvolaHallituskatu 745100 KOUVOLAMikkeliRaatihuoneenkatu 5, PL 7150101 MIKKELILappeenrantaVillimiehenkatu 2, PL 18253101 LappeenrantaJoensuuSairaalakatu 2, PL 6780101 JOENSUUPohjois-SUOMEN ALUEJohtaja Risto RautiolaOuluIsokatu 4, PL 7490101 OULURovaniemiValtakatu 2, PL 800196101 ROVANIEMI