3/2009 - Senaatti-kiinteistöt

Graafinen aarrekammiopitää huolta sisällöstäänKaikki kuvat © Jari HärkönenArkistotilojen ulkoseinätovat graafista betonia,johon graafikko AimoKatajamäki suunnittelikuvioaiheen arkistonvanhoja materiaalejahyödyntäen.4 kontrahti 3·2009

Kaikki kuvat © Jari Härkönen»Ensimmäistä kertaaarkistolla on omaakäyttötarkoitustavarten suunnitelluttilat», Kari Korpitoteaa tyytyväisenä.Asiakastilat ovatkatutasossa muo dostaeneri toimintojenläpinäkyvän, helpostipalveltavan javalvottavan muttasamalla riittävästitutkimusrauhaatarjoavan alueen.asiakkaitakin – ja arkistoitavaa aineistoa– aivan eri tavalla kuin vanhoissa tiloissa.Henkilökunta nauttii etenkin hyvästäilmastoinnista, joka pitää työskentelyolosuhteetmukavana ja vireänä.Ilmastointilaitteille on varattu kokoviides kerros, sillä arkistotiloille onmääritelty tarkat rakenne- ja olosuhdemääräykset.Niillä turvataan asiakirjojensäilyminen. Kari Korpi kertoo, että arkistomakasiinienvaatimat ilmasto-olosuhteetolivat rakennusteknisesti hankaliatoteuttaa.»Lämpötila- ja kosteusarvot eivätsinänsä olleet ongelma, mutta niidenhyvin pieni päivittäinen vaihtelumarginaalitahtoi tuottaa haasteita asentajilleja laitetoimittajille. Nyt muutamiensäätöjen jälkeen nekin ovat kohdallaan jatilanne on hallinnassa.»Hämeenlinnan uusi maamerkkiYksi rakennuksen haluttuja ominaisuuksiaoli myös maakunta-arkiston helpposaavutettavuus. Sijainniltaan uusi arkistoonkin upeasti Hämeenlinnan »porttina»Lahden suuntaan menevän Viipurintienvarrella, Keinusaaren alueella. Keskustaanon matkaa reilu kilometri, rautatieasemallealle 200 metriä ja linja-autoasemallenoin 800 metriä.Kari Korpi muistuttaa, että tärkeimmätvaatimukset ovat kuitenkin arkistontoimintaan perustuvia, eli täällä olevanmateriaalin säilymisen varmistaminenmahdollisimman hyvin sekä toimiva6 kontrahti 3·2009

InfoHämeenlinnan maakunta-arkisto: Arkkitehtisuunnittelu: Heikkinen-Komonen Oy Rakennusurakoitsija: Peab Seicon Oy Rakennuttajakonsultti: ISS Proko Oy Rakennuksen pinta-ala 6 000 m 2 Asetettu elinikätavoite 200 vuotta, laskennallinenelinkaari-ikä 236 vuotta Kustannukset noin 10 Me Keskimäärin 3 000 kävijää vuodessa 12 arkistomakasiinia 28 hyllykilometriä 21 tutkijasalipaikkaa 15 mikrofi lmien lukulaitetta Vanhin yksittäinen asiakirja on vuodelta 1504 Arkistotilojen päivittäinen lämpötilan vaihtelumarginaali+-1 C° Arkistotilojen päivittäinen kosteuden vaihtelumarginaali+- 3 prosenttiyksikköäSekä ulkoa että sisältä maakunta-arkistonrakennus jakautuu näkyvästi kahtia.Viisikerroksinen arkisto, arkkitehdinsanojen mukaan »aarrekammio» on harasiakaspalvelu.Arkiston henkilökuntailoitseekin aiheellisesti siitä, ettäensimmäistä kertaa Hämeenlinnanmaakunta-arkiston 80-vuotisen historianaikana heillä on käytössään tilat, jotka onalusta asti tätä käyttötarkoitusta vartensuunniteltu.Kari Korven mukaan toiminnallisetlähtökohdat otettiin suunnittelussahyvin huomioon, ja ratkaisut ovat miellyttäneetniin rakennuksen omistajaa,suunnittelijaa kuin käyttäjiäkin. Mutta eirakennuksen upeasta ulkomuodosta olevarmaan kenelläkään mitään vastaansanomista.»Vaikka kyseessä on arkistorakennus,siitä haluttiin tehdä arkkitehtonisestikorkeatasoinen, julkisen rakentamisenparhaita perinteitä kunnioitten. Ainahannäyttävä rakennus kohottaa koko kaupunginimagoa.»Harmaa aarrekammio täynnä tietoakontrahti 3·2009 7

maan, näyttävän graafisen betonivaipansisällä.Avara valokuilu erottaa arkistonrakennuksen toisesta osasta, joka onomistettu henkilökunnan työhuoneille.Värimaailma toistuu rakennuksenmolemmissa osissa samanlaisena: lämmintammilattia, paljon lasia, erittäin paljoneleetöntä, pinnaltaan rouheaksi jätettyäbetonia ja tummaa harmaata. Väripilkkuinahenkilöstö- ja toimistotiloissaon violetteja tuolia. Arkistomateriaalinkäsittelyn, asiakaspalvelun ja kokoelmienhoidon välissä on nautinnollista lepuuttaakatsetta arkistokuution harmaassabetonipinnassa, johon on koottu talonomasta aineistosta kauneimmat merkit jakirjaimet. Kaikki kuvat © Jari HärkönenMaakuntaarkistotMaakunta-arkistot ovat arkistolaitokseenkuuluvia valtionpiirihallintoviranomaisia, alueellisiakeskusarkistoja sekä tutkimus- ja kehittämiskeskuksia.Hallinnollisesti ne ovatHelsingissä toimivan Kansallisarkistonalaisia. Maakunta-arkistot sijaitsevat Hämeenlinnassa,Joensuussa, Jyväskylässä,Mikkelissä, Oulussa, Turussa ja Vaasassa.Hämeenlinnan maakunta-arkisto onnäistä vanhin, se on perustettu vuonna1927.Maakunta-arkistot vastaanottavat jasäilyttävät asiakirjoja sekä edistävät niidenkäyttöä tutkimuksen lähdeaineistona.Maakunta-arkistot myös ohjaavat javalvovat, että arkistolain piiriin kuuluvatviras tot ja laitokset hoitavat arkistotointaanlain säädännön ja arkistolaitoksenohjeiden mukaisesti.Maakunta-arkisto on avoin kaikille.Suurimpia asiakasryhmiä ovat suku- jakotiseuduntutkimuksen harrastajat,historiantutkijat ja opiskelijat. Maakunta-arkistonasiakkaita ovat myösviranomaiset ja yksityiset kansalaisetheidän tarvitessaan tietoja, todistuksia jaselvityksiä arkistoista. 8 kontrahti 3·2009

AVIen jaELYjenpalapeliäVirpi HopeasaariValtion uudet aluehallintovirastotAVIt ja ELYt kokoavat toisiaan tukeviatoimintoja saman katon alle jayhteistyötä tekeviä yksiköitä lähelletoisiaan. Senaatti-kiinteistöillä onhaastava tehtävä suunnitella uusienvirastojen toimitilaratkaisut.© Pia HolmValtion aluehallinnon uudistamineneli Alku-hanke tähtää tehokkaaseenja tulokselliseen, kansalais- jaasiakaslähtöiseen aluehallintoon. Semerkitsee muun muassa viranomaistentyönjaon selkeyttämistä, päällekkäisyyksienpoistamista ja hallintoviranomaistenmäärän vähentämistä.Myös viranomaisten aluejakoja uudistetaanja tehtäviä kootaan yhteen. Lupa-,valvonta- ja oikeusturvatehtäviä tuleehoitamaan kuusi aluehallintovirastoaeli AVIa, joihin siirtyy noin 1 500 henkilöä.Viiteentoista elinkeino-, liikennejaympäristökeskukseen eli ELYyn kootaanvaltionhallinnon täytäntöönpanojakehittämistehtäviä, joita hoitaa noin4 400 henkilöä.»Ohjenuorana AVIen ja ELYjentilaratkaisuissa on valtion toimitilaohje.kontrahti 3·2009 9

Kuva on TKK:n tietotekniikanlaitokselta Otaniemestä.© Jaakko Vähämäki© OpetusministeriöJohtaja Anita Lehikoinenopetusministeriöstä vakuuttaa,että yliopistojen perustehtäväja akateeminen vapaus säilyvätuudistuksesta huolimattaennallaan.12 kontrahti 3·2009

Yliopistouudistus loppukiriinMaarit SeelingEnsi vuoden alussa voimaan tuleva yliopistouudistus lisääyliopistojen itsenäisyyttä. Samalla paranevat niiden edellytyksetjärjestää toimintaansa tehokkaasti.Uudet yliopistot eivät vuoden2010 alusta enää ole juridisesti osaSuomen valtiota kuten nyt, vaan itsenäisiäoikeushenkilöitä. Samalla ne siirtyvätvaltion budjettitalouden ulkopuolelle,eivätkä jatkossa toimi enää valtion virastoina.Näin niillä on myös huomattavastisuurempi valta ja vastuu toiminnastaan.Uudet korkeakoulurakenteet ovat valtaosinkäytössä vuonna 2012.»Pääsääntöisesti yliopistoista tuleeuudentyyppisiä julkisoikeudellisia laitoksia.Poikkeuksen tekevät Teknillinen korkeakoulu,Helsingin kauppakorkeakouluja Taideteollinen korkeakoulu, joidentoiminnat yhdistetään säätiölain mukaiseenAalto-yliopistoon ja Tampereenteknillinen yliopisto, joka myös muuttuuyksityisoikeudelliseksi säätiöksi. Ratkaisunitselleen sopivasta mallista yliopistottekivät itse», johtaja Anita Lehikoinenopetusministeriöstä selvittää.Muutoksella halutaan turvata Suomenyliopistojen kansainvälinen kilpailukyky.Uudistuksella pyritään tekemään yliopistoistaniin hyviä, että ne houkuttelevatsuomalaisia opettajia, tutkijoita ja opiskelijoitajäämään Suomeen. Toisaalta halutaanhoukutella tänne kansainvälisiä osaajia.Talouden pohja leveneeYliopistoverkosto uudistuu myös rakenteellisesti.Aalto-yliopiston tapauksessakolmesta yliopistosta tulee yksi kokonaisuus.Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakouluyhdistyvät. Kuopion ja Joensuunyliopisto yhdistyvät Itä-Suomenyliopistoksi.»Yliopistot ovat jo pitkään toivoneetlaajempaa taloudellista autonomiaa japäätösvaltaa. Osana valtiota ne ovatjoutuneet toimimaan valtiokonserninperiaatteiden mukaisesti. Se ei ole ainaparas mahdollinen tapa kansainvälistäkärkeä tavoitteleville yliopistoille», Lehikoinenmyöntää.Vastedes yliopistot pystyvät hankkimaanyksityistä rahoitusta esimerkiksielinkeinoelämältä. Ideana on,että yliopistot vastaavat omilla varoillatoiminnastaan. Opetusministeriön ja yliopistojenvälistä ohjaussuhdetta höllennetään.Monet asiat siirtyvät yliopistojenkokonaan itsensä päätettäviksi samallakun rehtorin asema vahvistuu.»Valtio rahoittaa silti yliopistojaedelleen vähintään samalla volyymilläkuin ennenkin. Ulkopuolinen rahoitusei vähennä valtion tukea vaan yliopistotsaavat käyttää hankkimansa varat omaksiedukseen», Lehikoinen selvittää.Akateeminen vapaus säilyyLain vastustajat pelkäävät uudistuksenlisäävän yritysten vaikutusvaltaa ja rajoittavanakateemista vapautta. Lehikoinenei pidä uhkaa todellisena. Hän muistuttaa,että yliopistojen perustehtävä eimuutu. Opetusministeriön ohjausvaltavaltakunnallisen yliopisto- ja tiedepolitiikankoordinoinnissa säilyy. Yritystenlahjoittamaan pääomaan ei voi myöskäänliittää käyttöehtoja.Yliopistojen tehtävänä on edelleenedistää vapaata tutkimusta, tieteellistä jataiteellista sivistystä sekä antaa tutkimukseenperustuvaa ylintä opetusta.Tutkintoon johtava perusopetus säilyymaksuttomana.»Elinkeinoelämä arvostaa yliopistojenpitkäjänteistä perustutkimusta.Lyhytjänteisen tutkimuksen teettäminenyliopistoilla ei ole sen etujen mukaista.Yliopistoyhteisö sitä paitsi valitsee itsehallituksensa jäsenet. Kontrolli säilyyniillä», Lehikoinen pohtii.Aikapula suurin haasteUudistukseen liittyy yliopistokiinteistöjenyhtiöittäminen vielä tämän vuodenaikana. Yhtiöittämisellä pääomitetaanyliopistoja ja turvataan niiden vakavaraisuuttaja luottokelpoisuus. Yliopistojenomistusosuus uusissa kiinteistöosakeyhtiöissäon kaksi kolmasosaa ja valtionyksi kolmasosa. Senaatti-kiinteistöjenhallinnoinnista yliopistoille siirtyvänkiinteistövarallisuuden arvo oli viimevuoden lopussa 1,73 miljardia euroa.Uuden yliopistolain valmistelualoitettiin keväällä 2007. Senaatti-kiinteistöjenyliopistot ja tutkimus -toimialanjohtaja Juha Lemström toteaakintiukkojen aikataulujen olleen ja edelleenolevan uudistuksen toteutuksen kentiessuurin käytännön haaste.Uusien kiinteistöosakeyhtiöidentoimitusjohtajat aloittivat tehtävissäänheti kesälomien jälkeen. Tarkoitus on,että syyskuun aikana yhtiöiden loput-»Muutoksella halutaan turvata Suomen yliopistojenkansainvälinen kilpailukyky.»kontrahti 3·2009 13

kin avainhenkilöt on palkattu ja he ovataloittaneet työnsä. Valmistelutyöttehdään ennen vuoden vaihdetta2010.Lemström pitää kuitenkin todennäköisenä,että jälkitöitä kuten omistusoikeuksiinliittyviä lainhuudatuksia jakiinteistötietojen siirtoja, joudutaan vielätekemään. Uudet yliopistokiinteistöosakeyhtiötnoudattavat liiketoiminnassakiinteistömarkkinoiden tavanomaisialiike- ja kiinteistötalouden periaatteita jaosakeyhtiölakia.»On tärkeää saada yliopistokiinteistöttoimimaan siten, että yliopistoilla onkäytettävissään toiminnan edellyttämättoimitilat, kiinteistöjen arvo säilyy, ja ettäkiinteistöjen hoito ja hallinta on kustannustehokasta»,Lemström summaa. Uudistusbuumi EuroopassaEuroopassa on paraikaa meneillään suoranainen yliopistouudistustenaalto.»Ne ovat koko lailla samanhenkisiä kuin Suomessa eli pyrkimyksenäon vahvistaa yliopistojen autonomiaa ja erottaa ne valtionohjauksesta. Useiden Euroopan maiden yliopistojen oikeudelliseenasemaan on jo tehtykin muutoksia, jotka antavat niille aikaisempaaitsenäisemmän taloudellisen ja hallinnollisen aseman», johtaja AnitaLehikoinen opetusministeriöstä selvittää.Virastomallista on pääosin luovuttu niissä maissa, joissa ylipistotovat toimineet osana valtionhallintoa. Itävallassa ja Tanskassauudistukset toteutettiin 2000-luvun alussa. Viime vuoden lopullaRuotsissa jätettiin ehdotus valtion yliopistojen ja korkeakoulujen uusiksitoimintamuodoiksi. Ehdotus noudattelee pitkälti suomalaisenuudistuksen suuntaviivoja.Samoin Norjassa on luvassa uudistusesityksiä. Ranskassa onmeneillään laaja autonomiaa lisäävä yliopistouudistus, tosin yliopistotedelleen säilyvät valtion laitoksina. Muun muassa yliopistojenkiinteistöt on tarkoitus siirtää yliopistojen omaan omistukseen. Kiinteistöjohtajat luupin allaJukka KumaraHelsingin Yliopistokiinteistöt Oy:ntoimitusjohtajaksi valittu Jukka Kumara,52, kertoo olevansa paljasjalkainen helsinkiläinen,naimisissa ja kahden, nyt joaikuisen lapsen isä. Koulutukseltaan hänon rakennusinsinööri (-82), DI (-96) jaMBA (-07).Rakennusalan konsulttitoimistoissaKumara on työskennellyt reilut kymmenenvuotta projektin- ja kiinteistönjohtotehtävissä.Sen jälkeen hän toimi viitisenvuotta suoraan kiinteistön omistajienpalveluksessa vastaten rakennuttamisasioistaja kiinteistöjen ylläpidon kehittämisestä.Viimeiset kymmenen vuotta JukkaKumara on keskittynyt kiinteistökehitykseenensin tanskalaisen kiinteistökehitysyhtiön,TK developmentin palveluksessaja viimeksi Aberdeen Property InvestorsFinland Oy:n kiinteistökehitysjohtajana.Yliopistokiinteistöyhtiöiden käynnistämisvaiheessakeskeistä on Kumaranmielestä suhteiden luominen eri yhteistyötahoihin.Tässä tapauksessa keskeisimmiksinousevat omistajat, joistauseimmat ovat myös vuokralaiskäyttäjinäkohteissa, sekä tulevat rahoittajat. Yksikeskeinen asia on se, miten varmistetaaneri käyttäjä tahojen tasapuolinen kohtelu.»Yhtiön omistukseen ja hallintaanluovutettava kiinteistöomaisuus onhyvin verrattavissa kruununjalokiviinniin arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisestikuin pääoma-arvoltaankin,joten sen arvojen ylläpitämisestä vastuupainaa raskaasti», Kumara toteaa.14 kontrahti 3·2009

InfoHelsingin Yliopistokiinteistöt Oy:Pääkaupunkiseudulla toimivat yliopistot eli Helsingin yliopisto, Kuvataideakatemia,Sibelius-Akatemia, Svenska Handelshögskolan ja Teatterikorkeakoulu.Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:Pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimivat yliopistot.Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:Taideteollinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu, Teknillinen korkeakoulu.© Jaakko VähämäkiMauno SievänenSuomen Yliopistokiinteistöt Oy:ntoimitusjohtajana aloitti Tampereellaelokuun alussa diplomi-insinööriMauno Sievänen, 50. Sievänen siirtyitehtävään ISS Proko Oy:n aluejohtajanpaikalta. Alkujaan Jyväskylästä kotoisinolevan Sieväsen perheeseen kuuluuvaimo ja kaksi teini-ikäistä poikaa.Valmistuttuaan Tampereen teknillisestäkorkeakoulusta 1985 Sievänenaloitti rakennusliikkeen palveluksessa.Rakennuttamistehtäviin ProjektikonsultitOy:n palvelukseen hän siirtyi1987. ISS Prokossa Sievänen johti 60hengen rakennuttamis- ja kiinteistöjenkäytön asiantuntijapalvelua.Myös Sievänen pitää uuden kiinteistöyhtiönkäynnistämisaikatauluatiukkana.»Meidän on määritettävä keskeisetprosessit ja luotava niiden ympärillealoitusorganisaatio ja toimintamallit.It-järjestelmät ovat haaste, kuten myösmonille normaalisti toimiville yrityksille.Uusi yliopistolaki muuttaa yliopistojenpäätöksentekoa varsin paljon. Yliopistoihintulee yritystoiminnan mukaisethallitukset ja rehtorin asema hallituksenesittelijänä muistuttaa yrityksentoimitusjohtajaa. Muutos varmaan aluksihämmentää ja luonnollisestimyös pelottaa», Sievänen pohtii.Kari KontturiAalto-Yliopistokiinteistöt Oy:n toimitusjohtajanDI, MBA Kari Kontturin, 49,juuret ovat sanojensa mukaan syvällä itäsuomalaisissavaaramaisemissa. Ilomantsissasyntynyt Kontturi siirtyi uuteentehtäväänsä syyskuussa Vantaan kaupunginomistamasta VTK Kiinteistöt Oy:stä,jossa hän työskenteli toimitusjohtajanavuodesta 2004. Kontturi asuu Helsingissävaimon ja neljän lapsensa kanssa.»Työuraa on kertynyt noin 25 vuotta,josta parikymmentä vuotta rakennusliikkeissäeri tehtävissä, loppuvaiheessa kiinteistökehittämisessä,rakennuttamisessaja markkinoinnissa. VTK Kiinteistöt Oy:ntoimitusjohtajaksi tulin viisi vuotta sittenOy Alfred A. Palmberg Ab:n projektipäälliköntehtävistä», Kontturi selvittää.Varsinainen haaste uuden yrityksenkäynnistämisessä on hänen mielestäänlöytää hyvin rajatussa ajassa oikeatihmiset tehtäviin ja saada heidät toimimaanyhteisen tavoitteen mukaisestiheti alusta. Kaikki muu on tekniikkaa jasopimuksia.»Yliopistokiinteistöjen juridinenselvitys on vielä kovin levällään.Verotuksellisesti on selvitettävää.Samoin käyttöpääoman ja vieraanpääoman hankinta tulevat hyvin nopeastieteen, kun yhtiöiden perustamisvaiheessaon päädytty niukkaakinniukempaan pääomitukseen. Lainasalkunrakenne ja koko ovat edelleenhakusessa, joten muutama iso asia onselvitettävänä», Kontturi toteaa. kontrahti 3·2009 15

Yleisö nauttiMusiikkitalon alkusoitoistaMarjo Tiirikka»Tämä on vasta alkusoittoa»,lukee Musiikkitalon työmaataympäröivissä suojalakanoissa.Sinfonioiksi tahtien pitäisi yltyäkahden vuoden kuluttua, kunensimmäiset varsinaiset konsertittalossa järjestetään. Esimakuamusiikkitarjonnasta kuultiinraksabileissä.Musiikkitalon johtaja HelenaHiilivirta kertoi aikanaan toivovansaeduskuntataloa vastapäätä sijaitsevastarakennuksesta helposti lähestyttävääkoko kansan konserttitaloa. Tätätukee jo rakennusaikana se, että yleisöäon aika ajoin päästetty työmaalla talonvaiheita seuraamaan.Syyskuisena lauantaina järjestetytkaikille avoimet raksabileet houkuttelivatarviolta 1500–2000 kävijäätutustumaan työmaahan.Talon tulevat isännät eli Sibelius-Akatemia, Helsingin kaupunginorkesterija Radion sinfoniaorkesteri tarjosivat

Taideteoskilpailu käynnissä»Hienoa, että paikalla on sekä lapsia ettävarttuneempiakin musiikin ystäviä», iloitsevatMusiikkitalon johtaja Helena Hiilivirta ja johtajaJuha Lemström Senaatti-kiinteistöistä.Kaikki kuvat © Arno de la ChapelleValtion taideteostoimikunta julisti taidekilpailun, jolla haettiinehdotuksia Musiikkitaloon ja sen tontille sijoitettaviksi taideteoksiksi.Kilpailuun osallistui lähes 800 teosta, joissa toistuvinateemoina olivat viitteet musiikin maailmaan ja paikanmenneisyyteen.Jatkoon selvisi kuusi teosta, joiden tekijät ovat Kari Cavén,Reijo Hukkanen, Pekka Kauhanen, Kirsi Vaulanen, TapioKettunen ja Kari Södö.Kaikki kilpailuun saapuneet ehdotukset asetetaan näytteillemyöhemmin ilmoitettavaan paikkaan tammikuussa 2010toisen vaiheen ratkettua. Raksabileissä esiintyivät muun muassa Helsingin kaupunginorkesterinVaskiseitsikko (vas.) ja kansanmusiikkia soittanut Sibelius-AkatemianPolka Chicks (keskellä).yleisölle monipuolisia musiikillisiamakupaloja.»Monen mielestä oli hauska idea,että vaikka esiintyjinä olivat eri yhtyeetHKO:sta, RSO:sta ja Sibelius-Akatemiasta,ei kuultukaan yhtään klassistamusiikkia vaan viihdettä, jazzia, kansanmusiikkiaja musiikkisatu», HelenaHiilivirta kertoo.Yleisö pääsi ensimmäistä kertaa opastetuillekierroksille Musiikkitalon rakenteillaoleviin sisätiloihin. Ehkä eniten hämmästeltiinsitä, että suuri osa rakennuksestaon todellakin maan pinnan alapuolella jamiten "pienet" salit näyttivät suurilta.Musiikkitalo syntyy käsityönäViikonvaihteen vaihduttua arjeksityömaan valtasivat jälleen työmiehet.Vuoden vaihteessa valmistuva runko onhyvin betoninen, vaikkei lopputuloksessabetonia juuri näy. Julkisivu on nimittäinpääosin lasia ja kuparia.Tällä hetkellä pääsalin runkotyöt,talotekniset työt, harjoitussalien ruiskubetonikattojenteko, muuraustyöt japintalattioita täydentävä teräsrakentaminentyöllistävät noin 250 työmiestä.Suurimmillaan työmaalla ahkeroi400–450 rakennusalan ja näyttämötekniikanammattilaista.»Uusina, isompina työvaiheina aloitammepian lasiseinien asennuksen jaulkoseinien verhouksen. Lisäksi näyttämöteknisettyöt käynnistyvät», kertooprojektipäällikkö Markku MuhonenSRV Yhtiöistä.Monenlainen musiikki soi aikanaanviidessä 150–300-paikkaisessa salissa.Pääkonserttisalissa on erikoista se, ettäsaliin on näköyhteys ulkoa.»Runko on monimuotoinen ja haastava,samoin akustiset vaatimukset detaljeineen.Tämä on varsin käsityövaltainen rakennustyömaa»,Markku Muhonen kertoo. kontrahti 3·2009 17

Kaikki kuvat © Johanna KannasmaaIhmisen ajattelulle ja toiminnalle ei olelainkaan samantekevää, millaisessaympäristössä hän töitään tekee. Millainentila olisi, jos aivotutkija saisi päättää?ToimivantyötilanmetsästysMarjo TiirikkaPienen neuvottelupöydän kahvimukissajuoksee Muumeista tuttuHaisuli ja sivupöydällä laiskotteleepuukala riippukeinussa. Viherkasvit tuovattuulahduksen viidakkoa tutkimusprofessoriKiti Müllerin työhuoneeseen.Pöydillä lepää tuhteja paperipinoja.»Joku saattaisi pitää huonettani sotkuisena.Itse tiedän kuitenkin tarkkaan,missä mitäkin on, joten minun ei tarvitsekäyttää muistikapasiteettia tavaroidenetsimiseen», Kiti Müller selittää TyöterveyslaitoksellaHelsingin Haartmaninkadullasijaitsevassa huoneessaan.Moderni aivotutkimus on Müllerinmukaan osoittanut ihmisen lähiympäristönlaajentavan muistia ja toimivansen tukena. Jatkuvat suursiivoukset taityöpisteen muutokset vaikeuttavat työnsujuvuutta, koska ne merkitsevät poisoppimistatotutusta.»Aistit kiinnittävät ihmisen aivotja mielen ympäristöön, joten aistiensaavulla hän on jatkuvassa vuorovaikutuksessaympäristönsä kanssa. Ympäristövaikuttaa siis ratkaisevasti olotilaamme jatapaamme toimia.»Erilaiset olosuhteet kuten väri-, kaluste-ja äänimaailma aiheuttavat ihmisillevaihtelevia tunnetiloja, jotka puolestaanvaikuttavat keskittymiseen, motivaatioonja oppimiseen. Ärsykkeiden sekamelskakuormittaa aivoja, mutta ärsykkeetönkäänympäristö ei ole hyväksi.»Jouduimme muuttamaan unilaboratoriommeolosuhteita, koska ihmistenmielestä siellä oli liian hiljaista. Aivottarvitsevat perusmiellyttävän taustakohinan.Jos informaatiota ei tule lainkaan,tila koetaan epäluonnolliseksi.»Desibelit vaikuttavatTyöterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskuksenjohtaja Kiti Müllerluettelee monta tieteellisesti todennettuafaktaa aivojen toiminnasta: osaaivojen hermosoluista on hyvin herkkiätietynlaisille haju- tai makuärsykkeille,toisenlaiset hermosolut taas herkistyvätkuulo- tai näköärsykkeistä. Ylirasittunutja huonosti yönsä nukkunut tai stressaantunutihminen kokee ympärilläolevat hälyäänet ärsyttävämpinä kuinhyvin levännyt.18 kontrahti 3·2009

»Kaikki aistit tarvitsevat kutittelua. Selisää hyvinvointia», sanoo aivotutkijaKiti Müller.»Työympäristön muokkaaminen pitää sallia,vaikka se olisikin suunnittelijan pahin painajainen.»Tutkimukset ovat osoittaneet, ettäjos ihminen tekee keskittyneesti työtään,ja yhtäkkiä joku naurahtaa, puhelin soitai työkaveri kilistelee kahvikuppia,keskittyminen herpaantuu. Saadakseenjälleen työrytmistä kiinni punainen lankaon löydettävä uudelleen.Kiti Müller epäileekin, että mahdollinentyytymättömyys avotoimistoihinjohtuu usein siitä, ettei akustiikkaan olekiinnitetty riittävästi huomiota.»Joskus tyytyväisyys saattaa ollaainoastaan kymmenestä desibelistä kiinni.Tämän voi helposti korjata, sillä markki-noilla on jo runsaasti akustiikkaa parantaviarakennus- ja pintamateriaaleja.»Hajuton, mauton ja väritönei häiritse – mutta ei inspiroikaanJos samaan avotoimistoon asettuu satatyöntekijää, voi halujen ja mieltymystenkirjo olla melkoinen. Kuka siis määrääkaapin värin ja paikan?Muutostilanteessa aivotutkija antaisihenkilökunnalle mahdollisuuden kertoatoiveistaan tiettyyn päivämäärään mennessä.Yleensä ne, jotka kokevat asiantärkeäksi, reagoivat. Työntekijöitä olisi

Kaikki kuvat © Johanna Kannasmaa»Aistit kiinnittävätaivot ja mielenympäristöön.»syytä muistuttaa, ettei kaikkia ideoita olemahdollista toteuttaa.»Ehkä pitäisi keskustella siitä, mikäon kyllin hyvää suurimmalle osalle,esimerkiksi 80 prosentille henkilöstöstä.Yksilöllistä variaatiota olisi hyvä suosia,mutta ei liiaksi. Samalla on syytä pohtia,mihin tilaa tarkalleen ottaen käytetään.»Tutkimusten mukaan voimakkaathajut häiritsevät useampia, samoin liikalämpö tai veto, mutta kun mennäänväreihin, mielipide-eroja alkaa syntyä.»Voidaan sanoa, että sopivan hajuton,mauton ja väritön ei häiritse ketään.Mutta toisaalta se ei myöskään ketääninspiroi. Ehkä kannattaa uskaltaa tehdäuudenlaisiakin ratkaisuja, sillä kaikkiaistit tarvitsevat kutittelua. Se edistäähyvinvointia.»Müller kannattaa myös sitä, ettätilasuunnittelulla, värien ja pintamateriaalienkäytöllä luodaan tiloja, joissavoi virittäytyä erilaisiin työskentelytapoihin.Omassa työpisteessä tehdäänkeskittymistä vaativia töitä, ryhmätiloissahalutaan pistää luovuus kukkimaan.Hyötyliikuntaa ja vuorovaikutustaLiikkuminen vaikuttaa oleellisesti aivojenvireystilaan.»Tila voisi tarjota enemmän luontaisiataukoliikunnan paikkoja eli sitä, ettäkävellään vähän kauemmaksi printterilletai eri kerroksen neuvotteluhuoneeseen.Hyötyliikunnan lisäksi matkan aikanaennätetään irrottautua työstä ja siirtääajatukset tulossa olevaan kokoukseen.»Lisääntyneiden videoneuvottelujenrinnalle aivotutkija toivoisi satsaustataukotiloihin.»Jos saisin päättää, sisustaisin upeastitauko- ja lounastilat, joissa parhaat ideatkinmonesti syntyvät. Tiedämme, ettämukavat tuoksut, makuelämykset, hyväruoka ja seura stimuloivat aivoja.»Kohtaamisiin kannustava tilasuunnitteluedistää Müllerin mukaan ihmistenvälistä verkottumista ja epämuodollistatiedonkulkua. Müller pitääkin positiivisenakaikenlaista vuorovaikutustatukevaa tilasuunnittelua, kuten lasisiaväliovia. Ne madaltavat kynnystä koputtaatoisin kuin tiukasti kiinni oleva ovi.Avotoimistossa voisi hyödyntää lasisiasermejä tilanjakajina ainakin yhdelläpuolella työpistettä. Se toisi tilan tuntuaja samalla jaksamisen kannalta tärkeäluonnonvalo pääsisi ilahduttamaan arkistaaherrusta.»Ihminen tarvitsee tilaa ympärilleen.Samaa työtä tekevät tiimiläiset voisivattoimia yhdessä lasiseinien ympäröiminä.Se toisi yksityisyyttä enemmän kuintäysin avonainen tila.»Yhtä ainoaa ei löydykäänAivot ovat yksilöllisiä, samoin tavat työskennellä.Yhtä oikeaa ideaalityöpistettäei aivotutkijan mukaan taida ollakaan jahän ehdottaa variaatiota sallivaa tilaa.»Ajattelua voi tukahduttaa liikakuormitus tai unenpuute sekä myös se,20 kontrahti 3·2009

PinnallaPALSTALLA ESITELLÄÄN UUDENLAISIA PINTAMATERIAALEJA.© ArtekShigeru Banin suunnittelemahuonekalukonsepti perustuuL-muotoisiin komponentteihin. Niitäyhdistämällä voidaan rakentaa erilaisiahuonekaluja ja tuoli-, pöytä- tai penkkiryhmiä.Huonekalujen kokoa minenja purkaminen on helppoa yksinkertaisenmuotoilun ansiosta.Tuotteet on tehty UPM ProFipuumuovikomposiitista,jossa yhdistyvätpuun ja muovin parhaat ominaisuudet.Pääosin kierrätysmateriaalistavalmistettu komposiitti on osoittautuettäihminen pakotetaan väärällä tavallasamanlaiseen muottiin. Ajattelu- ja aivotyöntukemisen näkökulmasta ympäristö,joka sallii ihmisille mahdollisuudentehdä töitä eri tavalla, on todennäköisestikaikista paras.»Aivotyön tukemisen kannalta olisiMüllerin mielestä hyvä, että jokaisellaolisi edes pieni oma tilansa. Jos omaahuonetta ei ole, työvälineet järjestetäänitselle sopivalla tavalla tai henkilökohtaisetesineet tai valokuvat pistetäänpöydälle muistuttamaan elämän muistatärkeistä asioista.Kiti Müllerin työhuoneen jokaisellapuulelullakin on oma tärkeä tarinansa,eikä mikään ole kulkeutunut huoneeseensattumanvaraisesti.»Hyvinvointi on kokonaisvaltaista.Töihin sitoutumiseen vaikuttaa se, ettäympäristö koetaan kotoisaksi. Työympäristönmuokkaaminen pitää siis sallia,vaikka se olisikin suunnittelijan pahinpainajainen.» EkologisuuttahuonekaluihinHalu ekologisuuteen ja eettisyyteen tuo uusia tuulia myöshuonekalumarkkinoille. Japanilaisen arkkitehdin ShigeruBanin käsissä syntyy puumuovikomposiitista vaikka tuoli.nut lujaksi ja hyvin kos teutta kestäväksi.UPM ProFi:n perusraaka-aineenaon UPM:n tarralaminaattituotannossahyödyntämättä jäävä paperija muovi. Materiaali on ympäristöystävällinen,ja se voidaan hävittääpolttamalla energiaksi tai kierrättäätakaisin tuotantoprosessiin.Artek lanseerasi 10-UNITSYSTEM-konseptin Milanossahuhtikuussa 2009. kontrahti 3·2009 21

Kuva © Marjo TiirikkaTyö- ja elinkeinoministeriönevakkoretki päättyi kesällä, kunministeriön väki pääsi muuttamaantakaisin vuotta aikaisemmin tulipalossavaurioituneisiin tiloihinsa HelsinginAleksanterinkadulle. Tilojen valaistusja ilmastointi menivät uusiksiripeässä aikataulussa edenneidenkorjausten yhteydessä.Maarit SeelingTEM:in tulipalovauriot korjattiin perinteitä kunnioittaenJotain uutta,jotain vanhaa© Jari Härkönen22 kontrahti 3·2009

Perjantai 13. kesäkuuta 2008oli työ- ja elinkeinoministeriölletodellinen epäonnen päivä. MinisteriönAleksanterinkadun toimipisteen rajutulipalo aiheutti valtiolle useiden miljoonienvahingot. Kaikki noin 200 työntekijääevakuoitiin, mutta onneksi kukaan eikuitenkaan loukkaantunut.Rakennuksen ylin kerros ja vesikattoMariankadun puolelta sen sijaan tuhoutuivatpahoin. Lisäksi valuva sammutusvesi,noki ja savu vahingoittivat alapuolellaolevia toimistotiloja. Kaiken kaikkiaankolmannes kiinteistön tiloista vahingoittui.Palon syttymissyytä ei saatu selville.»Tulipalo oli henkisestikin aika kovajuttu. Kauppa- ja teollisuusministeriöja työministeriö olivat lakanneet olemastavuodenvaihteessa 2007–2008.Ministeriöfuusion jälkeen vuoden 2008alusta aloittanut työ- ja elinkeinoministeriöoli juuri ehtinyt järjestäytyä uusiintoimintayksikköihin ja asettua paikoilleen.Sitten sattui tulipalo. Siinä koeteltiinmeidän henkistä kanttia», TEM:inhallintojohtaja Hannes Aulu muistelee.Senaatti-kiinteistöt käynnisti välittömästirakennuksen kuivatus- ja korjaustyötja järjesti käyttäjille väliaikaiset tilatMerihaasta.Entistä ehommat tilatTEM:in Aleksanterinkadun tilat ovatosa Helsingin empire-keskustaa ja rakennushistoriallinensuojelukohde. Tilat onyhdistetty useasta, samassa Leopardiksinimetyn korttelin kiinteistöstä, jonkavanhimmat osat on rakennettu 1800-luvun alussa kauppiastaloiksi. Uusimmattilat ovat puolestaan 1930-luvulta. Hankkeessaoli otettava huomioon kohteensuojelutavoitteet. Työt tehtiinkin tiiviissäyhteistyössä Museoviraston kanssa.Tilojen edellisestä peruskorjauksestaoli ehtinyt kulua jo 20 vuotta, eivätkäne kaikilta osin enää vastanneet tämänpäivän vaatimuksia. Tulipalovaurioidenkorjaamisen lisäksi tilat päätettiin kunnostaamyös muuten, ja samalla kohentaaniiden teknistä tasoa.»Siinä mielessä voidaan sanoa, ettäkävi onni onnettomuudessa. Remontti© Jari HärkönenPaul Osipowin teos ”Kaupan ja teollisuuden ylistys” vuodelta 1992.kontrahti 3·2009 23

olisi joka tapauksessa tullut ajankohtaiseksilähivuosina. Tulipalo joudutti töidenkäynnistämistä», Aulu toteaa.Museovirasto oli edellisen peruskorjauksenyhteydessä määritellyt muunmuassa työtilojen värimaailman, jokaon jokaisessa huoneessa hieman erilainen.Korjauksissa noudatettiin samaaohjeistusta. Vaurioita kärsineet ovet jaikkunapuitteet kunnostettiin niiltä osinkuin se oli mahdollista, mutta pahimminpalaneet osat korvattiin vanhojenmallien mukaan tehdyillä uusilla.Suurimman muutoksen kokivatkuitenkin rakennuksen ilmanvaihto ja valaistus,josta ministeriön henkilöstö oli joehtinyt esittää omia parannustoivomuksiaan.Nyt ilmanvaihtoa tehostettiin,tiloihin asennettiin jäähdytys ja valaistustaparannettiin kotimaisen valmistajan tekemin,liikkeeseen reagoivin irtovaloin. Sisäilmanlaadun varmistamiseksi korjauk sissakiinnitettiin erityistä huomiota kuivatukseenja pinnoitteiden uusimiseen.Kaikki kuvat © Jari HärkönenHallintojohtaja Hannes Aulu postituksen portailla.Purkutöissä löytynyt stukkotekniikalla toteutettu kirjaamonseinä sai jäädä sellaisenaan käyttöön.Hanne Pätiälä on tyytyväinen raikkaaseen sisäilmaan.

Jäähdytysjärjestelmä ja osa uuttatekniikkaa piilotettiin arkkitehtonisestitiloihin istuvien palkkien taakse työhuoneidenkatonrajaan. Ilmastoinnin tehoavoi kukin halutessaan säätää huonekohtaisistakytkimistä.»Palkit ovat ihan tyylikäs ratkaisu.Tässä on oppinut ainakin sen, ettävanhaa ja uutta voidaan yhdistää ilmanristiriitaa», Aulu kiittelee.Kiinteistö koko ajan käytössäOsa kiinteistöstä oli koko korjaustyönajan käytössä. Rakennustyöt oli tehtäväaiheuttamatta kohtuutonta haittaaministeriön toiminnalle. Esimerkiksialimman kerroksen kirjaamossa työskentelevätsiirtyivät väliaikaistiloihinainoastaan muutamaksi viikoksi. Tosinylhäältä valunut sammutusvesi vahingoittikirjaamossakin rakenteita niin, ettäsaniteettitilat jouduttiin purkamaan jarakentamaan kokonaan uusiksi.Korjausten yhteydessä kirjaamonyhdestä työhuoneesta löytyi myöhempienkerrostumien alta stukkotekniikallatehty kellertävä seinäpinta, joka otettiinnyt esiin. Stukko on seinien koristeluunkäytetty materiaali, eräänlainen muotoiltavarappaus, jota valmistetaan kipsistä,TEM:n kansliapäällikköErkki Virtanen viihtyyväreiltään viileässätyöhuoneessaan.kalkista, hiekasta, vedestä sekä väreistäja erilaisista sideaineista. Stukkotekniikkaoli erityisen suosittua muun muassajuuri 1800-luvun alun uusklassisminaikaan, jota Helsingin empire-keskustaedustaa.Erityistä kiitosta kirjaamon väki antaailmastoinnin uusimiselle.»Koskaan se ei ole ollut niin hyväkuin nyt. Ennen täällä oli kesällä aikakuuma. Nyt joutuu välillä laittamaanjopa villatakin päälle, mutta parempiniin. Vaatetta voi aina lisätä. Liian lämminhuoneilma vaikuttaa ihan selkeästivireyteen. Hapekkuutta on ihan eri tavallakuin ennen», kirjaamossa työskenteleväHanne Pätiälä sanoo.Samoilla linjoilla on myös kerrostaylempää työhuoneestaan tavoitettuTEM:in kansliapäällikkö Erkki Virtanen,joka kertoo työskentelevänsä mieluitensuhteellisen viileässä huoneessa.»Nyt tuntuu tosi hyvältä. Aikataulujenpitäminen ansaitsee myös erityistäkiitosta. Kaikki sujui erinomaisesti»,Virtanen toteaa.Jouhevaa yhteistyötäPalovaurioiden korjaaminen, väliaikaistilojenjärjestäminen ja ministeriön tiloissatehdyt uudistukset maksoivat noin7,5 miljoonaa euroa. Summa pitää sisälläänmyös väliaikaisiin tiloihin muutostaaiheutuneita kustannuksia. Hankkeenpääsuunnittelijana toimi ArkkitehditNRT Oy ja projektinjohtourakoitsijanaRakennusliike R. Muhonen Oy.Oman haasteensa korjaukseen toise, että suunnittelu ja varsinainen työjouduttiin toteuttamaan samanaikaisesti.Aikaa ei ollut vaan piti ruveta heti tekemään.Lisäksi vanhan kiinteistönremontissa tulee yleensä aina esiinenemmän tai vähemmän yllätyksiä,joihin on mahdoton varautua.»Alkusyksystä 2008 laadittu aikataulupiti kuitenkin loistavasti. Luovutustapahtui jopa muutamaa päivää etuajassa.Urakoitsija toimi tietysti Senaattikiinteistöjenlaskuun, mutta piti myösmeihin erittäin tiiviisti suoraan yhteyttä.Yhteistyö sujui kaikkien osapuolien välilläjouhevasti», Aulu summaa. kontrahti 3·2009 25

Kolumni© Elina Ketola26 kontrahti 3·2009Mistä tunnet sä johtajan?Istuin tutkijakollegan kanssa kahville.– Hei, mistä me tunnistetaan johtajuus kunme sitä kohdataan? Tai no helpotetaan. Mistäme tunnistetaan johtajat tai esimiehet?– Miksi me sitä mietittäisiin?– Leiki nyt vähän mun mukana. Sehän onmeidän tutkimuskohde. Mietitään vaikka mitenjohtajuus visualisoituu, sen kautta me voidaanpäästä kiinni johtajuuden kuvastoon. Hyödyllistä!– No, okei. Eli mitä sä haluut nyt kuulla?– No jos me vaikka tehtäisiin paperinukke.Joku johtaja- tai esimiespaperinukke, niin mitäsillä olisi päällään?– Ei tossa ole mitään mieltä. Johtajuus onsuhteessa, ei se ole yksilön ominaisuus.– Joo joo, toki toki. Mutta mieti nyt kuitenkinihan johtajakliseitä. Mistä sä tunnetjohtajan?– No, niillä on puku päällä, valkoinen paita,solmio. Sit niillä on tietty työkalut, eli kommunikaattorija läppäri. Rolex ranteessa.– Toi nyton ainakin ihan klisee. Tai ei tostatiedä että se on johtaja. Toihan on mikä tahansaB-to-B myyjä, tai lobbari, tai”maksullinen arvovaltavaikuttaja” pitäisikai tänä kesänä sanoa.–No sanoinhan että ei tää toimi.Se pitäisi esittää jossain kontekstissa.Niinku rakennustyömaalla insinöörintunnistaa valkoisesta kypärästä ja ar-meijassa kenraalilla on enemmän kultaakauluksessa. Jos me tehdään koko sarjanukkeja, niin siinä on helppo tehdäjostain pomon näköinen. Paitsi jos ne onkaikki tietotyöläisiä, sit niistä ei taas teh-dä. Pomo voisi olla vanhempi, mutta eise aina ole, ainakaan nykyään.– Mika Ihamuotila vaihtoifarkkuihin kun se vaihtoi pankinMarimekkoon. Se kai halusi viestiäsillä omasta linjastaan.–Joo, ja jenkkipressanvaaleissakatotaan tarkkaan että onko ehdok-kaillapunainen vai sininen solmio. WestWingissä ne valitsi niitä solmioita tosipitkään…– Mietitääs vielä. Pelkkä pukeutuminenei siis riitä. Entä jos pomolla olisi joku eriasento. Jos se vaikka osoittaisi kädellä ettästrategia vie tohon suuntaan…– Hei, vanhoista maalauksista näkee mitenjohtajia kuvataan. Tai, vielä parempi, ootsänähnyt miten Pohjois-Korean johtajaa KimJong-Iliä kuvataan. Se tutkii viljapellolla jotaintähkää ja paikalliset palvoo sitä tai sit se ratsastaahevosella ihan kuin Kustaa Aadolf.– Länsimaista ihmistä naurattaa nykyäännoi maalaukset.– Egyptiläisissä seinäpiirustuksissa faaraooli kuvattu kaikkia suuremmiksi. Ramses II olisiollut jotain neljä metriä pitkä,s jos ne kuvatolisi mittasuhteissa.– Noi esimerkit kertoo, että tota kuvastoakäytetään aktiivisesti hyväksi johtamisessa.Esimiehet ja johtajat muokkaavat ulkoista olemustaanja pelaavat sillä ympäristön odotustenkanssa.– Sosiologit sanoo tota esteettiseksi työksi.Se on vaikuttamista tyylillä! Siihen vois liittäämyös sen miten taitavasti sä viekoittelet asiakkaatja muut uskomaan sun juttuun.– Okei, johtaminen on siis esteettistä työtä.Mutta ei se ole koko kuva, visuaalisuus janäkyvä toiminta. Jos kuoren alla ei ole mitään,niin…– .. se ei ole uskottavaa.– Eli johtaminen on myös tunnetyötä.Esimiehen pitää tunnistaa ympärillään velloviamuiden tunteita ja säädellä omia tunteitaan javaikuttaa niiden kautta. Esimies on kuin stanislavskilainenmetodinäyttelijä, joka menee syvällerooliinsa ja toteuttaa sitä esteettisesti.– Toi kuulostaa vähän rajulta. Joku sanoisettä nyt sä ajattelet että kaikki johtaminen onfeikkiä näyttelemistä.– Ei se sitä tarkoita. Siinä täytetään ulkoisiaodotuksia tunteen ja tyylin kautta. Ja sit olishyvä että olis sitä substanssiakin…– Okei. Tuonks mä sulle lisää kahvia?– Ai mitä? Joo, kiitos… Jouni Virtaharju, tutkijaKolumnisti työskentelee Teknillisenkorkeakoulun tuotantotaloudenlaitoksen työpsykologian ja johtamisentutkimusryhmässä.

Kiinteistöpalveluiden linjat:© ShutterstockLaatuvaatimuksetyksiin kansiinMarjo TiirikkaKiinteistöpalveluiden yleiset laatuvaatimukset on koottuensimmäistä kertaa yhteen. KiinteistöRYL 2009 julkaistiinelokuussa kirjana ja KH Net -kiinteistötietopalvelun osaksiliitettävänä internetsovelluksena.Kolmisen vuotta sitten alkaneenKiinteistöRYL-hankkeen tarkoituksenaon ollut yhtenäistää kiinteistöalanerilaiset vaatimukset selkeäksikokonaisuudeksi. Hankkeessa luotiinkiinteistönpidon laadunohjaus- ja johtamisjärjestelmä.Se perustuu yhteiseen,koko kiinteistöalan hyväksymään jakäyttämään nimikkeistöön. Yhteisetkriteerit auttavat kiinteistöpalveluidenostajaa, myyjää ja käyttäjää kiinteistönpidonmäärittelyssä, toteutuksessa ja senvalvonnassa.Rakennustietosäätiön vetämässäKiinteistöRYL-hankkeessa oli mukanalähes sata sadan kiinteistö-, rakennus- jatalotekniikka-alan asiantuntijaa. Hankettaveti Rakennustieto ja sitä rahoittiosittain Tekes.Senaatti-kiinteistöt oli tiiviistimukana hankkeessa alusta alkaen.Senaatti-kiinteistöjen kiinteistökantaon pääsääntöisesti kokonaan sähköistenhuoltokirjojen piirissä ja yhtenäisettehtäväkirjastot ovat osana huoltokirjojensisältöä. Nämä määrittelevät huollontehtäväsisällön kiinteistökohtaisesti.Tehtäväkirjastot ovat Senaattikiinteistöjentasolla valtakunnallisiatai pienin viilauksin alueellisia, ja nepohjautuvat Talo 90 -nimikkeistöön.Nimikkeistö sopii Senaatti-kiinteistöjenaluepäällikkö Mika Karlssonin mukaanrakennustuotantoon paremmin kuinkiinteistöjen ylläpitoon.»Tehtäväkirjastojen päivittämisessäkannattaa huomioida valtakunnallinenja osapuolten yhdessä laatima kiinteistöpalvelujennimikkeistö. Sopimuksissavoidaan viitata KiinteistöRYL:iin, jolloinsiellä olevat laatutasovaatimukset tulevatosaksi kohteen tai kohteiden laatuvaatimuksia.»»Kiinteistöpalvelualan yleistensopimusehtojen (KP YSE 2007) soveltamiseentällä ei ole vaikutusta. Nytjulkaistut laatuvaatimukset ja jo käytössäolevat yleiset sopimusehdot eivät siis olekeskenään kilpailevia», Mika Karlssonkertoo. KiinteistöRYL 2009Julkaisu sisältää laatuvaatimukset ja ohjeetkaikille kiinteistönpidon toimialueille:• operatiiviselle kiinteistöjohtamiselle(asunto- ja toimitilakiinteistöt),• käyttäjäpalveluille,• yleishoidolle ja valvonnalle,• rakennusten ja teknisten järjestelmienhoidolle ja kunnossapidolle,• ulkoalueiden hoidolle ja kunnossapidolle• siivoukselle ja• jätepalveluille.Lisätiedot ja tilaukset: www.rakennustieto.fikontrahti 3·2009 27

EsittelyssäMarjo TiirikkaMatkailualanyrittäjäksi Tenolle?Senaatti-kiinteistöillä on hallinnassaan useitarajavartioasemia luonnonkauniilla alueilla Norjanja Venäjän rajan tuntumassa. Osa pääasiassayrityskäyttöön soveltuvista kohteista on jovapaana, osa tulee myyntiin ensi vuonna.Tunnetun lohijoen Tenojoen varrella Nuorgamissa seisookellertävä seitsemän asunnon rivitalo. Tontilta löy tyy myösentinen rajavartioasema sekä punainen saunamökki. Tontti kiinteistöineenetsii uutta isäntää.»Kohde sopisi mainiosti esimerkiksi matkailualan yritykselle.Tonttiin kuuluu muun muassa kiinteistörekisterin mukainenosuus yhteisiin vesialueisiin, joka rajoittuu Tenojokeen noin200 metrin matkalta», myyntipäällikkö Kari Sirviö Senaattikiinteistöistämainitsee.Inarin Näätämön rajavartiolaitos on niin ikään tulossamyyntiin. Nuortijoen rannalla sijaitsevaan rantatonttiin kuuluuUtsjoella rajavartioaseman rivitalon voi muuttaavaikkapa matkailukeskukseksi. Tonttiin kuuluuoikeus vesialueisiin eli kiinteistö on todellinenkalamiehen unelma.28 kontrahti 3·2009

Mutalahden saunamökki odottaa lämittäjäänsä.asemarakennuksen lisäksi muun muassa kuuden asunnon rivitalosekä kahden perheen asunto.Pohjois-Karjalan rajavartiosto luopuu ensi vuoden alussakuudesta rajavartioasemasta, joita se ei enää tarvitse.»Organisaatiouudistuksen myötä keskitämme rajavartiotoimintoja,ja yhdistämme pienimpiä asemia suurempiin yksiköihin»,kertoo everstiluutnantti Mikko Karkia Pohjois-Karjalanraja vartiostosta.Tammikuussa vapautuvat Välivaaran ja Mutalahden rajavartioasematja helmikuussa Talikkajärven, Möhkön, Hattuvaaranja Inarin rajavartioasemat.»Pääosa rajavartioasemien rakennuskannasta on sen verransuurta, että ne sopivat parhaiten yrityksille. Esimerkiksi Mutalahdenja Talikkajärven asemat soveltuvat hyvin virkistyskäyttöön,koska ne sijaitsevat vesistöjen ääressä», kiinteistöpäällikköEsko Laeslehto Senaatti-kiinteistöistä kertoo. Tiedustelut:Utsjoen ja Inarin kohteet: myyntipääll. Kari Sirviö p. 040 553 6366Pohjois-Karjalan kohteet: kiinteistöpääll. Esko Laeslehto,p. 0400 573 567, myyntipääll. Arto Annala p. 040 503 4698.www.senaatti.fi > Kiinteistöt > Myytävät kohteetVälivaaran rajavartioasema tulee myyntiin tammikuussa.Hattuvaaran rajavartioasema vapautuu helmikuussa.kontrahti 3·2009 29

Picasso saapui HelsinkiinMarjo TiirikkaPablo Picasso on 1900-luvun nimekkäimpiä kuvataiteilijoita. Nyt hänenteoksiaan voi ihastella Ateneumissa avatussa näyttelyssä 6.1. asti.Senaatti-kiinteistöjen hallinnassaon useita kulttuuri historiallisestija rakennustaiteellisesti arvokkaitarakennuksia. Yksi niistä on vuonna 1887valmistunut Ateneumin taidemuseo,joka tarjoaa parhaillaan näyttävät puitteetPablo Picasson (1881–1973) juuriavatulle harvinaisen suurelle näyttelylle.Ateneumissa on esillä noin 200 teos taespanjalaistaiteilijan eri vaiheilta: maalauksia,veistoksia, grafiikkaa ja valo kuvia.Teoksissa näkyy kyyhkysiä ja rakas tavai sia,muotokuvia, maisemia ja asetel mia.Ateneumissa olevien töiden kotipaikkaon parhaillaan remontissa olevaPariisin Musée National Picasso. Museonja nyt Ateneumissa nähtävien teostenmerkitys on ainutlaatuinen: ne ovat juuriniitä töitä, jotka Picasso halusi itse säilyttääelinaikanaan. Myöhemmin perikuntalahjoitti ne valtiolle.Helsinki on saanut kunnian ollaainoa pohjoismainen kaupunki, jossaPicasson näyttely nähdään. Näyttely onosa Helsingin ja pääkaupunkiseudunkuvataiteen vuotta 2009.Viime vuonna Ateneumin taidemuseooli kävijämäärältään Suomensuosituin museo. Picasson näyttelynodotetaan houkuttelevan 225 000 kävijää.Ennätys on vuonna 2004 järjestetylläAlbert Edelfeltin näyttelyllä, jonkanäki yli 304 000 vierasta. Pablo Picasso: Omakuva (1906)© Succession Picasso 2009Kuvasto; © photo: RMN /René-Gabriel OjédaInfoPablo Picasso:Akrobaatti (1930)© Succession Picasso2009 Kuvasto;© photo RMN /René-Gabriel OjédaAteneumin aukioloajat:ti, pe 10–18,ke, to 10–20,la, su 11–17Pääsylipun voi ostaa myös ennakkoonAteneumin verkkokaupastaosoitteesta www.ateneum.fi .30 kontrahti 3·2009

Ammattilaisen valinnatPALSTALLA ERI ALOJEN AMMATTILAISET VALITSEVAT KOLME ITSELLEEN MIELUISTA, TOIMITILOIHIN LIITTYVÄÄ ASIAA, ESINETTÄ TAI HUONEKALUA JA PERUSTELEVAT VALINTANSA.Arkkitehti-kuvataiteilija Johanna Hyrkkään valinnatAnteeksi-kollektiivi/Suunnittelutoimisto Part Oy1. Parsonrusselinterrieri PR Koirani PR toimii toimistommePR-eläimenä.Suurimman osan päivästä senukkuu, mutta erittäin sosiaalisenaluonteena tervehtiikaikki työhuoneen ovestasisään tulevat ihmiset ja ottaausein ujostelematta kontaktiahyppäämällä vieraan syliin.PR on kiinnostuneempiihmisistä kuin muista koiristaja toisinaan hurmaa myös ne,jotka eivät koirista yleensäniin välitä. © Marjo Tiirikka2. Värikoodit projekteissa Valitsen jokaiselle käynnissäolevalle projektille oman koodivärin.Käytän aina samanväristäkynää ja muistilappuakunkin projektin yhteydessä.Tämä helpottaa huomatta-vasti elämääni, sillä löydänhelposti luonnoskirjastani stanesimerkiksi pinkit muistiinpanottai muistilapuista istanäenheti, mihin projektiinmikinlappu liittyy. 3. Ideaseinä Toimistossamme on seinäpinta,johon kokoammekulloiseenkin projektiin taihankkeeseen liittyviä asioita,esimerkiksi ideoita, osahankkeitaja toimijoita muistilappujen,valokuvien ja piirrostenmuodossa. Näin projekti saajo alkuvaiheessaan jonkinlaisenvisuaalisen muodon jakokonaisuus alkaa hahmottua.Elementtejä on myöshelppo siirrellä, lisätä ja poistaasitä mukaa kun projektietenee. Tällä hetkellä käynnissäon Kalasataman ympäristötaiteellinenkoordinointityö jaseinä uhkaa loppua kesken. Seuraavan valintapallon Johanna Hyrkäs heittääsisustusarkkitehti Sari Anttoselle (Moor Oy).© Marjo Tiirikkakontrahti 3·2009 31

Uutisia Senaatti-kiinteistöistäSenaatti-kiinteistöt on Suomensuurin kauko jäähdytysasiakas Helsingin Energia ja Senaattikiinteistötovat solmineetpuitesopimuksen, jonka myötäseitsemäntoista valtion arvorakennustaliitetään kaukojäähdytykseen.Jo aiemmin kaukojäähdytykseenon kytketty yhdeksänSenaatti-kiinteistöjen kiinteistöä.Kaukojäähdytyksen ovat saaneettiloihinsa muun muassa Korkeinoikeus ja Työ- ja elinkeinoministeriö.Lisäksi aikeissa liittyäkaukojäähdytykseen lähivuosinaovat ainakin Kansallisooppera,Poliisitalo, Smolna, Valtioneuvostonlinna sekä lukuisa joukkoministeriöitä.Tilojen jäähdytystarve kasvaatulevaisuudessa muun muassatilatehokkuusvaatimustenmyötä. Senaatti-kiinteistöjentoiminnan keskeisinä lähtökohtinaovat kustannustehokkuusja ympäristövastuu. Ympäristönkannalta kaukojäähdytys onylivoimainen ratkaisu. Kyse onerittäin merkittävästä energiankulutukseenja sitä kauttailmastonmuutokseen vaikuttavastaasiasta, sillä kaukojäähdytykselläsäästetään huomattavanpaljon energiaa verrattunaperinteiseen kiinteistökohtaiseenjäähdytykseen.Jäähdytystä puoltaa toimistotiloissatyömukavuus ja työteho.Liian korkean lämpötilanon todettu alentavan huomat-Korkeimman oikeuden peruskorjausvalmistui kesällä. Rakennus liitettiin samallakaukojäähdytykseen.tavasti työtehoa. Onmyös lukuisa joukkotiloja, joissa jäähdytyson välttämätöntä.Tällaisia ovat mm.suuret tietokonesalit,jotka vaativat todellatehokasta jäähdytysjärjestelmää.Lisäksiarvokiinteistöissä jasuojelluissa rakennuksissakaukojäähdytyksenansiosta jäähdytys voidaantuoda rakennukseen ilman,että joudutaan puuttumaankatto- tai julkisivurakenteisiin.» Senaatti-kiinteistöjenhallinnoimien arvokiinteistöjenkeskittyminen Helsingissä kaukojäähdytysverkostontoimialueellemahdollistaa nyt syntyneenlaajamittaisen yhteistyön»,toteaa Senaatti-kiinteistöjenEtelä-Suomen alueen johtajaPetri Turku. LukuPalotalossa voidaan simuloida erilaisten palotilanteidenkuten asuinhuone- tai autopalojen sammuttamista.Rakennuskustannukset1,9 %laskivat 1,9 prosenttiavuoden 2009 heinäkuussaedellisen vuodenheinäkuusta. Rakentamisen työkustannukset nousivatvuodessa 2,7 prosenttia. Sen sijaan rakennustarvikkeidenhinnat laskivat 3,1 prosenttia ja muiden kustannustenhinnat 6,7 prosenttia. Lähde: Rakennuskustannusindeksi,heinäkuu. Tilastokeskus."Palotalo" on matalaenergian pilottikohde Kuopion pelastusopistollevalmistuu lokakuussa uusihuoneistopalosimulaattori”palotalo”. Se mahdollistaanykyaikaisen sammutus- japelastustekniikan opetuksenentistä turvallisemmassa ja ekologisemmassaympäristössä.Rakennushankkeensuunnittelussa ja toteutuksessaSenaatti-kiinteistöt onkiinnittänyt erityistä huomiotaekologisuuteen. Painopistealueinaovat olleet matalaenergiarakentaminen,rakenteidenkulutuksenkestävyys, elinkaariedullisuusja ympäristöasiat.Hanke on mukana Geologiantutkimuskeskuksenvetämässä valtakunnallisessaGEOENER-kalliolämpötutkimusohjelmassa.Hankkeensuunnitteluvaiheessa on myöstehty tiivistä yhteistyötä Työterveyslaitoksenkanssa altistumistutkimustenosalta.Rakennuksen pää- ja arkkitehtisuunnittelustaon vastannutSillman Arkkitehdit Oy japääurakoitsijana toimii SavoconOy. Harjannostajaisia juhlittiin4. syyskuuta. OIKAISUKontrahdissa 2/2009esiteltiin vuoden 2008Hyvät hankkeet. Oulunyliopiston lääketieteellisenperuskorjauksenarkkitehtisuunnittelijannimi oli väärin. Oikeasuunnittelija on ArkkitehtitoimistoPekkaLukkaroinen Oy.Pahoittelemme virhettä.32 kontrahti 3·2009

Maaseutuvirastolle uudettoimitilat Seinäjoelle Maaseutuvirasto saa pysyvättoimitilat vuonna 2011, kunSeinäjoelle rakennettava toimistotalovalmistuu. Senaattikiinteistötallekirjoitti rakennushankettakoskevat sopimuksetKonte Oy:n ja Seinäjoen kaupunginkanssa.Rakennus nousee Alvar Aallonkadullasijaitsevalle tontille,jonka Senaatti-kiinteistöt ostiSeinäjoen kaupungilta. Senaatti-kiinteistötkilpailutti rakennuskohteenja valitsi toteuttajaksija vuokranantajaksi Konte Oy:n.Maaseutuvirasto puolestaanvuokraa tarvitsemansa toimitilatSenaatti-kiinteistöiltä.»Kyse on välivuokrausmallista.Haluamme monipuolistaatoimitilahankintaamme perinteisen,valtion omistukseen rakennettavientoimitilojen rinnalla.Näin pystymme paremminja joustavammin tarjoamaanasiakkaillemme kuhunkin tilan-teeseen sopivia palveluratkaisuja»,toteaa Senaatti-kiinteistöjenKeski-Suomen alueen johtajaEsko Kangaskoski.Konte Oy:lle saatu tilaus onmerkittävä nykyisessä taloustilanteessa.Työmaa työllistäälähes 30 rakennus- ja LVIS-alanammattilaista puolentoistavuoden ajan.Senaatti-kiinteistöjeninvestointitoiminta ei ole hiipunutvallinneen taloudellisentilanteen vuoksi.Puolivuotisraportinmukaan investoinnitkasvoivat edelliseenvastaavaankauteen verrattunaja ne painottuivatperuskorjauksiin. Nimityksiä RikuHopeavirtaaloitti 1.6.kiinteistöpäällikkönäEtelä-Suomenalueella.Rikun vastuulla ovatisännöintitehtävät jakäyttäjä palveluiden johtaminenHakaniemi–Sörnäinenkampusalueella. HeikkiPalmualoitti3.8.2009kiinteistöpäälliköntehtävissäEtelä-Suomenalueella. Pohjois-Savonmaistraatille uudet tilat Kuopiossa sijaitsevassa entisessäMaanpuolustustalossavietettiin työnjuhlaa elokuussa,kun Pohjois-Savon maistraatinja valtakunnallisen maistraattienkehittämisyksikön käyttööntulevien tilojen valmistumistajuhlittiin.Pohjois-Savon maistraatinkäyttöön peruskorjattavanrakennuksen tontti on osavaltakunnallisesti merkittäviin rakennettuihinympäristöihin kuuluvaaKuopion kasarmi aluetta.Tontilla on kolme alkuaanVenäjän armeijan punatiilirakennusta1800-luvun lopulta jayksi puurakennus. Rakennuksetovat aikoinaan olleet Kuopionsotilasläänin esikunnan tiloina.Muutostöiden kohteena onAsemakadun ja Puistokadunkulmassa oleva punatiilirakennus,joka alkuaan on ollut yksikasarmialueen hevostalleista.Rakennus on laajennettu vuonna1957 kolmikerroksiseksiMaanpuolustustaloksi ja sielläMaaseutuvirastonuuden toimi talonsuunnittelustavastaa tam perelainenArkjaatisetOy.on tähän asti järjestetty muunmuassa alokkaiden kutsuntatilaisuudet.Asiakaspalvelutilat keskitetäänrakennuksen ensimmäiseenkerrokseen. Lisäksivihkitilaisuuksia varten on erillinensali aputiloineen.Rakennuksen julkisivut onpääosin säilytetty ennallaan.Sisäänkäynnit on uusittu jarakennukseen on toteutettuhenkilöhissi. Sisätiloissa uusilleasiakaspalvelutiloille on leimaaantavaa vanhan rakennuksenalkuperäiset massiiviset tiiliseinätja niihin sovitetut uudetrakenteet. Santahaminantykkitiekunnostettiin Santahamina on ollutsotilasalueena jo 200 vuotta.Juhlavuoden kunniaksi kunnostettiinsaarella mukulakivinenhyvin säilynyt noin 100-metrinmittainen tykkitie.Tykkitien hiekkapeite poistettiinharjakoneella ja käsin,irronneet kivet istutettiin uudelleenja vierusojat puhdistettiin.Käsityötä vaativat työvaiheetteki Santahamina-seura ry:ntalkooväki.Senaatti-kiinteistöt vastasimuseaalisesti arvokkaan tykkitienkunnostamisen kustannuksista.kontrahti 3·2009 33

ResuméUniversitetsreformeninne på slutspurten Universitetsreformen träderi kraft den 1 januari 2010.Syftet med reformen är att geuniversiteten mer självständighet,befogenheter och ansvar.Samtidigt ska de få bättreförutsättningar att inrätta sinverksamhet på ett effektivt sätt.Anita Lehikoinen© OpetusministeriöOmstruktureringen av högskolornakommer till största delenatt vara genomförd 2012.»De fl esta universitet kommeratt bli offentligrättsligainrättningar. Undantag utgörTekniska högskolan, Helsingforshandelshögskola ochKonstindustriella högskolansom med stöd av stiftelselagenkommer att gå samman ochbilda det nya Aaltouniversitetetsamt Tammerfors tekniskauniversitet som ska bli enprivaträttslig stiftelse», förklarardirektör Anita Lehikoinen vidUndervisningsministeriet.Nätet av universitet kommerockså att genomgå enstrukturell förändring. När detgäller Aaltouniversitetet skaalltså tre högskolor bli en. Åbohandelshögskola fusionerasmed Åbo universitet. Kuopiouniversitet och Joensuu universitetslås ihop till Östra Finlandsuniversitet.Genom dessa åtgärder villman säkra den internationellakonkurrenskraften för universiteteni Finland.Den bakomliggande ambitionenmed reformen är attskapa så goda universitet att fi n-ländska lärare, forskare och studerandeska lockas att stanna iFinland. Å andra sidan hoppasman att det också ska attraherainternationella experter.Universiteten kommer iframtiden att kunna få externfi nansiering från till exempelnäringslivet.»Oavsett detta kommerstaten fortsättningsvis attfi nansiera universiteten medminst samma belopp somhittills. Utomstående fi nansiärerkommer inte att leda tillminskade statliga anslag. I ställetfår universiteten användainsamlade medel så som desjälva önskar», försäkrar AnitaLehikoinen.Universitetsfastigheternakommer att omvandlas till fastighetsbolagredan under dettaår. Bolagiseringen innebär attuniversiteten kapitaliseras.Det stärker deras soliditet ochkreditvärdighet. Universitetenkommer att äga två tredjedelarav de nya fastighetsbolagenoch staten en tredjedel.»Det är viktigt att åstadkommavälfungerande universitetsfastigheterså att universitetenkan förfoga över lokaler somuppfyller verksamhetens krav,att värdet på fastigheterna bevarasoch att drift och förvaltningav fastigheterna är kostnadseffektiva»,säger Juha Lemströmsom är direktör för affärsområdeUniversitet och forskninginom Senatfastigheter. Utmanande regionförvaltningspussel De nya statliga regionförvaltningsverkensamlarsinsemellan stödjandeverksamheter undersamma tak, medan enhetersom har ett nära samarbeteförläggs nära varandra.Senatfastigheter har fått enutmanande uppgift: att hittalokallösningar för de nyaverken.Sex regionförvaltningsverkmed cirka 1 500 anställdakommer att ansvaraför frågor som rör tillstånd,övervakning och rättsskydd.Verkställighets- och utvecklingsuppgifterkoncentreras till 15centraler för näringsliv, trafi k ochmiljö som har omkring 4 400anställda.»Staten har utfärdat ett direktivsom vi följer när vi planerarlokalerna för de nya verken.I direktivet står det bland annatatt lokalerna ska vara trygga,säkra och hälsosamma, att deska utnyttjas effektivt och kunnaanpassas till förändrade behovsamt att de ska ta hänsyn till sta-tens helhetsintresse», berättarledande experten Petri Porkka.Det är ett utmanande pusselatt lägga. Vi känner till det totalabehovet av lokaler och vet vilkalokaler som stårtill förfogande idag.© Pia Holm»Utifrån denna informationkan vi börja undersökavar det fi nns lämpliga lokalermed plats för så och så mångamedarbetare och hur vi fårlokalerna och vårt lokalkonceptatt svara mot de operativa målsom verken ställt upp», beskriverlokalexpert Riitta Sirén.»Vår avsikt är att förläggaverkens och centralernas verksamheti statligt ägda fastigheter.På så sätt används statenslokaler effektivare», fortsätterPorkka. 34 kontrahti 3·2009

© Jari HärkönenGrafisk skattkammare värnarom innehållet Om man föreställt sig ett arkivsom ett dammigt ställe medändlösa gångar och en unkenlukt, så är det dags att reviderasin uppfattning när man stigerin i det nya regionarkivet iTavastehus som öppnades förallmänheten i augusti. Två avväggarna i kundservicelokalenbestår helt av glas som släpperin dagsljuset. Lokalen ger ettöppet, ljust och fräscht intryck.Regionarkivet ska somnamnet antyder erbjudaändamålsenliga arkivlokaler förhandlingar från olika statligaförvaltningsmyndigheter pålokal och regional nivå. Handlingarnabevaras för eftervärldenenligt strikta regler. Detnya huset har 28 hyllkilometerarkiv i tre våningsplan.Nybygget har inte bara löstett utrymmesproblem. Det ärdessutom utrustat med modernteknik som betjänar bådeanställda och kunder – och detmaterial som arkiveras – på etthelt annat sätt än i det gamlaarkivet. En bra luftkonditioneringgör att personalen trivsbättre och håller sig pigg ochalert även varma dagar.»Vi ville skapa en byggnadsom kombinerar en högarkitektonisk standard medde bästa byggtraditionerna föroffentliga hus, även om det ärfråga om ett arkiv. Den ståtligabyggnaden är god PR för helastaden», menar överinspektörKari Korpi vid regionarkivet iTavastehus. KontrahtiKontrahti on Senaatti-kiinteistöjensidosryhmälehti, joka ilmestyy neljäkertaa vuodessa. Seuraava lehtiilmestyy joulukuussa 2009.Tilaukset ja osoitteenmuutoksetvoi tehdä sähköpostitse(katri.tulander@senaatti.fi ) tai allaolevalla kupongilla.Päätoimittaja: Outi TarkkaPuhelin 0205 811 356Lintulahdenkatu 5PL 237, 00531 HelsinkiToimituskunta: Marjatta Erwe,Tuomo Hahl, Kaj Hedvall, PäiviMontola, Petri Porkka, SatuSimpanen-Ahlgren, Karl GäddaToimitus: Legendium Oy,puhelin (09) 682 4420Toimituspäällikkö: Marjo TiirikkaUlkoasu: Markku JokinenTaitto: Pauliina SjöholmRepro ja paino: Libris OyPaperi: Maxi Preprint 170/120g/m 2Kansikuva: Jari HärkönenSenaatti-kiinteistöt on valtionliikelaitos, joka tuottaa ja tarjoaatilapalveluja ensisijaisesti valtiohallinnonasiakkaille. Toimitilojenvuokraus, investoinnit, kiinteistövarallisuudenkehittäminen jahallinnointi muodostavat palvelujenperustan. www.senaatti.fiPalautetta Kontrahti-lehden tekijöillekontrahti 3·2009Haluaisin Kontrahdinkertovan jatkossa enemmän____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________Palauta tämä kuponki osoitteeseenSenaatti-kiinteistöt, Tiedotus, PL 237, 00531 Helsinkitai lähetä se telekopiona numeroon 0205 811 355.En saa Kontrahtia, mutta haluaisin, että lehti postitetaan minulle jatkossaNimi: ________________________________________________________________________Organisaatio: _________________________________________________________________Osoite: ______________________________________________________________________Osoitteeni on muuttunutNimi: ________________________________________________________________________Organisaatio: _________________________________________________________________Vanha osoite: _________________________________________________________________Uusi osoite: ___________________________________________________________________Poistakaa nimeni postituslistalta:Nimi: ________________________________________________________________________Organisaatio: _________________________________________________________________Osoite: ______________________________________________________________________35

Senaatti-kiinteistötLintulahdenkatu 5 APL 23700531 HelsinkiFax 0205 811 360valtakunnallinen vaihde 0205 8111kotisivut www.senaatti.fisähköpostiosoitteemmeovat muotoa etunimi.sukunimi@senaatti.fiToimitusjohtaja Aulis KohvakkaToimialat:Yliopistot ja tutkimus, johtaja Juha LemströmToimistot, johtaja Jorma HeinonenMinisteriöt ja kulttuuri, johtaja Jukka LiedePuolustus ja turvallisuus, johtaja Jari PanhelainenKehitys- ja aluekiinteistöt, johtaja Heikki LaitakariMuut toimipaikatETELÄ-SUOMEN ALUEJohtaja Petri TurkuKESKI-SUOMEN ALUEJohtaja Esko KangaskoskiITÄ-SUOMEN ALUEJohtaja Jyrki ReinikainenPOHJOIS-SUOMEN ALUEJohtaja Risto RautiolaHelsinkiLintulahdenkatu 5 A, PL 23600531 HELSINKILÄNSI-SUOMEN ALUEJohtaja Olavi HiekkaTurkuJoukahaisenkatu 2, PL 5520521 TURKUHämeenlinnaSibeliuksenkatu 1913100 HÄMEENLINNAJyväskyläVaasankatu 2, PL 5540101 JYVÄSKYLÄVaasaWolffi ntie 35, PL 14665101 VAASATampereUimalankatu 1, PL 47033101 TAMPEREKuopioSepänkatu 1, PL 105470101 KUOPIOKouvolaHallituskatu 745100 KOUVOLAMikkeliRaatihuoneenkatu 5, PL 7150101 MIKKELILappeenrantaVillimiehenkatu 2, PL 18253101 LAPPEENRANTAOuluIsokatu 4, PL 7490101 OULULinnanmaan toimistoPL 17190014 OULUN YLIOPISTORovaniemiValtakatu 2, PL 800196101 ROVANIEMIJoensuuSairaalakatu 2, PL 6780101 JOENSUU