18.06.2013 Views

Retkeilijän kiviopas - e-Julkaisu

Retkeilijän kiviopas - e-Julkaisu

Retkeilijän kiviopas - e-Julkaisu

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

12<br />

Mineraalien tunnistaminen<br />

Mineraalien<br />

värjäysmenetelmiä<br />

<br />

<br />

<br />

1. Ni-pitoisuuden osoittaminen<br />

sulfidinäytteestä<br />

Malminäytteen nikkelipitoisuus voidaan testata<br />

kohtalaisen luotettavasti orgaanisella värjäysaineella,<br />

dimetylglyoksiimilla, jota sirotellaan kostutetulle<br />

kivipinnalle. Nikkelipitoiset kohdat värjäytyvät<br />

muutamassa minuutissa voimakkaan punaisiksi.<br />

2. Maasälpien tunnistaminen<br />

värjäysmenetelmällä<br />

Maasälpien värjäysmenetelmässä käsitellään erittäin<br />

syövyttävää happoa, fluorivetyhappoa. Värjäys tulee<br />

tehdä ulkona tai vetokaapissa. Siitä huolimatta värjäystä<br />

tehtäessä tulee varoa hengittämästä happohöyryä<br />

ja pitää ehdottomasti käyttää kumikäsineitä.<br />

Fluorivetyhappo syövyttää esim. lavuaarin lasitteen,<br />

mutta ei syövytä muoviastioita.<br />

Kalimaasälvän värjäysmenetelmällä (Alviola,<br />

Reijo 1970. Kalimaasälvän tunnistaminen kenttäolosuhteissa<br />

värjäysmenetelmällä. Geologi-lehti<br />

22, s. 130) voidaan erottaa toisistaan mm. kalimaasälpä,<br />

plagioklaasi (mutta albiitti vaatii erikoiskäsittelyä),<br />

kvartsi ja kordieriitti. Värjäys onnistuu<br />

paremmin tasaisella näytepinnalla, esim. sahatulla<br />

näytepalalla.<br />

<br />

väkevä fluorivetyhappo (40 %), jolla näyte<br />

syövytetään<br />

natrium-heksakobolttinitriitti, jolla näyte<br />

värjätään.<br />

<br />

Syövytys: näyte kostutetaan tasaisesti fluorivetyha-<br />

polla. Happo saa vaikuttaa noin yhden minuutin.<br />

Sen jälkeen näyte huuhdellaan vedellä.<br />

Värjäys: näytteen päälle ripotellaan Na-Co-nitriittijauhetta.<br />

Jauhe kostutetaan vedellä siten, että koko<br />

värjättävä alue peittyy tasaisesti keltaisen ‘vellin’<br />

alle. Värjäyskemikaali saa vaikuttaa noin yhden minuutin<br />

ajan.<br />

Huuhtelu: näytettä huuhdellaan juoksevan veden<br />

alla, jolloin ‘velli’ lähtee pois ja kalipitoisiin rakeisiin<br />

sitoutunut väriaine jää jäljelle. Näytettä ei siis hangata,<br />

eikä muutenkaan kosketella ennen kuin se on<br />

kuivunut.<br />

Kalimaasälpävärjäyksessä runsaasti kaliumia sisältävät<br />

silikaatit (mikrokliini, ortoklaasi, sanidiini,<br />

nefeliini, kalikiilteet, kalizeoliitit, milariitti jne.)<br />

värjäytyvät voimakkaan keltaisiksi. Vähän kaliumia<br />

sisältävät silikaatit, kuten plagioklaasi tai skapoliitti,<br />

värjäytyvät yleensä vaalean kellertäviksi. Kvartsirakeiden<br />

pinta muuttuu sameaksi ja kordieriittirakeet<br />

liukenevat mustalle kuopalle.<br />

Kalimaasälvän lisäksi voidaan värjätä myös plagioklaasi.<br />

Värjäyskemikaalina käytetään natriumrodizonaattia.<br />

Albiitti ei värjäydy tässäkään menetelmässä,<br />

vaan albiitin värjäys vaatii yhden lisäkäsittelyvaiheen,<br />

ioninvaihdon bariumkloridilla. Tarkemmat<br />

plagioklaasin värjäykseen tarvittavat ohjeet<br />

löytyvät julkaisusta Bailey, Edgar Herbert ja Stevens,<br />

Rollin Elbert 1960. Selective staining of K-feldspar<br />

and plagioclase on rock slabs and thin sections.<br />

American Mineralogist 45:9-10, ss. 1020-1025.<br />

3. Karbonaattimineraalien<br />

tunnistaminen<br />

<br />

<br />

<br />

helppoliukoisia: kalsiitti, aragoniitti CaCO 3 ja<br />

witheriitti BaCO 3

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!