Retkeilijän kiviopas - e-Julkaisu
Retkeilijän kiviopas - e-Julkaisu
Retkeilijän kiviopas - e-Julkaisu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
12<br />
Mineraalien tunnistaminen<br />
Mineraalien<br />
värjäysmenetelmiä<br />
<br />
<br />
<br />
1. Ni-pitoisuuden osoittaminen<br />
sulfidinäytteestä<br />
Malminäytteen nikkelipitoisuus voidaan testata<br />
kohtalaisen luotettavasti orgaanisella värjäysaineella,<br />
dimetylglyoksiimilla, jota sirotellaan kostutetulle<br />
kivipinnalle. Nikkelipitoiset kohdat värjäytyvät<br />
muutamassa minuutissa voimakkaan punaisiksi.<br />
2. Maasälpien tunnistaminen<br />
värjäysmenetelmällä<br />
Maasälpien värjäysmenetelmässä käsitellään erittäin<br />
syövyttävää happoa, fluorivetyhappoa. Värjäys tulee<br />
tehdä ulkona tai vetokaapissa. Siitä huolimatta värjäystä<br />
tehtäessä tulee varoa hengittämästä happohöyryä<br />
ja pitää ehdottomasti käyttää kumikäsineitä.<br />
Fluorivetyhappo syövyttää esim. lavuaarin lasitteen,<br />
mutta ei syövytä muoviastioita.<br />
Kalimaasälvän värjäysmenetelmällä (Alviola,<br />
Reijo 1970. Kalimaasälvän tunnistaminen kenttäolosuhteissa<br />
värjäysmenetelmällä. Geologi-lehti<br />
22, s. 130) voidaan erottaa toisistaan mm. kalimaasälpä,<br />
plagioklaasi (mutta albiitti vaatii erikoiskäsittelyä),<br />
kvartsi ja kordieriitti. Värjäys onnistuu<br />
paremmin tasaisella näytepinnalla, esim. sahatulla<br />
näytepalalla.<br />
<br />
väkevä fluorivetyhappo (40 %), jolla näyte<br />
syövytetään<br />
natrium-heksakobolttinitriitti, jolla näyte<br />
värjätään.<br />
<br />
Syövytys: näyte kostutetaan tasaisesti fluorivetyha-<br />
polla. Happo saa vaikuttaa noin yhden minuutin.<br />
Sen jälkeen näyte huuhdellaan vedellä.<br />
Värjäys: näytteen päälle ripotellaan Na-Co-nitriittijauhetta.<br />
Jauhe kostutetaan vedellä siten, että koko<br />
värjättävä alue peittyy tasaisesti keltaisen ‘vellin’<br />
alle. Värjäyskemikaali saa vaikuttaa noin yhden minuutin<br />
ajan.<br />
Huuhtelu: näytettä huuhdellaan juoksevan veden<br />
alla, jolloin ‘velli’ lähtee pois ja kalipitoisiin rakeisiin<br />
sitoutunut väriaine jää jäljelle. Näytettä ei siis hangata,<br />
eikä muutenkaan kosketella ennen kuin se on<br />
kuivunut.<br />
Kalimaasälpävärjäyksessä runsaasti kaliumia sisältävät<br />
silikaatit (mikrokliini, ortoklaasi, sanidiini,<br />
nefeliini, kalikiilteet, kalizeoliitit, milariitti jne.)<br />
värjäytyvät voimakkaan keltaisiksi. Vähän kaliumia<br />
sisältävät silikaatit, kuten plagioklaasi tai skapoliitti,<br />
värjäytyvät yleensä vaalean kellertäviksi. Kvartsirakeiden<br />
pinta muuttuu sameaksi ja kordieriittirakeet<br />
liukenevat mustalle kuopalle.<br />
Kalimaasälvän lisäksi voidaan värjätä myös plagioklaasi.<br />
Värjäyskemikaalina käytetään natriumrodizonaattia.<br />
Albiitti ei värjäydy tässäkään menetelmässä,<br />
vaan albiitin värjäys vaatii yhden lisäkäsittelyvaiheen,<br />
ioninvaihdon bariumkloridilla. Tarkemmat<br />
plagioklaasin värjäykseen tarvittavat ohjeet<br />
löytyvät julkaisusta Bailey, Edgar Herbert ja Stevens,<br />
Rollin Elbert 1960. Selective staining of K-feldspar<br />
and plagioclase on rock slabs and thin sections.<br />
American Mineralogist 45:9-10, ss. 1020-1025.<br />
3. Karbonaattimineraalien<br />
tunnistaminen<br />
<br />
<br />
<br />
helppoliukoisia: kalsiitti, aragoniitti CaCO 3 ja<br />
witheriitti BaCO 3