Retkeilijän kiviopas - e-Julkaisu
Retkeilijän kiviopas - e-Julkaisu
Retkeilijän kiviopas - e-Julkaisu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
20<br />
<br />
Hematiittia on tavallisesti teräksenharmaina, metallinkiiltävinä<br />
ja levymäisinä kiteinä, jotka ovat viirukkeisia.<br />
Se on hauras ja lohkosuunnat puuttuvat.<br />
Viiru on syvänpunainen tai punaruskea. Kovuus on<br />
5-6 ja ominaispaino 5,3. Hematiittia voi olla myös<br />
ohuina punaisina suomuina, jotka ovat läpikuultavia.<br />
Hematiitti sisältää 70 % rautaa. Se on erityisesti<br />
sedimenttisyntyisten rautamalmien päämineraali.<br />
Hienoksi jauhettu hematiitti tunnetaan maalien pigmenttimineraalina,<br />
”punamultana”.<br />
<br />
Ilmeniitti on tärkein titaanimineraali. Ilmeniitti<br />
on musta, magnetiitin näköinen mineraali, jonka<br />
tuoreella pinnalla on metallinen kiilto. Tummien<br />
kivilajien ilmeniittirakeet ovat tavallisesti pyöreähköjä<br />
tai pitkänomaisia, mutta pegmatiitti- tai<br />
kvartsijuonien ilmeniitti on yleensä levymäistä.<br />
Lohkosuuntia ei ole, vaan murros on kartiomainen<br />
tai epätasainen. Kovuus on 5-6. Viiru on musta tai<br />
mustanruskea ja ominaispaino 4,7.<br />
Ilmeniitti ei ole magneettinen, mutta siinä voi<br />
olla magnetiittia sulkeumina, jolloin koko rae on<br />
magneettinen. Ilmeniittimalmit, joissa ilmeniitti<br />
on puhtaina rakeina, liittyvät suuriin anortosiittisiin<br />
tai pienempiin tummien kivilajien muodostumiin,<br />
kuten Kälviän ilmeniittiesiintymät Keski-Pohjanmaalla.<br />
Suomessa ilmeniittiä on louhittu Vuolijoen<br />
Otanmäen titaani-rauta-vanadiinimalmista<br />
v. 1953-1985. Ilmeniitistä valmistetaan titaanivalkoista<br />
(TiO 2 ), jota käytetään pigmenttinä maaleissa,<br />
paperissa ja muoveissa.<br />
<br />
Malmimineraalit<br />
Luonnossa esiintyy kolme mineraalia, joiden kaava<br />
on TiO 2 , mutta kiderakenne on erilainen: rutiili,<br />
anataasi ja brookiitti. Rutiilikiteet ovat yleensä kassiteriitin<br />
kaltaisia lyhyitä prismoja, joiden kovuus<br />
on 6-6½. Väri on tavallisesti musta, punaruskea tai<br />
punainen ja kiilto timanttikiilto. Rutiilin viiru on<br />
<br />
<br />
vaaleanruskea tai kellertävä. Ominaispaino on noin<br />
4,2, mutta voi pegmatiittien rutiileissa nousta niobi-<br />
ja/tai tantaalipitoisuuden takia jopa 5,6:een. Rutiilia<br />
tavataan liuskeissa, kvartsiiteissa ja graniittipegmatiiteissa,<br />
sekä erilaisissa syväkivissä hivenmineraalina<br />
tai muiden titaanimineraalien muuttumistuloksena.<br />
Rutiilia tuotetaan suuria määriä rantahiekoista<br />
Australiassa ja Etelä-Afrikassa.<br />
<br />
Pyrolusiitti on usein prismaattisina kiteinä tai massamaisina<br />
mustan- tai tummanteräksenharmaan<br />
värisinä kuituina. Pyrolusiitin kovuus on 6-6½ ja<br />
ominaispaino 2,8-4,4. Viiru on musta tai sinertävän<br />
musta. Pyrolusiitti ja manganiitti ovat päämineraa-
Change language