Retkeilijän kiviopas - e-Julkaisu
Retkeilijän kiviopas - e-Julkaisu
Retkeilijän kiviopas - e-Julkaisu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
22<br />
Malmimineraalit<br />
muita malmimineraaleja<br />
Telluridit ovat yleisiä Suomessa kultamalmien<br />
yhtey-dessä. Tällaisia ovat hessiitti Ag 2 Te, petziitti<br />
Ag 3 AuTe 2 ,<br />
calaveriitti AuTe 2 , krenneriitti AuTe 2 , tellurovismutiitti<br />
Bi 2 Te 3 , hedleyiitti Bi 7 Te 3 , tsumoiitti BiTe, altaiitti<br />
PbTe, frohbergiitti FeTe 2 ja meloniitti NiTe 2 . Yhteisinä<br />
tuntomerkkeinä on kaikille tellurideille niiden pehmeys<br />
1½-3 ja ominaispaino 7-10 .<br />
Kivessä ne ovat väriltään kirkkaanmetallisen keltaisia<br />
tai valkoisia (calaveriitti, Bi-telluridit, tetradymiitti)<br />
tai himmeänhohtavan harmaita (petziitti,<br />
hessiitti). Tetradymiittiä Bi 2 Te 2 S on tavattu Suomessa<br />
runsaasti kultamalmista.<br />
<br />
Scheeliittiä tavataan varsin yleisesti karsikivissä esimerkiksi<br />
Pohjanmaalla ja Hämeessä. Scheeliitti on<br />
tavallisesti väritön, valkea tai harmaa mineraali, jonka<br />
kiteet muistuttavat oktaedriä. Sen viiru on valkoinen,<br />
kovuus 4½ -5 ja ominaispaino korkea, 6. Kiilto<br />
on lasimainen tai korkea timanttikiilto. Ulkonäön<br />
puolesta scheeliittiä on vaikea erottaa kvartsista tai<br />
maasälvästä. Parhaiten scheeliitin voi tunnistaa<br />
UV-lampulla. Lyhytaaltoisella UV-valolla valaistaessa<br />
scheeliitti fluoresoi sinivalkeaa valoa. Molybdeenipitoinen<br />
scheeliitti fluoresoi kellertävänvalkeata<br />
valoa. Näytteen pinnassa ei saa olla jäkälää eikä<br />
sammalta, koska ne voivat aiheuttaa samankaltaisen<br />
fluoresenssin. Scheeliittiä on louhittu kuparin ohella<br />
Ylöjärven Parosen kaivoksesta.<br />
<br />
<br />
Kiteet ovat pieniä prismoja tai levyjä. Väri vaihtelee<br />
mustasta tummanruskeaan, ja vastaavasti viiru on<br />
musta tai ruskeanmusta. Kiilto on miltei metallinen.<br />
Paras tuntomerkki on vähäinen kovuus, 4½ -5 ja<br />
korkea ominaispaino 7,1-7,5. Suomessa wolframiittia<br />
on tavattu graniittisiin kiviin liittyvistä kvartsijuonista<br />
ja rapakiviin liittyvistä greisenjuonista.