2 | M a p S u o m e n a s i a k a s l e h t i g/ m 2 INSPIS Kokeile hakea inspiraatiota kitschistä tai campistä. Leikittele niillä ja testaa niiden rajoja. Lopputulos voi olla hyvinkin cool! Kauheaa vai kauhean ihanaa? Kitsch on alunperin saksaa ja tarkoittaa taiteellisesti arvotonta, rihkamaa. Kitschiä puhtaimmillaan ovat koristetavarat ja taideteoksia muistuttavat esineet, joista henkii imelä koreus ja epäaitous. Kitsch on pelkkää pintaa. Se ei ota kantaa eikä vaadi tulkintaa. Kitschiltä puuttuu taiteen sanoma. Se esittää yleisiä sentimentaalisia ja kauniina pidettyjä aiheita, kuten auringonlaskua tai lintuja. Se pyrkii miellyttämään massoja ja tekee sen mahdollisimman riskittömästi. Lähtökohtaisesti kitsch ei ole luovaa, vaan se toistaa tuttua kaavaa. Sitä voi kuitenkin käyttää luovasti. Puhdas kitsch on aina tosissaan. Postmodernissa taiteessa rajaa kitschin ja taiteen välillä on häivytetty yhdistämällä kitschiin itseironista sisältöä. Kiinnostava ristiriita voi puolestaan syntyä pukemalla esimerkiksi poliittisesti kantaaottava sisältö kitschin muotoon. Camp on mauttomuuteen, absurdiuteen perustuvaa huumoria ja siihen pohjautuvaa kulttuuria. Camp voi olla tarkoituksellista ja avointa, jolloin teoksen katsojille ei jää epäselväksi, että se on tehty kieli poskessa. Legendaarisinta kuitenkin usein on vahingossa syntynyt camp, kuten televisio-ohjelmat, joiden absurdius on nähty vasta jälkeenpäin. Teoksen camp-arvo voi siis syntyä ajan myötä. Toisaalta alunperin campit teokset voivat myös muuttua niin sanotun ”hyvän maun” mukaisiksi. Aikansa campiksi voidaan laskea esimerkiksi Versaillesin palatsin sekä Antoni Gaudín arkkitehtuuri sekä koko art nouveau -tyyli. Kitsch on yksi väline campiin. Kitschiin kuuluu olennaisesti tahattomuus, kun taas tietoinen kitsch on jo campia. Puutarhatonttujen voi nähdä edustavan kitschiä, campia puolestaan voi olla pihansa koristeleminen niillä. Aina ei tarvitse olla niin vakava. Pilkettä silmäkulmaan! | NS INSPIS Taideteos tarrassa | Veikeä viisijalkainen kissa vai sittenkin kaksi myrkyllisen näköistä satusammakkoa? Kumman jättimäisen seinätarran valitsisin kotiini? Klaus Haapaniemen taikatarroja ja kymmenien muiden suunnittelijoiden seinätarrateoksia myydään Domesticin verkkokaupassa. Puljun omistajat, ranskalaiset Stéphane Arriubergé ja Massimiliano Iorio nimeävät itsensä koko seinätarra-idean keksijöiksi. Tarroja ei ole tarkoitus lätkäistä suoraan sellaisenaan seinään, vaan tarran omistaja voi koota niistä oman taideteoksensa. Esimerkiksi verkkokaupan suosituin seinätarra, Geneviève Gaucklerin suunnittelema ”Potato queen II”, koostuu 17 eri hahmosta. Gaucklerin mustat mörrimöykyt, perunahahmot ja muut elukat voi kaikki asetella samalle seinälle tai ripotella ympäri asunnon huoneita. Domesticin uusin tarra-askel on kulutusta kestävät lattiatarrat. Niillä voi koristella lattiaa esimerkiksi puunjuurilla, lumpeenkukilla tai kompassin viisareilla. Verkkokauppa myy myös pienhuonekaluja, lautasia ja 80-luvun mieleen tuovia palapeilejä. | KS >> www.domestic.fr Tylsä työ kytkee aivot säästöliekille | Jos sinusta tuntuu, että tylsänä työpäivänä aivosi kytkeytyvät autopilotille, olet uusimman tutkimustiedon mukaan aivan oikeassa. Brittiläisen Southamptonin yliopiston tutkijat ovat havainneet, että aivot kytkeytyvät säästöliekille, kun meneillään oleva tehtävä alkaa maistua puulta. Tohtori Stefan Debenerin tutkijaryhmä skannasi koehenkilöiden aivoja fMRImagneettikuvauslaitteella, joka mittaa hapenkulutuksen muutoksia eri aivoalueilla. Aivojen aktivoituessahapenkulutus kasvaa – tai tässä tapauksessa se väheni. © Domestic Seinäkin puhkeaa kukkaan designtarrojen avulla. Niillä voi koostaa oman, persoonallisen taideteoksensa. Vain mielikuvitus on rajana! – Koehenkilöille näytettiin yhä uudelleen nopeaa visuaalista tunnistuskykyä vaativia tehtäviä. Älyllisiin toimintoihin ja päättelykykyyn liittyvien otsalohkojen aktiivisuudessa näkyi selvä pudotus, Debener kertoo. Kiintoisaa oli, että aivotoiminnan nuutuminen näkyi magneettikuvauksessa jo puoli minuuttia ennen kuin se alkoi vaikuttaa suoritukseen. Tutkijat kaavailevatkin jo laitetta, joka varoittaisi hyvissä ajoin päättely- ja keskittymiskyvyn simahtamisesta. Siis vielä luotettavammin kuin katseen lasittuminen. – Tylsistyvät aivot alkavat säästää energiaa. Ne investoivat yhä vähemmän yhden ja saman tehtävänsuorittami- What a zero! Nollasta asiaa | Joissain kirjaintyypeissä on tavallisten numeroiden lisäksi niin sanotut gemena- eli old style -numerot. Ne ovat tavallista matalampia, ja niissä on ylä- ja alapidennyksiä (kuten kirjaimissa d ja g). Gemena-numerot on tarkoitettu tekstipalstan sisälle, johon ne asettuvat huomaamattomammin kuin tasakorkuiset. Lähtökohtaisesti gemena-numerot ovat hienostuneita ja viimeisteltyjä. Yksi numero kuitenkin pistää monissa fonteissa silmään – nolla. Se on usein tasapaksu ympyrä. Näin on esimerkiksi Adoben Garamondissa. Miksi näin on? Onko se virhe? – Ei ole. Gemena-nolla on piirretty tarkoituksella sellaiseksi, jotta se erottuisi pienestä o- kirjaimesta. Pyöreältä näyttävää, lähes tasavahvaa muotoa käytetään nimenomaan vanhemmissa renessanssiajan antiikvoissa, sanoo typografiakirjoistaan tunnettu graafikko Markus Itkonen. Suuressa koossa nollan tasapaksuus ja erilaisuus muihin numeroihin nähden korostuu. Mitä tällöin voi tehdä? Voiko nollan korvata pienellä o-kirjaimella, jossa on vastaavat vahvuusvaihtelut kuin muissa gemenanumeroissa? – Jos haluaa säilyttää kirjaintyypin alkuperäisen hengen, kannattaa käyttää sen omaa nollaa. Mutta jos siinä nollassa on selvä optinen virhe, mikään ei estä hakemasta parempaa ratkaisua. Isossa koossa se voikin olla perusteltua. Olennaista tasapaksussa nollassa on, että se on oikean vahvuinen. Se ei saa pistää silmään tekstipalstasta. | NS seen. Tämä näkyy kuvissa sellaisten alueiden aktivoitumisena, jotka liittyvät levollisiin mielentiloihin. Aivotoiminta ei tässä tilanteessa kuitenkaan ala muistuttaa unitilaa, Debener tarkentaa. Joskus tulevaisuudessa voitaneen kehittää laite, joka varoittaa haaveilutilaan siirtymisestä. Tällä olisi käyttöä tehtävissä, joissa herpaantuminen voi olla haitallista tai peräti kohtalokasta, kuten lääkärin työssä tai rekan tai lentokoneen ohjaimissa. Miksei pieni hälytin voisi soida korvassa silloinkin, kun huomio alkaa herpaantua tylsässä palaverissa. Salaisen aivoskannerin omistaja olisi paikalla ainoa, joka näyttää olevan hereillä. Jos tämä vaikuttaisi suotuisasti esimerkiksi palkkakehitykseen, se korvaisi nopeasti skannerin hinnan. Väärinkäytösten mahdollisuus on tietysti aina olemassa. Johtoporras voisi vaatia kaikille työntekijöille aivoskanneria. Palkka määräytyisi sen mukaan, miten suuren osan työpäivästä aivot ovat olleet aktiivisessa käytössä. Onneksi tarpeeksi pienikokoiset laitteet ovat vielä ainakin 10–15 vuoden päässä. | IS g/ m 2 M a p S u o m e n a s i a k a s l e h t i | 2
Change language