Trevlig sommar! Hyvää kesää! - Kirkkonummen Sanomat

More documents

Recommendations

Info

34 KESÄ 2013 N:o 46 – 16.6.2013 Karjapaimenien luoma lännenratsastus us on Ratsastajan ja hevosen saumatonta yhteistyötä Ratsastaja istuu hevosen selässä ja pujottelee maahan aseteltuja muovitötteröitä. Moni ratsastaja on varmasti suorittanut samanmoisia tehtäviä, mutta tämä ratsukko työskentelee kentällä ilman suitsia. Hevonen on nimeltään AT Two Socks Jodie ja sen selässä, koristeellisessa lännensatulassa istuu 17-vuotias Outi Riesen. Outi hallitsee ratsuaan pelkällä istunnallaan ja pohkeillaan. Appaloosa-tamma Jodie on koulutettu väistämään painetta ja tällä tavalla se osaa peruuttaakin ilman ratsastajan antamaa ohjasapua. Parin työskentely näyttää kentän laidalta harmoniselta ja hyvin helpolta. Siuntiossa, Apple Tree Ranchin tallilla, harrastetaan lännenratsastusta, joka on Pohjois-Amerikan karjapaimenilta peritty ratsastustyyli.Lännenratsastus perustuu ratsastajan ja hevosen tasavertaiseen yhteistyöhön. Karjapaimenet tarvitsivat työssään pienillä avuilla toimivan hevosen, joka ei jättäisi ratsastajaansa pulaan tiukimmankaan tilanteen edessä. Laaja lajien kirjo Lännenratsastukseen kuuluu noin 20 eri kilpailulajia, karjanerottuelulaji cuttingista rauhallisempaan trailiin, jossa esimerkiksi avataan portteja ratsun selässä istuen. Lajit eroavat toisistaan ja niissä käytetään usein eri hevosia. Karjahevosilla tehdään karjanerotuksen kaltaisia tehtäviä kun taas western pleasure -ratsuilla esitellään eri askellajeja matalassa muodossa, jossa esimerkiksi hevosen korvat eivät saa nousta hevosen sään yläpuolelle. – Suomessa suosituin laji on reining, joka muistuttaa arvostelultaan perinteistä kouluratsastusta. Lajissa laukataan eri tempoissa ja tehdään erilaisia nopeita käännöksiä, kuvailee tilan emäntä Kati Riesen. Pohjois- Amerikassa suositut karjan lassoamislajit eivät ole sallittuja Euroopassa eläinsuojelulakien johdosta. Bootsit jalassa ja stetsoni päässä Lännenratsastuksessa käytettävät varusteet ovat karjapaimenien peruja. Lännensatulassa on edelleen nuppi, jossa paimen säilytti lassoaan tai johon hän tarpeen tullen sitoi lassoamansa karjan kiinni. – Nupista karjapaimen pystyy myös tarttumaan kiinni tiukassa paikassa pysyäkseen kyydissä, Kati naurahtaa. Lännensatula on perinteistä satulaa suurempi, se saattaa painaa yli parikymmentä kiloa. Isossa satulassa ei ole varsinaisia toppauksia, vaan sen alla käytetään paksua huopaa. Koristeellisissa satuloissa on myös paljon erilaisia remmejä, joihin karjapaimen on voinut tarpeen vaatiessa kiinnittää varusteitaan. Lännenratsastuksessa käytetyt suitset ovat myös erilaisia kuin perinteisessä ratsastuksessa. Kuolaimet TILAN karitsat seuraavat uteliaana Kati Riesenin tekemisiä. ovat usein kankikuolaimia, mutta myös kuolaimettomia suitsia käytetään paljon. – Kankikuolaimia ja kannuksia käytetään lännenratsastuksessa vain suorituksen hiomista varten, ei hevoseen pakottamiseen. Kankikuolaimia käytettäessä ratsastaja ei esimerkiksi saa pidellä ohjiakaan kuin yhdellä kädellään, Kati kuvailee ja esittelee ruosteen mustuttamia kuolaimia, jotka perinteisesti kuuluvat lajiin. Ratsastajan varusteet ovat ihan yhtä tärkeät kuin hevosen. Lajiin kuuluvat siniset farkut, jotka ovat nykyään yleensä erityiset ratsastusfarkut, joissa ei ole hiertävää sisäsaumaa. Jodie-tammalla ratsastava Outi kertoo käyttävänsä kotona ratsastaessaan aina kypärää, vaikka se ei lajiin varsinaisesti kuulukaan. – Lajissa ei juuri tapahdu loukkaantumisia putoamalla. Meidän tallilla on pidetty tunteja vuodesta 2004, ja muistan vain yhden putoamisen. Tuolloinkin ratsastaja liukui selästä alas toiselle puolelle noustessaan selkään, Kati muistelee. Karjapaimenen päähine, eli stetsoni, pysyy ratsastajan päässä ilman leukaremmiä. Hatun putoamisesta saa miinuspisteitä kilpailuissa. Stetsonin lisäksi lännenratsastajan tärkeä varuste on bootsit, eli nahkaiset saapasjalkineet. – Bootsit valitaan ratsastettavan lajin mukaan, ja joissain lajeissa ne saattavat olla hyvinkin värikkäät ja kirjaillut, Kati kuvailee ja Lomailijan jokamiehenoikeudet: Mitä lomalla saa tehdä? Miten lähellä mökkilaituria naapuri saa onkia? Saako yksityistiellä pyöräillä? Ota selvää lomailijan jokamiehenoikeuksista ja nauti täysillä Suomen luonnosta. Suomessa retkeilijällä on moniin muihin maihin verrattuna poikkeuksellisen laajat oikeudet liikkua ja toimia luonnossa. Näitä oikeuksia kutsutaan jokamiehenoikeuksiksi. Kesäisin marjastaminen nousee toistuvasti puheen- aiheeksi: tunteita ja epätietoisuutta herättävät etenkin ulkomaalaisten marjanpoimijoiden oikeudet. – Jokamiehenoikeudet koskevat kaikkia Suomessa asuvia ja oleskelevia, kansalaisuudesta riippumatta, asiantuntija Anne Rautiainen Suomen Ladusta kertoo. Yli 90 % Suomen pintaalasta on käytettävissä jokamiehenoikeudella.Oikeudet mahdollistavat muun muassa telttailun, pyöräilyn ja luonnon tarkkailun tavallisilla luontoalueilla. – Jokamiehenoikeuksien näkökulmasta meillä on vain kahdenlaisia alueita: tavallisia luontoalueita, joilla saa liikkua jokamiehenoikeuksilla, ja alueita, joilla ne on rajoitettu tai niitä ei ole ollenkaan, Rautiainen selittää. Tavallinen luontoalue ei tarkoita pelkästään metsää, vaan myös joutomaita, niittyjä ja järviä. Jokamiehenoikeuksia taas on rajoitettu - tai esittelee omia jalkineitaan. Intiaanien hevonen appaloosa Lajia voi ratsastaa useimmilla hevosroduilla, mutta varsinaisia lännenratsuja on kolmea eri rotua; quarter, paint ja appaloosa. Suomessa suosituin rotu on quarter. Apple Tree Ranchin hevoset ovat appaloosia, joka on alunperin intiaanien kehittämä hevosrotu. – Appaloosat ovat nopeita, luotettavia ja rauhallisia hevosia, jotka ei kuumu maastossa laukatessakaan. Rotu on myös monipuolinen, omilla hevosillamme olemme muun muassa kyntäneet peltoa sekä lananneet kenttää. Kokonsakin puolesta 150-senttinen hevonen sopii koko perheelle, Kati toteaa. Siuntion tilan hevosten sukujuuret vievät Kanadaan saakka, mutta omiakin kasvatteja laiduntaa jo tilan mailla. Kati arvioi Suomessa olevan noin 25–30 appaloosaa. Suomen Ratsastajainliitto hyväksyi lännenratsastuksen lajikseen jo melkein parikymmentä vuotta sitten, tästä huolimatta laji on säilynyt pienen, mutta sitoutuneen,harrastajaporukan lajina. HANNI NYQVIST Kirkkonummen Sanomat RENNON oloinen Jodie-tamma kuuntelee tarkasti ratsastajaansa Outi Rieseniä. RATSASTAJAN tyylin kruunaavat komeat rullakannukset, jotka ulkomuodostaan huolimatta ovat hyvin hevosystävälliset. niitä ei ole ollenkaan - sellaisissa paikoissa kuin pihapiirit, tuotantolaitosten alueet ja luonnonpuistot. Luonnonsuojelualueilla retkeilevän onkin syytä huomioida, että alueella voi olla jokamiehenoikeuksia koskevia rajoituksia. Esimerkiksi rantautuminen tai kasvien kerääminen voi olla kielletty. Jokamiehenoikeudet-nimistä lakia ei lakikirjasta löydy, mutta eri lait, kuten vesilaki ja rikoslaki mahdollis- BOSS’S Best Sock -appaloosalla on rodulle tyypillinen, täplikäs väritys. LÄNNENSATULAN on tarkoitus olla mahdollisimman miellyttävä sekä hevoselle että ratsastajalle. tavat tai rajoittavat jokamiehenoikeuksia. Nämä lait muodostavat myös retkeilijän velvollisuudet: maanomistajaa, maankäyttöä, luontoa ja muita luonnossa liikkuvia ei saa häiritä. Jokamiehenoikeudet eivät riipu siitä, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. – Esimerkiksi onkiminen toisen omistamalla vesialueella tai pyöräily yksityistiellä ovat siis sallittuja, kunhan ei häiritse toiminnallaan maanomistajaa tai luontoa, Rautiainen selvittää.
Kirkkonummen Sanomat N:o 46 – 16.6.2013 KESÄ 2013 35 Sahtipäät Veikkolassa: Lähe sahille, lähe ees päiväks! Hämäläinen sahdinvalmistusperinne on juurtunut vahvasti Veikkolaan Marjokaisa Piirosen innostuttua asiasta lammilaisen elämänkumppaninsa Tommin myötä. – Lähe sahille, lähe ees päiväks!, lukee houkuttelevasti SahtiPäät-seuran jäsenien upouusissa paidoissa, joita he ovat teettäneet tämän kesän sahtitapahtumia varten. Ensimmäinen niistä oli lauantaina, 8.6. vietetty Sahtipäivä Veikkolassa, Marjokaisan eli ”Sahti-Kaisan” kotipaikalla, Lamminjärven rannalla. – Ei kulu päivääkään ettenkö puhuisi sahdista., Sahti-Kaisa myöntää touhutessaan Sahtipäät-seuran jäsenten kanssa juhannussahdin keittopuuhissa. Vanha muuripata oli pantu porisemaan puolilta päivin, kuurna valmisteltu käyttökuntoon levittämällä sinne katajanoksia ja tarjoilut rannan pitkille pöydille, sillä tähän Sahtitapahtumaan - johon liittyi sahdinvalmistuksen SM-kisojen alkukarsinta – odoteltiin pariakymmentä vierasta. Yhdessä tehden Juhannussahdin valmistaminen on Sahtipäiden mukava perinne, jonka tärkeitä elementtejä ovat yhdessä tekeminen ja hyvä ruoka. – Illalla myös saunomme ja yleensä paistamme vielä räiskäleitä muurikalla, Kaisa kertoilee. Tänä vuonna päivä oli helteinen ja niinpä oli mukava heittäytyä välillä Lamminjärven vilpoisaan veteen. Myös joulusahti keitellään yhdessä, silloin toki sisätiloissa, kynttilöin valaistussa autotallipanimossa. Koko päivän juttu Sahti on rekisteröity Euroopan unionin aidoksi perinteiseksi tuotteeksi v. 2002. Valmistukseen käytetään etupäässä ohra- ja lisänä vähäisessä määrin ruismaltaita, joskus myös vehnää ja kauraa. – Sahdin valmistuksessa on lukuisia eri ohjeita ja käytänteitä eri puolilla Suomea, kertoo SahtiPää Kimmo Markkanen lisäillessään vettä pataan. Kun se on 40-asteista, sahtimaltaat heitetään joukkoon imeltymään 4–5 tunnin ajaksi ja lämpötila nostetaan noin 80 asteeseen. Kuuma mäski lapotaan ensin kuurnan, josta se siilautuu katajanoksien läpi. Tällöin mäski jää kuurnaan ja neste eli vierre valutetaan kuurnan reiästä esimerkiksi ämpäriin tai maitotonkaan. Lopuksi kun se on jäähtynyt, se hiivataan tuoreella pullahiivalla. – Sahti saa makua katajista ja se myös suodattaa ja desinfi oi sitä, Kaisa esittelee. Joissakin koulukunnissa kuurnauksessa käytetään humalaa ja olkeakin. Sahdinteko vaatii tekijöiltään kärsivällisyyttä, sillä vie aikaa ennen kuin keitos on valmis. – Joskus olemme tehneet sahtikävelyjä, kerran Lamminjärven ympäri ja Kerran Espoossa läksimme Kaunialasta ja päädyimme Glimsin talomuseon pihaan imellytyssaavia mukana kuljettaen, Kaisa valotti mieliin jääneitä sahtipäivien tempauksia. Mäskistä leipää Ennen kuin sahti on valmista juotavaksi, sitä pitää muutamia kertoja vaihtaa astiasta toiseen, jotta hiivasakka saadaan pois. Kuohukäyminen kestää muutamia päiviä, jälkikäyminen viileämmässä noin viikosta kahteen, jolloin sahti selkeytyy ja on valmista nautittavaksi. Sahdin keitossa sivutuotteena syntynyttä mäskiä voi käyttää leivän tekoon, samoin vierrettä, joka kelpaa myös nykyaikaisten, hiilihappoisten olueiden raaka-aineeksi. Tarjolla olikin Kaisan tekemää tuhtia leipää edellisen keittopäivän tiimoilta, samoin sahtimaistiaisia. – Sahti ei ole kovin säilyvää, se pitää juoda pois noin kuukauden kuluessa. Olut säilyy paremmin, koska se keitetään ja humaloidaan, Kaisa selvittelee. Parasta kylmänä Sahtiin tulee prosentteja tulee 7–10 % välillä eli se on tuplasti keskiolutta vahvempaa. – Luku riippuu mm. siitä, PADAN ympärillä sahdinpanoa aloittelemassa Kimmo Markkanen ja Heikki Tolvanen. KIPPIS, hyvää on! maistelevat vas. Antti Hietala, (SM v. 2011), Sahti-Kaisa (SM v. 2008), Heikki Tolvanen ja Kimmo Markkanen (Kirkkonummen mestari v. 2013). miten niitä maltaita imellytetään ja miten paljon niistä irtoaa mallassokeria. Lisättyä sokeria ei sahdissa saa käyttää, Markkanen tähdentää – Maku säilyy parhaiten, kun se on kylmää ja sitä nauttii vähän kerrallaan, Kaisa kertoo. Perinteiset sahtiastiat eli haarikat ovat melkoisen suuria ja sama astia kiertää ringissä yhdeltä toiselle. Enpä muista juuri koskaan aiemmin sahtia maistaneeni. Maku muistuttaa tavallista olutta ja silti on ihan omansa. Suureksi sahdin ystäväksi en siltä seisomalta tullut, sen sijaan viinimarjapensaan leh- SAHTI-Kaisa laittaa kuurnaan katajia siiviläksi ja antamaan makua sahtiin. distä tehty Louhisalon juoma maistuu taivaalliselta. – En minäkään heti ensimmäisellä kerralla ihastunut sahtiin, Kaisa tunnustaa. Sahtikievari? – Sahti on vienyt koko käden! Sahti-Kaisa myöntää. Nuorena hän opiskeli käsityön opettajaksi, mutta päätyikin tekstiilityön opettajien liiton toiminnanjohtajaksi, sittemmin luonto-oppaaksi erikoistuen villiyrtteihin ja melontaan, mutta siitä hänet houkuteltiin Suomen Laatukeskuksen kurssiassistentiksi. Nyt hän on opiskellut ravintolakokiksi mielessä haaveena perustaa joskus pienpanimo, sillä muidenkin juomien valmistaminen ja käsityöläisyys kiinnostavat tätä ahkera naista. – Olen tehnyt raparperista joskus kuohuviiniä ja sahtivaahto, voi miten se on ihanaa jälkiruokaa! hän huokaa. – Jos kaikki palaset loksahtavat paikoilleen, perustan vielä joskus Sahtikievarin, johon liittyy majoitusta ja sen yhteyteen oman pienpanimon ja leipomon, josta voi tilata leipiä, hän visioi. Mieluisa paikkakin löytyisi läheltä; Eerikinkartano, jonka mailla olisi valmiiksi siihen sopiva leipomorakennus! LIISA KOSONEN KAISAN leipoma maukas leipä on tehty vierteeseen. Siinä on pellavasiemeniä, kuivattua ja jauhettua mäskiä, ruista, vehnää ja spelttijauhoa. ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi Ihan oikea puutarhamyymälä Jorvaksen liittymässä Perennoja 1,95 Kiinanpioni vaal.pun. n. ja pun. 7,80 7,80/kpl Pensaita 7,50 7,50/kpl, l, 26,00 26,00/4 kpl KATSO MUUT TARJOUKSET ET www.puutarhaliikereiman.fi Torhemintie 1, 02420 Jorvas, puh. 010 424 8100 avoinna: ma–pe 9–19.30, la 9–17, su 10–16 KAIKKEEN RAKENTAMISEEN Toimitamme luotettavasti ja ammattitaidolla TULEEKO VETTÄ KELLARIIN? – jos tulee, on aika kunnostaa perustukset – Kellari kuivaksi Isodränillä kosteus poistuu ulospäin! Kaivuumassat takaisin kaivantoon – ei kalliita massojen vaihtoja. 09-388 1544 • kosteuseristys • lämmöneristys • pystysalaoja • kapillaarikatko VTT-sertifikaatti Nro 156/01 RT-kortti 37708 Tuotevideo: www.isodran.fi PYYDÄ MAKSUTON ARVIOKÄYNTI JA TARJOUS Vihdin Rakennustekniikka VRT OY Juurakkotie 8, Nummela puh. 0400-488 284 www.vihdinrakennustekniikka.fi Maanrakennustyöt – sadevesi- ja salaojajärjestelmät – saneeraukset sisällä ja ulkona – myös kiinteistönhuollot
Page 1 and 2: 2219200 Kirkkonummen Sanomat 46 Hyv
Page 3 and 4: Kirkkonummen Sanomat N:o 46 - 16.6.
Page 5 and 6: Kirkkonummen Sanomat Kirjanpitopalv
Page 23 and 24: Kirkkonummen Sanomat Shimano Hyperl
Page 31 and 32: Kirkkonummen Sanomat Köyhiä vanhu
Page 33: Kirkkonummen Sanomat TARKKAILE talo

Trevlig sommar! Hyvää kesää! - Kirkkonummen Sanomat

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?