Trevlig sommar! Hyvää kesää! - Kirkkonummen Sanomat
Trevlig sommar! Hyvää kesää! - Kirkkonummen Sanomat
Trevlig sommar! Hyvää kesää! - Kirkkonummen Sanomat
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
6<br />
KESÄ 2013<br />
KESÄKUKAT SUORAAN<br />
PUUTARHASTA<br />
ARK 10–19<br />
LA ja SU 10–15<br />
Trebsin Puutarha<br />
Pengertie 3, 02880 Veikkola<br />
Luovuus kuuluu kaikille julistaa vammaispoliittista<br />
taidefestivaalia Helsingin Kaapelitehtaalle suunnitteleva<br />
runoilija Sanni Purhonen pyörätuolissaan.<br />
Kuvataiteilija Ahti Isometsä on tuonut oppilaittensa<br />
maalausten alkuvoimaa taidenäyttelyihin ja vammaisten<br />
asemaa pohtiviin seminaareihin. Enää kehitysvammaisia<br />
ei piiloteta vanhainkoteihin tai mielisairaaloihin.<br />
Heillä on oikeus tehdä taidetta ja menestyä<br />
urheilussa.<br />
Kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia, julistetaan<br />
vammaispoliittisissa julkilausumissa. Vielä on pitkä<br />
matka siihen, että puhumme kehitysvammaisista taiteilijoista<br />
pelkästään taiteilijoina. Yhtä lailla kuin tasa-arvo<br />
toteutuu vasta sitten kun opimme sanomaan<br />
pelkkä pappi tai poliisi, eikä naispappi ja miespappi<br />
tai nais- ja miespoliisi.<br />
Tietosanakirja määrittelee naivistisen taiteen tietoisesti<br />
lapsekkaaksi, itse opituksi ja yleisesti hyväksytyistä<br />
säännöistä tietämättömäksi sekä toisaalta<br />
myös sellaiseksi, jossa tekijä asettuu tietoisesti kouluttamattoman<br />
tasolle ja käyttää kouluttamattoman<br />
ilmaisukeinoja. Kansantaide kuuluu sekin naivismin<br />
nimikkeen alle. Andreas Alarieston kertovat lapinkuvat<br />
ovat vakavasti otettavaa sanomisen pakosta kumpuavaa<br />
kuvataidetta, josta välittyy arvokasta tietoa<br />
Lokan altaan vesien alla uinuvista kerran eläneistä<br />
kylistä. Naivismi ei ole osaamattomuutta. Marc Chagall,<br />
Paul Klee ja tullimies Rousseau ovat kansainvälisesti<br />
kuuluisimpia kuvataiteen naivistisen tyylisuunnan<br />
edustajia.<br />
Lapset pomppivat, säntäilevät ja riemuitsevat<br />
liikunnasta luonnostaan.<br />
Mutta mitä tapahtuu kun juniorista<br />
tulee murrosikäinen? Liikuntaaktiivisuus<br />
vähenee jyrkästi.<br />
Meidän pitäisi liikkua tunti päivässä.<br />
Suositus täyttyy vielä 11vuotiaana<br />
pojista yli kolmasosalla<br />
ja tytöistä neljäsosalla. Mutta jo 15vuotiaana<br />
tilastot kertovat karua<br />
kieltä. Vain joka kymmenes yläkouluikäisistä<br />
saavuttaa yli tunnin päivittäisen<br />
liikunnan kriteerin.<br />
Yksiselitteistä syytä romahdukseen<br />
ei ole. Liikunnallisten harrastusten<br />
lopettamisen syyt johtuvat<br />
riittämättömästä tarpeiden ja<br />
motiivien huomioinnista seuratoiminnassa<br />
tai liiallisesta kilpailullisuudesta.<br />
Arjen liikettä voivat vähentää,<br />
ajanpuute, koulun ja kodin välinen<br />
etäisyys tai passiivinen ajankäyttö.<br />
Lasku nuorten hyvinvoinnista<br />
tulee maksuun myöhemmin esimerkiksi<br />
lyhentyneinä työurina.<br />
Mitä enemmän vuosirenkaita<br />
JUHANNUSAATTONA SULJETTU<br />
UUDET AUKIOLOAJAT 22.6. alkaen<br />
Ark. 10–17 La 10–13 Su sulj.<br />
kertyy, sitä enemmän meidän tuleekin<br />
kannustaa toisiamme liikkumaan.<br />
Jokainen voi vaikuttaa<br />
terveyskäyttäytymisellään oman<br />
elämänsä laatuun ja terveyteen.<br />
Elintavat vaikuttavat suuresti työkykyyn<br />
ja elämäniloon.<br />
Jos ei liiku riittävästi, altistuu<br />
tuki- ja liikuntaelinten -sairauksille.<br />
Se on kallis kansantautimme.<br />
Kokonaiskustannukset on arvioitu<br />
nousevan yli 2,5 miljardiin euroon<br />
vuodessa.<br />
Vielä merkittävämpiä ovat menetykset,<br />
joita ei voi rahassa mitata,<br />
kuten rajoitettu liikuntakyky,<br />
elinpiirin supistuminen tai kivuton<br />
elämä. Siksi liikkuminen on<br />
elintärkeää.<br />
Tällä hetkellä Suomessa asuu yli<br />
miljoona 65-vuotiasta. Suomalaisten<br />
ikääntyminen vaikuttaa myös<br />
tuki- ja liikuntaelinten sairauksien<br />
jatkuvaan kasvuun. Heinäkuun<br />
alussa voimaan tuleva uusi vanhuspalvelulaki<br />
korostaa ennaltaehkäisevää<br />
kuntoutusta.<br />
Liikunta on halpa lääke. Suun-<br />
N:o 46 – 16.6.2013<br />
PÄÄKIRJOITUS<br />
Taiteesta ja naivistisesta taiteesta<br />
Taidemaalari Ahti Isometsä on työskennellyt kehitysvammaisten<br />
taiteilijoiden opettajana Perttulan erityisammattikoulussa<br />
ja Kettuki ry:ssä. Hän on esitellyt<br />
oppilaidensa taidetta näyttelyissä ja luonut kontakteja<br />
yli valtakunnanrajojen. Iittalan taidetalon kesänäyttelyn<br />
nimi on Hymykuoppa ja siellä on vahvaa, energistä,<br />
esteettistä taidetta. Katsoja kohtaa muun muassa<br />
akateemikko Outi Heiskasen töitä iloisessa dialogissa<br />
Ahti Isometsän oppilaiden teosten rinnalla.<br />
En halua käyttää termiä ”kehitysvammainen taiteilija”.<br />
Vastaavasti pitäisi puhua vammattomista taiteilijoista.<br />
Usein luullaan, että kehitysvammaisten taide<br />
on tekijälleen jonkin asteista taideterapiaa. Sitä se<br />
ei ole. Se on taidetta. Vaikka saattaa niinkin tapahtua,<br />
että taiteilija maalausprosessinsa aikana eheytyy, terapoi<br />
osaamisellaan itseään.<br />
Toisenlaiset Frendit- sarja televisiossa antoi meille<br />
mahdollisuuden kurkistaa kehitysvammaisten vahvaan<br />
arkeen. Miten se eroaa ”tavallisen” ihmisen arjesta?<br />
Ehkä sillä, että Toisenlaiset Frendit- televisiotähdet<br />
osaavat pitää hauskaa, uskaltavat elää hetkessä.<br />
Suomalainen toisen polven nimekäs tekstiilitaiteilija<br />
siirtää ukrainalaisen naivistin maalauksen teokseensa.<br />
Marimekko julkaisee sen painokankaana, jonka<br />
kuva-aihe kelpaa kaunistamaan kansallisen lentokoneyhtiön<br />
koneen kylkiä. Ehkä taiteen pitäisikin olla<br />
nimetöntä, täysin irronnutta tekijästään. Kohtaisimme<br />
taiteen taiteena, emme ajattelisi taiteilijaa teoksen<br />
takana.<br />
MAIJA PAAVILAINEN<br />
Liike on lääke – kunnossa kaiken<br />
ikää ja kaiken <strong>kesää</strong>!<br />
nitelmallinen ja kattava ennaltaehkäisy,<br />
varhainen toteaminen ja hoito<br />
vähentäisivät sosiaali- ja terveydenhuollon<br />
kustannuksia ja parantaisivat<br />
mittavissa määrin meidän<br />
kaikkien elämänlaatua. Erityisesti<br />
nuorille pitää kehittää uusia innovaatioita,<br />
jotka kannustavat liikkumaan.<br />
Kunnassamme on erinomaiset<br />
kesäliikuntamahdollisuudet.<br />
On merenrantaa, pururatoja, sisäliikuntatiloja<br />
ja mahdollisuus<br />
harrastaa<br />
vaikkapa kirkkovenesoutua.<br />
Oli sateinen<br />
kesäpäivä<br />
tai auringonpaistetta,<br />
niin<br />
mennään ulos<br />
liikkumaan!<br />
RAIJA VAHASALO<br />
Kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan<br />
puheenjohtaja<br />
raija.vahasalo@eduskunta.fi<br />
<br />
<br />
•<br />
•<br />
•<br />
• • Säilytys lat<br />
•<br />
<br />
Kodin kiintokalusteet mi ojen mukaan<br />
• Kei öt • Liukuovet<br />
• Kylpyhuoneet • Kodinkoneet<br />
<strong>Kirkkonummen</strong> <strong>Sanomat</strong><br />
Kurppa Kalusteet Oy<br />
35 vuoden kokemuksella.<br />
Luostarinpor 2, 02400 Kirkkonummi<br />
Puh: 050 4329339<br />
www.kurppakalusteet.fi<br />
<strong>Hyvää</strong> alkuviikkoa<br />
Aurinko nousee 3.54 ja laskee 22.48.<br />
La 15.6. Vieno, Moona, Viena, Mona, Monika *ORT Aamos, Joona,<br />
Joonas, Aukusti<br />
Su 16.6. Päivi, Päivikki, Päivä, Eugen, Eugenia *ORT Tiihon<br />
Ma 17.6. Urho, Birger, Börje *ORT Sauri, Manuel, Manu, Sauli, Ismo<br />
Ti 18.6. Tapio, Ingolf *ORT Leino, Onni<br />
Ke 19.6. Siiri, Sigrid, Siri *ORT Juuda, Jopi, Job<br />
<strong>Kirkkonummen</strong> <strong>Sanomat</strong> 40 vuotta sitten:<br />
Pesula ensimmäisenä<br />
HOP:n uuteen taloon<br />
(KS N:o 14–4.7.1973) – HELSINGIN OSAKEPANKIN uudessa talossa<br />
<strong>Kirkkonummen</strong> kirkonkylässä ennätti ensimmäisenä avaamaan<br />
ovensa viime maanantaina nykyaikainen pesulalaitos, joka tarjoaa<br />
kirkkonummelaisille ja tietysti muillekin kaikkia alan palveluja.<br />
HOP:n taloon sijoittuvat pankin ja pesulan lisäksi mm. kunnan terveyskeskus,<br />
muita kunnan tiloja, rautakirjan kioski jne.<br />
– MUIDEN tilojen kohdalla avaaminen kuitenkin siirtyy mm. rakennuslakon<br />
vuoksi myöhempään. Helsingin Osakepankin uudet tilat<br />
avataan ilmeisesti elokuun alussa. Nyt avatun pesulan johtajana<br />
toimii Ulla Malmsten.<br />
Isovanhempien tuki<br />
lisää lapsen hyvinvointia<br />
Isovanhemmat osallistuvat aikaisempaa enemmän lastenlastensa<br />
hoitoon ja heillä on tärkeä merkitys lasten oheiskasvattajina. Lapselle<br />
on tärkeää säilyttää suhteet isovanhempiin myös kodin ulkopuolelle<br />
sijoitettaessa. Isovanhempien tuella on suuri merkitys lapsen<br />
kehitykselle ja hyvinvoinnille.<br />
Isovanhemmat pitävät lapsenlapsiinsa yhteyttä keskimäärin noin<br />
kerran viikossa ja heistä yli kolme neljäsosaa hoitaa lapsenlapsiaan.<br />
Erityisesti suurten ikäluokkien antaman lastenhoitoavun määrä on<br />
kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana. Isovanhemmat pitävät<br />
myös entistä useammin velvollisuutenaan hoitaa pieniä lapsenlapsiaan<br />
ja ovat sitä mieltä, että isovanhempien velvollisuus on edistää<br />
lastenlasten ja heidän perheensä taloudellista turvallisuutta.<br />
Tiedot selviävät Helsingin yliopiston Sukupolvien ketju -tutkimushankkeesta,<br />
jonka ensi syksynä julkaistavasta hankeraportista<br />
esiteltiin alustavia tuloksia Lastensuojelun kesäpäivillä Porissa<br />
keskiviikkona 12.6.<br />
Hankkeessa tutkitaan Suomessa vuosina 1945–1950 syntyneitä<br />
suomalaisia suuria ikäluokkia ja heidän aikuisia lapsiaan. Hankkeessa<br />
kerätään tietoa perhesukupolvien välisestä yhteydenpidosta,<br />
avunannosta ja asenteista sekä laajemmin kummankin sukupolven<br />
vuorovaikutuksesta sukulaistensa ja ystäviensä kanssa.<br />
– Lastenhoitoapua annetaan keskimäärin 1–6 kertaa vuodessa,<br />
mutta moni etenkin suuriin ikäluokkiin kuuluvista isoäideistä on tarjonnut<br />
apua myös paljon useammin, kertoo Lastensuojelun Keskusliiton<br />
järjestämillä päivillä puhunut tutkija Mirkka Danielsbacka.<br />
Huolimatta pitkistä välimatkoista, on vuorovaikutus isovanhempien<br />
kanssa muutenkin tiivistä.<br />
– Vaikka lapset asuvat vanhempiensa kanssa ydinperheissä, lasten<br />
näkökulmasta isovanhemmat luetaan kuuluvaksi perheeseen,<br />
Danielsbacka kertoo.<br />
Myrkkysyöttien<br />
levittäminen maastoon<br />
on rikos<br />
Maastoon vahingoittamistarkoituksessa levitetyt, lemmikkieläimille<br />
vaaralliset myrkyt ja myrkkysyötit huolestuttavat Helsingin eläinsuojeluyhdistys<br />
HESY ry:tä. Yhdistykselle tulee joka vuosi ilmoituksia<br />
epäillyistä myrkkysyöteistä. Lisäksi ympäri vuoden sattuu tapauksia,<br />
joissa koira on sairastunut vakavasti tai menehtynyt syötyään<br />
esimerkiksi ulkoilulenkin aikana maastosta löytämiään myrkkyä sisältäneitä<br />
lihapaloja. Syöteistä on löytynyt myös partakoneenteriä ja<br />
lasinsiruja.<br />
HESY muistuttaa, että lemmikkien vahingoittamiseen tarkoitetun<br />
myrkkysyötin jättäminen maastoon voidaan lukea tunnusmerkistön<br />
ja teon vakavuuden mukaan eriasteiseksi eläinsuojelurikokseksi, metsästysrikokseksi<br />
ja vahingonteoksi.<br />
- Myrkkysyöttien levittäminen maastoon on hyvin harkitsematon,<br />
rikollinen ja rangaistava teko, joka vaarantaa lemmikkien lisäksi myös<br />
lasten ja luonnoneläinten terveyden ja hengen. Kannattaa muistaa, että<br />
eläinsuojelu- ja metsästysrikokseen syyllistyneelle voidaan langettaa<br />
sakkorangaistus tai vankeutta. Jos teko katsotaan törkeäksi, tekijä tuomitaan<br />
vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi<br />
vuodeksi, HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen sanoo.<br />
Jos eläimen omistaja epäilee lemmikkinsä syöneen maastossa<br />
myrkkyä, se on vietävä välittömästi eläinlääkärille. Asiasta on tehtävä<br />
ilmoitus poliisille, joka tutkii, liittyykö tapaukseen rikosta. Myrkkyyn<br />
kuolleen eläimen voi toimittaa Eviraan ruumiinavaukseen tai<br />
eläinpatologin tutkittavaksi.