18 LIIKENNEVILKKU 6/2003 ONKO MEILLÄ TODELLISIA VAIHTOEHTOJA NOPEUKSIEN ALENTAMISELLE? Ilonjuhla maantiellä. Viime keväänä Juvalla kukitettiin ”peltipoliisi” erita- soliittymän avajaisissa.
M ikä on edessämme keväällä 2004, kun jo viime keväänä Tiehallinnon pääjohtaja Eero Karjaluoto totesi, että Tiehallinnolla ei ole muuta keinoa kuin pudottaa nopeuksia valtateillä, mikäli tieinvestointien rahoitus ei parane. Ehdotus ei tuolloin saanut juuri hurraa-huutoja. Taustana hänen näkemyksessään oli nollavision hengen mukaisesti pyrkiä vuoteen 2010 mennessä korkeintaan 250 liikennekuolemaan vuodessa. Viime vuosina tieliikenne on vaatinut runsaat 400 liikennekuolemaa vuodessa. Tieliikenteen kuolonkolareista noin 70 prosenttia tapahtuu henkilöautojen kuljettajille ja matkustajille. Henkilöautoilla matkustavien turvallisuustilanne on pysynyt ennallaan lähes kymmenen vuotta. Taajamanopeuksien alentaminen on vähentänyt selvästi kevyen liikenteen onnettomuuksia, mutta henkilöautokuolemat ovat pysytelleet ennallaan lähes kymmenen vuotta huolimatta parantuneesta autokannasta. KOVA VAUHTI ONNETTOMUUKSISSA Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimusten mukaan liian suuri ajonopeus on jatkuvasti ollut merkittävin syy kuolemaan johtaneissa tieliikenneonnettomuuksissa. Ajonopeus vaikuttaa havainnointiin, ajoneuvon hallintaan sekä ennen kaikkea siihen, miten kuljettaja saa ajoneuvonsa yllättävässä tilanteessa pysähtymään. Myös jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden on vaikea hahmottaa lähestyvän auton nopeutta ja etäisyyksiä. Näin nopeus siis vaikuttaa sekä onnettomuuksien määrään että niiden vakavuuteen. Nopeuksien kasvaessa onnettomuuksien todennäköisyys kasvaa ja niiden seuraukset pahenevat. Törmäyksen aikainen nopeudenmuutos tapahtuu hetkessä, sekunnin kymmenesosissa. Jos nopeuden muutos ylittää taajamanopeudet, ovat mahdollisuudet selviytyä hengissä vähäiset. Esimerkiksi hirvikolarissa ajonopeudella on suuri merkitys. Jos etäisyys hirveen on havaintohetkellä 70 metriä, auton saattaa vielä 80 tuntinopeudella saada hyvällä kelillä pysähtymään. 100 kilometrin tuntinopeudella törmäys tapahtuisi vielä 70 kilometrin tuntinopeudella. Ajonopeuksien vaikutuksia liikenneturvallisuuteen on selvitellyt muun muassa VTT:n tutkija Veli-Pekka Kallberg. ONKO TURVALLISIA TEITÄ? Moottoritiet ovat turvallisimpia teitä, koska tieympäristö estää tuhoisia kohtaamis- ja risteysonnettomuuksia. Myös kevyt liikenne puuttuu moottoriteiltä. Tyypillisimpiä onnettomuuksia ovat peräänajot. Moottoriteilläkin on näin vaaransa. Erityisesti ruuhka-aikana nopeudet kiihtyvät, vaikka silloin onnettomuusriski on suurimmillaan. Turvavyö yhdessä turvatyynyn kanssa pelastaa useimmiten, mutta aina eivät turvalaitteet riitä. Rajussa törmäyksessä ihminen voi pysyä paikallaan turvavyön ansiosta, mutta hänen sisäelimensä voivat nopeassa liikkeessä ruhjoutua. Ajonopeus vaikuttaa myös autoilun ympäristöhaittoihin. Henkilöautojen hiilivety- ja häkäpäästöt ovat alimmillaan 60-80 kilometrin nopeuksilla. LISÄÄ ”PELTIPOLIISEJA” Yhteiskunnallinen ilmapiiri ei tällä hetkellä suhtaudu nopeuksien alentamiseen myönteisesti, vaikka nopeusrajoituksilla on säästetty liikenneturvallisuustyössä eniten ihmishenkiä 1970-luvulta lähtien. Suurin vaikutus rajoituksilla on ollut vakaviin onnettomuuksiin. Kuten Liikennevilkussa olleissa artikkeleissa on kerrottu, liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtasen mukaan suunnitteilla ei ole mitään yleistä nopeusrajoitusten alentamista, vaikkakin tieverkkoa käydään läpi ja etsitään paikallisia kohteita. Seuraava merkittävä keino parantaa pääteiden turvallisuutta on laajentaa automaattista nopeusvalvontaa, jonka tehokas käyttö edellyttää ylinopeussakon perimistä ajoneuvon haltijalta. Ns. haltijavastuuta koskevan lainsäädännön muokkaus jatkuu parhaillaan oikeusministeriön työryhmässä. On arvioitu, että jo olemassa olevien nopeusrajoitusten noudattaminen säästäisi vuodessa vähintään 50 ihmishenkeä. Automaattinen valvonta vähentää tehokkaasti ylinopeuksia ja parantaa liikenneturvallisuutta. Näin voidaan estää vähintäänkin joka viides onnettomuus. ”Peltipoliisi” on suomalaisille tuttu kaveri. Esimerkiksi Mikkelin ja Kuopion välillä on 110 kilometrin matkalla 35 kiinteää valvontapistettä. Tällä maamme pisimmällä valvotulla tieosuudella on käytössä useita vaihdettavia kameroita. Automaattinen valvonta pudottaa keskinopeuksia. Tutkijoiden mukaan 1 kilometriä tunnissa muutos keskinopeudessa aiheuttaa noin 3 prosentin samansuuntaisen muutokset henkilövahinko-onnettomuuksien määrässä. LÄHTI KUIN HAUKI KAISLIKOSTA <strong>Liikenneturva</strong>n kampanjointi tukee nykyisten nopeusrajoitusten noudattamista. Keskivertokuljettajan on helppoa ajaa nykyisillä pääteillä kahdeksaakymppiä tai satasta. Erityisesti sulan maan aikana nopeudet nousevat kevyesti, ja muutkin kuin riskikuljettajat lähtevät liikenteeseen kuin hauet kaislikosta. Liikennekaaos syntyy hetkessä, jos oletamme, että jokainen tienkäyttäjä liikkuu omat taitonsa ja olosuhteet huomioiden ilman nopeusrajoituksia tai valvontaa. Me tarvitsemme liikennesääntöjä, turvallisen liikenneympäristön, valvovan silmän ja tietoa liikenteen pelisäännöistä. TUULA TASKINEN YHTEYSPÄÄLLIKKÖ LIIKENNETURVAN KUOPION ALUETOIMISTO LIIKENNEVILKKU 6/2003 19
Change language